1956-10-18-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m 'Mm m Sivu 2 ToTstairm, Idkakuun XZ p, ^ Tbursday, Oct. 18,1956 «mttiiii IsUMMtf Vm, 6, 1917. AutJiorized ^ioi aeeooA cJa» mail by cbe Teet jaasee Pepartmeat» Ottairs. Pu)»' Jigtietf tlisfee^ v a ^ f ; , fottOm. TbStxwta7» and Satordayv Vapaus •milsbingCQamy X/t<L. »t lOO-KO 'fim St W^ Sodtnu^, ODt, Canada., T«l«p})oi]e»: St». OI»ee 06.4-42M; Bditcrtaj Office OB, «««Z». ittiMcer Advnrtlctng xai» apoo «p^Ucatlon. Ttenslation free of efaaire, ' TILAUBBIHNAT: Sanadans: < i vt. ^JM 4 kk. 3.79 ' i 3 kk, 236 Ybdysvfimsui 1 vk. JJOO « kk. 43D Suomessa: x «k, 84» 6 kk. 4.75 n ' YKai l i i » s vo^'. Vaikka esimerkiksi torontolairien aamulehti väitti toi- 'inituflkirjoituksesaaan, että Suezin kriisikysymys ori'muka 'fiKtinallaan" YK'.n Turvallisuusneuvoston käsittelyn jälkeen, me rohtenemme kuitenkin olla sitä mieltä, että yllä-vl^ tatua lehden' järkeilyijperustana ovat tosiasiain asemesta Jlren^oiiiat toiveet ja ennalckdluulot. r- -=Ki' * Vähänkin läheisempi asiaan tutustuminen osoittaa, että '.ivaikka S u ^ ^ kräsin lopullinen ratkaisu saattaakin olla vielä 'kajikana, niin kaikesta huolimatta YK:n Turvallisuusneuvostossa otettiin'en tämän ongelman rauhan- '^ofeaiista ratic"^ - . Jo*asian'^oilessa'Turvallisuusneuvoston käsittelyn alaisena ilmeiseksi, ett^ varsinkin Britanniassa oli tapahtimiaitea ^^^^ä kannan muutos. ^Vastuunalaiset valtiomiehet (erotuk-isdria kentt^röpagandisteistay lakkasivat uhkailemasta aseel- '5is01a'toimenpiteillä "jos ei muuten auta'*,'*uten'csitä^ennen '^E^y^tia uhkailtiin. 'Asevoimilla uhkailun ja uhkavaatimus-, f^^ii, esittämisen asemesta ruvettiin ilmaisemaan hal^ra' neu- ,,yoifeluun./, , j ' i^-i TälJjutien oli yleispiirtein se ilmapiiri, jolloin asi^nkäsit- •tely siitrfettim Turvallisuusneuvostossa suljettuja o^eh ta- *'kantf'pideffyih1n nelivottelufcokouksiin. Ja näiden, xieuvotte-' «^en|>äi4xsteella ^ianömaiset maat, yhdellä puolemBdtanhia ''^T^siiäfsplxä'^ puolen EgypU pääsivät "peHaatesopi- '^ÄJtÖ^^^i'^" seikoista, miten Suezin- ongelma* voidaan ^'';^ii^milis^U, asiapuoliä* tyydyttävällä tavall^.^^ ^JJäiden .'7]nalden,^dhdotuk^sta'hyväksyi Turvallisuusneuvost.o.iseuraa-yat'kuijsi kohtaa käsittävän periaatesopimuksen Sue2^n kriisin^ ratkaisemiseksi: 1. Kanairjari' vapaa"" käyttöoikeus kaikille maille''ilman jn^ltään^dlskriminatiotä.^ , J ^ " " pTAT 2- Eg>^tWitseliallint^^ tullaan kunnioittaniaan. fcf.i. 3. Kapayari käyttö eristetä^ kaikkien maiden politiikasta. 4.Tijdl^jlinuiddnipäVsujen määrittelytayästa päätetään 'Egjjrptln^^jaiiikennöitsijämaiden sopimuksen perusteella. 1^'^ :5^Kohtuttllinen osa tullituloista käytetään kanavan edel- ,^'kehittämis^en. , ^ ^ ; Suezin Jrahäyayhtiö^ ja Egyptin välinen pnjähdollinen • ferindelisyys kanäyalaitteiden^maks sovitaan tyydyttävin '^menetelmin sovihto-oikeudessa. ' . . , , T.«t^ Luonnollisesti pn totta, kuten on sanottu, että "periaate- ^ Sopimuksesta" on Vielä pitkä matka ^'käytännölliseen toimintaan". ^ SfelySä myösi on, että tulevissa neuvotteluissa'Britah- ^ ä i i ja Raiskan seka figyptin kesken tulee vielä monta iovaä *^'Äikmä^purtavaksi. 'Mutta nyt tähty"periaatesopimus", jos ^2^0^ kirjaint^i^ ja henkeä seu^ataan^ tekee'sittenkin paljon hel- >pcMoriflBaksi<;^yÖ?*3käytännjaii^^^ . m V Sopimuksen ensimmäinen kohta määrittelee, että kaikille' mirilleoh täattava'sopimusVoimaisesti Suezin kanavan käyttö- -'^Ikeu^.- Egypti on suostunut tähän — ja loppujen lopuksi se ^ ori; Egyptillekin eduksi, sillä vain käytön avulla voi Egypti "saada'tuloja^tästä kanavasta. , , n«A.,-< Periaatesopimuksen toinen kohta määrittelee, että Egyp- ;jjn Itsemäai^ämisoikeus on'taattava. , Tässä yhteydessä otti- ^yöt Britannia"^ ja' Ranska pitkän taka-askeleen *• oikeaan •^^irttUntaan." ^Periaatesopimuksessa ei. puhuta enää mitään- "^SnöaiAvalisTestä kontrollista" ja Egyptin oikeuksien muista fa^oitulssista', vaan tunnustetaan, että Egyptillä oriitsemää- ^rääniisoikeus ^omassa maassaan, myös Suezin {kanavalla. . . i * . J Nämä ovat olleet kiistakysymyksen perusongelmia ja nii- ^d6n periaatteellinen