Vapaus, December 19, 1957

              2; TorstaiD|a,JoittIuk, 1? p. — Thursday, Dee. 19,1957
bf Pliudsb Canadians. E B -
feHdisbed Nor. e, m7. /Aattuntsed
a* iiseaood d a » maU tqr the JPätt
Qffiee;Dqiartment, OttBvra. t>at>-
Ilslu4j>, ttiiice we«Uy: Ttusdays,
Tbunaays and Satutdays Iqr Vanaits
PttblMHnff Company Ltd, at 100-102
Sbn W, Sudbmy. Ont. Canada.
Tetephones: Boa. Offk» o a 4-4284;
EditoilalOfilc? Oe. 4-4285. lAmager
E.6U1KL Edltor W.£klnhdi liaOlng
addreas; BOT 6>r gndbigy, Ontario.
Advertising ratea iQion ajipUeatlon.
Translatlon free of chargc^.
Canadaasa: 1 vk. tOO 6 tt.
8 kk. 225
TbdysvaOoIipa: 1 «k. &00 6 Idc 430
Suomeasa: 1 vk. flJO 6 Idc. 475
Bidganinin
l^jeuvostoliiton ministerineuvostM puheenjohtajan,''Nikolai JiiA*'
ganioln pääini^^ viime! peij>ntaira'lahettäniä U
niit ^Hiihepäivinä suurta huomiota osakseen — jja tulc« ep^i|nnät^
vieläkin isaamaan.
Mitä muii^ «ainovat
piefenbaker seurasi kaibeti vanhasta ^^to^^ val-tiö<
i|)iteeri DuIIesin linjaa ja sivuutti alustavasti Bulganinin kirjeen
propagandana"? Tämä valitettava lausunto pakoitti <X!F;n johta­jan
mr. ColdwelIin tiedustelemaan alahuoneen istunnossa, että onko
että;päaJiunisteri;Diefc!nbak^^^ esitti DuIIesin eirmitääh neuvottelua tu-lausuntönsa
B u l ^ kirjeen "epävirallisen ehglanninkie-huoieliisföti.
Jos missääh^^
vähemmän kadehittavaan asemaan suuren ylei-
|NATO-neuyostp^ iPariisissa pääministeri Diefen-oiioeksi
jp reail^ Sen sijaan "että häh
'yrittänyt 9yuutt£^ Canadan j a Neuvos-toliilpn
välitien suh^^
ha, gohpn ei kannata huomiota kiinnittää, pääministeri Diefenbaker
ilmaipi nyt kä^^ jänsimaiden pitäisi ryhtyä neuvot-telu|
in Neuvostoliiton kanssa kansainvälisen jännitystilänteenlievenT
t^n|selai.
'/••i*;.; V ^ . ^
Eräässä suhteessa pääministeri {Diefehbakerläbe
määrässä Bulganinin esitystä. Kuten tiedettänee, Bulganinin ko-rpstaä
kirjeessään» että vissit ongelmat, kuten esimerkiksi aseistarii-sumUltysy^
siksi monitahoisia^ v ettei niitä voida kädenkään-•
teessitlkSdkdiiääh: itätk^iät^v' '^TäHiäh ^nibksi hän- ehdottaa iasteetiais^/;
eli ^pK|l asjceleel!», tehtäviä ratkaisuja piutä' kySymyksiäta^ joista yh»-
teis^Jrattärryl^h
— "Bulganin,' vbiÄiah kä(>^nbllise$ti Beyenlaa*'jä^^^ '
laaripaaperää; suuremm^ tie^.;
''^•-%m:--^-::-.:u..*]L --«-^--»uksi taksan: poliittisen' bngelrnah' ra josta'
SALOIIONIN ^ S X T i i S E I 4
iBAIPI^AilESTABILiLA ON
MUITAKIN T H T E Y K S lk
Sen jälken kun Charles £^^^^^ WJ1'
son otti haltuunsa (Yhdysiältain)
puolustusministeriön, nousi^fauonuit-tayasti
arvostelua hänen väitetyistä
^teyfcsistään General Motorsin-fcanssa.
Hänen iraistnmisensa Jäl­keen
oli rakaisevana kumpia iruve-
.taan tuottamaan, Hior- tai Jupiter-nimistä
keskimatkojen ohjusta.
TIusi puolustusministeri Neil Mc
EIrpy lukeutuu Business Weekin
mukaan -niihin, jotka Ovat vastuus­sa
siitä, että siirryttiin enemmän
t y J ^ i h i n voin asemesta". Hän
vuotta itäiia i i i i
at<uiiivt>im£daitosta
muutti aikaisemman päätöksen, ja
i^ntQi tuotan^purfikat sekä. Jupiterih
että Thorin täditajnaii^kffl, ^i/sakka
kumpakaan ei ole vielä täysin ke­hitetty,
ja Jupiterin koe o l i juuri
epäonnistunut -
McEhroy tunnetaan saippuajobta-jana.
Hänien kaksi muuta johtokuh-tayhteyttään
on vähemmän mainos­tettuja.
