Vapaus, February 2, 1972

              Sivu 2 Keskivijkko, heknik. 2 p. — WecL, Peb. ^1972
Edlixnr
VAPAUS
IfM-IBEKTY)
, > , ^ INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establi^ed Nov. 6, 1911
^ . , Uanacer: V. KENTALA
Pablläied imee weekly: Wediie8äayB by Vap»!» P a b l i s h ^ Limited,
Secoad Class^ «Qgls^iiM %IMNr^«M6
.Mcftiht-r of the. CA^^aOIAN LANtiUÄGE-PRESS
CuwimM4tvk.$10.0Q, p kk.,$125' ', USA:n; 1 vk. ?11.00, 6 kk. »5.75
i ole syytä vävytjtelyyn
yi4 •siuiöjV^ j a etta Canada tulee lähitulevaisuuefesa tunnustä-maan^^^^^^
raunioista nousseen uuden Bangla jp^eäiin
\wion. S' .
Sitä kannatetaan lätopimSstJ. Uskomme myös, että valtavan
fäjliaes;^^ ^;Eiinän?-k^nssa yuogia kestäneen hedelmättömän
;/^^töiu«^^j51ke^,- I
J Mr. Sha^' "selitti, että Canadan ja useiden muiden maiden
keakeh; mnjte^nlukien- Skandinaalvian maat, Australia ja ^gritan-kiia^
on Bangla Deshin tunnustamisesta samanlaisia katsomuksia
p; 1^. Shai^ oli epäilemättä oikeassa sanoessaan, että Canada
Wx> 6an^/Pedw
kistanilta, mu|^^^|^E^Is^ ^ l y o i t ^ t ^ ^ t ä fjanadan toimenpidet^
-.Toisaaltejäiplomaattisen tuimustiu^ viivyttämisellä ei voi­teta
mitaän:>£i sittenhän, vaild^^ O k^ymys vain muutamista
päivistä, ^ospidötäänv kiinni vahliasta/saomal^
tä, että VautamiraM mäessä eik^^ juuri nyt on se'
aika ja _^et^< JQB^^ rtuonuotamiseUa olisi suurin
myönteinen vaikutus s ^ r t ä h ä n uuteen valtioon että Canadaan.
Bangla Desh tarvitsee sekä diplomaattista että taloudellista tukea
*^-inyfe nyt juuri. An Bangla Deshille nyt heti,
CanäÖa sidfiä tämän 7Ö-milj<»^
nlditnksen ja myStätunnon puolelleen.
t Tunnustettakoon Bangla Desh heti sillä tässä yhteydessä ei
ole mitään j^ki^^yta viivyttelyyn.
, _ Arvoton ehdotus^
~ TiJHlrhi QTi Tn'inlr5jt?ii suurvallan p^bnies esittänyt niin alarar-
• voista"^hdötuiitelta^ irauhän ja' ^ a h kysymyksestä, minkä
"presfdräm lUchart^ M viikko sitten tiistaina.
•^h::^'ÖSaäi ha]Eblfak8eW Silme lokaknii^ ja nyt julki-
• suuteiCT' sröttamaii' ~','saläisen rauhan ehdotuksen" keskeisenä tar-
'kcnttiksräa on'Yhdysvaltio väsyneen kansan rivien yhdis-
/'ttJM^e)!?^
' indsfS fiimus^Ö^'^s^ 'president!ti Nixonin ja Milen bsumattajien-sa
että;Iiäaen''4rvosteUjaiBsa toim
yrityksesi j o i ^ ' mr Nixonin iiudel-leen
valinta Ixikvait iiaäiinskim
'vaaleissa, oniiiinr ala-srvoiiKn sisältö ja muoto, että se nostattaa
vannaan Us&äTirabanvoinne tekij'ään8ä kohinan. On
. ^cddUa ihmeteltävä kiiinka ylimielisestiThdysviatain haltituä suh-
'^täutttui|Ii^n8a yleiseen mielipiteesi j ä ^ i n k a helposti ^larhau-tettayina'se
pitää amerikkalaisi^leensä^^''
Asiasta antamansaf^aopnon yhteydessä pre$identti Nixon
.katsoi asialliseksi puhua "Yhdysvaltain rehdeistä aikosta'', jotka
on-n^uka- jätetty vastapuolen taholta huomioono^Umat^Eu ''
Tässä yhteyde palaa mieleen, että USA :n presidentti Nix­on
anto! henkilökohtaisesti joulua seuraavana päivänä; siistapaiiui
päivanä^komennuksen koko maaOmaa tyrmistjrt^een suurponmii-^
. tttksen «doittamisekai Pohjois-Vietnamia vastaan. Ja kaiken tämän.
