Vapaus, June 11, 1957

              Sivu 2 Tiistaina, kesak. 11 p. — Tuesday, June 11, 1957
VAPAUS
teMIM R^, 4, 1917, Attttunized
M Moond elajB maU by the Port
<H9ce Ottava. Piit»-
ttbed thrtce «etiUy: Ttaesdays.
TtamOMnmod BatarOays by Vapaus
PafalMhlng CoaipaDy Ltd^ at lOO-loz
SIm S t i W^ Sodbury. Ont^ Canada
fftkphona: Boa. Offk» OB- 4-4284:
£WtoriaJ Office OS. 4-42K. BSenager
E.iSuksLEdltorW.EUuiKL Mailing
addrm: Box «9, Sudbtxry, Ontario,
Adverttiring ratcs Upon aj^UcatJoo.
TransIatioD free of chargft
TILAUS^
;anada«8a: 1 vk. 7i» 6 kk, 3,75
3 kk, 225
/bdysvanoiaaa: 1 vk. aoo e kk. 4^
Juomesaa: S vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
Milä muut sanovat iXyöväen. yhtenäisyyden tiellä
olevista esteistä - Kashtan
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
Meneekö USA taas puuhun?
: Samatb kun suuren yldsrm keskuuteen on lehdistön välityksellä
kvitetty sellaista toivoa, että Lontoon aseistariisumiskonferenssl edis-
^ toivottuun suuntaan^ saadaan lisääntyvässä määrässä iiuolestutta-yia;
merkkejä siitä^ että to-'votun^asei5(ariisumisen asemesta voidaan
saadakin vain "paljon porua mutta vähän villoja'',
-'•^'••pl^ämÄ-ei suinkaan ole yksinomaan työväenpiirien ja raubanpuo
lusftajain vetämä johtopäätös, sillä merkit ovat niin erehtymättömiä,
että niiden olemassaoloa ei voi kukaan vastuuntuntoinen henkilö eikä
mikään maineestaan pitävä^vl^^ Niinpä esimerkiksi
J!P0ronto^I)aily Star fcirjoitti^^j to^mituskirjoituks^an vii­me'
keskiviikkona:
''Viimeviikkojen aikana on ollut ilmeistä, että Amerikan epä­röinti^
r^kä Venäjän esteet, on viivästyttänyt kansainvälistä aseista­riisumisen
ja sitä koskevan kontrollin aloittamista, Harold Stassen,
^tJSA;n edustaja Lontoon neuvotteluissa,~~on henkilökohtaisesti halu­kas
pääsemään sopimukseen venäläisten kanssa . . . Mutta mr.
S^senin takana on syvästi hajaantunut halPtus; Washingtonissa on
voimakkaita miehiä, jotka mieluimmin jatkaisivat loppumattomiin
;^yanistautumiskilp3ilua kuin tek'sivät minkäänlaista ottaa - ja - an­taa
sopimusta neuvostojen kanssa.
"Yksi näistä 'taipumattomista' on amiraali Arthur Radford,
yleisesIJl^unnan puheenjohtaja, joka sanoi äskettäin Lontoon aseista--
rilsumis^nferenssista puheen ollen, että"me emme voi luottaa venä­läisiin
tässä emmekä missään muussakaan kysymyksessä . . . "
T^^ naisia kiinnostaa tässä yhteydessä
m.m. seuraava:
Yhdysvaltain taholta — nimenomaan juuri presidentti Eisen-howerin
aloitteesta on,ascistariisumissopimuksen perusehdoksi pantu
- moleinminpuolinen ns. ^'iimatarkastus", mitä Neuvostoliitto on vas-ilistanut
selittämällä, ettei sellainen aseistariisumiskontrolli ole lop­pukädessä
mistään merkityksestä, vaan että se antaa ihmis'lle har­haanjohtavan
turva|lisuustuntecn.
: Mutta Lontoossa käynnissäolevien aseistariisumisneuvottelujen
yhteydessä tapahtui N L : n kannan määrittelyssä muutos. Neuvosto­liitto
ilmpitU "yllättäen", että;vaikka se on edelleenkin sitä mieltä,
että.'filml(onirolli'V ei ole juuri minkään arvoinen, Neuvostoliitto
hiiömiof'^iijtenkiti, että presidentti Esienfaower pitää sitä ehdottoman
im välttämät^ ja siksi^a^btariisumisen alkuun pääsemi­seksi,
Neuvostoliitto on valmis hy^^ ilmakontrollinkin. Täs-:
säjvaibeessa Neuvostoliitto teki käytännöllisen ehdotuksenkin, että
jlmatarkastuksen alaiseksi sovittaisi'n Neuvostoliiton suuri uusi teol­lisuusalue
^iperiassa jne.; sekä Yhdysvaltain vastaavanlainen tcolU-suusa|
tK läimell^, jn^. ^ "
>. ^ Tässä vaiheessa, kuten Starin yllälainatussa kirjoituksessa huo-mipidaani
Yhdysvaltain edustaja Stassen antoi Lontoon neuvotteluis­sa
ymmärtää, että hän ;on valmis allekirjoittamaan edustavan aseis-tariisuniissopimuksen
Neuvostoliiton kanssa niin^et^tä (varustelume­noja
vojdaan heti vähentää } O prosentilla ja seuraavana vuonna pie­nentää^^
fima:den puolustusvoimia edelleen 15 prosentilla.
y^Min antoi presidentti Eisenhower tietää, että hän on mie­lissään
aseistariisumisneuvottelujen edistymisesjtä ja hän sanoi, että
YhdysvaUat suhtautuu aseis ja on val-inis
kolitaapnaan Neuvostoliiton puulitiessä.
