Vapaus, March 21, 1959

              S i vu 2 Lauantaina, maalisk. 21 p."^— Saturäay, Marcli.21, 1959
VAPAUS
( U B E B T Y ) ' — Independent Labor
OrganT o f ' " F i n n i s h Canadians. E s -
'tabllshed Nov. 6. -1917. Authorized
as second class m a i l by the Post
Office Department, 0«^tawa. P u b -
llshed thnce weekly: Tuesda;rs.
Thursdays and vSaturdays by .Vapaus
v P u b l i s h l n g C o m p a n y L t d . i at 100-102
E lm S t . W , Sudbury, O n t , Canada
i Telephones: Bus. Of f ice ;OSi 4-4264;
E d i t o r l a l Office, OS, 4r42a5. Manager
E. Suksi. E d i t o r W Eklund. M a i l i ng
addre.s.s: Box 69, Sudbury, Ontairio.
Advertismg rates upon a p p l i c a t i o ai
Translätion free of charge. ,
T I L A U S r a N N A T : ^i. i
Canadassa: 1 vk. 8 00 6^kk. 4 25
3 kk. 2 50
Yhaysvalloissa: 1 vk 9 00 6 kk. 4.80
Suoratessa: 1 vk. 9 50 6 kk. 5 2b^
Pääministeri Macmillanin vierailusta
t r
Britannian pääministeri Macmillanin ja.'hänen< kumppa­niensa-
Vierailu ensin- Ottawassa ja vasta sen j a l k e e a Wash-ingtonissa'
kuvaa tavallaan nykyhetken kansainvälistä tilan­netta.
K u n brittiläiset valtiomiehet .ovat aikaisemmin, vierail­l
e e t ' A t l a n t in talla puolen, he ovat tavallisesti käyneet ensin
neuvottelemassa Washingtoinssa ija vasta "sen jälkeen Otta-"
wassa "informoidakseen" Canadan hallitusta asiain kulusta.
Vieraillessaan nyt ensin Ottawassa, Britannian pääministeri
Macmillan tunnusti käytännössä, etta hän tar\'itsee Wash-ingtonissa
ehdotusten ja esitystensä läpiajamiseksi Canadan
tukea j a kannatusta.
Vahankin läheisempi tutustuminen eräisiin asraa koske­v
i in seikkoihin osoittaa, etta pääministeri Macmillan ja pre­sidentti
Eisenhower astuvat talla kertaa koko paljon e n tah­dissa.
Pääministeri Macmillanin Moskovan matka aiheutti
selvästi poliittista pahoinvointia Washingtonissa. Sen jälkeen
on nähty selvää jakaantumista Lontoon ja Washingtonin vä­lillä:
Samalla kun pääministeri Macmillan ehdottaa eräitten
vakavien kiistakysymysten ratkaisua neuvottelujen avulla,
presidentti Eisenhower vihjailee, että vaikka Yhdysvallat ei
haluakaan ryhtyä t a v a l l i s i l l a aseilla sotimaan esim. B e r l i i n in
kysymyksestä, niin kysymys atomisodan aloittamisesta on
vielä ratkaisematta, Toisaalta Eisenhowerin alaiset kenraa­l
i t vaativat avoimesti atomisotapolitiikan omaksumista, vaik­ka
se vaatisikin heidän oman selityksensä mukaan vähin­täin
40,000,000 amerikkalaisen äkkikuolemaa!
Ennakkoarviointien mukaan pääministeri Macmillan ja
Yhdysvaltain presidentti Eisenhower- keskustelevat nyt
AVashingtonissa seuraavista tärkeimmistä asioista:
Korkeimman portaan neuvottelun järjestämisestä, mitä
on Neuvostoliiton taholta vaadittu jo ainakin viisi vuotta;
Ydinaseista vapaan alueen muodostaminen Keski-Euroo-passa
siinä mielessä, että myös tavallisilla aseilla varustet­tuja
joukkoja "harvennetaan" tällä alueella:
. B e r l i i n i n kysymys ja Itä-Saksan tunnustamista koskevat
seikat siinä tapauksessa ettei Saksojen yhdistämiskysymyk-sestä
päästä sopimukseen.
Presidentti Eisenhower antoi lopulta vastahakoisen hy­väksymisensä
"korkeimman portaan neuvottelujen järjestä­miselle
tänä kesänä", mutta esitti siihen sellaisia ehtoja ja
uhkailujakin, ettei niitä voida luultavasti hyväksyä sen pa­remmin
Lontoossa kuip Moskovassakaan. .
Kokonaan kielteinen oli hänen kantansa Länsi-Berliinin
vapaakaupungin muodostamisen ja Saksojen yhdistämisen
suhteen, kuten se o l i kielteinen Keski-Euroöpan asevoimien
yleisen harvennuksenkin kohdalta.
Toisaalta tiedetään, että pääministeri Macmillan on Mos­kovan
matkansa jälkeen suhtautunut myönteisesti kaikkiin
ylläesitettyihin ratkaisumahdollisuuksiin.
Canadan omien etujen ja samalla kansainvälisen rauhan
kannalta katsoen on tervehdittävä sitä, että Ottawa myös on
osoittanut kiintymystä ylläesitettyihin ratkaisumahdollisuuk­siin.
Toivottavasti liittohallituksemme asettuu näissä tärkeis­sä
. kysy myksissä varauksetta neuvotteluratkaisujen' kannal­le—-
sillä kaikki muut '"ratkaisut" johtavat tuhoon jä peri­katoon.
Suomen N-liiton kauppasopimus
auttaa Suomen talousasemaa
Suomen eniten levinnyt tyovhen-lehti
K a n s a n Uutiset' k i r j o i t t i johta­vassa
toimitusartikkellssaan: viime
sunnuntaina Suomen j a Neuvostoln-ton
uudesta kauppasopimuksesta seur
raavaa" ^
v P a h a s u myöhässä olleet Suomen ja
N L n väliset kuluvan vuoden tavaran-vaihtoa
koskevat sopimusneuvottelut
on nyt saatu paatokseen. Vaikka neu­vottelujen
kestäessä oli voitettava
moiila«< vaikeuksia, on lopputulos —
kiitos N L n hallituksen osoittaman
mvötämielisyyden ja avuliaisuuden
k u i t e n k i n suhteelliien tyydyttävä.
