1922-01-31-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS Csnadan «nomal^^en tydväestdn iänenkannattsia, Otnes-lyy Sudburyssa, t r t , joka tiisiaj, torstai Ja lauantai H. PORO, J;^'uS^VS . Vastaava toimittaja; ToimitUBgihteen. V A P A U S (Liberty) The only oigao of Pinnidi WorkeT8 in Canada. Pub- Hshed in Sadbary, Ont,, every Taesday, Tbnrsday and Sftturday. ' • _ _ _ _ _ __ Advertising rates 40c per col, inch. Mmrnium charge for single iiisertion 75c. Diucount on standmg advertise-oent. The Vapaus ia the beab advertising medium among the Finnish People in Canada. v ' TILAUSHINNAT: ^ „^ , , Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk. 11.60 ja yksi kk. 76c. , ^ , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk. |tf.00 ja kolme kk. $1.75. . . „ «a Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamieaten joillg on takaukset.^ Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St, Puhelin 1038. PoeMosote: Box 69, - Sudbnry, Ont. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as «econd class matter. Vallankumouksellisen lyöväen yhdistämisohjelma Vallankumouksellisen proletariaatin tärkeimpänä ohjelmana on nykyään^yoväenluokan hajanaisten rivien kokoorainen, yhdistäminen, yhtenäistyttäminen* lujittaminen jd yhteensitominen lujilla, murtumattomilla solidaarisuuden ja luokkarakkauden katkeamattomilla siteillä. Tämän suuren ja ylevää flolidaarisuustunnel-man tieltä täytyy väistyä kaiken ennakkoluuloisuuden, eristämispyrkimysten, dokmaattisuuden, kaavamaisuuden, fanaattisuuden ja teoreettisen puritaanisuuden. Äskettäin New Yorkissa pidetyssä Amerikan Työläis-puolueen . perustavassa konventionissa^ lausui puheen- • johtaja avauspuheessaan, ettei hän^ salli puhuakaan kenenkään joka ei puhu työväenluokan yhtenäisyyden ja solidaarisuuden puolesta. ^ Vähän aikaa sitten New Yorkissa, pidetyssä eri- •' naisten itsenäisten edistysmielisten unioitten ydislämis- . konferenssissa, jossa muodosteltiin United Labor Council (T^distyneen Työväen Neuvosto) hyväksyttiin tälle järjestölle seuraava ohjelma: ' . «Me seisomme' koko työväenluokan yhdistämisen puolesta ja tarjoamme järjestömme avun toisiaan ' vastaan taistelevien työväenjärjestöjen yhteenliittämi seksi samoissa ammateissa ja samoissa teollisuubissa ensimäisenä askeleena koko työväenliikkeen yhtenäis-tyttämiseksi. Itsevaltainen ammattiunioitten byrokratia, tarkoituksella säilyttää valtansa, on erottanut jijrjestöistään taisteluhetikisiä yksilöitä ja unitteja, joka on johtanut vihdoin itsenäisten uniojärjestöjen perustamiseen. .Edistysmielisten ja vallankumouksellisten ainesten haHukkjras erota vanhoista yleisistä 'työväenjärjestöistä ~ ;.ifl-._mttodoslaa omia ihanteellisia , järjestöjään, on heikentänyt tyÖVäen yleisiä järjestöjä ja vaikuttanut turjmiollisesti työläisten voimakkuuteen nähden. Jatkuva. sodankäynti näiden lukuisten järjestöjen välillä, hankkiessa jäseniä unioihinsa, on kuluttanut niiden enerkian. ilman että siitä olisi ollut mitään saavutuksia taiBteluhenkiselle työväenliikkeelle. Sa maila kertaa on tämä itsenäisyysliike eristänyt yleisistä työväenjärjestöistä niille niin perin tärkeän taisteluhen ktsen. aineksen ja siten vahvistanut' taantumuksellisen virkavallan asemaa niiäsa. Käsittäen' tämän kilpailun,- lahkolaisuuden ja Jakamispolitiikan turmiollisuuden^ ja käsittäen edelleen erinäisten, toistensa kanssa kilpailevien radikaalisten järjestöjen käyttövoiman, jos ne yhdistetään, tulevat ne voimakkaiksi koko työväenluokan yhdistämistä edisiiäväksi voimaksi, - ' kehotamme me kaikkia edellämainitunlaisia itsenäisiä työväenjärjestöjä liittymään yhteen,, sekä sa massa teollisuudessa, etla läheisesti toisiinsa kiinnite tyissä teollisuuksissa, tarkoituksella valmistaa tietä kaikkicii työväen erinäisten järjestöjen sulattamiseksi yhdeksi yleisebi työväenliikkeeksi.»' Tämä ohjelma perustuu epäilemättä työväenliikkeen oikealle käsityskyvylle. Siinä on syrjäytetty kaikki yksityiset ja ryhmäkuntaiset pyyteet, kuin myöskin viskattu syrjään aikaisemmin yallankumouksellisten tyhmäin < keskuudessa omaksuttu ennakkoluuloinen Vanhoillisten työväenliikkeitten rintamavarustubiin inurtautumispelko, koska. vallankumou^ellisten työu' tekijäin täytyy luottaa voimiinsa ja katsantokantainsa tajuttavaisuuteen. Tämä onkin ainoa oikea tie, sillä työväenluokan > tie voittoon käy sen lujan yhdistymisen ja yhtenäisyyden kautta. Collins mahdollisesti tulee olemaan irlantilainm Noske. De Valera on rehellinen mies, mutta el kuitenkaan ymmärrä luokkataistelua ja sentahden on epäonnistuva. Hän aikoo johtaa tasavaltalaispuoluetta Irlannin vapaavaltiota vastaan. Irlannin kommunistipuolue kannatti häntä hänen taistellessaan rauhansopimusta vastaan. Irlannin työläiset eivät ole innostuneet sei laiseen tasavaltaan kuin on. Amerikassa. He haluavat neuvostotasavallan. Mutta Irlannin työväki ei voi sitä saada ennen kuin Britanian työväki käsittää tehtävänsä ja kukistaa valtaluokkansa Englannin ja Irlannin työväen tasavallat ainoastaan voivat elää sopusoinnussa. Englannin ja Irlannin työläisten välillä ei ole mitään riitaa. Taistelu on käynnissä työläisten ja kapitalistien välillä kaikkialla. Taistelu Irlannin vapauden puolesta a ole vielä päättynyt. Luokkataistelu astuu täst'edes etualalle ja elleivät kaikki merkit petä, se tulee olemaan tulinen. Santarmisosialistit „Eteenpäin'^ kimpussa Noskelaiset santarmisosialistit ovat nostaneet oikeusjutun New Yorkissa ilmestyvää toverilehteänun* «Eteenpäin» vcstaan. Nimellisesti on jutun alottanu «kunniansa» loukkauksesta eräs worcesterilainen nos-kelaisagentti, mutta ei ole epäilemistäkään etteiko koko idän keltainen rsantarmisosialistilauma ole jutun takana. , » ' v / ' Aina siitä saakka kun Eteenpäin-lehtl perustettiin, ovat idän noskelaiset kirlstelleet hampaitansa tätä nuorta veljeslehteämme vastaan ja vaanineet milloin he saisivat tilaisuuden hyökätä sen kimppuun. Eteenpäin-Iehti, ilmestyvänä mailman akkunassa ja kyvykkäitten toimittajien ja avustajajoukon toimittamana^ on Amerikan suomalaisten paras lehti. Se on mitä suurimmalla johdonmukaisuudella, teoreettisella selvänäköisyydellä, larmofla ja rohkeudella johtanut ja opastanut Amerikan suomalaisia työläisiä selvälle vallankumouksellisen proletaarisen liikkeen tielle, samalla taistellen valkosuomalaisten, raivaajalaistei^ ja syndikalististen sotkumestarien kirjavaa laumaa vastaan^ jotka kaikin yhdessä ja ihmeellisessä sopusoinnussa ovat yrittäneet murskata suomalaisten työläisten-vallankumouksellista rintamaa. Me emme voi sallia, että tämä veljeslehti tuhottaisiin. Siksi sille on annettava apua taistelussaan. Ja tne Canadan suomalaiset työläisetkin voimme auttaa jos vain tahdonune. Ja miksi emme tahtoisi. Ainakin voisimme auttaa siten, että mahdollisimman, monet tilaisivat sen itselleen. Kaikki Vapauden asiamiehet välittävät Eteenpäin tilauksia, joten voitte kääntyä heidän puoleensa. Irlannin vapaavaltio New Yorkissa ilmestyvä Amerikan Työläispuolueen lehti «The Toiler» kirjoittaa Irlannin kysymyksen nykyisestä vaiheesta seuraavaa: ^ ^ Amerikan kapitalistinen sanomalehdistö on laulanut ilolaulua sen johdosta, että Dail, Eireann hyväksyi rauhansopimuben 64 äänellä 57. vastaan. Jotkut -maito-ja-vesi-sosialistit, myöskin huutavat sitä Irlannin voittona. Se on voitto Irlannin keskiluokalle, ainakin toistaiseksi.