Ä V M eteläpuolelta kuulua Jobin postia. En-
'Sin'tuli: yllämainittu yleisesikunnan päällikkö, amiraali Radford ja
jujisU asiaUisesti, että ei^^^^^m aseistariisumista. Sitten tuli Yh­dysvaltain
atomivoimahallinnan pääll.kkö, amiraaH Lewis Strauss
ja julisti samat kovat sanat aseistariisumista vastaan.
Ja / kaiketi tämän kukkuraksi otti puheenvuoron valliusthteeri
Piilles ja esitti, että koko "ilmatarkkailu" aseistariisumisen valmis-lamiseksi
pantaisiin piirileikiksi — sovittaisiin Yhdysvaltain ja Neu^
vostoliiton kesken siitän että tarkkailtiin pääasiassa arktiikan aluetta,
|uulta\'aj;ti Pohjoisnapaseudun jääkarhujen ja hylkeiden elämää .sekä
^vuorien liikuntasuuntaa!
^ Z ; Eikä tässä kaikki. YhdysvaUa'n "arvokkaimman liittolaisen"
: Länsi^Saksan vanha johtaja, kansleri Adenauer julisti Washingto-niin
tullessaan, että hänen tarkoituksenaan on estää kaikki sellaiset
aseistariisumissopimuksetv jotka jutenktn heikentävät Saksan ja sen
liittolaisten sotilaallista mahtia. Neuvoteltuaan aikansa Yhdysval­tain.
valtiomiesten kanssa, .'\denauer julisti vieraillansa jälkeen selvä­llä
tosi^iana, ettävYhdysvallat ei suostu mihinkään merkitsevään
jueistariisumissopimukseen ilman, ettei sitä ennen ratkaista "Saksan
poliittista kysymystä". Siis ei mitään sopimuks'a!
y^^^^^; T kutsuttiin Lontoosta aseistariisumiskonieretis-sista
Yhdysvaltain edustaja, mr. Stassen neuvonpitoon AVashingtoniin.
ilCun Stassen lähetettiin takaisin Lontooseen, suurelle yleisölle ilmoi­tettiin,
että Yhdysvallat on valmiina "varovaiseen aseistariisumiseen"
•t-mutta vielä tähän päivään mennessä ei mr. Stassen ole tätä "varo-
':vaistakaanaseistariisumissuunnitelmaansa esittänyt?
- Kaikki nämä, ja muut samansiiun^ .siihen,
että Yhdysvallat Jarruttaa ed&lleen vähäisempiäkin aseistariisumisso-pimuksia;
Ixtsiasiassa tuntuu esim. presidentin viimeksi esittämästä
f'kontrollilausunnosta", että Yhdysvaltain hallitus menee taas puuhun
ja perääntyy jopa omista aseistariisumisehdotuksistaan sen vuoksi
kun Neuvostoliitto on ne hy^väksynyt Joko kokonaan tai o^ttain.
Jos näin tapahtuu, silloin on hyvä pitää mielessä Toronto Daily
Starin yllämainittu toimituskirjoitus mikä päättyy seuraavaan ajan­kohtaiseen
esitykseen: "Jos Yhdysvallat topulta hylkää vastavuoroi­suuteen
perustuvan aseistuksen vähentämisen ja kontrollin, silloin
on aika Canadan harkita sitoumuksiaan Yhdysvaltain johtoon va­paassa
maailmassa". , •
Suomi on siinä oikeassa
u : Suomen vakituinen Y K : n edustaja, lähettiläs George deGrippen-berg
sanoi New Yorkissa viime keskiviikkona; että YK:n tulee mak­saa
Keski-ltään poliisitoimia suorittamaan lähetetyn 250 suomalai­sen
sotilaan aiheuttamat menot.
^ Y^ tulee harkitsemaan tätä kysymystä syyskuus­sa
kokoontuvassa istunnossaan.
i | . Meistä tuntuu, että Suomen kanta on tässä ehdottomasti oikea ja
i jhyväkqrttävä, ei vain Suomen, vaan myös Canadan jä mniden Y K :n
pahrehikseen Keski-*rtään lähetettyjen sotavoimien kustannusten
. suhteen-. , - '
•'rt.>i'.; ti
UYVXr ^VBIEET OVAT
He suomalaiset rnäemmefräämi-nisteri
Bulganinin ja korkeimman
neuvoston puhemiehistön jäsenen
Hrushfsbevin sekä ulkoministeri
Gromykon Ja muiden neuvostovie­raiden
käynnissä todistuksen siitä,
että Suomen ja Neuvostoliiton naa­puruussuhteet
ovat hyvällä kannal­la.
Eihän näet voida ajatella todella
ystävyysluontoista vierailua jollei­vät
maitten väliset suhteet ole ys­tävälliset
ja moitteettomat. 31aaUma
on viime syksystä lähtien kokenut
vakavia poliittisia järkytyksiä. Suo­men
ja Neuvostoliiton välejä ne ei­vät
ote kyenneet heikentämään. On
usein korostettu, että Suomen ja
Neuvostoliiton naapuruussuhteet ei­vät
saa olla riippuvaisia kansainvä'
lisien poliittisten säiden vaihteluis­ta,
vaan niiden tulee olla pysyvää
latua. Näin on osoittautunut myös
käytännössä olevan." — Maakansa
Tunnettu työväen sanomalehti-< tamiskilpailun lopettamista, joka
mies William Kashtan kirjoitti vii-! kilpailu on suurin tekijä inflaation
me viikolla Canadan unionistisen' kehittämiseksi, niiii he toiminnal-liikkeen
täydellisen yhtenäisyyden ; laan kuitenkin osoittavat, että he
tiellä olevista esteistä; j eivät ole valmiita hyväksymään sen
« « « I seurauksia. Tässä mielessä lakko-
.Subteellisen "rauhallisen y kau-1 liike on ollut osa vaalifcampanjasta.
den jälkeen lakkoliike on jälleen i Mutta se on myös ollut osoitus tyy-saanut
uutta vauhtia ja koskee ny-1 tymättömyydestä Ontarion^ ja Que-kyään
tuhansia työläisiä eri osissa becin työlakeja kohtaan: Tosiasia
maatamme mitä erilaisimmilla työ- on se, että suurin osa näistä lakois-
TABAUKSIEN AIKA*^ VIHAN-LIETSONNASTA
PUHUMATTA­KAAN,
SIVUUTETTU
"Suomen ja 'Neuvostoliiton suh­teiden
kehityksessä on jo pitkät
ajatsitten sivuutettu se. kausi, jol­loin
molemmin puolin suhtaudut­tiin
toineotoisiinsa tietyin varauk­sin.
