Vapaus, July 19, 1962

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 19 p. — Thursday, July 19, 1962
VAPAUS INDEPENDErsIT LlABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establishied Nov. 6, 1917
Edltor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102-Elm St. West, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertlsing rates upon applicatlon. translatlons free of charge.
Authorized as secorid c'ass mail by the Post Office Department. Otta\va,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Cahadassa: 1 Vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Lempi Palo, Suomi, P. O., Ont.,
täytti heinäkuun 11 pnä 70 vuotta.
Yhdymme (valitettavasti myöhäs­tyneenä)
sukulaisten ja tuttavien
onnentoivotuksiin. '
Suurenmoinen rauhankongressi
Vaikka sodanlietsojille myötämieliset lehdet ovat yrittäneet täällä
antaa nurjamielisen kuvan Moskovassa viime viikolla kokoontuneesta
ja viime lauantaina suuren yksimielisyyden merkeissä työnsä päättä­neestä
maailmankongressista aseistariisunnan puolesta, niin kokouk­sesta
saapuneet uutisviestit puhuvat kuitenkin lahjomatonta kieltä
mainitun kokouksen suuresta merkityksestä ja arvosta.
Se oli lainkaan liioittelematta ihmiskunnan historian laajin kan­sainvälinen
rauhankongressi, mikä tulee kaiken todennäköisyyden
mukaan synnyttämään ennen tuntemattoman suuren rauhanliikkeen.
Luokaamme pikasilmäys tämän maailmankongressin anatomiaan.
(Sivumennen sainoen on merkillepantavaa se, että kongressille viha­mieliset
propagandistit, jotka yrittivät etukäteen antaa sille\vissin
poliittisen leiman sekosivat omiin propagandajuttuihinsa joutuessaan
selostamaan, miten eri aatesuuntien ja maailmankatsomusten edusta­jat
esittivät Moskovan kokouksessa monestakin asiasta vallan vastak­kaisia
käsityksiä; Heitä yhdisti kuitenkin yksi peruskysymys, huoli
rauhan säilymisestä, huoli ihmiskunnan säilymisestä, huoli itse elämän
säilymisestä).
Virallisten tilastotietojen mukaan maailmankongressiin aseistarii­sunnan
ja rauhan puolesta osallistui 2,800 edustajaa, kutsuvierasta ja
tarkkailijaa. Näitä edustajia ja tarkkailijoita oli saapunut 121 maas­ta
— mm. 29:sta Euroopan maasta ja 37:sta Afrikan maasta. 190,
eli suurin edustajisto oli saapunut Yhdysvalloista. Edustajien jou­kossa
oM 137 tiedemiestä, 105 lehtimiestä. 100 kirjailijaa ja 166 työ­läistä.
Hengenmiehiä oli 37 ja parlamentaarikkoja 220.
Siellä oli 226 ulkomaalaista kirjeenvaihtajaa, joista 76 erityisesti
kongressia varten saapunutta. Lyhyesti sanoen tämä kongressi oli
tähänastisista kaikkein suurin ja edustavin.
Tämä kaikki mahdollisia katsomuksia, uskontokuntia ja rotuja
edustanut kongressi, hyväksyi viikon kestäneen keskustelun ja väit­telyn
jälkeen käytännöllisesti katsoen yksimielisesti kokouksen yh­teenvetona
maailman kansoille osoitetun julkilausuman. Ainoastaan
2 ääntä annettiin julkilausumaa vastaan ja 7 pidättyi äänestyksestä
ilmaisemasta kantaansa puoleen tai toiseen.
• • • . • • • » . « • » • • .
Rajoitetun tilan vuoksi emme voi "luonnollisestikaan kajota edes
tunnetuimpien edustajien kongressissa pitämiin todella mielenkiin­toisiin
ja uusia näkemyksiä avanneisiin puheenvuoroihin. Sen .sijaan
ilmaisemme valittelumme siitä, että näistä puheenvuoroista ovat täkä­läiset
kansalaisemme saaneet tietoja ainoastaan lehtemme Vapauden
kautta, sillä jostakin meille käsittämättömästä syystä toisilla tässä ,
maassa ilmestyvillä suomenkielisillä sanomalehdillä on ollut tärkeäm­pää
ainehistoa kuin on esimerkiksi ranskalaisen kirjailijan ja filoso­fin,
Jean-Paul Sartren, suomalaisen kansanedustajan, pastori Alvar
Sundellim puolalaisen professori Oskar Langen, ranskalaisen ,tri
Pierre Biquardin ja monen muun puheenvuorot ihmiskunnan his­torian
suurimmassa kongressissa aseistariisunnan ja rauhan puolesta!
Omasta puolestamme tulemme kuitenkin huolehtimaan siitä, että tä­käläiset
kansalaisemme tulevat saamaan ainakin kapse]ikoo.ssa ku­van
siitä, mitä Moskovan rauhankongressissa tapahtui.
Maailmankongressin asiallisesti puhuen yksimielisesti hyväksymä
julkilausuma on siitä erikoinen asiakirja, että tavanmukainen tyhjän
sananhelinän asemesta siinä vedotaan todella aseistariisunnan ja rau-hanpuolesta
samalla kun ilmaistaan selvä ja harkittu käsitys monista
pulmakysymyksistä.
