1953-10-01-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I
m
te
to
k
Sivu 2 Torstaina, lökak. J p. — Thur.sday. Oct, I, 1953
(UMUtTi) Independent I^bor
Offftn of PlnplBh'CanadJanj. Es-tabUflbed
Nov. 6. i»n. Authomed
M (Moond class mi:l by the Post
Office Department. Oitawa. Pub-litfied
thjice weekJ>-; TuesdayB
I5MJWday« and Saturdaysby Vapa UB
PubUaöJng Company Ltd.; at JOO-102
Bm 8t. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telfphor.ts- Busineaa Otflce 4-42e4
Editoria} Office 4-4265. Manager
E. Suksi. B:duo.^ W. EKlund. MaUing
add.'es«; Box 69. Sudbury» Ontario.
Adver:;sifij{ ra',«s upon applicatlon.
jTnnsÄHUoa trf-e of charge.
TILAUSiriNNAT:
Canadassa: 1 vie 7.00 C kk.'3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloiaea; 1 vk. 8.00 6 kjs 4ii0
SliomcMa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Suljetuin rivein
Näitä rivoja kirjoiltaz-svi (keskiviikkona i]t,iiAifv.iil,i; n-uvoUv-lee
Ontarion pääministeri lakkolila.s.sa olovan kolmen johtavan kuita-kaivoksen
päämiehen kan.s.sa alu5tava,sii niiltä kysymyksistä, joista
keskusteltaneen myöhemmin kaikkien iakrjnalaisien biivosyhtioiden
johtomiesten ja hafliiuLsen edustajain yhteisessä kokouksessa. '
Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, etta yleisen mieiij)iteen
painostoiksen tuJee, kehittyä entisiä voimakka,irnmak.,i, jos mielitään
saada oikeutta alipalkatuille kullankaivajille. Jo., koskaan niin nyt
on seistävä suljetuin rivein kullankaivajjiin oikeutettujen vaatimusten
puolesta s>'viin kuoppiin jääneiden palkkojensa korottamisen ja työolosuhteiden
parantamisen h^-yäk-^i.'
Samalla kertaa on korostettava, etta tärkeimmät kysunyk.sel on
pantava etutilallc. silla terastyöläi.=ten union oikeistolaisilla johtajilla
on taipumusta siihen, että ne luopuvat cn^ik.si niistä vaatimukirista,
mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä. ,\Iddan ka,-5Uyksemme on siellä
vallitsevasta tilanteesta se. etta työlai-iillä ei ole -.araa lu«[)u;t palkan-korotiJS\'
aatimuksista. Palkkojen korottaminen (;n tärkein kysym>'~.
Toiseksi tärkein .on työviikon lyhentäminen kaivosmiesten terveysoloja
vastaavalle ta.solle ja .säädyllisten I(>mien järjestäminen. Muut
seikat, kuten chcck-^off jne,, ovat luonnollise.sti myös tärkeitä, mul(a>
sittenkin ne tulevat tarkeysjarjestyksea.->a \asta iMlkankorot''usten
ja työolosuhteiden parantami.sen jälkeen.
Tässä mielessä me keholtamme kultakaivoksissa työskenteleviä
ja.vkaikkia oikeamielisiä maanniiehiämmc fukenia:in suljetuin rivein
kullankaivajain vaatimuksia.
Huonosti ovat Setä Samulin asiat
Maailman turuilla pah.in -'häjyn" oi.ia vie\än S'hdysv;iltain hallituksen
asiat ovat niin huonolla tolalla, että "ite ' Raiva.ija hätääntyi
sitä Toronton \'apaa Sanan saestv kiellä tiikemnan.
Polemiboiden demokr.-u-ittjsen jjuolueen nimelh^en johtajan \ d.
lai E. Stevensonin ''jarkiintynytta" katsantokantaa va^-^taan kansain
välisissä asioissa, joiden yhteytle.s-a on kaymä^-^ä .-^iten. että '"kaikki
muut o^-at pois tahdista, paitsi ICisenhovvcrin hallitus". Raivaaja ju-
^,-Jisti .m hallituksen asenne .komnniriis-
: tisen ^hirmuvallan, vastustamiseksi oii seK';i ja .siinä ei o l e initään tin--
kimistä."
Raivaaja hätääntvi luc»n .s\(lämenvuotuksfii.>a antamaan •— j ,i
se löysi tiensä Toronton \'apaa Sanan toimitusp.ilsfalle samasta syystä
— sen puheen johdosta minkä demokraaltipuolueen iiresidcntin
.ehdokkaana ollut nir. .Steven.s<jn.piiikuu.si kuukautta kestäneeltä ul-
: komaamatkaltaan palattuaan. .Stevenson.;puhui..puolueensa iilallis-tllajsirtidessa;
entisen presidentti Harry Trumanin läsnädllcs.sa; Ivttä^
saapuvilla oli. muitakin "suurmiehiä ' . . ' J C ilmenee .^riitä, etta sen tilaisuuden
ruoka-aterian hinnak.si ilmoitfttiin .•<100.
, Asiallisesti puhuen mr. Slevenson e-itti demokraattii)Ut)UiceM
johtajille ra{K)rtin siitä mitanhan oli ulkomaamatkalla ha*iainiujt ja
todennut. Hänen puhettaan pidettiin niin tärkeänä, että se laajal-lettlin
radion ja näköradion välityksellä.
Tämän raporttm-^a \hte\(k-ss.i mr Ste^cn-^on nivonsi. etta haii on
nyt viisaampi mies. mitä hän oli vuoden 19,^2 iiresidcntin vaalieirai-
.:, kana, sillä hän oli ontien sanojensa nuikaaiv ..saanut "järkiiniiyttäviä-
(sobering) kokemuksia" kaikkialla maailmassa, Kuroopas.sa, Aasia.s.sa
ja Keski-Idässä.
Vaikka Raivaaja ja sen \aly.Nielya mätehliva \"apaa .S.ina jti-listavat,
että '•Yhdysvaltain hallituksen asenno . . . on sclva ja .siinä
<;i ole mitään. tinkimi.sta", mr; Stevenson sanoi ()ppineons-aymniiaria- •'
mään seuraavan tosiasian
".Amerikan ja meidän tavoilteidenunc .-^uhlrcn on epail\a uiko- .
mailla. Onko meidän tavoitltTnamnie paa.>.ta neuvottelujen ,i\ulla
jännitystilantocn huojentaniisecn; v;ii onka tarkoituk.-ena tehost.ia
'kylmää sotaa': perustuuko .se riitnakkais(jlonn vaikd kommuni-ti-voiman
tuhoamiseen."'
Tämä cpäselv\yS, korosti mr. SlevcnsDU, tm miltei maailmanlaajuinen
ja tämän vuoksi h;in sanoi, että Yhdysvaltain hallituksen
täytyy vakuuttaa meidän "vasjneille ystävillemme", jotta Yhdysvaltainkin
uskomuksena on. ettii "koni'eren-<sihuoncen ovi on ovi
rauhaan. Älköön koskaan annettako sanoa', että .\metikka oli \asta-"'"
hakoinen astumaan siitä sisään".