Olemme luottamuksen kaodes
sa, ja ainakin Suomessa kansa on
yksimielisesti sen suuntauksen ta­kana,
jota ulkopoliittisesti on sodan
jälkeen >• noudatettu. Suomalaiset
ovat todenneet, että he saavat Neu
vostoliiton naapuruudessa - ratkaista
asiansa omin päin, mitä aina olem
me pitäneet elinehtonamme, emme­kä,
me tähän periaatteeseen todel­lakaan
kaihda lisätä periaatetta ys­tävällisistä
ja luottamuksellisista
väleistä naapureihimme, niin kuin
muuhunkin maailmaan, kun olem­me
niiden mahdollisuudesta pääs­seet
vakuuttuneiksi, niinkuin nyt
on tapahtunut." — Sosialldemo
kraatti.
AINOASTAAN KOKOPMUS
MI^RISEE LEMPIAIHEESTAAN
"Eri asia on, mikä osuus Suomel­la
katsotaan olevan Moskovan poh­joismaisissa
perspektiiveissä nyky­hetkellä.
Selvänä lienee kuitenkin
pidettävä, että mahdollisuuksiimme
ajaa sellaista aktiivista puolueetto­muuspolitiikkaa,
joka edistäisi tur^
vallisuuden lujittumista Euroopan
pohjoiskolkassa ja Itämeren: piiris-
, vaikuttavat rajoittavasti samat
Pariisin rauhansopimuksen mää­räykset,,
jotka sitovat < toiminta­vapauttamme
oman puolucettomuu
temme tui-vaamispksi. Nämä mää­räykset
ovat ristiriidassa niiden vel­voitusten
kanssa, jotka Suomen ja
Neuvostoliiton välillä solmittu ystä­vyys-
ja - avunantosopimus maaUem-me
asettaa eclcllyttäessään, että
meidän on hyökkäyksen sattuessa
puolustauduttava kakin käytettä
vissämme olevin keinoin." Uusi
Suomi.
"KUMPUJEN YÖSTÄ", ELI
MITEN KOKOOMUS OLISI 25 V.
SITTEN SANONUT
"Suomen kansa tervehti koinuja
vaitiololla. Mitään ei puuttunut vi­ralliselta
vastaanotolta, mutta hel­sinkiläiset
eivät hymyllleet Khrush-cheville
ja Bulganinille." — Vapaa
Sana, Toronto, Ont, uutisotsikko!
mailla. Vaikka on olemassa monta­kin
syytä tämän lakkoliikkeen le­viämiseksi
niin suurimerkitykselli-sempänä
kaikkien lakkojen yhtey­dessä,
tai ainakin niiden enemmis­tön,
on se,- että maassamme on ta­pahtumassa
inflaatidsuuntaus, joka
on suuresti vähentänyt työläisten
ostokykyä. Tosiasia on se, että ellei
olisi mahdollista aloittaa uusia.neu­votteluja
työehdoista ja ellei jois­sakin
sopimuksissa palkat olisi si­dottu
elinkustannusindeksiin, niin
lakkoliike olisi paljonkin laajempi
jcuin se on nykyään.
Vaikka työläiset eivät ole vielä
ta on cdlut ns. "laittomia" lakkoja.
Viime vuonna lakkoliike keskittyi
Ontarioon- Tänä vuonna näyttää
siitä, että sen keskipiste on siirtynyt
Quebeciin, jossa se ilmenee erikoi-sestikm
Murdochvillen kuparikai-vostyöläisten
ja sittemin Arvidan
6,000 Alcanin tehtaan työläisen lak­kona..
••
On hyvin mahdollista, että piak­koin
saamme nähdä 30,000 British
Columbian metsämiestä lakossa el­lei
heidän oikeutettuihin vaatimuk-siinsa
suostuta.
Yli kaksi kuukautta lakossa oUei-valmiit
vaatimaan täydellistä asels- ta kuparikaivostyöläisiä on vastassa
TANSKA KAMPPAILEE
VARUSTELUTAAKAN ALLA
Kööpenhamina. ^Huolimatta
vaalitappiostaan sosialidemokraa­tit
pää- ja ulkoministeri Hansen­in
johdolla muodostivat TanskaCo
uuden hallituksen. Tämä kokoo­mushallitus
vaikuttaa melkoisen
sekavalta, sillä sosialidemofcraat
tien lisäksi siinä ovat mokana ää­rimmäinen
taantumuspuolue oi-keusliitto
Ja perin vähän sympa­tiaa
sosialidemokraatteja kohtaan
tunteva radikaalinen puolue. Ta­loudellinen
ja finanssipoliittinen
kriisi on kuitenkin sanellut tämän
pahkotilanteen. Valtion kassa ku­misee
sielläkin pahaenteisesti
tvhiyyttä, ulkomaankauppa on
vaikeuksissa ja valuuttavelat
nousseet huimasti. Asioita.tunteri
vat piirit tietävät kertoa, että nl-V
menomaan tarve vanistelumeno-'
jen voimakkaastar supistamisesta-"
on saattanut nämä kolme toisil-'
leen-täysin vastakkaista puoluetta:
saman vihreän pöydän ääreen.