ratkaisu op selvästi askel eteenpäin. ^Ätldstaa myös sopii, että Egypti on jo aikaisemmih''iImoitta- ,^jnut,'kuten nyt tehty periaatesopimuskin edellyttää, feii:a se on 'valmis neuvottelemaan liikennöitsijämaiden kanäsVtullimak- ''Sajen määrittelystä — edellyttäen tietysti, että tullimaksut ; ' ^ r i i Egypti, joka on puolestaan valmis huolehtimaan omien ^etujensakin vuoksi siitä, että kanavalaitteita kehitetään jat- ^^ä^i^rvasti liikenteen kasvua silmällä pitäen. ' ^ t Mutta, voidaan i kysyä, mite sopii tähän kuvaan,lEJritan- Tan ja Ranskan ehdotus, että .Turvallisuusneuvosto ant^^ , säiinauksensa ns. "liikennöitsijäinJärjestön" suunnitelmalle, .fcl^ssä muun ohella vaaditaan vielä Suezin kaniavairf *1c|nsain- * välistä kontrollia" — ja minkä Neuvostoliitto eittosi Turval- "lisiiusneuyostossa, kuten Britannia ja Ranska ilmeisesti toi-yoivatkin,' rnikaU voidaan luottaa asiaa koskeviin' myöhem- 'piin uutistietoihin? ' / ; .„ Kaikki merkif viittaavat siihen, että eitotuksi tulleen eh- ;;dotuksen ainoana: tarkoituksena oli rAianöö 1' sestä ja samalla selittää "kotona", että kyllähän sitä loppuun asti Eritettiin. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että tämä -eitotuksi eli hyljätyksi tullut ehdotus olisi ollut pelkkä sil-mänkääntötemppu eikä mitään muuta. Päinvastoin sitä voi- ^daan pitää merkkinä siitä, että Britannia ja Ranska tulevat (^•periaatesopimuksesta" huolimatta edelleen yrittämään pai- /nostustakin Egyptiä kohtaan. j^Mutta tämä ei "muuta miten- ;ikään sitä tosiasiaa, että YK:n Turvallisuusneuvoston pöriaate-' •fsbpimits edustaa niitä saavutuksia; mihin neuvottelujen avulla -tässä asiassa päästiin, ja ns. öittoamispä*ätös edustaa pää- ;asia&sa, ,''i»eittäniiseksi. . ' Kuten sanottu, "periaatesopimuksesta" on vielä pitkä . jnatkä käytännölliseen toimintaan. Siksi olisi liarhaanjohta- •vää odottaa, että Suezin kysyrnys saadaafa hetikohtaisesti pois •j^Myäjärjestyksestä. Ilmeistä on,^"että "pääsyyllihen", jos ' asian' havainiiollistuttamiseksi voidaan tätä määritelmää •'Kairttää Suezin entisestä kanavayhtiÖstä;^ Johdonmukaisen johtopäätöksen. Se^^ u ^ t , että Suezin kanaval^^ -iEgyptin kontrollissa, jä siksi ori "pelastettava hukkuvasta laiväDsta xnitä pelastettavissa on". Vain täten voidaan selittää »inuunitun Suezin kanavayhtiön juuri tekemä paatos, jonka "perusteella se keskittää päähuomionsa siihen, että .yhtiön # 0 1 ^ saamaan Egyptiltä mahdollisimjnfugt:|iyvän : ^ ^ n a n osakkeistaan. . Kuten muistetaan; Egyptin hallitus ^ lupasi ostaa käypään hintaan kaikki Suezin osakkeet. Nyt on •iyyhtiöri johtokunta kuitenkin-esittänyt vaatimiikseff^j^ zin' kanavan' omistusoikeuden jatkamisesta, kuten, on tähän Työväpstbn taistelua parempien' elinebtojen puolesta vaikeuttaimt prc^aganda temppu on «e yhtiöiden kannattama vgite, että työpalkkojen korottaminen aiheuttaa kork^n^pia hintoja. "Vaikka tämä propaganda ei f le miViSia iiutta. kukaan ei voi Hitä huolimalta kieltää sen vaikutusta; Sitä on toistettu niin usein ja usealta taholla, että yksinoniasn jotkut työläisetkin käyttävät sitä itsensä hävidkst : Se on turmiollinen väite ja sitä uskotaan vallan liian' laajasti sillä näinä sodanjälkeisinä vuosina työläisten voittamat palkankorotukset 011 latkuvastiiouuressa määrässä mitätöity jatkuvilla hmtain Jiorotuksil- 13; Mutta sen seikan, että molemmat koVotuksbt ovat tapahlimeet toisiaan seuraten, ei saisi olla minkäänlaisena syynä ajalella, eUä yksi on riippuvamen toisesta. ; Teollisuuden omistaiat. itse tunnustavat, että juuri he ovat korottaneet hint(>ja ja sellaisista syistä, joilla ei ole mitään tekemistä korkeampien palkkojen kanssa. On kyllä osittain totta, että menneinä vapaan kaupankäynnin vuosina kysyntä ja tarjonta ovat vaikuttaneet tavarain hintoihin. Nykyään kuitenkin; hinnat asetetaan niiden ihmisten tahotta jotka ovat tilaisuudessa niin tekemään ja ai-vanvitse: tunnustetuista syistä.