^ Rauhansopimuksen nojalla heillä on oikeus riistää Irlannin työläisiä ilman että brittiläinen hallitus tarpeettomasti sekaantuisi asiaan. Irlannin sotilaat tulevat nyt panemaan voimaan Irlannin parlamentin (jota kontrolleeraa Englanti) päätökset, sen sijaan että ennen sen tekivät englantilaiset sotilaat ja poliisit. Irlannin parlamnetti tosiaankin! Wolfe Tone. suuri 179B vuoden . kapinoitsija, nousi kapinaan Irlannin parlamenttia vastaan ja tuli tuomittua kuolemaan. Samal lainen kohtalo lienee varattuna Irlannin työläisiä varten lähitulevaisuudessa. Griffith on Irlannin porvariston johtaja. Hän* tietää tehtävänsä. Suurteollisuuden »kiiristustila^V Saksassa Kaikki' me tiedämme mitä kituelämää viettää maailman suurteollisuus. Sillä on niin huonot asiat, että työläisten palkkojakin on alennettava ainakin 50 prosentilla, ja loppukin palkka annetaan ihmisrakkaudesta eikä suinkaan työläisten ansiosta. Näin on laita kaikkialla mutta varsinkin Saksassa. Oppaun aneliini-tehtaankin Osakkeet saatiin kohoamaan 200 riksinmar-kasta 800 markkaan vasta sitten, kun oli lennätetty taivasta kohti tuhatkunta työläistä (taikka oliljo näitä vain 800?) Mielenkiintoisen esimerkin Saban teollisuuden tuottamattomuudesta antavat Kruppin tehtaat. Nämä eivät viime vuonna ole jabaneet' tuottaa muuta kuin 256 miljoonan markan ylijäämän 159 miljoonaa vastaan viime vuonna. Varallisuusveropoistöjen jälkeen jää Kruppin perheen puhtaabi voitoksi vaivaiset 98 miljoonaa markkaa, mistä j perheen neljälle jäsenelb on jaettu 15 miljoonaa kullekin. Poloisia Kruppin perheenjäseniä! Tosin eivät työläiset samaan aikaan ole saaneet kuin keskimäärin 7,500 markkaa vuodessa, sts, perhettä eikä perheenjäseniä kohti, mikä esim. 5-henkisen perheen jokaista jäsentä kohti tekee vuodessa 1,500, samaan aikaan kun I ihmisen ylläpitoon vuodessa lasketaan tarvittavan vähintäin 4,800 markkaa! Mutta sittenkin: kuinka surkea onkaan teollisuuden asema Saksassa, jossa kommunistipuolue lisäbi häiritsee sen «liudelleen elpymistä» enemmän kuin mitä noskelaiset ja riippumattomat ennättävät sitä puolustaa! ~ TKT. famlserat Yleisraailmallinen pulakausi näyttää vaikuttavan Canadaankin vakavammin kuin ensi silmäyksellä voi tiin aavistaakaan. Uskottiin, jopa koitettiin todistaakin, että tilanne on paniikldmainen vain lyhyen ajan. ja tuolle otaksumalle etsittiin tukea siitä, että tOanne Europassa voidaan saada normaaliin ainakin väliaikai-seisti, joko myöntämällä sodan rasittamille ja kuiviin imetyille maille luottoa teollisuustuotteiden ja raa-kaaineiden myynnin muodossa, tah-sitten muita keinotekoisia keinoja käyttämällä. Kuitenkin kaikki siihen suuntaan tulkitut ennustelut ovat osottnneet paikkansa pitämättömiksi. Sen sijaan, että tilanteessa olisi odotettavissa' helpoitusfa ja; vaikkakin porvarillinen lehdistö kertoo pienimmästäkin {teollisuusliikkeen uudelleen ^käyntiin alkamisesta on;; to-; siasia ja-pysyykin sellaisena, että mitään parannusta tässä suhteessa ei ole vielä'näkyvissä. Canadan' kapitalistit käsittävä^ nykyisen tilanteen. He eivät aino-a-^ taan tiedä sen vaikuttavan' kur-jistuttavasti työväenluokkaani mutta •»e myöskin käsittävät, että, paniikin ja teollisuuden lamaannuksen seuraukset alkavat koskea jo_ omistaviinkin. Maan teollisuudesta on linoaätaan pieni määrä käynn'»?^ ja siitäkin on suuret määrät seilais i teollisuuolaitoksia, jotka käyv-'t ainoastaan lyhennettyä • aikaa.. Minä enempi aikaa teollisuuden lama-iiVaigsaolba kestää, sitä heikommaksi ;ulee kotoinen tuotteitten ja tarvik-keiten ostokyky. Onhan ymmärrettävää, että työläinen, joka ei voi tuottaa, s. o,, joka ei saa työvoima a i >?a myydyksi ei myöskään saa minkäänlaista palkkaa, joka- tarjoaisi tilaisuuden valmistamisensa tai muitten työläisten valmistamien uotteiden ostoon ja kulutukseen. MHä enempi siis työläisiä pn työt^ tömäiiä, teollisuuden vara-ärmeiias- ^a, sitä pienemmäksi tulee tarvikkeiden käyttö, knaka tyoväenluokal-ä ei ole mahdollisuuksia niiden ostoon. Mutta tarvitseehän "työläiset caikesta huolimatta kuluttaa, sanonee joku. 'Aivan oikein, Mutt kulutuksessakin voidaan : rajoittua vain sellaisten! tarvikkeitten käyt-föön mitä kaikkien kipeimmin tarvitaan. Täytyy pakostakin olla ostamatta, monia tuotteita, joita muussa tapauksessa pidetään työ1ä's»lle- V5n välttämättömänä. On kärsittä-perustuvan riistojärjestelmän ikää askel askeleelta^ - Silloin kun riistettäviä ei ole tarpeeksi paljon kotoisissa nurkissa ja kun mailman markkinoillakaan e ole tarpeebi edullisia riistoalaeit? saamme nähdä Canadan kapitalistit järjestämässä toimintaa riistettävien hankkimiseksi Canadaan muualta. Se seikka, että Canadassa on suunnattomat määrät työläisiä työttömänä ei aseta mitään rajoja uu: sien ^öläisten tänne kuljettamiselle sillä eihän niistä' kärsi kapitalistit vaan työläiset. Viimeaikoina on siirtolaisviranbmaisten toimiesta yri tetty mahdollisimman tarkasti valvoa, että siirtolaisia ei pääsisi livahtamaan Canadaan, paitsi niitä, joille on lainmukainen lupa. Ei oi pitkää aikaa kulunut, kutPoItiin pakotettuja säätämään siirtolaislakiin väliaikaisia korjauksia, yksi sellainen ollen, että henkilö joka tule''? maahan täytyy olla matkakulujen lisäksi 250 dollarin omistaja. Tämän rajoituksen piti tarkottaneen teollisuus- ja muitten työläisten maahan pääsyn vaikeuttamista. Palvelijoita ja maanviljelykseen aikovia kyllä sanottiin tarvittavan, joitten pääsylle ei asetettukaan samanlaisia rajoitubia. Mutta tämä oli oikeastaan, vain takaportti, sillä pääsihän sen turvissa kuka tahansa siirtolais-viranomaisten- tarkastuksen läpi, Sel- 'aisenaankin kapitalistit vastustivat tuollaista - rajotustä, koska laskivat sen vaikeuttavan heidän saalistustaan ja vähentävän työttömyydesta färsiviä työläisiä heidän tehtaitten-sa piirteillä tarjoomasta halpaa työ-' voimaansa. Ja kapitalistimme ova? tehneet kaikkensa saadakseen rajoitukset poistetubi. -Yhtenään pn, pidetty pahaa porinaa siitä, että hallitus ja siirtolaisviranomaiset lähtevät rajoittamaan kapitalistien saa-listamismahdollisnubia. ' Canadian Pacific, j o b oikeastaan on Canadan vaikutusvaltaisiit- työnantaja, ja yhtymä, joka määrää jopa hallituksen-; kin menettelyn, on tehnjrt kaikkensa Canadan rajojen siirtolaisuudelle avonaiseniä * pitämisebi. ^fiffftfiiiitiitim S LÄHETYSKUSTANNUKSET: E Postissa 15c kaikilta summilta. SähkSaanomalla' $3.50' kaiicLta 1 Kysykää enkoii&urssia suiirille summille. Kaikki rahavälitybemme numeroon 941 asti ovat panHf« me ilmotuksen mukan jaetut Helsingistä asianomaisille ^aäa' ottajille, viimeset niistä tämänk. 