Vapaus, June 13, 1959

              \
Sivu-2 Lauantaina, kesäk. 13 p. — Saturday, June 13,1959
YAPAUSi
(LIBERTY) ;^rf^'. Independent; Labor
Organ of Finnish' Canadians. Es-tablishedNov.
6, 1917. Authorized
as second dass mail by the Post
Office Department, Ottava. Pub-
'lished thrice ^ weekly: Tuesdays,:
vThursdays and Saturdays by Vapaus'
iiPubllshlngiCompanyLtd^i at 100-102
I:E^hn'St.' W;j Sudbury, Ont., Ca
Telephones:;Bus.<Office OS; 4-4264:
Editoria! Of f Ice OS. 4-4265. Manager
E. - Suksi. Editor.Wi Eklund. Mal
address:-Box :69;.? Sudburyiä Ontario.--
Advertising rates vupon^.appUcatlon;
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: ^
Canadassa: Ivk. 8.00 6 kk. 4.25
. S kk. 2.60
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9 00 6 kk. 4.80'
Suomessa: 1 vk. 9.S0 6 kk. 5.25
Adenauerin uusi tulmunen
. Bismarkia- jäljittelevästä ja Hitlerin saappaaiijälkiä tar-
) poyasta Länsi-Saksan "rautaisesta: kanslerista" Adenauerista
I voitaisiin; sanoa^ kuten Suomen pikkupojat ennenvanhaan
-hökivat: "Ottaja, antaja, kissanhännän kantaja.''' '
i Viime helmikuussa~kansleri Adenauer julisti mahtipon^
- tisesti, ettei hänellä ole pienintäkään aikomusta ryhtyä Län-
* si-Saksan presidentin ehdokkaaksi. MuttsThuhtikuun 7 pnä
-jAdönauer "yllätti" maailmaa tiedoittamalla, että hMn ryhtyy
f-kuitenkin presidentin ehdokkaaksi r:^jnitäUedoi
" dittiin melkoisella tyydytyksellä niiden taholta jotka luulivat
* tai toivoivat, että tämä tarkoittaa Adenauerin poliittisen toi-k
minnan tyrehtymistä. Vajaan kahden kuukauden kuluttua
r siitä Adenauer teki kuitenkin uuden täyskäännöksen ja ju-t
listi, että hän ei lyökään rukkasiaan pöytään vaan jää edel-f
leen kanslerin virkaan, sillä vain hän yksinään voi Länsi-
^ Saksan hallitusvastuun kantaa!
' ' Missä määrin tähän teei-enpeliin liittyy Yhdysvaltain
i poliittiset sormet ja missä määrin se kuvaa herr Adenauerin
^ omaa diktatuuriasennetta, sen näyttää lähitulevaisuus. Huo-
; mata kuitehkui sopii, että 83-vuotias Adenauer, kuten Syng-
V raan Rhee ja Ghiang Kai-shek, on ollut Wall Streetin lempi-
^ poikana, ja hän vieraili vastikään mr Dullesin hautajaisten
5 aikana Yhdysvalloissa, missä hänen arvellaan neuvotelleen
" poliittisten ystäviensä kanssa. Adenauerin sanotaan olevan
^ vakuuttuneen siitä, että ainoastaan hän itse ja presidentti
-Eisenhower voivat maailman rauhan säilyttää!
Toisaalta on pantu merkille, että Adenauer ei ole ollut
lairtkaani tyytyväinen "kruununsa" perijään. Hänen sano-
* taan vastustaneen jyrkästi puolueensa (kristiilisdemokraatti-sen
puolueen) johdon nimittämää kansleriehdokasta. Mutta
kun hän ei saanut tahtoaan läpi tässä asiassa, niin Adenauer
päätti tapansa mukaan yksin päin tehdyn päätöksen perus­teella
panna puolueensa seinää vasten.
Hyväksyykö puolue tämän "yhden miehen päätöksen",
minkälaisia ukaaseja se on kyllä tottunut hyväksymään ai-kaisemminkiii,
sen näyttää tulevaisuus. Jokatapauksessa on
selvää, että jos puolue polvistuu Adenauerin edessä tässä asi­assa,
se tarkoittaa myös sitä, että puolueen nimeämä kans-leriehdokas
heitetään sikojen ruoaksi.
Mahdollista on kuitenkin sekin, että puolue nousee oinan
kanslefiehdokkaansa johdolla "kapinaan" rautaista kansle-riaan
vastaan.
Toisaalta tämä tapaus osoittaa omalla tavallaan kuinka
heikko Läiisi-Saksa loppujen lopuksi on poliittisesti ja kuinka
pirinailista on se Länsi-Saksan "demokratia", mistä on niin
paljon ylistysvirsiä veisattu.
Sammutettakoon se palo alkuunsa
Kaikki rherkit viittaavat siihen, että Diefenbakerin halli­tuksella
qn "huono omatunto" Laosin tapahtumista ja pelko
siitä, että Canadan kansa pääsee tietoiselcsionistä on todella
kysymys. \
Kuten asioita seuraavat lukijat hyvin tietävät, Laosin
taantumuksellinen hallitus, joka on asiallisesti puhuen antau­tunut
Yhdysvaltain hallituksen "sätkyäijäksi", aloitti kan­sainvälisiä
sopimuksia — siis kansainvälistä lakia — jul­keasti
rikkoen sisällissodan, mikä uhkaa kehittyä pitkäaikai­seksi
ja kerrassaan kohtalokkaaksi taisteluksi. Mutta vaikka
Canada on jäsenenä Geneven konferenssissa 1954 tehdyn so­pimuksen
valvontakomiteassa yhdessä Puolan ja Intian kans­sa,
niin Ottawa jarruttaa toimenpiteitä rauhan palauttami­seksi
Laosissa. Täten menetellessään Ottawa auttaa joko
tietoisesti tai tietämättä Yhdysvaltain likaisia sotavalmis­teluja
Kaakkois-Aasiassa. Mutta samalla kertaa meidän ca-nadalaisten
tulee käsittää, että tällainen menetelmä on tu­lella
leikkimistä, missä voivat palaa omatkin hyppysemme.