Yksi niistä on Chrysler,
joka bn pääasiallisin Jupiterin ura-koi,
t6ija, töinen pn General Electric,
toiseksi suurin Thor-urakoitsija-yhtiö.
• •••
-^National Guardian.
keskusliikkeisiin kuuluva Osuustuk-kUkauppa
täjtti 12 joulukuut^ 40
vuotta, iJtike on perustettii 12. 12.
1917 eli kuusi päivää sen jälkeen
'kun Supmi julistautui itsehäiseksL:
Perust^assa kokotiksessa Uudes^
sa ylioppilastalossa Helsingissä, «li
edustettuna 105 edistysmielistä
osuusliikettä. Jäseniä niissä oli sil<
loin vajaa satatuhatta. Uuden Uik-keen
toiminta pääsi virallisesti
käyntiin vasta kesäUä 1918. Ensin
jasen
Taj^äJitiiuko;kaniojen~välisteii suhteiden' parantaminen näissä tai jois­sakin
toisissa puitteissa, se ei ole mielestämme niinkään tärkeätä.
Pääasia on, että pyritäm yhteisymmärrykseen ja sopina
subteen sopimustei^^ tekö on käytänhöllisesti
mmenomäai^ siinä mielessä, että voidaan neuvotteluja
jatl^aa ja^tehdä:^^^ sopimuksia, kuten mr;
Dl^enbaker selitti.
pääministeri Diefenbakerin Pariisin pu-hän
sanoi: "Monen maan, mukaanlukien
\l ' miiiun maani mielipide on tulossa kärsimättömäkisi väitöksestä, että
m^tn <\^il' lläähhssiminaiata^t^^iyeäi^tjtpiloe^len^reitleä^v ^ neeuvvootttteelluiihiin.. Meidäii jtäytyy
iTaiumme neuvotella Neuvpstpliiton kanssa . •• • •
Tämä bn todella tärkeä seikka. Länsi, tarkemmin sanoen Y h -
neuvo tulevat
perus-
Tätenbn lykätty neuvpi^ieluja tuonnemmaksi ^ j ^ annettu
ettäi IsyUä me sitten neuvottelemme kun saamme esim.
Saksan militarismin uudelleen aseistetuksi ja ehdottoman sotilaallisen
sosialistisiin maihin verrattuna.
on selitetty aikaisethmin ja juuri tätä piti pääministerimme
varmaan nuelessä kOTostaessaan, että niin Canadassa kuin muuallakin
tämä väitös on vanhentunut ja harmillinen. Kuinka typerä tämä
tanfit Yhdysvallat satelliittien ja kauko-ohjusten kehittämisessä, on
toimesta selitetty, että '^länsi ei voi neuvotella en-saavutetaan
Neuvostoliitto kauko-ohjusten ja satelliittien
oppia seurataan, ja olettaen, että yhdysvallat saa-
•vutlalsi WuVost(Dlliiton tällä tieteellisellä alalla, me saamme olla va-ttuneita
siitä, että seuiraayaksi iskulauseeksi tulisi väitös **lännen
itkan tarp^lisiiud^sta" — josta pu' ätv^ riittämJiif pauliattu
Canadan kan-f
f ipllQlf 3' näi^ä kylmän sodan vuosina. Me uskommekin, että Canada kanssa
f^f^r^^^ftllSpiv^^:?!^-^'^^^^ enemmistö! ori' pääjcninistert : p i e f ^^
on huomioita'va ensinnäkin se, että
, ' ; - ^|?f|; N^vostoliitto on ilmeisesti hyvin huolissaan nykyisestä kansainväli­s
e t Jilanteesta. Toiseksi kiiiifyy huomio tämän kirjeen hillitty3m
p^);f;^,:- K siitäkin huolunatta, että Bulgänln
' ^Ki^Jää kiertelemättä oman maansa arvion tilanteesta ja siitä, mitä
h: se ^euypstoliitpn mielestä vaiatii.
r Bulganinin kirjeessä, tehdään useita käytännöllisiä ehdotuksia
"if.,- kansainvälisen jännitystilanteen huojentamiseksi ja samalla myös
|^Ä|\;iji^tvostoliiton ja'Canadan'suhteiden parantamiseksi. Mutta mei'-
fi^k;-:^: lul%)aiatavaa on, ettei näitä esi^ksiä tehdä ''ottakaa tai jättäkää"
VVInnlpeg. Täällä äsken pide­tyssä
Labor Progressive puolueen
vaalikokouksessa päätettiin asettaa
lainlaatijakunnan jäsen William
Kardash LPP:n ehdokkaaksi uuteen
Burrpws-VaaUpiiriin.
: Kardash valittiin ensi kertaa Ma-nitpban
lalnlaatijakuntaari vuonoa
1941 ja ^än on jatkuvasti palvel­lut
valitsijoitaan lainlaatijakunnas-sa
sen jälkeen. Hänet tunnetaan
parhaiten • Campbellin hallitusta
vastaan tehdyistä arvosteluistaan.