Kaiken lisäksi mr. Stevenson tuomitsi McCarlhyn noitajalulin.
joka on saanut YhdysA-allal huonoon huutoon kautta maailman ja
samalla hän antoi kannatuk.sensa .suurvaltojen koikoan pottaan neuvotteluille
rauhaa uhkaavien kiist.ikysymystcn iatkaisr\niseksi.
Kuten ylläolevasta na';yy. Raivaajalla ja \apaa .'^analla yli ta\si
syy huolestumiseen siitä, että Kiscntio%vi'r, ja DuUes jäävät yksinään
solaohjelmaansa puolu>;taniaan ja niin ne iien,sivät kannatustansa
; : t a.seniaan.-j()UtiineolleYlKlysvaltain. hallitukselle
sanomalla, että AVall St:n ohjelmassa 'ci ole tinkimisen varaa"".
Todellisuudessa tilanne on vieläkin p.ihompi. Ottakaamme todistajaksi
Eisenhowerin hallitusta sisä- ja ulkopolitiikassa tukeva
suurlehti Xcw Vork Tinies, joka selitti syyskuun 2S pnä. että Yhdys-
, .valtoja:.uhkaa nyt;":ei koninuiinsini- eik^
puolueettomuus". Mainitun suurlehden selostuksen mukaan tilanne
on seuraa\'a:-
"Tanskasia Itävaltaan ja Jugo.^-laviaan asti on tullut merkkejä
vastarinnan kasvusta Yhdysvaltain ohjelmaan nähden Neuvostoliiton
ja erikoisesti kommunismin suhteen. \'iranomaisel.ovat huolella seu-
,ranneet tätä kehitystä siinä uskos.sa. että jos tämä ryömivä puolueettomuus^
kasvaa edelleen, se esittää vakavia kysymyksiä Yhdysvaltain
ulkopoliittisen ohjelman laatijoille."
Ja mitkä ovat nämä •rvömivän puolueettomuuden" kas^•un m e i ^
kit: ' ^ ' ' •
"\'iinie viikolla pidetyissä Tanskan parlamenttivaaleissa voittivat
sosialidemokraatit kolme paikkaa ja yajitivat iiyt oikeutta hallituksen
muodostamiseen. Sosialidemokraattisen ptiolueen vaaliohjelmana
oli Atlantin Hiton sotatukia.semicn rakentamisen vastustaminen
Tanskassa.
"Aikaisemmin Kööpenhaminan nykyinen hallitus "(Yhdysvaltain
"liittolainen" — Vapaus) tiedoitti. että se kannattaa kommunistisen
'Kiinan hy%'äk.symistä Y K : n jäsenyyteen, vaikka sen edustaja oli i l -'
mcisesti'erehdyksessä'kannattanut YK;s.sa "V"hdyss'altain ehdotusta,
että tätnän kysymyksen käsittely lykätään seuraavaan vuoteen."'
Mainittakoon, etta kun Tanskan so,si.alidemokraatil erittivät
vastustavan kaniansa jhdysvaltataisten sotatukiasemain rakentamiseen,
Tanskassa, niin Yhdysvaltam viranomaiset viittasivat kintaalla
koko asiaan ja sanoivat, että "sosialidemokraatit eivät ole Tanskan
hallituksessa''. ,'Xyt pidetyissä vaaleissa .sosialidemokraatit voittivat '
. 175:sta paikasta 74 jotavastoin nykyinen porvarillinen .kokoomushal-
Kysymyksiä ja
vastauksia
Ki;oLi.\pf.h.%/<.v .VAiinK.v
Kvsvmyj.; 0>;n a>.e.'-'.i.''.u-. fajf-.'.
ko/coon -.a.^a ^ie.T cn:u:äuu(iir.. ior.a 'jr.
mieh'-'.'i. Tdrn.s-';* Kun m olc.T.a.s h.
i .aara. e : t ä fn.t-nej.i e: '.c^ :es:a;nf n : -
l.i) UiiriUfi ,Myvj,/..sfen; .aa:; •.Lio.'>:(Cd-j-sia
rnaa.l.Tia.Ua olleen piii/iammc n,"-:i
vä'<C3; lii: V.lii U..V.arrtf;nV.i Jaa /.O/CO-;;
' naan teke.TjaUa, haluai.si;.! t eian i n i ia
oiy.fii/.stH rn:!ii;:ia on rnifCii-n: rnah-i
•doiliicn:.ku.ols.''nan: j ä l k e e n ta:iä;i..y,'n.r. J
leLses:! a.npaitiuu.n orfia:.suutee.T. ~ i
Kirs.r.yi av;rjva:mo.
Va«,taus: Sijnä tipr<UiOiC'JS,t, « ' la
mies-kuolee •• lesiameoUia'. tekernaita j
.«.aa Icsk Or.iar.on rnaaitui.nassa kuo-:!
llnpe.«>as'.a tn.^.i/.si'Siv.OOO j a lopui j a t - .|
taan tasan le.s/.cr. j a p - i a a kcske.'-, j
Kuluvan vuoden lopulla valitaan kaikki
suuren maan korkeat hallintoelimet
saurvn Kiinan kansan historia, ; cdu-tjiji^n .-naai-a jo 23.C n'.,:jco.'iaa
joka on u l l e l f t t u n H lukf-maito-' .\"a::: en i u o l u ecIeLy.yksei ci'.s
miin'k.'onikoihin, kertoo mitä mo- koko in.iÄSia vo. d a ^ n pilaa ylei-set
ninxLisimmista tapauk.sisla.. Mutta | v a l t i o n vak; n a - S l t n demokraattisten
v a s t a V. 10:>3 voitiin aikakirjoihin , ha!l;ii-.cel n'.cr\, e-dustajakokousrcn
merkitä sellain<;n. tapahtuma kuin: i v a a h c . T a i a koskeva paatos tehtiin
v.tltion h!iliinloeIinten yleiset \aa- ' k o i n i y . i i s t ^ ^ e n puoiue-j.i esityki»,tÄ
sa rr.32.<unna=ia.
.Tiaa^c-iU/ilueU-a
p:i XJ11--*.C-.'!
;-a. «a upu,ikiaiue2Ila
Iit
. , : Julkai.semme oheelli.sen artikke-
, Iin tanaan, lokakuun.! pnä, jolloin
suuri Kiina viettää kanj>allisiuh-laansa,
.Kiinan Kansantasavallan
; perustamisen neljättä vuosipäivää.
.Sen )al.<"cri kun K..:ia.>i ka:v-:-.".'a-
.H.'r.alia loria.-cjun 1 p a r . a n a VJVJ JU-l
. j ' c f . j . ; i p :u.^tetpk.-:, on K . m a ftaa-
Y u t t a n u ' , kthity.-:ie',.saAn sellai.s.a t u -
niäöseti-Utuii
•'^^-'Närnäj-lj^i-eiSt^ v'::ki)^-a 1 iieet"';
ku{er. n i i t a Kima.".';3 ku'-sutaan. ovat
cso.l saneet, etta kd:i.:anjo.ukkojen
"pöii f ttJn fö;.^: ak';'ii v i su us.;: r-dri;S: erinonia;!!:
:-^A,"hv.e:n-vv-n^
jö ka;k.-.e.n kansandemokraatt-en g. aan.o.k-utetu..ta v a a -
yh-e.snntaman puoluejtr^-n j a ja.^je=- Kun^-nu.^^ir. kvla^sa (Ne:k:an-
: t&Jen. . -kannat tamana :tamni:'suun • 13 :£;in: pJiriku'nn3issäv,Sct^^
pa:vana 1953.