Maittemme välinen kauppavaihto l i -
sääncyv vnme vuodesta seka arvol­taan
etta viela enemmän maaraltJlan,
koska maailmanmarkkinahintojen t a ­so
on nyt huomattlTVasti alempana
k u i n vuosi .sitten. Vaikka kauppa­vaihto
ei arvoltaan nousekaan vuo-d
f n 1957 kauppavaihdon eika myös­kään
5-vuotisessa kauppasopimuk-
-sp^sa killuvaksi vuodeksi maaritellvl-le
tasolle, tulee kaupan maara maa­ilmanmarkkinahintojen
laskun joh­dosta
kuitenkin olemaan jokseenkin
samalla tasolla ehkä korkeammalla­k
i n kuin kaksi vuotta sitten- j a vas-van
päinvastainen k u i n ' U S A n , joka
viinre-vuonna-iipäkotti;Suomen muut-
.tamaan markkavelaiii kovaksi" dolla-^
reillä tnaksettavaksi.-.velaksi. 'Monesi
sa .muussakin : seikassa-, mm. voi-;
yehnakaupoissa. nakyi N L n pyrkimys
sovitteluun. Silla . Suomi s a i ' l u v an
vehnän jälleenviennistä muihin, m a i ­h
i n ja: SuomeHa OH täten mahdolli-'
suus vaihtaa itselleen kövia valuut­toja.
. K u u vicla otetaan huomioon,
etta. Neuvostoliitto entiseen tapaan
maksaa noin 40 miljoonan ruplan
suuruisen o.san Suomen viennistä va­paissa,
valuutoissa, jotta Suomi voisi
helpommin hankkuv eraita viennin
edellvltanna tarvikkeita, voidaan to­deta,
etta Suomi .siis it.seasiassa saa
tana vuonna viennistään maksuna
noin 100 miljoonaan ruplaan nouse­van
summan vniiaissa valuutoissa.
Todennäköistä on. etia suurten k a n -
salai.s-i j : i joukkojarjestojpn edusta­j
i en la.snaolo neuvot teluis.sa edisti
Suomelle odulli.';ta lopputulo.sla.
I^lmciscsti nyt solmittu sopimus
ixiellytläisi vieläkin suurempaa kaup-pa.
vaihton. jos kaiippapolitiikkaamme '
olisi hoidettu vähääkään va.stuun-tunroisemmin
ja pilcmmällii täiuäi-tuntuvasti
kasvaa:; j a siteni olisimme
voineet•rluonnollisellaitavajla turvata
työtilaisuuksia, :pitaa':teolIisuutemAte
pyorhtikaynnlssa J a . lisätakin tUotan-:
toä'vientituotantomme alueella: KUT
luneen vuoden opetusten tulisi nyt
riittävän selvästi osoittaa, etta meil­lä
on syytä, huolellisesti vaalia Idan
kauppaamme,, koska se luonteeltaan
on ollut taloudellista aktiviteettia h -
saavaa, vientimme sinne on voinut
la voi jatkuvasti kasvaa, jos mvos
tuontipolitiikkaamme hoidetaan asi­anmukaisesti.
' ,
~Nyt solmittuun kauppasopimukseen
l i i t t y y mvo§,. kuten aikaisempiinkin
sopimuksiin, ns. jouxkokulutustarvik-keitten
kauppa ja ns. Leningradin
tannee määrältään myös viisivuotis- mcllä kuin on tupahtunut. Liinsikau-
.sopimuksen edellyttämää tasoa. Mer- j pan umpimähkäinen vapaultaminon
killepantavaa on, että metalliteolli- ! ja tuonbikontrahticn run.sa.s solinimi-
^uuden osuus v-iennis.sä kasvaa. ! nen lännen kan.s.-a on .sitonut kaup-
Erlkoi-sesti N L n haUituksen myötä-! pancuvoiteli.ioittommc kä.siä ja nain
mielisyys meitä kohtaan näkyi siinä. ! estytään t uoitama.sta Nl.sia .samoja
että Suomi voi maksaa NLlta a i k a - ' t u e t u l t a , joita inuualrakin tuodaan,
naan saamansa kultalalnnn y i e n l i - ! Seurnuk.sena onkin nyt s e . että puun-tuotteina
eikä välttämättä kullns.sa {jalostpi!lem.me vii-nti välicnee. Jn.s
tai kovi.^sa valuutoissa, kuten l a i n a - ' t u o n ; i p o ) i ! i l k k . ' i : i r n i i U ' oli.si hoidp''u
.sopimu.s edellytti. NLn assnrie Suo- ma a mmc (^tujrn niukai.so.Mi. niui
mea kohtaan laina-asia.ssa oli siis a i - . . myös vientimme NLoon o l i s i voinut
on
USA kiristää
haikailematta
liittolaisiaan
L u x e m b u r g . — U S A saattaa su­pistaa
pikkuautojen tuontia Länsi-
Saksasta,'* Ranskasta j a I t a l i a s t a , j os
h i i l i - j a teräsunioni, n i i h i n nämä
kolme maata kuuluvat, vähentää
t i ; n l u v a s t i h i i l e n t u o n t i a a n Yhdys­valloista,
kerrotaan unionia lähellä
olevis.sa piireissä.
U n i o n i n johdon sanotaan viime
kuukausien aikana saaneen useita
kertoja ilmpituksen, että Yhdysval­lat
l y h f y y koslotoimenpiteisijn, jos
unioni ehdotuksen mukaan supistaa
h i i l e n t u o n t i a puolella.
V i i m e vuonna h i i l i - j a teräsunio-n
i n maat tuottivat Yhdysvalloista
iiiillä y l i 31 miljoonaa tonnia. Tä­män
vuoden tuonnin arvioidaan
jäävän i 4 miljoonaan t o n n i i n h i i l i ­varastojen
kasvun vuoksi.
pohdittiin Varsovassa
Varsova. — Puolan Yhtyneen
Työväenpuolueen 33. edustajako­kouksessa
j a t k u i lauantaina kes­k
u s t e l u puolueen pääsihteeri Go-m
u i k a n loimintaselostukscsta.
