1954-01-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, tammik, 9 p. — Satui-day,. Jan, 9, 1Ö54 M i i i i i i l i i (LBBBEfT) XndejXisdent Lebor Ofgas of FbmUb Csnadtang. Es-tabUAed Kov. «, 1917. Autborized M ieeon4 class xnail bjr the Post Office Dei»rtinent, Otfavs. Pub- Urtied tbriee wedl(l7: Tuesdays TbtindayB aadSaturdayaby vapaus Pol>ll<l)ix« Company LtdL/at 100-102 Bba 8t. Sadbuty, Ont., Canada. Telephone»: BusJjieai Office r4<4J!8f Editorial Offtoe 4>4265. BCanager E, Suksi. Editor W. Eklund. Mailing adäresa: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon.appiicstlozi. Tranalation free of charge. TILAUSHINNAT: Caoadaaas:, 1 vk. 74)0 8 kk. 8.7S 3 kk. 2.25 ThdysvaUoiJts; 1 Vk. BM 6 ik. 420 Suomessa 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75 Indo-Kiinan sota Muutama viikko sitten. Bermudan konferenssin aikana, aloittivat ranskalaiset ••suurhyökkäyksen" \'ietnamia vastaan tarkoituksella saada lisää sotilaallista apua Yhdysv'a)loL*;ta,:Silloin^;m :suuriäänisestii että tarkoituk.<«:na on: antaa tuntuva Isku Vietnamin kansalikille joukoille. Tässä mielessä puhuttiin ranskalaisten -etenemisestä" ja "'voitoista" joitakin pan-iä, kunnes nämä "voittouutiset" haihtuivat hiljaisuuden yöhön ja kuten tavallista, vähän myöhemmin, tarkemmin sanoen jouluviikollavmyönnettiin^ että -Vietnamin vapansa rmeija on saanut suuria voittoja etenemällä ainaTaimaan rajalle saakka, jakaen IndorKiinas.sa olei;at ranskalaiset kahdeksi erilliseksi Kysymyksiä ja vastauksia ^jsaksi. Näissä merkeissä On tätä Ranskan ••likaista sotaa" käyty jo yli seitsemän vuotta. On nimittäin muistettava, että Ranska aloitti tämän sodan A'ietnamin kansaa vastaan joulukuussa 1946. Yleisesti tiedetään, että Ranska on kuoleman väsynyt tähän solaan; josta sillä er ole minkäänlaisia voiton mahdollisuuksia; Tosi-' asiassa: Ran.ska olisi jo aikoja sitten ryhtynyt' neuvotteluihin .tämän / sodan lopettamisesta, ellei' Vhdy.wakain taantuma män "likaisen sodan'^ jatkamista yhtenä ''ehtona" varten. Kuinka tuhoisa tämä sota on ollut Ranskalle, se näkyy seuraa- : vasta: Kuluneen seitsemän vuoden aikana. Ranska on joutunut maksamaan siitä noin neljä 'miljaardiadollaria, joka selittää osaltaa'^ sen, miksi Ranskan 'kanjsan elintaso on edelleen hyvin aikainen, ja myös sen, miksi Länsi-Saksasta on-taas tullut kuolt-tlava kilpailija Ranskan teollisuu.spiireille> maailman markkinoilla. Vararikkotilan.partaalla oleva Ranskan valtio ylläpitää Indo-Kiinassa 250.000-miehistä arr • meijaa, jonka mieshukka on jatkuvasti suuri. .On arvioitu, :ettäRans-^^;; ka on tässä .sodassa menettänyt kuolleissa lähes 40,000 mie.stä ja että : se joutuu lähettäniään joka vuosi 26.prosenttia uutta ,upseeristoa ja 42: prosenttia uutta aliupseeristoa tämän .sotamolokin kitaan. Selvää on, että ainoa ulospääsytie on siinä, että lopetetaan am-fpuminen ja ryhdytään neuvottelemaan rauhasta, :kuten.Vietnamin hallitus on useita kertoja ehdottanut. '-Ja- Indo-Kiinan sota voidaan f «vannasti lopettaa, koska voitiin 'Koreankin sota ;lopettaa^;^^T^^ muuta ^vaihtoehtoaeiolej sillä mitä kauemmin- tätä sotaa 'käydään. sitä kauemmaksi menee mahdollisuus Ranskan '•voitoista". i sellaista: ;:mahdollisuutta; että^Y miaan Ranskan avuksi Indo-Kiinaan. On selitetty silmää räpäyttämättä, ikäänkuin se:olisi tavallinen liikekysymys; että kun Yhdysvaltain rahat vja* sotakoneet; ^ ole tuottaneettoivottujatuloksiav niin muuta keinoa ei ole kuin,sp, että lähetetäänsinne myös amerikkalaisia .sotavöimia^^^^.r^^ •tamantaakse ranskalaisten joukkojen kauhuksi. :v^Iutta\^ tuloksia - sillä toimenpiteellä saataisiin? Aasian kansojen vieläkin •suurempi vihamielisyys Yhdysvaltoja kohtaan: Ja jos- Korean sotaa voidaan mSttapuuna pitää;' niin mitäi^^ taetta ei se antaisi.Ranskalle: voHon suhteen. , • ' ' - •Mitä pikemmin Ranska .lopettaa tämän "likaisen sodan" Indo- ^'Kiinassa, sitä parempi se on koko ihmiskunnalle ja erikoi kalle itselleen. Kaikki merkit viittaavat, myös siihen, että nyt,on • otollinen hetki «tämänkin.sodan lopettamista varten ja ;se puolestaan: ;.selHtääkin sen miksi valtavan :suiiri enemmistö ranskalaisista vaatii neuvotteluja Vietnamin kanssa siinä mielessä, että Indo-Kiinan sota lopeiettaisiin. f Tässä rau^ vkarkkea oman "maansa ja valtionsa etujen mukaisesti, mutta kun Indo- Kiinan rauha auttaisi rauhan asiaa kaikkialla maailmassa, ni iiSika^alset; isänmaanystävät saavat, s yleisen: "^inatuksen kautta maailman. vKorean sotavankijupakka Näyttää siltä, että Korean, sotavankijutusta yritetään kehittää ; uutta riitakysymystä. K "kotiaan f pelkääviä!? i sotavankeja suostutellaan kummaltakin puden 90 :päivää;.