Tosiasia nimittäin on, että kansainvälisen valvontakomissio-nin
muut jäsenet, Puola ja Intia haluavat tehdä voitavansa
aloitetun sisällissodan pysähdyttämiseksi ennen kuin se on
liian myöhäistäv mutta Canadai jarruttaa ja vastustaa sitä
ilmeisesti siinä hurskaassa toivossa, että Laos saadaan tämän
sisällissodan ansiosta vedetyksi loppujen lopuksi Yhdysval­tain
kommennuksessa olevaan SEATO-Iiittoon,
Kuinka hatarilla oksilla Diefenbakerin hallitus tässä yh­teydessä
on, se näkyy mm. viime tiistaina Bangkokista lähe­tetystä
V^illiam Stevertsonin uutiskirjeessä- missä' myönne-;
•tään, että sisällissotataistelut ovat täydessä käynnissä ja il­omäistään
pelko, että Intian ulkoministeri Krishna Menon as­tuu
näyttämölle sekä selitetään tätä puolta asiasta seuraa­vasti:
~
, "Ottawa ei halua nähdä Menonin sekaantumista", sano­taan
diplomaattipiireissä, "sillä Menon ei näe missään asiassa
muuta kuin kommunistien näkökannan."
~ Tällainen asennoituminen ei totta totisesti ole kunniaksi
sen paremmin Canadan "kansalle kuin Diefenbakerin halli­tuksellekaan.
Vain huonon omantunnon omaava "hallitus
yrittää kurjan punakauhun lietsonnan avulla selviytyä vaka­vasta-
keskustelusta siitä, pitäisikö kansainvälisen valvonta^
komissionin kokoontua Laosin tilannetta selvittelemään; vai
eikö pitäisi. Jos Diefenbakerin hallituksella ei ole tuon pa­rempia
vastaväitteitä, niin silloin on tuhannesti parempi, että
se lopettaa jarrutustaktiikkansa ja suostuu Puolan ja Intian
esityksen tämän valvontaelimen uudelleen koollekutsumi­seksi.
Genevessä 1954 pidetyn rauhankonferenssin tuloksena muo­dostettiin
erikoinen kansainvälinen komitea valvomaa^^^
han säilymistä" ja samalla Geneven päätösten toteuttamista
Ihdo-kiinan valtioissa. Vietnamissa, Laosissa jaCambodias-sa.
Mutta nyt tämä kansainvälinen valvontakomissioni kiel­täytyy
suorittamasta sille kuluvaa työtä, Geneven päätösten
toteuttamista Laosissa, ' - ^
. Laosin taantumuksellinen hallitus, jonka sanotaan polvis­tuneen
Yhdysvaltain eteen ja ryhtyneen sen karkeistyön te­kijäksi
havaitessaan, että Yhdysvallat oli valmiina kaivamaan
m'aata sen jalkojen alta, on Geneven päätöksistä piittaamatta
aloittanut sisällissodan maansa vissejä isänmaallisia voimia
vastaan'. Laosin hallitus käy tätä likaista sotaansa yhdys-
' O'
a:
o
0
o'
1
a 5 6 oTaaTfl g aasa a fl'fl a aa svv
SYNTYMÄ- :
PÄIVIÄ i
Hilda Carlson, St. Catharines,
Ont., täyttää tiistaina; kesäkuun 16
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta\
vain:onnentoivotuksiin. :
Mitä muut sanovat
BOLSHOI TEATTERILLE
LÄMMIN TERVEHDYS
" . . . Yhtenä soraäänenä on läm­min
tervehdys pormestarin ja' vai
tuuston tolvanamainen käytös. To­rontossa
on kauan ollut tapana järr
jestää kunnallinen huomaavaisuu-denosoitus
vieraileville taiteilijoille,
ja olisi luullut, että näin olisi me­netelty
ilmtin muuta Bolshoinbalet-titanssijainkm
suhteen. Pormesta-r
ri Phillips ja muut valtuuston jä­senet
vastustivat kuitenkm sitä jos­takin
syystä, mitä ei ole koskaan
selvästi esitetty. Vasta viikkoja
kestäneen kidastelun jälkeen pää­tettiin
mitä nurjamielisimmä^sd
hengessä järjestää heille vastaanot­totilaisuus.
-
"Tämä myöhään tehty tarjous on
hyljätty, eikä siinä ole mitään epä
tavallista; mutta koko jutusta jää
paha maku. Koska meidän kunnal­lishallintomme
oppivat hyvän käyt­täytymisen
aakkosia? Mutta type
ryyksiä tekevistä virkailijoistamme
huolimatta Toronton asukkaat lau­suvat
Bolshoin baletin mitä lämpi-mämmin
tervetulleeksi. — Globe
and Mail-lehden toimituskirjoituk-sesta.
RadiovatehtiilijQideii liitto
USAn suomalais­seuduilta
filmi
Ishpemingin kaupungissa Michi
ganin valtion suomalaisseudulla on
tänä keväänä ollut tavallista vilk
kaainpaa, kun paikkakunnalle on
saapunut Hollywoodista suuri fil-mausryhmä
tekemään elokuvaa Ro
bert Traverin bestrsolleristä "Mur­han
anatomia". Kirjan tekijä on oi­kealta
nimeltään John D. Voelker,
ja hänet on juuri valittu Michiga­nin
ylioikeuden tuomariksi uudeksi
kahdeksanvuotiseksi toimikaudeksi.