Aamupäivän istunnon pääpuhu-j
i a olivat puolustusministeri, ar­meijan
kenraali .Marian Spychals-k
i j a s u u r t e n Icollisuuskeskusien
puoluejärjestöjen edustajat. Tä­män
vuoksi keskeisimmiksi a i ­h
e i k s i muodostuivat teollisuus-tuotannon
kehittämiseen liittyvät
ongelmat, m.m. tuotantokustan-piioiueen
jäsenten luottamusta puo­lueen
päiimääiiin sik.si. otloi tii­ma
jä.sciiistön i ( l " o l o y i n en tietoi-suus
ollut riittäviin koikea. Siksi johio-päiilös
voi o l l a vaiii se, että va.s'ai-siiudessa
työssii kiinnitetään tar­kempaa
huuniioia t.Tiii;in heikkou­den
kor jaainrseen.
Puohioen e d i i s ' a j a k o k o u k . s i ' S b a i v i -
hui myös nuuii.son cdii.staja. i ' u o l an
S o s i a l i s t i s en .Vuoiisoiiiton pääsih-
( e j i Marian itcnke. lian selo>'.i i
aluksi l i i l o n . riveissä t,ipahtiini;'!!n J
k u i j e i i i u i s l a . T s i i D i i s u n kaavattani;
nusten alentaminen, tuotannon .j.nen j a ' o h j . - i a n i i n rn o n vasttninai.n-järjestelyssä
esiintyvien heik­k
o u k s i e n poistaminen jne. Sa­manaikaisesti
useat valtuutetut
käsittelivät revi.sionisinin ilmiöitä
puolueessa .sekä säalMJä merkittä­viä
t u l o k s i a taistelussa tämän vir­tauksen
voittamiseksi. „
nen t c i i t ä v ä . lausui luihuja siksi sii­nä
tarvita.in yhä sdiirempaa apua
puolueelta.
Vieia.-it ainekset pyrkivät jarrut
t;imnan uskonnon väiityk.sellä ni;pri-
Mannerhcimliiton
kavallukset 32 milj.
H e l s i n k i . — Viime Iauan(aln<i
j u l k i s u u t e e n saatetun Manner-h
e i m l i i t o n Sotäkummivaliokun-nan
pääsihteerin, rouva K a r en
Sauramon suorittamien kavallus­ten
johdosta on ao. v a l i o k u n t a an­tanut
lausunnon, jossa mainitaan
k a v a l l u k s i e n määrän nousevan
n o i n ,32 m i l j . m a r k k a a n e l i p a l j on
suuremmaksi kuin aikaisemmin
o l e t e t t i i n . Rouva Sauramoa ei ole
voitu k u u l u s t e l l a , sanotaan tiedoi-tuk.
sessa. K u t e n tunneitua, on ka­valtaja
sairaala.ssa yritettyään it­semurhaa.
Valtava suunniteiina
KyiiTmeiiet miljoonat ihmiset uU
rastavat tsjansun maäkunnas-sa
Ilta K i i n a ) sen. valtavan keinokas-kauppa;
joiden. puitteissa v meillä on
malidolllsuus: vapaasti rHsätä7Rauppa-vaihtoa
V naapurimme kanssa: Naitä
mahdollisuuksia on myös tehokkaas-'
t i käytettävä, j a .: otettava riittävän
useasti- .^^hteyttä naapurimaShme
kauppaviranomaislin keskinäisten
pulmakysymysten selvittämiseksi. T ä ­hän
suuntaan ollaan ilmeisestikin o t ­tamassa
askeleita; koskapa sopimuk^
sen yhteydessä on sovittu silta, e t ta
sopimuskauden aikana kummankin
puolen valtuutetut kokoontuvat, neu­vottelemaan
toimitusten kulusta _ j a
maksutilanteesta kiinnittäen huo­miota
khntiöiden, v a r s i n k i n auto- ja
konekiintion, mahdollisimman tehok­kaaseen
toteuttamiseen. Toivottavas­t
i ne keskustelut, j o i t a kauppaminis­teri
Karjalainen kavi Moskovassa
pääministeri. Hrushtshovin j a vara­pääministeri
M i k o j a n i n kanssa, myös
osaltaan osoittivat oman maamme
hallitusmiehille, etta N L n taholla o l ­laan
valmnt ymmärtämään Suomen
vaikeuksia ja pyritään k a i k i n mah­dollisin
keinoin edistämään keski­näistä
yhteistoimintaa ja luomaan
kahden naapurin välille luottamuk­selliset
ja kestävät suhteet.
K u n lähiaikoina aloitetaan neuvot­telut
uudesta pitkäaikaisesta kauppa-
.soplmuksesta ja tavaraluotosta. on
Toronton 3eil-vropdlihLRPn
.
elidokkaaksi Lucas,
•/Toronto.' —
men 'vuotias taiteilija -Michael^^^^L
n i m i t e t t i i n kuluvan v i i k on alussa L a r ;
bor-^rogresslve-puolueen'ehdokkaak­si
maakuntavaaleihm Belhvoodsin
vaalipilihssa.
L P P r n Ontarion maakuntajohtaja
Bruce Magnuson sanoi nimti.vsko-kouk.
sessa, etta " O n t a r i o ei saisi kos­kaan
antaa lupaa- amerikkalai.ssn
atomisotatukikohtien rakenmiseksi
Canadaan, kuten pääministeri D i e -
fenbaker ilmoitti rakennettavan O n ­tarioon
North Bayn lähelle j a Mont
L a u r i e r l i n Quebechn. Meidän er p i ­l
a i s i sallia sitoa itseämme millaan
automaattisilla sitoumuk-silla .sotaan."
Puhuessaan työttömyydesta mn
Magnuson .sanoi, etta työttömyyson­gelman
y k s i ^ r a t k a i s u olisi kaupan
laajeneminen. Ontarion halhtuk.sella
on valta lähettää kauppavaltuuskun­tia
e n m a i h i n , niiden mukana sosia­l
i s t i s i in maihin. Tama auttaisi muut­tamaan
kansainvälisen i l m a p i i r i n ja
nostaisi talouselämää.
Puhuessaan kokouksessa Lucas k e -
hoitti tekemään muutoksia Ontarion
k u n n a l l i s l a k i i n , joka nykyisin sallii
Ontarion hallituksen takavarikoida
huonekaluja, TV-vastaanottimia jne.
elleivät ihmiset voi maksaa, veroja.
