Vapaus, September 10, 1968

              Sivu 2 Tiistai, syysk. 10 p . — Tutesday, SejJit 10; 19^8
VAPAUS
<L1BJ$RTY)
EDITORI VV.^VN^UNO
Oi! FjlNNISH CANADIANS
Publishing Co. ItmlMs UO-102 S^; 1t(tt1^ "
'Adi«rtlsiiig rates upon appUoa/tioOt' trabalatton ftee of cQflCff».
Authorlzed as second dasa l u t t t t t tlM;9«4<^'%Wu1W«Itf» Q t ^ ^
aud for payffliit of W P W *» < « * i . JLL '
- o.-..- CANADIAN lANCllAOf Pf^F^S '
t V t . m Suomcfeti: ^vir. i m 9 P t . ej»"
RandSn kmuMmm erityksistä
••• v."..;; ;;• -/i - • v ';; ;\ -" >•." V ' • ' •
Kuten viiane-lauantaina WhtQijul»iie uutl««*stollla j i f c i s -
itusrtÄl-ajöiitetusta ti-iedioniaininosta «ailtiin havÄJ^i. Onitation työ-se^
ckt^mskysymylksiä tuitikm^Or 84-vuQiU8fln tuoman Ivan C.
Ralodaln johdoUa toatraiinjaea IromnlfcaalHsea' kotaiiesioiniÄ julkair
seftia raportti on 3I0 nostafianmt laajam «mtbumnjUiksete m y r s -
kUm maafcuirman aramatlliyhdifltysvSefn 'Kesfcimdtesea, Vaijnaa
myös on, että tännän lapctfUn yk^yd^BSsä «sitteltyt ^dotykseit
maakftnman amimttiyhäiätysliösfeeen ."fcriUitseanisidcsi", ku­ten
on selitetty, tulee lälwviikjkojen aifcama saatmaan entisltä
suiuirömiman v«s*alra!rman Öntaisiiqn työlälisiltä yletemsä ja eri-kdsesti
järjestymeiLtä työläiltä.
Alustavien, ja vielä pinnalillaten tutkimtiBtemime perus­teella,
meidän on vaiikea löyrfcäiä inÄitun" köjnteBianain irapor-tistamittJäiäiamtnntan^
yönteis^tä kuin'dh^oifci» ex^pant^-^^stietukr
miioÄdlea poi^anöseksi. N « l l * "^'pairte""^stfiltuWmioffla tailkoi-tefaaaa
nJtmenomaialn niitä valiaik8J5ia<: Qst«twioisMta£ jota on
atuiiettu ja vieiläMn aflmetean- piäasfei^sa työoianitagaijn pyynr
noista lainkaan toista osapuioltai (kuillematta esinijeMcsi Oiak-iböv^
diaman rajloatttamisefcsi jne.
Vaatimius näiden ex-parte>«isteltfij!6im poistamisteiksi
n ^ huilpfpiiuiisa pari vuotta sitten PeterboirovgMa olevan
Tllco Iflaatic Ltdnm, laikon yftiteyxteiöä, Yhtiö otti 35 lakkoon
nnenneen työläi;äanBä tilaUe ribaouriityöläisiä. Sen vaatin^ksi'
uiftian toilmesta jläijestettiSn 400' ihetikeÄ ikäsitöänyt lakitaovah-diodta-
onielenosoitus. Yhtiö sai publcMe^ «gtetyiomion, minkä
muftcään dakkoVaihjtien m ä M t^tjoitettiin 12 herikeeh. Kuni
jowklkomittain>en l«ifclwvahdinita^ kuäteokin jatkui niin 25 työ­läistä
tuomittiiin vankilaan odkeude» päätöksen halventami­sesta
Asian jioihdosta sai feauian ladfcaa 'käiyinniBsä ollut testetuo-mioviäsrtailnen
taistelu jouiklfcdhianteen mifmenoanaan
siikSL kun näitä exTpaarte eli ykgipUdlisia estertailoniioita anne-i
taan jartiku;vasiö hyönanlatjiain hyviSksi ja työpsiä vastaan,
MatoittakocHi, etIÄ V. 1966 Ott^Uiwni t y ö v ä m l i » rauodosu
$500,000 rahaston estetuomiovastaisen t a i ^ l u n edistämisek.
SL
V a M a Bändin lla>^^ ehdotelta' este-tutomioiden
kokoaaian poistomiStä työtaistelujeiu yihteyd^sitä,,
vaan ainioiastaan ex-part©-eatetuainloid«i poistamista, tniin
ra|>oirtin tätä koMtaa tervahdifiään työväenJiiikkeen piireissä
myönteöseniä tekona.
* « *
Mutta Iflomllssionin nwvuft iJäirlkeiinimät esitykset ja ehdo-tuikset
ovat tyotväentUfclQ&ein kammalta miltei kokomaan kitelr
teisiiä ja tucnnittavia.
