Vapaus, November 5, 1966

              Sivu. 2 Lauantai, marrask. 5 pi — Saturday, Nov. 5, 1966 New York Times:
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T V r Establlshed Nov. 6, 1B17
EDITOR: W . E K L U N D MANAOER: E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E AMD EOITORIAL r74.4B«4
Publlshed thrlce weekly: TuesdaySi Thursdays and Satnrdays bF VlBiaufl
Publishing Ck). i^ited, 100-102 Elm 8t. .W6Bt, Sudboty, Ontario. OHiada.
Mailing Aödress: Box 69
Advertlelng rates upon applicatlon, translatlon.free of charge.
Autborlzed a£ second cla£S mail by tbe Post Office Department, OttnVA.
and fior payment of poatage In oMh.
--CANADIANil^ÄNGUÄGE^PRESS
^.TILAUSHINNAT: •„
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00, 8 tt. $858
3 kk. 2:75 Suomessa: 1 vk. IQJBO, 6 kk. 6.76
POMMITUSLENNOT OLISI
LOPETETTAVA
Vottot etuUlaDa
Suuryhtiöiden kokoukset eivät ole normaalisesti sen pa­remmin
sähköisiä kuin innoittaviakaan tilaisuuksia..Ihmisten
asemesta niissä tilaisuuksissa"puhuu" sanan varsinaisessa
m.erkityksessä raha, nimenomaan Suuri Raha. • Yhden tai
kahden oakkeen omistaja ei edes ajattele yhtiökokoukseen
menoa; ja jos joku pikkuomistaja. sellaiseen tilaisuuteen me­nee,
hän saa heti huomata, että merkitystä ja arvoa on vain
niillä henkilöillä joilla on paljon osakkeita.
Mutta yhtiökokouksissakin tapahtuu toisinaan jotakin
sellaista, mikä kiinnostaa ns. suurta yleisöä.
- Meidän rnielessämme on erikoisesti viime maanantaina
Torontossa pidetty Lcblaw Go. Ltd:n vuosikokous, missä
yhtiön presidentin, George C. Metcalfen kerrottiin sanoneen,
että "ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen, tänä vuonna ei
lisätä voitto-osinkoja."
Ettei kenellekään jäisi sellaista harhakuvaa, jotta liike­asiat
ovat huonolla tolalla, tai että voitto-osinkoja ei voitaisi
tänäkin vuonna li-sätä, jos niin haluttaisiin, mr, Metcalf kii­rehti
heti Hsäämään, että "johtokunta on päättänyt siirtää
voittokysymyksen ratkaisun ensi vuoteen. Nyt maksetaan
neljännesvuosittain RVa senttiä osaketta kohti."
Ylläolevan perusteella näyttää siltä, että mainitun yh­tiön
toimesta cn viiden vuoden aikana jaettu kunakin vuon­na
entistä enemmän voitto-osinkona, mutta nyt on "johto­kunta
päättänyt,'-' että lärnän asian ratkaisu siirretään tak­tillisista
syistä vuodella eteenpäin.
Tilastotiedot puhuvat tästä omaa vääjäämätöntä kieltä.
Mainittu yhtiö jakoi vuonna 1963 voitto-osinkona $13,027,930,
V. 1964 SS lakoi $14.202,945 jä vuonna 1965 se jakoi voitto-osinkoa
$16.010,468.
Ei siis ole lainkaan ihme, vaikka mr. Metcalf katsoi tar-.
peellisel-si yhtiönsä vuosikokouksessa selittää "liikevoitto­jen
taloudellista tarvetta", kuten on selitetty, ja vaikka e-räälle
grimsbylaiselle osakkeenomistajalle annettiin siellä
mikrofooni arvostellakseen elinkustannusten nousua tutki­vaa
alahuoneen ja senaatin yhteistä komiteaa!
USAn vaaleista
- Ensi tiistaina, marraskuun 8 päivänä, suoritetaan rajan
eteläpuolella vä.Iivaalit,. joiden mainingit ovat tuntuneet
tänne Canadaan saakka, • , .: ; •,
Perinteellisesti odotetaan, että hallituspuolue menettää
aina jossakin määrin asemiaan välivaaleissa, mutta eräät
mielipidetutkimukset viittaavat kuitenkin^siihen, ettei näissä
vaaleissa: tule tuntuvammin niin tapahtumaan. Äänestäjät
kannattavat — näin on selitetty — ulkopolitiikan jatkuvai-suutta
ja vakautuneisuutta ja antavat sen vuoksi kongressin
vaaleissa suurin piirtein äänensä nyt vallassa olevalle de-mokraattipuolueelle.