Tuomari Voelker tuntee useita
paikkakunnalla asuvia suomalaisia
joista hän on saanut mm. tovereita
kalastusretkillecn. Kirjan sivuhen-.
kiloissa ollaankin näkevinään tuttu
ja suvomalaistyyppejä, ja filmauk­seen
on kiinnitetty paljon suoma­laisia,
m.m. valamiehistön jäsenien
•osiin. Eräät "Murhan anatomia"-
romaanin henkilöt, m.m. vanginvar­tija
Kangas ovat sukunimcltään
suomalaisia. Elokuvan tähtinä ovat.
Jamies Stewart ja' nuori lupaava
Kirj. B. Ströngov
V. I. Lenin esitti perinpohjaisen
kuvauksen. porvariston. propaganda
keinoista artikkelissaan r"Yalehteli-joiden
liitto", jonka hän kirjoitti V.
1917. Porvarillinen propagandisti,
sanoi Leninrkäyttää-erästämeneteK
mää, joka "aina ja kaikissa maissa
osoittautuu käyttökelpoiseksi j a toi^
mii menestyksellisesti. Valehtele
huuda, paru ja toista valhetta —
jotain aii^a siitä tarttuu"
"Valehtele, huuda, pam ja toista
valhetta", tästä ^ menetelmästä on
nyt tullut kapitalistisen radion
muuttumaton laki,; porvarillisten sa­nomalehtimiesten
kulmakivi. Pi*
noa valhe toisensa päälle, täyty ilma
sosialistisia maita vastaan esitetyil­lä
parjauksilla — "jotain aina tart­tuu
".aina joku uskoo porvarillisen
propiigandakoneiston keksintöihin.
Yhdysvaltain js^ toisten kapitalis­timaiden
hallitsevat piirit eivät
säästä rahaa laajentaakseen propi-gandaradioiden
henkilökuntaa ja
tehokkuutta., Yli 20 miljoonaa dol­laria
kulutetaan vuosittain yksis­tään
Yhdysvaltain tietotoimiston ra-diolaitoksiin.
Suurin huomio on
kiinnitetty^ kapitalistcn maiden suu­ri
mpaan ' 'radioasemaan Amerikan
ääneen. Sillä on nykyään 78 lähe-tyslaitetta
ja laajaUaminen tapah­tuu
monilla kielillä.
Yhdessä Amerikan äänen, ja Bri­tish
JSroadcasting Companyn, joka
on hallituksen radiolaitos, lisäksi
kansainvälistä ilmapiiriä pilaavat
taantunickscUist^n kirkollispiirien
radiot—Madridin radio ja Vati­kaanin
radio — ja myöskin ns. "yk­sityiset"
Vapaan Euroopan ja Libc
ration radioasemat.
Jos näiden imperialistien propa-gandalaitostcn
laajalluksiä vertaa
toisiinsa, niin ne "yksityiset" radioi
asemat, joissa työskentelee pako
laisten roskajoukko, ovat kaikkein
äänekkäimpiä. Näissä keitetään
kaikkein tärkeimmät sosialistisia
niaita vastaan kohdistetut valheet.
Amerikkalaiset politikoi ovat kir­joittaneet
monta artikkelia tarkoi­tuksella
saada yleisö vakuuttuneek­si
ettei Vapaa Euroopan ja Libera­tion
ja radioasemilla ole mitään te­kemistä
Yhdysvaltain hallituksen
kanssa ja että ne ovat "itsenäisiä va-näytt"
lijätär Lee-Remick.
"Murhan anatomia" on kertomus
erään murhan oikeuskäsittelystä,
jossa vanha, virastaan uuden nqp-ren
tulokkaan syrjäyttämä tuomari
taistelee murhasta syytetyn miehen
puolustusasianajajana. Kirjana se il-m^^
styy syksyllä Otawan kustanta­mana.
Kirjan suomaIai.sseutuihin
sijoittuvat tapahtumat tekevät sen
erityisen kiinnostavaksi- juuri mei­käläiselle
lukijalle.
Englantilainen teoria ja
kiinalainen käytäntö
Kiinalaiset tiedemcihet ja insi­nöörit
ovat rakentaneet sisäpoltto-pumpun,
missä ei ole erillistä voi­makonetta
eikä edes mäntääkään,
jona toimii silinterissä oleva vesi.
Kun generaattorista silinterin ylä
päähän johdettu kaasu sytytystul
pan kipinästä syttyy, syöksyy vesi
putkistoon ja edelleen sy.säyksittäin
vesisäiliöön. Pumppu on 4-tahtinen
ja 2-silinterineni Mainittujen osiei
lisäksi pumppuun kuuluu vain imu­ja
sulku venttiilit sekä paristo ja i l .
makupu.
. Tällaisen pumpun periaate kcksiti
tiin Englannissa jo puoli vuosisataa
sitten, mutta sitä ei saatu käytän­töön
soveltuvaksi. Uuden yrityk­sen
tekivät amerikkalaiset pari vuo­sikymmentä
sitten, mutta tiedettä-,
västi yhtä laihoin luJoksin. Kiin-i-.
lai.sten nyt tekemä mullistava kek­sintö
perustuu siis englantilaisten
teoriaan, jolle he ovat antaneet kä;^-
tännöllisen muodon.
Uusi pumppu.on ollut käytännös­sä
jo viime syksystä saakka ja ko­keet
ovat vastanneet ennakkolaskel­mia.