Ottaen vastaan ehdokkuuden Kar­dash
osoitti, että hallitus suoritti
uudelleen jakelun Winnipegin vaa-lipi^
eissä siinä mielessä,, että voi-daah':
estää ^öylerielil^^^
seniinen. Monesta VaUipiiristä aikai­semmin
valittiin kaksi ; edustajaa
läinlaatijakuntäan. Nyt valitaan väin
yksi edustaja käs^äkiii Vaalipiiristä;
Kardash on 'jcult^hkih vakuuttu-
Viut siitä- ;^tä)typ«äen toi­minnalla
v'vöidaän • voittaa vaalit
uudessa ButTÖws-vaalipiirlssä. ' '
Vaalipäivästä ei ole vielä tarkem­min
ilmoitettu; mutta'tietöiisissa pii­reissä
ennustetaan, ' että vaalit toi­mitetaan
ensi Väödep alussa. Nykyi­nen
libei-aalibällitud valittin kesä-
;]|(uusisä 1953 ja vaikka liberaalien
tappio liittpvaaleissä linnustaa huo^
^oainiih liberaalit eivät v o i lykätä
vaalien pitoa^
oli luotava kaupallinen organisaatio
j a , mahdollisimman nopeasti oli
myös koetettava päästä teollisuus­toimintaankin
käsiksL Viipuriin,
Tampereelle jä Kuopioon perustet
tiin myyntitoimistot 1919, j a kahden
lähimmän vuoden aikana sellaiset
syntyivät myös Turkuun, Vaasaan,
Helsinkiin, Jyväskylään ja Ouluun.
Näitä myyntitoimistoja OTKUa on
nyt kahdeksan ja. useimpien yhtey­dessä
toimii ns. piirivarästo. Samoi­na
alkuvuosina muodostettiin pää­konttorin
yhteyteen ensimmäiset
kaupalliset osastot: teoUisuustava-ra-,
siirtomaatavara- jne. Myöhem­min
on liikkeen sisäinen organisaa­tio
perusteellisesti uudistettu v:n
1946 alusta.
. OTKn jäsenosUusliikkeiden mää­rässä
ei ole tapahtunut kov^ suuria
muutoksia näiden 40 vuoden aika-;
na. Niitä on nykyisin 120, mutta
monet ovat kasvaneet suuriksi piiri­kaupoiksi,
joilla on myymälöitä
useita kymmeniä. E r i alojen myy­mälöitä
niissä on tätä nykyä noin
4.000 ja jäseniä y l i 530,000,
MYYNTI LÄHES 50 MILJARDIA,
OTK:ri harjoittama tukkumyynti
on jatkuvasti kasvanut ja nousi vii­me
vuonna jo 45 miljardiin. Tänä
vuonna päästään jo lähellä 50 mil­jardia.
Jokaista työpäivää kohden
kertyy myyntiä noin 167 milj. mark­kaa.
Kahdeksasta kaupallisesta osas­tosta
suurin, siirtomaaosasto, myi
viime vuonna tavaraa 11.2 miljardin
arvosta. Lisäksi maatalousosasto ja
rautaosasto pääsivät yli 9 miljar­din
vaihtoon.
OTK:n osuus maan tukkukau­pasta
on 13—14 %, Vaikka liikkeen
välittämien tavara-artikkelien luku
nousee moneen kymmeneen tuhan­teen.,
on kuitenkin useita tukkukau­pan
aloja, joilla OTK ei toimi. Mut­ta
liikkeen merkitys esim. elintarvi­kekaupan
alalla on sitten sitä suu­rempi
ja tärkeämpi.
. Helsingissä liikkeellä pn kolme
varastoa: Söriiäisten, Katajanokan
ja Verkkosaaren. Kehitteillä on par­aikaa
yhteinen OTK:n ja sen jäsen-osuusliikkeiden
välinen aluevarasto-järjestelmä,
joka merkitsee varsin
pitkälle vietyä varastoinnin ja kul­jetuksen
rationalisointia.
MAAN SUURIMPIA T E O L L IT
SUUDENHARJOITTAJIA
: OTKn perustavasi^ kokouksessa
omaa tuotannon aikaansaamisen
tärk^rteen. Ruttämättömät pää­omat
eivät kuitenkaan antaneet
mahdollisuuksia täiriän puolen ke­hittämiseen
moneen vuoteen. Poh-i,
janlabden rannikolle ' perustettiijr
äksyllä 1918 eräitä ailakansuolaa-moja,
mutta vasta 1923 voitiin hank­kia
ensimmäinei^ > varsinainen tuo­tantolaitos,
ruismylly Jääskestä. Sen
jälkeen on tehtaita tullut suunnil­leen
"vuosi j a tehdas" vauhtia,,sillä
niitä on nyt 30. • i.; ; -.
OTKn harjoittaman teollisuustuo­tannon
arvo nousi viime vuonna
12.5 miljardiin markkaan e l i tukku­hintojen
mukaan arvioiden hoin 29
% : i i n OTKn koko myynnistä. Tänä
vuonna päästäneen jo 15 miljftrdiinl
Vaikka eri liikkeiden tuotantomää­riä
on vaikea vertailla keskenään
mm. siltä syystä, että osalla tuot­teita
on liikevaihtovero, osalla ei,
näyttäisi siltä, että OTK asettuisi
maan kymmenen suurimman teolli-suudehharjoittajan
joukossa 6. sijal­le.