4i^keenmr Nixon rohkenee puhua USA:n "rehtien aikeiden" huo­mioonottamatta
jättämisestä!
; Ett^ ^remdei^tti Nixonin tarkoituksena oli rauhoittaa Yhdys­valtain
yleistä mieUpidetta, se näkyi hänen viikko sitten tiistaina |
:antamastaan •— sivumennen sanoen puolustelevasta':^ lausunnos-jtaan:'
r
^ ' ' ^ t ä ä i i hyötyä «1 ole vaitiolosta kt^ toinen osapuoli käyttää
•h^^Ikseen mddän rehtejä aikei|amme amerikkalaisten rivien ha-
Joittamiseksi" ja ettSr pohjoisvietnamilaiset ovat "taivuttaneet mo-nct;
a«tenkl>:a]ai>et louuttam^ fehdissä ja kongressitea propagan-ctaaW^(
ti^aJ9aattä) . . . "että vihollinen käyttää, heitä vUpilllsesti
iia3>wrin«ks<^^'aikaanfliMmiaekgi |äsaä maassa-J .
Bftt^t^ryi^la on hänen "rauhanehdotuksensa"
sisältö, rjonW^ presidentti Nixon tiivisti ko. puheensa yhteydessä
.fieuraavsnlaisikfiivjnääiltehpiksi:
.^Tj7.Hevtule|nme vetämään Etelä-Vietnamista (ei siis Indokii-naqta,
se pantakoon merkille V) pois iaikkiYhdysvalto^ ja
^ sen UittJoUusten asevoimaL
: Me tulgqmie vaihtamaan kaikki sotavangit.
"rr Kautta Indokiinan tulee yoimaan ampumisen lopettamisso-
^mus (jättäen amgriHkalaiset "neuvonantajat" Kambodzhaan, so-iil9Uil[
4i^lP4^9s^^^ ilmavoimat Thaimaahan
e^kS J4$%&a9 J « i ^ ^ Jm okifajan edustalle — V ) .
'ff-Steläsl^Äfp^^
t e e j ^ l - y]k^ presidenttiTOdi . . . "
ji^ii. (ysjain <iMicmttJSA;nJbaHittts J w l ^
n y t ' ^ ^ ^ i o ä s s ä vallitseva tilant^. Ja iätä sanotaan "rauhan-ehdott^
kseksi"! E i ole ihme vaikka hänen poliittiset vastustajansa
sanovaSlf iaiBsidenttiä "Tricky Dickie" eli juopittelija-Ni^Qniks|.
^:|{e>m^^lkka
ta täviflll^levat senaattori
Mpcäol^^ seka i^aonet muut ovat jo sanoneet, että tällaittsp snun-mtelmft>
«i voi toteutua j a että sen perimmäisenä tarkoituksena On
ameril^ll^U^sten harhauttaminen.