= jonka^^^j suhteen, jotka eivät suostu palaamaan kotiin. aikarolisi päättynyt joulukuun 23 päivänä. M utta asia ei ollutkaan näin yksinkertainen;. .Amerikkalaisten hallussa on kaikkiaan 'noin 22,000-kotiaan '•pelkääviiä'- korealaista ja kiinalaista solavankiav^j kiinalaisten hallussa on 335 eteläkorealaista ja 23, amerikkalaistar jotka eivät- halua palata kotiin; Viimeksiniainitussa tapauksessa on - t_ - suostuttelijain. toimesta puhuteltu kaikkia niitä sotavankeja, jotka eivät hai ua palata sea pa rem m in Y hdys vai toi h i n kii in Sy ngman Rheen Koreaankaan. .Vain 8 elelä-korealaista suostui palaamaan- Syngmah' • •Kheen armoille ja l amerikkalainen ilmoitti, että^ hiin haluaa palata Y*häy9\'aItoihin. • - ' - Toisella puolen kiinalaiset ja korealaiset suostuttelijat saivat tämän 90 päivän aikana puhutella ainoastaan 1.995 :ttä kiinalaista ja l',220;pohjoiskorealaista sotavankia. Ensinmainituista oli 91 sellaisia, • jötl^ halusivat päästä kotiinja jälkimmäisistä 48. iiMiksiei kolmen kuukaiideniaikana voitu puhutella kaikkia so-tnaa^ taan.lähetettyjä suostuttelijoita; 'H ei .vpitu järjestää sovitun 90 päivän aikana, vaan ainoastaan man päivän kuluessa, sillä Syngman Rheen j i Chiang Kai-shekin agentit, jotka on-jstutettu sotavärikien "joukkoon, terrorisoivat siinä mä^in "alaisiaan" .«otavankeja. ettei mitiiän puhutteluja voitu järjestää. , - "^-^JPuolueettomien maiden muodostava kotiuttamiskomissio jätti l J puolestaan joulukuun lopulla VK:n ylipäällystölle 44 sivua käsittä- ' vän«kirjelmän jossa huomautetaan, että vapgeilla ei ole ollut täyttä KVStSKAAUASES RATStPOLILSl Kyvyoiys: Minkälainen laitos on se Canadan kuninkaallinen.; .rai-su-pDliisi; J05ta--mainitaan .tämä uulisu-n ym. yhteydessä.- Minkalalr £«t valtuudet s:llä on: maa-ssa, pal- . Jonko Siina on miehiä Ja mika on sen enkoistehtävä? — Vapauden lukija. Vastaus: Kuninkaallinen :rat.5UpQr insilaitiss perustettiin alkujaan;-"lain ja järje-styksen ylläpltämL^eksi^' Ca-nada. i harvaan asutuilla : seuduilla, jotka eivät kuuluneet silloisiin .maa-; kuntiin; 'Myöhemmin siitä on kehit- 'ynyt sellainen liittovaltion polilsi-v laitos, joka valvoo liittovaltion lainsäädännön noudattamista kaikkialla maassa Ja. jonka yhtenä erikoistch-: tävänä on työväenjärjestöjen; valvominen; mitä varten sen- tiedetaan s i joittaneen urkkijoitaan niiden .keskuuteen.' : Se.i johdosta tämä poliisilaitos muistuttaa hyvin' suuressa määrin Suomen surullisen kuuluisaa valtioli;.sta poliisia. Viime aikoina ovat useat maakunnat tehneet liittovaltion hallituksen kan.ssa sopimuksia siltä, että kuninkaallinen ratsupoliisi huolehtii myös maakuntien; poliisitoiminnasta, josta maakunnat maksavat korvauksen; liittovaltiolle. Sen johdosta el maakunnallisia .:poliisilaitok.sia ole enää muualla kuin Ontariossa: j a Quebecinsa. Viimeisten tietojen mukaan oli ratsupoliisin palvelukses.sa 5^0 miestä, 1L7 hevosta, 14 poliisikoiraa, 227 vetokoiraa; 1,040 autoai 8 lentokonetta ja 61 erilaatuista alusta. Tämä armeija on: jaettu 15 r y h m ä ä n ja' sillä on kaikkiaan 602 a.semapaikkaa C a nadan eri osissa. , Näiden poliisivoimien lisäksi toimii .Canadassa: kuimallisetpolisilai-tDkset; rautateiden j a monien suurten liikeyritysten omat poliisilaitokset;. Joten esimerkiksi Sudburyn seudulla toimii yhteen.sä seitsemän en poliisiT laitoksen miehiä. Neuvostoliiton ja Suomen Icaupan kehittyminen Mitä muut sanovat j ; ( N K K I - I M P E R I A L I S M IA VASTAAN INTIASSA ? "Toimittamani yksityinen äänestys Intian kansalaisten keskuudessa antoi tuloksen; että: kymmenen yhtä vastaan oli - Yhdysvaltoja • vastaan. Minä ^kysyin; heiltä:y, 'Kannatatteko Yhdysvaltain ;politi:kkaa. K e s k i - . ja Kauko-Idä<sä?' "Ehdottomana kielteisesti vastan-: neihin lukeutui korkeita hallituksen virkailijoita, ministereitä ja sellaisia vaatimattomia ihmisiä kuin. on Ma-labar- hotelf.n: lukutaitoinen siivooja. He.dän selityksensä keskittyivät sii-. hen, ,«tta: he epäilevät Yhdysvaltoja 'dollari-imperialismista' ja uskovat Washingtonin yrittävän ;^ pakottaa heille jäykän j a lujan asenteen kum-- munismln. suhteen: ja siita huolimatta missä se esiintyy ja mitä se aiheuttaa." — Toronto Daily Starin Bombayn kirjeenvaihtaja William^ Stevenson. tammlk. 