Vapaus, February 28, 1928

              Sivu 2 Tiistama, helmik. 28 p;na—Taes., Feb. 28
VAPAUS
T O I M I T T A J A T :
8- C. KEIL, T. W. CAKLSOS. B. A. TEXHUNEM. K. PEHKOXEJ*.
ftaciacuei at tb# Poat OlHcc Depansest. Otuva. aa aecood daas suuer.
VAPACS (Libmr)
H M aalf otsaa o( Fisaiih Vixl:»* is Canada. Pabllded ia SodSorr, Oar„ ererr ilsuiar.
. TmmäMf, ffeiincacUy, nsxxiay aad-Fri;iaT. *
ILUOTfsHtSfiAT VAPACDl-SSA:
IfaimnmotnVtft <1A> Lena. tZJOO ktkti kertaa. — ArioliitlooooeooilmojoJurt 50e. p»!»t«nnuoa. —
MausaoUoJlBOMljKt SOc. kerta, %IM> i kettu. — STnir«ci;iaota3u« $lXO kert». $2M 3 kertaa. —
AvfcttDitaetakact t2M kerta. f3.00 kakaj kertaa. — KiltotiUscickaet «IXlO kerta. — Koole«a*n;lootuk-
- : « 9 i f t f t . kerta. 50e. iidoakaa kiitMlaucehs tai moirSoiiml". — Halatiaatied.* ja ototeilnsotokaet ' M*. Icma. 11.00 kcie* kertaa, — TUapäiailaotujiea ja ils»>tat3fecl:aariea oa. r a a ^ i t t a n u . lalietettärÄ
' g i n m l i M U etnkäteea. — Tilaskaia, | o i t a ci searaa raba. ei talU läiictaaääa. pait» M i a a i e a t e n . Joilia
takukaet.
TIt*tSffINKAT:
1 »k. $*Sa, 6 kk. tZJA. 3 kk. 11.75 Ja l kk. tlM. — ykdytraioihin > Sooaeoi aekä mooaUe
lilfa»; 1 »k. 16X0, 6 kk. «SJÖ, 3 kk. «2J» Ja 1 kk. <1.00.
Xdbteen alotgt ilKotskret p i a i oUa konttoriani kello 12 ila^rtjala^äirSa edeUIaecä trkJpäinaä.
*r^aadea taiauto: Lilkcrt^' Bailaisi;. 33 Lorc«3 StrMt. Pobelis
Y<9««<i«B konttori j Ubeity Bondin*. 35 Loma Sl. Putelin 1038. Po«tio*>to: Boa 69. Sadbary. Ont-
Kommonistien toiminta Saksan
unioissa on ollut viime vuosina
eriuäin tuloksellista. He ovat nou­dattaneet
Komiterain antamia ohjei
ta jä niiden ffvulla kyenneet hank­kimaan
jo valtavien työläisjoukko­jen
kannatuksen. Tämän politiikan
tunnuksena on: joukkojen luo. Kom­munistisien
jäsenten tulee toimia
siellä missä joukot ovat, eikä eris­täytyä
itsenäisiksi^ "puhdasoppisik­si"
rjhmiksi, kuten Saksan ultra-vasemmistolaiset
kommunistit ensin
aikoivat tehdä.
Sikäli kuin Saksan kommunistiset
ainekset ehtivät saada lisää vaiku­tusvaltaa
imioissa, tulevat he myös­kin
johtamaan taloudellisia taistelui-
Coeral adrertiaiBC rslea 7Sc. per eol, i n c h . Miata>iim ckarce iot ainjla bsaerUoo TSe. Tha Vapana
{ t i beat adrcrtiuai o n l i B a aoKC^ tba FinalA feopla i a Canada.
Joa «tta niUota taliaaaa aaa raauoau esalmälaeea kirjecaeenaa, kirjottakas sadelleen lakkeenboiujaa
a l B M l l ä : J. V. KAKNASTO, lUkkeeskoiuJa.
ta sillä tavalla, että kapitalisteille
annetaan tuntuvia iskuja. Vallanku­mouksellisten
työläisten tehtävänä on
käyttää tilaisuutta hyväksen kapita­listisen
järjestelmän Tieikentämiseksi
kuin lehden otsikkoon. Jos tov.
B. olisi vaivautunut näistä seikois­t
a meiltä tietoa kysymään, n i i n me
olisimme toverillisesti voineet hä­nelle
asian selittää.
Sanottakoon vielä tässä uutisten
eikä sen tukemiseksi. Tässä suh- "tuoreuden" yhteydessä, että as­teessa
kommunistit ovat täydellisesti
vastakkaisella kannalla sodem ai-väenlehden
tehtäviin kuuluu kertoa
vain tosiasioista, joiden saapumi.
nen parhaillakin tiedonvälineiilä ot-neksien
ja muiden pikkuporvariliis- taa muutamia tunteja, jopa päiviä-ten
ryhmien kanssa.
Saamme olla varmoja, että Saksan
metalJItyöläiset eivät jätä taistelukir­vestään
ruostumaan, vaan jonkun
ajan kuluttua tulevat lcä>'ttämään si­tä
entistä tehokkaammin rautakorkoa
vastaan käytävässä kamppailussa.
T. N. C.
Iflkomadaissyntyiset työläiset ja
järjestayt]inmen
4
Helmikuun 21 päivänä julkaistiin
i>S0xoxAo Telegram-lehdessä, joka on
; ;yk« kaikkein taantumuksellisimmis-
^>ta Canadassa, kirjotus^ jossa käsite!
vtiitt turvallisuuslaitteita tai oikeas-
: taan niiden puuttumista Hollinger-kaivoksella.