Vetoomuksessa osoitetaan, että jokaisessa aseistariisuntaehdotuk-
: sessa voi olla heikkouksia, mutta samalla sanotaan päättävästi, että
"parempi on löytää kompromissi, jonka kaikki voivat hyväksyä, kuin
jatkaa kilpavarustelua. Juuri tässä onkin asian ydin. Nykyisin kol­meksi
pääosaksi jakaantuneessa maailmassa — sosialistisessa, kapi­talistisessa
.'a linjoittumattomassa maailmanosassa — ovat voimasuh­teet
sellaiset, että pakko- eli voimakeinoin ei saada aikaan mitään
muita ratkaisuja ki:.in kaikkituhoava sota — ja se ei ole ainakaan
minkäänlainen ratkaisu; On siis huomioitava vallitsevat olosuhteet,
tunnustettava rinnakkaiselon periaatteen mukaan kaikille kansoillo
vapaus päättää omista sisäisistä asioistaan, ja etsittävä tältä pohjalta
yhteisesti hyväksyttävää kompromissia aseistariisuntasopimuksen sol-miamiseksi
tiukan valvonnan alaisuudessa; Eilen oli. a.seistariisunt i
ihmiskunnan parhaan älyn haave, tänään on siitä trlUit käytännön
tehtävä, jonka ratkaisemiseen jokaisen meistä olisi taisteltava sano­taan
julkilausumassa.
.Välttelemättä aseistariisuntaan liittyvää suurta väittelyn ,aiheul-tanutta
kysymystä siitä kestääkö joidenkin maiden talouselämä aseista­riisunnan,
vai johtaako se ylipääsemättömään talouskriisiin ja jouk­komittaiseen
työttömyyteen kongressin julkilausumassa sanotaan sei-
• västi:\". • •
Kilpavarustelun taakasta vapautuminen tulee olemaan kaikillo
eduksi. Se antaa käyttöön voimavaroja, jotka riittävät kansojen elin-ta.
son kohottamiseen. Aseistariisunta vapauttaa varoja, jotka voisi­vat
nopeuttaa huomattavasti taloudellisessa mielessä heikosti kehit­tyneiden
maiden alueilla oleviin tukikohtiin, kongressin uilkilausu^
massa sanotaan: _i
Eräästä toisesta kiistanalaisesta kysymyksestä, nimittäin suhtautu­misesta
muiden maiden alueillä^oleviin tukikohtiin, kongiossin julki­lausumassa
sanotaan:
Aseistariisuntaan tulee kytkeä ulkomaisten sotilastukikohtien ja
joukkojen poistaminen vierailta alueilta. Se auttaa myös kansallisen
vapautensa vuoksi taistelevia kansoja.
Julkilausumassa korostetaan erikoisesti että aseistariisunnan tu­lee
olla yleinen ja täydellinen ja se tulee suorittaa tiukan kansain­välisen
valvonnan alaisena. Ei voi olla aseistariisuntaa ilman valvon­taa
eikä valvontaa ilman aseistariisuntaa, sanotaan julkilausumassa.
Kongressin julkilausumassa tuomitaan kaikki ydinasekokeet ja
vedotaan erikoisesti ns. atomivaltojen hallituksiin kehottaen niitä so­pimukseen
ydinkokeiden kicltämise.stä ilmakehässä, avaruudessa,
maan alla ja vedessä, sekä sanotaan, että tämä sopimus olisi ensim­mäinen
askel ydinaseiden kieltämiseen sekä niiden ja niitä kuljetta­vien
välineiden hävittämiseen.
Kuten itse julkilausumassakin todetaan, Moskova.ssa pidetyllä
maailmankongressilla aseistariisunnan ja rauhan puolesta tulee ole­maan
suuri merkitys yhteisymmärryksen aikaansaamisessa tässä mei­dän
aikakautemme 'kysymysten kysymykse-ssä" — aseLstnriisuntakysyr.
myksessä, mihin liittyy koko ihmiskunnan olemassaolon säilymison-gelma.
. •
Neekerijohlajien
sakot maksettiin
Albany, Ga. — Tri Martin Luther
King ilmoitti viinre viikolla sen jäl­keen
kujr joku, tuntematon henkilö
oli maksanut hänen sakkonsuja saa-
Leipävarras kohoaa
maailmassa^^/ myös
Paljon on painomustetta tuhlattu i nukset ovat kaikkialla nousseet hui-vapaassa
ssa
ns. "Vapaan maailman'' maiden
(joilla tarkoitetaan kapitalistisia ja
puolfeodaalisia maita) taloudellisen
kasvuJi, "talousihmeiden" ja ' hy­vinvoinnin"
ylistämiseksi, toteaa
rajan eteläpuolella ilmestyvä Työ­mies—
Eteenpäin-lehti ja jatkaa.
Paljon on puhuttu Länsi-Saksan
•kukoistuksesta", joka asetetaan
esimerkiksi kapitalismin kyvystä
kyetä ratkaisemaan ristiriitansa.
