Vapaus, January 8, 1953

              Kfesftlralft CQ £aaDut oimejua sil­tä,
että £6 aäntfiä Ussan'&etuä>stS
muistnttavalla äämlJä.
oii.
»»raaoista
fnpäa; öä.
siellä sabaa
n;mihä vä-otta!
iitifiiä^
3yväiiä;W |;i
i inlftaJih. fr
nahddtoitlä;
i kahta päl»
laon-yö vä-
Parhaat onnittelumme
ANNA HYYTIÄISELLE
Annan päivän johdosta,
A H J JAJBNSIO EINEBEBGr.
St. Catharines, Ont. *
K I I T OS
Sydämellinen kiitos sukulai-siUe
Ja tuttaviUe kaikista niistä
lahjoista, jolta saimme vas­taanottaa
yhteis- sekä yksityls-lahjoina
yhteiselämämme alka­misen
mtiistoksi. l
Erikoinen kiitos kerääjille.
Kiitollisuudella teitä muistaen,
Aino ja H. I&kkinen
l^adner, B. C. ,
^ M
HÄgOITUSHIIHbOT ENSI
SlIlilUMtl^lNA RO^
.— __>t päättyivät viime sunnuntaina
pidetty^ byi^tasos&iMpailuil^ .
iestanl ainakin uskon, että kun täl­laisia
joukkuekilpailuja Järjestetään,
niin hiihtäjille tulee enemmän innos­tusta
ja sUnä samassa ikäänkuin huo­maamatta
kuntokin paranee^ Siksi
Tielä' k^ioitankhi Kirkland Laken
Boood
6ubritettiin.<
vä. inuttsi
nuntainat
loin nlihitt
joarjoi'
ra&sS.
pailuja.'
nuntain
lut
sumnmtelna
Hmelnen sar-
Osanottokin pU myt hy-ivastl
Ge ensi sun-vläaUii
suuremipL Sil­aa
Kartmvaaralla iaas
lue. JUkää missään n i -
näitä hazjoituskUr
nämä ensi sun-oivat
karsintt^pai-i
u n l 8 pä!:väa viestikU-palluja
Tieten.
Näistä tulevista kilpailuista on jo
mainittu Irainudessa, mutta haluan
vieiäUnijidcan niistä pakista. Eoho-latsllla
ii|tä kUpaHuJa järjestäessään
oI< seilailin tarkoitus, että saataisiin
jMiikkakuimalla hUaito-toiminta
$KHisemaaiL Omasta puo-ja/
RiiT^
PARHAAT ONNITTELUI TEILLE
EMELY. J A KALLO KERKKO
i
uuden kodinne suojissa |toivottava,t
seuraavat ystä»|t:
pui
tl.-
rKaxisalllj
'tosiasioip
n';.at>vlbi<ä
oaiWa ble-ludlVisiöilBa
illä": kjirlni.
a .peerustu-lu
yastUuh-
;tä ja:"si.yli-
Miiä •karku-viakava
oh-
Elsa ja JaUu- Tähti
Aino Ja Antti Seppälä.
Mayme Ja Paul Seppälä
Lou Ja Eino Seppää
Rauha Ja Paul Hakala
-Elli Ja Jack Karvonen
Tuija Ja Ake Hunhakko
Ola Ja Nick Ylikylä
Hilma Ja Eiho Luoma
Hehni Ja E. Välkki,
ElU Ja; H. Berglund
Reino Keto
Kaist j a Paavo Kaarto
m\m;ilxma. j ^ O . lAtvala
MaijipAUred Harju
T ^ f j a Vilho Eskelin
Thynfja Matti Pitkänen
HilJs |a. Onni .Ojanperä
f ja;YrjO Ahonen
MirJi^ Ja V. FQtstroin
I ja lilatti Rasmus
O. Jiftdceläinen '
li4ai%Ja Väinö Turkla
rtUiiiotja John Tolvanen
Sydämellinen kiitos teine, ystävät jä tjverit. kun järjestitte melUe
tosiyllätyksen oman kotimme merkeissä, fEmine voi sanoilla tulkita
tunteitamme hetkellä, kun näimme teldif r a ^ a t ystävät kotimme
suojissa., ^ • , | ••'o.:','. v;,
Kiitos rahalahjasta jonka annoitte.^ E^hain: kiitos alkuuhp^^
joille Ja illan emänniUe. KUtämmeteit^lhyös,-jotka oUtte ottaneet
osaa lahjaan, vaan ette kuitenkaan-'ö%t iuohamme.' Tolvomihe,
että voimme teitä Joskus vieraina kestiät- •: - -
Teitä aina kUtollkuud«ä muistaen, ^^^^ '
E M E L Y J A K A L L E I Ö R K K O ' ;
27 Commodare Ave., Toronto, Ont. Tammikuun 3 p. 1953
. V l / . - i r - ••• • '
itierin^en-
»tlÄSv^HJai.
. t l S p ää
itun-naisi.