Tämän kirj otuksen
kaikkein merkillepantavin osa, jo-
: Jion me haluaisimme kiinnittää Tim-jninsin
jokaisen kaivosmiehen huo-mioxu
lausuu kommunistipuolueen
:paa-ääncnkannattaja, kuuluu eeuraa
vasli;
"Vähintään kolmekymmcnläyhdek-
: Hollingerissa lyös-
^ ^kentelevistä kaivosmiehistä ci puhu
iivipi^tamxi kieltä. Jalellä olevasta
' kuudestakymmencstäkahdcsta pros,
' on suuri määrä ulkomaalaisia, jotka
^.'puhuvat englantia. Tätä suhdetta
pidetään yllä tarkotuksella vähentää
&<tyoriitaisuuksien vaaraa. Tällä kei
nolla synnytetään miesten järjeste-
\ , tyiUe yrityksille esteet, jotka teke-
Vät melkein mahdottomaksi saada
• liittävää määrää kaivostyöläisiä te-hoisM
vaatimaan mitään muutok­sia
olosuhtcihin kaivoksessa tai hei­dän
palkkataksoihinsa.** •
, Jos Telegram olisi kommunistinen
'^^»lefiti, voitaisiin tätä lausuntoa vä-
V faeksyäf jatkaa Worker, mutta Tele:
gram on työnantajain etujen isän-
^. maalinen puolustaja. **Tätä suh-delta
pidetään yllä tarkotuksella vä-
,^^,.'llentää tyoriitaisuuksicn vaaraa."
."^ Oh Jokapäiväistä, että työnantajat
"'-käyttävät strategiaa työläisten jaka-i!;
imsesta; rotu- ja uskontoeroavaisuuk-l
men mukaan estääkseen heidän luok-
Icasolidaarisuutensa. Tämä on yksi
syy erillisten katolisten ammattiliit-
"i tojcn muodostamiselle Quebecin
:l;:ixia^nmnassa. Tässä syy siihen, et-
^ *ta Massey'Harris-maanviljelyskone-f;.'
yhtiö* Torontossa pitää työvoimansa
' eri kansallisuuksien kuuluvista työ-tiaisista
kokoonpantuna. Erikoisesti
/ -Ifhdysvalloissa, tuossa maailman jul^
'jäiimman kapitolismin maassa, työn-
.antajat ovat seuranneet tätä taktiik-
\ - kai maassasyntyneittcn ja ulkomaa-pi.
laissyntjHlslen työläisten asettamises*
f ta vastakkain.
. lllkomaalaissyntyiset työläiset ovat
#rtdsJasia: tässä maassa, kuten Ylidys-valloissakin.
Kummassakin maas
sa suorittavat he kovinta ja kaikkein
välttämättömintä työtä perusteolli
suuksissa. Heidät täytyy ottaa huo
mioon. Työväenliikkeen täytyy jär
jeslää ulkomaalaissyntyiset työläi
set tai muussa tapauksessa työväen­liikettä
ei tule olemaan. Telegram
on Voinut haluta kirjotuksellpan ke­hottaa
työnantajia hylkimään ulko-maalaissyntyisiä
työläisiä, kieltä
mään heiltä työntekomahdollisuudet:
Toronto Telegram- ja London Daily
Mail-lehden, Orange-salaseuran ja
Ku Klux Klan-jarjestön edustamiin
periaatteisiin kuuluu estää ulkomaa
laissyntyineh työläinen saamasta
lyötä. ,•
Mutta kun puhutaan järjestäyty­misestä,
niin eritoten Timminsissä
tullaan vastakkain sen tosiasian
kanssa, että järjestäytymistä eivät
pelkää niinkään paljo ulkomaalais­syntyiset
työläiset kuin maassasynty-neet
ja brittiläiset siirtolaiset.
Ulkomaalaissyntyiset työläiset esit­tävät
väitteen: "Me olemme val­miina,
kootkaa englantia puhuvat."
On valitettavasti totta, että englantia
puhuvat kaivosmiehet ovat oUeet lii­ka
välinpitämättömiä järjestäyty­misen
suhteen. Hollingerin tragedian,
joka ei suinkaan kunnioittanut hen­kilöitä
tai kansallisuuksia, tulisi saa­da
englantia puhuvat, salmaten kuin
ulkomaalaissyntyisetkin kaivosmiehet
cäsittämään, että heidäii pulmansa
a etunsa ovat yhtäläiset.' Olisi erit­täin
traagiilistaj ellei tuon "onhet-lomuuden"
opetusta otettaisi sydä­melle.
.Järjestäytyminen estää on­nettomuuksien
Uusiutumisen. Jär­jestyneisyys
on parhain suojelus si-licösistn
vastaan. Järjestyneisyyden
kautta voidaan saada korotusta ta­paturmakorvauksiin.
:^ Järj estyneisyy­dellä
voidaan saada parannuksia
asunto-oloihin ja kohottaa elintasoa.
Kaivostyöläisten täytyy murtaa Hol-linger-^
ja muiden yhtiöiden strate­gia
asettamalla niitä vastaan yhte
näineti rintaman, lopciltaa lehli.
Sama pitää paikkansa puutavara-
^.m. teollisuuksissa työskentelevien
työläisten järjestämisen ja taistelu­jen
puhteen.
JärjestöD asiat
Vapauden liikkeen muutto-asia
Milta asia nayttaa toimittajan kannalta katsottuna
Kuukauden kesäneessä keskuste­lussa
Vapauden liikkeen muuttoa
koskevassa asiassa on tuotu julki-suuten
sarja sellaisia väitteitä, jot­ka
ovat joko suorasti tai epäsuo­rasti
tähdätyt Vapauden nykyistä
toimitusta vastaan. Etenkin uutis­puolesta
vastaavat toimittajat ovat
joutuneet hyökkäyksen kohteeksi.