Kun sosialidemokraatit pitivät
valtaa vahvan enemmistön turvin,
läyttl niin helpolta liittyä Atlantin
liittoon ja ryhtyä mukaan suurya^
.nisteluihin. Mutta kjm sellainci^'
pieni maa kuin Tanska joutuu uh-;
raamaan, vuodesta toiseen 25 pro­senttia
kaikilta budjettimenoista
varustelujen alttarille,, osoittautui
ajan mittaan, että harteille otettu
taakka oli liian raskas. Inflaatio^
paine kasvoi, hinnat nousivat ja
»alkkarintama liikehti levottomana:
Tanskassa oli suurin piirtein saa­maan
aikaan kuin Suomessa viime
vuonna yleislakkoa muistuttava lak
kotilanne.
Tanskan valuuttavaranto heikkeni
voimakkaasti jo viime vuoden ajan
ija sama kehitys on jatkunut kulu­vanakin
vuotena. Yksin viime huh­tikuussa
vähennys oli 107 miljoo­naa
kruunua ja nettovelat ulkomail^
le nousivat kaikkien. aikojen ennä­tyssummaan
eli noin 400 miljoo
Massey-Harris ja Ford Britanniassa
hankkivat liJauksia Kiinan tasavallasta
Toronto. — Canadalaisen Massey-
Harris yhtiön alayhtiö Britanniassa
on ryhtynyt hankkimaan maatalous-konetilauksia
Kiinasta heti sen jäl­keen
kun Britannia helpotti kaup­parajoituksia
Kiinaan nähden. Mas-sey-
Harris-yhtiö Canadassa on es­tetty
tekemästä samoin voimassa
olevien kaupparajoituksien johdos­ta.
Kiinan teollistuttamisessa tarvi
taan maatalouskoneistoa, ajoneuvo­ja,
kuulalaakereita, sähkövähneitä
ja muita canadalaisia tuotteita.
Kiinassa on arvioitu, että lähi^
vuosien aikana siellä tarvitaan
1^400,000 traktoria. Näin selostet­tiin
Massey-llarrisin edustajalle A.-
V. Spencerille kun hän vieraili Kii-
Nämä kansainväliset poliisivoi­mat
lähetettiin Keski-Itään valvo­maan
hyökkääjäjoukkojcn kotiutta­mista
ja rauhan-, vakiinnuttamista
rajaseudulla. Selvästikin tästä koi­tuvat
maksut kuuluvat Y K : n mak­settavaksi
niin, että YK. puolestaan
lähettää yhteisen laskun Britannial­le,
Ranskalle ja Israelille kaikesta-^yksi.
siitä, mitä heidän hyökkäyksensä
aiheutti. YK on maksanut Suezin
kanavan raivauksen' ja maksaa nyt
"kansainvälisten' poliisivoimien"
ylöspitokustannuksct. Mutta sel­vää
on että muiden maiden ei tar­vitse
sentinkään edestä maksaa nii­tä
laskuja, mitä hyökkäys Egyptiin
aiheutti. Tämän vuoksi olisi mie­lestämme
loppulasku esitettävä
hyökkääjävalloille, joiden makset­tavaksi
se kuuluukin, jos ei muuten,
niin muistutuksena, että hyökkäys
"*ei kannata'- sen paremmin -kuin
muutkaan rikokset
nassa viime vuonna.
Canadan Massey Harris-yhtiö on
tilauksien tarpeessa. Yhtiön presi­dentti
J. S. Duncan yrittäessään
järjestää kauppaa Neuvostoliiton
kanssa vieraili siellä viime vuonna.
Massey-Harrisin palveluksessa • on:
tällä kertaa huomattavasti vähem­män
työläisiä kuin joku vuosi sit­ten,
koska yhtiön tuoUeille ei ole
löytynyt markkinoita.
Britanniasta on lähetetty ainakin
100 traktoria Kiinaan kokeilutarkoi­tuksia
varten. Kiinassa parhaillaan,
tutkitaan ovatko ne sopivia Kiinan
maataloudelle. :
Toisetkin brittiläiset yhtiöt ovat
alkaneet painostaa Britannian kaup­pakamaria
uusimaan kauppasopi­mukset
Kiinan kanssa njrt kuil
kaupparajoituksia on huomattavas
ti lievennetty Britanniassa.
Ford-yhtiö Britanniassa, joka
tuotta traktoreita sekä ajoneuvoja
on ticdoittanut, että se aikoo uusia
yhteytensä Kiinan hallitukseen.
Canadan autotehtaat, varsinkin
Chrysler, ovat lomauttaneet työläi­stään,
koska tuotteita ei saada myy-
Finanssipiirejä edustava
lehdistö on ennustanut epävarmaa
tulevaisuutta autoteollisuudelle ja
autotyöläisten unio on myös huo­lissaan
tilanteen johdosta.
Asiantuntijat ovat sitä mieltä, et­tä
jos Canadan hallitus tunnustaisi
Kiinan hallituksen, niinkuin Britan­nia
on tehnyt ja yrittäisi järjestää
kauppasuhteita Kiman kanssa, huo
limatta Yhdysvaltain hallituksen
kannasta;' niin Canada saisi huo­mattavat
markkinat Kiinasta varsin­kin
jos hallitus järjestäisi tarvitta­vat
kauppalainat. . :
naan kruununn- Tanska on ollut
joskus Euroopan maksuliitossa saa­rnamies,
mutta viimeisimmän kat­sauksen
mukaan maalla on 91.4
miljoonan dollarin velka- maksulii-tolle,
josta 75 prosenttia on suori­tettava
doll areissa tai kullassa.