Relcteban-isii-
tsäim
Eckaäha m
iiman Jä«
iillä: sano-inkin-
par-aheäaato
•nkin,
isjärjestön
i Keehler-sltten
ter-a
hän sa-än;(
pettu-ja.
"hal-ton
sktiun 17
mvDstolii-i:'
ehditty
ulua, jöl-liäsi^
iiids-in
29 p'nä
mta't,jät-avplDielui
a:jh^iiä.
HarUttä-i:'
v6aaa
>SQituk8et
i k a t e e
'•'.
••• .il.
i ^ l e m i -
täH&jmiesla
uille 'iie-lafihäai-kin
rää-i
iäkseen
tai van-se
olisi
ihan se.
hyötyisi
tässä ta-
Hevonen,
a paljon
i asiain
i varat
[ostari-jolla
ei
.ppateen
maakaan
lisiä ih-askujen
la tieto
hevos-
«otettu
IBaha ,
^:
our?u. ,
C O L U M B I A
MY 2 Ai, At, miten pieni miun. v£
Margona—Tanco-Bmilba,]
EUgen Malmsten
gien Mahnsten
® T R I O LA
T 4042 Ennen Muinoin, fox-tsvt, Cl^Tarikvartettl
Vain.tavalUaen tytt», 8low«ox,''Hertta'! ^
T 4044 Maasta se ptenlkli» ponnlitii, jezdÄ». Vilho Vartiainen
Tee näin — älä näin, valssilVllho Vartiainen
T 4045 AUnä laulan onnertain, t u | ^
Aaf<dain Inokse annaan, '^ssi. VeSdoo Tttoml
T 4047 Palaan luoksesi, tango. VMo Vaxtialnen <
Häipymäton muisto^ valssllVUhoV^rtis^
T 4048 Nauti onnestaal. tq^i80,Vii|u)vVartiainm^^
Kalpaan katseitas. valasi. VUbo Värtlsdnen
T 405O Ensimmäisenä IMatis,01aif Virta
Taivaalla loista lndtalnen|räsJiaW b 9 U ^
T 4051 Mitäs Me taiteUilat, val&i B^ip^lkTutett^
FyykUnant. jenkka. K l p i i ^ r i l c ^^
T 4052 Mamman pikkn pIpiu^'lA;sl.J^ipi^^ .
Kimmon pnnbevoneii. laitehlaulUi K ! l l ^ ^
T 4054 Viiioeinen valssi. Veöiio ; l i M i ^
Pieni hymysuu, Mesi, VeHdcoTuoänl ^ ^
T4fl55 Osa rtämääni, tango, aia4vöU :
Mr. Törrönen, jenkka, Qlf\^;Vlirta ia''KuUnuit''
T 4056 Syysmletteitä. valssi. Veilbca Tuomi
Onnen-pyörä valssi KauJao KöttDnen kunqvanefneen
T 4057 Nuori ihanteeni, tango, Olavi-Virta
T i058 LAahpkteor aJ-eAnnktktai,. VJelnÄkok aV, aOrltaiavii nVeinr tjaa j"aR u'^lkKmultkt*u»r ir. .
Bhikeli-VIUen polkka, Vlläo Vartiainen'J(i.'Kulkurit"
T 8031 On lantana pienoinen kabvlU, KipiMUilkvartettl .
Tukkipoika porrirattaa^ polkka, S ^ ^ u i k v u t em
R Y T M I
B 6131 Raviradan tyttö, jenkka. Justeeri
Baviralll. jenkka. Justeeri
© L E I J O J A • / z^':^ v^'
T 5065 kesäUta. polkka.TapI<rBautavaara/ . -.
Talimpolkalssereicadl, valasi. 1 ^
T 5066 Lähiav»l8sI,merim.^rols8i,''Tiapla^^ -
Oikeassa kanpimjrisa mntta TlSrtia'katfaIIa,kap^
trot, Tapio Rautavaara ' ' • . ' - V - f " ' -
HINTA $1.25 KPIi; .
(Ostajan BUkseClalm lihelTal^
Postitilauksen tulee käslttäft vähintäin koline jetryä',. Lähetämme levyjä kflttflriallftlCanaitas><ft^
Tilatkaa osoltteeU»:
P . O . B O X 69 S U P B O B T / Ö N T A B I O
»ti&täjiä järjestämään JoukkUeeh Ja
saapumaan Karhuvaaralle tammi­kuun
18 pnä k e l l o n ap. Echolaiset
ovat valmiita vastavierailuun haas­teen
saatuaan.
Yleinen' sarja (9 km) i) Jorma
Branny 39.40. 2) J . Korhonen 40^7.