^ Pumppu pystyy kohottamaan
200 kuutiometriä; vettä tunnissa 4,5
metrin korkeudelle 1,5 kilon antra-valtalaisilla
aseilla ja varus­teilla
ja irmeisesti>snnä; toivos­sa,
että Laos voitai.siin liittää'
p arh a maineiseen SEATO-liit-toon
ja tehdä .siten yhdysvalta­laiseksi
sotatukiasemaksi. Tämä
sellaisenaan on äärettömän
suuri vahinko Laosin väestplle
J9 uhkaa samalla suuren Kii­nan
raja-alueita, mikä sellaise­naan'tekee
tämän sisällissodan
monin verroin vaarallisemmak­si.
Me puolestamme yhdy mr
mekin muihin hyvää tarkoitta­viin
canadalaisiin jotka toivo­vat
ja vaativat, että Diefenba­kerin
hallitus suostuisi viivyt­telemättä
Intian ja Puolan esi­tykseen,
että Laosin välirauha-sopimuksen
kansain välinen
valvontakomitea kutsutaan
koolle hetis siinä mielessä, että
verenvuodatus-saadaanilopeler
tuksi
siiltierällä. Sen teho on 2—3 ker­taa
suurempi ku.in parhaimpien
käytännö.<^sä olevien erillisellä voi­makoneella
toimivien mäntä tai
muiden pumppujen. Sen hyöty­suhde
on siis poikkeuksellisen suu­ri.
Kaa.sun muodostamiseksi voi­daan
generaattorissa käyttää kivi­hiilen
asemesta muitakin polttoai­neita:
puuta, puuhiiltä jne.
Pumpun rakenne ja toiminta on
äärimmäisen yksinkertainen. Silm-tcrin
enempää kuin. muidenkaan o-sien
ci tarvitse olla terästä, vaan
tavallista valurautaa, betonia tai
vaikkapa keramiikkaa^ Ja kun puin-pussa
ei ole: lainkaan pyöriviä tai
edestakaisin liikkuvia osia, ei si*ä
tarvitse rasvata ja se on pitkäikä:^
ncn. Kun se lisäksi on varinakäyn-linen
pystyy, sen hoitamaan kuka ta­hansa.
Pumppu on tarkoitettu lähinnä
maatalouden käyttöön .keinokaste­lua
varten, mutta voidaan sillä suo­rittaa,
monia muitakin pumppaus^
tehtäviä; Sillä on erittäin suuri
kansantaloudellinen merkitys eten­kin
Kiinalle^ jolla on laajimmat kei
nokastelualuect: kuin millään muul­la
maalla.
Sosdem-jarjeitoja
oppositioliitloon
Helsinki. — Sosdem. oppositio a-loittaa
kamppailun sosdem." puolu­eeseen
kuuluvien; perusjärjestöjen
siirtämiseksi joitakin vviikkoja sit­ten
perusteltuun^ Työväen ja Pien­viljelijäin:
:/:':S
Liittoonv::vSieIlä 'missä kokonaisten
järjestöjen siirtäminen ei käy päin-:
sa, tulIaan_pGuustamaan uusia yh­distyksiä.:
Opposition oman^arvclun
mukaan puolueosastojaiijotkayhdis^
tyksinä voivat päättää isiirlymLsestä
uuteen keskusjärjestöön, tuiee olsx-maan
joitakin satoja.
Työväen ja Pienviljelijäin Sosia­lidemokraattista
liittoa perustetta­essa
ilmoitettiin siitä tulcvan-yhdys^
elin sosdem.-puolueesta erotetuille
järjcstöiUe:;: Nyt alkava-kamppailu
oppositioasenteessa puolueen .liykyi-^
seen johtoon olevien > yhdistysten
paustaistelijoiden" laitoksia. Kirja
''VapaancEuroopanr Radio" julkais-^:
tiin Yhdysvalloissa joitakin kuukau­sia
sitten. Sen ön kirjoittanut R.
Holt, joka on pitkän aUcaa toimi-^
nut laitoksen: radioasemana;Myn-chenissä;
Tässä kirjassa on tosiasi­oita^
jotka vakuuttavasti osoittavat
kuinka väärä" Vapaan ; Euroopan
"epävirallinen" asema on,!
Vapaan Euroopan "suojelijoiden"
joukossa ovat m.m. seuraavat suuret
pankkiirit ja politikoi: miljonääri
F. Altschul, entinen alivaltiosihtee
ri A. Berle, monimiljonääri H. Luce
ja autokuningasi.H. Ford. Tosiasiat
osoittavat, että nämä miehet veivät
olisi halukkaita antamaan^^ollarci-taan
elleivät he luottaisi tähän lai­tokseen.
Tästä syystä Munchenin
"vapaustaistelijoiden" budjettivaja
ukset peitetään Yhdysvaltain halli­tuksen
toimesta; SetäSamuIirkir-joittaa
tässä yhteydessä Chicago
Daily News, kaikessa hiljaisuudessa
maksaa Vapaan Euroopan radioase­man
laskuja. Ilman Yhdysvaltain
apua tämä asema ei luonnollisesti­kaan
voisi ylläpitää 29 voimakasta
lähetyslaitetta, jotka välittävät her­jauksia
viidellä eri kielellä. ;
Mutta näiden "yksityisten" radio­asemien
yhteys Yhdysvaltain halli­tukseen
ei ole rajoitettu raha-asioi-hih.
Vaikka Vapaan Euroopan ra­dioasema
onkin Mynchenissä, niin
sen päämaja on Washingtonissa.
Vapaan Euroopan radioaseman pää­majan
iienkilökunnän muodostavat
valtiodepartmentin henkilökunta.
