Vapaus, August 12, 1954

              ^Torstains, elokuun 12 p. — Thursäay, August 12,1934
inisteri
* » M.
r - (VS)" Päämlalsterl
iigrefc,lM»jM!tteli «lok, i pnä K e -
tOmässään puheesea maaU^;
tO^nöetta eei:ä.&uomda
; «fcl' lilanne maaljmassa
rti jrjRfofclfr^^q i,ko^evan välicnisel*
,-,,,^;,^Äi&^an«aämista Qenevessä o l i
" ' 'ttioniodett^riöar-aisele-t,,
j«uraD>sfn?- Suurval-
'iaylttjrud^iTäliset sufctect ovat k u l -
ilg^li^^elleea^erittäln^lcireiät^Ja ne^'
-'"g^<,^£i}it^suurta p|.
t kansainväliset Jtysy-i
i ) p i j | i i b e u t t a i s i uusia seUckauksil^
HseÄtausten ulkopuolölÄ^ja^^
o rauhalliseen, rakentavaan
ji^Äuvpstoliiton kanssiit 'solnii-
^ »plniul«en yhteydessä, an
.jgnJtilkilausuJna5sa, Jokaesiintoi
•~Wjja. Neuvostoliiton väliset h y -
' "i .otettiin, tämä '}:aMniiik
^ - . v - ^ ^ - - i ^ rauhan ylläpitäminen
.Saofnelle.; myös. kaapr
ik^iuaiaäXi^^ ei
. laklv^vaan myfis.Hiksi»' että
•tiH^tanfo,'Jnrten (cAuiettaa
^tsfemm^ ^läaksei|itne|«^
määrin kuin ',useimmat
5fiuuren'vlennln-että laajan
suhteessa^ tuotannon
:0mic,on 80(|an;iälkd^^^
sikäli; että ylenti on muo-myös;
metalli-
Joka Neuvostoliitosta on
Ittoimo^isctv ;nmTkklnansa,
-Euroopan; maat' !mua'
^vät^*VÄllltsevan•-ascmänsa
teollisuuden rmarkkinoir
jvaävJaka;Utumlsta idän ja
äUlia. Vaikllilakin, uusi 5^
läs^nterkitsee ^entistä sua-j
_ _ , „ . ^imituksia, el se'edellytä uu-u|^|
inV<^]|ntcja metalliteollisuudel-
• 'iftoiC osuus^'Wko-
-' mi^viimö-vuoni.
piä?lMnf;lnUiii*:
tegacssljaäi:
)aajeiät«iJTO|;e^^^^
'liKl^'?iä^nti^
päin suuntautuvaa vientiämme. Neu--
vosroliltto idässä j4, Iso-Britänni^
lännessä iulevatijiten pysymään ensi-"
sijaisina kauppatutt^vinatnme. K u l u ­vana
vuonna suuntautunee vfcntimme
en^Lsijaisesti leo-Britannlaan.
Kaikki, Jotka oyat läbemmbi Uir,
iustuneet uuteen ilauppaM(rfntv^
' n^ti, ovat yksimielisiä siitä, että
st on maallemme eduUlaen. Se
>' merkStsGc monessa subteem.ed
tysfä aikaisempiin sopimofcsUn
verrattuna. ' ', '
•• Haluan tässii vain huomauttaa, että
N(!uvostoliitto uuden sopimuksen mu­kaan
tulee koko fioplmuskaudelta
maksamaan viennin Ja tuonnin eron
kullas.?a tai länsivaluutassa,;mikä mm.
tulee r helpottamaan raakaralnöian-T
kintojamme metalliteollisuutta var­ten.'
Lisäksi on otettava huomioon,
että tuontipuolella pääasiallisesti pn
tavaroltxt; joita itse olemme halunneet
6staa ja jotka itse käytämme^ JkSitään.
taipplöta tuottavaa transitokaijgpaajei
tarvitse harjoittaa. •
. Meidän on syytä, pääministeri l o ­petti,
hoitaa itäänpäin sutmtAUtuvaa
(kauppaamme hyvin; nlutta meidän,ei
suinkaan sUti ole «yytä heikentää tai
vaikeuttaa läntisiä ikauppasuhteitäm-
Tnc. lÄntiset markkinat ovat päin
vastoin kauan olleet' tärkeimmät
maallemme, joten meidän o n vastai­suudessakin
huolehdittava niistä. H a l ­litus
on vakuuttunut siitä, että moni­puoliset
taloudelliset ja kaupalliset
suhteet ovat maan eduksi.