4% km: 1) K. Mähönen 21.17, 2>
3111mäki 2151. 3) K. Rantala 21.28,
•1) A. Oja 22.28 Ja 5) R; Tuovinen
7AS% :
Helen Auranen osallistui^ tämän
*alven aikana nyt enslnunäisen ker-anr
kilpailuihin Ja hiihti puolitoista
kilometriä ajassa 9J22. Hyvin tehty*
Helen, mulstaihan saapua taas «isi
sunnuntaina. •
Meidän nuorin hiihtäjä Stanley
Atiranen näyttää olevan nousukun-,
nossa, sillä hän pisteli kilometrin., a -
jassa 4.30. •
Vielä kerran haluan muistuttaa
Eäbon hiihtäjiä, että älkää ivaih mis­sään
nimesisä sivuuttako ensi sun­nuntaina
härjoituskllpailuja, sillä e-dessämme
on monta, kovaa koetusta
Ja ilman kovaa harjoitusta ei yksi­kään
hiilhtäjä tule menestymään kU-pälluissa.
Ensi sunnuntaina tavataan. — Geo.
Toronton naisten
berhon ko&oiis
Toreoto. — Nalfitc0 kofafPO Inm-fcaostkekonx
pUeliiB Ik. Vb paä
fcdio S lp, Poo^iaaim». 8kaiwks»«
boD naiset souiiella JrakoUa^^^^^l^
.l(oakseen. T. • •
777 suoniälaisfa
enemmäit k!iin1941
Ottam. Vuosien 1941 Ja 1951
välisenä aikana l i ^ ä n ^ iPort Arthu-nn
suonuUaisen väestön lukukmäärä
777 hengellä ollen kaikkiaan 3,720
herdteä. 1,846 nukesta ja 1374 naista,
todetaan vuoden 1951 väenlaskun t u ­losten
perusteella. TVKt 'Willlamlh
viereisen kaupungin vastaavat luvut
oUvät 933—457 ja 476. Luvut osoit­tavat
näiden kahden kaupungin suo­malaisen
väestön U^ntiyneen s i ­teensä
826 (hengellä. Josta iEV>rt l V i l -
Lamln osalle lankee 49 asukkaan II-
•säys."
Kummafisakln katq>m>glssa olt h l u -
kan enemmän naiq>uollsia euomalai-sla^
asukkaita kuin miessHiolisia.
Iföis^ kahdessa kaupungissa asuu
enemmän kuin kymmenesosa Cana.-
dan suomalflii^esta väestöstä.
Port Arthur on Canadan suurin
isuomalaläbiupuhki; sillä kaupungin
suomalainen asutus on 840 ihenkeä
suorempi kuin Toronton, Jossa ön
todettu oleeii 2.880 suomalaista: asu­kasta.
C L U B N E WS
cum Aun
>eii'2.880 s
— Kisakal^a ti|nhetaan yli 1,000
eri lajia.
Joulu- ja uudenvuoden
juhlatilaisuudet hyvin
• aae
Näytelmä "Neljä naista'* eitettiin hyvin
ja sai yleisön yksimielisen tunnustuksen
Tämä Ilmiö on vielä enemmän hia-i
väittävissä- met^työalälla. Joissa tfinö-läiidMoU
melko voimakas, u ^ en­nen
hajo:tU6tohnint?ia;^^-i^^ aloil­la
oivatkin pohjoisen työkiset vihne
: Soath Forcuplne. — Vuosiluku
vaihtui taas, kuten ovat vaihtuneet
kalkki edellisetkin <vuosiluvut. Nyt
tunnemme itsemme taaS iväiiäh van-nernimiksi,
.mutta kuitenkin nuorin
sydämin lähdemme taas taivaltamaan
etesnpäln. Kuten tavallista, toivo­tamme
kaikille lehtemme lukijoille:
Onnellista Uutta Vuotta!
Täällä Eteläpäässä oUbyvin rau-haUInenJouIim
Ja uuden vuoden py­hien
aika. Mitään mainitsemisen ar­voista
ei tapaiitunut kansalaisillem­me
Suuresti on puhuttu Ja syöty
vahvasti, inutta sehän kaikki tietää
w i h hyvää.
Järjestömme haälille pU Järjestetty
monenlaisia Oiuvitilaisuukiia. Enslk-fi
mahiittakoon JuhlanäyteUnä "Nel­jä
naista". Joka esitettiin Joltakin päi­viä
ennen Joulua. Kansa tykkäsi
siltä erinomaisesti. Eräskin leskimies
|oka on aisustanut tällä mantereella
vhtlBenkymmentä vuotta, Ja sillä a-jalla
nähnyt monenlaisia häytelmiä,
kesrtol tämän esityksen 'olleen yhden
paiQiaimmista hänen näkemistään.
Hän kovasti painosti, että tämä näy­telmä
pitäisi käydä esittämässä kes-ki-
Ontaripn työläisille Sudburyssi.
Kovaa painostusta on kuulunut muu-alt-^
kin, että tuo Sudburyn reisu olisi
tehtävä, sitäkin suuremmalla syyllä,
kun olemme tavallamme velkaa täl­laisen
kulttuurivierallun. lämävuo-d^
alka on kuitenkin epäedullinen
matkustamisen suhteen ja kyytikulut
tahtovat tulla lilan suuriksi. En tie­dä
miten asia selviää, mutta painos^
tiiste on kovasti, että reisu pitäisi
tehdä.