Jos tp.k:n viimeisessä kirjelmässä
olisi noihin kohtiin vastattu ja ne
asiallisesti selitetty, niin toimitta­jien
puolesta olisi koko juttuun
kajoaminen saanut jäädä sikseen.
Mutta kun ^ . k : n omassa lausun­nossakin
on kommelluttu heittä,
mään lisää epäluottamusta eräitä
(nimeltä mainitsemattomia) toimit­tajia
kohtaan, varsinkin juuri uu­tispuolen
polemiikissa, on välttä­mätöntä
puuttua asiaan muutamal­la
lauseella.
Pitikvatko syytökset paikkansa?
Saksam Melaliimiestei) työtaistelu
'^ICeski- Salsassa on valinnut pitkän
^ «tkaa lakko metallityöläisten keskuu-
^dessa, käsittäen 50,0U0 lakkolaista.
ItHeidän Jakkovaalimuksenaan oli 15
pennin, eli 4 sentin' palkankoroitus,
tuntia kohden, sekä 8-tuntisen lyÖ-
^Späivän saavuttaminen. Kun Keski-
^»aksan kapitalistit eivät näihin vaa­timuksiin
suostuneet, alkoivat Saksan
«a^kaikki: metallityöläiset vaalimaan
;^ samoja etuisuuksia Siiloin valmls-iftautuivat
kapitalistit julistamaan ko­ko
Saksan metalliteollisuutta kasit-itävän
työnsulun, johon olisi tullut
kttuliuhäan 900,000 työläistä.
Kun minkäänlaisia myönnytyksiä
«i i ktimmaltakaan puolen oltu tehty,
Jfipaitsi kapitalistit lupasivat 3 pennin
ft^-palkankoroituksen, joka työläisiä ei
fl^dyttänyt, näytti taistelu kiertämät-hiomalta.
^ Sen piti alkaa helmik.
^^*pnä. Tilanne oli siksi uhkaava,
l^ttä porvarillinen hallitus pelkäsi
»akavien taisteluiden ""ntjmistä. "sopupeliä".- Missä määrin heidän
sfjotka: eivät olisi enää rajoittuneet
.^pelk^taän taloudellisiin kysvTuksiin.!
Iäiset palaamaan työhön helmik. 24
pnä. Jos muilla alueilla eivät työ-
Iäiset pidä kiinteästi kiinni vaatimuk­sistaan,
tulee hallituksen dekreetissä
määrätty 5 pennin palkankoroitus
ainoaksi saavutukseksi, mitä työläi­set
tällä kertaa tulevat saamaan. Se
tosin ei ole suori. Ainoastaan 10
sentin koroitus päivää kohden. Mut
ta sittenkin parempi kuin suoronai-nen
On itsestään selvää, että tuollai­nen
myonntys ei tule Saksan metal­lityöläisiä
kauan tyydyttämään.
Päinvastoin he rohkaistuvat tällai­sesta
pikkusaavutuksesta |a jonkun
ajan kuluttua voivat aloittaa uuden
palkkataistelun.
Saksan ammatillisissa unioissa on
vielä paljon oikeistolaista ainesta,
jotka omaksuvat samanlaisia käsit­teitä
kuin englantilaiset veljensä,
että kapitalistien kanssa tulee pelata
vaikutuksensa on saaltanbt tällä
kertaa vaikuttaa taistelusta luopu-
«^Sentähden se ryhtyi ballitusmahdil- miseen ja hallituksen dekreettiin alis-
>laan:-estämään työnsulun. vaatien se- lumiseen, el vielä ole täällä a^r
ka unioita ellv kapitalisteja hyväk- tiedossa. Multa yksi seikka kuiten-i!
eymaän 5 pennin palkankoroituksen kin on selvä.- Se on: luokkatietoiset
'^lunlipalkkoihin. vasemmistolaiset ainekset, jotka kan-
Viimeksi saapuneiden tietojen pe- naitavat Punaisen Internalionalen
elia voimme pädtpliä, elia työn-j periaatteita, saavat yhä suurempaa
ron lr-!lä kertaa vältelty, sillä 1 kannatusta Saksan unioissa. Vasem-isSaksan
melalHlyölaisten union | mistplaisten jäsenten luTonnäärä niis-ciiotaan
päättäneen, ctiä se tulee lo- K» oh nykyään noin kahden miljoo-amaan
lakon ja määräämään lyö- nan vaiheilla.
Sault Ste. Marien osaston lau­sunnossa
on yritetty lausua ehkä
kaikkein painavin arvostelu Vapau­den
toimituksesta. Siinä tiiodaan
samalla ilmi vaatimus, että lehti 6-
; )äiväiseksi laajennettunakin "pi­hisi
tulla toimitettua neljällä toi.
mittajalla." Verrataan samalla Va-
3aud6n ja Työmiehen toimituksen
lenkilÖmääruä toisiinsa. . Sanotaan,
e t t ä kun kerran Työmiestä toimit­taa
kuusi toimittajaa, tulisi Vapau­dessa
r i i t t ä ä neljä.. Tähän me voi­simme
puolestamme lisätä, että' ön
olemassa sellaisiakin työyäenlehtiä;
, oissa on enemmänkin kuin kuusi
toimittajaa, ja enemmän niitä tu.
ee Työmiehenkin, osalle.
Kun asiallisesti tehdään vertai-uja
Yhdysvaltain töverilehtiin nähr
den, tulee ottaa huomioon, että n i i l -
ä oh keskustoimisto, joka ; vah­taa
yhtä toimittajaa; 'Siis jo aeni
Rukaan tulee Työmiehelle 7 vaki­naista
toimittajaa. Tämän lisäksi ei
'yömiehen toimittajien tarvitse tie-tääfcsemme
lukea korjapslukua, eikä
s i t ä ' tehdä •missään ^suuremmissa
ehdissä, vaan sen; suorittavat eri-coiset
korjauslukijat. Meillä sen­sijaan
toimittajien täytyy suorittaa
corjausluvun lukeminen (vieläpä
on koko talven luettu "Metsätyö-,
ä i s e n " korjauslukukin). Työmie-lellä
on myöskin paljoa laajempi
.Ia monipuolisempi avustajien jouk­ko,
jolle maksetaan korvausta kir­joituksista,
kuin Vapaudella. Meil­lä
avustajaverkon kehittäminen on
vasta saatu hieman alkuun, lukuun­ottamatta
' paikkaku ntakirjeenvaih*
toa, joka myös on ^Ikanut virkisty­mään.