Paljon on Amerikan veronmaksa­jien
varoja tuhlattu Länsi-Saksan
— (myös Japanin) — tekemiseksi
jonkinlaiseksi näyteikkunaksi, jolla
yritetään viekotella ja pettää sosia­lististen
maiden kansoja. Ja kaiken
lopuksi paljon on painomustetta
nut hänet siten vapautetuksi I tuhlattu ja puheita pidetty Neu-toin
Kingin omaa tahtoa vankeus-j
tuomiosta, että hän aikoo edelleen-1 mj,ataloi-,3vaikeuksista ja NLn as­kin
taistella rotusyrjintää vastaan j i^^j^^^^jj k^,„t^,ksesta.
tässä Etelä-Georgian kaupungissa. '
"Me emme voi jättää Albanya ' , . l^-vvi» vähän puhutaan ja
niin kauan kuin yli 750 meidän ih-. k"J«'t«t/.an elinkustannusten nou-
. 1 • I susta johtavissa ansimai.ssa, siis
niisistämme ovat syytettynä-, sanoi I, ; . . . , . . .
King. Hän viittasi niihin neekerei- kapitalismin johtavisssa maissa. Ja
hin, jotka pidätettiin viime joulu­kuussa
mielenosoituJcsen yhteydessä
ja joiden asiat eivät ole vielä tul­leet
oikeuden käsiteltäväksi.
Tri King ja pastori Ralph Aber-maavasti
viime 10 v. aikana, niin
Yhdysvalloissa ne ovat pysyneet
paikallaan, vakuuttaa tilastojen ke­rää
ä. Sen lisäksi, väittää hän, per-soonatulojen
kohonneen Yhdysval­loissa
samaan aikaan 30 pros. asu­kasta
k o h t i— jonka hän laskee
kuuluvaksi siihen rahaan, joka a-sukkailla
on käytettävissään. Teh-i
dastyöläisten palkka on samaan ai­kaan
kohonnut nopeasti lähestyen
100 dollarin merkkiä nousu ollen
melkein 40 pros.
Mutta Yhdysvaltain hallituksen o
inien tilastojen mukaan sadan dolla­rin
viikkopalkkakin merkitsee vielä
nelihenkisen perheen jäämistä nii­den
joukkoon jotka eivät voi elää
siedettävästi". Hallituksen tilas­tojen
mukaan nelihenkisen perheen
toimeentulo — "siedettävä elämä"
edellyttää vähintäin 6,000 dollarin
vuosituloa. Leon Keyserlingin ra­portin
mukaan 77 miljoonaa amerik­kalaista
kärsii pientä ja suurta puu­tetta
ja köyhyyttä. Heidän vuositu­lotta
kuitenkin se. että jos elinkus- J^^^^^ J'«'J«" ^«'"e ^.OOO dol-lannukset
ovat nou.sseet itse kapita- ^öin tuskin ylittää
lismin emämaassa _ Yhdysval-i ^'"0" ^Jurien union tol­loissa
- niin lapsen leikkiä se o n ' ' " ' " ' " " ' ' " tutkimuksen mukaan puo-venattuna
elinkustannusten noii- let New Yorkin, maailman rikkaim­,
j , ^ < i suun niissä mai.ssa joihin Amerikan i man kaupungin perheistä kärsii
nathy v.u)autettiin vankeudesta sen 1 ,e,o,,hoja on kaadettu sa-^ >'""'«»^' " ^e-dän vuositulonsa ei-jalkeen
kun joku tuntematon henki- - ^^^^^ miljardeja dollareita ' " ' ^ kovinkaan lähellä "100 dol-lö.
oli maksanut heidän S175 s a k - • ' " ' • J : " " d e ja
konsa: Puhuessaan sänomalehtimie-! Wall Street Journalin erikoiskir-ann
merkkiä".
Miten sitten .saadaan aikaan ti-astot,
jotka osoittavat elinkustan-j
misten nousseen Yhdysvalloissa
hille myöhemmin tri King sanoi, et-jieeiivaihtaja Alfred L. Malabre on
tei hän ollenkaain pitänyt siitä sa- suorittanut elinkustannusten nou-1
laisesta tavasta, 'olla heidät vapau-, sua koskevan tutkimuksen kuudessa i p,.^^ ^..^^ kymmenen vuo-lettiin
vankeudesta. jjohtava.ssa kap.talistimaa.s.sa ja ha- ^^^^
Nämä neekerijohtajat pidätettiin; vanuna eln.kuslannu.slcn ; ^^.^^.^ kapitalistimaissa on
viime viikon tiistaina ja tuomittiin
4.T päiväksi vankeuteen kulkueen
I johtamisesta ilman lupaa.