Joulun aaton aattona oli lasten
kuiislJUhla, Joka onnistui miyöskln
tyydyttävästi. Lapset esittivät kaiken
ohjrtman, mm. sisältörlkkaan näytel­män
"Onnen päivä"'. Jonka oli lap­sille
opettanut näyttämö veteraani
Hilda Hakala. Lapset salvat tuosta
aäytehnästä "irti" ihmeteltä.vän pal­jon.
Lapset saivat myöskin nauttia
runsaista iJÖydän antimista. Silloin
oli ilo suuri, kun Joulupukki saapui,
tuoden vaatimattomat kbhjapaketlt.
Molempien aattoiltojen tanssit
muodostuivat Iloisiksi ja arkisen elä­män
unohduksiin saataviksi hetkiksi,
jolloin vallitsi läheinen tuttavuussuh-de
kylämme asukkaiden keskuudessa.
Toivon suhteiden jatkuvan samanlai­sina
läpi alkaneen vuoden.
Me kuoriaiset kävimme joulun Ja
midenvuoden -päivän välisenä sunr
nuntaina Timmisin haalilla. Jossa oli
määrä olla arvokas Ifine-Mill union
konsertti. Muuta ohjelmaa ei kui—
vuonna kärs^lneetlsujurinui^^ tappiot.
Kestää vainaan .usii^ tvuösia en­nenkuin
näistä- ^pploista on-
Aika. tulee kiiitehkin ^ asettiEtmiauan
jokaisen eteen fy^ylcset^ tibinieai-tulosta
jä leivästä ja siksi tällainen
tilanne ei voi Jatkua lainaisestL O^ö-'
Iäisten on astuttava edistyksen tieUe
ja tehtävä Untoistaan sellaiset, että
ne ovat heidäp.,turvanaan., BtUstyk-ren
pyörää ei-volda.^kääntäa takaisin
päin. vaikkakhi se voidaan -vähäksi
alkaa pysääidyttä^ ^^V^
Toivomme täst^ vuodesta muodos­tuvan
edistyksen ja rauhan (vuoden.
By Paul Rose
- "Remember tfais. Ted. Althougb
there is the biggest ocean in the World,
the Pacific. between us — nothing can
stand - between us in the flght for
peace!"
That is the way Chal Shih-yu, a 24-
year Old university graduate and i n -
terpreter for the Canadian delegation
to the Asian Peace Cohference, said
goodbye to Ted Baxter as he left for
home from China. "Those words of
8 ^ - y u ' s whlch I shall alway8
remember — really capped one of the
most thrilllng experiences of my life,"
Ted told me in a llttle chat we had
Goon after his retum. An ordinarlly
quiet and thoughtful' young fellbw.
Ted llterally bubbled over as he vivid-ly
described hls experiences durlhg hls
seven-veek trip to thei New China.
Ted went there as a delegate of the
Youth for totematlonal Frlendship
örganizatlon in Montreal. 'A native
of Summerside; Prince Edward Zsland,
whei'e his father Is a United Church
minister. Ted attended Mount Allison
Youth Meeting
At Don Hall
Toronto. An Important or-eanitatlonal
meeting of ali yonng
people at Don Hali Snnday. Jann-ary
llth at 4 P.IIL eoncernlng pro-prosed
tour fortherlng Finnish
Canadian cnltoral relatlons
tbrougbout Canada, also chooslng
and easting of playa for dramatle
fesiivaL Oireeton wlll be prcsent.
This meeting Bboold Intercst ali
yoiith tn Toronto. There wiU be
refreshmenta too. — L. B.
tenkaan ollut kuin meidän kuorom­me
esltj^tset. Yleisöäkin oli vähän.
Huonosti kunnioittivat '^öläiset tätä
omaa konserttiaa*h. Tiedä sitten oli­ko
aika sopimaton vai mikä oli v i ­kana;
^Muuten unloaslat ovat täällä poOi-joL<
iessa huonolla mallilla, niin kai­vos-
kuin metsämlestenkin keskuu­dessa.
Viime vuosina tehty hajoHus-työ.
punakauhun lietsonta Ja mili-tarttisten
uniojohtajien.eroittaminen
ovat Jättäneet atyvin havaittavan Jäl­jen.
Siitä joutuvat nyt kärsimään
suuret työläisjoukot. Vanhoilliset
unloJoOitajat, joUca ovat saaneet mää­räysvallan,
ovat melkein hiljaa. Se
merkitsee siti, ettär.työnanteaJt saa­vat
menetellä täysin omavaltaisesi.