Ehole ihme, vaikka presidentti Nixonin läheisin neuvonanta-
.vjftkij;, j ^ r y f Kissinger joutui sanomalehtimiesten kyselypommi-tukcen^
i<^dosta: myöntämään, että presidentti Nixonin "salaisen
Orauhaneh^otuksen" tavoitteena on sisäpoliittinen tavoite, siis pre-sidenttttäp^
jansa edistä]^ '
fii.:OJie;ihme vaikka Pohjois-VletaaminP^ olevat puhe-
' ^ ^ ^ f v i ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^'^^^^^'^^ Nixonia tcaevisiopttheessa julkeasti
e^ite^|^<|^|^uhkauksistaj> sanoivat sitä I
V uöovei^kd imijprikkälajsv^ väalivuonnä".
Ei ole ihme vaMa Etelä-VletnänJia !vttlialk^^^^^ vallanku-
«moushaUituksen Pariisissa olevat'puhisnUtiMtvä^ Nix­onin
lupaamien uusirä ^pvesidenttivaaUen^tlu|^]^^ yhdys-mONTO$
SA;*4t*|
KOSY^GINIA YHIÄA
Yhdelle inielidllle isaniotaai^
^ rsiha olisi mesmTJt tttahlTmnttssa
' Toronto. — Poliisien "yäkivai-tai
«nuss3wtöksiä^' tutik^vaUe On-Ä
n maakunnan "iutkiSaviran-otmaif^
UiB, iuomari I. A. Vanninil^
ikisessä <t^iipaf8ii ioilnuiiialle' '
le bBB^tiin viikfeo sitten tiistai-
Sessa kuulustelutilaisuudessa, et­tä
poliisit olivat lokakuussa ta-paSitiinieen
Neu!^^ päämi­nisteri
ASelksei-Kosyginin vierai-
KÖYHYYS CAltÄDASSA^
Olen ollut mukana''esittS3na8sä
useita vetoomiiteia Canadan liit­tohallitukselle
ja Ontarion maa-krartaihallitulselle
eri kansailisis-ta
ja yhteiskunnallisista asiofel».^
Ösein saa hyvin naurettavia vas­tauksia,
paremman .pfimtteessa
kai pitää jotakin sanoa. Kun Ca­nadan
Naistenliitto esitti asiakir­jan
varattomien eläkeläisten puo-esta
icräs ministeri sanoi: • "köy­hiä
meillä on; aina oHut ja aina
tuifoe olemaan. Kun varovaisesti
käsittelevät rahojaan, kyllä sillä
foiineeia tulee''; Toisen ministerin
lausunnon muistan kerran kun
kinmtelin haastattelua työttömyy
destä. Hän sanoi "telvella työt-
;ömyys on , ajankohtaista". Mut­ta
onko puute . . . nälkä ajankoh­taista,
kuinka työtön mies voi
elättää perhettään.
Nämä tuli mieleeni kun luin
Toronton talousliiton raporttia,
jossa ilmenee, että Torontossa
yli 255,«0O Uunista elää köyhyys­rajan
alapuoella, joista alaikäi­siä
on 89,000, joilla on edessä
toivoton tulevaisinis talousliiton
raportin mukaan. Peiiheet, jotka
jatkuvasti • joutuvat olemaan
avuatmksella, eivät voi antaa lap­silleen
kunnollista koulutusta ja
niin ki^yys jatkuu. tuleviinkin
sukupolviin.
Raportissa myöskin iltaenee,
että a»ja köx?iieai ja rikkaiden vä-liUä
aina vaan leviää, nykyisten
3^ä nouEtevien hintojen aikana
koybyys vain kasvaa.
Näin rikkaassa maassa kuin Ca-da,
ei pitäisi olla köyhyyttä ja
<yöttömyyttä joka johtaa köy­hyyteen.
Canadan luonnomlkkau-det
pitäisi käjrttää omaji maam­me
hyväksi, oman kansan hyö­dyksi.