Niiden 750 neekerin joukossa;
jotka ovat vielä pidätettynä ja odol-
I lamassa oikeudenkäyntiä on 32
j jotka pidätettiin viime viikon ke.s-kiviikkona.
jolloin pidettiin mielen^
isoitus protestiksi tri Kingin van­keudessa
pitämisen johdosta, •
ha-eliiikustanniisten
nousun
suorastaan hämmästyttäväksi näiss.i
mais.sa. Viime 10 vuoden aikana
elinkustannusten nousu mainitussa
kuudessa maassa on ollut:
Ruokatarvikkeiden hinnat ovat
nousseet vain 8 pros. huolimatta
siitä, että puoliksi valmiit ruoat
ovat lisääntyneet, mikä helpoit-taa
perheenemännän askareita.v
Kun sitten nämä kaikki — kirei-den
housujen hinnan pieni nousu
ja sähköjääkaappien hintojen lasku
ja tilavuuden lisääntyminen prosen­teissa^
y.m. sellaiset lasketaan yh­teen
ja etsitään keskimäärä, saa­daan
sitj.en 13 prosentin nousu elin-kustannuiksissa.
Käytettyjen auto­jen
hinnan laskun yhteydessä unhoi­tetaan
kokonaan autotarpeiden hin­tojen
nousut, monenlaiset verot ja
sakot, joita autonomistajilta perir
tään. Samoin unhoitetaan näkyvien
ja näkyriiättömien verojen jatkuva
nousua joka kalvaa niin suuren o-suuden
siitä ' sadan dollarin merk­kiä"
lähentyvästä viikkopalkasta.
Suurta meteliä pidetään lihan 30
prosentilla noususta Neuvosliitossa.
Mutta jokainen lihakaupassa kävijä
tietää lihanhintojen meidän maas­sammekin
-— kanojen hintoja lu­kuunottamatta
— olevan jatkuvasti
nousukaudessa. Hintaa on myös
voissa, jopa siinä määrin, että ne 77
miljoonaa pientä ja suurta puoletta
kärsivät ihmiset joutuvat tyytymään
margariiniin, jota saa kolme paunaa
yhden voipaunan hinnalla jopa
eräitä lajeja halvempaa margariinia
neljäkin paunaa.
Meksikossa vieraillessaan presi­dentti
Kennedy korosti nälän, puutr
Saskatchewanin lääkärien lakon aikana ovat sairaanhoitajattaret
joutuneet antamaan .lukuisille ihmisille terveydenhoitoneuvojia.
Yllä hoitajatar Mrs. Joan Holland neuvoo nuorta äitiä^ Mrs. Nola
Krmia kuinka tulisi hoitaa kuuden viikon ikäistä pienokaista.
TERVETULOA JUHLIMAAN
Port Arthur. -— Juhla lähenee | jos ei i ataisi asuntoa, sillä täällä
harppa-aske'"'. Päivä päivän pe-1 on sentään niin hyvänsortin asuk-rästä
siirtyy juhla hetki, elokuun 4 ; kaita, että he lahjoittavat vaikka b\
ja 5 päivä, likemmäksi sitä aikaa | man nukkurhapäikkansa vieraail
jolloin voidaan odottaa juhlavierai-i käytettäväksi ja itse vaikka nojaa-den
saapumista läheltä ja kaukaa, i vat seinää pari yötä. Toivotaan
siis runsasta osanottoa juhlaväen
laholta.
Juhlanäytelmänä esitetään mei­dän
osastomme näyttelijäin taholta
! ollut yksinpä 42 prosenttia?
! VVallkadun lehti luettelee seuraa-i
vaa: : .. •. •
I
Ranskassa
Kritanniassa
Japanissa
Italiassa
Länsi-.Saksassa
Yhdysvalloissa
42 prosentti.r
. . 2!) ,.
- - - - 28
22 „
18
13
j — Miten tiikeri pestaan, kysyi
1 nuon nainen Berliinin elaintarha.s.sa.
< — Hengenvaaralhsesli; sanoi kul­kija,
joka .sattui paikalle.
Tällä tilastolla hallitilan ennen
kaikkea sanoa tilanteen Yhdysval­loissa
olevan parempi kiiin iniii-ssa
maissa. Kun palvelusten kustan-
"Sähköjääkaappien hinnat ovat
tänään 38 pros. halvemmat kuin
10 Vuotta sitten — ja niiden tila
on samaan aikaan li.sääntynyt kes­kimäärin
60 pros.
Shanipoo-valmisteidcn hinnat
ovat laskeneet 2 pros.
Käytetyt autot ovat Ipros. hal­vempia.
Kireät naisten housut ovat töin-tuskin
I pros. kalliimpia.
Siksi sanonkin, että tervetuloa juh­limaan,
vieitämään virkistävä hetki
1 täällä Järvienpäässä jossa on koe-teen
ja kur uuden poistamisen vält-j^etty kaikki juhlayleisöä varten jär-tamattomyytta
Amerikan mn^e- iestää n^in viihtyisäksi kuin mah-' suiirnäytelmä : '•NISK.AVUOREN
reeltä. H an edes tunnustaa sitaloy- dollisia; että pitemmältäkin ja sUii- i NAISET" ja sen esitys alkaa Hill:
tyvan taalta, yksinpa Yhdysvallois- j reinmalla perukalta tuleva juhlay-' crest korkeakoululla ; lauantaina
ta, sillä vaalipuheissaan hän sanoi täällä viihtyisi.