• — Mine-Mill News. vashiiissa Sf. lawrencen joen ruoppaamista Can. puoiella ehdotetlu Toronto. — Vaikka vähän vastahakoisesti, Yhdysvaltain taholta on suostuttu maksamaan y l i $10 miljoonaa St. Lawren'cen joen pohjan ruoppa^iseksi Canadan: rannalla Cornwallin saaren pohjoisella puolella. Täten voi joskus. tulevaisuudessa olla mahdollinen rakentaa täydellisesti; kanadalainen vesitie St. ^ Lawrencen joella. Asiasta ilmoitettiiiv jkahden Yhdysvaltain toimiston taholta, jotka osallistuvat Str Lawi'encen meritien rakentamiseen; sen«jälkeen kun,oli käyty pitkästi neuvotteluja canada-laisten virastojen < kanssa lukeutuen niihinmyös Ontarion Hydro. Suunnitelman : mukaan ruoppaus tulisi maksamaan kokonaisuudessaan $21 miljoonaa. ^ Sopimus on kuitenkin alistettava niin'Yhdysvaltain kuin Canadankin hallituksen hyväksyttäväksi. Tänne saapuneiden tietojen mukaan VVashington kuitenkin vaatii takeita siitä', että Canadan puolelle ei rakenneta meritielle välttämättö-miäs sulkuja ennenkun^ on todettu että Yhdysvaltain pyolella olevat sulut eivät kykene käsittelemään kaikkea laivaliikennettä. Insinöörit sanoyat; että joen pohjan pohjoisella puolella ruoppaamisen jälkeen olisi verrattain; yksinkertaista! rakentaa .sulut Canadan puolalle j a siten myös kauan unelmoitu täydellisesti' canadalainen vesitie valtamerelle aina; Järvienpääs-tä asti. USA:n. viranomaiset, ensin. olivat haluttomia ; osallistumaan; ruoppaukseen' :Canad'an puolella "jokea, mutta kun insinöörit totesivat, että joen pohjan ruoppaaminen eteläisellä rannalla e i olisi tarkoitustaan vastaava eikä hidastuttaisi Joen virtaa toivotussa määrässä, joka tapahtuisi polijoisen rannan ruoppaamisen kautta, Yhdysvaltain taholta hyväksyttiin ajatus —• mutta oltiin haluttomia maksamaan osuutta työstä kflfituvlsta menoista. Nyt Yhdysvaltain viranomaisten taholta on kuitenkin suustuttu raaksama:m puolet, sillä siten: Yhdysvallat hyötyisi vas-; taavasti eikä eteläisen rannan ruoppaaminen tulisi sen johdosta mak samaanniin paljon kuin aikaisemman suunnitelman:. mukaisesti. - Asiaa seuruanneetJienkilöt ovat sitä mieltä, että jos molemmat hal-r litukset hyväksyvät tällaisen suunnitelman "se merkitsee suurta voittoa canadalaisennieritien viranomaisille." Julkaisemme o&eeUi$ena ^JLa-hor Facf-Julkalsusta suomeime-fan asiaa koskevan kifjoitnksen. '; Valkfcai kirjoitoksessa pohutaa«i-kjn Ybdysvaltain teollisuuden numeroita esimerkkeinä käyttäen, käemme sen sopivaksi myös o-mille lukijoillemme. ijfäni vuonna kulutustavarain hinnat alkoivat kohota ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Kuten, on aina aikaiseiniiiinkin tapahtunut, suurpääoman puhemiehet koettavat selittää meille, että kohonneet i>al-kat ja ?muut tuotantokustannukset" ovat syynä näiden'.hintojen kohoamiseen. Mutta tässä väitteessä! oö liian monta heikkoa kohtaa-tullak seenhyväksjrtyksr työkansan taholi ta — voitot ovat Jcerrassaan; liian suuret, kulutustavarain hinnatijpy- : syivät neljän vuoden ajan Jokseenkin samalla tasolla vaikka palkkoj ä korotettiinidn samanaikaisesti, kansa yleensä ei hyväksy sitä ja näyttää siltä, että suurpääomakaan ei: enää usko'^siihen. Niinpä tuotantolaitoksien omistajien puhemiehet, silloin kun he edes vaivautuvatkaan oikeuttamaan hintojen nousua, katsovat palkkojen nousun olevan vain yhden tekijän tai sitten esittäv|t vieläkin mahdottomampia hintojen nousua oikeuttavia seikkoja. ^ , . Montrealilainen Le Dei^oir^lehU ilmoitti syyskuiih 6^. päivänä painetussa kirjoituksessaan magnesiumin hinnan noususta seuraavasti: VEräs yhtiön puhemies sanoi; ilr man selostusta, että tämä hinnan no\isu seuraa samanlaista hinnan nousua Yhdysvalloissa; Magnesium Co, of Canada on 100 Aluminium Ltd:i^ omistama alayhtlö." Ilmoittaessaan,hintojen korotuksesta Algoma Steelin presidentti David Holbrook sanoi: "Hintojen nousu ei johdu kokonaisuudessaan työpalkkojen noususta, mutta sen johdosta,:.että raaka-aineiden hinnat ovat huomattavasti korkeammat 'kuin viime vuonna. Vaikka työvQiman hinta olikin : ^ i n sivuseikka se siitä : huolimatta ;^oIi huomattava tekijä." Globe and Mail, elok. 9/56. Wall Street Joiu-nal kirjoitti maa-' lisk. 23 p. 1936: ^ " • "Hän (National Steel Corp:n^?E. T.'Weir) sanoi että on välttämät9n-tä saada korkeampia hintojaj ^j^t f saamme: enemmän ;'rahaa' m'däri7rJ vitiemien uusien