Suomen Yleisradion tälle mante­reelle
suunnatussa lyhiytaalto-ohjel-massa
havaitaan ensi sunnuntaina
alkavan viikon aikana seuraavat eri­koisuudet;
SnnnnnWna tanunlk. 11 pnä klo
3JZ0 lp. avaa tasavallan presidentti
Suomen Punaisen 'Ristin suurkeräyk-sen
^ansanterv^den hyväksi ja klo
3,35 lp. esitetään -K. A. Mannisen
murrejuttuja: Kyll o tullu Pori fU-niks.
/
Maanantaina klo'3.05 lp. esitetään
radiolle sovitettu Minna Canthin
näytelmä T^irömlehen vaimo.
Tiistaina klo 3;15 lp. esitetään kat­saus
kotimaan' tapahtumiin ja klo
3.23 ^. soittavat lähiajamaan peli­mannit.
Klo 3.50 e8itetää.n N. O.
Ihamäen pakina entisajan Nuuttipu-klsta:
Luskat/korvina ja saunavihta
häntänä'
KesklvlikkOjDa klo 3i>5 lp, alkaa
kirjava nonstop.
Tontaina klo 3.15 lp. esitetään
kanteleensolttoa. ja klo 3.35 dosentti
Aulis J . Alanen esitelmöi aiheesta:
£:amjq)ailu karjaruttoa vastaan 200
vuotta sitten.-
Ferjanfatna klo 3,05 on Suomen
Kanttorlkuoron laulua ja klo Ziiö
esitetään pienoiskuunnelma: Kateut­ta
kahdeUe,
Laoantaina. klo 3.15 ^ . on katsaus
kotimaan tapahtumiin Ja klo Z'2St
soittaa kolme uutta faatiuristia.
I^jallulaet alkavat Joka 4)älvä klo
2 JO lp. 20 minuutin eiiglanninklell-sellä
uutlskatsauksellia. Jonka iasnteea
on 15 minuutin-uutiskatsaus ranskan­kielellä.
Ruotsin^cieliset lähetissäjat ovat jo­ka
päivä kib 4-1-4.30^. paitsi el maa­nantaisin.'
; ,
LäheQrkset tapahtuvat aaltopituuk­silla
19 m. k j / s 15190 Ja 17 m. k j /s
17800.
Kaikki alkamääräykset ovat East­ern
Standard Time.
KuunteUJoltakehoftetaan tiedoitta-maan
kuuluvaisuodesta Ja tolvomuk-aistaan
osoitteena: Suomen Yleisra­dio,
Helsinki,
U. and got his M.A. in economlcs from
the University of Toronto. He also
attended .the World Student Congress
in Prague, in> 1950 as an Observer of
the Student Christian Movement.
"Since S h l h - ^ and I were the
same age and took the same c o i u^
at college, we became very close
fiiends," Ted sald. "Whlle he was a
student In Szechuah provlnce, Chlang
Kai-shek trled to force ali the yoimg
people Into the army. The students
organized a nuniber of anti-conscrfp-tioh
demonstrations and were. com-pelled
to barricade themselyes in the
university to protect themseives from
the pollce. Desplte ali thelr attempts,
the pollce were unableto break ddwn
either the doors or .the splrit of the
mllltant students. Imimedlately after
graduatlon, Shlh-yu became a union
Organizer. He organized the' Shang­hai
textiie worken}* in UAderground
oondltlons again^t terrlflc odds. He
Is stiU oh the staff öf the China
Federation of Labor as an orgänisser
and iesearch expert.
, 'T don't want to be trite," Ted re-matked,
"but nothing Impressed me
roore than the enthuslasni, the splrit
^ n d t ^ sense of^responslblUty which
«ras expressed by Shlh-yu and hund-reds
of pther young people I met.
EveryWhere I went, it seemed that the
young factory workers. teacbers. engl-neers
were numing the 8how. Ever
sbice 1927 and before, the energles
and Uves of the youth were being
drained off by dvil war8 and wars
äeialnst forelgn hivaders. Now, given
peace, the young people 8aw thelr
first chance to reconstruct the coun­try,
improve thelr standard of living
and thus assure their own happlness."
Ted brought back dozens of piotures
he had taken throughout his travels.
Otie set of them 8howed the work
progresslhg on the tremendous Hual
River project (between the Yellow
and Yangtse rlvers) whlch has been
lindertaken to inrigate the land, im­prove
navigatloo with a network of
canals and, most Unportant, prevent
floods. "As long as most of the pea-sants
in the district can remember,"
Ted related. "there have been floods
destroying thousands of Ilves every
few years. Now. at last, something
was belng done to hait this scourge
of nature." Ted told me of the un-belleväble
handlcaps the people wbrk-ing
ori the project were under. "There
are only a 'few bulldozefs and cranes
avallable.' Huge dams and dlkes are
behig dug out of the earth by human
labor. But the zeal wlth which these
volunteer peasants. workers and stu­dents
were gohig at the job demon-strated
how vitally Interested they
were In.its success. One young farmer
stppped to ask how ihe enjoyed the
work; told me with a smlle, "Zonly
work'8 hburs a day, get good pay and
food, iand. to top it off, when spring
comes, r wont have to worry about
being'flooded or drowned out any
moref
I
Torstaina, tammik. 3 p. — Thursday, January 8,1953 Sivu 0^ i i i
Way of Life
Tuon lausunnon kuulee aykyä&n
melkein Jokaisen popvarlllisen puhu­jan
suusta ja nähdään jatkuvasti
päivälehtien palstoUla. Se vain vä­hän
kummastuta, että mitä sillä
oikein tiarkoitetaan. Vapaasti suo-rnennettuhii
se kuulunee: "Meidän
elämäntapamme". Mutta entäs käy­täntö?