.seitsemäntoista miljoonan amerik-1 Taas mitä tulee juhlien oh el-kalaisen
menevän nälkäisena nuk| ^yyn ^^j^ on valmistanut eri
kumaan jokaisena iltana. Mutta, kaupunkien kuorot, orkesterit ja
maamme sanomalehdistö suurem-; u,.heiK ^uiat johon joukkoon kuu-
Englannin ja Ranskan
vastaukset Moskovassa
Suomen Ml:n edustajan Ke Svinhufvudin
puheenvuoro aseistariisuntakongressissa
: Moskova. — .Moskovan aseistarii-
'sunlaa ja rauhaa käsittelevä kon-
! gressi aloitti keskiviikkona vilkkaan
I väittelyn ja keskustelun kysyniyk-j
sistä. jotka liittyvät aseistariisunnan
i erilaisiin Seuraamuksiin. Vii 2,500
HALLITISTKN KANNAN-ILMAI.
SIJA
edustajaa , a kutsuvierasta istuivat
i koko keskiviikkopäivän . neljässä
1 pääjaoslossa ja lukuisissa alajaos-
I toissa ja aika-ajoin keskustelun lai­neet
kuohahtivat korkeallekin.
Kongiossin toisen päivän illalla
kuultujen Noiivosloiiiton; Biiluari;in i
ja: Puolan: pääiniiiistencn anlamieii !
hallitiislcn.sa asGislariisuntaa koske­vien
selontekojen o h e l l a on kon­gressin
jäsenille );iettii rCnglaniiiii
piiäministeri .Macmillanin sihteerin i
kirje jossa t;ima. sanoo saaneensa j
päaininistcrillä lehthväksi valittaa;
kiitoksen esitetystä kutsusta. M;tc-;
inilhin ei. lialunniit esittää yksityis­kohtaista
selontekoa näkdkannois-
!l'olijolan ni;:Klcn olevan kiinnostu-
' neita ydinasevapaiden vyöhykkei­den
muodo.stamisesta. Niille on tär-
; keä, että Itämeren alue pysyy rau-ihan
ja luottamuksen alueena. Hän
puhui sitten .Neuvostoliiton ;a Suo-
: men suhteista "ja saiioi näiden mai­den
"löytiineen" toisensa sodan jäl­keen.
Me Uinncmme Neuvostoliiton
i hyvänä ja ennen kaikkea rauhan ys-
Itävänä. Neuvostoliiton rauhantah-koko
jäije.stelmä'
teen poistumiseen — eikä profiit-lien
tekemiseen muutamille harvoil­la-'-
68 ihmistä kuoli
Japanin tulvissa
Tokio. — Viime viikonvaihteessa
tapahtui Japanin eteläisimmällä
Kyushu-saarella . ankaria sateita,
! jotka aiheuttivat vakavia tulvia ja
[maanvyörymiä. Vähintäin 68 ihmi-s- I
tä kuoli onnettomuuksissa, 14 oli !
kadoksi.ssa ja 35,000 kodittomana, i
Kyiishun poliisi ilmoittaa, että |
tulvat veivät mennessään 82 siltaa, |
tapahtui 662 maanvyörymää, 458 i
vallien murtumaa, rautatiet joutui-1
vat veden, valtaan 39 paikassa ja I
80,000 eekkeriä riisimaita tulvittui.!
Eniten kärsineisiin Nagasakin ja j ^.^^^.^
Sageu: maakuntiin lähetettiin sota-i '
väkeä rannikkovartioston laivoilla. Viikko sitten sunnuntaina
kello seitsemän illalla. Tanssiaiset
ovat samana iltana Croatian haalil-la,
että itsekullekin on järjestetty
ajanvietettä mitä kukin parhaiden
halajaa ja mistä parhaiden tykkää.
Muusta ohjelmasta en voikaan
mainita, sillä se kaikki järjestellään
|masta pienempään näkee nälkää ja ^^y^^^^-^^ ^^j^^n suuri kuorojen
puutetta vain niis.sä maissa, joissa, 3 , , j , ^ ^ e ^ soittokunnat ja Lskun
" " kohdistuu puut-,|„:heilusakki. Me täällä pääkallon- j toiselta taholta, mutta siitä saa jo-paikalla
olemme vaan joukkotoimin i kaihen tiedon kun seuraa Vapauden
yrittäneet saada kaikki kuntoon ja j juhlanumeroa ja muitakin lehtiä
viihtyisäksi, niin puistot kuin muut-1 jossa on kaikki juhlien ohjelma
i kin juhlille välttämättömät paikat, i nähtävänä.
! Majoja, asuntoja suurelle vieras-1. Siispä Vain toivonkin sburta me-
! joukolle on varattu runsaasti ja toi-! nesly-stä näille, suurille kulttuuii-votaan
että riittävästikin. mutta ei; juhlille ja juhlikaamime täysin rin-
! sentään kenenkään ole tarvis olla 1 noin rauhan ja: kansojen yhtenäi-j
poissa ja .uihlaan tulematta, että
Ädenauer menetti
enemmistöaseman
Westfalenissa
Dysseldorf. — Konrad Adenauerin
kristilliset demokraatit ovat menet­täneet
ehdottoman enemmistönsä
Westfalenin paria men tis.sa, joka on
Länsi-Sak.san tiheimmin a.suttu osa-syyden
puolesta. Kohotkoon laulut
korkeuksiin rauhan merkeissä sillä
vain rauhan lurvin on meillä lilai-suus
yhä edelleen kehittää ku.Utuu-ritoimintaamme,
laulaen, soittaen
ja urheillen.