Kavatnme^lesittää^faitdUJ»^Torontosta perheineen ja
'yXäkfim.' Kätam: pimätnaiuä' J rsiltä Taahast»:: Fort/ Allianyn ^
kaopyä^tfealltmoiltnksegto^jf^^
rakemipiU^4niatqir-jöeii,,nnii^ ITosf Fort Albanyn asotos ra-
: bemieitUavnoiD ISO/vnoUaifi^^ on
ylä edeUeenkin. onessaaa pohjoisessa etsimässä historalllsia paik­koja
ipilrndtosien laatimista
erikolsjnllialsaa varten; hän löysi tämän Ontarion , vanhimman
.i(anppaIInnoituksen'^teet;Jotl(a ovat peniisinvnodelta 1683, JoOo
- tämä lUMippalinnoitos/iafcennettiin Hndsonlahden rannalle.^^^^
nur. Foir kcvtoo lapsflleen siitä vanhan Intiaaninaisen pääkaUosta
minkä fiän löysi vanlian lianppallnnoituksen rannlolsta. . i » ^
Jangtse-joeii pinta ^
68 jalkaa iiormaalia
korkeaminaJla
iMiAaa. —' Pekingin radioiiedossn
torstaina sanottiin, että'Jangtse-rijoen
tulvimisentjohdostaonjoto pinta 68
(falkakf nonnaalia korkeammalla. T u - :
la on »pahin' mitä tunnetaan < K i i n an
historiassa. ^
^ —.Quebecin maakunta . on ainoa
Canadan maakunnista, Jossa on kak­sikamarinen
lainlaatijakunta. :
ptyöB^ länteen
SUnglM
flJbir«;^Glasar'Iiiattlalioxt
toniFrancis
ber Go. Ltd,
Iin PW
Chunbdrländ St. .,
'Onxario'
UUSI KAUPPASOPIMUS
LUd POHJAN VAKAILLE
TYÖMARKKINOILLE
Suomen kansa voi 3f^tyä ulkoministeriin:
''Erittäin hyyäi sopimus", sanoo'sopimuksesta;
SKDL:n puheenjohtaja K. L . Kullo^laus^nnossaän
neslinki. — .<VS) Saomen ,Ja
-Neuvostoliiton, vällllä^;M
; lieinäkuua: 17, pnä solmittu .vi&l
ivoottavfcesiävä kauppasopimtis ;0n
itnaassammc saanni lähes ykslmle
Ilsen hyväksymisen. Sitä on. Jo
ennätetty tutkia poolin Ja toisin
::v^^Un^fcökema^^
V' leeqkltt kolkea ' kokemuksiemme
^ edulliseksi OBoittaaua itletä. '
;:: A r v o s t e l l e ^ npu-i
a todettu se maamme talouseläij «»attamaia 'kaixppapoUtUkkaa naapu-
.md!le cduIIlkek8l.«jopa erällie-taoi^ " ^ « « « a kanss^^.tptesl suur^ englan­tilainen";
maailmanlehti :''Time8" jo
muutama vuosi sitten, sen tulevan
tantoalollle, kuten metaillteolil
, " suudellemme, aivan välttämäitö-inakbi.
Niinpä on ilman vasia^t-teitä
hyväksytty myö^^
teri: Kekkosen heinäkuun 20. pnä
::: antama haastattelulausunto. Jossa
; telidystä ^ sopimuksesta 'sanotaan,
> cttdse on erittäin hyvä sopimus. ?
:Tc5htylfauppasoplmus on:merkityk­sellinen
voitto sen poliittisen suun­tauksen
puolustajille, jotka vaativat
hyvien suhteiden ylläpitämistä 'ja ke­hittämistä
suureen itäiseen • naapu­riimme.
Kansamme saamat^kokemuk-sot
osoittavat, että väkivallolrij-emme
slelta mitään edullista. saa.; Sensijaan
todista va t monet kckemuksemme
Suomelle - edulliseksi ottaa" tosiasiat
EDllaisenaan ja pysyä naapurinsa
kanssa «välllölssä". " \
V miten suuria' Ileven-
;- nyksiä saimme mm. sotakorvans-
. s u o r i t u k s i i n v. /1918 hufatiiaiussa
solmitun' keskinäisen ystävyys-,
yhteistyö.^^^^^^
MUMkMntu «Kalkit tnyöhenunat*
flMCITYBOTTLING WORKS
r. VALMISTAA PAEHAAT VIRVOKEJUOMAT
mm pi-NO. ORANGE
11 anNNESOTAST.
Kokeilkaa
-SPEARMINT SODA YM.
DIAL 2-4532
F O R T W I L U A M , O N T A B IO
irariiaih fakaus siitä, että
mm
pysyy maassamme on se,
annatte l(annatuksenne
jlikalliseHe osuusliikkeelle.
täiih menetellen olette hyvä
canadalainen,^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ s
i l rUKEKAÄOSUUSLIJKEnÄNNE!