(jjka ole i.:t'.ava!Ia ta.rdia m-^n.unui , ^ ,,.^^ ^, ^^j^^y vertaa^ -.Uo-i
val.Tioaan \oi vai.-Tno O n l a r . o n maz- ,
kunnan nuoMeltavien h u o i t o l am 'TriQ
Dfccenden' s R t K c f .Act> mukaan vaatia.
' tcsta m en l:n m i ta ttoni a ks: • j ui i.sta -
m;sta. Penr.tooikeudon tuoman voi.
.MITEN V.\AIJT TOIMITET.VAN
T a . T i a n vuoden touko.^.uun j a lokakuun
v a - i C i a a.kana suontettnn k'-
ko maas.^a paikaMiÄten h a l l i n i o c i i n •
ten, >aupu.'ik:en, jolta ei ole jaett'*
ku.n.nas5a > n . 92 pro.senf.:a ja T s h a n -
r\ai!id&-:'iTsii^s.ngirv: hiiiakurinassa) • 94
p!0.5ent:ia. .\sLsei o'.r.t poliittisesti
e r i t t a i . i a.-:t:ivi>ia Esim. Setshuamn
.Tik2.kdnnäs5a:;o\^^
96 probenitla kark.^ta nai-puolisrsta
.<-:.saio.;erj' a j r i l t a . ' -Japaniiaisten maar
hanh;.ok<ay.<bcn j a prtkaaikaLvc-n 'SD-,
dr.;i ha'.!t;aiTia teollisuu.-, on jiiileen.
raktrtriC-ttu; - J I L . s e n tuotanto • on . y l n -
l ä i i j t .*-/>dancde!Iisf;n tason.;• Nalan-
.sen johdolta maarata leskelle .Tiak- ( j , ^ . ^ ^ y.a;.-.vasta maasta K i - n a on
.settavak.si' ta.-peelhseksi kat.somansa
maa ra n , ' m u t t a e i m i j y i ä ä n .tapaukse.s^
KH cnempaÄ' k u i n inita .leski clisi saanut
.sl na tapauksessa, e t t ä ; mies olisi:
kuollut tesuimenttia lekemJittd. .; .•
a l u ^ l h i n . ; kaupunklalueiacn. •maaseu
tualuc:dc:i j a kyl en ediistaja,-co'.io j a.^.1.o.-:euteta.s:a
u.ten vaalit. Tassa on kysymys v a i - ^„i^ , ^ . ^ , j , i , E i , r S T . \ J I \ ON
SITÄ
V.\BOVAI.SLLsJ
Kauppias: _ .^..-.tee«-L i
ta tz.dan sillkoirarJr.e
o]fc"..a o.T.eno. tT
tavun.: • mitta-suhteisiin ;• nousevasta
tyojta. Kiinan kan.=antasav aitaani
k u u l u u ' p y o r em l u v u i n . m i l j o o n a pajk-. , ...
kakuntaa, nnden joukos..a 2,500 kau- P^^^^^ valiotyolaisia j i es.kuvalhsia
V.4|TaTTL''-
;;;/Edilst ajaköltoiik?
KIINAN KANS.4N JOHTAJA
Kiinan .kän.san tasa vallan . l.UQJa ja
johtaja Mao Tse-tung, jonka johtama
vuosikausia kestänyt taistelu paattvi
lökak. 1 p n ä 1949 Uuden Kiinan tasa-:
vallan perustamiseen; Maan historian
ensimmäiset yleiset;: ja vapaat
vaalit pidetään t ä m ä n vuoden,aikana,
päättyen vuoden lopulla korkeimpien
hallintoelinten. vaaleihin.
'O.n ö t c ; t i a \ a ka.\tantono todella, yleis-
EI JALAT PE.NKILLi
o i : t ä y n n ä ja erc
h.cr.o neitj ko.ra
'?;^yä;;p^i^^
ympar 11a mut:s.'.r.-. \iha,s>v-,
— Koiranan on .7^,7.,!
ku.nka? sanci ne.:;.
—Kyllä, va.stas. kor.auiv:.
se-:;sä;3," istua;^^^;;:/:;.''
— .Wo. s i t t e n h ä n cv. kaist",
Se joka tulee erisin, miee
la sel\a
tua. sanoi ko.nd-dk:oor. M^!.
rays- koskse myös-ko-.*-ia.
j h y . . n vaha nen inaara Hec;r.£
:tilänc.mistajia.V:
il t YLEISÖN
, KIRJEITÄ
Tässä osastossa julkaistaan; yleisön
kirjeitä ja ne siis edustavat: kirjoitta-
Jäin mlellplteiU. Kirjeet piUisi rar
joittaa, jos mahdollista, 200 .sanaan.
Tähän osastoon lähetettyjä kirjeitä
el palauteta. • • •
".•»AVOTAN S.AN.NIA"
KATSOMASSA
Muiakiiv vauha nucs, JOUH O.U lasten.;:
lapset kasvamassa .hyvaavauh-:
.tia,.;.cl:n• kafsonia-s.sa ."Savotan -Sann
i a " ja. .seuraavan; aanniu; .vnljetp.ssa
vo;n elaa taa.s . • ' S a n n l i r ' nierkei.ssa.
Elokuvan t a p a h t u m a t l i i k k u v at
p ä ä o s a l t a a n tietysti.ulkona S.nvot-n 11a
•ja siUom k u n nauv on, o n s i i n a käytetty,
-varmasti .pa.levaä- • lavastusta.
•Edelleen nAin suna komeita, l o k a r e i i a,
jotka lauloivat' e n e m m ä n kuin miia
l o . i a r c i i l a lavnlliscsti OIT tapann. mutta'
• m i n ä lykkäsiiv -.silta, ..vaikka. ei
"nerra; apuhufrlicrra": o l l u t k a a n m y o -
tanilelmc-n l a u l u i h i n ' n a l u i e n . , " M e t kun"
iskusäkeiitcJ
:Ei ole. muJla avainta cikä-; t i i n k k i u ii
j o l l a sydämesi aukaisen,
••vaan silla t a v a l l a . s e n aukaisen,;
• e t t ä huuliasi .suutelen
oh/ . ' t ä i t y s t a v a l t a a n - parliiuta. Muutenkin
jatk.:en kuoro v.apauiul}ei.;uu-d
es.sa 3 n oh- n i a i n iq ja; sen,su usta s a a -
t n » ; k u u l l a tucntuostakin". kauniita
l a u l u j a , ; jotka:: olusi i t s e k i n , toivonut'
oppivani.
. Tytt-oja. oh .oikeastaan vani: kaksi.