Ottakaamme tässä esdiUe kaksi t » kobne tärkeintä, esi­tystä:
•^Kandin komissioni le^^
dtostalmista työkiistojen iwitkai^^ TähSn 3-
heiikiiseen elimeen eli tribumaajiiia .tulisi presidenifcti ja kaksi
jäsentä, joiden (kaikkiett tallia täyttää Ontarion ylioifceudea
jäsenlein kelpoisuusvaatiimiiikset. FIresideinttti tulilsil saalmaan
$36;000 vuosipalkan ja tribuinlaijtoi fcumanBltkin jäsenet $32,000
vuosipalkan. Sen liääiksi tähän maakunnan työöitoeuteein tulisi
8 komissiioneria joiHa kuillakin olisi $25,500 vuosipailkka.
TribuaaaUlbe efcdjQ*^^
tunMet. Hamtuflöcln pyynnäetä ( « j a työläs ja työnaiiitajis*
taikin piittaamatta) se. voisi ryh^ä.tutkiinaanm!^^
työkiistan asioistta ja julkaista; tulttomiu^ peqruBtoplla ra-porttiaja
niistä. Se Voisi kpettala vissejä lakkoja j a pakoittaa
osapuoleit hyVätssymään itaMsuns» Se voit» Icäsiitellä "rik-koumuksia"
ja langolttaa) niiata s e ^ 9 M i o - että vanikiUitua-inioita
Sen antaniilsta päätökaistä ei oili^ liioin miitäänvetoa-m4$
eni matodollisuiultta. Taitein sen valtuudeft ylittävät miomleilja
tavaäla liatvallisen oikeuslaiitolksen valtuudet.
Toisena fiuiui^^ että
ammattiy!hdistyksidtä ja -^Bitodsta tillisi^ "ladllisia
ISOÄIDIN PAKINAA
m vÄMtöÖon Jöuttmeer kaj^alteU-Itauta^
n» asti? KaiKk^
i»äieipw|i InjiMlw »iti ruflfkltU i » l\oi«
toa p i ^ n o i ^ n lUii) Jmxan Hoiim s«
on lEi^nevä ltu«lebtiin»aa 'itsd»-'
tä% Itratanen on x n y S ^ n t%Sii
!t5ti^ pölckiiuxt 'läpeensä j^innoiUaan,
mutta nyJtySän on laatArk ruoideo
tuotaiiiXMita ^ehit9tty^ suuri lili^^
laickonsalkin, jotka luulee ' voitta-
Domma.
N«»skaiweude«a on tehty
'•bu»ip«fc5ea".jy»ljiw|»P8te, sUlä kat:
kenHaiset Ikaun^m»- ja ndssii|uhl«t,
.ovat vaini irali»irtel«>a varten- Eikft'
nSUM^ seUajs^oa kuin.ruoQto
on uuoreij. tytön anuovailliit,: vaan
bit^ pitttä pilata viel^ kalkeitlaidU^a
toköteiU^ i a oataa mahdottomalta
eiiilaisia vaatteita emneo»' buia^ ale^
taan: Jculjettaimaan kuin i%ttelyk«'-
jaa. Mieluimmin kai p i M olla.
näissä näyttelyissä miltei tai aivan
slastl?
lOinun imtelestänl Suoanen jamui»
denkipi maiden naiskauneus .OQ men»
nyt alaspäin tupakoimisen ja väki­juomien
käytön vuoksi, fii löydy
V i s ^ Tuomisen ja Armi I^unselfut
kaltaisia, siUä heiUä oU niyö» jScbeii
päässään asettua oikeisiin raiteisiin
kaifeen höntpötykaea jä^eefti Moni
Piiaa elämänaä, siiUl kauneus e l Jtesr
tä kauan, vaan sen perSstä alkaa
arkinen elämä>: jodca on pidempis
Mutta järki ei ole tän& pttlvänä valt­tia,
vaan sitä on Vbunaes8'^ ja siinä
on jätMkankut p e l i s i , iotka tan»>
sittavat tavallista kansaa.
Sata» sitten eUntarpeet? Kasvatr
tajat nayyvät viljansa ja karjansa
jo ennen kuin ne ovat kasvaneet
royyntilcelipoisikai. Eikä aita. sitten:
sen jälkeen enää nähdäkään seUai-sena
kaikkea ravintoa omaavana.
Viljaa jauhetaan J a vatkataan niin,
että sen täydellinen ravintoarvo las*
kee. Sitten niitä aineita, joiden pi*
täisi.olla oikein elämän läihteitä, saa
ostaa erikseen, iminullakin niitä on
tuolla purkissa. Yleensä nSyttäS sU-täi
että kotikeittiö häviää aivan, sUlä
keUckea saa pakkauksissa ja pur­keissa,
sekä jäädytettynä >ynnä lei­vottuna
ja paistettuna, i
Vancouverissa tein sen huomion,
että kiinalaiset syöttäjät kohta koko
kaupungin'työläispiirit.