Sen edellä olisivat tällöin Enso-
Gutzeit, Värtsilä-yhtymä, Kymin
Oy, Ahlström-yhtymä ja SOK, ja sen
jäljessä Rauma-Repola Oy, Rikki­happo-
ja Superfosfaattitehtaät,
Tampella ja Valmet.
30 Tt/OTANTOLAITQSTA
Tuotantolaitoksia OTK:lla on nyt
juhlavuotenaan kolmekymmentä.
Suurimman ryhmän—- 9.6 miljar­dia
eli 77.3 % V . 1956 tuotannon ar­vosta
— muodostavat elintarvike­tehtaat.
Tämän teollisuuden harjoit­tamista
on OTK heti alun alkaen
pitänyt tärkeänä; ja tällä alalla lii=
Ottawa. — LUttohaUituksen taholta
myönnettiin viime tiistaina, että
työttömyys on lisääntynyt Canadassa
40 prosentilla vain yhden kuukauden
kuluessa: ^ - . ''i--:
Ammattiyhdistysväen johtajien kes­kuudessa
ilmaistiin suurta huolestu­mista
asiantilan Johdosta.
Kuukausittain toimitettavien kat­sastuksien
mukaan Canadassa oU
marraskuun 16 pnä 292,000 henkilöä
työttömänä Ja työtä etsimässä, eli
84,000 .enemmän kuin kuukautta a i ­kaisemmin.
Luku oli yli kaksi ker­taa
suurempi kuin vuotta aikaisem­min,
JoUoin työnetsijöitä oli 135,000
Työssäolevien lukumäärä arvioitiin
5,698,000:ksi eU 99.000 pienemmäks
kuin kuukautta aikaisemmin.
Kansallisen työn välitystoimiston
Julkaisemien numeroiden mukaan
marraskuun puolivälissä 352.044 hen
kilöä etsi työtä. Tämä numero osoit­taa
73.346 lisäystä lokakuun puolivä­lin
lukuun ja 149.882 enemmän kuin
viime vuoden marraskuussa.
f neqgessa, vaan nimenomaan korostamalla, että. Ne^VQ!Stol^tt9vcni-
. - ' ' nudlestaan vaVnls harkitsenfaan kaikkia ehdotdl^iä^ ihitä Canada
^' fa^^naulen naapurimaiden suhteiden parantamiseksi.
'mmmm
Bulganinin kirjeessä on avoin va­roitus,
että meidänkin maamme
kuten joutiiisi -NL ja kaikki muut-kirf
maat — voi joutua Mryittäväij
atomipommituksen . kohteeksi, jos
amerikkalaiset aloittavat Canadan
alueella sijaitsevista sotatukiase-mista
hyökkäyksen Neuvostoliittoa
vastaan. Tämä selldsenäan on var­teenotettava"'
seikka ja korostaa
edelleen sitä, että liittohallituksi
tulee edelleen pitää kiinni siitä, et­tei
ulkomaisia ydinaseita ja' ohjuk­sia
saa sijoittaa Canadan alueille.
Tämän ilmeisesti ajankohtaisen
varoituksen lisäksi Bulganinin kir-eeh
ylivoimaisena painona koroste­taan
rauhallisen rinnakkaisdon tar­peellisuutta,
kiistakysymysten rau­hanomaista
ratkaisua ja hyvien
naapurisuhteiden jäfjestariiistä Ca­nadan
ja Neuvostoliiton ke^eh..^ :
(|baeistä on, että puheet "prppa-padastä'?
e l v a t : ^ n ^^
teessä ketään.
Canadian Labor Congressin presi­dentti
sanoi tilannetta vakavaksi ja
vaati hallitusta ryhtymään asianmu­kaisiin
toimenpiteisiin.
Hän sanoi, että hallituksen nume­rot
-tekevät ilmeiseksikin, että CLCn
aikaisempi arvio tämän vuoden työn­etsijäin
korkein 500.000 arvioluku Ja
kansallisen työnvälitystoimiston rekis­terissä
arvioiden olevan 750.000 luku
"on vähiten sanottuna erittäin varo­vainen."
' Transporttiministeri Hees Ilmoitti
hallituksen suunnitelmista rakennut­taa
Ja korjata hallituksen palveluim
Joitakin laivoja. Joissa töissä olisi tilaa
kuitenkin vain 17.000 miehelle kuu­kauden
ajaksi. Ministeri puhuu $10.-
000,000 rakennussuunnitelmasta, mut­ta
el kuitenkaan voinut luvata näiden
töiden alkamista ennen helmikuuta.
Työministeri Starr sanoi samassa
yhteydessä, että hallitus tekee kaik-ikensa
saadakseen täi vi työsuunnitel­mansa
edistymään.