terästuotantolau toksien rakentamiseksi." > ' PALKKOJEN J A HINTOJEN SUHDE 5 Ellei mitään muuta„ niin alla julkaisemamme taulukko osoittaa, että palkkojen nousun ja kulutustavarain .hintojen .välillä: ei ole: mitään välitöntä yhteyttä. Vaikka tehdas-tuota nnossa ty äsken tele vien työl äis-ten palkat kohosivat huomattavasti, sitten V. 1952 kulutustavarain hinnat pysyivät jokseenkin samassa aina tämän vuoden alkupuoliskolle asti. tyvätkib huomattavasti. Saiwma' lehtien iinansslsivulUa jatkuvasti i l moitetaan yksityisten: yhtiöiden ? uu sista voittosaavutuksista. Tämän Iisaksi'meidän folisriokii joillemme huomautti; etiiä yllä-; oleva taulukko ei suinkäatTäiSna^^ aivaii täydellistä kuvaa^^voittiäento^ delli|«sta lisääntymisestä,IsiJ^^Sitä laatiessa V e i ole otettu"^ Jiuoäiioon uusia lakitekeleltäfjoiden^penisteel-la yhtiöt kykenevät yhä lisääntyväsi' sä määrässä kiertämään verolakeja. PALKAT — YHJENÄ " / VAIKUTTiaiENA Tällaisten olosuhteiden vallitessa on hieman vaikeatapääoman omista jlen puhemiehille; asettaa;^ syytä kohoavista kulutustavaroiden hin noista suoraltaan • järjestyneen, työväestön oven eteen. He kyllä edel-: leenkin: yrittävät tehdä siten, mutta erilaisia 'menetelmiä käyttäen; Nyt väitetään hintojen nousuun olevan syynä työpalkkojen nousu "toisten tekijäin" kanssa. New Yorkin Federal Reserve-pan-kln; julkaisussa; VI Monthly Review, syyskuun numerossa, sanotaan: V :T . "Useat tekijät ovat vaikuttamassa vakiintuneisuudesta poikkeamiseen vi me vuoden kuluessa. Suurimer-kitykseHisiri 'niislä:''on yleisesfi"koT-kea ja :^hä lisääntyvä kysyntä kotimaassa:; ja! ulkonäilla; joka vaikuttaa useisiin avainteoUisuuksiin ja huomattavat palkkojen v ja muiden tuotantokustannuksien ,ko<^otekset. Vaikka vhlntoihin'oli vaikuttamassa samanlaiset tekijät aikaisempana' hintojen vakiintuneisuuden v^aikana VV. 1952—53. näiden tekijäin vaikutus on huomattevasti lisääntynyt viime vuoden kuluessa." KYSYMYS iSUTA MITA OSTAJA ON ViULMIS MAKSAMAAN Selvästikin on >kysymys "kysynnän tasosta" -T>- -tai. yksinkertaisem-biiäojeA koroltaimneD ei ole vielä aivan yleistä ^rastä käyttävissä teollisuuksissakaan, fiiippnen kupaf» luite, jotkut yhtiöt maksava^ itse li fiääntyneet; '.tuotantekustaro toiset odottavat > siksi kunnes ne saavar tarkoin "tietää'-kuinka'suuri tuotentokustannuksien nousu on ollut ja^edelleen^. toiset, kuten autote ollisuudessa^ säilyttävät tämän vuoden malUen hinnat entisellään sudt-i nitellen seuraavien mallien hintojen korottamiste." ;-rf-'^-';Ky--:^-''''^:v?^-:iy^^ YRITYS OIKEUTTAA HINTOJEN NOUSU Vaikka heUle esitetään eittamätr tömät todisteet, niin vain' harvoin erinäisten-! ^liikkeiden Johtajien teholla tunnustetaan, että bn'tapahtunut rajatonte voittojen kahmimis-ta. mutte; joissain'.tapauksissa heidän^ taholte esitetään joitakin teoreettisia verukkeite oikeutteen sen mikä on todella tepahtunut- Yhä useammat liikemiespiirien edustajat ovat väittäneet, että on korotetteva hintoja, jotte yhtiöt saisivat, suurempia voittoja nykyisten sijoitustensa . rahoittamiseksi oma-kohteisesti. - Wall;StreetJoumal:kirjoitti maaliskuun 23 päivänä 1956: "Veteraani terästehteilija Ernest T. Weir kehoitti teollisuutta korottamaan teräksen hintoja Äinä .määr riii, että, saataisiin teollisuuden laa-jentemiseksitervittevat. yarat ja ehdotti, jotte terästehtaiden johtohenkilöiden teholtetoimittaisUA siten odottematte suurimman .tuottejan, USA Steel^ Corporationin, johtoa tässä suhteessa." Tämä on häikäilemätöntä. Hyvin yksinkerteis|esti sanottuna, nyt vaa<- dittaisiin jotte kuluttejain olisi maksettevä, ei. ainoastean niin: kpr-keite hintoja että teollisuuslaitosten o s t a j a t , saisivat voittoja j a voitto^ osinkoja aikaisemmista sijoituksis-laskemismenetelmi^ j a voitto«siih kojen^pidättyväisen Jaon vaikutusta. Uote^^nat toimenpiteet jQbtevAt ra* ballistenvresemen?suu(«en Usään tymisejpn, ?^ Juuri näistä reservfra-: tiasteiste^on; rpääasialUsestLraboite^; ta u f l ^ e n ^ l l i s u u s l a i t o k s i ^ raken-teniinen^^ Ime vuosien fliksma>^pi,; t; .^Näiden Fesenrien^ltasyu jriippnu Ioppukädessä?