3 p. , 1 Box 69, V A P A U S , Sudbuiy, Ont s Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T. Hill 177 on 5 fair Ave. ' ^«"6- HiiuniiiiiiiM"i""i>"">iiiiii"iiii""i"">ii"iiiiiii"iiiiiiiiiiiiiiiiiiim!iiiu] uiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiijiiiiiii||,,,,„^ VAPAUDEN, KIRJAELTAMAT Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmottaneet H levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vaoauden hyväksi: ' yä puutetta.; Teollisuuden yaraarmeijassa olevien ivöläisten ostokyky on kpkpr naan hävinnyt, sillä onhan mahdoton ostaa • jos ei ole millä o^taa ja ^uptteitteh kulutus siis heidän taholtaan on ainoastaan mitätöin osa normaalisesta kulutuksesta. Mutta työssä olevat. Vpivathari he pstaa. ^anottaneen tähän. Niinpä yoivat-kjn, mutta, vain rajoitetussa määns-sä. Miksi? Yksinkertaisesti- s'k8i^ •^ttä suunnattomiat laumat työttömänä olevia työläisiä, niitä jptkä ovat joutuneet teollisuuden vara-armeijaan, jotka ovat tehtaitten portilla odottamassa mahdollista tilaisuutta- työhön pääsyyn, takaavat 'en. että kapitalisteille käy mahdol- Yhtenään on tämän komppanian toimesta edustajia ollut matkalla, ei ainoastaan kotimaisten viranomaisten v a a n ' v i e 1 ä P ä englantilaistenkin vaikutusvaltaisten , vir- Jcailijain ja hallitusten j ä s en te n luonna, tarkoituksella aikaansaada jonkinlainen yhteistoiminta Britannian ja Canadan välillä tässä tir-fceässä kysymyksessä, jobi siirtolaisten •maahankujjettämineh komp-nanian taholta selitetään. Ja epäilemättä, tässä bn onnistuttukin. Britannian taholta toimenpidettä katsotaan erikoisella . kiintymyksellä ja yoidaanpa- nyt jo sanoa> että Canada tulee lähimmässä tulevaisuudessa olemaan Suur-Britannista tulevien siirtolaisten kaatopaikkana. Britannian johtajain taholta tähän on nähtävissä suoranaiseti taloudelliset syytkin. Olemmehan lukeneet sanomalehdistä siitä suunnattomasta työttömyydestä, joka SuuFrBrltan-niaa on. juuri tämän pula- ja^kriisi-kauden aikana painanut ja joka päivä päivältä käy yhä krijtillisemmäk- BEAVER LAKE, ONT. COBALT.ONT. FORT WILLIAM. ONT. SAULT STE. MARIE, ONT. SOUTH PORGUPINEi THORHILD. ALTA. . COLEMAN, ALTA. LEVACK, ONT. Kuika 0^1 seuraava? ' T I M M I N S S U D B U R Y S O I N T U L A • WEBSTER GORNERS S A L M O N ARM; ™ pimBLANE, SASK. L A P P I , ONT. TOV. VAPAUDEN KONTTO^ ni»iiiiiniiiiiiiimniiiiiimiiiiiiimiimimiiiiimiiiiH m voa kuin kulettaa suuria joukkoja brittiläisiin alusmaihin ja~ erikoisesti juuri Canadaan, josäa on niin «suunnattomat » mahdollisuudet elämiseen, Canada taas tarvitsee 'siirtolaisia, sanovat' canadalaiset puuhan takaina olevat' «kansan parasta» btsovat hallitus-* ja muut virkailijat, * ja ennenkaikkea ne tarvitsee saada maan tuottavaksi/ sen teollisuuslaitokset käyntiin ja kabi ja piioli biljoonai-nen sotavelka maksettua. Siis etuisuuksia on kummallakin puolella. Brittiläiset saavat työttömät ja tyytymättömät kansalaisensa siirrettyä canadalaisten kapitalistien riistettäväksi ja Britannia vielä tpistaisek-si säilyy niiltä valtavilta nousuilta, joita taloudellinen pula- ja kriisi-^ kausi niahdbllisesti synnyttäisi. Kapitalismi jää tämän mukaan elämään toistaisebi. Canadan kapitalistit saavat maahan riistettäviä.. Saavat liseksi saada työvoimaa paljon hai- f- ,S««ret työttömäln armeijat lii-vemmalla kun aikoina jolloin työvoi- Jtehtivat. esittävät vaatimuksiaan. Kuoltuaan ovat kommunistitkin jotain Saksalaisen työväenhyväntekijän, teollisuuskuningas Stinneben Allgemeine Zeitung-lehdessä oli äskettäin liikuttava kirjoitus kommunismista. Kommunismi on kaunis; ihanne, sanottiin lehden kirjoitubessa, mutta sitä ei voida koskaan toteuttaa, koska tällöin tarvitsisi ihmisten olla enkelejä taikka ainakin kuolleita: Kuoltuaan ovat näet kommunistitkin kunnon ihimisiä. «Kuka esimerkiksi voisi kieltää Jean Jacques Rosseauri taikka Rabeufin ihanteellisuutta?». Mutta eläväf communistit ovat hirvittäviä. «Kuinka on esim. laita Leninin ja Xrotskin? Onko lainkaan kauhistuttavampia väkivaltaihmisiä?» Kas näin kirjoitetaan Stinneksen lehdessä. Lehden kirjoittaja ei kuitenkaan ole hobannut, että kaikkien maiden porvarit ja näiden sasulais-ystävät ovat jo vuosikausia pitäneet huolta siitä, että esim. Venäjän conimunistit harvenisivat joukkomurhain ja valkoisten hävitystöiden lakia syntyneen nälänhädän johdosta lienimpään malidolliseen määrään; että länsimainen kapitalismi.toisin sanoen on tehnyt kaikkensa tehdäkseen holshevikeista «kunnon ihmisiä». Ja kun maailman stinnesläisillä ci ole mitään itse kommunismin i lannetta vastaan, niin alkaa kaikki vähitellen olla niinkuin ollakin pitää, varsinkin kun Helsingin Sanomain puukkojunkkaritkin paraikaa tappamalla kyläkunnittain Karjalan kommunisteja -osaltaan paikkaavat kommunistien ihmisarvoa, joskaan ei omaansai ••.— TKT.' masta on puute. Liikatuotantoa on syntynyt «i ainoastaan tarvikkeisti. joita työläiset rahattomana eivät voi kuluttaa, mutta myöskin työläisistä. Työttömät työläiset, ne joita 'kapitalistit eivät voi käyttää tuottamaan rikkauksia^itselleen (ka- Tiitalisteille) painavat työssäolevien nalkat niin alas, että heidänkin ostokykynsä alenemistaan alenee. Sa-lallasanoen koko työväestön, niin t-yössäolevlen kuin työttömäinkin kulutus vähenee tavattomalla; nopeudella saattaen siten laimeassa käynnissä olevan teollisuuden entistään laimeampaan käyntiin, ulkomaisia markkinoita kun ei ole. Lamaus alkaa vaikuttaa hvt myöskin kapitalisteihin. Se seikka,,että tuotanto ei takaa heille teollisuuden lamauksissa ollen samanlaisia riis-tosaaliita kun aikoina, jolloin tuotteiden myynnillä on kysyntää ei ole ainoana tekijänä. Tämän lisäksi uhkaa kapitalisteja toinenkin vaara. Puutteessa ja kärsimyksissä kamp-oaileva työväestö alba käydä rauhattomaksi. Se alkaa olosuhteitten nakottamana vaatimahan --itselleen «ilamisen oikeutta. Voi sattua näl-käkapinoita ja muita levottomuuksia, iotka voivat tämän - lisäbi vielä saa:- da koko kapitalisHsta yhteiskuntaa vaarantavan luonteen. Työväestön herääminen on askel yksityisomi&- tusoikeuden lopettamisieen ja sitä oelkaäyät kapitalistit enembfiän kuin mitään muuta, sillä uhkaahan se kapitalistien saalistuben loppumista. Mutta kapitalistit