Tämän lisäksi on Työmiehellä
sähkösanomayhteys, jota Vapaudella
ei ole. Tämäkin siis vähentää työtä
mclko paljon.
Tällä ei ensinkään .tahdota sanoa^
e t t ä toyerilehdessä Työmiehessä oli­sivat
toimittajat helpommalla. Sii­t
ä ei ole puhptta. Vertauksena vaan
mainittakoon, että jokaisessa kun­nollisesti
toimitetussa työväenleh-dessä
tulee olla riittävä määrä työ­voimaa
jos lehden sivumäärä aio­taan
saada lisääntymään siitä, mitä
Vapaudella nykyään on ollut. Tä­mä
riittäköön osoittamaan, että
Soon toverien kritiikki on kovin
puutteellinen asiatietojen . suhteen.
Mitä muuten tulee siihen seik­kaan,
että neljän toimittajan vaa­ditaan
toimittamaan 6-päiyäistä leh­teä,
niin ei se mikään maailman
ihm© ole, etteikö sitä voida teh­dä.
- Sitäkin kemaammin, jos .to­della
otetaan joku suomenkieltä
hallitseva korjauslukija oppilaaksi
toimitukseen. Siten samalla kasva­tetaan
uusia toimittajia työväen­liikkeelle.
Toinen Soon toverien väite kuu­l
u u : " . . .meillä on ajatus, e t t ä Va­paudessa
ei o!e kunnollisia toimit*
tajia vaan toimituskokelaita (tum­mennus
Soon tov.) Siksi me ehdo­tamme,
että Vapaudelle ei oteta
lisää toimittajia, vaan että Vapau-teen
' hankintaan yksi kunnollinen,
ammattitaitoinen toiminaia jonkun
nykyisen toimittajan tilalle."
Erikoisesti tämän kohdan suh­teen
olisi ollut suotavaa, että tp.
k. olisi Vapauden ja koko maan
kommunistisen liikkeen etua sil­mällä
pitäen lausunut selityksensä.
Ei siksi, että tuollainen lausunto
loukkaisi sanottavasti toimittajia
persoonallisesti, sUlä kaikkialla, mis­sä
ollaan ottamassa e-nsimmäisia
askeleita kommunismin tiellä; heite­t
ä ä n silloin tällöin harlcitsematto.
miakin lauseita puoluetovereita vas­taan.
Mutta mainitusta Soon osas­ton
lausunnosta ovat nyt jo saa­neet
useat kommunistisen liikkeen
viholliset onkeensa todistuskappa­leen,
jolla hämätään vähemmän tie.
toisten ja järjestymättömien työ­läisten
silmiä.
Jos otamme toisen kohdan Soon
osaston lausunnosta, niin siinä ku­motaan
kokolailla täydellisesti hei-d
ä i r oma, alleviivaamansa lausunto,
tässä toisessa kohdassa puhutaan
siitä puoluetyöstä, jota Vapauden
toimittajat joutuvat tekemään var-sinaisen
työnsä lomassa, ja joka
on myös erittäin suuresta merki­tyksestä
työväenliikkeessä. On ky­symys
puhujista ja puhujapulasta
Keski-Ontariossa.' Soon toverit lau­suvat
näin:
"Puhujista on aina ollut puute,
mutta Vapauden toimitnsjoukko on
oHut se joukko, josta on saatu
puhujia lahiosastoihin." J.n.e.
Tuo lausunto on kokolailla pai.
kallaan. Ja nykyisetkin toimitta­jat
ovat kelvanneet puhumaan* suu­rissa
j a pienissä tilaisuuksissa, niin-hyvin
€anadassa .kuin myös useissa
muissa maissa j Mutta vastustajat
eivät otakaan huomioon lähinnä to-tniutta
olevia kohtia, vaan taker.
tuvat liikettämme halventaviin väit­teisiin.
, '
Mitä sitten tulee niiden uusien
j a "kunnollisten" toimittajien han­kintaan,
niin siinäkin ovat omat
vaikeutensa. Pahin ; vaikeus on sii­nä,
että. niin "kunnollista" toimit­tajaa,
joka kaikille kelpaisi ja kaik­kia
tyydyttäisi, ei ole vielä ehti­nyt
tähän maailmaan syntyä. Var­sinkin
tämä kommunistinen työvä­enliike
on sellaista, että toimitta,
jista tahtoo olla.- kova, puute. Ja
sikäli kun Vapaus on kyseessä, niin
se on vaihtanut toimittajia suhteel­lisesti
useammin kuin monet muut
työväenlehdet. Mutta mahtaako
koskaan ilmestyä sellaista "suu­ruutta",
joka pidemmän aikaa voi­si
kaikkia tyydyttää. Jos kaiten-kin
vaihto katsotaan- tarpeelliseksi,
j a esim. Soon tovereilla on joku
"amniattimies" esitettävänä, • niiij
sänommp vaan että: tervetuloa!
Kyllä tilaa aina ilmestyy ilman jul­kista
tappeluakin.
/ Uutiset ''viikon vanhoja'
Vapauden uutisten "vanhuudesta"
innostui antamaan moitteita nuori
toveri L . Berghall, Windsorista, Ont.