Tervetuloa juhlavieraaksi.—T.S.N.
sillä mait.se kulkeminen oli tulvien
takia mahdoton. Sotilaat auttavat
eloon jääneiden pela.stamlsessa ja
hautaantuneiden esille kaivamises-
.sa Samalla he veivät hädänalaisille
laan. sillä hänen mielestään 'iKincn j
kanta
on
Jaostot ovat täysin itsenäisiä
ikäänkuin omia pienoiskongresse-.
jaan". Ne valitsivat omat puheen­johtajansa
ja muodostivat apueli­miä.
Jaostotyöskentely tuleekin o-, ^ j^^.y,^^,,^ •
lemaan Moskovan kongiessin Pää-, ,^.,„,;.;,,,„„.,,.,.,^,
asiallinen toimintamuoto, vaikka !
torstai onkin puhujatulvan vuoksi n,„skan Lontoon Ihhetvstön kon-olettu
yleisistuntopäiväksi. \dmislav:Jle komitealle K.i
Pääjaostoja on neljä: jaosto, ;oka, mittamassa ilmoituksessa sanotaan
käsittelee aseistariisunnan poliitti-!niin ikiiän pidett;iv;in selvänä, että i
sia ja teknillisiä nhkökohtiu. Tässä 1 Ranskan ; k:int;i a.soistariisunta;m i
jaostossa käyty keskustelu on koske- jlianetaan. Kirielmän liitteeksi o n [
nut ydinkokeiden lopettamista ja a-1 pantu kenraali de Gaullen puhe lo!i f
tomisodan vaaraa, yleisen aseistarii-1 distökongressissa. jossa hän selville-sunnan
toteullamista ja valvontaop-• l i kantaansa aseistariisuntaan,
gelmaa, alomivapaita . vyöhykkeilä, i Etiopian Lontoon liihelyslö toi-
Ruioopan turvallisuutta, maailman mitti niin ikääjU hallituksensa kan-
(lon todisteena me kuulimme myös ; alueille ruokaa ja-vaatetusta.
pääministeri IJnishtshevin puheen
'kongressissamme. Suomi voi oman
kokemukscnjvi mukaan todeta rau-.
hanomaisen rinnakkaiselon periaat­teet
parhaiksi muodoiksi.
L o i J i i k s i kansanedustaja Svinhuf­vud
kertoi todenneensa sen suuren
mielenkiinnon, jolla moskovalaiset
seuraavat kongre.ssin kulkua. Se ei ;
ole uleliaisuutta vaan todellista i
kiinnostusta rauhan asiaan. i
Saman jaoston aseistariisunnan i
.Saälietotoimi.sto ilmoitti sunnun­taina,
että seuraavana päivänä oli
odotettavissa lisää sadetta ja tul
• via. •
Tulvat seurasivat viikon kestä­neitä
sateita, jois.sa 52 ihmistä sai
surmansa.
Isahayan kaupungin kaikki asuk­kaat
— 65.000 ihmistä evakuoi­tiin
veden virrate.ssa vyötäröltä sy­västi
kaupungin pääkaduilla lähellä
sijaitsevan Honmein joen tulviessa
nanmääritlelyn' valmistelevalle ko­mitealle.
Siinä viitataan Etiopi;in
asennoitumiseen tiiliä n kysymy:?-
tiirvallisuusky.symyksiä. aseistarii-.
sunnan jälkeen ym.
Aseistariisunnan taloudellisia nä-r
kökohtia käsittelevässä jaostossa on ,
pohdittu maailman talouden siirtä­mistä
rai:hallisiin uomiin, elintason
nostamista erikoisesti taloudelli­sesti
heikosti kehittyneissä mai.ssn
y.m. kysymyksissä.
Kolmas jaosto, jonka ninienä on
' aseistariisunta ja kansallinen riip­pumattomuus"
on saanut jäsenik­seen
ennen kaikkea alistettujen ja Kansanedustaja SVINHUFVUD:
entisten alistettueri maiden jäseniä ASEISTARIISUNTA .MUITA
sekä jäseniä maista, joiden aliieillii TARKKAiMPI
on ulkomai.sia sotilastukikohtia. E-sillä
olleet kysymykset ovatkin kos­keneet
kansallista riippumattomuut­ta
ja taloudellista riippumattomuut­ta,
ulkomaisia tukikohtia ja sotilas^
liittoja. . ..
taloudellisiin puoliin keskittyvässä i yli äyiäittensä. Tulvat heinäkuussa
iilajaostosssa puhui keskiviikkona Iv. 10.57 vaativat 315 ihmisuhria
myös S.\Kn huomioitsija, Rakenta-j Isahayassa;
ja lehden toimittaja Martti Niemi- j Eräässä kylässä lähellä Tran
nen tarkastellen mm. t.völäisten toi-j kauppalaa vuoren rinne vyöryi alas
ininlaa suljettuihin kau.ppaliittoihin i 300 jalkaa leveästi haudaten 30—^50
liittymistä vastaan. Hän sanoi mie­lettömiksi
väitteitä, joilla vastuste­taan
aseistariisunnan toteuttamista.