Holt sanoo, että "tämän keskuksen
kaikki asiakirjat lähetetään valtio
departmenttiin Vapaan Euroopan
strategian vahvistamiseksi." Va­paan
Euroopan Washingtonissa ole­van
päämajan ' henkilökunta oli
"jatkuvasti kosketuksissa valtiode­partmentin
henkilökunnan kanssa
ja saa kaikki ainehistot, jotka on
valmistettu Amerikan äänelle. "Täl­lä
tavalla", päättää Holt, "he saavat
etukäteen tietoon virallisen kannan
kaikkiin kysymyksiin nähden." Sa­nalla
sanoen, "yksityistä" Vapaan
Euroopan laitosta johdetaan samal­la
tavalla kuin hallituksen Ameri­kan
ääntä. Miksi sitten Yhdysval­tain
hallitus yrittää julkisesti antaa
sellaisen käsityksen ettei sillä ole
mitSän tekemistä Vapaah^Euroopän
radion kan^a selittSmSllä ettei 'sei;
lainen ole luonteeltaan hallituksen
laitos?
Kuten R. Holt huomauttaa 'ei mo­netkaan
ihmiset ole halukkaita työs­kentelemään
Vapaan Euroopan ra-r
diossa" huolimatta siitä, ^ettäi saisi­vat
siitä huomattavat tulot Mynche^
nin "vapaustaistelijain" riveihin
liittyy vain kaikkein alhaisin ihmis-kuona.
Sellainen kuten esim. Libe-rationin
"valkovenäläisessä" ohjel­massa
esiintyvä Dudzhitsky.:^ Sodan
aikana häntoimisaksaMsträipoIiif
sina ja hänen kätensS ovat tahrattu^
kymmenien rääkättyjen ja tapettu­jen
ihmisten verellä. Sodan jälkeen
hän meni Venezuelaan, josta Ameri­kan
vakoilupalvelu otti hänen pal­velukseensa.
Eräs Zanhun; joka
väittää 'oIevansa~Tamerlania~"jälkc--
läinen", toimi palkkasoturina Sak-sah
hyökkäyksen aikana. Nyt hä­nen
amerikkalaiset työnantsljansa
ovat tehneet hänestä "Turkme-nian"
ohjelman johtajan. Sopiva
kaveri näille rikollisille on fasisti
Nowak< Vapaan Euroopan Puolan
ohjelmanjohtaja...
RadiovaUieiden, joita jokainen
pä<yä kylvetään ihmisille, sisällön
päättävät amerikkalaiset rahapoha-tat.
Siellä määrätään mitä vpi ja
mitä ei saa lähettää ohjelmana.
Tiedot Neuvostoliiton ulkopolitii­kasta,
joka on kohdistettu kansain­välisen
jännitystilan lievittämiseksi,
Neuvostoliiton kansan voitot; isosia
listisessa rakennustyössä ovat kiel­letty,
kun sensijaan valheet Neu­vostoliiton
asennoitumisesta vääris­tellään.
On hyvin tunnettua että
joku voi narrata jotain ihmistä jol­loinkin,
mutta joku ei voi narrata
kaikkia ihmisiä aina. Hunlimatta
heidän yrityksistään herjaukset ei­vät
estä kansanjoukkoja pyrkimäs­tä
ystävyyteen. Valheet ovat voi­mattomia
totuutta vastaan, kuten
suuri amerikkalainen B. Franklin
sanoi: "Valhe seisoo yhdellä jalalla,
mutta totuus molemmilla jaloilla.''
"Luvftton raicScaiissiihde"
ja lehmälle hirvenvasa^ \
Kiihtelysvaara. — Lehmä.syn-
;nytti Urvenvasan JsduttiUa K12&-
teiy^aaran Heinm^ai^uaa.' .'^Syn-
^ nyts^tapaus oli Viisin erikoistaa-
'tiiiiun.PienviljeIiji'Veikko Raas-
^ tina^ perheineen' yUittyl kovasti
lapaaksen JohdMtai^Lehma selvi­si
hengissä vaikeasta synnytyk­sestä,
mutta Iiirvenvasa jondnt*
tiin paloittelemalla ottamaan pois
lehmän kohdusta. Useita hirviä
oli nähty Heinävaaran seuduilla
ja kysymyksessä oli "luvaton rak­kaussuhde".
— SUP
SITÄI
JA
I X A T A ? '
Orjafyölion tai
muuten vankilaan
Johanneshurg.-^ Etelä-Afrikan
hallituksen, suunnitelma, jonka
: makaan tiellistä riköOisirpidä-'
tetyt afrikkalaiset pääsevät joutu­masta
eikenteen, jos he vapaaeh­toisesti
ottavat vastaan 'teaata-'
lonstyöCär, on joutanut yutatvn-leen
sen: jälkeen kun korkeim­paan
oikeuteen on'virrannut *%a-bcas
eorpuiB"-vetoomiiksi> eräiden
maataloustyötä vastaanottaneiden
vapauttamiseksL
Kirjeissä kerrottiin, .että miehet
olivat saaneet osakseen kovan koh­telun.
Heille oli mm. annettu raip­poja,
jotka eräissä tapauksissa oli­vat
johtaheet kuolemaan, he olivat
aliravittuja ja asuivat epäterveelli­sissä
olosuhteissa.
Hallitus on ottanut lain uudelleen
harkittavakseen. Tarkoituksena oli
vähentää: vankien lukumääräär sal-\
limalla vähäisistä rikoksista pidä^
tettyjen hyvittää" tekonsa "maata­loustyöllä"
sakkojen maksamisen
tai vankeusrangaistuksen kärsimi­sen
asemasta.