4 pnä. 1954. Intian kommunistien soihtukulkueessa oli 150,000 osanottajaa : M a d u r a , Intia. Kun Intian kommunistipuolue oli pitänyt täällä konr grcssinsa; oli sen johdosta järjestetty viime sunnuntai-illaksl valtava soihtukulkue, johon . osallistui. noin; 150,- 000 henkeä. Mielenosoittajat polttivat John Bullin muotoiseksi puetun miehen kuvan ja kuulivat Britannian kommunistipuolueen pääsihteeri Harry PolUtt in puheen, jossa hän vastasi siirtomaasihteeri Oliver Lyttle-toniu; väitteeseen, että: minkään brittiläisen; kansojen yhteisön maan ei sallita muuttua kommunistiseksi; "Mr. Lyttleton. te olette liian paljon' myöhästynyt i Te ette kykene te-kemäan mitään, pysahdyttääksenne kommunististen aatteiden leviämisen Aasiassa ja Afrikassa", sanoi mr; Pollitt. Huhtii£uu 1952, Säätytalon sali, jossa ennen istui Suö.men eduskunta., on yieisoa täynnä. Siellä on halJiJ iuk.sen ynscTusi., Suomen .suurimpien pa:va- ja aikakauslehtien työnteki| jo.*^ ja ulkolaisten lehtien edustajia. Siellä' on tiedoitustilai-suussanoma-lehdiitoHe, Puhelavalla on Suomen ulko.ministerlön: kauppapoliittisen,jo--; .sasion.johtaja Artturi,Lehtinen.; ;Pu-. huen ulcuden eri alojen tilasta;; h än .sanoi. ettaainoa.staan.Suo.men vientiteollisuuden ::kahden alan;-.ei :;.tarvit-, .se- tuntea menekkivaikeuksia. Ne ovat puutaloteollistius, joka on Neuvostoliitossa »aanut .hyvät rmenekki-; markkinat, j a metalli teollisuus, ajolle, Neuvostoliiton kanssa solmittu kauppasopimus on taannut -tilauksia rilt-; tävasti. Toiseen ...maailmansotaan; .asti: . ei naiden naapurimaiden ^ Neuvostoliiton ja Suomen välillä ollut liioin minkäänlaista kauppaa. Suomen s i l loinen. hallitus boikotti' kaupankäyntiä Neuvostoliiton kanssa; Esimerkiksi vuonna 1938" oli Suomen Neuvostohi-ton- kauppa amoa-staan• 0,9 -prosenttia Suomen koko ulkomaankaupasta, lioppui sota; Suomen kansan e-nem. misto alkoi ymmärtää, e t t ä ainoa oikea tie ön taloudellisten j a kulttuuriyhteyksien. lujittaminen .näiden maiden välillä. Huhti^ussa. 1948 "Moskovassa - a^ekirjoitettnn Suomen j ä 'Neuvostoliiton. y s E ä v y y s T , ; y h t e i S T ; t y ö ^ j ä 'avunantosopimus. Tämä .sopimus, joka vastaa kummankin maan etuja ja edistää rauhan ;ja turyalli-: suuderi. lujittumista Pohjois-Euroor passa, muodosji Neuvcstoliiton ja Suomen suhteiden lujittumisen -.ja kehittymisen pohjaksi. Kahden vuodenkuluttua tämän so.- pimuksensolmunisen jälkeen; vuonna 1950, Moskova.ssa allekirjoitettiin : vlisivuötltien kauppasopimus, joka ar; •väsi mahdollisuuden : Neuvostoliiton j ä Suomen' kauppasuhteiden edelleen kehutymiselle,; Siitä, lahtien on Neuvostoliiton j a Suomen kauppa .kehitT; tynyt herkeämättä. Vuoden 1932 syksyllä viisivuotista kauppasopimus? tä. täydennettiin uudella, Helsingissä, allekirjoitetulla sopimuksella tavaravaihdon läajentam'sesta Neuvostoliiton ja Suomen välillä vuosina 1952—- 55. - Neuvostoliiton-.kaupallaan ; Suo-; ml jö t ä n ä vuonna tyydyttää täydellisesti :viljatarpeensa,;,:soicerintarpees-, ta SS tyydyttää 80 prosenttia, rehutii-:. vistelden tarpeesta 75 : prosentia • ja saman verran naftatuotteiden.tarr peesta. . : Uusi; askel eteenpäin Neuvostolii-ton: j a ; Suome-n kaupan kehittämises-; sä - otettiin juuri hiljattain; - (Marraskuun 26 • päivänä neuvostolehdet JUIT kaisivat tiedonannon ;pöytäkirjan ai-" le kirjoittamisesta tavaratoimitusten suhleeii _Neuvostoliiton ja; • Siiomen välillä ;v, 1954. 'Pöytäkirja e"dellyttää kaupanlcäynninv edelleen kasvun ;sii-; hen ^verraten kuin se oli vuodeksi 1954 määritelty viisivuotisessa kauppasopimuksessa j a vuoden 1952 Lsa- ,sopimulc3essa, Neuvostoliitto saa Suo.T.elta laivoja, uivia nostureita, pape.