F; INTERNATIONAL CO-OP
i : •-. STORES LIMITED
M i
PORT ARTHUPJ, ^ ONOfARtO ,.
johtamaan ainakin uusissa; kansan-'
demokratioissa ennennäkemäitömään
taloudeUiseen-hyvinvolntUn.^^?
arviointi ön ^pitänyt paikkansa..Neu-vostolitlto
ei noudattamallaan kaup­papolitiikalla
: yritä anastaa ^^kauppa­suhteissa
; sen kanssa olevien maiden
teollisuutta ja markkinoita, vaan se­littää
erityisesti mm. suomen kanssa
äsken solmitun : kauppasopimuksen
yhteydessä annetuissa virallisissa l a u ­sunnoissa
kauppasopimuken tulevan
olemaan liyödyksi. : kumpaisellekin
maalle. J a kuten: sanottu, maamme
porvarillisetkintalousmiehet ovat s i i ­tä
seikasta oman maamme osalta yk­simielisiä.
Suomen kannalta tehdyn kauppa­sopimuksen
edullinen -vaikutus on
myöskin se, että sen ansiosta maam­me
suuressa määrin vapautuu kapita­lististen
maiden markkinoiden heilah­teluista
Ja pulista sekä voi ibarjolttaa
itsenäistä talouspolitiikkaa.
Tällaista etua el monilla muilla
mailla ole Ja siksi ne joka hetU
tontevat hartioillaan lJSA:n talon-delliseen
ylivaltaan 'pohjautavsn
riippnvaisanden.
(Niinpä aivan näinä päivinä pieni
Tanska, joka oninyynyt itsemäärää­misoikeutensa
U S A i n dollareista;'Jou­tui
U S A : n painostuksesta luopumaan
Neuvostoliiton tarjoamasta edullisesta
kauppasopimuksesta. Tällaiseen i itser
nälsyytensa myj^ni^en eivät maam­me
taantumuspllrit ole onneksi maa­tamme
pystyneet saattamaan. Siten
me ; voinune itse määrätä omista
asioistamme Ja noudattaa tekemiäm­me
sopimuksia.
Vaikeasti sulatettava kohta maam­me
amerikkalaissuuntauksen kannat­t
a j i l l e ' p n . kauppasopimuksen yhtey­dessä.
Julkaistu 6u6men Ja Neuvosto­liiton
'lausunto kansainvälisen poli­tiikan
perusteittä vistä. (BfaUltussajul-
^kilausumassa todetaan, että nykyisin
; n pakottava välttämättöpyya yhdis-itää
.kaikkien valtioiden ponnistukset
r a u h i ^ J a turvallisuuden-takaamlsek-siji|,,'^
tä taistelu raiihan puolesta Ja
uud^nscHlan uhkaa vastaan on kaik-klen;:
malden yiUelnen.etu^,^ riippu­matta
niiden yhteiskuiuallisesta r a ­kenteesta.
Edelleen julkilaustunassa
todetaan,: että Suomen Ja Neuvosto­liiton
hallitukset/ haluavat antaa pa--
noksensa rauhan Ja kansojen itur-vallisuuden
takaamiselle, J a . ilmltuo^
vat pyrkimyksensä edistää. k a i U n kei­noin
kansainvälisen rauhan Ja turval­lisuuden
ylläpitämistä sopusoinnussa
:ThdlstyneIden Kansakuntien Järjes­tön
periaatteiden kanssa. Siinä J i d U -
lansuman pääkohdat
'?; Igtaomaamme ne erittäin ajankoh-
(ftbdksl /Ja tarpteIlislksl.-iMeridt3emme
tyydlytyksellä. että Suomea haUitus on
Tilastojen numeroleikki
»mt l . fm
^Tosiasiat: pnhnvat pnolestaan"^
oli of^kkona K. WolIckln Urjtdi-;
' tantassa'artikkelissaj,'joka hiljat­tain
julkaisuin' Puolan y h t e en
.! : työvänpnolneen pää-äärienliannat.'
. ta jossa TrylnuiaXndnasa;^
kelissä tariKastellaan mleienliitn-tolsella;
tavalla YK :n talond^ilsiar
Jnlkalsaja — mitä ne kertovat ja
mitä ne. elröt.kerro.; Seuraavassa
julkaisemme WoUcKin artlkkel&i
liieman lyhennellen.
Jos « n olemassa asiakirjoja, Joiden
vaikutus on osoittautunut aivan päin»
vastaiseksi k uM on tarkoitettu; n i in
tähän tyyppiin kuuluvat ilman muu­t
a Y K : n taloudeUiset (julkaisut, joir
t a "epäpoliittiset" porvarilliset talous4
tieteUitjät kirjoittavat. !Maalhnan;tä4
loudelllsen tilanteen katsaus vuosHa
lt952 j a 1953 Jonka l ? K : n sihteeristön
tatoUfdellinen osasto hiljattain on
laskenut Julkisuuteen, ei, tässä suh­teessa
muodosta mitään^Mikkeusta.'