Nämä asiat on hyvä pitää mie­lessä
tulevien liittövaalien a i ^ -
na. Äänestäkäämme hallitukseen
sellaisia naisia ja miehiä, joille
tianadan kansan h3rvinvoihti on
etualalla. Pois sotavarustelut, jot­ka
nielevät suunnattomat summat
kansan varoja, olkoon tämä is­kulauseena
vaalikampanjan aika­na.
Liian usein kuulee sanotta­van:
"mitä minä äänestämään
menisin, ei siitä ole mitään hyö­tyä."
Väärin sanottu. Hyöty, ys­tävät,
tulee meille silloin, kun ve­dämme
yhtä köyttä, ht, Toronto.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Emma J. (Laahanen) Kangas
täyttää tiistaina, hebnikuun 8 pnä
82 vuotta.
Eino Rintala, Hoyle, Ont. täyt­tää
keskiviikkona, helmikuun~2
pnä 70 vuotta.
Hilma Kekki, Toronto, Ont.
täyttää petjantaina, helmikuun 4
pnä 70 vuotta.
Albert Long, Sudbury, Ont.
täyttää, sunnyntaina, helmikuun 6
I>nä 79 ynoj^a.
U.' Harjii, St. Catharines, Ont.
täyttää lauantaina, helmikuun 12
pnä 72 vuotta.
Mary Kivi, Sudbury, Ont. täyt­tää
lauantaina, helmikuun 12 pnä
82 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-'
vien onnentoivotuksiin.
valtalaisten nukkehallitusten yl-
Jäpitäminen Indokiinan maissa.
Mutta ihme olisi, suuri sellai­nen,
jos rauhaa rakastavat ame-'
rikkalalset ja/tai canadalaisetsaa
täisiin .harhautetuksi tällaisten
keppos-esitynten perusteella. . .
lun aäkana Tsaaneet tietoonsa Jak­si
salamuithasuuunnitelmaa:
Sekä :n että:$uur.To^
vonton ^liisiaaitoksen. tiedustdu
osaston virkailijat kertoivat, et­tä-
N6uvo«tolirton pääministeri
Ko^ghua vastaan .oli TieraUivo^
ailcana suunnitktii i^<;»pommi-vja^
ki^^äri " ^äta^
mahdollisesti liänen ollessa me­nossa
Don'MiMs Rdn varrella ole­vaan
Onferio Scleooe Gentrttaa
tai mainitussa laitoficeessa, missä
hän puihur Canadan johtavia^
teollisuusmiehille. '
RJOMP : a ' j ^ tunvallisuus-virkiiliffa,
tarkastaja Lyndhali
\yinter3 sanoi tiistaisessa kuulus-telutilaisuudesssa:
"Minä sain tie­toja
vissistä -yksilöstä joille mak­settaisiin
pääiministeriKosyginin
muriiasta ;|a myös, että täfle hen­kilölle
olisi varattu (poliisin) vir­kapuku
'Päästäkseen turvallisuus-kettjun
läpi.'*'
Winters sanoi ettei tällaista
henkilöä löytynyt.
Suur-Toronton poliisin tieduste­luosaston
tarkastaja Roy Sopllet
sanoi: "Ylhdedle mieiheUe esitettiin
hän«n(Koayginin) murhaa, ja hä;
nelle tai:;jottiui '$50,(i00 siDä eh­dolla,
että TOhasuanma menee hä­nen
perikunnalleen, jos hän tulee
itsekin surinatuksi."
Tarkastaja Soplett sanoi, että
mies pidätettiin, ja että hän oli
kertonut pdiiaeillle, jotta hän on
kommunismin vihaaja, joka on
oHut jonkin aikaa Neuvostoliiton
A^nkileirillä. Mies sanoi, että ^jos
hän saisi'tilaisuuden'%än tappai­si
Kosyginin, sanoi Soplet.
Tämä kuulustelu poiiinen käyt­täytymisestä
on jälkraeuraus lo-'
kakuun 25 pnä 1971 Science Gent
ren ulkopuolella olleesta ooaielen-osoituksestä.'