•
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Yhdysvaltain
valitsijain keskuudessa ole selvästi nähtävää tyytymättö­myyttä.
Kuten esimerkiksi CBG-TV:n tiistaisessa katsauk­sessa
todettiin, amerikkalaisten keskuudessa on suurta huo­lestuneisuutta
ja tyytymättömyyttä Vietnamin sodan pit­kittymisestä
ja rotupolitiikan paikallaan tallaamisesta. Tä­män
perusteella ovat mielipidetutkijat sitä mieltä, että tiis­taina
myös suoritetuissa kuvernöörivaaleissa siirtyy kanna­tusta
demokraateilta republikaaneille.
Tiistaina suoritettavissa vaaleissa on koko edustajahuo­neen
eli 435 paikan kohtalo; lisäksi valitaan kaikkiaan lOOsta
senaattorista 35 ja 35 kuvernööriä 50:stä. Demokraateilla on
tällä kertaa valtavan suuri enemmistöasema: Edustajahuo­neen
voimasuhteet ovat 249—139 demokraattien hyväksi,
senaatin 67—33 ja kuvernööripaikoissa 33—17 demokraat­tien
hyväksi.'
. Vaalituloksia odoteltaessa on mielenkiintoista panna
merkille, eitä republikaanien johtaja, Richard: Nixon en­nustaa
omalle puolueelleen ,6 uutta kuvernöörin paikkaa,
40 paikkaa edustajahuoneessa ja .3 paikkaa senaatissa. Täl-l.
aiset voitot eivät kuitenkaan horjuta demokraattien enem­mistöasemia.
Kuten edellämainitun canadalaisen TVnjhjelman yhtey­dessä
saimme vilaukselta nähdä, vaalitaistelu on pääasiassa
sirkusmaista mainoskampanjaa, missä vakava keskustelu
hetken tärkeimmistä kysymyksistä on jäänyt miltei lapsi­puolen
asemaan.. Esimerkiksi "suurissa vaalikokouksissa" on
soittokuntien lisäksi tunnettuja näyttelijöitä, laulajia ja mui­ta
"tähti" taiteilijoita samalla kun ehdokkaat keskittyvät
vauvojen suutelemiseen, äänestäjien kättelemiseen ja miel­lyttävästi
hymyilemiseen televisiokamerain edessä.
Luonnollista on, että Vietnamin sota ja rotukysymys
on vaaliväittelyssä. etualalla, mutta mitään ratkaisevaa ei
siinäkään yhteydes.sä sanota yksinkertaisesti siksi kun mo­lemmat
valtapuolueet ovat näissä asioissa samanlaisia kuin
kaksi pihlajämarjaa: demokraatit yrittävät vieläkin tekey­tyä
vähemmän sotaisiksi kuin republikaanit, mutta repub­likaanit
"syyttelevät", että Johnsonin hallitus on "varasta­nut"
republikaanien presidenttiehdokkaana- olleen Barry
Goldwalerin sotaisen ohjelman! Monet amerikkalaiset ää­nestäjät
sanovatkin, että "pata kattilaa soimaa, musta kylki
kummallakin."
Olisi kuitenkin väärin olettaa, ettei valitsijoilla ole mi­tään
valinnan mahdollisuutta. Tosiasia on, että jotkut eh-
New York. —- Arvovattainen
amerikkalaislehti New York Ti-mes
kehotti jälleen presidentti
Johnsonia lopettamaan Pohjois-
Vietnamin pommitukset mäörää-mättömäksl
ajaksi ensimmäisenä
askeleeiyi kohti rauhaa.
Presidentin- Kaakkois-Aasian vie.
railua koskevassa pääkirjoitukses­saan
lehti sanoi, että kestää jonkin
aikaa ennen kuin presidentin mat­kan
vaikutus maailmanpolitiikkaan
voidaan mitata.
Palattuaan takaisin Washingto-niin
Johnsonin olisi kysyttävä itsel-lliän,
mitä vielä voitaisiin tehdä
rauhan hyväksi. Presidentti John­son
edustaa valtaa, joka on suu-vcmpi
kuin koskaan aiemmin his­toriassa.
Voimaa voidaan käyttää
h.vökkäyksoon "ja vastarintaan, mut­ta
sitä voidaan pitää myös varalla.
Tämän vuoksi useat valtiomie­het
.ja muut tarkkailijat eri puo­lilla,
maailmaa, myös New York
Times, kehottaa jatkuvasti Yh-xlysvaltoja
toimenpiteeseen^ joka
saattaa' merkitä enemmän kuin
Julcuisat julkilausumat: Pohjois-
'Vietnamin pommitusten lopetta-imiseen
määräämättömäksi ajaksi.
lEnsimmäisen siirron kohti rau-
Ihaa tulee tapahtua siltä puolelta,
Joka on voimakkaampi, sanoi
llehti.