«yllä kai liikemiehet vielä voivat
fäilyttää hyvät kokkinsB ja paleli,
jansa. Liiikehommaban' tuottaa niin
hirveästi. Kansa lakkoilee ja rim­puilee
"busineksen" kynsissä, mutta
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Ida Nordlund, Sudbury, Ont. täyt­tää
tänään, syyskuun 10 pnä 81
vuotta. • •
Mimmi Harju, St. Catharlnea, Ont
täyttää torstaina, syyskuun 12 pnä
78 vuotta.
E l l i Bjorhman, Sudbury, Ont.
täyttää perjantaina, syyskuun ^3
pnä 69 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin. *
kään aumettu minkäänlaista
pa]!kkatag<oiusta Yhttä tuoimdittar
va on se <ehdk>tu^ minli^ p«?usr
teellä Tnjaftl«imi>^>i^l1itn;i vni.
pei:isoonoi1a'V (legai entities) Joita v « b ^ ^ esittää esi- rnläläiritellä; työkiisitan syttyessä
meiMcsi vahi^igonkorvausvaatiimii^^ nunikä tahan<ui 'teolUffuusalan
jaHa oikeusjifttuja, nukä rajoiltftgdsi suurösti etmmattiyhdis- "täniklöäksi" (esäentdal) iteolji"
tysWdeen itoiimintaa ja^ ^atiheuttaisi vaatran^ eittä lakkovahdin-nan,
boikotin ja nuelenosoLtuikaetnlkin pieruateella voidaan nos­tattaa
oilkeusijuttuja. Tällaiselt oiktettejutut, vaikka amnimiaittl-yihdistysliifee
nte 'Votittaisikjn, feuJiittaiBiviat suumesti niiden jSr-jestoljein
varoja, ladkaia ja vbimlarm^
sa tapfMic^eesa kesikltltää Ito palikkar jai työr
olosuhtoiden parantamxiseiksi.' ' -
Ratndin komissioni eibdoiKtaa asetdttaiviaikai korkeimknat
aifkömääräit laflfloiHL^ — 90 päivän lafldto^foikeas siinä tapauk-sesl
«^ jos, työoikeus:katöolo, ettei neuvattteHuja ole kgyty^reh-diösä:
nnelessä ja ikuimdpn kuiÄjidön laÄ^oikeu? kaikille
muille lakoille.rTälraä seUiaJsenaan saattaisi työnantajat erläis-sä-
tapauksissa todella ihanteellisieien asemaan työläistensä la­kon
muirtamisefcsji/'Niiden tei esilnL tao^ miuuta kuin missä, o(ni varoituksena siitä
pidättyä ne^vottplemtasta "rehdispä ahielesai" ja niin määirät- ^tyoväl^nvastaieein sulunnaii kas-täisiin
lakfooutunlbet työläiset tafeadaiin työhön körkeintalan 90 voista, mikä ön nyt -fe^pahtu-päivää
fcestärteten ijai^teliun.'jäUseenl
. Tältä) esitystä tosin/ lieyittäiä v i U i . toinien elhdlotus, nuiikä
perusteella työnantajille jäiatl nxahdoftliöuu» käyttäiä vain rajoi-tetussia
mläärässä'halliinnoillte ka­laistaan
töittensä teiettämisessä laikan ajlkana.
— Batadin komisoilom ehdottaa lakkapänmiaa kaäkile yjei-s
i ^ töissä ja toimissa ol«ivUl» työläisille, l^iiniä >tarkioittaa, W
esimierkiksi maaiktmt^ihalliittnjikaQn eri toimissa olevat henMöt,
sekä sairaanilioitajialt ja moniejt aniuutr jäisivät kokonaan työn"
ainltiaöiensa mielivaataisuiudesta !riitppuvitoHi. Kuvaavana' ja sa-mialla
varodibtafvana esimerkkiniä tästä 611 postityöläisten ;ja liit-toftiaOituiksen
väHlnen kiista, '*Nelulvotlteliaja"'aiude^^^
söptmuk^ta Ikäym lähes vulod —mrtitta poi?ti!halllinltio efedtti
ensiinmiäisenipalldcaitaxtjoulkse^ 'vaaKn pari päiväiäenhieln siltä,
kun kkon piti aDtiabnain! Jos pjostityöläisillä ei olisi laötfeo-neensa
ja tämän jälkeen on uuSi
Ifikko edessä.
Entäs sitten sairaus vja lääkkeet?
Nihnät)kin ovat keinottelijain käsi&:
s|i. Sairastamhien on niin kallista,
että kukaan' työläinen tai^ elttkeläl^
nen ei voi sitä itse maksaa,; joten
siinäkin on turvauduttaiva keinotteli­joihin
i a qaakaettava vuosittain; suur
ria Vakuutuamaksiija. Jos maailmas­sa
olisi hivenkään oikeutta nijn:
kaikki nämä «pitäisi olla hallitukseh
käsissä- eikä- keinottelijain tuloläh-teenä.