"Mutta tuloksia el olla vielä näh-
;ty", sanoi CCFn apulaisjohtaja Stan-
,ley Knowles. •
ke on päässytkin hyvin mittaviin
saavutuksiin. Siten sillä on kuusi
lihanjalostustehdasta — Lahti, Tam­pere,
Oulu, Vaasa, Kuopio ja Turku
~ , kaksi myllyä, toinen Helsingissä
ja toinen Hämeenlinnassa, kaksi ty­täryhtiöiden
nimissä olevaa meije­riä
(Humppila ja Perniö), Oy. Pe­runan
perunajauho- ja mallastehdas
Tampereella, Kontio & Kontio Oy:n
^kalan^ublaamo jä -savustamo Turus-
•sa sekä kahvipaahtimo, margariini-
'tehdas ja makaronitehdas Helsingis­sä.
Liike on tiettävästi-maan suurin
jnakkarävalmisteiden ja lihasäilyk­keiden
tuottaja. Toisella tilalla- se
on lisäksi margariinitePUisuudessa
(suurin puhtaasti kotimainen tah­das
) sekg lu{il£äva4ti yehnäj^tshbjpnJ
tuottajana.' ' ^
)i/ Vaatetusteo^lisyutta edustavat,
OTKissa pUkUte^Lda^l^paitäteiiä^S^a^
kappa, j a leninkitehdas Helsingis­sä,
vuodeyaätetehdas ja vanutehdas;
Hyvinkäällä gekä työvaatetehdäs Sa­vonlinnassa;'
Täniän alan valmistus-^
arvo .oli-viime vuonna 1.2 miljardia
eli 9.9 % koko tuotannon arvosta! ^
Viime vuosina on Q TK kiinnittä­nyt
erityistä huomiota rakennus­tarvikkeiden
tuotantoon. OTKn Puu
Oy • Hämeenlinnassa on - npussUt
maan suurimmaksi ovien ja ikku­noiden
valmistajaksi, ja Oy Sotkian
nauiatehdas Orivedellä on naulojen
tekijänä -maassamme toisella tilalla.
OTKn Puu Oyn sahalaitos tuottaa
sahatavaraa, kattohuopatehdas Ke­ravalla
kattohuopaa ja Oy Sötkian
vanha tehdas Kylmäkoskella raken­nuslevyjä:
Tämänkin teollisuuden­haaran
tuotannon arvo oli viime
yiionnä toista miljardia eli 9.0%
koko tuotannosta. Muuta teollisuut­ta
edustavat OTKssa teknokeniialli-nen
tehdas Helsingissä, tulitikku­tehdas
Tampereella j a ' rehutehdas
Hämeenlinnassa suurmyllyn yhtey­dessä.
. ^ '
HUOMATTAVA TYÖNANTAJA
>- OTKn valmistamien tuotteiden
määrä on kasvamistaan kasvanut ja
nousee nykyisin toiselle sadalle. Itse
asiassa luku on paljon suurempi,
jos otetaan k»kki alaryhmät huo­mioon;
niinpä makkaraa tehdään 38
eri lajia. Vudellätoista eri paikka­kunnalla
olevissa tuotantolaitoksissa
työskentelee tällä hetkellä kolmi­sentuhatta
eri alojen ammattimiestä
j a -naista. Liike on näin ollen huo^
mattavah suuri työnantaja. Erik-seenhän
tulee vielä varastojen,
konttoreiden, . korjaamojen ym.
väki. :^ • •
LAADUNTABKKAILUTOI- :
MINNAN URAANUURTAJA
i Jo 1920-luvulta on' liike pyrkinyt
kiinnittämään .erityistä huomiota
laatukysymyksiin. Laaduntarkkailu-osasto,
jPk9' pn kiinteässä yhteis­työssä
keskuslaboratorion ja viiden
tehdaslaboratorion sekä erityisten
kuluttajalautakuntien. kanssa, muo­dostaa
kiinteän organisaation, jonka
tehtävänä on sekä omien että vierai­den
tavaroiden laatuun kohdistu­vien
arvostelujen tutkiminen, omien
valmisteiden laatutason jatkuva ko­hottaminen
jne. Liikettä voi pitää
järjestetyn läaduht^u-kkailutoimin-n
^ uranuurtajana maassamme.
Jo toimintansa ensi vuosina OTK
sai valtiovallalta valtuudet jäsen
osuusliikkeittensä säästökassojen
valvomiseen. Nykyisin on' näitä
säästökassoja 116 ja niillä talletus­ten
vastaanottopaikkoja 2.645' sekä
taUettajia noin 275.000. Talletus­kanta,
joka lokakuun lopussa oli 9.2
miljardia, on tänäkin vuonna osoit­tanut
lisäystä ja kehittynyt jonkin
verran suotuisammin kuin talletus-toiminta
yleensä.
OTKn pääjohtajana j a johtokun­nan,
puheenjohtajana toimi vv.-1918
—52 vuorineuvos Julius Alanen.