ovat aina pa-remrnin valinistuneita.' Samalla kun he näkevät liike-etujaan ja riistä-m i 6 m a hdollisuubiaan lähestyvän vaaran, löytävät he keinoja vaaran t o i s täiseksi hälventämigeksi. He yrittävät jatkaa ybityisomistubeen jotka eivät useissa tapauksissa olekaan enään vain puhtaasti väliaikaisten parannusten etsimistä, vaan koko järjestelmän iskettyjä' haavoja, joiden tarkotuksena on kerta kaikkiaan järjestelmän hävittäminen. Sanoimme edellä, että tilanne fei tule paranemaan millään lastaroi-malla, mutta se on parandettova puhtaasti käymällä käsiksi pohjimmaisiin ja edelläsanotunlaisia pulakausia synnyttävään yksityisomis-tusoikeuteen perustuvaan kapitali»-' Mpeen yhtfiiskuntajärjestelmään.' Ji kaikkein vähimmin on odotettavissäT että pulasta selviydyttäisiin Britanniassa, jossa työttömyyttä tulee olemaan jatkuvasti ja entistään suuremmassa, mittakaavassa, 'j^nglaur Hlaiset taloustieteilijät sanovatkiÄ. että Britannian asema jälkeen mail-mansodan on sellainen, että kahdeksasta yhdeksääntoista miljoonafin; ihmiseen on muutettava maasta, siir-, tolaisina ykuljetettava sellaisiin maihin, missä vielä'* on tilaa. Ja miqsä se kaatopaikka tulee olemaan. Missäpä muualla kun Canadassa, ipssa rautatiekapitalistit lasbvat ,oIevan 31 miljoonaa eekkeriä maata asumattomana 15 mailiil ulottuvilla lännen rautateistä. Nämät' maat eiväf suurimmaksi' osabi kuitenkaan ole hallituksen maita, vaan , juuri rauta-öekomppanioiden ja muiden yhtymien, jotka haluaisivat saada n muutettua rahaksi, miljooniksi, välittämättä vähääkään siitä mikä kohtalo noille maille siirtyneillä siirto- 'aisilla tulisi olemaäif tulevaisuudessa,, ••••': ' ; •• Brittiläiset asiamiehet, ne'jotka ovat canadalaisen rautatiekojjippani-in t'^'menpiteiden lämpimimpiä kannattajia sanovat Britannian olevan likakansoittuneen ja tuolle liika-kansoittumiselle, ei ole miuuta nen-maanviljelijojtä, jotka nauokkaavat maat, ei maalle siirtyneiden siirtolaisten käytettäväksi j mutta komppanian J a kapitalistien hyväksi, koska ovat voimattomia niitä maba- .maän. Tietysti tämä toimenpide hyödyttää'tehdas- ja yleensä teoHl-suuskapitalistejakin, sillä lisääntyy-hän tuotteiden kulutus samassa määrässä. Toimenpide tarjoaa teölli-suustyoläisillekin" väliaikaisen helpo-tuksen,* » mu^ta ei suinkaan mitään huoniältavampaa ja kaUaskantavam-paa parannusta. • ; Tällä tavalla tämä kapitalistinen mailmanresu sitten askel askeleelta jatkaa elämäänsä, mutta taloudellinen kehitys tekee tehtäväänsä. Sen pyörää ei voi mikään pysähdyttää. Joskus tullaan kohtaan jossa tapahtuu käännös ja silloin romahdus on sitä suurempi. Olkootpa kapitalistien, toimenpiteet mitkä tahansa kaivaa se vain omaa hautaansa, johon se ennemmin taikka myöhemmin ku-pertuu. •^ ——o;•!."•' Nyt ovat sekä talbudelliseJij tiollisella, että kansainvälisellä la tilanteet selviämässä ja on nyt jo selvinnyt. Niin jiiiiJi! on myöskin päästy, että' Ka^ TyÖbnsan Kbmmuniii taholti tj annettu hyväksyminen täältä miselle 'ja siihen valmistautnnnjeat Näitten seikkojen takia onidn IM vosto. Karjalan Avustuskomitea ijJ tynyt: asianmukaisiin toimenpiteäj järjestämällä keskuskomitean ^feJ tonsa yhteyteen, jonka kautta tsi$! järjestetään Karjalaan menijät s-f ten, että mahdollisimman hyötyä voitaisiin Karjalalle taottsiij jä että siirtyminen tuottaisi doliisimnian vähän puutteita ja lir.] simyksiä itse siirtyjille, sihteeriksi on valittu tov. Aaroj Hyrske, joka jo pitemmän ai% cal hoitanut sivutehtävänään näitä ^-1 oita. Karjalaan aikovilfe TekniUmen apnyhdistya perostetta. Amerikan suomalaisten keskuu. dessa on suuri määrä sellaisia tovereita, jotka ovat halukkaita siirtymään Karjalaan, tarkotubella rakentaa Karjalan Työkansan Kommn-nin perustusta, sen talouselämää. He ovat kirjotelleet suuret määrät kyselykirjeitä asianomaisille, sekä täyttäneet kyselykaavakkeita,, joissa ovat lausuneet vilpittömän harrastuksensa huolimatta, siitä johtuvista kärsimyksistäkin. ^ Siirtymiseen ei kuitenkaan tähän mennessä ole ollut mahdollisuuksia monien^ syitten takia. Lailliset siirtymismahdollisuudet ovat punt- .vaan ainoasiaaa . ? " " " _ 3 3 n K»r-tnheet, Venäjää kohdannut kato jotka pystyvät heti juurt tuotti voittamattomia viivytybiä ja ialari kamaraan, tuottaffl ^^.^ ehkäisi varojen käyttäniisen tähän, kylläkin tärkeään farkotubeeri; yh-; teiskunnallisia : asioita huoltavat to-' Osaston virallisena, käyiännösäj olevana nimenä tulee olemaan: ^ - f jatlan^ Työ Osuuskunta. Se tulBi toimimaan Neuvosto Venäjän n. t l Technical Aid'in alaosastona, aTät»'! en sääntönsä sen hyväks:^täyäis| ja toimien yhdessä mainitun yifi-l ;yksen kanssa. Kaikki Karjalaan siirtyminen t^j lee tapahtumaan tämän toimisbJJ välityksellä. Osuuskuntien toiim-| ta pti , paikkakunnilla täytyy kiinteästi sidottu keskustoiniistoia| ja tulee toiminta «Technical Aid'in> hFäksymieal sääntöjen perusteella. Jfitkään leä-l kustoimistosta erillään olevat OSUB-I kunnat eivät ole virallisia, eikä H lekirjottanut komitea ole niisfi w-| iuussa. Karjalaan siirtyminen tapahtnj vain osuuskunniksi järjestynaisi työryhminä. Joitakin aloja, jo^l ryhmätyöskentely ei menesty, tään asianmukaisesti poikkeussSrl massa, joittenka kanssa keskuJJ misto neuvottelee suoraan h o ^ f kanssaan. Jos on olemassa osan^j ta sellaistep tovereitten tullaan^^in sijottaraaan osoÄJ tiin. Osuuskunniksi järj _ on välttämätön s i i r t y m i s e D . '] Karjalassa työskentelemisÄi säännöllistyttämiseksi, tehostuttaj! seksi ja aineellisten varojen jas^j tämiseksi. , .,,,-1 Ensimäiset lähetykset koeteU^ lähettää mahdollisimman pian.', jo muutamien kuukausien k a l ^ Tässä tullaan pitämään eton^l sellaisia aloja, jotka ' » T , tuottaa varsinkin tuottaa ravmto^ peitä, sekaisia ovat kkoahladsatnaj aKt,a rjja.l ann. tei.e dpo.n anto o|t_ kirjeestä: «Pitäkää sdma^^^^^^^^^^ riaatetta, että Amerikasta ei^\ sommassa mahdollisimman ainoastaan sellaisia ryii^l jalan kamaraan, tämään itsensä.» Samassa kirjeessä lausutaan, ;ttä kalastajat^ 03 verit ovat olleet niin rasitettuja suuriluontoisilla tehtävillä, etta ei oTe voitu kyllin suurta huomiota kiiniiltfaä siirtymiseen, ja lopuksi taloudellinen tilanneban ei^tPistair, sebi ole ollut kiitoÖjnen siirtymi-selle. Näitä. kaikKa vaikeubia- oli omiaan vielä lisäämään valkoisen retkeilyt Karjalassa. tervetullein ensimäiseksi, matu ^ varustettava, heidät rnokaja tarpeilla joiksikin ^ ^ ^ " ^ ^ ^ ^ l o u d e m s e n t i l a i ^ n ^ ^ lä sangen kireänä. ^°_^^=si> seurauksena, etta. jo 0 siitä, kärsimään^ ^^^„riaaDtiJiniB«» siirtyjät Tilanteen ^ o « ^ ^ ^ ; ja yleensä asioitten
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 31, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-01-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220131 |