Vanha Savotan Sunni,; J o n k a i n m i
oli : p.irret-ty; aikomaan kokonaisen
nue.ssuman- kck.scilun j a k a u n i S i - S a n .
n i , . jonka :nimcn n u n a k u i o h s i i v o l lut
.halukas; piirtatnaan. k e k s i i n i ; - ..•
O l i n h a n , . n y t : n u n a k n v : vanha: l a i -
!nan,',kcrran: koko-mielelläni- mukana
vanhan maan filmi.s=a Laulut o l i -
v i t n:in k c m c U , i , otta tykkäisin l . u -
d P l l e e n kuulla no '— a i n a k i n .suur.n
osa .oh. soUaisru;: etta ne-pitaisi; k^uul-la
uudelleen
: •'. • ~ Sulo Helminen, .\Vinasor.
m U u i l u n u f 'e 1; n ta r V i k k e: t a. i ui ko m ai 11 e'
wevak5i .maaksi. Cuden cla.man \<i-
.]p.;l<3istaa>nytVra
miljoonat taysikas-.ULset ja Lip-et.
..-aalctaan:: osallLsissi .S;ivistykse.sta : ja;
kuU.tuurista...'.' '•.•,,•; . , '
; TaTous-'• j a kuUtuurieiaman .aialla
.s-ia . u t r t u t lulo. - i j f . h u t y . a t rrotta-mattoitiasti
. v a l t i on , 'rakentamiso.-isa:
.- a aV u t e t iu ih 1 n t u 1 O.-LS.in.
:. -Use 1 m m : ssri - :r. aak u n n issa, • p i i r . k n n -
n;.-,3a. k iupuny"CF.-a. miia.=euiualueis-.
.sa j a ylidyskim;i;.-fca cn .syntyn>i \a.-l
•h.aiKsiEua- • •demokraattisia • h a l l m t o e l i - '
.nKä,':--neuvottelukokoul4sia,' ;jo;den :ja-.::
.<-:enistä.nelja. viidesosaa 'on;:ka:skien
r a e=tokeiTOsten v a l . t . s L m i a edu-tajia.
M : t a laaj.mmat vae.^:oken-okse: on j
vedetty:;.mukaan: maan: hallitsemi.scen
j'a ,'ju;kJ5e6n;^
•öli. näih.is.' kokouksiin lahetetfjen
Mitä muut san
piiksi SITTEN :KpSENBER
.MURHATTIIN?
. V ,: . M i i t t a monella amer-ikkalai.sella
bn, oinat' hiieli.tyt :hai^^ .tä.ssä
Isuhtee$sa-:,'•'He..us.k.pvat;, etia:':a.toriii-
' voima ön lÖÖ-pi;qSenttisesti' amerikka-,
l a i s t a : että .sitii; on t i r ö t e t t u yksip-ömaari
-/yhdy^^
-•m.ateriaaieilia; j a :
sitii .ori. orat pakostakin^^
varastamalla . . .
,-• .Tosiasia -pii, .että,: a torni vojma:;' bn
i k ä n s a i r i v ä i i s t ä : ' S
s i i n ä : mielessä,; e t tä
v'ostoiiitt'6;;;tbimren 'eriliääri Yhdysy-ai-l
ö i s t a jä toinen - ;toisiS.taan^^^ ;valmistaneet
ja.: r ä j ä y t t ä n e e t
iriiri•..::,'••:;;. Ja se oh k a n s a i n v ä l i s t ä s i i nä
mielessä, - ' . . e t t äo
cViirityi;'ensimmäi^ertä;,fö
vaikka" s i l l ä :\
:t,oasema:.^-:^sc;U/^
. u l k ö m a a l a . i s e t ' ' ä i j ^^
IBritähnjanVja Elirpopan^^^
';ii s d oinicn e t.:'teki.vä t
m u s t y o n . m , i k ä : : johti-:'atomipommin
v i i i m is ta mi seen. Belgian , ' k ö n g ö . . Canada.
Austraalia j a Etclii-Afrikka.ovat
n i i t ä paikkoja, i n i s t ä .Yhdysvallat .sa.-i
atomivoimah raaka-ainetta. ' U r a n i u -
m:a . . . — GJobe and M a i l .
;:'.,-.;..:; v.,.^:.T/;-::':^;:v:;:;'fc;'::-:::.:.^ 'Ar
r i T A l S l KAI HYVAKSV,\
KAIKKI HAVAISTVKSHT
JA MIELIVALTAISLTDHT
;->Iontreal. •:...--: Tvoministeri -'Grccc,'
- Montrcal:s>a olevalle McGilhiijvc sanoi tanaan, etta Can.idan ja
vhopLstoHo m y ö n n e t t i i n perustami.s. Y h d \ s \ a l t a i n \ a l i l l a ei «^aisi • o l h hian
lupa. 1821, m u t u i 8 vuotta mohem- paljoa julkista kinastelua- . C P : n
punkia.
Marra.skuus-a 1953 s u o r i t e t a an piir
i k u n t i e n ' ::cdustajakokousten •' vaalui-
Lioppuvuodesta seuraa sitten:maakuntien
; c d i i s t a j a k ö k o u s t e n : : j a lopuksi val~
tion^ korkeimman hallintoelimen; y-
.leiskhnalaisen edastajakckouksen:va-;
h t i e m n i e n . jonka teiuavana on v a h v
i s t a a K i m a n . knn.santas.Hvallan ' p c i
rustuslaki... c:;hy.vak5ya ..-ensunmainen
vnsuoiotissuunnitelma ja v a l u a -uusi
ki-.^Jkuskansanhallitus.
J o k e v ä ä s t ä lahtien, on koko.; maa:
valim-stautunut:: vaaleihin. : K a i k k i a l - '
•la,- yleisrad;o.3sa. lehdistos.5a, :kokouk-.
.«is.-a j a neuvontatilaisuuksissa ..sel:^
» e t a a n ja, t u t k i t a a n demokraattista
v a a l i l a k i a . ; : . Vaaleja crganiso:iaes5a;
on e n p a i k k a k u n n i l l e , l ä h e t e t t y avak-.
..SI•-. tarkoitusta • v a r t e n k o u l u t e t t u ja
neuvonta-', ja propagandaryhmia ja
;.tpiniitettur: tarpeen iset-yaai
rValitsijajoukot. ottavat., aktiivisesti
osaa vaalien valmi.steluun j a s u o r i t t a miseen^.'
vaalilautakuntiin, tulee kuulumaan
y l i 2: miljoonaa j ä s e n t a i :..