Jphnson huomasi
nyt Kiinankin
Kuala Lumpur. — VhdyKvaUain
presidentti Johnson varoitti, sun­nuntaina
Kiinaa 'sanoen, että ke­hitteessään
ydinvoimiaan Kiina
Joutuu samalla itse vaaraan.
J^pminentoidessaan ensimmäisen
Kerran Kiinan äskettäin tekemää
ohjusydinkoetta Johnson sanoi
puhuessaan Kuala Lumpurissa
!VIale&ian hallituksen hänen vie-
, rifilunsa kunniaksi tarjoamilla
pbivällisiilä Kiinan johtajien kä-
$^ttävän, että Yhdysvallat "voi ja
haluaa torjua .sen".
Presidentti toisti samalla Yhdy.s-valtain
lupauksen antaa tirkens;i
yduia.seettoniilie maille, jos ne tar­vitsevat
sitä Kiinan ydinaseilla ta­pahtuvaa.
" k i r i s t y s t ä " Vii.staan. Rau.
hanomaista politiikkaa harjoittaval­la
Kiitjalla ei ole mitään pelättävää
yhdy.svaltain taholta. Johnson jat­koi
ja kehotti .Kiinaa käyttämään^
voimavarojaan taloudellisen kehi­tyksen
edistämiseen. eikä ydin.so-taan
valmi.slautiiniisi^en.
' Rauhanomai.sta politiikkaa har.
joittava. Kiina voi odottaa y.stävyyt-tä
ja yhteistyötä. Jo.s so taas har­joitta
häikäilemätöntä politiikkaa,
se voi odottaa Yhdysvaltojen ta­holla
valppautta ja ankaruutta."
"Kansallisen ydinaseen kehittämi
ncn ei tee ainoastaan kansainvälisiä
aseistuk.sen valvontaa,, tähän mu­kaan
luettuna kansainvälinen ydin^-
koekiello.sopimu.s Ja soiiimiis ydin­aseiden
leviämisen estämiseksi, ny­kyistä
vaikeammaksi. Kiina joutiui.
samalla itse vaaraan, sillä' Kiinan
johtajien täytyy ymmärtää, että Yh­dysvallat
voi ja haluaa torjua kiina­laisten"
kehittämän ydinasevoiman."
Valkoista taloa lähellä olevi.sla
piireistä kerrottiin myöhemmin, el.
tei presidentin lausunto merkitse
uhkaamisia tai uhkavaatimusta.
Presidentti halusi vain tehdä tiet:
Uivaksi, että Yhdysvallat pystyy tor­jumaan
Kiinan mahdollisen hyök-kji'yksen.
Kii^kkojen lausunto
Vietnamin sodan
lopettamiseksi
Helsinki. — Vallankumouksen
iteologincn arviointi ja kannanot-ito
Vietnamin kysymykseen- olivat
Ikeskeisinä Sofiassa, Bulgariassa
'lokakuun 17—23 päivänä pidetys­sä
Prahan kristillisen rauhankon.
ferenssin neuvoa antavan komi­tean
kokouksessa. Suomen kirkon
virallisena edustajana osallistui
tähän Itulgarian ortodoksisen
kirkon järjestämään kokoukseen
pastori Jouko Martikainen Turus.
la. Hän on myös järjestön suu­rimman
työelimen, 150-henkisen
neuvoa antavan komitean jäsen.
Prahan kristillinen rauhankonfe-ren.
ssi on protestanttien ja ortodok-
.iien yhteinen ekumenisia rauhan­pyrkimyksiä
ajava elin. kertoi mat­kallaan
vastikään palannut pastori
Martikainen. Vaikka liike periaat­teessa
onkin ottanut myönteisen
kannan kristittyjen osallisluml.selle
vallankumoukseen, kokous tähden.si
voimakkaasti sitä. eitä ensin on käy­tettävä
kaikki väkivallattoman toi-;
niinnan mahdollisuudet.
Viemamin kysymys muodostui
kokoukse.ssa laistehin aiheeksi. Kes­kustelujen
pohjalla voitiin kuiten­kin
hyväksyä yksimielinen julki­lausuma.
Kokous päätti vedota en-
.aen kaikkea hallituksiin mutta
myös kirkkoihin ja va.stuuta kanta,
viin henkilöihin että ensi lila.ssa
koottaisiin voimat Vietnamin sodan
lopettamiseksi.