Description
Title | 1922-01-31-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | VAPAUS Csnadan «nomal^^en tydväestdn iänenkannattsia, Otnes-lyy Sudburyssa, t r t , joka tiisiaj, torstai Ja lauantai H. PORO, J;^'uS^VS . Vastaava toimittaja; ToimitUBgihteen. V A P A U S (Liberty) The only oigao of Pinnidi WorkeT8 in Canada. Pub- Hshed in Sadbary, Ont,, every Taesday, Tbnrsday and Sftturday. ' • _ _ _ _ _ __ Advertising rates 40c per col, inch. Mmrnium charge for single iiisertion 75c. Diucount on standmg advertise-oent. The Vapaus ia the beab advertising medium among the Finnish People in Canada. v ' TILAUSHINNAT: ^ „^ , , Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk. 11.60 ja yksi kk. 76c. , ^ , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk. |tf.00 ja kolme kk. $1.75. . . „ «a Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamieaten joillg on takaukset.^ Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St, Puhelin 1038. PoeMosote: Box 69, - Sudbnry, Ont. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as «econd class matter. Vallankumouksellisen lyöväen yhdistämisohjelma Vallankumouksellisen proletariaatin tärkeimpänä ohjelmana on nykyään^yoväenluokan hajanaisten rivien kokoorainen, yhdistäminen, yhtenäistyttäminen* lujittaminen jd yhteensitominen lujilla, murtumattomilla solidaarisuuden ja luokkarakkauden katkeamattomilla siteillä. Tämän suuren ja ylevää flolidaarisuustunnel-man tieltä täytyy väistyä kaiken ennakkoluuloisuuden, eristämispyrkimysten, dokmaattisuuden, kaavamaisuuden, fanaattisuuden ja teoreettisen puritaanisuuden. Äskettäin New Yorkissa pidetyssä Amerikan Työläis-puolueen . perustavassa konventionissa^ lausui puheen- • johtaja avauspuheessaan, ettei hän^ salli puhuakaan kenenkään joka ei puhu työväenluokan yhtenäisyyden ja solidaarisuuden puolesta. ^ Vähän aikaa sitten New Yorkissa, pidetyssä eri- •' naisten itsenäisten edistysmielisten unioitten ydislämis- . konferenssissa, jossa muodosteltiin United Labor Council (T^distyneen Työväen Neuvosto) hyväksyttiin tälle järjestölle seuraava ohjelma: ' . «Me seisomme' koko työväenluokan yhdistämisen puolesta ja tarjoamme järjestömme avun toisiaan ' vastaan taistelevien työväenjärjestöjen yhteenliittämi seksi samoissa ammateissa ja samoissa teollisuubissa ensimäisenä askeleena koko työväenliikkeen yhtenäis-tyttämiseksi. Itsevaltainen ammattiunioitten byrokratia, tarkoituksella säilyttää valtansa, on erottanut jijrjestöistään taisteluhetikisiä yksilöitä ja unitteja, joka on johtanut vihdoin itsenäisten uniojärjestöjen perustamiseen. .Edistysmielisten ja vallankumouksellisten ainesten haHukkjras erota vanhoista yleisistä 'työväenjärjestöistä ~ ;.ifl-._mttodoslaa omia ihanteellisia , järjestöjään, on heikentänyt tyÖVäen yleisiä järjestöjä ja vaikuttanut turjmiollisesti työläisten voimakkuuteen nähden. Jatkuva. sodankäynti näiden lukuisten järjestöjen välillä, hankkiessa jäseniä unioihinsa, on kuluttanut niiden enerkian. ilman että siitä olisi ollut mitään saavutuksia taiBteluhenkiselle työväenliikkeelle. Sa maila kertaa on tämä itsenäisyysliike eristänyt yleisistä työväenjärjestöistä niille niin perin tärkeän taisteluhen ktsen. aineksen ja siten vahvistanut' taantumuksellisen virkavallan asemaa niiäsa. Käsittäen' tämän kilpailun,- lahkolaisuuden ja Jakamispolitiikan turmiollisuuden^ ja käsittäen edelleen erinäisten, toistensa kanssa kilpailevien radikaalisten järjestöjen käyttövoiman, jos ne yhdistetään, tulevat ne voimakkaiksi koko työväenluokan yhdistämistä edisiiäväksi voimaksi, - ' kehotamme me kaikkia edellämainitunlaisia itsenäisiä työväenjärjestöjä liittymään yhteen,, sekä sa massa teollisuudessa, etla läheisesti toisiinsa kiinnite tyissä teollisuuksissa, tarkoituksella valmistaa tietä kaikkicii työväen erinäisten järjestöjen sulattamiseksi yhdeksi yleisebi työväenliikkeeksi.»' Tämä ohjelma perustuu epäilemättä työväenliikkeen oikealle käsityskyvylle. Siinä on syrjäytetty kaikki yksityiset ja ryhmäkuntaiset pyyteet, kuin myöskin viskattu syrjään aikaisemmin yallankumouksellisten tyhmäin < keskuudessa omaksuttu ennakkoluuloinen Vanhoillisten työväenliikkeitten rintamavarustubiin inurtautumispelko, koska. vallankumou^ellisten työu' tekijäin täytyy luottaa voimiinsa ja katsantokantainsa tajuttavaisuuteen. Tämä onkin ainoa oikea tie, sillä työväenluokan > tie voittoon käy sen lujan yhdistymisen ja yhtenäisyyden kautta. Collins mahdollisesti tulee olemaan irlantilainm Noske. De Valera on rehellinen mies, mutta el kuitenkaan ymmärrä luokkataistelua ja sentahden on epäonnistuva. Hän aikoo johtaa tasavaltalaispuoluetta Irlannin vapaavaltiota vastaan. Irlannin kommunistipuolue kannatti häntä hänen taistellessaan rauhansopimusta vastaan. Irlannin työläiset eivät ole innostuneet sei laiseen tasavaltaan kuin on. Amerikassa. He haluavat neuvostotasavallan. Mutta Irlannin työväki ei voi sitä saada ennen kuin Britanian työväki käsittää tehtävänsä ja kukistaa valtaluokkansa Englannin ja Irlannin työväen tasavallat ainoastaan voivat elää sopusoinnussa. Englannin ja Irlannin työläisten välillä ei ole mitään riitaa. Taistelu on käynnissä työläisten ja kapitalistien välillä kaikkialla. Taistelu Irlannin vapauden puolesta a ole vielä päättynyt. Luokkataistelu astuu täst'edes etualalle ja elleivät kaikki merkit petä, se tulee olemaan tulinen. Santarmisosialistit „Eteenpäin'^ kimpussa Noskelaiset santarmisosialistit ovat nostaneet oikeusjutun New Yorkissa ilmestyvää toverilehteänun* «Eteenpäin» vcstaan. Nimellisesti on jutun alottanu «kunniansa» loukkauksesta eräs worcesterilainen nos-kelaisagentti, mutta ei ole epäilemistäkään etteiko koko idän keltainen rsantarmisosialistilauma ole jutun takana. , » ' v / ' Aina siitä saakka kun Eteenpäin-lehtl perustettiin, ovat idän noskelaiset kirlstelleet hampaitansa tätä nuorta veljeslehteämme vastaan ja vaanineet milloin he saisivat tilaisuuden hyökätä sen kimppuun. Eteenpäin-Iehti, ilmestyvänä mailman akkunassa ja kyvykkäitten toimittajien ja avustajajoukon toimittamana^ on Amerikan suomalaisten paras lehti. Se on mitä suurimmalla johdonmukaisuudella, teoreettisella selvänäköisyydellä, larmofla ja rohkeudella johtanut ja opastanut Amerikan suomalaisia työläisiä selvälle vallankumouksellisen proletaarisen liikkeen tielle, samalla taistellen valkosuomalaisten, raivaajalaistei^ ja syndikalististen sotkumestarien kirjavaa laumaa vastaan^ jotka kaikin yhdessä ja ihmeellisessä sopusoinnussa ovat yrittäneet murskata suomalaisten työläisten-vallankumouksellista rintamaa. Me emme voi sallia, että tämä veljeslehti tuhottaisiin. Siksi sille on annettava apua taistelussaan. Ja tne Canadan suomalaiset työläisetkin voimme auttaa jos vain tahdonune. Ja miksi emme tahtoisi. Ainakin voisimme auttaa siten, että mahdollisimman, monet tilaisivat sen itselleen. Kaikki Vapauden asiamiehet välittävät Eteenpäin tilauksia, joten voitte kääntyä heidän puoleensa. Irlannin vapaavaltio New Yorkissa ilmestyvä Amerikan Työläispuolueen lehti «The Toiler» kirjoittaa Irlannin kysymyksen nykyisestä vaiheesta seuraavaa: ^ ^ Amerikan kapitalistinen sanomalehdistö on laulanut ilolaulua sen johdosta, että Dail, Eireann hyväksyi rauhansopimuben 64 äänellä 57. vastaan. Jotkut -maito-ja-vesi-sosialistit, myöskin huutavat sitä Irlannin voittona. Se on voitto Irlannin keskiluokalle, ainakin toistaiseksi.