-lteollisuuden tuotantokoneistoa,- puutaloja, sahatavaraa, paperia, kar- - onkia, selluloosaa, kuitua ja muita lavaroita. Suomi saa Neuvostoliitol-, ta nafta tuotteita, valssi terästä, viljaa, sokeria, puuvillaa; axKOja, erilais-; : tä tuotantokalustoa, lannotteiia,;raii- Lä-amsita, a.sbestia, silikaatteja, väriaineita y.m. Erikoisesti kasvaa kaupankäynti kulutustavaroilla, Vuo- ;een 1953 verraten .se kasvaa 2-ker-ta: ises;!, 0--1 tunnettua, että Suomessa t ä - pöytäkirjan •.a,llekirjoittaminen herätti suurta -mielenkiintoa. ;: Suomen: teollisuus: kohtaa nykyään suuria vientivaikeuksia...Suomen kauppa useiden länsimaiden kanssa supistuu.. Tämän. tuloksena kasvaa työttömyys ja ulkomaanvaluutan puute. : KäuppasopimuKset :, >euvosM^^ kanssa; kuten Suomen ulkoministeri Balf Törgren bUjattaIn korosti, f Sanoxat kirjoittaa, että pöytäkirja beipotlavat (aisteina työttömyyttä TOKtaanti ja ^laikuttavat moness» muussakin ^ s u h t e e s s a :;: suotuisasti taaam talouteen" Sitäpaitsi kauppa Neuvostoluton kanssa ei tarvitse dollareita j a puntia, joista Suomella on puute. Sik-si ei ole mitean ihmeteltävää siinä,rettaApoytakirjan allekirjoittamista -.avarato-mituksista. %'uonna 1954 Suomen laajat yhteiskuntapiirit ten'ehtivat lämp .masti. ; "Suomen kansalla'.', sanoi Suomen; nykyinen kanppar. j a teollisuusministeri Teuvo Aura, "on syytä olla tyytyväinen irtanKauppamrte kemtyk-seen." Aura samalla ^ korosti; i e t tä "pöytäkirjassa sovitut Iiinnat ovat edulliset Suomelle". • Mainiten,retta-kuluvan.vuoden loppuun^ mennessä Suomen :vienti; Neu-vostlöliittoon: inotisee. 30. prosenttiin, koko^ Suomen :. v i e n n i s t ä , S u o m e s sa eniten levinnyt lehti — Helsingin on "buomattava askel eteenpäin Teidän äänenne auttaa rauhan asiaa eteenpäin Harvinainen otus .Toronto. — Maakunnan riistavi-ranomaiset ilmoittavat, että Silver Mountainin: tienoilla' toimiva, träp^ pari Victor; Ranta on saanut nutrian; (rämemajavan),: joka - on ilmei-^ sestlkin;ollut varsin kaukana varsinaisilta kotipaikoiltaan: koska tämän eläimen sanotaan olevan Etelä-Amerikan asukkaan. Otus oli y l i kahden jalan pituinen ja muistutti rottaa. Välinpitämättömyys voi jolitaa tulioon eil(ä rauliaan Kolmetuhatta edustajaa rauhankong^ressiin ;. Toronto. :— '.'Meitä : vastassa on • nyt uusi vuosi minkä, pitäisi osoittautua käännekohdaksi rauhan ja — ei sodan: vaan tuhon välillä",; sanoi V Ca- •naaan ; Raunanxongressin : sihteeri Mary Jennisonkehoitaessaan kaikkia, rauhan ystäviä kaikin mahdollisin keinoin tukemaan , taalla tammik; 30 pnä alkavaa kongressia neuvotellun rauhan tukemiseksi. : Samalla h än kehoitti muistamaan : myöskin; sitä rauhanäänestystä mikä on y h ä edelleen kftynnissä. :.;;'Tamm{kuun aikana on meidän joi; •kaisen liankittava lisää äänestäjiä rauhanäänestykseen ja enemmän edustajia kongressiin sillä- meidän ei: pida heittäytyä, siihen väärään uskoon, että rauhan työ olisi :nytsuo- .ritettu j a jäänyt diplomaattien teh- .taväk.si. . M i k ä ä n ei ole sen tUrmiol-' Isempaa kuin sellainen käsitys", sanoi miss Jennison. Hän lisäsi, että välinpitämättömyys saattaa merkitä tuhoa sillä -sodanvalmisteluja vastaan ei ole mitään 'muuta; kuin kansan tahto.— joka on rauhan piolesta; (Kansan tahto on siitä syystä saatava;, mahdollisimman .voimakkaalla tavalla kaikkien kuuluville ja se ta*- pahtuu parhaalla tavalla rauhan-äanestyksen avustamisella ja samalla siten, että tulee kongressiin 3,000 edustajaa ja 5,000 kirjeenvalhtojä-scntä.. Nyt kun suuria pommeja kunnos-ä> tetaan, ..mutta-niiden::pannaan julistaminen on mahdollinen . , . Nyt;kun meidän pitaa-kunnioittaa sbdassa"kuölleita j a tehdä, varmaksi, että Saksan militarismi ei: enää koskaan uhkaa Canadaa . .. ;Nyt kun -tykit On vaimennettu. Ko-; rpassa ja me voimme huolehtia silta; että ne eivät enää .koskaan elämöi; : .Nyt kun miltei jokainen maailmasr sa ajattelee, e t t ä Kiinan pitäisi .saa-.: da oikeutettu ..paikkansa Y K : s s a . .. Nyt kun -: kylmä sota tuhoaa ulkomaiset markkinamme j a aseistautu-miskilpailu vaarantaa elintasomme.. Nyt kun - Canadan' kansan ; t e h t ä -' vana on. McCarthyismin - hylkääminen : j a on puolustettava oikeuttamme saada vapaasti keskustella raur hasta . . . •. Nyt kun kansojen rauhan puolesta. liikehtirninen^ on .johtanut viisi suur-, valtaa nhden neuvottelujen partaal-; le mitkä saattavat;lopettaa kylmän sodan . . . - Nyt .kun yritetään .vaarallisin kei-^ noin, sekoittaa ja -nukuttaa yleinen: mielipide.siten^ e t t ä sotamielialan elr; vyttäminen oi"si mahdollinen--.;,;. • • • Nyt kun riauhan .edistyminen tai sodan voittaminen on vaakalaudalla ei ole mahdollisuutta toimettomana olemiseen . ., Nyt kun • teidän äänenne, j a • jokai-^ nen; ääni; tarvitaan -puhumaan raur han puolesta. « » * Canadan.Rauhankongressi on kutsunut koolle Kongressin f neuvotellun- .rauhan tukemiseksi, mikä kokooni, tuu Torontossa- tammik. 