_
Vuosi sitten oUn 19 päivää sai.
raalaMB ja siitä o l i peritty «400 eikä
suoritettu edes leikkausta; annettiin
vain lääStikeitä. En kyllä pienistä
sairaalaan lähtisi, vaikka en näin
vaofcana liiitä laskuja voidaan enää
itse maksaa.
Kiin ttuninen sitten viimein näi-des
fäsitiätsien painamana kuolee^
1UI9 aaalistajat eivät jätä^ omaisia
kasA rauhaan. Jos haluaa saattaa
vatAempansa säädyllisesti hautaan,
niiii ainakin kaupunklpaikoissa se
matoaa vähtemässä määrin $700.
mikä Oh jo omaisuus ainakin työ-
U i k m . Usttksi saa vielä ostaa su
rijftt j a iitklijätkin ettei sitäkään tar­vitse
itse tehdä. Siis rahalla ja
autolla pääsee.
Unobtui no asuntolotot. Suurim­missa
kaupungeissa sitä omistetaan^
kauniit kodit ja huonekalut näen­näisesti;
sillä todelliset omistajat
ovat keinotteliijat, joille nUtö koteja
ja huonekaluja maksetaan kuukau­sittain
vuosilö^mmeniä. Tällaisessa
tilanteessa jos sattuu tulemaan sai­raus
tai työttömyys, ettekä voi suo-
«tttaa kuukausimaksuja, niin silloin
ajetaan ulos asunnosta armotta, mi­kä
aiheuttaa vaikean pulman; koska
asuntopula on myös ainainen. Siis
parhaan elämämme saamme elSä
kuin tulivuoren rinteellä asuisimme
slnaiscssa pelossamilloin tämä kau­neus
loppuu-
Mutta mihinkäs tästä pääsee, sillä
suuren rahantekijät komentavat hal­lituksia
j a öljy- sskä teräsmiljonäär
i-il tuottavat maailmaan uusia asei-ta,
joita käytetään 10,000 mailin
päässä ihmisten tuhoamiseksi, ih-miat
«n.-<Jotka eivät ole tehneet mi­tään
vääryyttä. $inne lähetetään
myös maan paräi/ta voimaa kuole­maan
kun kotona ei ole työtä. Mitä
luulette, että olisi tehtävissä, jos
kansa ei enää jaksaisi ikestää täl­laista,
painostusta? Luuletteko, että
nykyiset hällitsidat siirtyisivät si-vinin
kun heille sanottaisiin, jotta
välstykääpä vähän ja antakaa mi­nunkin
ohjailla?
N.itä kaikkia asioita olen tässä
jcutessani ajatellut näillä iän kalk-kiinnuttamilla
aivoillani. — Isoäiti.
i i i l i i i i i i l i
;; Julkaistu kominunUseai on; byvifi
yleislupntoinen sanonnaltaan^^ 'ja
sen perusteella on vaikea päätelltf,
mitkä ovat olleet «lltä^ kysymyk'
fiä, joista näinkiiji kauan on MOs^
-kovassa keskusteltu; Ilmeisesti me
nyt kuitenJchL v^imime päästää ]l4
moille sen helpotuksen huokauksen,
jota me olemme valmiit ilmoille
laskemaan useamman päivän ajan,
sanoi pääministeri Mauno Koivisto
viikko sitten tiistaina.
'^Kaikki viittaa siihen, että tästä;
e l tulUit sen tapaista maailmam-aU'
haa ja Euroopan turvallisuuden ja
kansojen kesken yhteisymmärryk­sen
koAit^ekasta väliko9ktau0i^,
vaan ättä se on selitettjyiksä' tästä
eteenikin, joskin? tietysti»/vaivaUo|«
sesti ja tuskallisesti, kuitenkin sillä
tavalla, että pahimmat vauriot voi­daan
• korjata ja yhteisymmärryk­sen
ja keskinäisen luottaniuksensi.
teet uudelleen sohnia.
"Pitäisin itsestään selvänä, että
valtaosa joukoista tulee poistumaan
Tshekkoslovakiasta nopeaMi. Sitä
kai edellyttää yksistään aivan ^tek-nillisluontoiset
joukkojen huoltoon
liittyvät kysymyKseti mutta': missä
tahdissa sitten ihyöhemmin vielä
maahan' jäävät ^jotäcot poistuva^
niin sitä ei voida täUä hetkellä il'-
meisesti tietää.'
— Smoolantilaisessa lammessa,
joka ei kuulu Ruotsin noin 50:een
kalastuskieltoon julistettuun vesi­alueeseen,
on tavattu hauki, jonka
elohopeapitoisuus oli 7,32 milligram­maa
kiloa kohti. Ihmiselle vaaral­linen
saasteisUusraja on yksi milli^
gramma metyylielohopeaa kalakHoa
kohden.
KALA "PETTI".