"Tämä merkitsee sitä", sanoi Lucas,
SITÄIIIIillllillliill
JA
ITÄTÄ
SAI V A S T A U K S E N '
Isä n u h t e l i ankarasti n u o l t a tyt­töhän
* '
— Näinkö Maija tuon nu<jren
miehen suutelevan sinua e i l e n i l l a l -;
Ia? \
— Mistä minä tiedän, näittekö t a i
e i ! . -
— Alä välttele kysymystä! v - . .
— E t t e toki luule, että hän t u l i ,
tänne katsomaan vainkultakalöjam-me.
S U R U A K E R R A K S E E N
•Romppainen . p o i k k e s i ; t e r v e h t i ­mään
ystäväänsä tämän toimistoon
j a huomasi hänen olevan h y v i n ala­k
u l o i s e l l a t u u l e l l a . — Mikä hätä­nä?
ky.syi Romppainen.
— Vaimoni vain, vastasi ystävä
suirumielisesti. — H a n on h a n k k i n u t
m i n u l l e uuden sihteerin.
— Mita ikävaa sunä sitten on?
Onko han vaalea- vai tummatukkai­nen?
— Hän on kaljupäinen.
nämä seikat, samoinkuin neuvottelu- . "että työtön työläinen, ellei hän voi
kuntien järkevä kokoonpano, syytä
muistaa j a pyrkiä myös Suomen puo­lelta
vilpittömään yhteistoimintaan.
Neuvostoliitossa tapahtuva voimakas
tuotannon jä elinta,son nousu ovat t a ­keena
siitä, että sen kanssa kannat­taa
luoda
maksan veroja, voi menettää kaikki
huonekalunsa. T.imän li äk.si, jos
tällä työläisellä sattuu olemaan k i i n ­nityslaina
kotiinsa hän on toivotto-ma,
ssa asema.ssa.
"Tämän johdosta taisteluun ve.'ko-
Fagerholm haluaisi
parempaa Suomen osal­listumista
Leipzigissa
Helsinki. — Viime keskiviikkona
pala.si 5 päivää kestäneeltä vierailu-matkalta
Saksan Demokraattisesta
Tasavallasta puhemies K. A.: Fager-helmin
johtama eduskunnan valtuus-k;
u;nn. Valt^iisl^unnassa, joka tutusr
tui LeiiJzigin kevätmessuihin, oli
edusLajat kaikista eduskuntaryhmis­tä.
Fagerholm esitti mielipiteen, että
kiinteät suhteet k a i k i l l a i j en mo r a t o r iumin j a On t a r i o n k u n - vastaisuudessa on Suome l l a syytä l i -
aloillä. Tästä yhtei^työ.stä hyötyy en- nallislain muutosten puolesta k i i n n i - ' .sätä muiden maiden tavoin edustus-nenkaikkea
Suomi. tetään ihmisten t.iholta huomiota." itaan Leipzigin messuilla.
Askel eteenpäin^ päämäärdnä
kuitenkin itsenäinen Kypros
vistyneistöri vaikutus tarjosi v ; i l
e d i i U i s t a jalansijaa, r e v i s i o n i s ti
v i r t a u k s e l l e Varsovassa.;: :
Varsovan ppölue-eliiniilä oh s u i i r i
tehtävä .tiiniäh virtauksien vb
sessa. Tähän palasi^^p
siian myös \yroclawin: häHintokiin;
nan - piiplliejärjeistön ; s i h t e e r i / M a i -
vvinv Jpkä korosti: m a i x i l a i s e n t i e t a^
ta^oh: vkohpttamiseri^ / :y^
myyttä/;':':.':-.:: y / ' : • : • >
Riavisiörilstisteh ainesten hyök­käykset
o l i v a t omiaan horjuttamaan
Ulkoministeri Smithin ku^
Ulkoministerimme, tri Sidney- Smithin odottamaton äk­kikuolema
oli tuntuva menetys Cana'clalle. Hän o i i tällä ker­taa
opetus-, ja kasvatusalalla yksi kaikkein tunnetuin cäna-dalainenja-
Jiänellä olikin merkittäviä saavutuksia sillä alal­la,
T r i Smith oli D a l h o u s i e n l a k i k o u l u n dekaanina jo 32-
. vuotiaana j a yliopiston presidenttinä 37 vuotiaana. Vuonna
1945, j o l l o i n : S r h i t h . n i m i t e t t i in Torohton yliopiston presiden-tksi
,hän oli vagta 4.o-vuotias. J u i i r i Toronton yliopiston.^ pre- ,
sidenttihä saavutti 'tri Smith arvonantoa j a maine
Npin:puolitoista vuotta .sitte tämä opetusalalla ikänsä
^palvellu.-nii^s; s i i r t y i ' ''ammättipdliitikoksi''' liittyen Diei^en-
•bakerin toryhällituksen ulkomihs^^ hänen ystä-vänsä:;
epäiliv.at: tämän muutoksen tarkoituksenmukaisuutta/
Monetvarvelivat hähelläi ölevan.suuriia epäonnistumisen mah- '
dollisuuksiadipldmattien::]]^ sitakiri
• suureniJTialla;^yynä;.sen pöiiittisen/setjran vuoksi,'miä^^^^
AJku'.t.ässa :olikin- kovin-: hahkälää:':Oppineen .miehen'• tär
voin S r t i t h ' ttintuV^^
melko;:tuht^matiöm;ä Ivliihpä' saatiinkin^nä
että ulkömihistenpn tödellise^^
aikoina/päämnisteri Dieferibäkeri^Mutta^ tarriä:M|t6j3kaari%^^^
tarkoita, että tri Smith olisi ollut pelkkä nuorista vedettävä
.nukkeäijä ulkominLslerin tehtävässäkään. Päinvastoin hän
antautui ilmeisesti kaikella johdonmukaisuudella uuteen .teh­täväänsä
ja osoitti S i i n a monta kertaa suurempaa kaukonä- ta toiseen ja kumpaakin osa-köisyyttä
kuin jotkut hänen hallituskumppaninsa. Totta on, puolta hyödyttävän kaupan-eltä-
tri Smith meni " v i r r an mukana" vastalauseita esittämät^__ käynnin kehittämistä. "Emme
_tä mielettömässä- varusteluvimmassa, amerikkalaisten ken- ' ••- • - -
raalien kontrolloimassa NATO-liito.ssa, Canadan i l m a v o i m i e n -
luovuttamisessa amerikkalaisten lentovoimieh' ylipäällystön
kontrolliin ja muis.sa tämänsuuntaisi.s.sa edesottamisissa, jotka
vahingoittavat Canadan todclli.sia etuja ja-vaarantavat jopa
maamme itsenäisyyttäkin.