Riistettyjen kohdalta, jä mei­tä
on l(al valtava suuri enemmistö,
se el ole ainakaan erlttähi kehuttava
elämäntapa.
Kun tarkoitus oli kuitenkin tiuista
tästä amerikkalaisesta elämäntavasta,
nUn Uenee sallittua koi^tella vähän
mennjrttäkin elämäntapaa.
EI ole kovinkaan pitkää aikaa siitä
'am "amerikkalaisia" ei ollut olemas­sakaan.
Vasta tämän mantereen löy­dön
Jälkeen, Johon mennessä oU muu­alla
tunnettu Jo monenlaisia elämän­tapoja,
alkoi Amerikkaan tulla maa­pallon
kaikilta kulmilta ihmisiä, jot­ta
olivat lähteneet kotimaista sortoa
:>akoon siinä toivossa, että saavat
täällä rakennetuksi itselleni parem­mat,
elämisen mahdollisuudet. Maan
varsinaiset asukkaat, nimitäin Inti­aanit,
eivät paljoakaan vastustelleet
ensi alkuun, mutta ryhtyivät myö-nenunin
vastarintaan ktm valkoihoi-ret
lyhtyivät tunkemaan toeltä pois
ikivanhoilta koti- ja metsästysalueil­taan.
Varsinkin aavikkoalueilla ke-
"liittyi jonkinlaista sodankäyntiä, mut­ta
intiaanien kohdalta se oli pääasi­assa
Jonkinlaista sissitoimintaa. In-ciaaneilla
ei ollut kunnollisia aseita-icaan,
vain kirves ja'jousipyssy, jotica
olivat melko avuttomia vehkeitä vai
icolhoisten pys^riksl «verrattuna.
Valkoihoiset selviytyivät luonnolll-
Bestl voittajina ja käyttivät voitta­jan
"oikeutta" niin perinpohjin, että
monista voimakkaista intlaanlhel-m.-;<
sta el ole enää muuta kidn nimi
Jälellä.
A&initsematta ei voida U2oln jättää
puhveUhärkää. Se oli aavikkolntlaa-nien
ruoan ja vaatetuksen lähde. S i l ­tä
saatiin myös teltta-aineet.. Mutta
valkoiho:set hävltt^ät puhveUt niin
tarkoin ettei niitä ole kuin muutamia
rauihoitetulssa puistoissa. Ja puhve-tiev
meteästgrs oli niin suurta haas^
katista, ettei otettu muuta kuin kieli
ja nahka. Suunnattomat kasat ensl-luolrkaista
lihaa jätettiin mätäne-
.•nään. Jos intiaanit veivät joiltakin
valkoihoisilta päänahan, niin valko­ihoiset
veivät kaikki puhveUn nahat.
Lopputulokseksi saatiin se, että nllh
intiaanit kuin puhvelitkin on pantu
aitaukseen, intiaanit heille määrätyil­le
ahteille Ja puhvelit joihinkin kan—
«alliomlstoihhi.
'Hima on kaiketi alkuna sille poli­tiikkojen
yllstämääUe amerikkalaisel­le
elämäntavalle. Ja sitten voinune-
'•dn hypätä suoraan nykyaikaan, vaik­ka
mainita tosin pitäisi, että Meksi­kolta
ryöstettiin maa-alue, jc^ui ori
Yhdysvaltain suurin osavaltio, nimit­täin
Texasin valtio ja Eispanjalta iPi-lippilnit,
mutta se oh kalkki pientä
.lylryaikaan verraten. Nytihän ollaan
Jo niin korkealla slvistysasteella, ettei
enää kannattaisi puhveleita nylkeä,
eikä joitakin maapaloja kaapata. Nyt
levitetään amerikkalaista elämänta­paa
maailmanlajuisess mittakaavas­sa
ja välineinä käytetään A-pommia
Ja napalm-pommeilla kärventämistä.
Nämä ovat hyvin suosittuja välineitä
varsinkin Aasian mantereella missä
sattumoisin asuu yli > toinen puoli
maapallon väestöstä.