Eräänä kauniina kesäpäivänä
WaItor Johnson lIQitl kaukaiselle
metsä^järvoHo kalaan. Mukaansa
hän otti kirvroen ja rautanauloj a
lautan rakentamista varten, sekä
tyhjän säkin siltä varalta että jos
sattuisi kaloja saamaa niin voisi .sä»
kin upottaa järveen jossa kalat säi­lyisi
elävinä ja tuoreina.
Kun hän sauvoi lauttansa saaren
rantaan, niin hän pani; elävän, syöt.
tikalan onkeensa ja heitti onJ^nsa
järveen, niin heti sai hän suuren
kuhan joiOca irroiUi ongestaan ja
pani lautan vieressä olevaan säk-kiin.
Hän oli Jo kuusi aivan saman­kokoista
kuhaa saanut, ja senaiieais-ten
sääntöjen mukaan ei olisi kuut­ta
kalaa enentää samana päivänU
saanut ottaa.
Mutta joku näkymätön olio, oli­sikohan
ollut aihneuden piru, oli
kuiskannut Johnsonin korvaan, eitä
ota vielä yksi kala jonka voit maal­le
päästyäsi paistaa ja syödä, joten
jos riistanvartija yllättää kotimat­kalla
niin ei hän ainakaan näe sitä.
Mutta kauan sai Johson onkia en­nenkuin
sai seitsämännen kalan.
Lieneekö sitten ahneuden piru
kuiskannut kalankin korvaan että
ota vielä yksi syöttikala kun kerran
noin an^okätinen mies Uman mitään
kuoleman vaaraa niitä tarjoaa.
Kun Johnson oli seitsemännen
suuren kUh&n saanut^ ja pannut
sen myös säkkiin, sauvoi hän laut­tansa
rantaan ja viritti nuotion
kalan paistamista varten. Veisteli
kaatuneen puun liyven jossa oli hy­vä
perkauspaikka. Meni säkistä nou­tamaan
kalaa, mutta siellä ei oUut-kaan
yhtään ainoaa kalaa. Kun hän
nosti säkin lautalle, huomasi hän
että säkissä ei ollut pohjaa.
Silloin Johnson vasta tajusi miksi
seitsämäs syöttikala ei tahtonut
enää kelvata kun kuhalla oli jo
kuudesta syöttikalasta vatsa täynnä.
— J .
l^Eurobipaik^vattaa^itvet fi^aäl^
.vät ennallaan ainakin: muqdqllisesn
tl: .Tosin ilmeisesti ei' enitä .l^äen^
tapahtumien jälkeen: ole > paluuta
tämä» tiiantaen' edelliseen^ aikaan;
vdan' kyUä' tässä ns. sosialistinen;
l e i r i on» heikentynyt.
"Silta mUlä tavalla tämä vftlii
kohtaus syntyi;' voidaan iUnelsestl
tästä eteeni»äi|Ain pitkä»' aikaa
esittää vain arvailttja. Tämän kriisin:
aikana on Neuvostoliiton uutistoi..
mlsto Novostin taholta saatettu
juikisuuteeätekstejäV jotka osoittaa
vat,' että jos kriisin-aikana Tghek-acoBlovakiaa
hyvin suurta: yksimielisyyttä, niiii
ilmeiseni ennen^ tätä' kriisiä- T M ^ ,
koslovaki&sta l&hti u^lMmaille-ja^^
ai9nQnomaaQ'>Neuvo9tolilttoon byvin
runsaasti: kiirjeitä-,> joissa annettiin
sen kaltainen kuva Tshekkoslova-
' kian taipalhttimien keihityksestä, jOltä
nihsenomaan Neuvostoliiton: näkö­kulmasta
katsoen oli erittäin hälyt-tövä".
Ulkom. AHTI KARJALAINEN
Ulkoministerin lausunto on koko­naan
seuraava:
"On tyydytyksellä todettava, että
TslhekkO£äavakian kriisissä oa nyt
ihneiaestikin päästy neuvottelurat­kaisuun:
Moillä ei vielä tässä vai^
hioessa ole edellylytksiä tuntea kaik.
kia nUta tekijöitä, jota Tshekko­slovakiaan.
suoritettu interventio
on merkinnyt^ emmekä myöskään
tuniie saavutetun kompromissin yk­sityiskohtia.
:(Eh'äs Suomen^Hcopolitiikan kes­keisimpiä
peru^riaatteita on ol­lut
ja on johdonnHikainen pyi->ki-mys
kansainvälisen jännityksen lie.
vent^uteen. Olen- sHä mieltä, että
aseiden avulla ei: nykymaailmassa
löydy pysyvää ratkaisua valtioiden
välisissä poliittisissa ristiriidoissa.
On syytä toivoa, että nyt Tsheicko-sloyakian
kriisin suhteen julkituotu
neuvotteluratkaisu muodostaisi rea
listisen lähtökohdan kaikkien asian
omaisten valtioiden välisten rauhan­omaisten
suhteiden myönteiselle
kehittämiselle tulevaisuudessakin".