Ellei tämä "vallaton" nuorisoliitto­lainen
olisi Vapauden uutistoimitta­jille
tunnettu jo Suomesta lähtien,
niin hänen väitteensä voisi ottaa
jonkun verran \'akavammalta kan^
naita, kun hän lausuu: " J o s lehti
on huolimattomasti toimitettu ja e-tusivu
täytetty viikon vanhoilla uu­tisilla,
joissa useinkaan ei ole kelv
dattu enään edes tapahtumapäivää
mainita, useimmat tilaavat lehden
vaan täyttääkseen puoluevelvoUi-suutensä
ja sitten jättävät sen lu­kematta."
Vakavamielinen lehtemme lukija
voi heti ymmärtää, että tuollaisen
väitteen tekijä on kovin kokematon
työväenlehden tarkoituksien ja ase.
man suhteen. Hän ei myöskään o-le
ottanut huomioon niitä asiallisia
selityksiä, jotka ilmenivät Sudbu-ryn
osaston selostuksessa, raiksi Va­pauden
uutiset joutuvat muutamilla
päivillä vanhenemaan. Syy ei ole
toimituksessa, vaan hitaassa paino­koneessa,
joka juuri on ollut aiko.
mus korvata uudella j a saada lehti
päivää "tuoreemmaksi" uutistensa
j a yleensä asiatietojensa puolesta.
Toiseksi, Vapaus myöskään ei oi© 6-
päiväinen. On suorastaan ilkeämie­linen
V A L H E , e t t ä lehtemme .etusi­vu
olisi ollut kuluneen puolen vuo­den
aikana " t ä j r t e t t y viikon van.
hoilla uutisilla". Keholtamme tov.
Berghallia toisella kertaa paremmin
harkitsemaan väitteitään. Valheilla
ei työväenliikkeessä mitään asiaa e-distetä.
Silloin joutuu vain itse
paljastamaan omat kehnot tarkoi­tuksensa.
Jos joskus on joku vii­kon,
jopa kahden tai kolmenkin vii­kon
vanha asia, josta ei ole kerrot-tu,
mutta joka on työväenluokalle
t ä r k e ä asia, niin työväenlehti ker-too
sen.
Tov. Bm toinen väite on vielä­kin
naurettavampi. Uutisten päi­vämäärä
ei nimittäin ole ainoa pe­rusta,
jonka nojalla lehteen uutisia
valitaan, . Muuten päi\-ämäärän
merkitseminen uutisiin on kokonaan
teknillinen juttu j a makuasia. Esim.
englantilaisBt lehdet useimmiten ei-kin.
Puhumattakaan tällaisen
"nyrkkiverstaassa" toimitettavan
tiedonvälineen suhteen, jonka olisi
muka pitänyt kyetä kilpailemaan
uutisten tuoreudessa suurkaupun­kien
porvarilehtien kanssa. Porvari-lehdillä
kylläkin on tapana kertoa
sellaisistakin tapahtumista, mitä ei
ole ensinkään sattunut, sekä myös­kin
käyttävät uutisten päiväyksiä
kovin mielivaltaisestL
Kolmanneksi tov. B. lausuu: "Väi­tetään,
että lehti voidaan toimittaa
paremmin pienessä kaupungissa kuin
suurkaupungissa." Hän ei kuiten­kaan
mainitse, kuka tuollaisen ver­tailun
olisi tehnyt. E i sellainen väi­tös
ainakaan t ä ä l t ä toimituksesta o.
le lähtöisin. Muuten tuollaisen ver­tailun
tek-eminen on perin vaikeaa,
sillä suurkaupunki on yhdeltä puo­len
edullinen j a pieni kaupunki toi­saalta.
Se mitä tässä suhteessa on
lausuttu uutistoimittajien kautta
pelkkinä asiatietoina on se, että sa­manlaisilla
välineillä, työvoimalla
j a kustannuksilla, voidaan lehti toi.
mittaa joksikin yhtä hyvin pienes­sä
kaupungissa kuin suuressakin.
Toisin sanoen, niin hyvin kuin laa­jalle
alueelle leviävän työväenleh­den
uutispuoli y.m. sisältö voi olla
toimitettu.
Asia on nimittäin sillä tavalla,
e t t ä jos Vapaus esim. muutetaan
Torontoon, niin ei toimittajat saa
tuijottaa itseään sokeaksi vain To­ronton
paikallisia oloja katsomalla.
Jos niin tehdään, silloin n,k. "näkö.
vinkkeli" pienenee ja lehdestä tu­le
© vain yhden paikkakunnan lehti.
Tp.k:n viimeisessä kirjelmässä
sanotaan: "Kaikki ^ aikaisemmat
Vapauden toimittajat ovat käsittä­neet,
missä tietolähteet ovat saata­vissa."
Tekisi mieli kysyä toverillisesti
toimeenpanevan komitean tovereilta,
millä tuntosarvella te tiedätte, e t tä
nykyiset Vapauden toimittajat ei­vät
tietäisi missä "tietolähteitää"
on? Jos tp.k. olisi vaivautunut ky­symään
toimitusneuvostolta lausun­toa
tässä suhteessa, niin sellainen
olisi voitu tarkasti antaa ja silloin
olisi asiad tämän puolen väittely
saanut jäädä kokonaan syrjään.
Tässä suhteessa olemme lausuneet
asiatietoja sekä Sudbujr3m osaston
jäsenille, että myös liikkeenhoita­jalle.
Eikö näin olisi saanut teh­dä?
Pitäisikö myöskin lehden toi­mittajien
niellä kaikki i s a l a v i i t t a i.
ut, joiden kautta pyritään osoit­tamaan,
että he eivät ole , tehtä­vänsä
tasalla? Eivät muka tiedä
missä "tietolähteet ovat saatavissa,"
Puhuttakoon suu puhtaaksi kun
on puhumaan alettu. Kun alle­kirjoittanut
saapui Vapauden toi­mitukseen,
olivat uutislähteet kol-mipiäiväiätäkin
lehteä varten ko­vin
puutteelliset. Oli ryhdyttävä
hankkimaan lisää tiedonvälineitä.