PROFESSORIN .rHAIAMIEUSYTS^;
Professorien" 'hajamielisyydestä -
on ^ paljon, juttuja, - joukossa tieten­kin
liioiteltujakin, ..mutta tämä on
tosiperäinen: ' " . ^
Muuan professori huomasi,rou­vansa
asettavan kukkakimppua hä­nen
^pöydälleen. ' ^ .
— Mitä sinä sillä tarkoitat? ky­syi
professori
— Mitäkö! Tänäänhän on 'hää­päiväsi,
selitti rouva.
— Niinkö! Hääpäiväni, sitä en oi- -
leukaan muistanut. Kiitoksia4huoT'c:
maavaisuudestasi, ystäväni-Kun si- -
nun hääpäiväsi tulee,- koetan -.val­mistaa
sinulle yhtä iloisen yllätyk­sen.
' > " •
SINAPINSIEMENILLÄ
KYYNELEITÄ
—Vuosisatoja-^sittenr-oli^monessai^
maassa, varsinkin Periassa,: tapana y.;
tehosta jonkun suuren iniehen kuo­leman
aiheuttamaa surua panemal-;:
ia hänen hevosensa saunoin, kuin %
hänen p M i i e e n s ä ja, y s t ä v ä t
dattamaan kyyneleitä haut^
tueessä: Ne saatiin eläiimssätaika
panemalla sinapinsiemeniä' niiden
sieraimiin.
Martti Simoji^
H:n piispaksi
Helsinki. — (SS) — Tasavallan
presidentti nimitti 4. 6. Helsingin
hiippakunnan piispaksi Mikkelin
hiippakunnan piispan, teblogiaii
tohtori Martti Ilmari Siinojoen, jon­ka
Turun arkkihiippakuhhan tuo­miokapituli
oli asettanii*^
iselle ehdokassijalle. Toukokuulla
suoritetussa piispanvaalissa tri Si­mojoki
sai eniten ääniä ensimmäi­selle
ehdokassijalle. (US).
— Canadan Kalliovuoristossa elävä
grizzlykarhu voi kasvaa 900 paunan
painoiseksi.
LENTOKONEMYSTEERIO
SAHARAN ERÄMAASSA
Washington. — Amerikkalaiset
sotilasviranomaiset ovat saaneet
entisten lisäiisi jälleen uuden
pähkinän purtavakseen. Uusi
mysteerio on peräisin toisen maa-ilmiansodan
päiviltä.
Jokin aika sitten löysivät eräät
geologit aivan sattumalta vahin­goittumattoman
a m e rikkalaisen
B-24 mallisen pommikoneen Sa­haran
autiomaasta. Kyseessä oli
kone, joka oli merkitty kadon­neeksi
jossakin Välimeren alu­eella
vuonna 1943.
On käsittämätöntä, kuinka kone
on voinut laskeutua Saharaan i l ­man
minkäänlaisia vaurioita ja il­man
jälkeäkään miehistöstä. Juo-mavesisäiliöt
olivat edelleen ko­neessa
ja radio samoin erinomai­sessa
kunnossa. Jos koneen yhdek­sänhenkinen
miehistö oli turvautu­nut
laskuvarjoihinsa, niin kuinka
kone on voinut omin päin suorittaa
onnistuneen laskun aavikolle? Mik­si
miehistö ei käyttänyt kunnossa
olevaa radiota, ennenkuin kone
hylättiin?
Amerikkalaiset viranomaiset ovat
valokuvanneet koneen, joka tavat­tiin
600 km etelään Bengazista.
Paikalle on lähetetty ryhmä tek­nikkoja
tutkimaan kadonneen ja
jälleen löjiyneen pommikoneen
arvoitusta.
• •i
menossa Suomessa
Helsinki. — Jean Sibeliuksen An-,
dante Festivon sä.velet julistivat
lauantaina säveltäjämestarimme ni­meä
kantavan musiikin yhdeksän
nen suurjuhlan alkaneeksi Kau­pungintalon
juhlasali oli täyttynyt
miltei viimeistä sijaa myöten arvo­valtaisesta
kutsuvierasjoukosta, jos­sa
nähtiin: mm. valtiovallan, diplo­maattikunnan
ja ennenkaikkea mu­siikkielämämme
edustajia. Viikon
avauksen suoritti oikeusministeri
Antti Hannikainen, joka korosti
vuosittaisen säveljuhlan monipuo­lista
ja arvokasta merkitystä mm.
kansainvälisten suhteittemme yllä­pitämiselle.
AJATUKSIA TARMOLASTA
Ystävä tvii vastaan kadulla ja ter­vehdysten
jälkeen tokaisi: "Mitäs
pidit Tarmolah avajaisjuhlasta?" —
"Mikäpäs niissä. Hyvät juhlat ylei­sömenestyksen
ja ilmankin puoles­ta".