Kaksik^nmentä mie
lenosoittajaa yan^ttiin ja kuusi
poliisia loukkslantui sinä päivänä.
MidenoroitukseäjaaTestäjät väit­tävät,
"etta /poliiöit käsittelivät
jiian kovakouraisesti*' heiti ^
liisit ovat kertoneet, että he pd-käsivät
sdaimiei^l tiietojen perus­teella
pahinta ja että mielenosoit­tajat
aloittivat itse kahakoinnin.
Mielenosoitiiksen järjestäjiksi
sanotaan visöejä etnisiä seka
Mielenosoitukseen osallistui ihyös
—tosin .«riUiBanä i^tmaänä^ ku­ten
on väitfetty'— JevlBh Oong-resB.
• '/
"Minun mielestäni siellä oli hy­vin
suuri vaara pääministeri Ko-
Bygini^", sanoi Stg^jet kuuluste­lussa.
"Olin iiyös $1^ niiiatä, «t-ia^
siiiiä' tilassa v a ä d t e i melkoi
paljon poliisitöilmintaa Kosyginin
suojeieniactou tifemäo, «iei^un
aikana." . ' ' , ' ,
Soplet stooi', että lokakuun 25
pyn, eli; vierailupäivän aamuna
suoritettiin poliisiratsia seitsemäs
sä kodissa, ja että kahta "henki'
löä, Edmund Burke Societyn jä­sentä,
vaataan zxBte4tiin syyte
(Ratsian peftisteeTla löydettiin
kuudesta (seitsemästä) kodista
ammulöSia riittaivästi "tajikin ril-jäyttam'istävsöi:
en". Yhdellä hen­kilöllä
oHi konetuliase • (imadiine^
gun). ToisiUa oli r^teerattuja
aseita (vain taskuaseet on Cana-dassa
rekisteerattava' —V) eikä
heitä vaötaan nostettu syytteitä.
Soilet $anoi myös kuulustelu­tilaisuudessa
saaneensa tietoja,
että I^miittian-Canadian Commit
teen pieni nuorten ryhmä aikoi
mennä Science C^ntrefen häiriötä
aiheuttamaan: ' "
Wiinters sanoij ;että Torontossa
oli Kosyginille suurempi turvalli­suusriski
kuin missään vieraile-
(JSIJEOU sivuilla 5)
eräitä poliittisia ja äärioikeisto­laisia
ryhmiä, kuten" "Ukrainian
Canadian Committee'* '"Edmuh^
Burke Society'', "Öungariau JPWe-dom
Fighters", "J^ish-Defence
League" ja ns. "Marxist^Leninist
Group Against Ko^gin's Visit.'!
'föUääivuiaa
«fefuitaasvcKss^ »liiiieirofitsa
Miten "paljoa ^bmhen tar­vitsee.'"
Kaiic&ien pitäisi saada
esimerkiksi riittävästi mahoa.
Mutta kukaan ei halua uida
maidossa. Mitä tapahtuu ta,-
louskehityksessä silloin kun
ihmisten taxpeei tuhvtk jolla­kin
aloilla koko maiata käsittä­västi
tyydytetyksi? Jos ei ole
enää tarpeellista lisätä esim.
leivän, sokerin maidon ja mui­den.
ruokatavarain tuotantoa,
siiloin voidaan ilmeisesti tehos­taa
entistä voimaperäisemmin
tuotantoa muilla sektoreilla
missä ei vielä ole ihmisten tar­peita
tyydytetty kansallisesti.
Mielenkiintoinen /neuvostoliit­tolainen
tutkielma siitä paljon­ko
ihminen tarvitsee:: ja mitä
SekansdntaloiidelHsesti merkit­see,
julkaistaan Vapauden seu­raavassa
numerossa, tällä si­vulla.