Tolsin kuin Amerikan aseettomil­la
Intiaaneilla, näillä Aasian kelta-ihöislUa
on jo vähän aseitakin käy­tettävänä,
ja heidän käsittelyssään
sortuu vähän Illan paljon niitä -'mei­dän
elämäntapamme" levittämisen
hyvälcsl sotaan vietyjä amerikkalaisia
poikia. Siksi on i ^ d y t t y suunnitte­lemaan,
että osa aasialaista saatai­siin
tappelemaan "meidän' tai mle-iulmminkin
"heidän elämäntapansa"
puolesta toisia aasialaisia vastaan.
Silloin olisi asetehtailijahi h e l j^
katsella sivusta ja määrät, miten sttä
"kattia kulloinkin runnattaisiin".
Kummaa on sekin kun nuo mei­dän
rajamme Ja se meidän "eläriiän-t
«ipamme"on aina uhattima kun tois­ten
maiden sorretut ja alaspainetut
kansat yrittävät päästä kansalliseen
vapauteen? Mutta amerikkalaisen
"elämäntavan" puolustajat, oyatkin
niin kiivaita demokratian ja vaj>au-den
puolustajia, etteivät he voi muu­ta
kuhi lähettää hhrteen ja helveUiln
kaU^kl ne Jotka Jossakin maailman
kolkassa uskaltavat puhua jotakin
kansallisesta itsemääräämisoikeudes­ta.
Luin äskettäin uutisen kuinka jos­sakin
' etelävaltiossa" oU vedetty nee-aeri
korkean oikeuden eteen siitä kun
iiän oli erehtynyt katsomaan jotakin
valkoihoista naisimmetetä, tosin^kyl-läUn
pitemmän matkan päästä, mut­ta
sekin katsottiin ftiftnen osaltaan,
nimittäin halveksitun nedcorin koh­dalta.
Jonkinlaiseksi raiskau^yrityk-seicei.
Tässä oUsl ehkä mahdollisuus
ioUMa yxHuiäk neekereille lainnjsuit-ret.
etteivät TOISI sivuilleen vUkuUla,
Jos sille kdcsinnölle saisi patentin,
niin siitä voisi kertyä sievoiset tulot;
sinä olisihan sekin tarvallaan sitä
"Our Way of Life'.
Mountain Sanatorfum, Hamilton,
S. Kalju.
Pohjois-Ontarion
kuita-alueelta
Svante Mikkolalle viimeistä rak­kaudenpalvelustaan
tohnittamaan oli
Hunkln's hautaustoimiston huoneus-toon
South Porcupinessa kokoontu­nut
satoihin nouseva ystävien jouk­ko
|>orcuplnen kulta-alueelta joutuk.
15 p. Tapaturman tihriksi joutui
Mikkola Jouluk. 6 p. Jolloin Hiänen
päälleen ajoi auto Oome Minen maan-tiliä.
Molemmat jalat kotkesivat ja
Svante vietiin Porcupine General
nospltaliin South Porcupinessa. Ta-iuihinsa
tulematta kuoli Mikkola sai­raalassa
jotihik. I l pnä. Kuoleman­syiden
tutkijan kuulustelut jatkuvat
Soutai Porcupinessa.
Hautaufljumalanpalveluksen kaiHie-lissa
johti suomeksi ja englanniksi
pastori A. L Heininen, Joka xnj-ös
siunasi ruumiin haudanlepoon Tlsdn-len
hautamaalla. •
Svante Mikkola oli «mtynyt Hel-slnetssä
V. 1920. Canadaan hän saa­pui
kesäk, 1951 ja työskenteli Dome
kultakaivoksessa kuolemaansa snak-
KO,.
Vainajaa lähinnä kaipaamaan Jä!
liänen äitinsä mrs. Lempi Mikkola;
VUpurhik. 16 B 38, Hels.nglssä ja
suuri uusien suomalaisten ym. ystä-
New Stadium To
Hold 60,000
Vancouver, B . C . Cnnadiv's foot-ball
capital may shlft from East to
West when a new $1,260,000 sports
stadluhi Is biUlt here In Vancouver
next year.
The stadium, whlch will have at
least 60,000 seats, will be the biggest
In Canada and West coast sportsman
hope It may even be the setting for
the Grey Cup final one day in the
not-too-distant future.
At present \Canada's largest sta­dium,
and scene of the Grey Cup
final, is Toronto's Varsit^ Stadium
but its 27,500-seat capacity is nothing
'like large enough to accommodate
the thousands more who try unsuc-cesfuUy
to see the game. :
The West coast stadium will be
bullt to höuse the 1964 British Empire
games and the society who organlze
the games have agreed to put up
half a milUon doUars towards cost of
constructlon.The rest of the money
wll Ibe ralsed by the citlzens of Van­couver.