Euroopan ratkais-
Savakaikkl
ongolfliansa
Moskova. — Pravdan tarkkailija
Viktor Majevski kommentoi äsket­täin
Ranskan presidentti de Gaul­len
. pitämää lehdistökonferenssia:
•'Ranskan presidentin antama haas-:
tattelu todistaa j ä l l e e n kerran, että
amerikkalaisten Vietnam-aggressio
kohtaa yhä enenevää vastustusta
Euroopassa ja koko maailmassa.
Amerikkalaisten valheellisiin argu­mentteihin
uskovien joukko piene­nee
jatkuvasti".
Lehti jatkaa, että de Gaullen lau.
sunnoista erotti. selvästi arvostelut
koko s i t ä järjestelmää vastaan, jon­ka
Yhdysvallat sodanjälkeisinä vuo­sina
toi Eurooppaan otettuaan it­selleen
kutsumattoman ; holhoojan
tehtävät.
- Pravda arvostaa korkealle Rans^
kan presidentin lausunnon, jonka
mukaan -maanosamme — laidasta
laitaan — on saatava itsenäisesti
j ä r j e s t ä ä asiansa/maiden on sovit-'
tava keskenään ja ryhdyttävä yh­teistyöhön.
Lehti toteaa, että Rans­ka
ajaa nyt samaa asiaa kuin Neu­vostoliitto
ja sosialistiset maat. Täl­lä
pohjallahan Ranska ja Neu­vostoliitto
yhde.ssä muiden sosialis­tisten
maiden kanssa ovat päässelt
jo erittäin hedelmällisiin tuloksiin.:
TttlevJen ''kinfiibmisten"
kupolitaht
Moskova. — Ei ole tietoa, olivat­ko
uusimman neuvostoliittMaisen
Kuun kiertolaisen Luna.l2:n maa­han
välittämät tiedot rohkaisevia
ihmisen kuulennon kannalta vai
eivät. Joka tapauksessa neuvosto­armeijan
lehti Krasnaja Zvtzda
antaa mielikuvitukBellisen vallan
ja luo lukijan eteen kuvitelman
siitä, millainen tulevaisuuden kau
punki tulee olemaan. On yllättää
vää, että Kuun asuttamisessa on
näiden ' suunnitelmien" mukaan
osuutensa luolilla, kuten ihmisen
alkutaipaleella maan pinnalla.
Ministeri jirvosteU
Canberra. — Australian armei-jänniihisteri
Bruce AVhi^ aiheutti
tiistaina poliittisen myrskyn sartd-malla,
että amerikkalaiset ottavat
Vietnamissa riskejä joita voidaan
pitää suorastaan itsemurhana.
White sianoi, että hän puhui omasta
eikä hallituksen puolesta.
Pithe aiheutti sensaation Austra­liassa,
jossa puolueet valmistautu­vat
yleisvaaleihin. Oppositiossa ole­va
työväenpuolue on arvostellut
pääministeri Harold Holtin Viet­namin
politiikkaa. Hallitusta syyte-
Lopuksi Pravda toteaa, eitä I ä n - ' t ä ä n siitä että se seuraa sokeasti
amerikkalaisten sotastrategiaa ja
aliarvioi australialaisten sotilaiden
tappioita.
yVhiten kerrotaan myös sanoneen,
ettei eteläviethamilaisiin voi kriisi-tilariteessa
luottaa. Hän uskoi* et­tei
Pohjois-Vietriam luovu taiste-lusta^
vaikka pommituksia lisättäi­siin
miten paljon tahansa.
Pääministeri Holt on pyytänyt
VVhiten puolesta täydeliislä .selon­tekoa..'.^^
nessä on viime aikoina yhä useam
min myönnetty, etteivät US.An 're­septit"
ole koskaan sopineet Euroo-palle
ja sitä vähemmän ne kelpaa­vat
nykyaikana. Eurooppa etsii eu­rooppalaista
ratkaisua ongelmilleen,
ja tästä näkökohdasta de Gaullen
Eurooppaan itse itsensä kutsuneille
holhoojille antama läksytys on hy­vin
mielenkiintoinen.
voi tulla republikaani valituksi ku­vernööriksi.
Esimerkiksi edellämai­nitun
CBC-TVn ohjelman yhteyde.s-sä
annettiin ymmärtää, että Kali­fornian
nykyinen kuvernööri Ed­mund
G. Brown on nyt vaikeuksissa.
To.siasiassa hän myönsi itse, että tä­mä
on "kovin vaalitaistelu" mihin
hän on koskaan osallistunut. Brow-nin
vastaehdokkaana on republikaa-
•lii^n oikeistosiipeen kuuluva filmi-
.näyttelijä Ronald Reagan, jonka va­lintaa
ei kukaan vastuuntuntoinen
henkilö toivo. New Yorkin osaval­tiossa
on republikaanien kuvernöö­rin
ehdokkaana nykyinen kuvernöö­ri,
Nelson A. Rockefeller ja hänen
vastustajanaan demokraattien Frank
D. 0'Connor. Mr. Rockefelleiin us­kotaan
pitävän pintansa näi.ssä vaa-lei.
ssa.