ELE ALENIUS
Toinen • valtiovarainministeri Ele
AleniuS' sanoi Tshekkoslovakian t i ­lanteen
johdosta antamassaan lau­sunnossa
seuraavaa:
"On ilahduttavaa, että on saatu
aikaan seUainen ratkaisu, 'jonka
Tshekkoslovakian laillisesti valitun
johdon edustajatkin ovat voineet
hyväksyä."
"Valitan, että yleensä ollenkaan
syntyi tällaista tilannetta, jonka
välttämättömyydestä edes sosialis^
min puolustamisen kannalta en ole
voinut olla vakuuttunut, puhumat­takaan
yleensä väkivallan käytöstä
politiikan välineenä: kansainvälisis­sä
suhteissa.
'^'Sopimuksen yksityiskohtia en
tunne, mutia se yleisvaikutelma
ta^itenkin syntyy, että tshekkoslo­vakialaiset
joka tapauksessa saavat
jatkaa valitsemallaan tiellä, tosin
ilmeisesti rajoitetummin kuin en-:
nen, mutta kuitenkin uudistuksen
ja demokratian hengessä.
" E n ole voinut välttyä vaiku­telmalta,
että Neuvostoliitoa Ja
muiden Varsovan liiton maiden ta­holta
on tässä yhteydessä tehty
sekä periaatteellinen että poliitti-nen
virhearvio. Olinkin pelännyt,
että näissä oloissa mm. arvovalta­kysymykset
saattaisivat estää sopi-miiksen
syntymisen. Siksi näen:
kin yhtenä positiivisena ilmiönä
.«en, M {^euyos^tlii^1i44^ta on
kuHenkln kyetty. ylittämään t9ss|i
tUantieessä riäideV seiiäk^en lifeiv.:
kitjys'' ratkaisuri' aikaan saamisek­si;'?^
S ri:'i-}0''-\yi-h'>^^
''Yleisinhimilliseltä kannalta on,
samaUa' syytä t o d i ^ jmftfen- kaHk
san' yhtenäi:^yydenr ja- passiivisen-vastarinnan
avu,lla voidaan pienes­säkin
maassa jo nykyaikan^, saa* >
•vuttaa ^'o&sia silloin' kun. katso­taan
taisteltavan oikean asian puo^
lesta", Alenius sanoi.,^ '
ARNE SAARINEN , /
, Suomen Kiommunistisen i^uolueeä,:
keskuskomitea ja sen poliittinen
toimikunta on pitänyt tärke^oft
Tähekikoslöväldau Ia:iislnpoUitti8^
ratkaisua ja toivonut siihen päästä-vän
puolueiden'keskinäisUi naivb^
teluin. Näin on tapahtujnut ja
iloitsen siitä, lausui SKP:n puhe^-
johtaja Arne Saarinen laus|uuiQ»>
saan ratkaisun johdosta.
Tätä iloa vaijostaa kuitenkin ky­symys,
oliko iQffO^en fopvöaiivsj^^:
tä jännittää jousta niin Isire^
kuin tapahtui, siUä v a i i l ^ jäiiit^i,
seen ratkaisuun sitkeillä ncawotte^
luilla nyt päästiin, piikaani .että
sitä edeltäneet menettelj^ava^^^ov^t
jättäneet, vakavasiti korjattavia jäl­kiä
kommujnistisen liikkeen,- Riiriin
asianomaisten puolueiden ja j^n-sojen
välisiin suhteisiin, pn .kui­tenkin
uskottava; että ne piao' Voi­daan
kosjata jokaisen os^el^p,
hallitulla ja järkevällä suhtautu­misella
ja si^teiden parantamiseen
suuntautuvalla xnääräti^ioiä<il^
lyöllä, lausui pi^heenjohtaja Sääli­nen.
{HS, KU)
SUOMEN
SOSIAUDEMOKRAATTI
Lähes viisi päivää" Moskoyssa
käytyjen sitkeiden neuvottelujen
jälkeen syntynyttä kompromissia^ on^
pidettävä Tshekkoslovakian .johtai
jien selvänä voittona
Neuvostojohdon toimen^teet näi­den
viiden päivän aikana Tshekko.
Slovakiassa eivät voi olla vaikutr
tara^tta maan kansainväliseen ar­vovaltaan,
mutta suostuessan myön-nytyksiin,
jotka takaavat Tshekko­slovakian
kehityksen jatkumisen
maan nykyisten johtajiea <*jaile-^
mana, se kohensi huomattavasti
mainettaan.