^ Rauhansopimuksen nojalla heillä on oikeus riistää Irlannin työläisiä ilman että brittiläinen hallitus tarpeettomasti sekaantuisi asiaan. Irlannin sotilaat tulevat nyt panemaan voimaan Irlannin parlamentin (jota kontrolleeraa Englanti) päätökset, sen sijaan että ennen sen tekivät englantilaiset sotilaat ja poliisit. Irlannin parlamnetti tosiaankin! Wolfe Tone. suuri 179B vuoden . kapinoitsija, nousi kapinaan Irlannin parlamenttia vastaan ja tuli tuomittua kuolemaan. Samal lainen kohtalo lienee varattuna Irlannin työläisiä varten lähitulevaisuudessa. Griffith on Irlannin porvariston johtaja. Hän* tietää tehtävänsä. Suurteollisuuden »kiiristustila^V Saksassa Kaikki' me tiedämme mitä kituelämää viettää maailman suurteollisuus. Sillä on niin huonot asiat, että työläisten palkkojakin on alennettava ainakin 50 prosentilla, ja loppukin palkka annetaan ihmisrakkaudesta eikä suinkaan työläisten ansiosta. Näin on laita kaikkialla mutta varsinkin Saksassa. Oppaun aneliini-tehtaankin Osakkeet saatiin kohoamaan 200 riksinmar-kasta 800 markkaan vasta sitten, kun oli lennätetty taivasta kohti tuhatkunta työläistä (taikka oliljo näitä vain 800?) Mielenkiintoisen esimerkin Saban teollisuuden tuottamattomuudesta antavat Kruppin tehtaat. Nämä eivät viime vuonna ole jabaneet' tuottaa muuta kuin 256 miljoonan markan ylijäämän 159 miljoonaa vastaan viime vuonna. Varallisuusveropoistöjen jälkeen jää Kruppin perheen puhtaabi voitoksi vaivaiset 98 miljoonaa markkaa, mistä j perheen neljälle jäsenelb on jaettu 15 miljoonaa kullekin. Poloisia Kruppin perheenjäseniä! Tosin eivät työläiset samaan aikaan ole saaneet kuin keskimäärin 7,500 markkaa vuodessa, sts, perhettä eikä perheenjäseniä kohti, mikä esim. 5-henkisen perheen jokaista jäsentä kohti tekee vuodessa 1,500, samaan aikaan kun I ihmisen ylläpitoon vuodessa lasketaan tarvittavan vähintäin 4,800 markkaa! Mutta sittenkin: kuinka surkea onkaan teollisuuden asema Saksassa, jossa kommunistipuolue lisäbi häiritsee sen «liudelleen elpymistä» enemmän kuin mitä noskelaiset ja riippumattomat ennättävät sitä puolustaa! ~ TKT. famlserat Yleisraailmallinen pulakausi näyttää vaikuttavan Canadaankin vakavammin kuin ensi silmäyksellä voi tiin aavistaakaan. Uskottiin, jopa koitettiin todistaakin, että tilanne on paniikldmainen vain lyhyen ajan. ja tuolle otaksumalle etsittiin tukea siitä, että tOanne Europassa voidaan saada normaaliin ainakin väliaikai-seisti, joko myöntämällä sodan rasittamille ja kuiviin imetyille maille luottoa teollisuustuotteiden ja raa-kaaineiden myynnin muodossa, tah-sitten muita keinotekoisia keinoja käyttämällä. Kuitenkin kaikki siihen suuntaan tulkitut ennustelut ovat osottnneet paikkansa pitämättömiksi. Sen sijaan, että tilanteessa olisi odotettavissa' helpoitusfa ja; vaikkakin porvarillinen lehdistö kertoo pienimmästäkin {teollisuusliikkeen uudelleen ^käyntiin alkamisesta on;; to-; siasia ja-pysyykin sellaisena, että mitään parannusta tässä suhteessa ei ole vielä'näkyvissä. Canadan' kapitalistit käsittävä^ nykyisen tilanteen. He eivät aino-a-^ taan tiedä sen vaikuttavan' kur-jistuttavasti työväenluokkaani mutta •»e myöskin käsittävät, että, paniikin ja teollisuuden lamaannuksen seuraukset alkavat koskea jo_ omistaviinkin. Maan teollisuudesta on linoaätaan pieni määrä käynn'»?^ ja siitäkin on suuret määrät seilais i teollisuuolaitoksia, jotka käyv-'t ainoastaan lyhennettyä • aikaa.. Minä enempi aikaa teollisuuden lama-iiVaigsaolba kestää, sitä heikommaksi ;ulee kotoinen tuotteitten ja tarvik-keiten ostokyky. Onhan ymmärrettävää, että työläinen, joka ei voi tuottaa, s. o,, joka ei saa työvoima a i >?a myydyksi ei myöskään saa minkäänlaista palkkaa, joka- tarjoaisi tilaisuuden valmistamisensa tai muitten työläisten valmistamien uotteiden ostoon ja kulutukseen. MHä enempi siis työläisiä pn työt^ tömäiiä, teollisuuden vara-ärmeiias- ^a, sitä pienemmäksi tulee tarvikkeiden käyttö, knaka tyoväenluokal-ä ei ole mahdollisuuksia niiden ostoon. Mutta tarvitseehän "työläiset caikesta huolimatta kuluttaa, sanonee joku. 'Aivan oikein, Mutt kulutuksessakin voidaan : rajoittua vain sellaisten! tarvikkeitten käyt-föön mitä kaikkien kipeimmin tarvitaan. Täytyy pakostakin olla ostamatta, monia tuotteita, joita muussa tapauksessa pidetään työ1ä's»lle- V5n välttämättömänä. On kärsittä-perustuvan riistojärjestelmän ikää askel askeleelta^ - Silloin kun riistettäviä ei ole tarpeeksi paljon kotoisissa nurkissa ja kun mailman markkinoillakaan e ole tarpeebi edullisia riistoalaeit? saamme nähdä Canadan kapitalistit järjestämässä toimintaa riistettävien hankkimiseksi Canadaan muualta. Se seikka, että Canadassa on suunnattomat määrät työläisiä työttömänä ei aseta mitään rajoja uu: sien ^öläisten tänne kuljettamiselle sillä eihän niistä' kärsi kapitalistit vaan työläiset. Viimeaikoina on siirtolaisviranbmaisten toimiesta yri tetty mahdollisimman tarkasti valvoa, että siirtolaisia ei pääsisi livahtamaan Canadaan, paitsi niitä, joille on lainmukainen lupa. Ei oi pitkää aikaa kulunut, kutPoItiin pakotettuja säätämään siirtolaislakiin väliaikaisia korjauksia, yksi sellainen ollen, että henkilö joka tule''? maahan täytyy olla matkakulujen lisäksi 250 dollarin omistaja. Tämän rajoituksen piti tarkottaneen teollisuus- ja muitten työläisten maahan pääsyn vaikeuttamista. Palvelijoita ja maanviljelykseen aikovia kyllä sanottiin tarvittavan, joitten pääsylle ei asetettukaan samanlaisia rajoitubia. Mutta tämä oli oikeastaan, vain takaportti, sillä pääsihän sen turvissa kuka tahansa siirtolais-viranomaisten- tarkastuksen läpi, Sel- 'aisenaankin kapitalistit vastustivat tuollaista - rajotustä, koska laskivat sen vaikeuttavan heidän saalistustaan ja vähentävän työttömyydesta färsiviä työläisiä heidän tehtaitten-sa piirteillä tarjoomasta halpaa työ-' voimaansa. Ja kapitalistimme ova? tehneet kaikkensa saadakseen rajoitukset poistetubi. -Yhtenään pn, pidetty pahaa porinaa siitä, että hallitus ja siirtolaisviranomaiset lähtevät rajoittamaan kapitalistien saa-listamismahdollisnubia. ' Canadian Pacific, j o b oikeastaan on Canadan vaikutusvaltaisiit- työnantaja, ja yhtymä, joka määrää jopa hallituksen-; kin menettelyn, on tehnjrt kaikkensa Canadan rajojen siirtolaisuudelle avonaiseniä * pitämisebi. ^fiffftfiiiitiitim S LÄHETYSKUSTANNUKSET: E Postissa 15c kaikilta summilta. SähkSaanomalla' $3.50' kaiicLta 1 Kysykää enkoii&urssia suiirille summille. Kaikki rahavälitybemme numeroon 941 asti ovat panHf« me ilmotuksen mukan jaetut Helsingistä asianomaisille ^aäa' ottajille, viimeset niistä tämänk. 