30' j a 31; pnä.; Rauhanjunat lännestä; idästä, pohjoisesta ja etelästä tuovat tUr hansia, edustajia ilmaisemaan aja-, tuksensa; ;; K a i k k i . . . canadälaiset ja kaikki canadalaisten järjestöt kutsur taan osallistumaan. :; Henkilökohtaisesti puhumaan saapuvien lisäksi on -tuhansittain rauhanpuolustajia; jotka haluaisivat t u l la: mutta. eivät. voi poistua , kodeisr- DR. JAAIES G. ENDICOTT, 25 CUMBERLAND ST., TORONTO 5. ;7 enclose Sl.OOjor ivhich plcase enrol me as acorrcsponding delegate tothe Go''grcss:oJrSuppori for Negofiatcd Fcacc. Tri Endlcott taan • ; tai työstään., -Jos te olette yksi heistä,-pyydän-,minä .teitä, ryh-tj- mäkn tämän;- kongressin ; kirjeen-: vaihtoedustajaksi. .Lähettäkää minulle iiimenne.-ja o£-oitt?enne ynnä yksi dollari rekisteröintimaksuksi osoitteella 25 Cumberr land.;St.,: Toronto. 5. Käyttäkää sitä varten;- alla ^olevaa kuponkia. - Minä huolehdin sutä, että teidät luetteloidaan kirjeenvaihtoedustajaksi; ja etta tesaatte;; täydellisen selostuksen kongressista niin pian ; kuin se on päättynyt. Jos sitä-.haluatrte,-: voitte-.kirjoittaa mielipiteistänne ja lähettää;, kirjoituksenne: rekisteröintimaksun mukana. . Mieliplteeenne ovat tervetulleet ja' joutuvat;;kongressin :harkittaviksi ikäanku n te .olisitte saapunut - puhumaan edustajille henkilökohtaisesti; Tuhannet :;-'kirjeenvaihtoedustajat tulevat auttamaan, että taman kongressin; aani saadaan hallitusten ja: koko maailman ;;kansojen,kuuluville. ;:Lahettaisittekö SIIS-kuponkinne tän ä ä n — James G. Endicott. NAME ADDRESS PÄIVÄN PAKINA rt Kosl(emattomdt" Intiassa VK:n yH(lys\-altalainen päällystö on vastannut kielteisesti Xeh-run ja hänen kannattajiensa vetoomukseen ja suhtautunut äärettömän ylimielisesti puolueettomien maiden kotiuttamiskomissionin ; :X4 reaani'tai Kiinaan. •; ','Kuten muistetaan, j-llämainituh lausunnon allekirjoitti puolueet-' pitävät sotaisia puheita: ubkailerat aloittaa sodan uudelleen ja "-vapautua" voimakeinoin nämä onnettomat sota:Yang»t- ' ' :. Vuoden lopulla. Intiastasaapimeis-sa-; tiedoissa kerottiin,:: e t t ä - Nehrim hallitus on esittänyt Intian-parlamentille lakiehdotuksen; minkä tarkoituksena .on ryhtyä sellaisiin toir menpiteisiln,: joiden pyrkimyksenä on sen surullisen kuuluisan V kastijako-laitoksen poistaminen mikä on vallinnut; Intiassa ' kuluneiden vuosisatojen- ja jonka; ulkopuolella on; ollut vielä valtava "saastainen" paarias-luokka, jonka; jäseniä sanotaan"kos-- kemattomiksi" ja jotka ovat olleet vailla kaikkia kaiisalaisolkeuksiar, ja vapauksia. Vaikka Intian nykylneiTTperustiis-laki takaa maan :kaikiUe- asukkaille — siis koskemattomillekin samat ^oikeudet j a vapaudet, mikäli sellainen yleensä on mahdollista kapitalismin vallitessa, ovafvallassäolijain' pakko ja väkivaltasynnä; vuosituhan-; sieii perinnäistavat niin syvälle juurtuneita varsinkin maaseudulla, jossa" valtava räemmlstö, maan väestöstä asuu,-'että perustuslaki on tässä suhteessa j ä ä n y t lijrvin suuressa''inää-xln. kublleeksl koska siii)ä'el ble sitä varten' tarpeellisia;' hampaita." ' SUtä' johtuukin, e t t ä hallitus on oHut pa- Icoltettu antamaan ^ lakiehdotuksen; jossa luvataan.' rangaista doll a r in sakolla tai kuuden' kuukauden vabkeitdeUa'käikklk nUta, j ö t ^ ' edel-- määräyksiä Lakiehdotuksessa määritellään, erikoisesti;; rikokseksi; mm. pääsyn , ehkäiseminen koskemattomilta myymälöihin,' hotelleihin,! kirkkoihin, huvipaikkoihin, hautausmailr le, yleisille kaivoille, kylpylöihin, jcenrantapaLkoille jne. .., Taantumuksellisten : voimat ovat varsinkin maaseudulla yrittäneet; kaik i n ;mahdclllsin; keinoin; terrorisoida koskemattomia;' pitääkseen heidät: a i soissa, SO. entisessä sorretussa