^yleimiäatiisi^'(VO^^^ tojen kiskonnasta J^'4(^^ yli^ jäämä'yI^;juketoijDUo^ k u s t a^n^en; j(dka, vucnr^taan netaan" tevallisesuv6ittehaV^> AFL^ Clo^;Ecohomic^T^end4:and;jO^ julkaisu seuraavasti: , ' --^i.ii-,; •T>tt9.^j£yUä,^ Yhdysvalteini talöu^ den suurlmi^an:;osah;iilnia|ä0{^ mä i>p|is|pi:(SiUe.' ajahdc^ liikelaitoille, varataan ,-varoja „niii den '^i)a^nnaanla^[ei^mis^ kohtaisesti!^ yahQittainiaeksi... tSuuf rimmäAta os^teie^-;yli|^^^ hintensa.niinkorkeiksi jöttä4^^^aä* vat kyllJUbl ^^ittöä;iiiia|en'sijo^ult sien' rali^iittamisel^^ftaiyits^^ laskea A^skekU^^^^ tei llainaainatte: iuoreipil^ia^^ pankeilte täi. vakuutusy&tiöfltä.,iTa' ma ei o^|amoastean. oleKamukselle penistuvai^teoria,-vaan todellinen l i i - ; ketoimintepa/' .YHTEEB^yfiOV, SITA O U TOI > Ranskassa kys^rt^ Ssltettäifl deltäsadatta aviomiebeltS kuka dän kotonaan juäärää. vi, vaimo, 148 an^pl ja jIuU. (1)) itse." Tarkempi tutkimus bsoitO tenkin. ettei'tilanne ollut niini kidn muta näyttir Blies oU bllu kaksi vootte leskenä. vuofispaiva YhteeilVetona; KikunV suurpääonian puhemiehet .väittivät, >etta-hinteja on korotetteva, jQtte.voitetfiiin-'iaa- HelsinU. ~ SKDLtn. teia^yapaa'slan^ppfoindtl^j^ taitoissa maanantaina, 5(^viiotii vänään,' lukuisten onnittelujen'] teeksi,- > \ . f ' V, J o taamuvarhaisella Myivät 1^1 onnittelemassa. kotonaan .Vat Sahan:jjohtokunte jai K u s t^äs keyhtiS/ Yhteistyön -tjrönteö; edustajat sekä monet; pMtoinät Feniiasen ys'tavälL-V, Vapaa %i toimituksessa ^onnittelivat päi mittoja iJ^emiaste^. Vapaan >Sai TySkansanvSanomainja ,Ny Ti toimitiiskunte' sekä lehtien ni toimiKynkilSt kukin jailahjoin: säksi kävivät paätpiiniitejä petv te. onnittelemassa häneii, toimi >a^^an SKDi;.;n latto^iniilqa Yleinen" Lehtimiesliitto;.,,$uoj Työväen/Teatteri, Yleisradion',^ tedosasto, Nuoren Voiman liii^ti Kerho, 33,1 Suomi.— Bulgai1a^'s raii: johtokunto, ym. n ,, j " . . Yksityisistä ..^onnittelijoista, ka'muistivat päätoimittaja jpeni ta;ktikin;javlahjoiii'mainittakoon N-fUitosta, Romaniasta ja Unkarista edustajia seuraamaan USAm vaaleja /IVashihgton. — Neuvostoliitto, Romania ja .Unkari ovat suostuneet lähettämään, edustajiaan ;'seuraa-maan Yhdysvaltain presidentin vaalien toimittamiste'. Puola ja i;shekkoslovakia ovat i l moittaneet etteivät ne lähetä edus-tejiaan seuraamaan näitä vaaleja. Puola on ilmoittenut, että puolalaisten lehtien kirjeenvaihtajat tulevat pitämään huolen siitä, että puolalaiset ovat hyvin tietoisia vaalien kulusta ja teloksiste. \ ^ III ii'i|it •2JJ". »ES: «<" £ , BJ: O ; l i i - 5 1952 116.5 • i29.2 1953 115.5 135.8 1954 116.2 140.8 1955 116,4 144.5 , 1956 tammik. 116.8 n47.5 helmik. 116.4 . 147.3 <^ maalisk. 116.4 148 5 huhtik. 116.6 150.5 ' toukok. 116.6 ' '150.5 ' kesäk. 117.8 151.8 heinäk. 118.5 elok. 119.1 min sanottuna, siitä mitä ostoja ontaan, lukeutuen siihen myös aikai-valmis * maksamaan.^ Tämä~ on rat- semman sijoituksen maksaminen o kaiseva tekijä hintojen nousussa. Sa- maisuuden arvon kuoletfamisen' massa Julli^isyss^osöitetean myös, kautte,'mutte'heidän' olisi tämän että silloin ,kun on olemassa kilpai- mukaan maksetteva vieläkin" kor-lu^ ios^äinbäärin; täten rajoitteen ostajan halua maksaa, ylettömiä hin-; : toja;: lisääntyvä -työn v-tuottavaisuus yoi |a tioli vaikuttamassahintojen ra-jöitta^ seksi. /. "Näitä va.kuttumia on vielä tähän mermessä.jossain inäärinrajöittenuf jbiUitlun tärkeiUä.sektbrei^la vallin-nut/ kilpa;lu,:; liiallista kysyntää H - joittemaan; terkoitettii rahapolitiik kai ja, tuotantolaitoksien'jatkuva laajentaminen ja kehitffiminen; K^ikes-^ ta huolimatta teräslakkbaseuraiir nutKlukerelämäntelevaisuuden-näköala J a liikelaitoksien ja kulutte-jien ostoksissa syksyllä mahdollises-tepahtuva noqsu osoittavat/ että hintojen .nousuun johtava painostus voi edelleenkin kehittyä." KATEVAVERUKE' , ' First Natidnal Cityrpankin' syyskuussa julkaistu jMonthly/Lettei:- o-soittaa. kuinkaVteräshintojen nousu oli kätevä veruke vkäyttötevarölden (huonekalujen y.m) tuottejille hintojen korottamiseksi. Kuitenk'n< on selvääkin, että hintojen korotuste rajoittaa ' "kilpaileva flanne" — jälleen kysymys siitä mitä ostaja