• ::Kc3akuu5sa alkoivat- • v a a l i t 450
p a i k k a k u n n a l l a , .mm-. . Pekmg-in: ja
S h a n g h am kaupunkialueilla. • H e i n ä k
u u n 20. paivanavKiinan".lehdet: ker-:
toivat v a a l i e n alkamisesta kahdeksas-
t a lonpoiki a , Nu n p ä - 'Sh u ä n g l i i . h g i n
kyläri:^;.5 J K i a h g t s i h g in
•Sefihuanin-^maakunnassai.;: paikaili-,
seen • vOdu s t a j^akpko u ksep^ 1äh e ttämiä>-;
t ä 49 .edu?täjästä';iiäeiinin bVati; m a a-,
reformin a i i t i i v i s i a ,-osanattajia, maatalouden'
.esitaistelijoita, ;'jotka ;•• crac,
s;ianeet;;palkkaKunnan .vae.ston k P n -
nio.toiiiicn ja kannatuksen. Naista
ecu-stajista;-on 32 -/pientalonpoikia,:; 11
«ccskivarakkaiia lalonpoikin; 3 pikkUr
kauppiaita, l;;työläinen; I opettaja ja
• 1 ••-.kasityioiainen.:-.. Tshanshaanin.;ky.-^.-
Iässä. välitt:iin;:^di^
käsuyi-Häi?!^,' osiiiJsIiikk^ tbiihihen;-;-
•lcilöilä:..jaV;bpe:t.tajiä/
kaan .sattuma, etta jo Tshanshanin:
edustajakokouksen.::eix5unmaises.sa ;s-~
.tunnossa., .'k.eäkuke.Jtiin.-rii
tannon.; kohottamista koskevista; k y r
•symyksisia, sillä. :en:mmakseen juuri';
niiden, kanssa t y ö t ä t e k e v ä t talonpa-,
.jEt.. joutuvat'••texem;si:n. '. •;
,^:..'Vaalikamppailu"on'nostaa
ka kaupungeissa etta . matiseudulla
uuden.iisanmaalLsen kilpailun^aallon.
''Ja-..uä'nmaailisen;^^ kärjiissä
mar-iMi K u n a n tyo;ae::luokka ' -
KANSAN DEMOKRATIA
,Ja V... 1940 k i r j o i t t i Mao -T.se-tung
teoksessaan "Uudesta demokratiasta*':.
•vHtä!äii^en'^;Vää!ien/jä^
j o n t ä ..oikeildeii; pa^
.väalic.;keu5.,,; Mu-:ta..Hek^
qa'';jäiieen^';fäydet-'p
p.spitc.tltiaaii;'tj''öl-lääp. .;io 'an-aäiJ
sa ;•• ••:>,' •; • i" ••-' < v--";';;: •;';•';•-•'
•ten.-; ja-inä'.
joka "Cl'tee eroa sukupuolen :eika
• i^akaumukseh;:: vornaisui^
-e:i tm-, perusteella. Vain .^ellamen
j ä r j e s t e l m ä vastaa en vailanku.mouk-selUsten-
luokkien' asemaa valtiossa.
son aii-siosta: saadaan selville, kansan
t ä h t ö ' ja: vo-daan- saada /.aikaan p a -
'räimustä'-.Va,nai
telun jchtannse.ssa.: Se va.staa :uuden
demokratian henkeä."
Y l e i s t e n jn y h i ä l a stcn vaahen pc-ri-.
iate ;on demokraattisen;: vaalilain
•perustana. Jokainen K i m a n . k a n s a.
lainen .saa 18 vuotta t a y t e t t i a a n o i keuden
' V ä l l t a - j a . t u l l a vahtuksi nii-n-.
ka tahansa cdU5tajakokouk.-5S-n maaleissa.;
Jokaisella:on.'Vain. y k s i aanii.
Er.tyise-jli korc;>tctaan, etta on v ä l t t
ä m ä t ö n t ä • v a l i t a : naisia: .'.edustajilvsi.
koska muuten ei saada todella edusr
•tä^iä.:^'"lmli'intoei:ni'iäi'Vmubdöst^
K L n a n knn.-an on, paaiT..'
TshoU;.-K^i-jä.iiy ;^
;ineV ^vaaleissa:','" iiiiii t;tävä'sellaljii i
tajia. jo.tten se ai.v.lee m:,rA
raytyvan pystyä edu tr.maar.caj
;^on;yi|l!intoeiim&^
:yiei^iiäii£äl:i[isia.\
asioita" 'lap.i, j^lla ehcl:k,'ui-
;tetänn,;:'tak:a£Csen
./qraathsst luakatuyhie^
'ki;:isäaniäallj;^at/^
vat • ^e^ijiita jciii^ 7 ed^
;' :;'Ti?väll .sin.'.ehdök^
;t:E:Pä;; 'cii;: ^ks
teisnntaman yhle.:^ten t-hdv:
jen est.tam.nen i nuhin '.uuLii
matta. .=nta, ..missa han , asianonia:-' ^
Aena paivana oleskelee; '-tata : varien..|
annetaan ^iiiiIie'äänio^'keute'tiiiU
ka, .poistuvat vakinaiselta asuinpaik-ka.
iunnaltaan,'.vaahotteet.i.- --.. •••
Vaalioikeutta: Vaiiiä'-ole'\':ä-pii r a h i '!
Kauppa Kiinan kanssa
lieventäisi pulan uhkaa
min avatti-.n sc.;oppilaille.. uutisticto,. syyskuun 28 .pnä.
litus s;ii yhteenlaskien \ain 72 paikkaa.
Hunliniatta Itiinkään .siit,i. mitä Tanskan MiMalidemoktaatii tule-
.vat n\ l tckcm.iän lai jtutavät tekcmtitta, "lat^kan kansa nii piihunul
s e h . i s t i ja t.ivMn ymmärrcttava.sti \hciv.-valt;Uai.-icn -ulaiukiasetnain
i .1 ken ta m i .s ta \-a.'-1 ,t a n.
Ja kuten odottaa sopii. Tanskan susjalidcmokia.itiifn voitto
kauiuMuitaa mm Rauaaiaa kuin \ apaa Samakin icuka n\ i hat.ian-t\
i\at huutaniaan, etta ••Vhfi\s\altain hallitukien abeina un seha
.siiusi ei olf mitaan tinkimi.sta."
:!^j-v"'^:-"-:i'';:;.^v^:'''^^ '--^'^-*''
iSelväatikin "Tanskan inaa>.sa <in jotakin uiat.i.i'" tuumivat Rai-v.
iaja ja \\\]\ui Sana. Mtitta \ l e la pahempi on <e kun rauhanliikkeen
nakoiaän voittamatonta vaikutusta ihnenee Mmressa niittakaa-
\a.ssa^my()- .seiiaiso.-sa siiurtnaa-.-a -kuin Uritanniasja ja - kaikkialla
nuuralla, kuten e.sim. mr. Stevenson lote^t.