. . O n myös väitetty, niin oudolta
kuin se meistä ehkä tuntuukin, että
näi.ssä vaalei.ssa vie rotukysymys
kansalaisoikeuksien kannalta kat­soen
negatiivista-osaa. Valkoisten
"vastaisku" on odotettavissa siinä
muodossa että kannatusta kerään­tyy
niille, jotka vastustavat rotuky­symyksen
ratkaisua. Muistettaessa
sen, että niin republikaani- kuin dc-mokraattipuolueessiikin
on sekä oi­keisto
etlä ifberaali-siipensä, mah­dollista
on, että näi.ssä vaalei.ssa saa­vat
kummankin puolueen oikeisto­laiset
rotu.syrjinnän jatkamisia vaa­l
i v i en valitsijain ääneL
Mielenkiintoista on myös todeta,
että presidentti Johnsonin äskeinen
vierailu eräissä Kauko-Idän maissa
suoiitettiin suurimmalla o.salta vaa­litaistelun
henge.s.sä ja mielessä. To.
NKPn valtuuskunta
yierailee Suomessa
USA:tla lentäjä­pula
Vietnamissa
Washington. -^-^Yhdysvaltain il-mavoimilla
on puutetta taistelu,
lentäjistä lentohyökkäyksiin Poh.
jois-Vietnamia vaslaan, ja tilanne
paheni vielä entisestään viime
viikolla 24 lentäjän saatua sur­mansa
lentotukialus Oriskanylla
viime viikolla Tonkinin lahdella
sattuneensa tulipalossa.
Lehden artikkelin on kirjoitllanut
arkkitehti Nikolai Kolomijets. Hän
selittää, että nyt on tullut aika aja­tella
Kuussa sijaitsevien tajojen
tyyppejä J a kokonaisia kaupunkeja­kin.
Hän kuvittelee, että tulevan
kaupungin pitää olla tukeva suoja­paikka
Kuun ensimmäisille asuk­kaille
J a samalla kaunis.
Vaikka yhtään nokaretta Kuun
pintaa ei ole vielä avaruusalusten
avulla saatu maan pinnalle^ edel­lyttää
Kolomijets, että kuutalojen
rakennusaineena voidaan käyttää
Kuun pinnan peittävää. ainetta', jo-ka
muistuttaa vulgaanista hohkaki-veä
tai basalttia. Hän arvelee, että
näistä käsiteltyinä tulee yhtä lujia
rakennusaineita kuin betoni on ny­kyisin.
Kirjoittaja on kuitenkin si­tä
mieltä, että Kuun ensimmäisinä
taloina^.tulevat olemaan'maasta sin­ne
lähetetyn suuret raketit, jotka
voidaan täyttää ilmalla. Alkuaikoina
voidaan asuntoja sijoittaa myös luo.
l i i n , joita ihminen voi luoda räjäyt­tämällä.
Kuukaupungin talot tule­vat
tekijän kuvitelmien'mukaan ole­maan
kupolikattoisia ja niissä on
yhteys toisiinsa. Jotta kupoli kestäi­si,
on huoneeseen järjestettävä noin
0.001 ilmakehän paine. Kirjoittajan
kuvitelmien mukaan Kuussa tulee
olemaan puistoja, joita suojaverhot
peittävät, ne antavat vaihtelua
Kuun yksitoikkoiseen maisemaan ja
ihmisille happea Ja ruokaa.
visla piireistä kerrottiin lauantaina,
et ä laivaston tukialuksilla on tällä
Helsinki; — Neuvostoliiton kom-1 hetkellä ainoastaan 2.000 lentäjää,
munistisen puolueen valtuuskunta,
joka NKPrn poliittisen toimikunnan
j ä s e n e n , keskuskomitean sihteerin
.M. A. Suslovin johdolla vierailee
TV-lähetys
maailinan ymp^
Lontoo. — Afnakin yhdeksän
maan lelevisionkatselijat saavat ti­laisuuden
seurata ensimmäistä sa-l
e i l i i t t i en välityksellä maailman ym.
päri. lähetettävää televisio-ohjelmaa
ensi yiiodeh kesäkuussa, sanoi jöh-laya
neuvostoliittolainen radio, ja
televisioasiantuntija.
i "Tämä on television historian vaa-
! livimpia suunnitelmia", sanoi Neu-
Yhdysvaltain laiva.stoa lähellä ole- vostöliiton radion ja television pää­johtaja
Nikolai Mesjatsjev.