EI SANOTA KAIKKEA
Tosiasioiden täytyy^ olla erikoisen
kaunppuheisia. Jos niitä ei voida häm­mentää
valh sUlä väitteellä, että ttiki.^
jät ovat "epäpoliittisia", vaan joudu­taan
-myös turvautumaan totuuden
suoranaiseen vääristelyyn Ja salaa-imiseen.
Sillä. asettamatta nyt - l i y -
seenalaiseksi tilaston laatijoiden r e ­hellisyyttä
on ainakin sanottava, että
heidän käyttämänsä lähteet ovat u -
sehi mitä yksipuollsimpla:;. J a tulok­set
sen mukaisia. Viitatessaan esim.
Amerikan \ja Länsi-Euroopan maiden
hallitusten p a l o t i l a s t o i h i n katsaus
ilmaisee ohimennen, että tilannei täs­sä
suhteessa on tosiasiassa esitettyä
paljon huonompi, sUlä tilastot eivät
puhu mitään palkkatulojen verotuk­sen
noususta ija sitäpaitisi oli tilaston
pohjaksi koottu vain määrättyjä työ-lälsryhmlä.
Toiseksi ja tämä
seikka on olennaisin — katsauksen j ä ­sentely
Ja ainehiston valinta salaa
asioiden todellisen laidan Ja karttaa
totuuden rehellistä tarkastelua. On
todellakin vaikeata — vaikkapa Jcrftu
ottaisi ;}opa saman lähtökohdan Hnin
porvarilliset taloustieteilijät — kuvall-l
a täUä hetkellä kapitalistisessa maa-ilmassa
tapahtuvia taloudellisia i l ­miöitä
ottamatta huomioon sellaista
perustavaa laatua olevaa taloudellista
tekijää kuhi kapitalistiset voitot.
Niiden 69 tllatotaulukon joukossa, Jot­ka
katsauksessa esitetään ei ole a i ­noatakaan,
ijoka^ käsittelisi tätä k y ­symystä
Ja kommentaarit. Jotka:
yleensä valaisevat esitettyjen. lukujen
taustaa; eivät täytä tätä aukkoa.
Samanlaisia epäilyjä herättävät l u ­kuisat
taloudelliset käsitteet. Joita
usein katsauksessa käytetään, kuten
"ktÖutus"'Ja "kuluttaja". Siinä ei
edes millään tavoin pyritä Jakamaan
kulutusta ija kulut^Jia eri ryhmiin.
Olisi; 'Vaikeata vaatia katsauksen te-r
k^öiltä^ ongehnan ^rjärJestämälUstä
analysointiavluokkaJaon;iDäk%ulmas-t
a katsoenmutta Jopa porvarillisissa­k
i n tilastoissa ;:kuluttajat> onvyleensä
>jaoIteltu tulorajan : mukaan.^^:M
'iiellalsta ijaoittelua ei tehdä jäävät
sellaiset lausunnot kuin "kulutuksen''
taso p y ^ i . muuttumattomana" metkir
tyksettömiksii koska esim. tuona a i - :
kana General Motors-yhtymän presi-;
•dentti saattoi; ostaa Itselleenv kyra-inenennen
liwlpurren: 100,000 dolla­rilla,
mutta tuhannen General Motor­isin
erottaman työläisen oli luovuttava
-uuden puvuh'oston ajatuksesta. T ä ­mä
ei muuttanut "kulutuksen yleistä
•tasoa'', mutta siitä hu(äimatta se oli
merkitykseltään erittäin tärkeä ihniö,
ei voin noille tuhannelle työläiselle
( j a miljoonille muine) - vaan - myös
>X7SA:n taloudelliselle tulevaisuudelle
missä termi '•ylltuotantokrlislstä':, on
Illankin' hyvin tunnettu. J a lopuksi
katsaus' Sivuuttaa eräitä'aiheita/ Ja,;
eräitä maita hiljaisuudessa — tai a i ­nakin
melkein.
KETKÄ HYöTinVÄT?