Ensimmäinen ja kaikkein tärkein
"tiedonlähde" aukeni siten, että
tilasin toimitukselle 'Ottawa Morn-ing
Journalin, joka painetaan kello
1 ap. (siis yöllä). Lehti saapuu
toimitukseen kello 1 päivällä. Pää­kaupungin
lehtenä se sisältää tuo­reimmat
tiedot tärkeimmistä cana-dalaisista
ja kansainvälisistä asiois­ta.
Siitä saamme uutiset samana
päivänä Vapauteen. Mutta kaiklci
Toronton lehdet joissa on samai
asiat, saapuvat meille vasta kello
8 illalla, ja toiset seuraavana aa­muna.
Torontoon, tämä sama lehti
(Ottawa M. Journal) saadaan pari
tuntia pikaisemmin, samoin kuiri
Montrealin lehdetkin, Missä on siis
se Toronton toverien väite 24 tun­nin
etuisuudesta? Se on vain pelk­kä
harhaanjohtava väite. Tuntuu
ihmeelliseltä, e t t ä se Vapauden en­tinen
toimittaja, joka on ollut kir­joittamassa
Toronton osaston lau­suntoa,
on viitsinyt tässä asiassa teh­dä
niin paljon totuudesta poikkea­vaa
reklaamia.
Mitä taas torontolaisiin porvari-lehtiin
tulee uutislähteinä, niin ol­koon
sanottu että ne ovat siinä
suhteessa erittäin huonoja.; Vii­meisen
puolen vuoden aikana on
niistä saatu iVapaudelle uutisia vain
noin 25 prosenttia. Toisinaan on
päiviä, jolloin torontolaisista leh­distä
ei saa työväenlehdelle. kelvol­lisia
uutisia muuta kuin joitain
pieniä täytepaloja. Tämän tietää
varmasti jokainen, sekä entinen et.
tä: nyl^inen Vapauden toimittaja,
'kun vaan on halua asiat oikein se­l
i t t ä ä . . ,
Totuudeksi siis jää, että Vapau­den
siirryttyä Torontoon, täytyy
e t t ä suuret joukot, osastojen jäse­n
i s t ä ja' lukijakuniiasta yleensä o-vat
.olleet tyytyväisiä lehden viime­aikaiseen
uutispuoleen, muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta. Moit­teen
aihetta olisi tietysti ollut kaik­kein
eniten maanantain lehden suh­teen,
jonka teksti on viimeisten kuu.
kausien aikana valmistettu jo edel­lisellä
viikolla. Mutta ei sitäkään
ole toimittajat, yhtä vähän kuin
muutkaan Vapauden henkilökuntaan
kuuluvat toverit, ilkeyksissään teh­neet.
Jos taas olisi uudistuksia k i i -
)
Miten pulmasta selvitään?
Vielä t ä y t y y todeta se, e t t ä käyty
keskustelu lehden palstoilla" ei ole
ollut läheskään kaikissa suhteissa za-kentavaa.
Se on suurelta osaltaan
muistuttanut n-s. "isonvihan" aikaa
V. 1914, ja noskelaish^jaannusta v.
1921, Yhdysvaltain Suomalaisen
Järjestön keskuudessa. Niiden aiko­jen
muistot ovat katkeria, eikä olisi
suotavaa, että tarpeettomasti läh­dettäisiin
mieliä kiihdyttämään näin
vakavassa asiassa. Nyt sitä ei Ole
reellisemmin pitänyt panna tävtän- voitu oikeastaan välttää, s i l l ä " m € t -
töön, niin se on kaikki riipnunut! sä vastaa niinkuin sinne huude-taan".
Jos Vapauden liiEie tarvitaan aut­tamaan
puolueen kirjapainon pys­tyyn
saamista, kysyttäköön sitä sii­nä
muodossa Vapauden liikkeen
luonnollisesti toimeenpanevasta ko
miteasta itsestään.
Onko keskustelu oUut tarpeellista?
Nyt käydyllä keskustelulla on tä­män
kirjoittajan mielestä ollut mer­kitystä
vain siinä suhteessa, e t t ä t ä ­män
kautta on vahvistettu SuomaL
Järjestön viime kesänä pidetyssä
edustajakokouksessa tehtyjä päätök­siä,
joista on mainittu tp. k;n vii­meisen
kirjelmän yhteydessä. Täten
on voitu havaita, että se työ, mitä
Tuurella huolella tehtiin mainitussa
kokouksessa, on tapahtunut laajojen
joukkojen mielipiteen mukaisesti ja
samalla koko työväenliikkeen eduksi.
Sikäli kuin Vapauden kotipaikas­ta
oli kysymys, päätettiin siitä niin
kiinteästi, kuin siitä yleensä voi­daankaan
päättää. Tp. km kirjel­mässä
sanotaan kylläkin toisin, laut­ta
asiakirjathan siinä puhuvat sel­vää
kieltä. Päätöslauselman kahdek­sas
kohta kuuluu: "Että Vapauden
kotipaikkana pidetään edelleen Sud-bury."
Allekirjoittaneelle jäi tämä seik­ka
erikoisesti mieleen, koska Poh-jois-
Ontarion Kp:n piirikokouksessa
laadittiin tätä asiaa koskeva päätös
j a esitettiin se puoluekokoukselle.