Yhteistyösuunnitelmaan ovat. tä^
hä nmenenssä liittyneet Yhdysval-siasia.
ssa jotkut huomioitsijat ovat
•dokkaat ovat hieman liberajalisempia kuin toiset, ja että jot- sitä mieltä, että hänen matkansa,
kutohdol-kaat ovat .sotakiihkoilijoita jota vastoin toiset ovat "i'hin liittyi kokonainen armeija
harkitsevampia miehiä. Mutta tämä jakaantuminen tapah- kirjeenvaihtajia, valokuvaajia ja fil.
tuu yksilöpohjalla eikä niinkään paljoa puolueperustalla. - """"H"',?^
rr- • U4 I ••'•••il • •/ . . , itandaa dempkraattipuolucen hyväk-
Tassa yhteydessä on huomio kiintynyt visseihin-yksilöi- ,si„,jui „iiis.sä olosuhteissa voitiin
hin. Meille on selitetty, että Kaliforniassa ja Nev^r Yorkissa jjärjesläji.
.Suomessa SKPn kutsusta; saapui
HeL«;inkiin maanantaina Moskovan
pikajunalla..
NKPn valtuuskuntaa vastaan mat­kusti
Vanikkalan raja-asemalle SK-Pn
poliitti.sen toimikunnan jäsenet,
järjestösihteeri Martti Malmberg ja
kansanedustaja Taisto Sinisalo sekä
SKPn kansainvälisen osaston sihlee'
l i Olavi Poikolainen.
• Helsingin asemalla valtuuskunnan
ottivat vaslaan SKPn poliittisen toi­mikunnan
jäsenet. Vieraiden ensim­mäisen
päivän ohjelmaan ei kuulu­nut
mitään, virallisia tilaisuuksia.
Keskustelut SKPn edu.slajien kans­sa
alkoivat tiistaina aamupäivällä.
: Keskiviikkoisessa ohjelmassa vie­railla
on myös käynti edu.skunnassa
ennen täysistunnon alkamista sekä
käynti presidentti Kekkosen luona
linnassa.
NKPn valtuuskunnan jäsenet
ovat puoluesihteeri Suslovin ohella
NKPn, kesku.skomilean sihteeri B.
N. Ponomarev, Leningradin alueko­mitean
ensimmäinen sihteeri V. S.
Tolstikov, Moskovan aluekomitean
ensimmäinen sihteeri V. L. Konotop
sekä NKPn kansainvälisen osaston
varao.sastopäällikkö A. S. Beljajev.
mikä on 7.50 vähemmän kuin nor- Englanti. Puola. Neuvostoliitto,
maalistr on suunnitellu. Laivasto on Australia, Japani; Meksiko Intia ja
arvioinut, että jos lentäjät luopuvat Canada
palveluk.sesta yhtä suuressa määrin j ohjelma, jonka työnimenä on
kuin nykyi.Mu lenlohyökkäyksien \ •:'s\uid\man vmpäri 80 minuutissa",
maraa Pohjo..s.Vielnamiin on supis-1 K-äsiitää materiaalia kaikista yhdek-te:
tava vuoden I96öalus.sa. Toisena säslä maasta, ja se on suunniteltu
Intialaisia on
500 miljoonaa
Delhi. — Intian väkiluku oli
kuun vaihteessa ylittänyt 500 mil­joonan
rajan, ilmoitti täällä ilmes­t
y v ä ' P a t r i o t " .
Maan väestönkasvu on päivittäin
34,000 henkeä. Kasvun jatkuessa sa­manlaisena
on Intias.sa 30 vuoden
kuluttua miljardi asukasta.
mahdollisuutena on. etlä lentäjiä ei
päästetä laivastosta ennenkuin he
ovat palvelleet kolme kuuden kuu.
kauden pituista taistelukautta.
Viimeksikuluneiden viiden vuo­den
aikana palvelus.sopimuk.sena uu­sineiden
lentäjien määrä on vähen­tynyt
80:slä 4<) prosenttiin. Jos len-t
kuuden kuukauden; pituista laislelu-kaulla
nykyisten kahden sijasta,
tämä luku laskee jyrkästi.
Vietnam-lentäjä
äjät pakotetaan palvelemaan kolme i Pakeni Ruotsiin
lähetettäväksi 2.5. kesäkijuta.
Suunnitelmasta ilmoiteltiin Mes-jatsjevin
päätettyä epäviralliset
neuvottelut BBC:n pääjohtajan sir
Hugh Greenen kanssa Moskovassa.