— Sehäri oli samalla Tarmolau
Kolmikymmenvuotisjuhla ja olen
itsekseni ajatellut sitä sihteeri
Laakson pitämää puhetta. Hän se­losti
kuinka suomalaiset suurin uh
rauksin ostivat Tarmolan 30 vuotta
sitten. Jalan kulkien tai polkupyö­rällä
ajaen pitkienkm matkojen ta­kaa
koska auto oli silloin vielä, faarr
vinäinen, he raskaan päivätyön jäl­keen
kunnostivat paikan vapaahet-kiehsä
viettoa varten. Siiellä ei ole
koskaan kysytty mikä olet mielel­täsi
jos vaan ihmisenä osoitat arvon­antoa
kanssaihmisiäsi kohtaan. Kel­tään
ei porttia suljettu, vaan kaikki
ovat tervetulleita yksinpä väriin ja
kansallisuuteenkin katsomatta. Hän
selosti puheessaan että meidän tuli­si
vaalia ja kunnioittaa tätä paikkaa
että se kauniina säilyisi tulevillekin
polville. Ja paljonhan on tehtykin
sen eteen. On uusi komea ravinto­la,
hyvä. sauna, sementtiset käytä­vät
pysäköimispaikalta soittolavalle
ja ravintolaan. Lasten leikkipaikat
liukuiratoineen ja keinuineen. Mut­ta
näinä viimeksi kuluneina päivinä
olen asiaa ajatellut tavallista enem
män ja mielestäni kaikki on mennyt
vähän sivuun Tarmolan eduista. A-lä
ota tätä kateiiden puheeksi tämä
on tarkoitettu enemmän vaan kuin
tilastoksi mihin päin on tulevaisuu­den
näköalat. Tarmolassa onedel-läma
inittujen etujen lisäksi vielä
kämpät, joita : lomalaiset saavat
vuokrata. Mu4ta onko siellä yle^o-kannatusta?
Työt tehdään talkoo­töinä,
mutta siellä ovat aina saniat
ihmiset remmissä kesän talven
kanssa.. Suurimpina ohjelniallisrna
juhlapäivinä on kyllä väkeä pitem-pienkui
matkojen takaa, mutta en­täs
tavallisena sunnuntaina tai ar­kipäivinä?
Väkeä mahtuisi olemaan
paljon enemmänkin. Mikä tähän
on syynä? Se että kaikilla, jotka
vähänkin kynnelle kykenevät ovat
omat kesäkämppänsä joissa kesäai­ka
kuluu. En halua arvostella sitä
puolesta tai vastaan, mutta se seu­raus
siitä on että TarmÖla ei ols
enää niin kansoitettu kuin se oli en­nen
Nyt tuli mieleeni että eikö
olisi mahdollisuutta rakentaa T?r-molaan
kesähotellia, vaikkapa ui-maaltäineen
ja täten houkutdla
muitakin kuin suomalaisia loman
viettoon. Ehkäpä siellä olisi tilai­suus
pieneen hiihtoon ja kelkkai­luun,
puhumattakaan luistelusta.
Näm se olisi hyvä lomanviettopaik­ka
talvellakin ja hyvä liikeyritys.
Tässä on nyt vaan väläytetty sellai­sia
"kadun" miehen ajatuksia, jot­ka
ehkä jäävät ainaiseksi haaveeksi,
mutta yhdestä asiasta olen kummin-km
varma ja se on se että Tarmola
on hyvä pitää mielessä sillom jos ei
ole sidottu mihinkään määrättyyn
lomanviettopaikkaan sillä siinä suh­teessa
se on vertaansa vaiUa jo yk­sin,
halpojen hintojensakin ansiosta..
Ja sillä on puolellaan kaikki hyvän
loman vieton edut. Ystäväni lopet­ti
puheensa, viittasi kädellään ja här
visl ihmisvilinään sanoen "Suur­juhlilla
tavataan". — L. P.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Sanat ja teot urheilutoiminnassa i
Tällaisena maailmaa mullistavana
aikana..jolloin vanha ja rappeutuva
järjestelmä yrittää kynsin hampaia
vastustaa : uuden ja : edistyksellisen
valtakomennon nousua ja kehitystä^'
tapahtuu kaikilla elämänaloilla tar
vallisuudesta poikkeavaa.
'Ottakaamme esimerkin vuoksi
puheenaiheeksi vaikkapa urheilukJ^
symysi tai: tarkemmin sangen: Kam
sainvälinen olympiakomitea.
Kansainvälinen:. olympiakomitea,
jonka päämichenä toimii aremikka-"
lainen miljoneeri,AveryBrundagc,
erotti äskettäin jäsenyydestään
Chiang Kai-shekin; miehet selittäen,
että heeivät:voi.mitenkään edustaa'
Kiinaa. : Tätä päätöstä tervehdittiin
yleismaailmallisesti .---•^>W
n ia lukuunottamatta — suurella
tyydytyksellä.
Mutta ajan tilannetta kuvaavaa
Vni että iKansainvälinen olympiako-:
mitea "jätti kuitenkin ovet auki
Chiang Kai shekin miehille selit­täen,
että he voivat tulla Kansain­välisen
olympiakomiten jäsenyy­teen
"Formosan" edustajinpa^
Ja tässä yhteydessä annettiin to-della^
mestarinäytteitä samataitiuiiui
desta ja poliittisesta ''joustavuudes­ta":
. ' , ^ >
Meille, selitettiin ensin,, että Kii­nan.
Kansantasavallan'.edustajati ei­vät
voi.osallistua Squaw .Valleyss.\
Hvuuuaiu:, ^.aauadn lupeiu- siirtämiseksi on .välitön seuraai^us 1960 pidettäviin oly^nplalaisten tai- jo 1
V Laosissa. - \ ., ' Ipuoluelolidoiaxtp^iippiteikl^^VrV 'vikTsoitiln, "slllfi /KansäinVfilineii öf laisiinlja että
lympiakomitea ei kokoonnut enää
ja niinmuodoin Kiinan jäsenhakt-musta
ei voida alistaa komitean hyf
väksyttäväksi.: Asian selvittämisekv!
si lienee paikallaan mainita, että
Kiinan Kansantasavallan v edustajat
jäivät viime vuonna pois Kansainvä­lisen
olympiakomitean jäsenyydestä
protestiksi^siitä. kun Chiang Kai-shekin
miehet olivat myös siellä
"Kiinaa edustamassa". ,
Nyt kun Kansainvälinen olympia­komitea
on myöntänyt, että Chiang
Kaishek ei voi Kiinaa edustaa, ja
on potkinut' hänen (edustajansa pois
jäsenyydestään, sekä: siten tunnus­tanut
käytännössä^ että Kiinan edus­tajilla
oli täysi syy protestoimiseen,
olisi johdonmukaisesti .asiaa: katr
soen ilman muuta selvää, että Kii­nan
edustcijat kutsuttaisiin takaisin
jäsenyyteen.