;Tällaisessa tilanteessa'^katsauksen
lukijat pääsevät totuuteen' vain muu­tamilla
:^ määrätyillä.':: aloilla. Mutta
^^ämäkin «n,riittävän paljon teke­mään-
Katsauksesta huomionarvoisen; :
j.yupslna 1950 — 1953 I t kehitty-ndmmän
kapitalistisen maan — jotka
katsaus, jakaa eri ryhmiin ;— koko-halskansantulo
nousi 14 pros. nousun
oBessa !1953 3,5 pros. Kehityksessä
esUntyi suurta epäsuhtaisuutta..- K u n
tänä nelivuotiskautena -'kansantulo
«ousivTJSArssa: 14,5 pros.- Kanadassa
IT pros; Ja Länsi-Seksassa 31,5 pros.^
n i i n XVoglannissa se nousi v am 7 pros.
Ranskassa 6 pros. Skandinavian
maissa samoin 6 pros. j a . Belgiassa
4,5 pros. Katsaus selittääi että mää­rätyissä
Länsi-Euroopau maissa ras­kaat
varustelukulut vaikuttivat t a ­loudelliseen
perustaan; joka siten a n ­toi
huonoa vastakaiun edellytetylle
kiihokkeelle aseistautumisen muo­dossa.
ri Selvästi sanoen tämä merkitsee s i ­tä,
Wolicki lausuu, että U S A : n Länsi-
Euroopassa herattelemä. kilpavarus­telu
on heikentänsrt, eikä suinkaan l u -
Jtttanut noiden maiden talouslamaa.
Aseistautuminen on mainittu .tällä
paikalla siksi: että kansantulon kas­vu;
e l ole merkinnyt tuotannollisen
tulon kasvua.
Katsaus ei tutki lainkaan sitä k y ­symystä
ketkä ovat: -hyötyneet varus-tatitumisesta.
Onnimittäln huomioi-ta'yB;
että-kansantiUon/.kohdalla: te^
pahtul 14.pros. nousu mutta koko-nälskuhitiiksessa
nousu:: o l i :vain:: 7,5
pros.' Usäksi tUastot,: Joita e i ; kat^
sauksessaesitetty, kertovat, että k u ­lutuksen
nousua on tapahtunut val­taosalta;
vain niiden ryhmien piiris­sä.
Joiden tulot ovat korkeat. Mono-pollyhtymien:
pääomansijoitukset• kä-sittäYätalnakinpuoret
noususta..
WolIcki:'jatkaa: K u n teollistuneissa
kapitalistisissa palssa kansantulon
noiisru näiden nejjän •vuoden kuluessa
OU- 14 OTOS.: n l ^
kansanaemokratloissa vastaava nousu
vaihteli 34:stä 58:aan prosentiin; K a t ­saus
selostaa ihastuneena sitä teolli­sena
kehityksen poikkeuksellisen no­peaa:
tahtia, joka on ominaista sosia­listisen
leirin maille — myös jäUeen-
•rakennusvaiheen jälkeen. Se k i i n ­nittää
huomiota: myös niiliin suun­nitelmiin.
Joita näissä maissa alettiin
toteuttaa 1953 maatalouden j a k u ­lutustavaratuotannon
kehittämiseksi.
ETEVXHHYYS MYÖNNETTÄVÄ
Jopa T?K:n sihterlestön porvarillis­ten
taloustieteinjölttenlcin on myön­nettävä;
- että rauhanomainen kehit-tyksemme
on ihmisen J a hänen tar­peittensa
' palveluksessa.' Täten he
tunnustavat myös että järjestelmäm­me
etevämmyys e i käsitä vain 'sitä,
että' maittemme Icansantulo" -kasvaa
paljon nopieammin kuin •kapitalisti­sissa
: maissa,' vaan- .myös sen, että.
tämä :: nalssamme * tapahtunut nousu'
palvelee ihmistä "Ja hänen tarpeitaan.
, Todeten, 6ttä katsa.uksessa sivuute­taan
täysin K i i n a n Kansantasavallan:
saajvutukset, jolle on annettu yhtä
paljon tilaa kuin Pormosan-Kiinan
m^erirosyotuMkohdalle;'; WolIckl • jat­kaa:
'
: lESL ole mikään, salaisuus, kenen pai-^
nostuksesta YKcn sihteeristö päätti
luoprua katsauksen siitä osasto jos-,
sa ajankohtaisin numeroin selostet­t
i i n kansan K i i n a n taloudellisia saa­vutuksia,
j a tyytyi\ muutamiui y l i ­malkaisiin
huomautuksiin taloudelli­sesta
sinmnltelmastavv. 1953 — 1957
(ja lausuntoon, että vv. 1950 —1953
teollisuustuotanto nousi Kimassa no­peasti
/ j a elintarvetilanteessa on e-sUntynyt
t>aranemista.
Se seikka, että katsauksessa ei t a r ­kastella
kansan K i i n a n kellitystä .ori
sitäkin silmiinpistävämpää, kun tämä
kehitys on jyrkässä ristiriidassa k a p i ­talistisen
maailman takapajuisten
maiden kanssa, joUiin kansan K i i na
kuului viisi vuotta sitten. Ne ver­tailut,
joita tässä tapauksessa 'olisi
ollut mahdollista tehdä, eivät o l ­leet
katsauksen "sensuroitsljoiden"
mieleen.