Irlannin jjää-ministcri
eroaa
Dublin. — Irlannin pääministeri
Sean Lcmass suunnittelee eroa tä­män
vuoden lopulla kerrottiin luo.
tenavista lähteistä Dublinissa.
67.vuotias Lema.ss on toiminut
pääministerinä vuodesta 19.59, joU
loin .silloinen pääministeri Eamon
de Valera valittiin Irlannin presi­dentiksi.
— E r i t t ä i n on vii.saus, erittäin
viekkaus. — Suomal. sananlasku.
Tukholma. — Amerikkalainen 22-
vuolias hävittäjälentäjä James
Hursl pääsi n kuukautta Etelä-Viet
nami.ssa sodittuaan lomalle kotiinsa
USA:han. Hurst päätti olla palaa­matta
lakaisin Vietnamiin ja pakeni
Ruotsiin.
E.xpressenille antama.ssaan haas­tattelussa
Hurst mainitsi, että ame-rikkalaislenläjien
kohteet eivät lä­heskään
aina olleet sotilaallisia,
vaan lentäjä saattoi yhden lentonsa
aikana pudottaa vietnamilaisiin ky­l
i i n Jopa 50—100 napalm- ja fosfori-pommia.
ilur.st on valinnut asuinpaikak­seen
Uumajan ja valmistautuu par­haillaan
aloittamaan yliopisto-opis­kelun.
Bayer valmistaa
hermomyrkkyä
Eräiden ruotsalaisten järjestö­jen
Tukholmassa Julkaisema Viet­nam
Bulletin kertoo lokakuun nu­merossaan,
että amerikkalaisten
ja länsisaksalaisten tutkijoitten
yhteistyön tuloksena on onnistut-tu
kehittämään uusi kemikaali-nen
taisteluväline — V-kaasuksi
nimitetty hermomyrkky. Hermo­myrkyn
kehittäminen on tapahtu-
' nut USA:n armeijan kemiallisen
osaston — US Army Chemical
Corps — ja Bayer-yhtymän yhteis-työnä.-
;••
Artikkelissa viilataan siihen, et­tä
Bayer-yhtymäHä on USA:ssa ty-läryhtymä.
Kansas Cityssä'sijaitseva
Chemagro Corporation. "Lähiaikoi­na
Bayer aikoo Bonnin hallituksen .
suostumuksella laajentaa yhteistyö­tään
US. Army'Chemical Corpsin
kanssa ja nostaa sekä tutkimus, et.
l ä tuotantokapasiteettiaan USi\:ssa.
Liittoutuneiden sodan päätyttyä
tekemän sopimuksen mukaan kielle­tään
Länsi-Saksalta kemialliseen
sodankäyntiin käytettävien aineiden
kehittäminen ja valmistaminen alu­eellaan.
Tämä kielto on kierretty
amerikkalaisen tytäryhtymän avul­la."
; USA on tehostanut kemiallista
solaansa Vietnamissa jatkuvasti.
Vietnamilaisten tietojen mukaan oli
maassa v. 1964 11.000 myrkytyksen
uhria ja viime vuonna 46.247. Suu­rin
osa myrkytyslapauksista on saat­tanut
puuston ja viljelysten tuhoa,
miseksi käytettyjä kemikaaleja le­vitettäessä
sissien hallitsemille alu­eille.
V. 1964 levitettiin tällaisia
kasvullisuuden tuhoavia aineita yli
500.000 hehtaarin alueelle ja vii­me
vuonna 700.000 ha alueelle.
PÄIVÄN PAKINA
"BUSINESS ON BUSINESSTA"
Yhdysvaltain hallitusmiesten
kaikista "rauhanpuheista" huoli­matta
näyttää sillä, että sikäläinen
"business-maailma" odottaa Viet­namin
sodan laajentamista ja te­hostamista.
Ja sola on hyvää, erittäin hy­vää
liiketoimintaa suurbusineksen
kannalta katsoen. -
Niinpä VVashinglonista saapu­neissa
uutisliedoi.ssa kerrotaan.
nopeasti kuin viimeisen kahden
vuoden aikana. United New.<? and
World Report-lehden tietojen- m\ir
kaan kuluvan vuoden jokaisella
neljännek.sellä kasvoivat YhdysvaN
tain sotilasmenot 4.2 j n i l j a r d i l la
dollarilla. Yhtiöiden asiantuntijat
uskovat, että J ä m ä "kasvuvauhti"
säilyy myös vuonna 1967.— ehkä­pä
kasvaakin siitä; Lehti lainaa
hallituksen erään talousmiehen
e t t ä yhdysvaltalaiset liikeniiehel- lau.sunloa. mikä viittaa siihen et-rakentaval
nyt lulevaisuudensuun-nitelmiaan
nimenomaan siinä us­kossa
ja toivossa, että Vietnamin
solaa laajennetaan.