Sieltä SO taas siirtyi edustajien
kautta S. J:n kokoukselle.
p i i n myöskin jäsenenä ponsiko-miteassa,
joka laati päätökset tästä
asiasta. Silloin tehtiin kaikki pää­tökset
sitä silmällä pitäen, että leh-tiliikkeen
kotipaikkaa ei tarvitse^
muuttaa. Onhan selVää, e t t ä edus­tajakokouksessa
ei olisi voitu antaa
sen käyttää samoja uutislähteitä
kuin Sudburyssakin on käytetty, el­lei
sähkösanomia ryhdjrtä osta­maan.
Kansainvälisten tietolähteiden
kanssa oli sama asia. Yritimme
parin kuukauden ajan saada Torori-ton
keskustoimiston välityksellä
e^nglantilaisia lehtiä, mutta kun em­me
sieltä saaneet, uudistetuista va­lituksista
huolimatta, täytyi meidän
itse tilata ne. Ja mikä ihme? Leh­det
alkoivat saapua noin kolmen
kuukauden kuluttua. — Monia mui­t
a uusia tietolähteitä on avattu ja
lisää avataan, sikäli kuin vaatimuk­set
kasvavat. -
valtuuksia uuden koneen hankintaan
j a lehden laajentamiseen 6-päiväi-seksi,
ellei asiaa olisi perusteelli
sesti harkittu.. Jos taas muiden
paikkakuntien edustajat eivät sil­loin
tehneet mitään vaatimuksia
paikan muuton suhteen, niin tavalr
lisesti vaiteliaisuus on myöhtyväisyy-den
merkki, ja asiasta dn turhaa
lähteä puhumaan uudestaan heti
edustajakokouksen jälkeen. Jos tä­ten
meneteltäisiin aina, kuten nyt
on tapahtunut, niin työväenjärjes­töjen
, edustajakokoukset menettäisi­vät
merkityksensä. Yleensä kom­munistisessa
liik^seessä on 'pyritty­kin
jättämään yleisäänestykset pois,
j a 'l)äättämääri asioista edustajako^
kouksissa. Niiäsä voidaan tehdä pe­rusteellisempaa,
t y ö t ä ja päästä pa­rempaan
yhteisymmärrykseen.
Olkoon tämä seikka tuotuna esil­le
aikanaan, ettei jäsenistö voi jäl­keenpäin
lausua paheksumistaan
"myötävirtaan uimisesta". Paremp
on, että, jäsenistö tietää miten hei­dän
edustajansa ovat kokouksissa
asiaa valvoneet. Ja edustajien teh­tävä
ei pääty vain edustajakokouk­seen.
Heidäh tulee valvoa, e t t ä teh­tyjä
päätöksiä kokouksen jälkeen ei
tulkita toisin, kuin niiden sisältö
edelljrttää, ^
Siinä muodossa kuin kysymykset
cn asetettu keskustelulle, ei. t ä tä
väittelyä olisi tarvinnut "^ensinkään
suorittaa. Tp, k :11a olisi ollut kaik­ki
oikeudet päätöksien perusteella
laajentaa lehteä j a hankkia sille tar­vittava
koneisto ilman uutta kes­kustelua.
Talon rakentamisesta ei
tosin edustajakokouksessa ollut pur
hetta, mutta jos tp. k. ei olisi uskal­tanut
sitä ryhtyä rakennuttamaan,
olisi se voinut kysyä osastoilta oh­jeita
vain rakennuksen rakentami­sen
suhteen. Silloin olisi säästytty
paljoa pienemmällä keskustelulla.
Muuten on tämän keskusteluii ai­kana
asia muuttanut kokolailla pal­jon
alkuperäistä • luonnettaan. En­sin
oli tp. k:n alustuksessa etu­sijalla
Vapauden edut, j a varsinkin
uutisten "tuoreus". Mutta toisessa
kirjelmässä työntäytyy etualalle
TVorker-leTiden ja muiden englan­ninkielisten,
ukrainalaisten, juuta­laisten,
y.m. lehtien edut. Alkupe­räinen
asia on siis alkanut seiso­maan
päälaellaan.
Tämä Väite saa vieläkin todelli­semman
- luonteen silloin, kun; lue­taan
se puoluesihteerin kirjelmä ko­konaan,
josta oh lainauksia tp. km
viimeisessä selostuksessa. Nousee
pakostakin kyssrmys; miksi tuon kir­jelmän
sisältöä ei ole saatettu koko
jäsenistön tietoon? Miksi se on ra­joittunut
etupäässä vain yhtä piiriä
varten? Miksi tfcota asiaa ei selos­tettu
jäsenille ennen lehtikeskuste-lua
alkamista?
^^Jos siten olisi tehty, niin johdon­mukaisesti
olisi herännyt seuraavat
kaksi kjTsymystä: 1) ryhdytäänkö
perustamaan puolueelle oma kirja­paino;
2) vai peruutetaahko S. Jm
edustajakokouksen päätökset, ja
ryhdytään Vapauden Idrjapainosca
tekemään puolueen kirjapaino, muut­tamalla
se Torontoon.
Tällöin ei olisi suotta jouduttu
pääasiasta sivuraiteille, väittelemään
asioista, jotka ovat sangen tois­arvoisia
näihin tärkeisiin pääkysy­myksiin
nähden) Puolueen kirja-omistajilta,
C. S. J:n jäseniltä. Jos
he eivät siihen suostu, e t t ä lehti-liike
muutettaisiin Torontoon siinä
tarkoituksessa, niin eihän sen joh­dosta
tarvitse ryhtyä herättämään
keskinäistä riitaa. Ei siinä vielä ole
mitään pahaa, e t t ä piirien jäsenistö
koettaa puoltaa oman piirinsä etuja.
Se on hjrvin tavallista työväenliik­keen
keskuudessakin. Mutta eri asia
on, millaisiin väitteisiin turvaudu­taan.
Persoonalliset ss^rttelyt olisi
voinut j ä t t ä ä sivuun. Kuka siihen
on ensinnä tarttunut, siitä on py­syväisenä
todistuksena painetut kir­joitukset.