kotia. Myöhään sunnuntai-iltaan
mennessä pelastustyöläiset olivat
saaneet kaivetuksi esille 22 ruu-seen.,
e.s imerk,i ks.,i Yi K. :ssa., Ki r i e en.i. l - ti, k osk, a sen seurauk, sena muk, a uh, k, aa *im ista j•a j•o i-die nk,i-n arverlu e•j n mu
m^o iletaan ku.i•t enki.n , olevan .vain !;t yöttömyys. • . i k, aan uhi ri-li uki u voi• noust/ a 50:eeun . "etukateisselvitys, joka auttaa ym- l ' i
martainaan Etiopian asennetta", v
Pre.sidentti Kennedy ei sen sijaan |
ole keskiviikkoon menne.ssä läheltä-1
nyt edes ihnoitusta siitä, että hän
on saanut kongre.ssia valmistelevan
toimikunnan kirjelmän.
suorite-^
tm?sa lakiasäätävän parlamentin;
edust.ijanvaaleissa Adenauerin halli-I
luksen toinen jniolue. vapaat demo- ;
krn.itit. karsivat myös menet.vksia.;
Oppositiossa olevat sosialidemokraa- i
tit olivat ainoa. vaa le i.ssa voittanut [
puolue. ; • ^1
Kristillii-et demokraatit, jotka sai- I
vat 46.4 prosenttia äänistä, saivat 96 j
parlamentin 200 paikasta ja heillä on |
nyt edcs.säan. kokoomushallituk.sen
muodostaminen. Vuoden 1954 vaa-leis.
sa. he .saivat 104 paikkaa ja 50,5
prosenttia äänist<T..
Sesialidemokraatit lisäsivät ääni­määräänsä
vuoden 1958 39.2 proscn-.
tista 43,3 pro.senttiin. mikä merkit-
•see 90 edustajapaikkaa.
Vapaat demokraatit menettivät yh­den'
15 paikastaan. Mikään muu puo-:
lue ei saanut yhtään paikkaa.
D:isseldorfin huomioitsijat, arvele­vat
vapaiden demokraattien saaman
äänimäärän pienenemisen. johtuneen
.siitä, että he hyväksyivät .\denuaer-in
lii)tokan.sleriksi ja koska he jat­kuvasti
ovat ilmoittaneet, etteivät he
hyväksy parhaillaan tapahtuvia pal­kankorotuksia.
Avulias sampi
hyppäsi veneeseen
Algonae, Mjch. — Oscar Bla-lock,
Detroitista, kertoo, että vii­den
jalan mittainen sampi hyppä­si
maanantaina hänen veneeseen­sä
St. Clair-joella.
Kalastusmatkalla ollut .Blalock
oli vähällä hypätä itse veteen kun
hänen lähcttyvillään kalastamassa
ollut John Starr, Royal Oakista
huusi, että älä veikkonen hyppää
jokeen.
"Minä menin nopeasti soutaen
hänen luotyeen"'kertoo Starr.
"Sain työnnetyksi airon kalan ki­duksiin
ja painoin sen pään ve­neen
keski-istuimen alle."
Starr Ja eräs toinen kalastaja
auttoivat Blalockia pääsemään
saaliinecn rannalle.
Tämä--40-paunainen'sampi on
nyt syviijäädytettynä. Se topataan
ja motoksi tulee: "/Vinoa kala, mi­tä
ei ole koskaan saatu."
KAAVAILUA — TULEVAISUU­DESTA
Los .\ngelesissa ilahdutti eräs
hautausurakoitsija tulevia asiakkai­taan
seuraavalla ilmoituksella:
"Meidän on onnistunut hankkia
muutamia erinomaisen kauniita
hautapaikkoja • tuulensuojaisessa
paikassa eteläsuunnassa. Paikat
ovat koko kirkkomaan kaikkein
lämpimimmässä osassa." •;
Neljäntenä pääjaostona on "aseis­tariisunta
ja moraalin, kulttuurin,
terveydenhoidon sekä oikeuden on­gelmia"
käsittelevä jaosto, ja sen
jäseninä ovat ennen kaikkea kon­gressin
kirjallisuus- ja taide-elämän
edustajat. Keskustelussa on puu-tu.
ttu sodan moraalinvastaiseen
luonteeseen, kylmän sodan seurauk­siin
terveydenhoidon alalla, opetus-toiminna.
s.sa ;a kulttuurissa. Niin
ikään on puhuttu yhteiskunnallisen
mielipiteen muotoutumisesta y. ni:
ky.symyksistä.
. Aseistariisunnan poliittisia ja
teknillisiä seurauksia käsittele­vässä
jaosto.ssa käytti puhccnviio^
ron inaalaisliitt4)laincn kansane­dustaja
Veikko Svinhufvud, joka
aluksi sanoi Suomen ja Neuvosto­liiton
kan.sojcii ymmärtävän aseis­tariisunnan
ja rauhan ky.symyk-sen
; tärkeyden omien solakoke-niuksiensa
pohjalta. Nykyään ci
ole loista k.vsymysiä, joka olisi
tärkeydessään verrattavissa aseis-tariisuntakysyniyksccn.