on valmis maksamaan.' s "Useimmat' kayttotivarain tuottajat havaitsivat teräksen > • htenan nousussa mainion^tilaisuuden korot-tea hintoja samassa suhteessa kuin oli. tepahtunut työvoimassa, raaka^ aineissa; ja rahtimaksuissa -ja elokuun loppuun mennessä lukuisten teotteiden/hinnati.oUvat korkeammat kuin: aikaisemmin; ^ Kuitenkin keampia hintoja, joiste saaduilla r a hoilla voitaisiin rahoittaa yhä uusien voittoa; tuottavien laitoksien ra-kentaminen^ v United Steel :Workers- Nationar Economy"rjulkaisussa asetetaan kysymys seuraavasti:" ".Oleellisesti t^rä^- ja'muiden ,le-olUsuuksienl joiltaj at :-pj^ytava^ rikan kansaa rahbittamäah?. teblli-siiuslaitoliäieh laajentamiste yhä korkeampien ja: korkeampien hintojen kautteTod^ellisuiidessa he ehdottavat^ että kuluttejat: varustaisivat heidät pääomalla ilman että yh-. tiöiden taholte annettaisiin minkäänlaisia sitoumuksia ja^man että .kuluttejat.saisivat minkäänlaisia todisteita,: omistuksesta tai pakollisesti ''sijoituksestaan"; ; Sen: sijaan, että he vaatisivat .kohtuullisia hinto^ ja ja.anteisivatfyhdysvaltelaisille si-joittejille mahdollisuuden osallistea yhdysvaltalaisen teollisuuden kasvuun nämä nsf "uhkarohkeat" lliker miehet ehdottevatmäärätynlaiste kuluttojan verottamiste sijoitustar-koituksia varten; Suurin-vika tässä järjestelyssä;onf se, että: kuluttaja ei; mitenkään /hyödy "sijoitukses-tean*.' MerkUUsin seikka tässä yhteydessä ei ote se, että seUajnen ehdotus on tehty, vaan se| että se todellisuudessa on tarakka selostus siitä mitä on todeUisuudessa tepahtunut. OMAKOHTAINEN RAäOlTTAMlL NEN JA TUOTTEIDEN HINNAT Labor' Fact-julkaisun huhtikuiin v.'1956. numerossa: selostettiin7:.uu-; väitellä sijata kuka toi'nuka ameuc-|^ taa hiiitx^jen nousut.' Tosiasia o'n^'sW että >Iiil»!lhiehet tulevat aina korot^ temaan hintoja silloin vkunheillä^n siihen'-mahdölUsUutte. Ainoat ra-' joittevat' tekijät ovat"kilpaUun'pelko ja kyllin hyvin järjestetty ylei nen mielipide. Bconomie:Trehds and- Outl()ökiii toukokuuh numerossa: sanaan:: "Olkobh^vaikuttimet' mitkä tahansa, yksi sjiy tähän jatknvaah valheelliseen propajgandaan on se,^ että yri^ :tetään> 'Salate Yhdysvaltain kansalta hintajärjestelmän todelliset puolet On korkea aika kansan- nähdä miten se on rahoittanut'ja edelleenkin ra-hoittaa; miljardien: dollarienvarvois^ ten koneistojen-ja^^^uusien laitoksien rakentamisen^ j a miten :tiiitä; raken-: nuksia 'ja'koneita oniistea''ja kontrolloi se osa kansasta jonka sano-taan-^ harjoittevan yksityistä yrittelif jäisyyttä.'?» On selvääkin, että suurpääoma katsoo tärkeäksi yleisen mielipiteen kannaltelcatsottuna^: oikeuttaa ^jatkuva; hintekiskontansa.^^Missävaui mahdoUiste.'se syytää,^j^^^i^ niskaan; ja;;syytteen palkankorotuk^ sia. 5.' r ' kansantasavallan ' va. asiainhoit ^VJGoiemanoy taiteilija'Ui|nq" kola, Lilly Kajannus-]Blennerr:-y rPessi,':Aimo:Aaltonen, Ii&eri'Lei nen, .Tuure Lehen, Yrjö Murto? k Mäkinen:^: Matti ^Janhunen, r Bu Prestjänstin apulaisjotitaja Lenn Malfält^Hellä ja Väinö Meltti>f johtaja R, H . Oittinen, pääminfst Kv A.[ Fagerholm, Ipäätoimlttajai: te Pohjaninaä; 'Einar -Ketola, Ar Nordman, Nelimarkat, Sasu .Haa nen, Heikki A. Reenpää, Kerttu Oiva Selroos,KI;U.Suoihela peri] neen, Kiinan~kansantesavallan>Jci tuuriättasea ^Wailg Ihi-ehing, Mrj lija Olavi Paavolainen', kirjail JUatti Kurjensaari; > Suomen Kirj lijainliitto, «^Suomen Rauhanpuol tajat ry.^:Kustannus OyTammiy^iSl lehti;/Janne: Hakulinen,-KaBtloll pelainen, Mirja ja Toivo Häniieran £dit:Ginström;:Toini^aItonen; SU ja Aimo Anttila, PeiittiSoirvali, V< ra ja^ Aimo Kanerva, Else ja Mai Tanttu, Kaarlo HiUi,, Unto Miel nen, Alpo Rout^suo, Kati ja Ut Pärnänen, Tarmo Manni, Kaisa ( jatsalo, Ren£e Ali joki, Roppos joukko ammattiyhdistysliikkeen f rissa toimivia tovereite ym. :JWöstovkskaVkäytyje^ tuIok8ena::on / solmittu v NeuvostolUtonT SSaksanvdemokraattlsenv tasavallan Ja JugQsIavknl federatUvlsen-'kansantasavallan; vsopimus:'alumInlteolUsuudien tuotaKiölaitosten rakentamisesta Ju-gosläiHa? »ä: , ' . ' Sopiniu^essa on sanottu, että ^Ju-r^ ialavian''::halUtusjvaloittaan'; v^^ 1956 :^alumiiUfcehtaap'v. rakentamiseni Jonka: vuotuinen'tbotantötdio tulee Olanaan 100.000^ tonnia. _ , ^ > lAIuminltehtaan ensi vaiheCT;.