Koko pulman ratkaiseminen ja
synnytettyjen erimielisyyksien so­vittamin
A i voisi parhaiten käydä
S. J:n ylimääräisessä kokouksessa.
Tp. k. voisi harkita, eikö ole syytä
sellaisen koolle kutsumiseen, päät-tyköönpä
n3?t toimitettava äänestys
miten tahansa. Vilpittömästi asiaa
harkiten, tuo ratkaisu tuntuisi kaik­kein
parhaalta.
Kokemukset merkitsevät paljon
Lehtiliikkeen muuttokysymyksessa
on hyvä ottaa huomioon Yhdysval­tain
suomalaisten työväenlehtien
historia. Työmiestä ei muutettu K u -
parisaaren lakon jälkeen Chicagoon,
vaan pikkukaupunkiin Superioriin.
Näin tehtiin siitäkin huolimatta,
vaikka Industrialisti oli silloin voi­makkaana
naapurikaupungissa Du-uthissa..
Chicagossa ja sen naapuri­kylässä
Waukeganissa dli kylläkin
silloin paljon suomalaisia, ja ensin­mainitussa
oli myöskin Sosialisti-puolueen
ja monien muiden järjes­töjen,
päämaja.
Toveria ja Toveritarta ei ole
muutettu Astoriasta muutaman mai­lin
päässä olevaan suurkaupunkiin
Portlandiin, tai muihin länsiranni­kon
suurkaupunkeihin,- vaan pidet­ty
se jatkuvasti pienessä kalastaja­kylässä..
Eteenpäin-lehti perustettiin ensin
New Yorkiin (allekirjoittanutkin oli
edustajana sen perustavassa koko­uksessa).
Siellä oli silloin vasem­mistolaisen
liikkeen vankka paino­piste.
Mutta vähän jälkeenpäin lehti
siirrettiin • pienenlaiseen tehdasky-lään,
Worcesteriin.
Nämäkin g-eikat öyat sellaisia, et­t
ä niihin kannattaa hieman huo|-
miota kiinnittää.
Muuten mitä tulee siihen, että
Kommunistipuolueen keskusvirasto
on tällä kertaa Torontossa, niin ei
ole ollenkaan sanottu, että se tulee
siellä olemaan vuosikymmeniä. Se
saatetaan koska tahansa s i i r t ä ä esim^
Montrealiin, suurempaan kaupun-ciin.
(Esim. Yhdysvaltain Kpmpuo-lueen
virasto ;ja päälehti muutet­tiin
Chicagosta New Yorkiin.) Se
riippuu eiiglänninkielisen työväestön
eduista, mutta Vapauden liikkeen
edistyminen jä pystyssä pysyminen
riippuu suomenkielisen työväestön
cannatuksesta. Ja kannattajien edut
rulee ottaa, lähinn^ huomioon. Joka
tämän seikan unohtaa, hän puhuu
pelkkiä fraaseja siitä, että he tove­r
i t olisivat huonompia kommuniste-a
tai puoluetovereita, jotka halua­vat
pitää Vapauden liikkeen' Sud-buryssa,
missä se todennäköisimmin
>oi säilyä kannattavalla pohjalla.
Silloin kun Vapaus pysyy taloudelli­sesti
hyvässä . asemassa, voi se tu-cea
puolueen kirjapainon perusta-,
mistä, jos niin tarvitaan, rahalli-'
sesti. Luovutettiinhan viimeisessä
S. J:n. kokouksessakin Vapauden
voittovaroista toiskielisUle lehdille
?600.
N.8. "henkilökunnan edut"
Koska tämäkin puoli asiasta on.
tuotu keskustelussa esiin, niin pari
sanaa siitäkin. Tp. km esityksessä
"uvatäan Vapauden painotyöläisill©
unio ja union palkka Torohtossaj.
Miksi ei Sudburysisa heille hälute
maksaa union palkkaa? E i vaan
makseta ja sillä hyvä. Toimittajat,
eivät saa läheskään tavallisen am­mattimiehen
palkkaa. Jos liike muu­tettaisiin
Torontoon, tulisi: ehkä toi­mittajienkin
palkat koröitettua pai-notyöläisten
palkkojen rinhalla. Tä­mä
kaikki olisi tietysti etua liik­keen
henkilökunnalle persoonällises-i
. Ja jos ei olisi kysymys työväen
ehtiliikkeestä, hiin tämän kirjoit­tajakin
olisi palkkatyöläisenä ollut
Valmis sanomaan työiiantajalle, et-'
painon hankintahan ön erittäin en-
Suurel joukot olleet tyytyväisiä f'«o^^si^en kysymys, joka kaikessa
, lehden uutisiin " tapauksessa joudutaan lähimpänä
Erikoisena piirteenä tässä käydys-vät
merkitse uutispäivää muualle [ s ä keskustelussa on ilmennyt se.
aikana ratkaisemaan. Silloin olisi
S. Jm jäsenistö saanut harkita, m i ­ten
se haluaa asiaan suhtautua.
t ä muuttakaa vaan liike suurkau­punkiin
(siellä saan paremman pal­kan).
•
Henkilökohtaisten, mukavuuksien
rannalta katsoen haluaisi tietysti
jokainen Vapauden henkilökuntaan
CTiuluva. toveri asua suurkaupungis­sa.
Ja eläminenkin tulee Torontos­sa
halvemmaksi. Muttfa kun kysy­mys
ei olekaan henkilökohtaisista
mukavuuksistay vaan työväen lehti­liikkeen
eduista, n i i n meidän t ä y t y y"
hyvin usein uhrata persoonalliset
palkkaedut ja muut mukavuudet
komiSunistisen liikkeen hyväksi. Ja
ettei tässä . suhteessa voida syyttää