Hrit'annia on myö.s sy> IHstynyt samuihin .suunhin Tanskan kans-
>a \Vall .<treetin ?otajumalain uppeia vastaan l^ntmnia on tunnustanut
Kiinan Kan<;anta.-savallan ja vatii 5en hyvak'<ymi.st,i ^'K-n j;i-_
.sen\-\teen K.^iken Iisaksi Britannia kay ir'ia;ini> vassa maann kaup-
}ua Kiinan kan^s.sa. Britannian väestö ja haUituskin ovat tyytymlit-töinta
siellä oleviin yhdy.svaltalaisiin sotatuki.asemiin, jotka panevat
Britannian en-iinmäis(in kerran pitkän historiansa aikana ••miehitetyn
maan" ,>^emaan, ja saattavat .s^n -odan,syttyessä äärettömän vaaralli-
-seen (ilanteeieen. Kaiken lisäkji Hritanniaii torypuolueen hallitus
— puhumattakaan "nyt oikei5to.<osiaiidemokraatti,sesta Työväenpuolueesta,
on vaatimalla' vaatinut 'suurvaltojen korkeimman portaan^
neuvotteluja. . ' , ' , . ' ' ,
VA siis ole ihme. vaikka Raivavtja ja sen juttujen märehtijä Vapaa
r«ana näkevätkin pirnaisita jä kiirehtivät huutamaan Wall Streetin
sotakapitalisiien puolesta, etta, Yhdysvaltain hallituksen a^etrftiisa "ei
ole tinkimisen varaa". • ' ' , ,'
' Mutta heikoilla oksilla on sellainen hallitus. • jonka avuksi'on
ntobili.spitava Raivat-lja kumppaneineen. ^ - ' '
' ^te puolestamme sanomme: "Jumala taiJiia parantakoon" ia sen
h\-väk?i me voimme kaikin antaa oman panoksemme hankkimalla
mahdollisimman paljon "kyllä" iiäni,! suurvaltojen. neuwliehivaati-ntuks€
n tueksi. ' >, ' - ~ • '
Kirj. Bert Whyte
: .Vancouver.. •— Vancouverissa on
talla, kertaa : 10 GOO. r e k i s t e r ö i t y ä työt
ö n t ä ja muualla E C n v maakunnassa
,011 Siiman vorran,tyottomia,.mutta v i ranomaiset.,
ilmaisevat ..julkisen.-••tyy^
tyvaisyytensa" siksi k u n tjotto.mja'on
hieman v ä h e m m ä n kuin .vastaa.-ana
aikana 1952.. Taman optimist suuden
tar-ko:tuksena von :;pe:ttaa 'se: tosiasia;
: e t t amin l i a l l i t u s k u m y k s i t y i s e t . t y o n -
; a n t a j a t k i n cva t tietoisia s u t ä , jotta
uhkaava teoll suusknisi saattaa- heltt
a a tuhansia tyolats.a kadulle ennen
vuoden loppua.
. O n . tulo5.sa ; y h a " - i l m e i s e m m ä k s i,
kautta Canadan. ja e r i k o i s e s t i ' B r i t
i s h Columbia.S5a;r:-- e t ta k a i k k e i n t c -
h t - k k n i n k e i n o t a l o u s p u l a n k e h i t t y m i -
sen ehkaiscmseksi-,on-sei.että'kehUG-.
taan Canadan:ja Kanan;vallsta-kau-.
p a n k a y n t i a : m i k a : on'''vnmc.k5iku;iir
neen kolmen -vuoden aikana-tyrehtynyt.:'
m i l t e i ; : olemattomiin. ..•Tassa . on
tc distus; m e i d ä n : kuihtuvista; v i c n n e s-,
tammc K n n a a n:
lOtS
19 tv?
3950
1951
.$}2,91.-i.000
. 2:).123.G00
. 2,057,000
367,000
Tuhannet • t y ö t t ö m ä t :metsatyolai-. dullinen • -kauppataEe :..Knnan kan&=a: :
;set'. saha-tyolaisct' ja;' tehdastyöläiset;
:,'tajievaivjbyliin 'edellä^kysyni^ n . B G :s-;
.sa: '"ML^si emme picla teollrsuuslu.-
t o k s i ä m m e käynnissä' -jarjesta.malla'
- k a u p a n k ä y n t i ä ' , . K i n a . n '• 500:000 000
. mahdoU-.sciv.asiakkaan-.kanssa ?'• ••-;'•
Tama onkm hyvä "-tysynivs Vas-
;.taiis,vsi-he:t:ön'' lubnnbllisefeti 'se,; 'ei-tä •
Y h d y s v a l l a t estaa tällaisen kaupan-
'käyhnin":;:k:ieltämaliä-:'ka,:k^ ;'"a-:
vustusta • saa-vat .maat mvvmasta K i i nalle
• s t i ite3i:>.a, ta . a r o l t a " .
.•;-;;^Kcirfean:;U;äl
',ki;rjö:,tt'an][^sen;;;ft
maat: ki;rcr.tineet K n n a n kaupaivboo-,
m.sta r.autt.marn, mutta Canada
ncudaftaa no", r a s t i Yrdysv altain'
m ä ä r ä y k s i ä hU'::li.ma'tta;-suta-etta ko'-;
;tpna'':bnvkehittyrpä&ä':,t^
Iioomsta 011 S2 tosiasia, et'a Y h dysvallat
c s l . suurissa maai n tti-.aiaa
K i i n a s t a , v : e l a p a ; s e n k n v . j ä l k e e n k u n
\ V a 5 h i h z : o n saneli i Y K ' n aanestvs-kpneiston:'',;
hyväki5ye
k.eltoiisa Vuodesta vuoteen 1950—
51—02 tuctt. Yhdysvalln: 5223 090,030
ar-,05ta tav.iraa Kimasta — ndja
k e l t a a e n e m m ä n mita tu t t i B r i t a n -
n:a Eama.ari aik.ian K i . n a r t a ' a v a r o i -
läi'-*.';'^'^''.'Sv^?'';•;:,j.'-^
" ' ••<
K a u p a n k ä y n n i n ' uudelleen keh t t a -
! niinen, auttaisi;; nyi:;i,m^
K i m n lialuaa ostaa ka.kenla s.a -;o-ne;
ta,'. '::sa.-ikovalinc:ta.' •.; maatalausko-ne:
ta. kuormn-autoja, r a u t ä t i e k a l u s -
t.c-a.ja ..puuta varaa:.KaiKsia^-niita.voiv
; t a i f i i n • - Cah a d asia-,m
iEsimerkiksi'-vuoden ;'19^
;ine-.tu^)ciniiiien :;-ös^
. k a i i s s ä . . / j ä r jcstfettä vä;:::;v^
juur:i,:;;Jtiiil;l,:':teoih
: f e i:5; : ; p a h i h i n t i i t'Uh
vuonna K i i n a OEti Canadasta-
Vo:?i-iajauhoja , 35.990 931
Suolattua siika . . 543 7,5:;
-Tatapolk.-tv la I 430 3G':)
Puutavaran . . 9t4.C00
P.iper.puita 416 :C0
Sa n om a 1 c l i 11 pa pc n a 3.38 4 8f52
I.ai-.oja 1 430 9.52
' :,'vfV,liäolevUn .tilastoihin'.lubt:ij;-2il!rtäV
psbi^ta,a;>että: BC'fn''tfi^^
: Vä 1 ^ torn ä s t l ; K i i n a ngk^iissa;;. icä y t ä y as-:
:tä kaupasta .— ^^ja -että se siirtäi.si
•liibnnemmäksi:'ta i ;'cht^
.tassa maakunnassa nyt k e h i t t y v än
^'liU5pPla.nr;'';';';j?^^^^
, ' - ' M i t a me'Odotamme?:: : M - . T h d o l l ; s u U5
.•\ikr.vsemmin Can.aclall;v c l i a-inn c- j on kolkuttamassa,- .'ivalKaamm.c ovi.
