Vapaus, February 9, 1928

              Sivu 2 Torstaina, helmikmm 9 p;iiä—Thor., Feb. 9 No. 28 — 1928
VAPAUS rriM. Oni.. nM»n»nun»«, tiutvaa. keJurukkoB». t o n u i u ia pe»i«aUJa«.
T O I M I T T A J A T i
S, C . K E H , T. «.CARLSON. B. A. TEMHUSEJt. B. PEHKONEJ».
Becutem) «t tb« Po« Office Dep«xic«»i, Otuira. «» «cond CIM» BMHCT. ^
VAPAUS (m>eTtr)
n i r wsi> o( Finaiah Voiken ia CaiuiU. Poblijhed ia Ss^orr. Ost., crcrr MoadsT.
Taaadaf. Tcdaca<Ur, ThmäMj asd Friday.
• . . ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Raäaulnctabet tl M kCTta, WJ)0 kaUi kertaa. — ArioDittooomeooamotukaet SOe. paUtatuiu»». —
KmetuoaXuxulmötaktt_5te. kerta. »IJO 3 kertaa. — Syntrmailiaotokaet »1.00 kerta, «2X0 3 kertaa. —
•rloNcoOiBotskact tSM kerta, »3X0 kakai kertaa. — KiitcaUiaotukae» » 1 4 » kerta. — KooleaaniUaolok-w4
9iJb kerta, SOe. iJMBiakaa kutoaluaealu tai maiatoriraria.- — Halataaat>c<l«t ia oaoteiIm«tok*el
Ma. iatM. UM koun* kertaa. — TUapii^oCUjiaa ja iUaot«aacmmaariea oa. «aa£ttae»aa, ISbetetara
OMaiblaU ctokätKa. — TUaskaia, joUa «i aavaa raba. « (alU UhcttilBiäa, |>aiui aaiamiaatea. Joilla
« • Ukas^aet. .
TItAUSHLVNAT:
1 T k . MSO. 6 k k . »2.50. 3 k k . W.7S Ja 1 k k . «IJOO. — Ylidya»aU»ain Ja Saooxcs aefca taaoalla
1 « k . »».00. 6 k k . •3.S0. 3 k k . »2X0 Ja 1 k k . »IXOL
Lekteea aiotat Uautakaet pitää olb kostioriaaa kaOo 12 ilauiitrmiaMiväa •aaUiaeag «ritipilTäaä.
Vapaodea lolaitaat likartr BaUdiac 33 Loraa StraM. PakaUa S3CV.
Vapasdaa koau«ris Libettr B a i l d i ^ 35 Loraa St. Pabalia 1038.' Poatiaaous Boa «9. Sadbory Oat.
, Caaeral adTcrtJalaf rataa 7Se. pcf col. iocb. Mioiauua ebaisa f oi aiafla iaaaitioa 7Se. Tka Vapana
l i tkm bcat advartiaiac maiium «aeag tk« FiaalA Paopla ia Caaada.
Jaa «tia Billeia tafcaaaa aaa «aauaiu aaaisäiMea kUJaaaaaaaa. kiijottakaa aadaJlaea Iijkkaeahoiujaa
aaaaiBinna aiattiO: J. V. kANNASTO. lUkkaaakoltaJa.
Kapitalistiset ^'ketju''-kaupat vaiko osuus­kaupat
Nykyaikainen kapitalismi, pyrkies- si noista alennetuista kustannuksis­saan
siilo luonteenomaisella tavalla
omaisuuden keskittämiseen ja keski,
tettyyn hallintaan, tekee itsensä tun­netuksi
vähittäiskaupan alalla. Pu­naisen
ja valkoisen ketjun ilmesty­minen
"We8tern Grocers"-tukkul
kauppaliikkeen alaisena ja postilä-hetysliikkeiden
leviäminen ovat to­distuksia
siitä, että tämä pyrkimys
on tullut voimaksi länsi-Canadassa.