3 p. , 1 Box 69, V A P A U S , Sudbuiy, Ont s Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T. Hill 177 on 5 fair Ave. ' ^«"6- HiiuniiiiiiiM"i""i>"">iiiiii"iiii""i"">ii"iiiiiii"iiiiiiiiiiiiiiiiiiim!iiiu] uiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiijiiiiiii||,,,,„^ VAPAUDEN, KIRJAELTAMAT Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmottaneet H levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vaoauden hyväksi: ' yä puutetta.; Teollisuuden yaraarmeijassa olevien ivöläisten ostokyky on kpkpr naan hävinnyt, sillä onhan mahdoton ostaa • jos ei ole millä o^taa ja ^uptteitteh kulutus siis heidän taholtaan on ainoastaan mitätöin osa normaalisesta kulutuksesta. Mutta työssä olevat. Vpivathari he pstaa. ^anottaneen tähän. Niinpä yoivat-kjn, mutta, vain rajoitetussa määns-sä. Miksi? Yksinkertaisesti- s'k8i^ •^ttä suunnattomiat laumat työttömänä olevia työläisiä, niitä jptkä ovat joutuneet teollisuuden vara-armeijaan, jotka ovat tehtaitten portilla odottamassa mahdollista tilaisuutta- työhön pääsyyn, takaavat 'en. että kapitalisteille käy mahdol- Yhtenään on tämän komppanian toimesta edustajia ollut matkalla, ei ainoastaan kotimaisten viranomaisten v a a n ' v i e 1 ä P ä englantilaistenkin vaikutusvaltaisten , vir- Jcailijain ja hallitusten j ä s en te n luonna, tarkoituksella aikaansaada jonkinlainen yhteistoiminta Britannian ja Canadan välillä tässä tir-fceässä kysymyksessä, jobi siirtolaisten •maahankujjettämineh komp-nanian taholta selitetään. Ja epäilemättä, tässä bn onnistuttukin. Britannian taholta toimenpidettä katsotaan erikoisella . kiintymyksellä ja yoidaanpa- nyt jo sanoa> että Canada tulee lähimmässä tulevaisuudessa olemaan Suur-Britannista tulevien siirtolaisten kaatopaikkana. Britannian johtajain taholta tähän on nähtävissä suoranaiseti taloudelliset syytkin. Olemmehan lukeneet sanomalehdistä siitä suunnattomasta työttömyydestä, joka SuuFrBrltan-niaa on. juuri tämän pula- ja^kriisi-kauden aikana painanut ja joka päivä päivältä käy yhä krijtillisemmäk- BEAVER LAKE, ONT. COBALT.ONT. FORT WILLIAM. ONT. SAULT STE. MARIE, ONT. SOUTH PORGUPINEi THORHILD. ALTA. . COLEMAN, ALTA. LEVACK, ONT. Kuika 0^1 seuraava? ' T I M M I N S S U D B U R Y S O I N T U L A • WEBSTER GORNERS S A L M O N ARM; ™ pimBLANE, SASK. L A P P I , ONT. TOV. VAPAUDEN KONTTO^ ni»iiiiiniiiiiiiimniiiiiimiiiiiiimiimimiiiiimiiiiH m voa kuin kulettaa suuria joukkoja brittiläisiin alusmaihin ja~ erikoisesti juuri Canadaan, josäa on niin «suunnattomat » mahdollisuudet elämiseen, Canada taas tarvitsee 'siirtolaisia, sanovat' canadalaiset puuhan takaina olevat' «kansan parasta» btsovat hallitus-* ja muut virkailijat, * ja ennenkaikkea ne tarvitsee saada maan tuottavaksi/ sen teollisuuslaitokset käyntiin ja kabi ja piioli biljoonai-nen sotavelka maksettua. Siis etuisuuksia on kummallakin puolella. Brittiläiset saavat työttömät ja tyytymättömät kansalaisensa siirrettyä canadalaisten kapitalistien riistettäväksi ja Britannia vielä tpistaisek-si säilyy niiltä valtavilta nousuilta, joita taloudellinen pula- ja kriisi-^ kausi niahdbllisesti synnyttäisi. Kapitalismi jää tämän mukaan elämään toistaisebi. Canadan kapitalistit saavat maahan riistettäviä.. Saavat liseksi saada työvoimaa paljon hai- f- ,S««ret työttömäln armeijat lii-vemmalla kun aikoina jolloin työvoi- Jtehtivat. esittävät vaatimuksiaan. Kuoltuaan ovat kommunistitkin jotain Saksalaisen työväenhyväntekijän, teollisuuskuningas Stinneben Allgemeine Zeitung-lehdessä oli äskettäin liikuttava kirjoitus kommunismista. Kommunismi on kaunis; ihanne, sanottiin lehden kirjoitubessa, mutta sitä ei voida koskaan toteuttaa, koska tällöin tarvitsisi ihmisten olla enkelejä taikka ainakin kuolleita: Kuoltuaan ovat näet kommunistitkin kunnon ihimisiä. «Kuka esimerkiksi voisi kieltää Jean Jacques Rosseauri taikka Rabeufin ihanteellisuutta?». Mutta eläväf communistit ovat hirvittäviä. «Kuinka on esim. laita Leninin ja Xrotskin? Onko lainkaan kauhistuttavampia väkivaltaihmisiä?» Kas näin kirjoitetaan Stinneksen lehdessä. Lehden kirjoittaja ei kuitenkaan ole hobannut, että kaikkien maiden porvarit ja näiden sasulais-ystävät ovat jo vuosikausia pitäneet huolta siitä, että esim. Venäjän conimunistit harvenisivat joukkomurhain ja valkoisten hävitystöiden lakia syntyneen nälänhädän johdosta lienimpään malidolliseen määrään; että länsimainen kapitalismi.toisin sanoen on tehnyt kaikkensa tehdäkseen holshevikeista «kunnon ihmisiä». Ja kun maailman stinnesläisillä ci ole mitään itse kommunismin i lannetta vastaan, niin alkaa kaikki vähitellen olla niinkuin ollakin pitää, varsinkin kun Helsingin Sanomain puukkojunkkaritkin paraikaa tappamalla kyläkunnittain Karjalan kommunisteja -osaltaan paikkaavat kommunistien ihmisarvoa, joskaan ei omaansai ••.— TKT.' masta on puute. Liikatuotantoa on syntynyt «i ainoastaan tarvikkeisti. joita työläiset rahattomana eivät voi kuluttaa, mutta myöskin työläisistä. Työttömät työläiset, ne joita 'kapitalistit eivät voi käyttää tuottamaan rikkauksia^itselleen (ka- Tiitalisteille) painavat työssäolevien nalkat niin alas, että heidänkin ostokykynsä alenemistaan alenee. Sa-lallasanoen koko työväestön, niin t-yössäolevlen kuin työttömäinkin kulutus vähenee tavattomalla; nopeudella saattaen siten laimeassa käynnissä olevan teollisuuden entistään laimeampaan käyntiin, ulkomaisia markkinoita kun ei ole. Lamaus alkaa vaikuttaa hvt myöskin kapitalisteihin. Se seikka,,että tuotanto ei takaa heille teollisuuden lamauksissa ollen samanlaisia riis-tosaaliita kun aikoina, jolloin tuotteiden myynnillä on kysyntää ei ole ainoana tekijänä. Tämän lisäksi uhkaa kapitalisteja toinenkin vaara. Puutteessa ja kärsimyksissä kamp-oaileva työväestö alba käydä rauhattomaksi. Se alkaa olosuhteitten nakottamana vaatimahan --itselleen «ilamisen oikeutta. Voi sattua näl-käkapinoita ja muita levottomuuksia, iotka voivat tämän - lisäbi vielä saa:- da koko kapitalisHsta yhteiskuntaa vaarantavan luonteen. Työväestön herääminen on askel yksityisomi&- tusoikeuden lopettamisieen ja sitä oelkaäyät kapitalistit enembfiän kuin mitään muuta, sillä