,yhtw
.km yrittänyt torjua -hanta > itBeaan'. ja
hänen' uniotaan ••vastaan nostetut syytökset.,
••^-Mutta; •etta ;:;'toteutuisi,': kuten'
"kommunistivastaista taistelusi
Merkillepantavaa mutiten os^^
•'•^kUningäs'H'Rv'iaiv^ '
k l i j o i t e t t u on; etta lurjusten viimei- laulussaan halaistua sanaa s'--'^
i:;senä;';:?päkbpaikkähä:;^
'lietsonta-.::t'kunin'eas"':-R.yan 'yritt.i;'viei
j l a k i n '•oikeuttaa" tekonsa sillä perusti;
t'pe:lia^^e«ä;:'h^
.:'ri:stejäivastaail;-:::k^^
, - ^""^"-^'S'Vaan muu!
kerrottu. Joe R y a n m johtama I L A J on nvt joutunut syytetyn penkille., • , _saatuaan puheenvuoron.-kumnsai;-
"Kuningas" Ryanin joutsenlaulu
Kuten'- on- lehtemme uutisosastolla i.tämä..-''väärinymmärretty';:;
h ä n e n "uniotaan" syytettiin
.konventionissa ^gangsterisraista >
keteera uksesta.'
T ä l l a i n e n oli -kuningas
]•'joutsenlaulun .nuotti-, •
S° oh traagikoomilhnen
valituttiV -Itsensä ••unionsa
seksi presidentiksi t
Nyt .AFL:n konventioni paatti 72,-
362 ä ä n e l l ä 765 ä ä n t ä vastaan, etta heutti
vkuningas
on.
m i e h i l lä
m u i l la
t y ö v ä e n l i i k k e e n " n i m e ä — j a n i i n m u o doin
mokoma "unio" on h e i t e t t ä vä
r o s k a t u n k i ö U e .
" K u n i n g a s " Ryan oli ennen vanhaan
y k s i ' k . i i k k e i n korkeimmin p a l koja
_ ellei asianomaiset hikemiehet, -Täällä olevain edustaiain ei-tar-suostu
antamaan k y l l i n suuna lahjus- , .-itse palauttaa minun mieleeni, nnten'
lunnaita. Tam?, l i i a l h n e n ahneus a i - i p-esidentti WiUiam Green kunnioitti
nunnaa vissien lukemiesten'
Tliomas n i m e l t ä ä n , joka hu'ai!
sa k ä ä n t e i s s ä Göbbelsin la-Jl^^
munistien maanpetoksesta"-
taskuun.
- T i e d e t ä ä n , että rndysval'.^
gas' Ryama vastaan nostettim nom ; h ä n y n t t l v 1934 estaa Harrv B r i d - e -
kolmisenkymmenta syytöstä lahjusten sm valinnan lansirannikoUa miten
"^'^•^^^ ^-^^-OJ^^ • ^.än on taistellut Bndgesia vast.an kv[sta"No"'"l 'kommunisturS;^
..ahveltamisesta, jne. ' j s>itä lälv^ien ia ml'«:>n
' T ä l l a i n e n on m i e h i ä ä n "kunineas"' ovat vainonneet
katmsta "tyovaeajohtajista". mutta Ryan joka "vaUttun" s a t a m a t y o l ä i s - f "Kuningas" R y a n sanoi, e t t ä h ä n t ä ' man
^..^^^ca V aairtdii , j . . y i s i a . i>0. 1 Js.o;uiJ*".»-*"—;
miten "kommunistit. n a a t t o n M c C a r t h y a on osoite:--^
minua 25 vuotta''. '' mella j a sanottu, e t t ä han or.='
vaisen $20,000 vuotuisella nälkäpal-kalla.
jota tosin väitetään lisätj-n en-näisilLi
tuhansilla lahjusdollareiUa-,j.-»
? i ^ ^ \ ' ^ r ^ - n ? ' m , r r ' ' I f r ?' työnantajaplineh lahjus- uutena vfiroltuksena nnden
t^.. • ' '""'^ ^ivät O l l e e t asiallisesti puhuen jotka pitävät elan
kanssa. . • - m'tö.t-,. u v , . i , ' a - < , 5 „ . „ « 1m unl,s m' iv• ast^a i. st^a , ;•
(•Mm
ta tekemään ssmoin täi» pa
muilla ".«ti^-xitulollla". joiden johdostn Olisi luullut, että Ryan olisi joten, | suude.<«.i tarkoitettu auttamaan h ä n en
U
-;••,••';" =
-••• '
p::^i-^iiha:iii3i:i
' " ^''''^^:-HÄ^^5cä'a
•""iUite
','-;(j'ki:%
s.eittaj;ä,i
;äfcr'9-|ii3
LäitiSii •'•viftii^. ^;fi'
•^i-n^;^<?
Ihtäini
juit^'3ferl:ia!i>'P
|,:Kiu^;f''^^-'^'R'
rii-£aäpini;falK
[;ir;v:£:>iainit-:päi;
|'Si^e;iiiä;!::-;Er
gin
^'ii'':;!
Lrti-iU-iin
ultainalnii
jsta ,5 kk.;
teiides£2l: iuciriiiti
lyoliiinen, .Gt-rali
k'jui:au,d'.-.'! '.'li ni;
vkrlcaudesta;' , Hi
^5ää2H'-i2.^kuuki
PöUuii, 'i-Äiigits
V-iV.-O^dhiVJ jii |tihia!inin.:''kätket
tiensä.: ••'•:• ,.
:\r}-05 e n dc.noKraatt..s.lla pjc';i
J.1 kMiaalai&jarje.-.toiHa i?m.Ts;.l
•dlstyk.j:,Ilä;;: ..viaal^iipai
ns':s-'," nuoriso- . j a '.?:visty.ne:sto.ir.i
.töillä,. .osuii,3kuhninajkeskiiiäissij
avun;: i - y h m a ; • jne. i -'oii 'öiäeu^:
;; taa:;: i t s e n ä i s e s t i •^"eha^^
^inaa' ^:kiititta;;ns'uuii: jiiyös^
:, h a n s a ; ; V ä i i t s i j a j-yhnrä; •ja;jök:äina
,:;sity:i,5e:i, yalitsrja:-; V;hdi|)iri,,:Vorjcii
': ai; :T;;'' V a i :t-j j ä •:; ;ä:i&tts !^^^
'uu.siä':eHäökka,'ta.' joiden'iv
.esiinhivlistoissa^^^^^
E R : \ I T ; \ ERIKÖISKYSY.MYKJU
Ko.,.ca työväeniuol'.<.H on ^ U J J
se n," y h teisK iiiii'; ah. ^edistyhe:n':]ii^
j 3;;.';:seir^;ttJhhdste.ttu.'
v.^.ikk-i ie iu.-tumaaiaisejti, tai::;-,
'ka is teii;; vält-a v i : n.
';tuna':'.ei''Ole: suijri.;'ph^ka'ti?u:i|;i;^
;t;a^oäVä^ii;il]el'j^hd^^
ty • j o n k i n ;':yerrän ,,5uure:pp:;;eij
tuhdc
;^:^,p;V;ptettu':;huöm
t.iva silta, etta jo<a.rien .''.ai-:
i.ue ehda"tQmasti on eda=:c:
;y; i i m : n ä > ; p p d iist ä jalcok^ii^
•:ni'mnri:Hk-k:;n;r
' y y cTa v ä h i n t ä ä n \.-:5: edu.i'.a>
;nkt.O;inan:;-::ed;usiaj^Kokw
. n . n m a l l a k i n p inkur.ii^lla »S.MI'
; y i t s i Ä e d a s t a j ' ä , ' - n i^
.•:c/:oix.<:se;S3 jne. Jo.-ia.^en. i 2i
pienitiiPiätiiiaV:-':-^
kans i l r y h m ä n tdV-l^"- olla ed.!