Mutta tästä kieltoi.se.stä puolesta huolimatta meillä on
syytä muistaa, että ulkoministeri Smith on usein puhunut
esimerkiksi K i i n a n tunnustamisesta, — häh puhui .siitä s i l l o i n ­k
in k u n pääministeri Diefenbaker antoi ulkomaille tekemal-tään
"huvimatkalta" kielteisiä lausuntoja Kiinan tunnusta­misesta,
c-
Vasta muutama päivä sitten ulkoministeri Smith sai
suurta arvonantoa-ja kannatu.sta k a i k i l t a cariadalaisilta 'kun
hän alahuoneen isTunnaSsa pitämänsä ulkopoliittisen ohjel-
•mapuheen yhteydessä sanoi pitävänsä etualalla neuvottelu­tietä
yleensä ja suositteli, että lännen ei pitäisi aina antaa
•Neuvostoliitolle etuoletta neuvotteluratkaisujen esityksessä.
Lännen olisi ^myös. tehtävä alotteita ja esitettävä puolestaan
neuvotteluratkaisuja, selitti hän.
Samassa yhteydessä ulkoministeri Smith ositti - läpeensä
myönteisen kannan Kiinan Kansantasavallan tunnustami­seen
^nähden -ja "suositteli molemminpuolisia vierarhtjar-rnaas-son
osaliiH!iim:.st;i suureen . kansan
rak'>nnu.>ty(in t e h t ä v i e n loltMittanVi-.j '^'hi- ja.maanparannuSsuunnitelman
. s m i . . .Siaiiimmnt vnlkeudot oviiVi^»i'-'i'H«'miseksi. jonka tarkoitukse-
Ensimmäisenä valtuutettuna yijoppila.spiirei.ssä. mU I '»"tämän seudiin hedelmällisten
e s i i n t y i tänä aamuna puölustusmi- v;istuuntiintoif,uus on ollut hei ; lopullinen ja täydellinen
h i s t e r i , armeijan kenraali Marian -piissä tilantoc.-^.sa on p u o l u ! kuivuudelta j a t u l v a l -
i Spychalski joka totesi; että Puolan ; ^
en tr^ki e r i l t ä i h tiirpe^llien j a s e n . ; ' " ' Siuinnitelma ed„ellytlää vanho
' a r m e i j a muodostaa osan sosialisti s . osalli- t ua
Ien. maiden asevoimista, j a tuntee ]^,|g^.,,,j,<;työhön j a
vasluuinsa. Meidän rauhanvoimani ! ^ ^ J ^ ^ . , p , j J . . ( . (,
I me o v a t y h t y n e e t j a v o i t l a m a t t o m a t ; Pi,(,ia,i kansanlaloudon lursi
l i en j a sen.; '
entisiä enemmän - i * ^ " k a s t e h i k a n a v i c n laajentamista
" a l o i t t e i d e n to j -i'' syventämistä sekä uusien kaste-h
i i a i t t e i d en ja l u k u i s t e n vesisäiliöi­den
rakentami:-ita. Kaiken tämän
sanoi hän j a j a t k o i , että ne takaavat \ .hjtyssuunnitelnui l u l " e asettamaan i ti^loksena saadaan täydellisesti taft-
Oder—Neissen-rajamme., pysyväksi,; puoluejärjestöille. huomattavia teh-r
a j a k s i . • (äviä - - täniä i l n i f n i s(,'!vä.sti kulu-
Erityistä huomiota taisteluun r e i neen kokou.späivän . pi;.heenViioi-oi:v
visiönismia vastaan k i i n n i t t i P u i tg . jvjo^a lUlInn teollisuiiskrtmhi
heenvuorossaan keskuskomitean |. p,,oluej;irjcstÖn valtiuaotiu
s i h t e e r i , :Vai-soyan komitean sihtce-: s/parniak käsilfli. yksityiskoht.ii-r.
i Jarösinski. . | s e s l i oman työpaikkansa laajonniis-llän
totesi kokemusten oSöitta-j ;;in,u,-,^p],Tij.,^ Puolan kansanlaloil-necn,
' e a e i sosialismia voida rakcn-j dj,,, k e h i t y s k i u n n i i c l m i e n tötoiilta-taa
i l n i a n : m a r k i s r h i l e n i n i s h i i n o p i n r,ikisen iDloksena Nowa l l u t a n t e o l l i -
toteuttäinista.:. :Tyi)väenlttokan voi- smisköinl;i:naa1ti Ivifce tuoltamaan
mien nuoruus j a t o i s a a l l a vanhan si- 3 3 - : - i i , 5 n i i l j . , t o n n i a terästä vuonna
olo milloinkaan~sanoneet, että
'Canada ei tunnusta koskaan
K i i n a a ' ' , selitti tri Smith _lässä
tärkeä.ssä ohjclmapuhccssaan.
Tältä' pohjalta katsoen ja p i ­täen
erikoisesti mielessä B r i ­tannian
pääministeri Macmil­lanin
Otlavvan ja Washingtonin
matkaa^ :tn>5.'Smithin; odottarha-:
ton kuolema oli valitettava me­netys.
Kuusikymmentäkaksi-vuotiaana
miehenä han o.soitti
lyhyen ulkoministerikautonsa
aikana .selvää edisty.s- ja kehi­tyskykyä
sekä Canadan etujen
vaatimaa reaali-sempaa suhtati-tumista-
nopeasti kasvavaan S0-:
sialistiseen - maailhaanosaan
kuin jotkut hänen hallitus­kumppaninsa.