Canadan KPn
kanta Moskovan
neuvotteluista
Toronto>^ Canadan fcommunist*.
sen puolueen äänenkannattaja Ca­nadian
Tribune on julkaissut neui
vostoliittolais - tshekkoslovakialaisen
kommunikean MosScovan neuvottie^
luista. Siinä sanotan mim, että täl­laisen
sopimuksen aikaansaamina
hyvin vaikeassa tUanteessa on Iniik-kien
»sanoittajien ansio. lliinlJsö.
pimus johtaa sosialismin ja demo-'
kratian lujittumiseen TähefkkoiSlovä^
kiassa, sen suverenisuuden jä riip.
pumattomuuden säilyttämiseen 'se^
kä sosialistisen järjestelmän, rau­han
ja Euroopan turvaUisttuden lu­jittamiseen.
Sopimus on vakava tappio kan­sainväliselle
imiperialismaie, varsin­kin
Länsi-Saksan mrlitarisnilie re-vansisfmiMe.
— Kualj kartanon pittää, velinki
velan tekköö.
pyhäselkä
PÄIVÄN PAKINA
K I R J E L A A T I K O N POHJALTA
auudeksi onissä ei lakkoa saa
jäfltljestää. Se laUttaist ykeijv
on^eain Jitsekkäitä työnanitialja-piirejä-
On tietenkin vaiHoöa kuvi­tella
«ititä mjkälän vastuuntunr
toinen haUJtus, voi!» »yhityä
mioisia ehdotuksia ja < esltyk^
tdtieuittamaan. Mtitta omahy-väisyyteen
ei ole täpsä ylhtey-dessä
vairtaa. Jo se aeikjka, kun
tällaisia esityksiä telhdäiän jopa
IcuninkaaUiStti konfii69i<Miii)n ni-massa.
' Vallintaa <»ft MUtenkin, etttä
siimäikin tiapauksessa, valcka
nämä ehdlotiöcselt toteultettai-siim
työkiistdjeni ja lafck<i^en
poi£»tamälsen nlimisigä, niin tulok­set
oMivat päinvastaiset e^,-
nammin 'tai myöhteimimin täyt­tyy
työläiartÄn "kärsämysten
mlallja" eriinä anääirin, että (tällai­set
"lääkkeet pahientaisitvat
tauitia". Toivokadnine ja, vaiati-^
kaamime siis, etiliä imaakulnta^
haliiltuksen velvloiUfeuiu» oa hyi"
jätä Handiin komiasioajiin/ kailkkl>
pdkeiJjtjtiaj iniin tät^-seuxjaa, eitlfö^^^ > työläisvastaiset ehdotukstft»
Nimettömät kirjeet joita saapuu
kaikkien lohtien toimituksiin aina
silloin tällöin, joutuvat lehdessä
kuin lehdessä ilman muuta roska­koriin
sen yleisesti hyväksytyn kä­sityskannan
mukaan, että jos kir-joittaija
esittää niin kehnoja asioita
tai mielipiteita, ettei hän kehtaa
panna idöneään kirjeen alle, niin
Ityödytöotä on sellaista tekelettä
lukeakaan.
Nyt:; aiomme kuitenkin tehdä
poikkeuksen nimettömästä kirjees­tä,
mikä oli tullut allekirjoitta­neelle
ollessamme muutaman päir
vän poistutuksi tulleen kirjoitus­koneen
äärestä.
Tämä siksi kun asia on mieles­tämme
erittäin ajankohtainen.
Tosiasia nimittäin on, ett^ Tshek-kloslovakian
tapahtumista tuli vi­sainen
pala niin allekirjoittaneen
kuin monen muunkin sosialisti­sesti
ajattelevan henkilbn purta­vaksi.
Oikeistolaiset ja yleisesti porva­rillisen
maailmankatsomuksen o-maavat
henkilöt voivat tietenkin
Uakoida j a järjestää vaikkar"ku-konhäntä-
illatsuja" kommunistien,
sosialistien ja muiden työväenliik­keen
jäsenten kohdalle tulleiden
vaikeuksien "kunniaksi".
Mutta se ei saa estää meitä
sosialistisen maailmankatsomuksen
omaavia yksilöitä ja työväenliik­keen
ystäviä yleensä keskustele-masta
avolnvesti ja rehdisti vai-kuukausikaupalla
kirjoituksia Jois­ta
näkyi, että niillä on jotakin
"erikoistöivoa" Tshekkoslovakiasta
Tämä j a monet muut samanlai-s
e t " m e r k i t " osoittivat, että
Tshekkoslovakian sosialistinen jär­jestelmä
oli saamassa vastaansa ul­komaisten
piirien kanssa joko yh­teydessä
olleiden tai niiden kan­natusta
nauttimien taantumusvoi-miensa
rajut hyökkäykset.
Viimevii^ckojen tapahtumat eivät
jätä enää mitään epäilyn varaa
(ässä suhteessa — sosialismin vas­tustajat
akUvisoituivat äärettömän
nopeasti llihalkkoslovakiant rajo­jen
sisä- ja ulkopuolella.
Varsovan liiton viiden jäsenmaan
voimakeinot.
Historia voi hyvinkin osoittaa,
että Tshekkoslo^'akian sosialismi
ja sitä tietä Varsovan liiton kaft-kien
muiden sosialistimaiden tur­vallisuus
oli vaarassa.