Pariisi. — Rahaministeri Edgar
Faure ilmoitti kansalliskokoukselle
elokuun: 5 pnä,: että : tuotantotaso
Ranskassa oli vuonna 1953 vain 7 pros.
korkeampi kuin vuonna 1929.
ennakolta saanut tutustua Julkilauc
sumaan, teihnyt siihen eräitä tarkis­tuksia
Ja sitten julkisuuteen saatetus­sa
muodossa sen yksimielisesti hyväk.
synyt.
Luonollisesti on Suomen ja Neuvos­toliiton
uusi kauppasopbnus herättä-trst
kazisainväUsestikin vilkasta -huo­miota.
J a ymmärrettävää on, että tie­to
siitä on varshikin kolmannen maa­ilmansodan
: valmistelijoiden keskuu­dessa
: otettu '^huolestuneina" vastaan,
Banha ja kansojen tnrvaltlnras
. ehmt'sovl; heidän snnnnitelmlinsa.
Siksi näyitellään sUta taholta
maallonme hapanta naamaa;' ja
peloitcUaan talondelllsilla knriti^i-menpiteillä.
Solmimamme uusi kauppasopimus
mericitsee entistä laajempaa taloudel­lista
: kanssakäymistä maamme Ja
Neuvostoliiton välillä Ja palvelee sel­laisena
kansojen välisen rauhan
asiaa. O n ilahduttava seikka, että tä­mä
erityisesti vielä annetussa yhtei­sessä
Julkilausumassa todettiin. Se luo
edellytykset työttömyyden torjuml-selte
Ja valcalUe työmarkkinoille äitiä­k
i n viiden -vuoden aJaksL
SUOMI-ELOKUVAT ESITTÄäL
OLYMPIA FILMIN
{''MAAIIMAT KOHTAAVAT'1
Elokuva jättilä^kisöista Helsingissä 1952
• Tulossa, on ensimmäinen ^sellainen suomalainen' .f i l m i jonka kaikki
: Cariadan suomalaiset -varmaan haluavat nähdä j a Jonka he myöskin
- hyväksyvä,t.' Tämä auiulilmt.'> Jonka kuvaamisessajjn ollut mukana 60
. eri maan. lilmikuvaajia, »jotka ovat suorittaneet äärettömän tarkan Jä
- hyvän työn; 'on Olympia :Pilnil;Oy.: tuote — Johtanpt Hannu • Lemmen.*
GEBAläTON; ttoainian hJwm^ keUo 8 ip;
S.FOKT ABTUVK: Työn -Temppelissä maanantahia, elokuun 16 pnä
l&t' ikoUne näytöstä: Uo l l p . , klo 7 ja 9JS flialla.
{^{KAtelNISTIQtJIA: Pohjolan liaalllla* tiistaina, elok. 17 pnä Mo 8.30 ip.
^ SOOTK G I U J ^ S : CommonitrliaaUIIa, kesldviik^ elok. 18 p. klo 8.30 lp.
i^^^RT ABTHinEt: PoötaLOsfcn
. d<rimim 19 ttna Uo 7 ja 9J5 Illalla.
IMOKOMON: Union haaliPa, perjantaina, etofcnnn 20 pnä klo 8.30 Ip.
N O l ^ P : C8J;n haalina, toaantalna, elolnnm 21 pnä
NlPIGON,:ElksH«n. maanantaina, etofcnnn 23 pnä klo 8 ip. .
HEAKST; Cktnnnanlty haalina; tlM^ elokuun 24 pnä keUo 8 lilana
COBALT, Finnish Ball, keskiviikkona, dok. 25 p. klo 7 Ip.
IOBONT6:CSF:n klubi, 19 HOnm St., torstaina,,dokmm 26 pnä
kobne näytöstä: kk» 1 ip.. klo 7 ja 9J5 Olalla.
ST. CATBABINES, Y . - ja n.-4wnra Starin haainia, Port VeUer, perjan-;
• talna. dok. «7 pnä klo 8 Ip.
TOBONTO: Vnkarin haatnia: 2 ^ CoUegeSt.^ maanantaina, etelc 30 p;:
kolme näytöstä: kla 1 iik, klo 7 ja 9J5 Ulalla. <
BOBSESBOE tAKE:'Baamia;jtltrtaina,:ti piul klo 8 inalla.
SAVLT STE. BIABIE, Verdi BSII, torstaina, syysk. 2 pna klo 8 lp.
rt iSAULT STEi MABIE, Steelton Ball, perjantalnj^ 3 pnä klo 8 ip.