Yhdymme mui­hin''
canadalaisiin 'suVunvalitto-lus.
sa tri Smithin odottamatto­man
kuoleman, johdosta,-
15)6.%:inikä oh h . 4 0 pros. koko hiiiaU:
vuotuisesta teräksen tuolilniiosta. E - '
d e l l c en liän köiidJ.sti arvostelevia sa-
;liöja' i-jiskfiati; t e o i l i s u u d en i i i i i i i j i l e -
• riön loimihiaan..; . . :^.^^ ' ^
; - : T e i u ; i a i v ; räkennilslaryikkoiden
;saänli:on;i: a l i t i t ; toistaiseksi . i j i a n .:
-heikkoa: -l^^uiiechv^iorohsailö
liänfkäänt.yi NeiJ'vf).^toliiton.'kphrinvi-hisiisCMi
/ inliohiceri-, v a i U l l i s^
j o h tiija i-i n; 1 gii.at pv ii,n . pä in j a k i i i t i
teolIiiitirisin)toksen-.iViiiiissa siitä 'a-vusta,.
mitä N(;tiyost.()liitto , on l o i . .
:..m 11! ;m u t 1 ek n il I i scTiTa vii n, k on c i d en
ja. muiden, muodossa tämän Jnitok-^
.son l a k e n t a i n i s c k s i.
Tanaan esittivät edustaj.ikokouk
sossa myöskin voi j e s p u o h i e i s l a töi--
,vehdyk_sc,iisä, 1 t a l l an . K o n i i n u n i s t i s cn
Puolueen vaIUuiski.-innan johtaja
Liiif^i I,onf(o, Hanskan K o m m u n i s l i -
.sen Puolueen v. i l l u i i s k i i n n a n johla-
Leon Fci.x .sekä E n g l a n n i n Konir
v m t i n i s l i s en Puolueen viiUiiii.skiinnan
johlaja
7 V U O I I . S . S l J U N i M T E M V lA
V u o s i k s i 11).")})—1%5 laadiltujon
• I ^ i o l t i n : : Kansan t a s a v a l l a i i t i i l o i t s k ov
h i t y k s e n volcolliston suuntaviivojen:
l o f e i i l l a m i n o n tulee merkitsemään
sitä, että. (((otanlo kasvaa tänä:aika­na
80 p r o s o n h l l a , lausui tänään va­rapääministeri
.Stefan .7cdi-ychow.ski
csittäessiiän puolueen vkcskuskomi-
Ican tarkistetun "ja k o r j a t im suun-=
n i t o l m . i c h d o U i k s c n puolueen cdu.s-tajakok()
ukson • illapTiivä-istunnosSai
S u u n n i t c l m i i l u o n n o s , a i i s t o t t i in kest
k l i s k o m i l e a n loimesta viime syksy-nii
"yloiskansalli.secn keskusteluun
j a Ifillöiii e s i t e t t i in suiM-cssaniiln^^s-sa
k o r j a u k s i a j a parannuksiit tähän
suunnitelmaan, jota esittelemme
yk.sftyiskolitni.scniniin «niyölicmmin.
tumaan Tsjansin maakunnan k a i k ki
joet. j u t l ia ovat a i k a i s e m m i n tuotta
net sangen suurta vahinkoa seudun
4 0 n i i l i o o i i a i . s e l l e väestölle.
i X y l t e m m i n "ovat työt täyde.ssä
k ä y n n i s s ä :^64 s u u r e l l a j a keski.suu-reMa
työinäalla. Kuluvan vuoden
syyskuun 1 j a l o u k o k u u h 1 päivien
v ä l i s e n ä aikana on k t i i v e l t a v a maa­ta
17.'2 m i l j a r d i a kuutiota. Tä.ssä
valtavan laajassa: .työssä falohpoi-kai.
stoa avuslayat Shanghai.n, N a n -
: k i h s i n , Sn(--5houn ja maakimnan
l i i i i l d en kaupunkicMi työläiset ja
virkailijat..
Työ on laajasti kohelstettUa ja
v t i p k a n : t t f k n i l l i s t en perustiin l u o m i:
söksi tälle työlle rakennetaan beto­ni-,
k o r j j u i s - y n i . t e i i t a i l a j a pajojiu
IlydrötekiiiHisiä töitä^ sypi-itettaös-sa;
tui-vaiiduläaii ,niyös.:R
i-äjäy(y.stöihin. •' V,; ,^.
Lontoo. — ( K U J a n Kapa) —
L u o n n o l l i s e s t i ,on sopimus vain
ensimmäinen askel, t u l e v i e n neu­v
o t t e l u j en lähtöaika, vastaa kir­j
e e n v a i h t a j a l l e n n e arkkipiispa
M a k a r i o k s e n edustaja S. K y p r i a -
nou K y p r o k s e n kysymyksen nyt
saamasta ratakisusta. Keskustelu
tapahtuu Lontoon kuuluisassa
Dorrhester-hotellissa.
— Emme vähek.sy v a i k e u k s i a,
h e r r a K y p r i a n o u ja.kaa, mutta
sopimus o n jokatapauksessa askel
eteenpäin viime vuosien veren­vuodatusten
jälkeen. Tarkoituk­senamme
,on saavuttaa päämää­rämme
neuvottelujen avulla.
K y p r o k s e n väestö o n edistysystä-vällistä
j a a r k k i p i i s p a Makariok-sen
pyrkimyksenä on muuttaa
K y p r o s demokraatti.seksi malli
v a l t i o k s i sen kansayhlenäisyyden
a v u l l a , j o k a on v i i m e vuo.sina syn­tynyt.
I kyään me hyväksymme todellisuu-
! d'>n j a odotamme parempia aikoja.
• K a n s a l l i s i a kehitystämme ei ajan
' pitkään voida pidättää. Suhtaudum­me
tulevaisuuteen realistisesti, mut­ta
samalla optimistisesti.
—Mi'ä tf^rkkilaiseen vähemmis­töön
tulee .ovat t u r k k i l a i s e m m e a-voimesti
tunnustaneet, ettei kansal­lisuuksiemme
välillä koskaan aikai­semmin
ole o l l u t v i h o l l i s u u t t a , vaan
; saaren oikeistoainekset pyrkivät
r i k k o m a a n kansan yhtenäisyyden,
j o k a on säilynyt t a i s t e l u v u o s i e n k in
a k a n a . Nykyisessä Kyproksen so­pimuksessa
on p a l j on sellaista, j o r
ta pidämme petoksena. Olemme tie^
t e n k i n i l o i s i a siitä että vangit ovat
v;ipau»ettu j a p o i k k e u s t i l a peruuitet-t
u . Tämä merkitsee t i e t e n k i n edis-
Ivstä verenvuodatukseen verrattur'
na. Mutta me pidämme tätä "sopi-että
se on syntynyt brittiläisien pro- urusta" pahenipana k u i n M a c m i l l a -
vosoimana. : n i n suunnitelmaa saaren jakami-
~ Tässäkin suhtc?ssa'olemme op-' sesta.. Se o n k r e i k k a l a i s e n j a t u r f c - '
I t i m i s t e j a . .Olemme eläneet moni--! k i i a i s e n oikeiston suunnitelma, j o n -
saloja .vuosia ystävyydessä ja vaik- ka hyväksymiseen a r k k i p i i s p a on
ka jotkut t u r k k i l a i s e t johtajat edol- painostetfi-.. Se saattaa Kyproksen
l e e n k i n ovat brittiläisen vai.kutuk-' A t l a n t i n l i i t t o o n arabikansoja väs-sen
alaisia, olemme pääasiassa yh- taan jotka aina ovat tukeneet pyr-teiscn
taisteiiimme aikana saaneet kimjksiämme.