Vietnam on pääs.vynä siihen, et­tä
yhtiöiden asiantuntijat ennu.ste-levat
tällä hetkellä ennen näk.vmä-töntä
nousua vuodek.si 1967,: kir
j o i t i i äskettäin Washington Po.st-lehti.
Asinlunlijal vovat vakuuttu­neita
siitä, että vuoden 1967 lop­puun
mennessä Pentagon Ii.sää
Etelä-Vietiiamissa olevien asevoi-miensa
lukumäärää 500—600, tu­hanteen
sotilaaseen, , •
YhdysväUalaiset liikemiehet
ovat varmoja siitä, että hallituksen
sotuniepot kasvavat edelleen yhtä
tä Vietnamin sotaan tarkoitetut
rahastot kasvavat jyrkästi.
Suurbusiness on ehdottoman var
ma siitä, e t t ä vuosi 1967 tuo sille
hyvät ajat, toteaa Wa.<5hington Post
lehti.
Ja "mitä suuret edellä, sitä pie­net
parkuen perässä". Suurbusi­neksen
etuna on "laillisuus" eli
laillinen oikeus kahmia voittoja:
sodan kustannuksella. Pienempien
yrittäjien täyt.vy usein tinkiä lail-'
lisuuskäsitteistä, mutta tavoite on
sama — nopea rikastuminen so­dan
aiheuttaman kurjuuden, kärsi­myksen
ja hävityksen hinnalla.
Vajaa kuukausi sitten tiedoitet-t
i in Washingtonisla, ettii hallituk­sen
operatioja tutkiva elin oli
siellä todennut, että suuri määrä
Yhdysvalloista Saigonin sotilas­juntalle
lähetettävästä "avusta"
menee, välikäsien kautta miltei
suoraa päätä Vietkongille.
Maimlun laitoksen tutkimusten
mukaan Etelä-Vietnamiin lähete­tyn
avustuksen liimoilta_on paljas­tunut
lahjustelua, mädännäisyyttä
ja muslanpörssin toimintaa. ,.
Kaikkein .suurinUi huomiota kiin
nitetään Yhdysvaltalaisen Kansain,
välisen kehitystoiminnan hallin­non
Saigonin lähetystön toimin­taan,
jota syytetään siitä, etlä se
elää kuin viimeisiä päivää jättäen
huoltamalta'asiansa.
Mainitun elimen kautta on vii­me
kesäkuussa päättyneen vuoden
aikana Etelä-Vietnamiin pumpattu
$420,000,000 arvosta kulutuslava-raavustusta.
Sinä aikana meni Ete­lä-
Vietnamiin kaiken kaikkiaan
$728,000.000 arvosta talousapua.
Mutta O.sa näistä:"tavaroista saa­daan
nyt suurissa inäärissä Yhdys­valtain
asevoimien avulla takaisin
Vietkong s i s s e i l l ä ' sanotaan ra.
portissa.
Edellämainittu $420,000,000 ar­voinen
avustusmäärä edustaa kol­mea
neljännestä Etelä-Vietnamin
koko kulutustavaratuonnista mai­nittuna
vuonna ja raportissa ker­rotaan
Saigonin lähetystyön apu-lai.
sjohtajan sanoneen, viime tou­kokuussa,
että. suuri määrä avus­tuslähetyksistä
on mennyt suoraan
Vietkongille. Hän arvioi, että ai­nakin
"60 prosenttiirjivustuksesta
käytetään johonkin muuhun kuin
sille aiottuun tarkoitukseen."
Saman . henkilön kerrotaan sa­noneen,
että osa näistä Yhdysval­tain
avustustavaroista on mennyt
'Kambodshaan. Thaimaahan ja
kommunisti-KiinaanT'
Jos USAn "avustustavaroista"
menee, kuten Saigonin lähetystön
johtajan kerrotaan sanoneen, ai­nakin
60 pro.senttia mustaan pörs­siin
ja sitä tietä peräti muihinkin
maihiUi niin selvää on että siitä
on suuria lahjus-, kiristys, j a mui­ta
tuloja pienemmille yrittäjille,
jotka haluavat myös suorittaa
osansa "sotaponnistelujen edistä­misen
hyväksi", kuten Juhlaillal­lisilla
on tapana ainakin viidennen
tai kuuden 'kukonhänläryypyn"
jälkeen lennokkaasti puhuen selit­tää.
— Känsäkoura.