Ulkomaisten maksusuhteiden hoi­taminen
on Tanskalle sangen visai­nen
tehtävä, mutia tämän lisäksi
Hansen on laatinut myös oman si­säisiä
taloudellisia oloja koskevan
pika- tai hätäohjelman, jonka oleel
linen sisaHö on valtion menojen
supistamisesta, hintojen korotuk­sissa,
verojen lisäyksissä, pakko
säästöissä jne. *
Tanska on eräs mallinäyte siitä,
miten länsieurooppalaiset valtiot
yksi toisensa jälkeen ovat joutuneet
talouden seen umpikuj aan haaskaa­malla
valtavia summia mitään tu^t^
tamattomiiu' varusteluihin ja alis­tumalla
sosialistisiin maihin koske
vaan kauppasaartoon. Tietyt tans­kalaiset
piiritx pöyhkeilevät kyllä
vieläkin, että Tanska pysyy uskolli­sesti
Atlantin liiton jäsenenä, mutta
kaikki tietävät,' että nopein ja te­hokkain
apu on saatavissa varuste­lumenoja
jyrkästi, Supistamalla ja
avaamalla kaupan. ovia itään. Nyt
on kysymys siitä, miten Hansen
kumppaneineen pystyy supistuksen
suorittamaan rypistämättä julkisuu­dessa
näkyvää "juhlapukuaan".
Eisenhower ei
halua vastata
/IVashington^ —. Presidentti Eisön-hower
on päättänyt- olla ottamatta
vastaan haastattelutarjousta, jonkn
Neuvostoliiton puoluejohtaja Hrush-tshev
esitti amerikkalaisessa tele
visio ohjelmassa viime sunnuntaina,
ilmoittaa Valkoisen talon lehdistö-sihteeri
James Hagerty.
Valkoisella talolla ei ole mitään
suunnitelmaa pyytää Neuvostoliiton
televisioviranomaisilta lupaa enem­pää
presidentille kuin muillekaan
johtaville henkilöille asettua haas­tateltavaksi;
Hagerty .mainitsee.
Sen sijaan on mahdollista, että^
joku muu kuin presidentti vastaa
Hrushtshevin lausuntoihin amerik­kalaisessa
televisio-ohjelmassa. Pre
sidentti itse vastaa joihinkin Hrush­tshevin
väitteisiin keskiviikkoisessa
lehdistökonferenssissaan.
Moskovan radiossa' syytettiin tiis-tai-
iltana Yhdysvaltain porvarileh-distöä
yrityksistä tukahduttaa
Hrushtshevin haastattelun merkitys.
Lehdet noudattavat - tavanmukaista
Dorvarillista propagandataktiikkaa
sanoessaan, ettei hastattelu - sisältä-eivät
kuitenkaan yhdy miljoonat ta-nyt
mitään uutta. Tähän käsitykseen
valliset ihmiset Yhdysvalloissa, jot­ka
seurasivat televisio ohjelmaa,
sanoi radiokommentoija.
säälitön kaivoksen omistaja Noran-da.-
Mines.. Tämä on sama yptiö, jo­ka
seisoi teräsunion lakkolaisia vas­taan
kuuden kuukauden ajan kun
Pohjois - Ontarion kaivostyöläiset
ryhtyivät l a i h on ja jolloin se johti
kolme kuukautta kestäneeseen lakr
koon Canada Wire and Cable-yhtiöl-la
ja sen älayhtiöillä:
Ilmeisestikin, kuten Ludng XIV.
se ei ole oppinut mitään eika unhoit­tanut
mitään ja on päättän^ mur­taa
Murdochyii|e^':työläisten lakon
jos suinkin mahdollista. Se on et­sinyt
arkoja kohtia yrittäessään kai­vaa
maat^ työläisten yhtenäisyyden
alta ja jatkuvasti provosoi sellaisia
tapauksia,'joihin se voisi vedota
s^adajcscen Duples^isiu hallitus ja
maakuntapoliisi sekaantumaan asi^
aan edukseen;
On olemassa suuri vaara tämän
tapahtumisesta.. ellei järjestynyt
työväki Quebecissa ja muualla ryh­dy
näiden työläisten taistelun aktii­visempaan
kannatukseen, jonka tu­loksena
työväenliike.tulee joko edis­tymään
tai kärsimään väliaikaisen
tappion Quebecissa. On totta, että
teräsunioUa on huomattavasti varo­ja
käytettävissään, mutta ybtiöif pa
koittaessa union v kestävyysjaiste-luun
. on huomioitava, että ainOat
todelliset reservit ovat työläisten
yhtenäisyys ja yleisen mielipiteen
painostus kohdistettuna yhtiötä
vastaan tarkoituksella saada se suos­tumaan.
Valitettavasti teräsunion johta­jien
vuosia kestänyt punakauhun
lietsonta yhdessä sen toisia unioita
vastaan kohdistetun jatkuvan kinas­telun
kanssa kehittää vastenmieli­syyttä
toisissa unioissa teräsuniota
kohtaan. Jotkut lyhytnäköiset ih­miset
omaksuvat seuraayan näkö­kannain:
"Niin, sitä he ovat pyytä­neetkin.
Antakaamme heidän mais­taa
omaa lääkettänsä." Jotkut Ca­nadian
Labour Congressin johtajat,
jotka eivät ole' koskaan luopuneet
toiveista liittää katoliset uniot kes­kusliittoon,
omaksuvat samanlaisen
lyhytnäköisen kannan Alcanin työ­läisten
lakkoon nähden, sillä heidän
taisteluaan johtaa katolinen unio.