'ulina V3v-..taav v a s s ä er;'JS'oapi
se '=;'a -.' .vielapa; voida a n. iij.den •,=•
jamaar^u lisatak.n 'J''pa f-^i
taist.%a>, jOtta saata s.ui -^annf
t a . etta nnden eduiM-s f^n ta
::v-ähva:>; ; , ; E i ^ _
r y h n i . l l a , va.nn mv as hai
V i l i t S v ä i i e m n i is
!öi'kciu|?TOli ta:;r.qhiä^ edy^ta||^;;
t i en elimnn. Kon-all't>t aiit-c'
' s e i ; ' - : . ä l u e e t : ^ Y a l i t s e y a lÄ
UI
LÄHJ/
SUC
. M i e l i hyvällä
>olemiTi'e' ,tilai.s'U
meidän., omia
.Suomeen; '; •
• BEST GI
Hinta SIO
2 Ibs. kahvi
:,J:,;'-4:',ibs.:\talko:
.::> :1 Ib.lruslhö
- .-'crib. luumu
1 Ib. kuivat
Ib. kaak£
2 paria Nyi
• BEST G I
Hinta S8.(
2 Ibs kahvi
2 Ibs valko
:':;';! /Ibiviytirnu
Ib. kaaks
1 paketti k i
1 pan Nylo
• BEST GI
Hinta se;
2 lb.%. kahvi
2 Ibs valko
1 Ib. luumu
2-4 02 tee
Piketit sibält
Ja Chasfc i
Antakaa meic
ptkeitienne
VAPAI
Box 89 •
;p?:Syd'ä!ti6;lli
':.'j«.:a, jon'<i
!-ol'a jotkt
•-".ossini o i
, Ktitos Sa
'.o.itaesiianr
''•Kiiros.-:teille
vtcitte;':¥;;•::?;'.;
LOrKllRB^
1u.-r: k i i
:';K:-*tau;tfe;:'n
:\j;(>töna,hi;iii
i--..<:os ,myo
--nuvilla.
v-i(iEr:köisest
•J-:;'..! .Tir: ja
• puhei
'-•i-itd rnui
ItJlolä
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 1, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1953-10-01 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus531001 |
Description
| Title | 1953-10-01-02 |
| OCR text |
I
m
te
to
k
Sivu 2 Torstaina, lökak. J p. — Thur.sday. Oct, I, 1953
(UMUtTi) Independent I^bor
Offftn of PlnplBh'CanadJanj. Es-tabUflbed
Nov. 6. i»n. Authomed
M (Moond class mi:l by the Post
Office Department. Oitawa. Pub-litfied
thjice weekJ>-; TuesdayB
I5MJWday« and Saturdaysby Vapa UB
PubUaöJng Company Ltd.; at JOO-102
Bm 8t. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telfphor.ts- Busineaa Otflce 4-42e4
Editoria} Office 4-4265. Manager
E. Suksi. B:duo.^ W. EKlund. MaUing
add.'es«; Box 69. Sudbury» Ontario.
Adver:;sifij{ ra',«s upon applicatlon.
jTnnsÄHUoa trf-e of charge.
TILAUSiriNNAT:
Canadassa: 1 vie 7.00 C kk.'3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloiaea; 1 vk. 8.00 6 kjs 4ii0
SliomcMa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Suljetuin rivein
Näitä rivoja kirjoiltaz-svi (keskiviikkona i]t,iiAifv.iil,i; n-uvoUv-lee
Ontarion pääministeri lakkolila.s.sa olovan kolmen johtavan kuita-kaivoksen
päämiehen kan.s.sa alu5tava,sii niiltä kysymyksistä, joista
keskusteltaneen myöhemmin kaikkien iakrjnalaisien biivosyhtioiden
johtomiesten ja hafliiuLsen edustajain yhteisessä kokouksessa. '
Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, etta yleisen mieiij)iteen
painostoiksen tuJee, kehittyä entisiä voimakka,irnmak.,i, jos mielitään
saada oikeutta alipalkatuille kullankaivajille. Jo., koskaan niin nyt
on seistävä suljetuin rivein kullankaivajjiin oikeutettujen vaatimusten
puolesta s>'viin kuoppiin jääneiden palkkojensa korottamisen ja työolosuhteiden
parantamisen h^-yäk-^i.'
Samalla kertaa on korostettava, etta tärkeimmät kysunyk.sel on
pantava etutilallc. silla terastyöläi.=ten union oikeistolaisilla johtajilla
on taipumusta siihen, että ne luopuvat cn^ik.si niistä vaatimukirista,
mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä. ,\Iddan ka,-5Uyksemme on siellä
vallitsevasta tilanteesta se. etta työlai-iillä ei ole -.araa lu«[)u;t palkan-korotiJS\'
aatimuksista. Palkkojen korottaminen (;n tärkein kysym>'~.
Toiseksi tärkein .on työviikon lyhentäminen kaivosmiesten terveysoloja
vastaavalle ta.solle ja .säädyllisten I(>mien järjestäminen. Muut
seikat, kuten chcck-^off jne,, ovat luonnollise.sti myös tärkeitä, mul(a>
sittenkin ne tulevat tarkeysjarjestyksea.->a \asta iMlkankorot''usten
ja työolosuhteiden parantami.sen jälkeen.
Tässä mielessä me keholtamme kultakaivoksissa työskenteleviä
ja.vkaikkia oikeamielisiä maanniiehiämmc fukenia:in suljetuin rivein
kullankaivajain vaatimuksia.
Huonosti ovat Setä Samulin asiat
Maailman turuilla pah.in -'häjyn" oi.ia vie\än S'hdysv;iltain hallituksen
asiat ovat niin huonolla tolalla, että "ite ' Raiva.ija hätääntyi
sitä Toronton \'apaa Sanan saestv kiellä tiikemnan.
Polemiboiden demokr.-u-ittjsen jjuolueen nimelh^en johtajan \ d.
lai E. Stevensonin ''jarkiintynytta" katsantokantaa va^-^taan kansain
välisissä asioissa, joiden yhteytle.s-a on kaymä^-^ä .-^iten. että '"kaikki
muut o^-at pois tahdista, paitsi ICisenhovvcrin hallitus". Raivaaja ju-
^,-Jisti .m hallituksen asenne .komnniriis-
: tisen ^hirmuvallan, vastustamiseksi oii seK';i ja .siinä ei o l e initään tin--
kimistä."
Raivaaja hätääntvi luc»n .s\(lämenvuotuksfii.>a antamaan •— j ,i
se löysi tiensä Toronton \'apaa Sanan toimitusp.ilsfalle samasta syystä
— sen puheen johdosta minkä demokraaltipuolueen iiresidcntin
.ehdokkaana ollut nir. .Steven.s |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-10-01-02