^ voimalaitq^en ^a tehtaan rakentamista varten tarvitta^ toiaitos^n; rakentamisen.' rahoitta-: mlsta r varten Neuvostoliiton: haUitus Ja SDT:n. hallitus antavat :Jugps] Vian hallitukselle s pitkäaikaista,'iu( toa 700 miljoonaa, ruplaa., . ^ ' ^Sopimuksen: OTUkaan soplmuspu) teh,. asianomaiset Jäjjestöt ryhtyi yhdessä: laatimaan rakennettävi tuotantolaitosten: rakennussuunniti mia Ja Neuvostoliiton sekä SDT Järjestöt turvaavat tuotaniokon^ist( toimituksen niille, antavat teknillis apua : rakennusprosessissa,^ - kon'eid< asennuksessa Ja .tuotantolaitost käyntilnpanossa. Ne; antavat Jug slaviaUe myös lisenssit Ja tekniUis asiakirTat Ilman mitään korvaus tuotannon järjestämistä varten r kennettavissa' tuotantolaitoksiss^:.' Tämän en tulisi aiheuttaa min^ käänteistä hämmästystä, sillä me 0^ lemme jatkuvasti osoittaneet,' että työn tuottavaisuus voi, ja sen tulisi, korvata korkeaippienpalkkojen»: ja tuotantokustannuksien vaiheuttaina vaikutus. Ja, luonnollisestikin,vei ole olemassa*'mitään syytä miksi ko-^ honneet tuotantokustannukset eivät osaltaan: saisi johtua myös suuresti lisääntyneistä voitoista.: Mutta niin ei ole .tosiasiassa tapahtunut, .v^; % VOITOT LISÄÄNTYNEET Yhtiöiden voitot neljännesvuosia tain ennen veropoistoja $ milj. 1939 172 1951 1946' 364 1952 1947 450 1953 ^5 1948 489 1954 598 1949 477 1955 "756 1950 627 1956 (l:nen 3 kk.) 728 : YUäolevassa ttftilukossa osoitetaan, että. voitot eivät: ainoastaan säilyttäneet korkeata Korean sodan aikana saavutettua tasoaan: kulutes-tavarain hintojen pysyessä jokseenkin ennallaan, vaan vieläpä lisäätt- $milj. ^00 asti menetelty — etta Egyptin pitäisi maksaa osal^eenomis-tajille markkinahintoja parenunan hinnan näistä osakkeista. Miten tämä maksukysymys .tulee lopulta ratkaistuksi, se ei liikuta meitä, sillä se on osakkeenomistajain ja Egyptin hallituksen välinen asia. Mutta tärkeätä on huomioida se, että, •"kinastelua'\tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa, vaikka Sue- ' zin kanavan uusia omistussuhteita koskevat tosiasiat tuleyat-kin tunnustetuksi. on selitetty. sUrtoinBiden^'vapautta* ne aina "suunnitelmien mukaan. ;'Aiäaän5sr-seuraavat :'kansalais^et( In-kevatMuonnollIsesö myös SuUren Ra-' hah -sanomalehtiä,' sillä niistä saa paikallisesfifvenemmän tietoja Ja kau-^^ komallta nopeamman uutispalvelun;.: : J a kaikki SuurenPItahanlehtiävlu-kevat; kansalaiset ovat panneet myös mextkille; että;. fcukium - ei v f vastustit'^ enää -siirtomaakansojen -vapaustoivei-ta.' KatkklälTa hyväkäytäto rkSsityS. että --slirtomaakansolUakinon. oikeus oUa Isäntinä omlssa^maissaan. j. .^l^ika:on-vain;dIiÄ; nä& rotaan;;. että:, soriim^rja': ^rikoib^ alalsez^'; olevat; slirtomaak^nsat-"hätäilevät" liian paljon. J^^^ ne mfilt-talsivat odottaa, kunnes oppivat ' i t seään kunnollisesti thallitsemaan, niin kalkki olisi:hyvinlw: Kaiken^ lisäksi ovat kansallista'-it-- semääräSmisoikeutta :\:fr a v o I ^ tdevat kansat:ääi^ettamlto.epäklitomsia hy-: väntekljöilleen. ^Egypti onctSstä 'teo-rein resimexkkL <: Britäniiia oli valmis; kun: ei muukaan auttanut, tunnuste-inaan Egyptin itsemääiSämisoäceuden Ja ' viemään Jopa tibtafenkkonsakin pois SUezin kanavalta, ^utta tämär pä ei tyydyttänytkään kUttämatOptS ^Orptiaf nxeoreetUsen^ iteehallinta-oikeuden :i, Iloksi v nämä egjjttOäiset esittivät s e i l a i l i Julkean vaattmuk^ sen,'että heillä täytyyoUthoikensluä^^ Iita maataan Ja alueitaan omafcsi hyödykseen Ja oman harklnten?»fpe-rusteella. '.Voidaanko '.juuri :ajatella paa.^ Vaikka ^E^yptilie oli Jo tunnustettu "täydellinen Iteemääräämlsoi-keus", se.ketales kehtasi: raveta:vvaa<^. timaan:. tsäntaoikeutta N fflySi;^-^Sue kanavalla;; Joka on yhtä h y ^ ^ O ^^ tin alueella ,kuin on, St^ ijawrencett' meritie Canadan ^-alneeiial , Ja kaikeni,lisaksi_E0ypti edtti .tär mto^iiävyttfimÄn vvaatim^^ attaisesti'V eU- odottaijaatta. titä,. jolloin ^Suezin -^kanayayhti^^ iilkomaa- IaIset.,rpm^Jat otfd^ulsivat, ^ettSr egyptliäisetV^^pvat/vihdö^^^ vastaanottamaan:. selJ^ds^^^.; v alaisen tehtävän kuin'on kanavalEU-^ toksen^^huoltaminep! , -\ ^ ;.