Vuoden 1952 jälkeen on tätä (ras-tuunalaista
tehtävää hoitanut kaup-pat.
t r i Uuno Takki. Liikkeen hal­lintoneuvoston
puheenjohtajana toi­mii
kauppaneuvos Kaarlo Halme
Lahdesta.;
JBradvell, Eng. — J o u l i ^ u n 9
päivänä täällä aloitti 18 niiestä kä­yttävä
italialainen tiedemiesediistah
jisto keskustelut brittiläisten tiede­miesten
kanssa tarkoituksella saada
taipeellisia . tietoja > atoimvpimälai-toksen
perustamiseksi Italiaan. A i ­komuksena'pn
käyttää Britanniassa
valmistettua' reaktoria y.m. aloittee­na
atoniiybimafuunnitelman toteut­tamiseksi,
':. •••; '
niiiliri
3Ä
SAI TIE
Oli kerran hyvii
ukko K. Kun hän e:
ulkoasustaan, p i i h l
ta kuin rikkaan ,ni
hän tuU käyneeksi
gin hienoimmassa
Ketjuruokatavarakauppo-jen
myynnit lisääntyvät
Toronto. —. Kuluneen 12 yupden
ajan suurien ruokatavarakauppojen
myynnit ovat Jatkuvasti nousseet Ja
näyttää siltä, että noususuunta Jat­kuu
tänp,kin vuonna. .Tällaiseen, en­nustuksen
ovat tehneet ketjukauppo-jefi
17 johtajaa.; . .
; Eräät häistä j6h|ajis^ byat osolU
jtaifeet,, että. ansiotulojen "^vähentyessä
^efahlä äiiieilla yöl merkitä, että Jau­helihan
myynnit nousevat Ja .kalliim­pia
pihvejä, myydään vähemmän,
miitta kaikki ennustavat, 'että myyn­nit
edelleen nousevat. •'
Port Arthur; — Riistanvartija ta­pasi
^metsässä metsästäjän, joka
äänettömästi seulräsi peuran jälkiä.
Häh pysäjHti/metisästäjäh' jä 'vaati
näyttämään metsästyslupaansa.
Metsästäjä hyvin suUtuksissaan
vastasi riistanvartijalle, ettei 'hänel­lä
ole aikaa kaivaa sitä esille, kos-
.ka hän oli hyvin lähellä peuraa,
koska peuran jäljet lumessa olivat
aivan tuoreet.
Riistanvartija kuitenkin vaati
metsästyslupaa ja metsästäj'ä vih-dAn
sen löysi pengottuaan kaikki
t i k u n s a ja koko ajan haukkuen
riistanvartijaa.
Metsästyslupa oli kunnossa ja
vielä suutuksissaan oleva metsästä­jä
lähti uUdeUeen jäljille. Riis­tanvartija
katsoi peuran jälkiä ja
huusi metsästäjän perään selos­taen,
että peiira oli menossa toiseen
suuntaah. '
keessä. Eras suuren
lytti häntä,.koska s€
liilta. " '
• — Mitai tuo peili,
• Kauppa-apulainen
nut miestä, antoi ;
tauksen: r •
! — Mitäs te siinä
ite -sitä kuitenkaan b
K. potkaisi peilin
rauhalH^sti: •
— Eikös tuota hii
tää? .'yy^yjZ
Ja hän Sai sen tie
Lähes 300,000 i
laista Canadaa
kuluvan vuodei
Ottawa. - 1 Surt»
toime^sta on ennuste
van vuoden aikana
puu.yli 280,000 siu
on yli viisituhatta i
aikaisemmin ennUste
Tilastot osoittavat
ensimmäinen 9 kuu
saapui kaikkiaan 244,:
Vastaavana : aikana,
saapui 110,009 siirto
viime vuoden aikana
17 kylää tuhoutui miltei täydellisesti ja
l,2i87 ihmisen sanotaan saaneen surmäns
Teheran^ ^ Toinen maanjäristys- maanjäristyksessä ja i
vapisutti Iranin länsiosassa ja aina- siä loukkaantui. ^ • V ,
kin 17 kylässä se aiheutti suuria Noin _kaksi niinuu
^ . . . . . ... . , maanjäristys ennen p.
menetyksiä;. Uusi maanjäristys ^j^ta hajoitti asmitoj
haittasi viime perjantaina sattu ihmisiä jäi kodittoma
lunta, oli satanut maal
,. Maanjäristyksen ^ y ^ }
iSehnehissa, joka pn 2
Jiaiseen Teheranista;
. Teheranin radiotied«
viime viikon Ibpulla^.(
sa ja sbn lähellä ^lev
kissa aibeiitui suurim]
Viimr.meh; maanjäristys' .tuntui
noin m^^ sekuntiii' ajan.'
Viime lierjäntaip^a sa^^ maan-,
järistyksen aikiaria sai' surmansa
1^287 henkilöä.! FaKanginv kyläir
1,100 asukasta sailsurmahsa; :in^^
iäriEtyksessä,;^
riö., ,
Teheran. — Ankara maanjäristys
vapisutti Iranin länsiipsaa yiiiae per­jantaina.