Katukuva Belfastisl^a, Pohjois-Irlannista jossa asuk-kaUle
on jlokäpäiväistä näh<^ brittiläisiä sotUaita kaduil^^^a
Mitä muut sanovat
'»I
SE "SUOMEN ASEMASSA OLEVA MAA'*
Julkaistuaan tammik. 25 pnä kolmatta palstaa
^essä ja ystävällisessä' hengessä esitettyjä kysymyksiä/ jttiin^^
lehden uusi "sankari" Helsingissa Neuvostoliitto-v^i«östa?Ml
konekaappausta suunnitellut ja Suomesta karjcolmtu toi^qnto^^
nen kirkonmies. Leonard Milne voi mahdolUsimmanfay^
: i itekonsa" selittää ja peru3t«lla, Toronton Vapaa Sanan T.'*
loihe lopuksi lausumaan noin nimeensä:' - i<'v ,
". . . Olemme kai yhtä mieltä siitä, etteivät MilnenkäUäälset
turistit ole Suomen asemassa olevalle maaUe juiui hyQdykai^'0il^
lentomatkustajien turvallisuuden uhalla tehty "viipitönkäSilt^toi-minta
ansaitse. Lienee luonnollista, että toiminnan mies tun­tee
välillä tarvetta jättää työpöytänsä, mutta lentokoneen kaaRpöa-minon
ja suurvallan kiristäminen . . . huh-huh.'- (TummetttAlkset
Vapauden). ' *f
MÄTÄÄ JOKA SAUMASSA
. . . Oli ilmeistä, että USA:n ehdotuksessa (sotatoimia lope^-
t.amiseksi Vietnamissa) on eräitä aukkoja siksi kun se eslt^ettiin
mr Thieun (Saigonin pres. Nguyen Van Thieun) ennakkdstios;-
. lumisen perusteella. • :
Tämä Etelä-Vietnamin johtaja on nyt vallassa viime syksyriä
suoritettujen petollisten haulikkovaalien johdosta. Kun 'häi ilo­mielin
suostuu nyt rauhan ajan vaaleihin, se; tarkoittaa vaitt'sitä,
että hän tietää voittavansa toistamiseen . . . " * •
. Tässä valossa Valkoisen ^^talon ei-nimeltä mainitun; henkilön
ntamassa selostuksessa on* pahaenteinen vihjaus siitäi ettlf f*o]^-
irtis-Vietnamille annettujen rauhanehtojen paljastamisen täi^kbi-tuksena
on saada USA:n yleinen mielipide yhtenjuseksi siltÄ-ya-lalta
jos.presidentti tekee päätöksiä uusista sotilaallisista^toifcien-piteistä.
— Globe and Mail, toimituskirjoitus, tammik. 27 p."''
itiititA*
<:aiou En-dai arvosteli Nixonin '^muhaa"
Peking. — Päälministeri Ghou
EJn-^lai sanoi täällä sunnuntaina,
että Vietnamin sota ei pääty niin
kauan kuin USA pitää kiinni
presidentti Richard Nixonin vii­me
viiboUa julkaisemista ehdois­ta.
"Jos Yhdysvaltain hallitus pi­tää
kiinni tästä kahdeksan koh­taa
käsittävästä ohjeflmasta, mi­nä
en usko että sotaa voidaan lo­pettaa
Indokiinassa, eikä varsin-
PÄIVÄN PAKINA
PORNOA PAHEMPAA RIENAUSTA
Oli kerran i — . näin alkavat
kaikki hyvät sadut — kahvitau­olla
pieni työryhmä, .joka oli
jostakin s y ^ ä , tai ehkä Hman
syytä antautunut "nyOiyaakai-seen"
keskusteluun pomosta ja
sen erinäisistä itanenemis- ja i l ­maisumuodoista.