On tarpeetonta sanoa, että olisi
varsin vahingollista työväenliik­keelle
jos sellaisia näkökantoja'sal­litaan
edelleen. Sellaisesta kieltei­sestä
kannasta hyötyisivät Noranda
Mines, Alcan, Duplessis ja liyöläis-vastaiset-
työnantajat.
Työväen yhtenäisyyttä etsien ei
voida: eikä tUle asettaa kysymystä
liittoutumisesta joidenkin unioiden
tai niiden johtajien yksityisestä tah­dosta..
Työväen yhtenäisyys on yksi
kallein työläisten .aarteista taiste­lussaan
etujensa puolesta. Kun työ­läiset
ryhtyvät lakkoon koko työ­väenliike
on velvollinen antamaan
heille apuansa. On hyvin tehty kun
muistamme tämän nykyisessä tilan­teessa.
- ,
Nämä itsestään ratkaisevat tais­telut
voivat hyvin olla myös aloit­teen
tekijöitä suuressa taistelussa
työpalkkojen puolesta. Joka alkaa
ensi vuonna. Sen sytyttävä kipinä
voi hyvinkin olla autotyöläisten vaa­timus
nelipäiväisestä työviikosta ja
korotetuista palkoista.
Tunisia: Ranskan
on
Tonis. ^ Tunisan uIlHmihuBte^
esitti viime viikoUa jälleen vaatia
muksen ranskalaisten' joukkojen
poistamiseksi Tunisiasta.
: Kommunikeassa selitetäSnV että
ranskalaisten joukkojen läsnäolo
Tunisiassa ei ollenkaan ole välttä­mätöntä
"vapaan maailman" turval-lisauden
- puolustamisen 'kannalta.
Koinninnikeassa lisätään, etta rans­k
a l a i t • joukkoosastibt "nvat; mirot
'tancet Algerian jaTuniSian .välisen
rajavyöhykkeen- sotUaalliseksi ioi-mialneeksL,
Biissiajurit la£köuttiivat
BerlihiL-» Noin'1.000 Länsi-
Berliinin bnssiajuria j a rahastajaa
lakkontui kahdeksl;tunniksi tontau-na.
Tiedonannossa- sanotaan,, että
työläiset lakkoutuivat lyhyemmän
työpäivän -puolesta.
SITÄ
JA
TÄTÄ
: YIpi^ isä kotoi nuoren poikana
järkev^d^stä.
'Hedätkö rakas vaimoni, että
hän varmaankin on perinyt järken.
sä minulta!
—^ Se voi olla hyvin mahdollista,
sillä minä ainakin olen- järkeni säi­lyttänyt
'-'/'..'*.>BIIETEIdllÄ'. '
Rohkea' rokan syöpL ^
Rakkaus on kutinaa, jota ei voi
raaputtaa."
Lyhygäise. hamen alla ei ne läng-hisääret
maila.
Nainen on kuin vekselL Hänkin
lankeaa tämän tästä. : >.
^ Nom 85 pros. Britannian kou.
lulaisista nauttii kouluissa tarjotta-
' vasta vapaasta maidosta.
URMIILUPÄKINAA
Ihmispedoille
lieviä tuomioita
Bochum, Länsi-Saksa. — Natsien
erään keskitysleirin entinen pääl­likkö,
Paul Werner Hoppe tuomit­tiin
tiistaina yhdeksäksi vuodeksi
vankilaan siitä, että hän oli autta­nut
satojen vankien tappamisessa.
Todistajat .kertoivat oikeuskuulus-telussa,
että k.o. keskitysleirillä
murhattiin 80,000 juutalaista anta­malla
heille kaasua, hirttämällä,
ampumalla tai siten, että heille an­nettiin
gasoliinipistos, tai että he
joutuivat keskitysleirin koirien re­vittäväksi.
Toinen syytetty. Otto Karl Knopp,
sai 3 vuoden pakkotyövankeustuo
mion siitä että hän oli auttanut 50
henkilön murhaamista k.o. keskitys­leirillä.-
Pistetäänpä muuttua sana. täl­lekin
palalle koska ei näytä ku­kaan
lainaavan sille huomiota.. Ke­sä
on^ parhaassa menossaan ja
muutamia kilpailujakin on oUut^
meillä ainoastaan vasta maasto-juoksukilpailut
joista jo tässäkin
lehdessä on mainittu. Kuitenkin pa­lattakoon
' tähän puoleen vielä. Kil­pailut
kun muodostuivat aivan kuin
talvella hiihdossa melkeinpä kah­den
naapuriseuran kilpailuksi (täl­lä
erää todella sellaiseksi). Joko
urheilu muualla liitossamme on
kuollut? Kilpailut muuten , olivat
kohdaltaan mielenkiintoiset, varsm-kin
naisten kohdalta jossa oli osan-r
ottajia enemmän kuin ^odotettiin­kaan.
Jatkuvaa menestystä vaan.
Se vain todisti että uskaltavat ne
naiset lähteä pitemmällekin mat­kalle.
Harjoilus tosin puuttui aivan
kuin miehiltäkin.-'Ainoa todellinen
valonpilkahdus (ei;:yllatys) oli Je­hun
nuoren .tulokkaan Erik Salk-eldin
erinomainen juoksu, jossa
hän määrätietoisella jä tarkalla
juoksullaan pesi puhtaaksi kaikki
mukana olleet yleisenkin sarjan
miehet; Ennustamme Erikille • hy­vää
tulevaisuutta niikäli hän tah­too
ja osaa, hafjoitella' oikein •' ja
määräysten - mukaan, ja uskon että
hän tahtoo ja osaa; . • •
: Kun elämme tällä nykyhetken
nopeuden aikakaudella, kiintyy
huomio -uusiin ennätyksiin joita
jatkuvasti tehdään; Erikoisesti kan­nattaa'
huomioida yhden > kaikkein
kovahenkisimmän ja sitkeimmän
ennätyksen kaataminen, Warmer-damin
seiväshypyn' maailmanennä­tyksen
477 kukistuminen, jota nuo­ri
Gutowski paransi yhdellä sentil­lä.