SISÄÄNPXXST: »LOO — IftPSILTA 25c
:fe K/iva;'?äfc."^'ft:':'',':^-y" Ja säästäkää'
\
\
y
\
i
xt---^^"- "'kmmmLmmmjkt
mm mm. •>^V>-'--l''^i'*''iviJ
Järjestäkäämme vielä
yksi sota ~ Rhee ^/^^
Kuten on nutistjedoSssa kerrottu,
yhdysvallat on ainoa maa; maailmasi
sa, minkä edustajahuoneen puhujala«
valta voidaan; gulistaa, että atomiso­dan
-järjestäminen olisi nyt mainio
asia! M5ssään' muualla: e l tällaista
salhttaisi, mutta se tapahtui kmten-k
i n Washingtonissa heinäkuun 28 päi­vänä;
edustajahuoneen j a senaatin
yhtelsessä-iistunnossa, minkä: puhu-javalalle
oli.'raahattu liivintaskudik-
,taattori Syngman Rhee, <joka van­hana
j a vapisevana ukkona sano^:
. % i ole ^ I j o a a i k a a . . . Meidän
' täytyy toimia n y t . . . Tehdä vasta­hyökkäys
K i i n a a n . . . Amerikan
meri jäUmayoimiä tarvittaisiin."
'Paatuneena; sodanlietsojana? Rhee
kj-syi, että mitä tapahtuisi; Jos täUai-
Ranskan hallitus
tukee tuotannon
kohottainisaikeita
PariisL — iEhisimmäinen vaihe oh­jelmassa
^hoti^ä pysähdyksiin; jää­nyttä
Ranskan taloudellita tuotantoa
hyväksyttiin: .viime viikon, lopussa
JRanskan:'kabinfetissa ja se tullaan er
sittämään kansalliskokoukselle piak-koin.
(Ensimmäisenä, päämääränä on,^^k^^^
ten pääministeri Mendes-prance;määr
: riitelee, palauttaa; Ranskalle ;stalou-delUnen
iJa f inanssiaaltaen riippumat:
tomuus, jotta Ranska saattaa: ilman
dc^lariäpua tulla^'toimeen javjsohottaa:
yleistä elintasoaan Ösäämällä n i u i h y ­v
in teollisuuden kuin maanviljelyk­senkin
tuotantoa.
Ohjelma edellyttää suojelustullldär-jestelmän
heikentämistä- tuontikuo-tien
poistamista, koti- Ja ulkomaisen
kilpailun lisääiyistä; tiukasti karteUi-soidussa
taloudessa, missä heikot tuot-tajaaärjesböt
- 'työnnetään sivuun.
Myöskin edellyttää tämä ohjelma eri­koisen
rahaston luomista tuotantoko­neiston
uudenaikaistuttamista varten,
> Välittömänä syynä 'reformim on
nykyinen 800,000 miij.; -frangin i ($2,r
200,000,000) -budjettivajaus, jonka v.
1955: arvellaan nousevan 1,000.000
milj. frangiin ($2.800,000,000).
nen sota nyt aloitettaisiin» Ja vastasi
omaan ky^ykseensä;
"Heittäisikö'jteavostobaiUtns o-mat
maaJODkkonsa Ja Omavoinunr
sa myös taisteluun K i i n a n puoles­ta?
' 3 l n t t a tämä olisi erinomainen
asia vapaalle maailmalle; sillä s e "
oifceottalsi sen, että Amerikan I l ­mavoimat
voisivat tuhota Neuvos­toliiton
teoilisunskeskukset ennen
koin Neuvostoliitossa voidaan val­mistaa
joukkomitassa^ vetypom­meja."
^öhemmin tNew Yorkissa vierail­lessaan
kuolemaa J a hävitystä vaati­va
Uivintaskudiktaattori sanoi: /
"Sodan täytyy alkaa pian." _
Selvää on, että ne, jotka raahasivat
tämän toisten pojilla Sotaan rafcsaita- r-van
vanhuksen puhujaksi, tiesivät
myös sen, mitä Rhee tulee^puheensa
yhteldessä sanomaan j a ehdottamaan. :
Näin; muodoin voidaan :^deta,^^:
Rheen pidie: edustaa paljon suui'em-;
pa vaaraa, miltä se pinnallisesti kat­soenuäyttää
— sillä hän öli ylidysval- .
talaisten soäanlietsojain'suuna. '
ITÄ-SAKSAN VAALIT ,
L O K A K U U N ,AIKANA
. Berliini.' .1- Itä-Saksan kansanka­mari
on kutsuttulcoolle tekemään v a l ­misteluja
yleisiä vaaleja varten. V a a ­l
i t tullaan pitämään ensi lokakuussa.-*
WILyAMS
& pmcE
Asianajajat - Lakimiehet'^
' Notariot '
N..-;,
7
62 Government Rd. W.
Kirkland' Lake Ontario'
Domäki Bros.