Mikään
vaivannäkö sen saavuttamiseksi ci
ole liikaa. Jos ydinsota syttyisi —
ja .se voi .syttyä puhtaasta ereh­dyksestäkin
~ se aiheuttaisi sato­ja
miljoonia ihmisuhreja, Svin-hufijfud
lausui.
Kansanedustaja Svinhufvud sanoi
Paljon porua, vähän villoja
Kuten tarkkaava lukija on uutis-liedoista
saanut nähdä, liberaalipuo­lueen
kansallinen paavi, Lester B.
Pearson esitti Cornvvalli.ssa täyte­vaalien
johdosta pitämänsä puheen
yhteydessä läiskyvää ilotulitusta to-rypuolueen
kustannuksella.
Hänen arvostelutulvansa sanava­rasto
oli todella mehevä ja moni­puolinen.
Luottamuksen palauttaminen
maahamme vaatii sitä, selitti mr.
1'ear.son, että loryhallifus kaadetaan
täi"heitetään pellolle "ensimmäises­sä
.sopivassa tilaisuudessa".
Tämä .sellaisenaan antoi sivumen­nen
sanoen vihjeen siitä mitä tule­man
piti.
Hallitus on kaadettava — ensim-
•näi.se.ssä sopivassa tilaisuaidessa —
mikä voi tarkuillaa miltei tahansa.
Mutta palauttakaamme vielä mie­leemme
joitain niitä "ylistyslausei­ta",
joilla mr. Pearson pääministeri
IJiefenbakeria ja hänen hallitustaan
"kunnioitti".
Pääministeri Diefenbaker ja fi­nanssiministeri
Fleming ovat "Ca­nadan
historian suurimmat sanojen-
.sa syöjät—T suurimmat petkuttajat"
.selitti mv. Pearson.
Pääministeri ":pelkää" parlamen-tinvkokouk.
sen koolle kul.sumista ja
hän"pelkää uusia vaaleja", hän sa-
•noi; \ •
Mr. Pearson sant). pääministeri
Diefcnbakerin harhauttaneen väes­töä
maan finanssitilantee.sta ku.n-nes
vaalit olivat menneet ohi ja
niinmuodoin hän pääministeri
Diefenbaker on meneUänyt kaiken
moraalisen oikeuden hallita./
Näin sano-Ksa.
Mutta entäs käytännössä?
Mr. Pearson sanoi, että maajvetu-
-f-jen nimissä — tarkojUiui yhdysval­talaisten
.'a canadalaisten suuromis­tajien
luokkaetuja — liberaalit tii-levat
antamaan kannatuksensa tar­peellisille
säästöohjelmille eli vyön
kiristystoim.enpiteille "vain väliai­kaisina
toimenpiteinä".
Mutta juuri näin ovat lorypolii-tikotkin
asiaa selittäneet. Heidän
vyönkiristysohielmansa ovat mr;
Diefenbaker ja kumppanien meri-
.selitysten mukaan "väliaikaisia" toi­menpiteitä.
, Täten siis voidaan todeta, että
räiskyvästä arvostelustn-in huoli­matta
mr. Pearson ..n käytännön a-sioissa
aivan .samoilla linjoilla pää­ministeri
Diefcnbakerin ja hänen
"säästäväisyysohjelmansa" kanssa'
Ja mikä on tämän yksimielisyy­den
alku ja .l^ippu?
Suurp(::ioman rikastuttaminen la­vallisen
kansan elintason alentami-
.sefi kustannuk.sella.
Liberaalien kansallinen paavi käy
siis poliittista varjonyrkkeilyä to-rypuolueen
petospolitiikkaa vastaan.
Mr. Pearsonin räiskyvästä arvoste--
lusta näkyy: tosin se että "mikään
ei ole niin aitoa iloa kuin vahingon­ilo",
sillä ny< on Hheraaleillatilai-suus
lyödä vanhaa torypuoluetta
kuin vierasta sikaa.
Mntta vaikka liberaalit yrittävät­kin
tehdä poliittista heinää aurin­gon
heille paistaessa täydellä teräl­lään
heidän kansallinen johtajansa
vakuuttaa suurpääoman miehille,
niin yhdysvaltalaisille kuin canada-laisillekin
finanssipiireille, että sa­maa
mielipuolta ovat hekin tory-jen
kanssa siitä, jotta vuosia kestä­neen
liberaalien :a tOryjen väärin-hallinnan
kustannukset on sälytet­tävä
kokonaan tavallisen kansan
maksettavaksi.
Yhtä maata ovat siis niin mr.'
Pearsonin kuin pääministeri Dif^
fenbakerinkin poliittiset housut. Jos,
niiden välisessä vaihtokaupassa jo­ku,
lupaisi sentinkin välirahan, hän
sellaisen kaupan leKijänä häviäisi
rahaasa — sillä "pata kattilaa soi­maa,
musta kylki kummallakin."
Känsäkoura.