asemassaan. Niinpä esimerkiksi heiltä on yritetty jkieltää hyvän voin • syöminen, koristeiden; pitäminen naisten Vaatetuksessa jne. K u n eräs koskemälon; rohkeni'asettua;: ehdokkaaksi kylän valtuuston vaaleihin nan. järjestivät kartanoherrat lynkkaus'joukon häntä vastaan." - ^ EUä lukija/ollsi perusteellisemmin selvillä; tästä kasti jakolaitoksesta, lieriee';sy'yfä kertoa - asiasta, hiukan perusteellisemmin. ; ' ' ' , Hindut ovat olleet Miskdnnon perustalla- jaettuina' pääasiassa 'tiel-jään'" suureen. luistiiii-ellperihölliseen säätyyn,' jakautuen 'seuraavalla-, tavalla:'. •l)/".brahiniinlt,v jotka .käsittivät" papit, ^oppineet,: tojailijat,' tie^ demfehet,hamtiianlehet yms.';' 2)" sotUaat;,' 3 / kauppiaiden. vUjeiijäin^ ynasl*säaty j a 4) erilaatuisten palve- Suomen ja Neuvostoluton - kaupan kehityksen tiellä". Liikepiirien ä ä nenkannattaja Kauppalehti kirjoittaa, että Moskovan "neuvottelut ja sieimasiaUisella pohjalla; tehdyt pää-, tokset on saatu aikaan valtuuskuntien ponnisteluilla ja kununankm osapuolen hyvällä tahdolla". "Värtsilä" yhtiön Hietalahden telakoilla (^Helsingissä) laskettiin h i l jattain juhlallisesti vesille Neuvos- •iDliltt.:>a värien siellä rakennettu jäänmurtaja. Tilaisuudessa puhui Suomen hallituksen kutsusta.-sinne .saapunut Neuvostohiton ulkomaan-käupänministeri ,1. Kabanov. K o s - keteltuaan uuden pitkäaikaisen kaup-: pasopimuksen solmimisen- näköaloja, koska: kahden vuoden kuluttua Suo-; men ja Neuvcstoliiton visivuotinen kauppasopimus loppuu, .1. ; Kaganov sanoi: ' "Neuvostoliiton hallitus on - suos-, tunut Suomen hallituksen :ehdotuk-; seen neuvottelujen.; aloittamisesta tällaisen :. sopimuksen : solmimiseksi. Minä uskon, e t t ä neuvottelut, jotka lähiaikoina alkavat tällaisen . sopi- . muksen solmimisesta, päättyvät myönteiseen tulolcseen. ; Tämä : sopimus- turvaa kaupan ; edelleen kasvun maittemme kesken • kummankin puolen eduksi j a pitkäksi ajasi, luo otolliset ehdot: Suomen teollisuuden perusalojen, siinä luvussa laivanrakenr niis- j a metalliteollisuuden:: edelleen kehittymiiiielle ja turvaa. Suomelle vankat j a taatut menekkimarkkinat.; . Nykyisissä .oloissa on taatuilla teollisuustuotteiden ; menekkimarkkinoil-la erikoisen suuri merkitys maan taaloudelle ja työllisyydelle." • Kummallekin sopimuspuolelle edullinen ja .osapuolten- täydelliselle ta-sararvoisuudelle; - pohjautuva; Neur vostoliiton ja Suomen kauppasopimus lujittaa. Suomen kansallista riippu-matto. muutta: ja: vapauttaa: sen or-. juuttavista lamoista j a kehittää maan taloutta. ~ Neuvostoliiton - j a ; Suomen taloudellisten suhteiden kehityksessä on ,vielä eräs hyvin: tärkeä puoli; K a u pan laajentaminen Neuvostoliiton j a Suomen välillä; osoittaa koko maailmalle, - ettei yhteiskunnallisrtalou-dellisen valtiojärjestelmän erilaisuus ole eikä voi olla esteenä kansainvälisen kaupankäynnin kehity tmiselle, jos osapuolilla; on siihen hyvää tahtoa ja - jos ne toimivat kummankin puolen eduksi. ;Sodanjälkeisten; vuosien., kokemus osoittaa vakuuttavasti; - etta: Neuvos-, toliiton j a ; Suomen ystävällisten taloudellisten i ja poliittisten suhteiden lujittaminen vastaa täydellisesti mo-' lempien maiden kansojen ;'etua sekä koko maailman rauhan etuja;'. ;• SITÄ ITÄTÄ KUU..%KIX' KEINONSA Eras p jckupoika o l i saatu k i i n l pahanteosta, jenka johdosta hänen uskovainen äitinsä moitti poikaa'Ja kysyi lopuksi: — Miten sinä aiot i d ä s t ä taivaaseen kuu elat s 11a tavalla? Poikanen ajatteli muutaman: mi- ; nuutm ajan ja i vastasi sen ;jälkeen, seui;aavaan tapaan: :— Minä juoksentelen siellä taivaan eteisen ovissa edestakaJsin.ja paiske-len ovia kiinni kunnes joku ;sanoo: ."Herran tähden, tule sisään t a i pysy ulkona*' j a kun minä kuulen Sen niin silloin minä menen taivaaseen. Riistalakirikköumukset . Port; Arthur, . Ont. ; Riista viran-;- omaiset ilmoittavat, että marrask. a i kana; annettiin: taalla riistalain rlk- •comilsten johdosta kaikkiaan; 57 tuor miota, johtaen 1,070; dollarin sakkoihin, jonka lisäksi .takavarikoitiin - 53 ;pyssyä, 2 v e n e t t ä j a ulkolaitamootto- ! ria, ;15 verkkoa, 13. ansaa, 24 ;pyytä ja suuri määrä muita riistaa. Joka 7. sai peuran ; Maple, Ont. — Riista viranomaiset ilmoittavat;:että Huron-järven läheisissä Bruce, Grey, Oxford, Perth ja ;;Waterloa kaunteissa peuranpyynti-aikana :. toimitetuissa tarkastuksissa päästiin; sellaiseen tulokseen; ; e t tä vain Joka; seitsemäs- metsästäjä sai peuran. 