. Epävirallisten, tietojen
mukaan 350 ihmistä,^ai sulinansa
OU
anguardia pah aus
Washington. — Yhdysvaltain kongressin johtajat tyrmistyivät tiistaina
eurooppalaisten liittolaisvaltain vastarinnasta isiiheti' kun 'Yhdysvallat tyr­kyttää
atomi- Ja rafcettiasetta niiden alneiDe. - • - ;
Nämä fcongressijohtajat pitävät liittolaismaiden vastarintaa te^
NATOn yhtenäisyyttä vastaan ja samaUa myös Yhdysvaltain propagandalli-sena
tappiona. ,>••••••'••'- ^ ' • • '^'^ •
^. Eräs demokraattipnoiiieen joht^^ jotta tiedot Saksan, Rans­kan,
Norjan jäXandian vastarinnasta Eisenhpwerln ehdbtaksiln' inähden,
ovat "Icatastrofisia". Eräs toinen ilmaisi nMeUpiteen, että Yhdysvaltain
arvovalta sai NATO-kqkpnksessa, Vangnardln :;(^önnistra^
kolauksen.' ^..VV.'- -^/''y:''^'-'-'!'^'^^
.' Mutta edustaja :RaIph Flanders (R.-Vt.) sanoi sanotaalehtimiehille;
"Tämä ei tallot fcofcopaan yUaUäen. SOnä epälTen lllttolaistemine ^ kat.^
sovan, että nie pidämme niitä sateilUtteina.** ^^^^^^ ; - %
Samin osa kongressin Johtajista oli'otaksunut, että NATO-kokoaksen
suhteen oU tehty. peni8t«lliset alkovalmlstelut, jotta mitään yllätyksiä ei
voisi talla. y : < • : , { - ;.'f:"-[-i.) - ^•
Senaattori Styles Bridges sanoi: "Minä olentyrmistynyt niin sanottajien,
liittolaistemme: kannasta niiden yhtdstyön puUMcesta meidän tärke^^
snuimltehnassamme vapaan-maaflman
, suurimi
jä. niideii lähellä olevi
seimmät tuhoutuivat. -
-; 'Raskas lumisade ' a
; kurj Utitta- maan järisty
millä paikkakunhilla.
,',Eräs hallituksen pui
että vbi'ottaa useita ]
kuin ihmismenetykset
voidaan tarkalleen saa
Vakavaa määnjärlst
myöskin Ateenassa jä s
xistöllä viime perjantai!
Atomiredktori ali
toimimaan Itä-Sj
Berliini. — Itä^Saksai
doitti viime maanantai
l^nireaktori alkaa: toimi
na Itä-Saksassa. ReakI
Neuvostoliitto ja sen.!
van Rosendorfissa, läli
nia. •
8 henkilöä menet
henkensä tulipali
l Elfabell, Ga. — Tunt
syystä aiheutunut tulip
suntbrakehhuksen : ; p
myöten viime perjantai
heuttäen 8 henkisen nec
kuoleman. Onnettomuu
surmansa mr. ja mrs. I
heidän kuusi lastaan.
Kairo. Egyptin presidentti
Nasser julisti viikko sitten torstai­na
pitämässään puheessa., että E -
,gypti pn nyt itsenäinen valtio, jon­ka
alueella ei ole vieraita miehitjrs-joukkoja
eikä tukikohtia ja joka on
liittoutumien, ulkopuolella.
. . Nasser syytti lännen imperialis­teja
siitä, eitä ne yrittävät hajoittaa
ja eristää arabivallat sekä estää nii-
!den yhdistymisen.
Keski-Idän maiden on itse huo-,
lehdittava alueittensa puolustami­sesta
tekemättä. liittoja suurvaltojen
kanssa ja suurvaltojen siihen se­kaantumatta.
Keski-Idän puolustns-
Näin joulun tienoissa me kaikki
syyllistymme joko suuremmassa tai
pienemmässä määrässä itsepetoksen
harrastukseen siinä sinisilmäisessä
toivossa, että '^pitämällä sidaisuju-temme'*,
voimme pairhaiten ilahdut­taa
omaislanune ^iUcUlahjoilla. •
"{'• Erittäin ''salaperäisiä"; byat pik­kulasten
isät, äidit, mummot vaarit
j a muut sukulaiset He kuiskailevat
tosin keskenään, mutta lasten aika­na,
näyttelevät viattomuutta j a pii
helevät vain joulupukista.
Mutta yhtään , huonompia ."näyt­telijöitä''
eivät ole ne:, lapsetkaan.
ky^rmyksen oikea ratkaisutapa olisi,
että muodostettaisiin tämän alueien
käsittävä puolustusliitto^ Nasser sJ^fhenipbltettiin rbVibUa sekä/^irprin-npL-
Bagdadin sbpimoksen tavoitr
teeoa oli taiaisen kehityksen vastus-tainbaäi.
joilla on: vakavaa laatna olevaa epäi-lyä
joulupukin henkilöllisyydestä,
mutta ovat kuitenkin kaiken varal­ta
valmiina ottamaan hänet täy­destä!
Kaikin mokomin, suotakoon meil­le
tämä viaton~ "salaisuusleikki"
kerran vuodessa!