Siihen miesryhmään -r- nai-tmuut
eivät enää niin "vanhoi- julkaistussa hallitulcsen . pöytä-hintoihin"
ole kiintyneitä. kirjana kerrotaan mm. seuraa-
Jätämme kaikki sanatarkafl^vaa:
lainaukset lukijan punnittayak-si
ilman mitään reimalraom
tuksia. IWautettak
Giuitenkin yksi pikkuseikka, jpn-ka
kaikki so«bin aikana aikui­sina
oUeet kanadalaiset ti^ärot
set taitavat täasä. suhteessa (dja^ ^odätsi,
vielä "oppipoikia'' — .tuli fdle- j^xm sodan voittanniBen nimis-kirjoittanutkin
vedetyksi sivul- sä q'a sotäponnistelujen tehosta-lisenaeli
ohikulkijan ominaisuu- • • --^J-—- J*-**^:!.:
dessa.
Pian sen jälkeen oBui päivä-
Qehtiä selaillessa sUimään otstk-
_ko, missä, sanotaan sota-aikais­ten
asiakirjojen osoittaneen, et-
(mis^ toliTO^
s ö t a t e r v ^ ^ j?i'
tu<rtiMtolaitoteien N omistajat
suostuisivat ö-prösenttiseen .voit
toort sodan ajaksi^ niin nämä
herrat vitaalit torjuivat kakis­ta
hallitusportaan toimesta jär- tel^aatta 'töUaiset' esitykset ja
jestetyissä huippusalaisissa tl- "julistivat, ?ttä jos 5-proswttis-laisuuksissa
oli Canadan koko
työväenliike lehnattu subversii^
viseksi, eli epäisänmaalliseksi ja
epäluotettartraksi väestöosaksi.
Ja miksi? Siksi icun teoUisuuk
ta voittojen kattorajaa yrite­tään
toteuttaa, silloin he "tule­vat
nojaamaan airoihinsa."
Mutta nyt juakaiptujen sota-ajan
salaisten asiakirjoijen fuur
". . . . Pääministerin kehoi­tuksesta
no- (H) Crabtree (Ca­nadan
tehtailijainyhdistyksen ja
montnealilaisen H!Oward Smith
Paper Mills Ltdin presidentti)
esitti muistion, missä oli iisä^
huomiointeja . . . Hän sanoi teh-tailijayhdistyksen
haluavan muo
dostettavaksi ilmapiirin missä
teoUisuusponnistdut edistyisivät
..tasaisesti . . . ja välttää saras­tamassa
olövia vakavia tian-teitä.
"Käytännöllisenä esimerkkinä
mr CJräbtree viittasi etäisiin vai­keuksiin
jnitä hänellä Allie^
W9,rd Supplies Ltdin president­tinä
oli kirvesmiesten unionin
kanssa . . . Hän ^ o i ymmär­tää,
että kirvesmiehet olivat
(Scarhoroughssa) rikkoneet ^so-
. pimusta; joiden mukaan heidän
sien jä ^nuiden tuotantolaitbs- kaan Canadan johtavat te<rfli- • P»ti tekemän pitempiä työpäi
ten omistajat "pelkäsivät" si
loin, kuten nytkin, että työlä
set tulevat vaatimaan 'liian kor­keita
paMdcoja"!
Toisin sanoen, palkkojen ko-suuamichet
olivat siihen aikaan viä tavallisella palkalla . . .