•
Helsingin väidluku . i
arviolta 385»000 . >
Helslnkslv^Koska Helsingin vSe8tO«f .
lisäys on vuosittain noin BfiOlt^fiiod
henkilöä, arvioi Helsingin Jtatqwn«lr
gin tilastotoimisto, että asiikosluktf
vuoden vaihteessa oli 385^000. f-^
Vien joukko Porcuplnen kulta-alueep,
ia. Kantajina palvelivat 8vanten4arö4>
toverit: Henry Suhonen, Nlb'Val»i-iiuF,
Erik Munnukka ja Jobn'tBerg«;'
man. Taivaallinen Isämme lohduttaf-:
koon Ja lukekoon omaisia heidän ras^'<
kacssa sifrussaan kaukaisessa koH^
maassa. — A. L H . ' ^ i
mmm
Niels Nielsonm \
MUISTOLLE j
Kuoli tammikuun 7 pälvflntt»; 1930
l
Kolme vuotta on kulunut siltä, ;
kun luotamme läksit läksi pois. i
Sinua rakas, jäimme tänne '
ikävöiden kaipaamaan.-
Vaimosi Hannah |
Lapsesi Barbara, VIotor Ja Mamma
SUOMEN LAHiETirSTOi
LEGATION OF FINLAHD
140 Wellington Street^
Ottawa, Ontario»
Pnhelln 6-2880
. Northiani Van ;
& Storage Ltd. \
Paikallista ia pitkänmatkani
rantiajoa. _ ,
P A K A T A A N
_ PUHELIN 3730
Broadway TbeatM
Timmios Oofaito
DR. R O M A N ' P N I E W S KI
Monivuotinen praktiikka Euroopan huomataImmlssa •airaalofsn J
Erikoisalana sisustaudit, naisten, lasten ja veneriset taudit. Nielurisat
leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti ibnan veren vuotoa.
Vastaanottotonnlt: Kello 3—8 lp.
SS37PABKAVE. Puh. HArbour 7623 MONTBEAL» 417^
UUDISTETTU YHDEKSÄS PAINOS
KOTILIEDEN LÄÄKÄRIKIRJA
853 sivua «Hinta sld. $7.00
• KOTILIEDEN LAXKABIKIRJA oh neuvonantaja, johon Suomen
kodit ovat tottuneet luottamaan. Kun siitä v. 1948 vuosien odotujcsen
Jälkeen ilmestyi kahdeksas, uudistettu painos, joka vastasi nopeasti
kehittyvän lääketieteen viimeisiä saavutuksia, huomattiin lääkäri­kirjan
taipeen olleen odotettua suuremman. ^Nyt tämä laajin Ja
nykyaikaisin suomalainen lääkärikirja, jossa jälleen on tehty uu­distuksia,
ilmestyy jo yhdeksäntenä painoksena. (84 tuhat»
• KOTILIEDEN LXXKARIKIRJASSA 20 etevää suomalaista eti-X
koislääkäriä käsittelee kukin omaa alaansa antaen Teille kaiken-sen
lääkäritletouden, mitä kodissa jatkuvasti tarvitaan. He pereh-:
ryttävätTeldä tärkeimpiin rasituksenamme oleviin sairauksiin, n i i ­den
oireisiin ja kulkuun sekä niiden nykyaikaisiin ehkäisy- Ja
parantamistapoihin. Ennen kaikkea he neuvovat kodeissa tapah­tuvan
tarkoituksenmukaista sairaanhoitoa.
Saatavana kirjakaupastamme osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
P. O. Box 69 Sudbury. Ontario
••vh •
Kokonainen tietokirjasto
yhdessä teöhsessa
TIETOJEN KIRJA
Kuusi ösaa< kuldn osa käsittäen yli 800 sivua.
Koko teoksen hinta sid. $16.50.
Kuusiosainen opiskeluteos, jossa annetaan kohnenkymmenen eri
tietoalan peruskurssit osa osalta edeten. Soveltuu yhtä hyvin
omlnpälnopiakeluun kuin koulujen tai kurssien täydennykseksi
El edellytä lukijaltaan aUcelstietoja, mutta tarjoaa täysiopplneelle*
kin mainfcm tilaisuuden kertaamiseen ja tietojen syventämiseen.
TEOS ©ISXLTAÄ SEURAAVIEN AINEIDEN KURSSIT: biologia/
eläintiede, englannin^kieli, fUosofia ja sielutiede, fysiikka, fysiologia,
-geologia. Suomen ja maailmanhistoria,-ilmatiede, kansantaknis, kas­vitiede,
kemia, kirjallisuushistoria, kirjanpito ja liikelaskenta, latl-nattiUell,
maantiede, maatalous, matematiikka, musiikki. i>UrustU8 Ja
maalatu, pikaklrjoltus, ranskan kieli, ruotsin kieli, saksan keli,
suomen kieli, taidehistoria, tekniikka, tähtitiede, uskonto.
SUOMEN KIELIOPPI
sekä
TYYLI- ja RUNG-OPIN ALKEET
OPPIKOULUILLE ja SEMINAAREILLE
Kirjoittaneet Lauri Kettunen ja Martti Vaula
216 sivua Hinta sld. $1.75
: v/ii>AurpuBtiSHiNG cö^
p.p. B O X 69 SUDBUHY, O N T A R IO
m'
r *••
ii