Miittä näitä "saisasuuksit^" oh
kahta sorttia jonlupiikkisalai-suuk^
a, miUä ei ketään loukata^^ja
sitten sellaista "salaisuushystepaa'^,
jonka perasteella^polte^aan
mia äluhisiä sähkötuolissa, khteh' eh-ajatblevia"
tietäjiä, etGi toisteli
misteti vihoihin joutuneita noita-akfcbja.:
•
Samalla kun tavalliset ihmiset
puuhailivat joulusalaisuuksiensa pa­rissa,
tuli Britanniasta viime viikol­la
tieto, että sikäläiset tiedemiehet
ovat saaneet kehitetyksi tärkeän
voimanlähteen merivedestä. Tätä
tieteellistä keksintöä pidettUn suu­renmoisena
saavutiiks<bhä yksistään
sen vuoksi kun inerivettä bn niifi
paljon, että' sitä riittää pitkiksi
ajoiksi, noikä on erittäin
seikka siUoinV|ain • tiedetlSn btta
:esim. öljy- jä Vräät inutft Ittohnon-iresurssit
ovat; nopeasti vähene­mässä.
. "
Mutta samoissa uutistiedoissa se­lostettiin,
että brittiläiset tiedemie­het
eivät voi antaa mitään yksityis-kbhtaisenipia
tietoja keksinnöstään,
sillä Washington vaatii sen bhdotto;
massa ''salaisuudessa'' pitämistä.
Meillä ei ole mitään syytä epäillä,
etteivätkö brittiläiset tiedeiniehet
ole tehneet; nusia keksintöjä: yety-voiinsm
hyväksikäytön suhteen.
Päinvastoin .bn vissejä;merk^jä.sii-.
tS, että näin on tapahtunut > - mikä
on kunniaksi brittiläisille: tiedemie­h
i l l e . .
Mutta ^kaikki.aikaansa seuraavat
ihäiiset tfetäyät, <etta vetyvoiman
bygäksilSyttÖä taäStaan kaikkialla
Genevessä viime vuonna pidetyssä
tiedemieskphferenssissa esim. venä­läiset
tiedemiehet selostivat että
he pvat suorittaneet jo pitkän ai­kaa
tutkimustöitä tällä alalla?
Tämä ei tieWkään vähiennä lain­kaan
brittiläisten tiedemiesten saa*
vutusteh ährba, mutta tarkoituksem­me
onkin v^n maalliU^ona todeta,
kuinka hullunkuriselta^ tuntuu Was-hingtonin
vaatimukset etteivät brit-tiläi&
etsaa):,''salaisuuksiaan'' paljas­taa/
ISt^oIe lainkaan ihme vaikka
-brittiläiset lehdet ovat »esittäneet
valituksia tästä asiasta!
.Palautettakoon Releemme vielä
eräs.yleisesti tunnettu;tpsiasäa- :v
' Lähetettyään suur-jsputnikinsa
avaruuteen Neuvostoliiton; viran­omaiset
ilmoittivat^ että siinä.' ybv
teydessä käytettiin aivan uutta^ydin-,
polttoainetfc^,-;-f,.".- -.J'^^:/-ih
Ja kim ^naerikkalainen sänpma-lehtikuningas
iHeai^^^^
seniiieineen nyt kauUa maailman
tunnetuU, haastattelunsa Hrushtshe-vin
kanssa! hiin hän palasi toista­miseen
itähän kysymykseen Uii^esta
voimanlähteestä.- 7
Hearst J m eräs seuralainen ky­syi
suoraan^ että bhkP Neuvostoliit­to
halukas juovuttamaan mahdolli­sen
uuden polttoaineensa
maailman käyttöön.
i^pkp
Kyiläryaih selitti Hrushtshev sub-rasukaiseehytapaansa
^ heti kun
kylmä sota lopetPtiaan ohjukset upo-teteah
meiJehsyvyyteeni , i ,
Mamittakoon, e t f S N S ? < * 4 i B h;
' l o i m i e n vallankambns% johon on
tuosta midesta ydinpolttoaineesta
on toistaiseksi' päästet
teen. Senakirjpitukseh
män periaatteen! keksi
Saratpv ja Tamm jo v. :
turnaja" Gazeta nimitti
teeksi" joka oli täyn
aurinkoja" ja omaa .-Us!
voimamäärän: Sen kc
ovat psallistuneet neuy
set tiedemiehet tri Kun
danu ja Alihanjan, Sen
sen lähtöaineenaion tay
— j a mahdollisesti litiUi
ja sen varsinaisena vbin
ovat radioaktivoidut me
: Kuten sanottii, rae ta
dun nueheiijä' -haiset en
kaan ymmärrä nyfcyaik
rista keksinnöistä. Muti
r sevuraamine^" ;,
rbäyaihtojemme perust
^impila^v^iUn^
^i^an Merc^ Iran .kiiuleni
maisia puheita 'nieteeäi
spufadsta", jptka;civät
kään ole mitään "salaist
nan varsinaisessa m i e l^
Pareinpi olisi ihmiskt
jen kannalta katsoen, c
tieteelliset keksinnöt saa
yyttelemättä ihmiskiinna
omaiseen palvdukse«^ S
pn tietenkin sotayairusteli
^mineni^fjpU^^
niinen ja.Iuotfamiikseilisi
deh; j ^ u t t a m i n e n . kai
^kuutepn^^ianhallisen^i
^ n ; . periaatteen pohjall
siih luopua "isalaisoushnc
tStf* ianalldhi;v paitsi joi
«m;