^Tämä-pakuttaaimieleemme u s ^ tnuita sanu^uuntaisia tapahtnmia^la esiinetkkeiä '^hrtolaiskansojep^ ktttOl-mStt& hyydestä: hallitsevl^f hyviintäcf- JöitUn. kohtaan. ' i> rMädän'' lpiyT«'ig^^TWTnA.srf' ^fffftoftltRftn ole -Portugalin siirtomaatii:missä:;^^: xDnto^:4>aiIy:^ Starin >U Monroe,, Johnstonin:; selostuksen v m u - kaän:;;:totentetaan: sellaista Jlndtaista säädöstä, että Jos alknasttkkaat "vastustavat,- bddät on -ammuttava** il? man mitään muodoiUsik Ottak«amme:.sen;^aaniiRnglatmTrt ^"vaiätunnt s^toxnaapeutiikka^; tnin^ kä';torkeiifntanä^^'^^ minen> Aivan'heti Icun he siintyvät nita paljon; että voivat^ halUta itäeään. Jötto meitä' ei syytettäisi "punal-aeksl". tal^^^-puötueeUfeeksl", ^e pyy: dämme käyttää tässä yht^dissä taatusti-' porvarillista a&ulähdetiä,. 'Toronto IJiaily StärÄiylläÄialnlfun kir- Jedivailttätian^ mr. Joihnötonbi äskettäisiä: Tan^Jikan'^kirj«ttä.^ Mr..-.|ohhston.tiedoittaa,, että täfflfr brlttUähien protektoraatti JsuoJ^us-alue) i on -sellainen . siirtomaa, misää " k a l ^ oVat t&sa-arvoiJBia" -rr vaikka siellä 'yllä|)ideginkin' ns._^kolmen ro» ;dim halUta;^omentoa;äina-4^ mäiä' Iin, etta^yleiset^kä^nalatkn on luokiteltu, ' "euroo«»paiaIs-«Mmialiie. her-m'miiehine? i;^aasial^-malll8iae^h^ rasmiehUler Ja ^ralrikkalals-mamsilie heriBäiraäiille'*., V . .^ . Kuten * tapa'on,-flUle "täsa-ärviöi-; suud^»'« |>eriaatteen. siunauksesta, nautthnalle slirtonu^aUe ~— -.anfeelcsi suojelus^ueelle oia. luvattu itse-määi^| misoikeU8 IlietI ?kun 'y^ «««dn^n väöfcö^ ^ t e t u k r f j s l l n i jBläJirin^t-tei ^ Jqudu^palMUisten ipiUkudik-taatt6;^^^ «nnoille i a -sltärt|etä ta-, kal«i^;ihmfas5röjian:<te«ille. seUtttää, meille mr. Jöhnsliim.' ' T^alnganjikflm :lcan6än 'vaUstämla Ja opettamiseksi'eililoin Jätetä ktyeä" käSn kaBätämättä.>>ili^ ^tavoitte^ on, kuten^yieen^ siirtomaisa;^!:^- ganjlkyaijolutatteminki d^nOte^ttt-se^ Jtseballtotaaif vaJlbidES^^ tuksen &intta. äto neefceracntäjäat: . \ • iiDu|ra:;n2|^^ asi^WeIes^ QU hriftjRiitfim t^anfe-^nVmt s ^ n i i ä f n verrattiMr» Htäl^^i<rimes&';iaädittii t^angän^^^ lioppullevat 4tsönäärlÖtiBi^ v.w •-^-"'oito-^^keuÖ^-Juöresii. Odottaisivat^ kuten suoma^Isen veikon.pai^ajs sanotaan imenettelevän:''^Hakee, Ui kee, vaan ei soisi löytävänsä". Niinpä Tanganjikan haiueusherr liavaiteivat,.^ttä heidän tulonsa-öTi liian pienet, kertoo imr.-Johnston, . nita he päättivät täysin'demokräatt sesti ^antaa- ^itselleen palkankorötu! sen.'Jakun tarvittavia varojaieiolli saatavissa, niin viisaat liallitushern muistivat, että "hätä ketaot keksU"* tuumivat, että "hUJaa^kauan pääJ täänr Tämän viisaan keksinnön p* rusteella he päättivät, sanoo m Johnston; ettäTangan^ tisen opetussuunnitelman .toteuttaml n«a vesitetiUin-^siten, et^^se tulee tc :teuteti&sl puolta hitaammin, eli kyn mqnessä yuodMsa] . _ , : jHail^ä' siis, '.\a kiitos. herroje '^toimäiamtsUädäf älykkyydene.' TS vpitt^öia'pn ediEäle^' Tanganjika kansan opettamhien ja va|istaiqin(; niin;-:etta {se'pystyy, ;mahdol^^ pian')beäätt hallitsemaan f , Mut^ mikä^ mezma .merta edOT mäkä^ kalaian. ^ AP:n 'ergissä Ifj^ Yoiikin juutistiedossa kerrottiin ^lokd 2;Tpiiä'oik'eIn/la(p8ai; iViattonmudelH eth y l f ^ a l t ^ a i s e t lentomkennt^lf tiöt Ckabdeksantolsta sellaista) pahe .lentäJien'^ siditeen mitilän intri ett' rotiirajoiälkäa ^ mutta sfiti m dm palvduksessa ei ole jfhtään^ahl vuotinen op^tutsuuniaieiaBia!. Mtttta'TOlitettivaätl^^lS^^vÄ'"--- ^ikessa''»uhassa, niin kyM'-'^ vs^ ^hsrvli' tulisi: ^ ^nSäkoonL'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 18, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-10-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus561018 |
Description
Title | 1956-10-18-02 |
OCR text |
m
'Mm
m
Sivu 2 ToTstairm, Idkakuun XZ p, ^ Tbursday, Oct. 18,1956
«mttiiii
IsUMMtf Vm, 6, 1917. AutJiorized
^ioi aeeooA cJa» mail by cbe Teet
jaasee Pepartmeat» Ottairs. Pu)»'
Jigtietf tlisfee^ v a ^ f ; , fottOm.
TbStxwta7» and Satordayv Vapaus
•milsbingCQamy X/t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-10-18-02