Mutta tässä onkin se "mutta".
Talviolympialaiset .pidetään .Yhdys-;
valloissa.jaYhdysvallat-ei tunnusta,
600-miljoonaisen:' Kiinan olemassa­oloa!
Tässä tilanteessa kansainvä­linen
olympiakomitea?:yrittää. ilmei­sesti
palvella kahta: herraa reh­tiä
urhciluasiaa ja poliittista paho-laistaT
' Sen sijaan että olisi kutsuttu Kii­na
i takaisin olymp|akomitean jäse­nyyteeni
mainitun^ laitoksen ~: toi­mesta
on selitetty, että Formosan
miehet on jo: kutsuttu: talviolympia-.
heillS^on vielä tUai-!
suus niihin osallistua, kunhan hake­vat
uudelleen jäsenoikeuksia Kan^
I sainvälisessä olympiakomiteassa jol­lakin
sellaisella nimellä, missä ei
Kiina^sanaa ole. Kaiken . lisäksi
sanotaan, että täten muodostettava
kokonaan uusi "maa" - r mitä ei ole
olemassa, eikä :kukaan ole siis voi-nuit
tunnustaa — voidaan kyllä hyr
väksyä pikamarssissa Kansainväli­sen
olympiakomitean jäsenyyteen,
sillä sen jäsenanomus voidaan alis­taa
kirjepostina jäsenten ratkaista-:
vaksi!
On siinä eroa suhtautumisessa ja
suhtautumisessa!
Ja niin hullunkuriselta kuin tuo
juttu'^ tavalliseri^kadun . miehen nä­kökannasta
näyttääkin,: sillekin jär­jettömyydelle
löytyy järjellinen se­litys.
.Yhdysvaltain kongressi on myön­tänyt;
talviolympialaisten rahoitta-:
miseksi $400,000 — ja on luvannut
toisen mokoman lisää, mutta nimen­omaan
sillä ehdolla, että-talvikisoi­hin
ei päästetä Kiinan edustajia —
vaan että sinne tulee Chiang Kai-shekin
miehet!
Sanotaan että raha ei haise —
mutta taivaallinensvoima sillä tun­tuu
olevan.'
Sitäpaitsi kerrotaan, että Yhdys­valtain
valtiodepartmentti on se­kaantunut
.kerrassaan tuomittavalla
tavalla: Kansainvälisen .olympiako­mitean'
sisäisiin i:asioihin ^vaatimalla
Brundagen eroamista. Kansainvä­lisen
olympiakomitean kansleri Ot­to
Mayer sanoi Sveitsissä, ettei
Brundagen eroa ole vaadittu —
muttasamalla hän katsoi tarpeelli-seksiv
varoittaa Yhdysvaltain ivaltio^
departmcnttia, ettei tällaista/komi­tean
sisäisiin : asioihin sekaantumis­ta
saa'tapahtua.' .
Olkoon tämä puoli asiasta niin tai
näin, tosiasia kuitenkin on, että Yh­dysvaltain
valtiodepartmentti hyök­käsi
poikkeuksellisen Jyrkästi pari; i
viikkoa-sitten kansainvälistä; olym-i
piakomiteaa;vastaan ;^en johdosta,;-
kun Chiang Kai-shekin miehet kar-koitettiin
sen: jäsenyydestä..Itse Mr.-^
Brundage sanoi tällöin valtiodepartr,
mentin hyökkäyksistä, se "sekoit­taa
politiikkaa V urheilutoimintaan". ?
* ^ *
Muuten, sivumennen sanoen, kaik­ki
ylläkerrottu tähdentää osaltaan
sitä, että Kansainvälinen olympia­komitea
kokonaisuudessaan on^uusi-j
misen tarpeessa. Se.,ei vastaa enää
nykyisen sivistyskauden: vaatimuk- v.
sia alkuunkaan. Ajatella nyt, että
Kansainvälinen :olympiakomitea:ei'^:
asiallisesti; puhuen :edustaTmitään::
järjestöä, eikä ole-myös vastuussa
teoistaan kenellekään muille kuiu
itselleen! ~ Kuinka takapajuisella-pohjalla
tämä laitos on vielä herran
vuonna 1959, se näkyy siitä,, että vse^
valitsee "itse itsensä" ja sillä siisti
Tämä • Kansainvälinen: olympiako-mitea
tulisi luonnollisesti mailimäär:^
'riä lähemmäksi urheilijoita jääur­heilua
harrastavaa yleisöä, jos se
muodostettaisiin välittömästi, eri
maiden urheilujärjestöjen edusta­jista
vissin edustusperustan mu­kaan.
Siten urheilijat/voisivat o-mien
järjestöjensäJkautta vaikuttaa^
korkeimman kansainvälisen elimen
valintaan ja sen toimmtaan^ yleen­sä.
' ^
Selvää myös on, että tällainen uu­distus
,on ennenmmin tai myöhem-.
min tehtävä — mutta sekin asia,liit-tyy
tavallaan nykyajan suurten uu­distusten
katkeamattomaan särjaain. '
;;;5;:Ai?t#Ä^'vi!i:i^
„ , — Känsäkoura:
:i'IS'j;S'$f.'i{ÄäJ^^^