'Kaikkiaan 1,239 metsästäjää tarkastettiin. He olivat saaneet 191 peuraa, joista ^kolmasosa o l i vasikoita.; Kaasuturbiini-veturit dieselveturien tilalle Montreai. -L Täkäläisen McGill-yliopiston tiedemiehet;ovat ^suoritta neet ensimmäisen menestyksellisen kokeilun hiiltä polttavalla kaasutur-; biiniveturilla,:;minkä väitetään saattavan aikaan vallankumouksen- rau-: tatieliikenteen • alalla; j a ottavan ny-:. kyisin '-muotiin tulleiden: dieselveturien paikan. ;:; Tiedemiehet;:väittävät, e t t ä kolme vuotta .kestäneiden suunnitelmieni j a kokeiden-: jälkeen :, kyetään > rakentamaan uusia vetureita, jotka toimivat: halvemmilla kustannuksilla-'kuin ; koskaan ; ennen raiteilla liikkimeet laitteet; V Edelleen he väittävät, että näiden veturien valmi^amlnen, mer-; kitsee maan lamaannustilaan joutu- - neen hiilituotannon elvyttämistä, var-. sinkin koska keksittyä kaasutur-biinikonetta: voidaan .käyttää muil-.; lakin aloilla, jossa öljy on;myös ot^ t a n u t h i i l e n -tilan polttoaineena; : Uuden :kaasuturbiinikoneen - keksimisen väitetään .olevan- seurauksena : s i l t ä i liittovaltion hallituksen pyyn-;' nöstä,;;että iMcGill-yliopistossa- ryh- : dyttäisiin; kokeilemaan hiiltä:- käyt- V tävän ' kaasuturbiinikoneen kehittämiseksi,* e t t ä siten saataisUn kysynt ä ä Canadan hiiltä varten. ; Keksijät ovat arvMineet, e t t ä t ä n i ä '; uusi veturi kykenee vetämään samalla hiilimäärällä matkustaja- tai taavaravaunuja neljä;:kertaa pitemmän matkan kuin;, nykyään ja: e t t ä i polttoainekustannukset ovat ainoastaan yhden kolmannen osan diesel- ;• veturien kustannuksista. Kaiken l i säksi vältetään keksityn koneen kykenevän käyttämään huonompaa hiiltä 'uin nykyiset veturit. Pirofessori Donald Louis. Mordell, joka on johtanut tämän vuoden voimakoneen ^keksimiseen johtaneita t ö i t ä , a r v e l e e - tarvittavan • vlelä^ kuitenkin, kaksi vuotta ennenkuin kaikki tarpeelliset tiedot j a laitteet voidaan yhdistää ;.täydellisen mallin rä-keniftttamista varten. Nunnian merkit on kielletty kouluissa : Toronto, r^; Maakunnan opetusministeri :W. . j . D u n l o p on m ä ä r ä nn että, Hawke.sbury; Collegiaten opettajina ..toiifalvlen nunnain on poistetta-va - vaatetuksestaan . r i s t i i n n a u l i t un kuvat ja rukousnauhat toimiessaan mainitussa: koulussa.: Sen lisäksi oh • nunnat ohjattu käyttämään: koulussa ollessaan oikeata nimeä' eikä s i t ä uskonnollista nimeä, jonka edellä on titteli sisar. Määräys perustuu siihen maakunnan lakiin, mikä kieltää vissiä uskontunnustusta käsittävien merkkien käyttämisen maakunnan jatkokou-luissa. mien., joukko, varsinainen .paarias-luokka, jonne lukumääräksi ; n y k y i r sessä Intiassa arvioidaan noin 60 miljoonaa. .;;Koske:nattomat ^kiellettiin -:'-kulker masta -'teillä, ottamasta vettä yleisistä kaivoista j a menemästä temppeleihin jne,; V e t t ä • he • eivät läsnäolollaan saastuttaisi näitä paikkoja. Elsimerkkinä mainittakoon, että kun eräs rjpukko koskemattomia ö li kerran ;; tunkeutunut •, brahmiinien temppeliin (josta kerrottiinymm;. Vapaudessakin).; j a ; olivat, siten: "saastuttaneet" temppelin, olivat papit pikaisesti : toimittaneet.:: temppelissä psrusteellisen; puhdistuksen oikein kaasujen ja tullkiven avulla. viToisenasivuseikkana on myös syytä todeta, että monet brahmiinit, kirjanoppineita kun; kerran ovat;;ol-leet ja ovat yhä edelleenkin "puh-, taita ate.steja" kuten •Winston's E n cyclopedia vuodelta 1919 totfeaa. S i l t ä huolimatta ovat monet heistä-ol-leet tämän kastljakolaitoksenpuolusi tajia, vaikka koko homma penistim suurelta osalta uskontoon. / Koskemaf^tomien stioritettavana o-vat olleet kalkkein raskaimmat, 11- . kaisinimat'; ja:; huonoimmin palkatut työt, kuten 'esimerkiksi käymäläto, teiden yms. puhdistaminen.