voimaa ja itsenluottamufita. SaanV- E n g l a n n i n , k o m m u n i s t i s e n puolu-me
t u r k k i l a i s e t puolellemme osoit--een varapuheenjohtaja R. Palme
t t a m a l l a . että yhtenäi.syys palvelee Dutt osoittaa Daily W o r k e r i i n k i r -
1 molempien kansallisia etujii. : j o i t t a n i a s s a an a r t i k k e l i s s a , että t o - : ,
i Sisäpolitiikan suhteen selittävät, d e l l a deinökraattiset vaalit johtai-
U l k o m a i s t e n Joukkojen o l e s k e l u s - 1 ^ ^ ^ ^ , ^ 1 ^ ^ ! ^ ^ . ^ ^ Makarioksen edustajat, sivat työväenpuolueen voittoon ja
l a saarella ei kukaan iloitse. Niistajp^^g päätehtävänä on saaren mel-. että tämä puolue s i l l o i n muodostaisi
hra K y p r i a n o u sanoo: Luonnollisesi, j .j^^.^^^,^ .luonnonvarojen hyväksikäy-; h a l l i t u k s e n . Tämän estämiseksi.
t i k a a n ne eivät voi jäädä i k u i s i k s i} iön edistäminen. Tämä koskee en-' P a l i h e Dutt k i r j o i t t a a , on n i k k a r o i -
fanta.stinen t i l k k u p e r u s -
Hänkin tosin suhtautuu
a j o i k s i . Päämääränämme on n i p - . .mineraalivaroja joiden t u "tämä
pi;(maton Kypros, j o k a harjoiUiia [ ^ ^ ^ ^ englantilaiset eivät ole t e h - ! t n s l a k i " .
puolueetonta ulkopolitiikkaa, 0,1: .^^^^ ^^.,^^5^^; Tähän t a r v i t t a i s i i n so-| k i r k o n edustajien l a i l l a optimisti-rauhan
j a ystävällisten naapurisuh-;^j.^j^^j^j.^ menetelmiä ja otteita.
t e i d e n kannalla. S o t i l a s l i i t t o j a em­me
byväksy. Ainoa kansainvälinen;
l i i t t o , johon tulemme yhtymään, on
YK.'-
K R E I K K A J A K Y P R O S
Y h t e i s t o i m i n n a s t a K r e i k a n kans­sa
on toistaiseksi luovuttu, mutta
tunne h i s t o r i a l l i s e s t a ja k a n s a U i -
! A r k k i p i i s p a itse, joka on hyviir
v a a t i m u k s i l l e , on
valmis käyttämään, hyväkseen va)-
kutusvältaattsa, l o t t a k n : k k o luovut­taisi,
kansalle .75 % r i k k a u k s i s t a a n .
EI N i l N R U U S U I S TA
: k e s k u s t e l i n myös^ George Pefko-sesta
yhteenkuuluvaisuudesta ön 1 s i n , Lonlöossä: ilmestyvän k r e i k a 'v
h y v i n syvälle j u u r t u n u t.
— Me olemme! sarhaa. kansaa, sa­noo
Makariöksen nuori sihteeri E l i ­as
ipsai-ädes.sitä ei k u k a a n voi teh­dä
tyhjäksii : ]Wuttä y^^
jos k e h i t y s K r e i k a s s a k u l k e e r i h n ah
oman kehityksemmiB^. k oii
ineidän IlelponipaU ö
kanssa, k u n olemme r i i p p u n ia
kuiri silloiiT;kuhoiirhme\pj-j^
k i e l i s e n j a tämän k a i i p u n g i n 70,000
k r e i k k a l a i s t a edustavan V E M A l e l i -
d e n l p i m i t f a j a n kanssa^ P jo­k
a on K r e i k a n ; koinmunistiSen puo­lueen:
jäsen jä kypröshiisen ainiruvt-:
tiyhdistys- : j a Vasemniistöliikkeen:
.edustaja, huisuii: }•;; .
— E l i pidä k a i k k e a y l e n n i i^
na|V Ky.prok.seri; vasemmi>;tö.ials.e.t
ovat Ifevpttoriliä ja. pelkää
<esti tulevaisuuteen arvellen^ ettei
kansan yapäudentahtoa voida äjah-pitkään
tukahduttaa. Vasemmisto
t u l e e tekemään k a i k k e n s a vapauden :
.saavuttamiseksi. Sillä T — n i i n k u in
myös George Pefkos Jninulle; s a n o i ,
— tämän yhtenäisyyden ovat Kyp­r
o k s e n ; työläiset^ j a • talonpojat ra- :
kenttiheet j a he tulevat tekemääii
k a i k k e n s a pitääkseen sitä yllä.
; .\yien. '—r E n t i s e n .gestapön; upseen ,
Josef Gabriel tuorriittiin keskiViikkö--,:;^
na elinkaudeksi vankeuteen murhis,t'a;'.:
i a ; m u r h i i n kiihoittamise.stä, .
Y^ieirieiV: syyttäjä sj-yfcti: Gabrielia.:;
•'Gsailistumisesta -'juutalaisten joukko--.; .
.teurastukseen Bor^^
bdrissa, Lähsi-Ukrairiaissa.:v.:,1942.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kummaa kevättä
Sanotaan, ctlä maaliskuu "tulee
k u i n leijona mutta menee k u i n . l a n v ;
nia.s". —
Mutta mene j a tiedä. ^ ~ >
l-auanlaina, maaliskuun 21 päi­vänä,
on kevätpäivän ;:tasaus, j o l l o in
auuinko:on taivaan ekvaattorilla:.r—
j o l l o i n päivä:ja;yö ovatyhtä pitkät.