kokouksessa liittohallituksen mi Mr W. D. Blackin esittäjmässä
nisterien kanssa ja esittäneet asiakirjassa esitettiin "vasta-
- m m laajakantoisia ' syytöksiä^ (väitteitä edustusäänestyksen
Canadan työväenliikkeen ^"sub- järjestämisestä tehtailla. Tämän
kaan Vietnamissa'', selitti-!* f mr
Chou En-lai. - —;
Pääministeri Ohou En-lai v^rol
välitöntä presidentti Nixonin lap-vosteflua
ja antoi toisaa^ hyyirin
kiittäviä lausuntoja pres^^®****^
Nixonin neuvonantajasta, Hehry
Kissingeristä, jota hän piti oi^ian
selityksensä mukaan "paren^ta-na"
kuin Neuvostoliiton^iedttjta^
jaa YK:n yleiskokouksessa, j "
••lp ]
•58 M "
aloitti viittaamalla vimhodiin
hyviin aikoihin, jolloin ^^|8pv§en-liikkeen
kohdalta ei olliit suu­riakaan
vaikeuksia . . . Sitten
tuli horisontaailisten (vaakako-rien)
unioiden tilalle Yhdysval­loissa
kommunistien jäi^estöäiät
vertikaaliset (pystysuo!fi|tj^tuinio
nit . . . I&sa sanoi BVbb&af 4ttä
-vertikaaliset imiot antaivii^^eirin-omaisen
mahdollisuuden/i'leiwt'>
tää Bubversiivisuutta., ^
". . . Työmaalevo1*oon«det
Canadassa ovat 90-9rosenttKtea-ti
ulkomailta tuotettuja ja|'ti"'
lanne on lähenemässä
edeltänyttä Ranskan ole
: ta sisäUtäpäin tehdyn Pt^rai(>|
johdosta hallituksenkm-;ico!||lal<
ta, missä kurinalaisuus.j^^str»
jestys katoaa teöllisuuslaitiD*
ta. Canadan työläiset'flJMyiit
lojaalisia, jos heidät jätet^lfeiitt
(USA;n pahojen unioideni.jtipi-'
mesta. ^ K ) yksinj mutta i^iäu
suuslaitokset eivät sa% ,pt^ea
työkiistojen yhteydess|^j'j#:tts-tannusten
kontrolloimiseesi '^efi'
tailijan täytyy,voida kqfttrd^loiT
da hänen menetelmääasÄjMutyä^
voimaansa (tummennu«;v)$^K)
• * • .
Näiden salaisten asiakiiqoj^
.perusteella voidaan siis nähdä,
ei vain sodanaikaisen työväen-vastaisuuden
todellined'. tarkoi­rottamisvaatimus
oli pahempi vereiivisuudesta" ja patriotis- asiakiijän mukaan tällainen ää- atuiks,a nvaakainn mpyaöush astea, anip irkadbi apmykaay--
kuin syntiä — subveraiivisuutta min puutteesta, että sUloinen nestys ei tulkitse 'vastuuntun- ji^an kontPolloimlssa i^Öissä,
eli. midliartuksiin pyikivää ku
moukselllsuutta.
Lainaamme alempana ^näistä
salaisista asiäkfojoista, jotka
nyt, 80( vuoden kuluttua on an
' pääministeri Mckenzie Kln^, jo­ka
eV suinkaan ollut "työväeiiT
mielinen mies!' oli joutunut vaa­timaan
joideäkin pahimpien syy*
toisten' työläisten mielipiteitä.
Terästyöjäisten järjestämisko-mitea
leimataan tässä asiakir­jassa
ei-patrioottiseksi ja sub-toeten
takaisin vetämistä veröiiviaeksi järjestöksi, mikä
SuTal^toUratkirto^'^^^^^ siipäTninoli"samalla mu^amaa- johtaa työläisiä hartiaan (aat-torlallisia
asioita tuticivienihaU- lattu hallitustakm, ray).
t&vaksi; Tavalliaet. amithit ja Mainitun kokouksen vaata nyt ". . . Mr (H) Jacuays . . ^
radiossa, televisiossa, kiricoissa
ja kouluissa niirt raivolikaastl
'fyöväien kohtuuttpmi^.'^']; Vfw,ti-muksia
vastaan, sekä, "ijugtan-nusten
alentamisen" ja^^''^^i-sen
asian'' vaatianan "«hrimie^
lisyyden" puolesta. ; ^iP3i|Sä-koura.