uhkaahan se kapitalistien saalistuben loppumista. Mutta kapitalistit ovat aina pa-remrnin valinistuneita.' Samalla kun he näkevät liike-etujaan ja riistä-m i 6 m a hdollisuubiaan lähestyvän vaaran, löytävät he keinoja vaaran t o i s täiseksi hälventämigeksi. He yrittävät jatkaa ybityisomistubeen jotka eivät useissa tapauksissa olekaan enään vain puhtaasti väliaikaisten parannusten etsimistä, vaan koko järjestelmän iskettyjä' haavoja, joiden tarkotuksena on kerta kaikkiaan järjestelmän hävittäminen. Sanoimme edellä, että tilanne fei tule paranemaan millään lastaroi-malla, mutta se on parandettova puhtaasti käymällä käsiksi pohjimmaisiin ja edelläsanotunlaisia pulakausia synnyttävään yksityisomis-tusoikeuteen perustuvaan kapitali»-' Mpeen yhtfiiskuntajärjestelmään.' Ji kaikkein vähimmin on odotettavissäT että pulasta selviydyttäisiin Britanniassa, jossa työttömyyttä tulee olemaan jatkuvasti ja entistään suuremmassa, mittakaavassa, 'j^nglaur Hlaiset taloustieteilijät sanovatkiÄ. että Britannian asema jälkeen mail-mansodan on sellainen, että kahdeksasta yhdeksääntoista miljoonafin; ihmiseen on muutettava maasta, siir-, tolaisina ykuljetettava sellaisiin maihin, missä vielä'* on tilaa. Ja miqsä se kaatopaikka tulee olemaan. Missäpä muualla kun Canadassa, ipssa rautatiekapitalistit lasbvat ,oIevan 31 miljoonaa eekkeriä maata asumattomana 15 mailiil ulottuvilla lännen rautateistä. Nämät' maat eiväf suurimmaksi' osabi kuitenkaan ole hallituksen maita, vaan , juuri rauta-öekomppanioiden ja muiden yhtymien, jotka haluaisivat saada n muutettua rahaksi, miljooniksi, välittämättä vähääkään siitä mikä kohtalo noille maille siirtyneillä siirto- 'aisilla tulisi olemaäif tulevaisuudessa,, ••••': ' ; •• Brittiläiset asiamiehet, ne'jotka ovat canadalaisen rautatiekojjippani-in t'^'menpiteiden lämpimimpiä kannattajia sanovat Britannian olevan likakansoittuneen ja tuolle liika-kansoittumiselle, ei ole miuuta nen-maanviljelijojtä, jotka nauokkaavat maat, ei maalle siirtyneiden siirtolaisten käytettäväksi j mutta komppanian J a kapitalistien hyväksi, koska ovat voimattomia niitä maba- .maän. Tietysti tämä toimenpide hyödyttää'tehdas- ja yleensä teoHl-suuskapitalistejakin, sillä lisääntyy-hän tuotteiden kulutus samassa määrässä. Toimenpide tarjoaa teölli-suustyoläisillekin" väliaikaisen helpo-tuksen,* » mu^ta ei suinkaan mitään huoniältavampaa ja kaUaskantavam-paa parannusta. • ; Tällä tavalla tämä kapitalistinen mailmanresu sitten askel askeleelta jatkaa elämäänsä, mutta taloudellinen kehitys tekee tehtäväänsä. Sen pyörää ei voi mikään pysähdyttää. Joskus tullaan kohtaan jossa tapahtuu käännös ja silloin romahdus on sitä suurempi. Olkootpa kapitalistien, toimenpiteet mitkä tahansa kaivaa se vain omaa hautaansa, johon se ennemmin taikka myöhemmin ku-pertuu. •^ ——o;•!."•' Nyt ovat sekä talbudelliseJij tiollisella, että kansainvälisellä la tilanteet selviämässä ja on nyt jo selvinnyt. Niin jiiiiJi! on myöskin päästy, että' Ka^ TyÖbnsan Kbmmuniii taholti tj annettu hyväksyminen täältä miselle 'ja siihen valmistautnnnjeat Näitten seikkojen takia onidn IM vosto. Karjalan Avustuskomitea ijJ tynyt: asianmukaisiin toimenpiteäj järjestämällä keskuskomitean ^feJ tonsa yhteyteen, jonka kautta tsi$! järjestetään Karjalaan menijät s-f ten, että mahdollisimman hyötyä voitaisiin Karjalalle taottsiij jä että siirtyminen tuottaisi doliisimnian vähän puutteita ja lir.] simyksiä itse siirtyjille, sihteeriksi on valittu tov. Aaroj Hyrske, joka jo pitemmän ai% cal hoitanut sivutehtävänään näitä ^-1 oita. Karjalaan aikovilfe TekniUmen apnyhdistya perostetta. Amerikan suomalaisten keskuu. dessa on suuri määrä sellaisia tovereita, jotka ovat halukkaita siirtymään Karjalaan, tarkotubella rakentaa Karjalan Työkansan Kommn-nin perustusta, sen talouselämää. He ovat kirjotelleet suuret määrät kyselykirjeitä asianomaisille, sekä täyttäneet kyselykaavakkeita,, joissa ovat lausuneet vilpittömän harrastuksensa huolimatta, siitä johtuvista kärsimyksistäkin. ^ Siirtymiseen ei kuitenkaan tähän mennessä ole ollut mahdollisuuksia monien^ syitten takia. Lailliset siirtymismahdollisuudet ovat punt- .vaan ainoasiaaa . ? " " " _ 3 3 n K»r-tnheet, Venäjää kohdannut kato jotka pystyvät heti juurt tuotti voittamattomia viivytybiä ja ialari kamaraan, tuottaffl ^^.^ ehkäisi varojen käyttäniisen tähän, kylläkin tärkeään farkotubeeri; yh-; teiskunnallisia : asioita huoltavat to-' Osaston virallisena, käyiännösäj olevana nimenä tulee olemaan: ^ - f jatlan^ Työ Osuuskunta. Se tulBi toimimaan Neuvosto Venäjän n. t l Technical Aid'in alaosastona, aTät»'! en sääntönsä sen hyväks:^täyäis| ja toimien yhdessä mainitun yifi-l ;yksen kanssa. Kaikki Karjalaan siirtyminen t^j lee tapahtumaan tämän toimisbJJ välityksellä. Osuuskuntien toiim-| ta pti , paikkakunnilla täytyy kiinteästi sidottu keskustoiniistoia| ja tulee toiminta «Technical Aid'in> hFäksymieal sääntöjen perusteella. Jfitkään leä-l kustoimistosta erillään olevat OSUB-I kunnat eivät ole virallisia, eikä H lekirjottanut komitea ole niisfi w-| iuussa. Karjalaan siirtyminen tapahtnj vain osuuskunniksi järjestynaisi työryhminä. Joitakin aloja, jo^l ryhmätyöskentely ei menesty, tään asianmukaisesti poikkeussSrl massa, joittenka kanssa keskuJJ misto neuvottelee suoraan h o ^ f kanssaan. Jos on olemassa osan^j ta sellaistep tovereitten tullaan^^in sijottaraaan osoÄJ tiin. Osuuskunniksi järj _ on välttämätön s i i r t y m i s e D . '] Karjalassa työskentelemisÄi säännöllistyttämiseksi, tehostuttaj! seksi ja aineellisten varojen jas^j tämiseksi. , .,,,-1 Ensimäiset lähetykset koeteU^ lähettää mahdollisimman pian.', jo muutamien kuukausien k a l ^ Tässä tullaan pitämään eton^l sellaisia aloja, jotka ' » T , tuottaa varsinkin tuottaa ravmto^ peitä, sekaisia ovat kkoahladsatnaj aKt,a rjja.l ann. tei.e dpo.n anto o|t_ kirjeestä: «Pitäkää sdma^^^^^^^^^^ riaatetta, että Amerikasta ei^\ sommassa mahdollisimman ainoastaan sellaisia ryii^l jalan kamaraan, tämään itsensä.» Samassa kirjeessä lausutaan, ;ttä kalastajat^ 03 verit ovat olleet niin rasitettuja suuriluontoisilla tehtävillä, etta ei oTe voitu kyllin suurta huomiota kiiniiltfaä siirtymiseen, ja lopuksi taloudellinen tilanneban ei^tPistair, sebi ole ollut kiitoÖjnen siirtymi-selle. Näitä. kaikKa vaikeubia- oli omiaan vielä lisäämään valkoisen retkeilyt Karjalassa. tervetullein ensimäiseksi, matu ^ varustettava, heidät rnokaja tarpeilla joiksikin ^ ^ ^ " ^ ^ ^ ^ l o u d e m s e n t i l a i ^ n ^ ^ lä sangen kireänä. ^°_^^=si> seurauksena, etta. jo 0 siitä, kärsimään^ ^^^„riaaDtiJiniB«» siirtyjät Tilanteen ^ o « ^ ^ ^ ; ja yleensä asioitten |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-01-31-02