Tämä olikin sitkeä, sillä koko­naista
15 vuotta se keisti. Olikohan
Warmerdam. huonompi mies todel­la
tämän sentin verran? Tuskinpa.-
Jos hän. olisi bambuseipään sijasta
saanut käyttää myöhemmin käy^
täntöön ^ tullutta terässelvästä - ja
nyt vielä parempaa käytäntöön tul­lutta
"läsiseivästä", olisi kai War-merdam'
samalla < kertaa voinut pa­rantaa
tuloksen samaan, eli 'inah-doUisesti
paria senttiä enemmän.
Ei siis todella olla kehitytty niin
paljon kuin luullaan.'vaikka puhu­taankin
suuresta- edistyksestä. Mi­ten
on. laita pikajuoksujen? Aivan
samalla' tavalla. Jo kesäkuun : 21
pnä 1921 juoksi Charles Paddock
100 m. tuloksen 10.2, jota parem­min
nyt vasta juostiin viime kesä­nä
»Berliinin stadionilla sotilaskil-pailuissa
Williamsin ja Murdochin
toimesta, vaan joista ' tuloksista
siitä huolimatta, että ne ovat jo
hyväksyttykin maailmanennätyksik­si,
puhutaan jatkuvasti niiden epä­tarkasta
ajanotosta. Siis vainko 0.1
osa sekuntia on kehitytty Paddock-in
ajoista?
Ei todellisuudessa sitäkään. Her^
rojeii kotkotuksista johtuen ei Pad-dockin
aikaa' koskaan hyväksytty
maailmanennätykseksi . vaikka; se
kaikinpuolin hyväksytyissä olosuh­teissa
juostiin, yoidaänko siis sa­noa
että kehitys on kulkenut tässä
ajassa, 35 vuodessa,, eteenpäin yh­den
kymmenesosaseknntin.'Tuskin­pa,
kuten jo sanoin. Yleensä las­ketaan
että nykyisin käytännössä
olfevat - lähtötelineet suovat nyky­hetken
juoksijoille tämän edun, siis
juuri sen etumatkan joka erottaa
tänä päivänä Murchisonin ja Wil-liamsin
Paddockista. Todellista k»:
bitystä ei siis olekaan tapahtunut,
juoksijoiden taholta vaan autta­massa
ovat olleet teknilliset laitteet
Miten ön laita 200 ja 400 m., jotka'
myöskin luetaan pikamatkoihin
vaikka niissä jo matkan pituus ja
"Siis kestävyyskin näyttelee suurem­paa
osaa kuin räjähtävä nopeus 100
metrillä? Jo 1935 juoksi Owens
200 m 20.3, joten David Simen ny­kyinen
ennätys tasan 20.0. antaa jo
kolmen kymmenesosan eron. Suu­resti
ei siis ole tässäkään kehitytty
vaikka plihutaan paljon. Owensin
pituushyppytulos 813 30-luvulta on
tulos joka kaikista yrityksistä huoli­matta
on seisonut lujasti pystyssä.
Pituushypyn - päätekijät ovat suuri
nopeus ja voimakas ponnistus.
Tässä suhteessa tuskin on kehitytty
yhtään, sillä mitään uutta ei ole
tullut ponnistukseen eikä nopeu­teen
ettei sitä olisi jo taidettu
Ovvensin aikana ja ennen häntä.
Oikeastaan Owensih tulos tuloksel­lisesti
' on vieläkin ylhäisessä yksi­näisyydessään
jota ei voida vertail­la
^ Edellä kymmenesosasekuntilla
kuten pikajuoksua ja jossa teknilli­set
välmeet eivät ole suoneet apua.'
Pitemmillä juoksumatkoilla kehitys
on suurempi tämä johtuenkin siitä
että näissä on ollut vielä kehityk­sen
inahdollisuutta. ja on. varmasti'
kin uskottavaa, että kehitys tulee*
vielä huimastikin jatkumaan. Mai­lilla
neljän minuutin alittajia' on
useita vaikka aikaisemmin vain
uneksittiin neljän minuutin alitta­misesta.
Kun Bannister rikkoi unel­man
innoitti se toisiakin tekemään
samoin ja tabu oli mennyt rikki.
Paremmat. urheilukentät, uudet ja
tehokkaat harjoitusmenetelmät ja
monet muut seikat ovat olleet tulos­ta
parantamassa!- Heitoissa on ta­pahtunut
valtava kehitys. Eihän
kukaan ^ todellisissa hyväksytyissä
olosuhteissa ollui rikkonut 60 met­rin
rajaa moukarinheitossa kunnes
Unkarin nuori Cshermak rikkoi tä­män
Helsingin 0-kisoissa ja nythän
tiedetään, että 60 rikkojia on vaik­ka,
millä mitalla (ei tosin urheilu­maassa
Suomessa) ja että pääta­voitteena
on nyt 70 metrin mystil­linen
raja^ ja Joka varmasti riko­taan
niin ihmeelliseltä kuin se meis­tä
tuntuukin. Keihäässä Danielse-nin
Melbournessa heittämä tulos
85.71 on huikaiseva, mutta tuskin
pysyvä. Gordienin kiekkotulos 59.29
ja 0'Brienin kuulatulos 19.25 ovat
myöskin sellaisia joita ei uskottu
saavutettavan . kolmisenkymmentä
vuotta sitten, vvarsinkin 0'Brienin
kuulatulos on kerrassaan ihmeelli­nen.