Mutta kysymys, mikä on esimer­kiksi
allekirjoittanutta vaivanxfut
eniten, on se, että oliko vaara iriin
suuri ja välitön, että e l <rtlut enää
muita keinoja kuin voimakeinoUdn
turvautuminen? Mahdollisesti se
oli, mahdollisesti ei. Mutta muistaa
tulee, että sosialistisetkin' maat
ovat toisinaan tehneet virheitä'
esim. Stalin viimeisten vuosien ai­kana,
ja voivat siis vieläkin-tehdä
virheitä .
Mutta huolimatta^ aitä^ osoittaa
vatko epäilymme oikeiksi taLväS-riksi,
niin tämä ci;missään mieles­sä
horjuta allekirjoittaneen sosia-
Tiedämme myös kokemuksista.^istisia maailmankatsomuksia.: Ko-
"Nimetön" mies kirjoittaa hie- Tceistakin kysymyksistä.
man Ukkuvaan sävyyn -^ilmeises­ti
seiff käsityskannan oikeuttami­seksi,
että "vahingonilo on aidoin­ta
iloa"—- ja pyytää sitten alle-kirjoittanutta
esittämään "rehdin,
kiertelemättömän ja kaunistele­mattoman"
mielipiteensa sitä, mi­tä
Tshekkoslovakian tapahtumista
ajattelemme.
Asia on sellainen mistä voitaisiin
sanoa: hyvinkin paljon. Toisaalta se
voitaisiin kuitata pelkällä totea­muksella,
että Vapauden toimitus-kirjoituksissa
on esitetty Tshekko­slovakian
asioista kahteenkin ker­taan
juuri .samanlainen kanta,
minkä allekirjoittanutkin omaksuu
Mutta tämä ei varmaan tyydyt­täisi
kysymyksen esittäjää, eikä se
suoraan sanoen tyydytä: näiden r i ­vien
kii*Joittajaakaa n
Lehtemme omaksuma kanta_mi-kä
on myös allekirjoittaneen kanta
tästä asiasta, on yleisesti tunnettu,
«ajoitetun tilan vuoksi koskette-lemme
siis tässä; yhteydessä asian
muita puolia.
Sosialismin ystävänä alleklnjolt-tanut
iloitsee sosialismin kaikista
savutukaista ja on huolissaan sosia­lismia
kohtaavista kaikista vai^
keultsista ja vaivoista.
Tshekkoslovakian tapaus on.siis
yksi niiata, joka on antanut alle­kirjoittaneellekin
paljon ajattele­misen
aihetta Ja mielipahaakin.
Emme ole niin naiivi ja sinisil*
maisen hyväuskoinen, että emme
huomaisi, mitä on maailmassa me­nossa.
Yhdysvaltain, Canadan ja
.muiden länsimaiden lehdissä oli
että esim. NL:lla oli ilmeisesti
Tshekkoslovakian asioista paljon
paremmat tiedot kuin yleensä
meillä canadalaisilla, ja että kai­kista
propaganda jutuista huolimat­ta
Moskova ei pyrkinyt mitenkään
häiritsemään Tsihekkoslovakian uu­distusohjelman
toteuttamista. To­siasiassa
NL:kin on moneen ker­taan
sanonut, että tällaista uudis­tusohjelmaa
kaivataanja tai-vltaan
Tshekkoslovakiassa.
Muita samanluontoisia esimerk-kejä.-
ja väitteitä voitaisiin esittää
paljon -^mukaanlukien käsitys­kanta,
että sosialistisilla mailla
täytyy olla oikeus puolustaa it­seään,
tarpeen tuUen voimakeinoin
kin, jos niitä ulkoapäin uhataan.
Mutta kenenkään ei pidä nyt
luulla, että allekirjoittanut pyrkii
täten ilman muuta oikeuttamaan
konaan virheettömiä on vain hau­tausmaalla,
ja virheitäkin tehdessä
sosialismi edustaa parempaa-^tule-vaisuutta
ihmiskunnallert —
Ja loppujen lopuksi, Moskovan
sopimus osoittaa, että kiistakysy­mysten
lopullinen ratkaisu tapah­tui
sittenkin pollittisesU; eikä voi-imakeinoin.
Se on tällä hetkellä
tärkeintä, sillä Moskovan sopimus,
viittaa siihen, että Tshelekoslovan
kian sosialismi voi lujittua vuoden
alussa aloitetun uudistuspolitiikan
pohjalla vahvistaen samalla koko
sosialististen maiden yhteisöä; •
Tämä voi tapahtua vgin, niin us­komme,
kalkkien kansojen itse­määräämisoikeuden
ja itsenäisyy­den
täydellisen kuniiioittamisen Ja
horjumattoman kansainvälisen so^
lldaarlsuudon toteuttamisen po-rusteelia.
— Känsäkoui'a,