^ * : Edellä m a i n i t t i i n ' n e l j ä pääaiiallis-ta kastia; mutta'todellisuud^sä^ on' valtavat • m ä ä r ä t ' sillä^eslmerklksi brabmiuiien keskuildessa 'dn''useita satoja alakasteja.;joiden, jäsenet e l - v ä t ' saa ^esimerkiksi "»Imla,'avioliito toa muihin kasteihin Iniuluvien kans-i^ sa., eilcä''myeskätUi/syödä muiden 1 I c e i t t ä m ä ä r u o k a i " jne.» ' , f> m0m m:m jne . Xuhannet .kUometrl tcisiitaan jVolgalla olev liiion kaupungin Sta Englän.Tin- Coventryn. tunnettua, toisen m vuosina joutui .kovasti k 'erilaisten ilmavoimien sista. Pitka matka ei k Ta na.ia kaupunkeja luj lavyyden siteitä, jdtl Britannian ja Neuvoste jen • yhteistoiminnanan na. i Coventryn väestö su rella mielenkiinnolla :isi grad ;:tänäan"-nimisee] näyttelyyn, jonka Sts Goveritryn- yhteyksien huolehtiva • komitea , el laijcsti. Näyttelyn a; cii-maan Krasvell puh hiijen: •; ;toistumisen;•;;ss desta^ ja: korosti, että 1 jä; ,Englannin, kansoje .niärry scsen; •ja-.ystävallis; Itij ittamlnen tulee: palvi tysta ja rauhaa. Coventryn. j a Stalingr cn selvä osoitus molen kansojen pyrkimyksestä ja yhteistyöhön. Täs luorittaa e r i t t ä in hedeli rin muuttun,eet taloudelliset olosuhteet ovat viime aikoina kuitenkin johtaneet (Siihen, että paljon brah-miineja : on,; sortimut sellaisille elin-keinoaloille jotka eivät uskonnollisten säädöstenmukäan sopisiheiUe. Päln^; vastaistakin- kehitystä on s tapahtunut: s J l ä lukuisat koskemattomat ovat edistyneet varsin pitkälle opin tiellä jne. ja ovat päässeet huomattaviin asemiin julkisessa elämässä. Kaikki nämä seikat johtivat siihen, e t t ä Intian uudessa perustuslaissa mikä tuli voimaan vuonna 1950, j u listettiin kalkki maan asukkaat: tasa-arvoisiksi toistensa kanssa. Se merkitsi lopullista iskua • kastijakolai-tokselle j a uudenlaista kastijäköä m i - ' i ; k ä ' p e r u s t u u rahaan ja sen turvin saavutettuun yhteiskunnalliseen asemaan. Mutta kaikesta huolimatta taantumuksen voimat yrittivät monin eri -kehioin j a varsinkin maaseudulla p i - , " tää yllä entistä' kastljakoa koska se oli' heidän ^etujeiisa/mukaista. On varmaa,,- e t t ä tämä . taistelu ' tulee vielä jatkumaan monien vuosien ajat Ja s i l t ä k i n / h i i o l i m a t t a , ' e t k vanhojen , S tapojen 'iraudättajia' uhataan raiskail-ia'sakbUla ^Jä^ vanlce^ ta suunn/piirtein^pijjiuen , voidaan kuitenkin " t o d e t a , ' ' e t t ä ' t ä i ^ ' ^ tumuksellisen laltolBen ' ajat* ovat" .p^ttyiiMt^/iTpivoip^^ seii ^ tuovan- ' mukaiiaah j t a l s t e l u i i a l u ä / k o s k e i r i ä t - ' ' Si-vumennen; sanoen .voidaan, tstu^ • yhteydessä !tcäeta;^rettä" s b r i t t l l ä f a e n '- i | o p e r | a t o t ^ ^ xnipÄn^ t ä i n ä n IbatilaJtoksm dioista- ^ ' i mise^^i, niiden;'250 ?vuodrä'VaJkaiiai^^ MUISTOl . Neljä:vuotta t.k.:7' on JO kulunut;siitä kun kuolon kylmä vei rakkaan puolist ja lastemme helläi KaihomieUnsiia. a kaipaamme, Vaimosi Hannah,'ä Nyt lausun kauniii illasta jonka yllättäen syntymäpäiväni Johd( titte; käyntinne muist Kiitos Almalle, Vilr : sekä mrs. Inbergille j Kiitos myös niille, j i l l an iloissa mukana. Tel 374 Hudson Street ARTHUR (MEMBER C tarjoaa Teille parha paa koskevissa asioi Halutess: • tai PERI Konttori: 38 Pnhelin MC « MIKi Vatsa-, sa olla vaars -Särkyä j a 1 '' vasemmaU kua Ja kv ruokahaliu : toimintaa. STOMACI kavilta sai: ^pullollinen :; pullollinen LUSCOE 559 BATHCBST; STB CSJ:N OS C S J : D Wanaptn osa siKokoukset pidet kuukauden viimei taina klo 1 fp. osi Sihteerin < osoite: 'V7anup,pnt.' / CSJ:n.l1nimiiisin :<» eikckoukset pidet ; kuukauden^''ensini] nuntaina kellto 7 il CSJ:n Toronton'' o nainen kuttkausikc Joka kuukauden / tiistahia„keUo,8 huonefetollÄ^Don-l ;;v-^ tiij.as-g^jaf;:;";^ CSJ:n Beafstiii-o«u kokouks^tpideiaan kauden toisena su CSJ:ii Sndbniyn «iai pidetään jokaiseni slmmftlsena 'stmni heenjohtaja Eino teeri I r j a Koivula, 8udbuxy« Ontario.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 9, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-01-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540109 |
Description
Title | 1954-01-09-02 |
OCR text |
Lauantaina, tammik, 9 p. — Satui-day,. Jan, 9, 1Ö54
M i i i i i i l i i
(LBBBEfT) XndejXisdent Lebor
Ofgas of FbmUb Csnadtang. Es-tabUAed
Kov. «, 1917. Autborized
M ieeon4 class xnail bjr the Post
Office Dei»rtinent, Otfavs. Pub-
Urtied tbriee wedl(l7: Tuesdays
TbtindayB aadSaturdayaby vapaus
Pol>ll |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-01-09-02