.
Olen tässä kajonnut vain muuta­miin
urheilullisiin tapauksiin, että
voidaan tehdä vertailuja kuinka
pikajuoksuissa on vaan seisottu to­dellisuudessa
paikallaan, ohutta
eräissä muissa lajeissa taas menty
harppa-askelm eteenpäin. — Teko-niinus.
PÄIVÄN RÄKINÄ
"Hyllylle" hyssytetly HerHa
— ; Sveitsin Alppien korkein
huippu on Monte Rosa, 15,217 jid.-
fcaa merenpinnan yläpuolella.^^•%^^^^^
.^Kaikki kommunistiasiat'' perin
juurin tietävä, niistä alituisesti vai­vaa
näkevä ia ennusteleva, Toron­ton
Vapaa Sana hyssytteli_^vähän
tointa viikkoa sitten Hertta "Kuusi­sen
hyllylle Ja sillä perusteella en­nusteli,
että jälkimmäinen perii
Vapaudenkin toimittajat .
Eli mainitun lehden omaperäistä
ja kaikin ^^puolin esimerkiksi kel­paavaa
sanontaa käyttäen: -
"Kommunistirintamalta kuuluu
sellaista, että Suomessa on Hertta
Kuusinen pantu toverien keskuu­dessa
hyllylle ja että Canadassa
suomalaiset kommunistit... pyrki­vät
panemaan Vapauden kommunis­tit
hyUyUe..."^
Vapaa Sana ei silloin ilmoittanut
niitä "tavallisesti epäluotettavia
lähteitä", mistä se sai "tietonsa"
Hertan hyllylle hyssyttämisestä.
Lunltavasti on isen uusi epäjumala^
Arvo (Poika) Tuominen, Joka: Suo­messa
tunnetaan juttujensa johdos­ta
ensiluokan "keksijänä", on ar­moittanut.^
Toronton' Vapaa - Sanaa
tälläkin tiedolla — paitsi"Vapau­den
kommunistien": hyllylle panos»
ta on toivottavasti tullut ehdotto­masti
muista epäluotettavista läh­teistä
eikä Vapaa Sanan toimitta-jain
omasta päästä. : . -r .
Emme olisi vaivautuneet tähän
juttuun lainkaan, ellei se olisi
Hertta Kuusisen kohdalta niin kou-raantuntuva.
Asia on nimittäin siten, että Suo-'
men kommunisteilla on juuri ollut
Helsingissä suuret puoluepäivät,
mainitun puolueen XI edustajako­kous,
missä Suomen lehtien kerto­man
mukaan hyväki^tiln uusi puo'
lueohjelma, valittiin uusi puolue­johto
jne.
Helsingissä.^ Ilmestyvä -^Övioi.
suurlehtl Kansan ''Ujitiset^vkertpo ellei tässä -olisi yksi kouraantuntU'
tästä kösäkuun 2.pnä:päättyneestä
kommunistien - pu(>Ine]ä)kouksesta
mm. seuraavaa: ; 'V
: -''Viimeisenä kokouspäivänähy­väksyttiin
ppolueen ohjelma;; s a ­tojen
muutokset / j a ^t^set^puo-;
lueen tehtävistä, maaseutuväestön
asemasta ja toiminnasta motsmide-lisen
väestim keskuudessa,; Edusta­jakokous
valitsi . myös'; puolueelle
uuden keskuskomitean, Johon valit­tiin
35 var^onäista ja 10 '^arajSsCftt-.
tä..: 'Keskn^omitea vaUtsi ;'p^^
lueeri pääsihteeriksi uudelleen TU­le
<Pessin;.jpuheenjohtajaksi Aimo
Aaltosen' selrall-jäsenisen poliitti­sen
toimikunnan.v." joista' ykä on,
hyvin arvattu, juuri liyllylle'* hys­sytetty
Hertta Kuusinen. ;
Kuten näkyy. Vapaa Sana el olisi
voinut mistään* löytaa sen epUuo^
tettavampia' lähteitä, kuin^ F^ika
Tuominen tai jokUr muu häneen
verrattavista, joiden: fierusteella
Hertta hyssytettiin nyt Torontossa
hyUyUe --«.eUei Vapaa Sana tar­koita
poluttisella hyllyllä kouLr
puolueen ckorfc^ta Johtoelinti!
kuten siianoltu. me emme olisi
k f i n t s ^ e ^ i ^ i j o t t ^^
va .esimerkki siitä: kuinka paljon
mainittu lehti yrittää; syöttää pa»
junköm lukijoiUeen niillä pr»
pagandajutuilla - mitä se saa epä*
luotettavista lähteistään kommu­nisteista
. yreensä jä erikoisesti suo­malaisista
kommunisteista. -
Koettaen . ymmärtää torontolai'
^ia virkaveljiä on kaiketi sanottava,
että tuskm he tarkoituksellisesti ja
tahallisesta V valehdeUen tällaisia
olemattomia juttuja levittävät
Päinvastoin on luultavaa, että
omien poliittisten ennakkoluulojen'
sa' perusteella Vapaa Sanan toimi'
tus pitää totuutena sitä, mitä se
toivoo,;ja että tämän toiveajattelun
hurmassa ollen se erehtyy Jatko-vasti.
tyrkyttämään lukijakumi^'
leen sellaista, missä ei ole häntää-eikä
päätä.
Tällainen : toiveitten humalana
elamiciimin ei swiwkq?»n ole mikään
harvinainen tapaus. Mutto sanoma­lehtien
tounittajiUe se. aiheuttaa
jatkuvasti'pettymyksiä ja epäonois-fninisiä,
'sillä kuten laulussakin sa­notaan,
"toiveet on turhia vaikM
ne kuinka, onnea uskottelee". "