• M u t t a vielä-näitä rivejä- kirjoittar;
essa ei o l e - mi tään merkkejä sen pa-r
c n i m i n m a a l i s k u u n : : l e i j o n a n lam-,
paaksi muuttumisest.i k u i n . m u u t e n -
kaan keväänkään tulosta. Tosiasias­sa
Ontariossa' o l l a a n , vasta selviytyr.
mäsiä talven yhden pahimman
myrskyn l u m i k i n o k s i s t a . ' J a v a r s i n ­k
i n tJiällä P o h j o i s O n l a r i d s s a on
(isuintalojen edustoilla vielä n i in
k o r k e i t a l u m i v a l l e j a , ettei koiran
haukunta y l i kuiMu. Päivisin tosth
a u r i n k o paistaa -jo p a h o i l l e kuten
m e i l l e h y v i l l e k i n , mutta öisin on
k i l j u v a pakkanen. ' .
k a u p u n g i s t a t«lD.s mentäessä on
lunta .sekä Ic^eälti että paksdsli.
T u s k i n aidanscipäilä vielä näkyy.
J a k u i t e n k in
kevät!
pitäisi, o l l a kohta
Samantapaista myöhäiskevätlä: on
nähtävissä :väh'än k a i k k i a l l a : m u u a l -
lakin.-
Työttömyyspaisuu( edelleen k u in
p u l l a t a i k i n a :::vaikka pääministeri
Diefenbaker: o n l u p a i l l n t " a j a n pa-i
r a n e m i s t a V . h e t i k u n a u r i n k o nousee
vähän korkeammalle.
- M u i t a varmoja kevään merkkejä
ei vielä ole k u i n !'Se, että varisten
v a a k k u m i s t a : on jOikuuUutääl],a-(-niitenkään:kestä?
p o h j o i s e s s a k i n ja Nevvfoundlan-dissa
lyödään lakossa olevia-metsä-työläisiä
k u i n vierasta sikaa ilmei­sesti
keväisen k e l i r i k o n pelossa
Työnantajat j a heidän takanaan: ole­va
hallitus ovat siellä ilmeisesti
nähneet almanakan kulmasta f ke­vään
merkkejä ja päättäneet s en
viftokslHehdä kaikkensa l a k k o l a i s t en
r i n t a m a n murtamiseksi; • j o t t a saisi-:
vatirikkurityövoimälla. puunsa; aje-i
tuksi pois metsästä. . ' .
V a i k k a työnantajain hyväksi tol^
mivat propagandistit ovat vakuutta­neet
meille /oikein hartiavoimana,
että Nevvfoundlandin metsämiehet
ovat inuka jo; l a k k o n s a hävinneet,
n i i n he eivät ole ilmeisestikään saa­neet
sen pa r e mm in; asian oma ist a
yhtiötä : k u i n -sikäläistä inaakunta:
h a l l i t u s t a k a a n vakuuttuneeksi met­sämiesten
"häviöstä".
Yhtenä parhaana todistriksena
tästä on se, että Anglo-.Newfound-land
Development:yhtiösiiiostui nyt
"oman uniensa" kanssa.: tekemänsä
työehtosopimuksen mukaan: v i i d en
sentin palkankorotukseen punnilta
v a i k k a samainen yhtiö kielläytyi a i r
k a i s e m m i n . ehdottomastiitällaisestti
palkankorotuksesta.-sillä -periistee!-:
l a , että yhliön lalousaseriia ei s i ti
Tämä,viiden sentin palkankorotus
on i i n u u l e n sellainen tärskäysj:.että
sitä kannattaa t o r y l c h t i e n toimesta
ylistää: o i k e i n . t o i m i t u s k i i - j o i t u k s c s -
sa, sillä se nostaa, kuten esim. to-
- r p n t o l a i i i c n G I o h e and: M a i l . s a n o i ;
Ncwfoundlandin.:metsämiesten: viikr
kopalkan 6S:sta d^ollarista .$64.20.
Näin r u h t i n a a l l i s i a : p a l k k o j a : ve­tävät
metsämiehet _ ( n i i l l o i n ovat
työssä — K ) sanoo Ölobc and M a i l ,:
v a l k k a U i J i i l i p a l k k a civolqkaaii;mu\ i i;
ta kuin;S1.10 ( k o r o t u k s e n jälkeen)^ :
sillä metsämiehillä on " o i k e u s " :teh-dä.
60-tunlisia:työviikkoja k u n " p a - ;
h l i " l W A u n i o ei o l e saanut k i r j o j a ;
s e k o t e t u k s i !
Y k s i asia meitä tässä yhteydessä
k i i i l e n k i n hiukkasen kummastuttaarr
Globe and M a i l on moneen ker­taan
vannottanut l u k i j o i t a a n että
"vapaa'1-^ksityisyrittclijä y h t e i s k u n ­ta
pystyy k i l p a i l e m a a n s o s i a l i s t i s en
järjestelmän kanssa. - —
M u t t a k u n N e u v o s t o l i i t o s s a o l l a an
j u u r i siirtymässä yleisesti 7-tunti-seen
työpäivään ja 5 päiväiseen
VI i k k o o n samalla k u n r e a l i p a l k a t tu-^
levät j a t k u v a s t i . k o h o a m a a n n i i n m i - :
ten voidaan s i l l o i n i n t o i l l a New-f
o u n d I a n d i n V metsämiesten 60-tunti-.:
sen työviikon puolesta! V a r s i n k in
nyt k u n N e w f o u n d l a n d i s s a , kuten
m u u a l l a k i n , Candaassa on t u h a n s i t ­t
a in työttömiä!__Ja miten käy m e i l ­l
e kansakuntana k i l p a i l t a e s s a lyhy-cmmästä
työviikosta ja elintason
kohoamisesta yleensä? , "
Me vain ihnicttelemme.
Ja samalia huomioimme, että h i ­dasta
on täällä'^'kevään t u l o " n i in
talouseVintamalla- kuin Juonnossa- -
k i n . ' Mutta " a i k a n s a k u t a k i n sanoi
pässi^kun.piiätä l e i k a t l i n ."
• • —Känsäkoura./'