Monument Co.
: Huolölla valmistaa kaikkia
kivlbyöalaan kuuluvia töitä.
PnheUn M J . 4469
506 Bnmsvirick Ave., Toronto, Ont.
liiiiiiiiiiiiiiiiiHHHUiiiiiiiiiiiiinimini
Parkway Bakers
lalmlstaa ruoka-/ Ja kahvileipää.
Leivoksia, nimipäivä- Ja hääkaak-
Ipuja. korppuja JJOU lelpomoalan
tuotteita.
PUHELIN EM3-7676
290 Qoeen St. W. Toronto, Ont.
" O N N I T E B VO
lillliillllllllllllilillllllillillllllilllllllliit
DU LESLIE SIMON
I H O - J A SUKUPUOLTTAUTEEN i
ERIKOISLÄÄKÄRI
3 SPADINA RO AD' '
(Bloorin kulmassa)
TORONTO, ONT.
Vastaanotto tunnit:
2-4 lp. ja 6-7 lp.
Pohelimet: Konttoriin WA.1-G614
Kotiin WA. 2-8015
DR. T. TENHUNEN
i 134 B L O O B ST. W , TORONTO
(Bay. St. — Avenue Hd., ^välillä) r
Vastaanotto maanantaina, tiistai- -
na, torstaina: j a perjantaina klo
6.30 — 8.30 illalla. PuheUmet:
Konttoriin (ainoastaan vastaan-tottotnnneiUa)'
BA. 1881; 'Kotiin
CH. 1-6011.
DR. E. C. AHO-HamihasUäMri
HUONE 640 PHYSICIANS' & SDRGEONS* B U I L D I Na
M BlooT Street West Toronto, Ontario
PnheUn Kllncsdale 8237
ENGLJiäTTILAlS-SUOMALAINEN
S A N A K I R JA
' Uusi.painos Halosen, englantilais-suonialaisesta
SANAKIRJASTA .
Tämä sanakirja on entistä komeamplj sillä se on; painettu parem- :
m a l l e paperille j a on sidottu parhaaseen vedenkestäviin koviin
kansiin. * ,
Siinä on samalla entinen käytännöllinen halcemisto. Se on kool­taan
4x6, sisältäen 461 sivua.
Englanninkielen oppimiseen j a tnntemlseen mitä: käytännöllisin
sanakirja.
- Hiiltä $3.50
AINO JVUOLTEEN TOIMITTAMA
SUOMALAIS-ENGLANTILAINEN
S A N A K I R J A
VIIDESPAINOS
526 sivua . Hinla sid. $3.50
^ ^V. • ' -
KOKONAINEN TIETOKIRJASTO
YHDESSÄ TEOKSESSA
\
TIETOJEN KIRJA r
^ otaa, kukin-osa kasitiäen yU^^S , *^^%f4 Koko leoksen hinla sid. 14.50. >
/Kuusiosaisien opiskeluteos,;Jossa annetaan.kolmenkymmenen eri
tietoalan peruskurssit/osa'Osalta edeten.' Soveltuu yhtä ' hyvin-ominpäinoplskeluunloiin
koulujen;tai ktirssien täydennykseksi. E l
edellytä -l^ädjaltaan alkelstietoja, -mutta' tarjoaa täysoppineelleikin
mainion tilaisuuden kertaamiseen Ja tietojen syventämiseen. *
TEOS SISÄLTÄÄ SEimAAVIEN^^^^
eläintiede, englannin kieli, filosofia Ja sielutiede, fysiikka;'fyriologia;'
geologia. Suomen ja • maailmanhistoria. llnm'tleder'-i kansantalous,
kasvitiede, kemia, kirjallisuushistoria, kirjanpito f J a ^ l ^
latinatildeli;maanUede, maatalous, nmtematiikfci, musiikki, piirustus
Ja, ma|fiuius.^pikakiiJoitus, ranskan kieli, ruotsiiikieli;^^^^^
suon i kieli, taidehistoria, tekniikka, tähtitiede, uskonto! ' ^
F. o . Box 4
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
Sndbnry, Ontario
'-•55'K,',>';fw;ö'i;©?-aiV;':<i
ta.
au
itb
isti
ta­in
/da
sa-feh
lan
tnä
lan
)n.
se-
»6
m-ip-an
u:-
,oi.
it-t
H
>: i
:• r- ••
•»ie-i
i i -
M
i-n
«
i -
/ »t
a
3.
a
1.
n
ä
mmmi