' Itä.Canadassa ovat ketjukaupat
saavuttaneet vakavan perustan,
f The Dominion Stores, Ltd.", yh­tiöllä
on hallussaan 495 kauppaa'si­joitettuna
ympäri Ontariota ja Que­becia.
Tämä yhtiS lisää kauppo-jensa
lukua noin 50^—70 vuosittain.
*'The Metropolitan Corporation of
Canada" rahastaa "Metropolitan"-
ketjukaupat. Nämä kaupat harjoit.
tavat liikettä suurimmissa kaupun­geissa
Sault Ste. Marien ja Glace
Bayn välillä. Yhdysvalloissa leviä­vät
ketjukaupat ikään kuin verk­ko
yli koko maan, ollen luvultaan
45,000 ja 35 eri yhtiön hallinnan
alaisena. The Great Atlantic and
Pacific Tea Co. on suurin tällä a-lalla
ja omistaa 15,000 kauppaa.
Kilpailussa naiden kauppojen kahs-.
: sa yksityinen kauppias joutuu sei.
nää vasten. Keskitetyn oston kaut­ta
tehden tukkuliikkeiden kauppa­matkustajat
tarpeettomiksi ja sääs­tämällä
rahtimaksuissa vaunulastit-täisellä
tavarain lähettämisellä, ket-jlikaupat
saavat aikaan markkinoilla
; tilantecnj joka voi tappaa yksityis,
kauppiaan nälkään. Vielä lisäksi
ketjukaupat pitävät yllä kouluja,
joissa opettavat työläisiään myynti.
\taidossa, ja käyttävät "voitonjako"-
kuponkeja lisätäkseen voittojaan.
On totta, että ketjukaupat alen­tavat
jakokustannuksia, mutta on
•perin tärkeää kysyä; Kenen hyväk-ta
johtuva hyöty koituu? Ketju,
kauppain puolustajat väittävät, että
ne alentavat elinkustannuksia. Ne
tekevät sen pienemmässä mitassa
saadakseen ostajat pois ykdtyisiltä
kauppiailta, mutta tämä ei ole nii­den
päätarkoitus. Dominion Stores
ilmoittaa, että lisäämällä kauppojen-sa
lukua 63:sta v. 1920 42a:een v.
1926 sen voitot lisääntyivät 58,245 :s-tä
412,245 dollariin. Sen voitot
lisääntyivät 1.7 prosentista v. 1923
2.7 prosenttiin v. 1926, mahdolli­suuksien
ollessa hyvät niiden ko­hoamisesta
vieläkin korkeammalle v.
1927. Liikkeen toiminnan laajen.
tamisen tuloksena kohosi voitto 454
dollarista v. 1920 970 dollariin kaup-paa
kohden v. 1926. Toisin sanoen
ktistannuksien alentumisesta johtu­nut
hyöty käytettiin yhtiön osak-keenomistajain
eikä kaupoista ostok-siensa
tehneen yleisön hyväksL ;
On olemassa keino. Jolla tämä. uusi
kehitys elintarpeiden kaupan alalla
voidaan kääntää • maanviljelijäin e-duksi,
nim. osuustukkuliikkeen yh.
distämän osuuskauppaketjun raken­taminen.
Oli aik», jolloin tätä aja­tusta
vastaan osoitettiin; että paik­kakunnan
yähittäiskauppias on
maanviljelijäin ystävä; hän . antaa
luottoa syksyyn saakka, auttaa heitä
yli katovuosien ja niin edespäin.
Mitä hyvähsiä tuo väite sisälsikin,
me emme milloinkaan ajatelleet sen
sisältävän mitään, niin nyt se ei
ainakaan mitään sisällä. Paikalli­nen
vähittäiskauppias oh tuomittu.
Hänen aikansa on mennjrt. Jos hän.
tä eivät hävitä osuuskaiupat, teke­vät
sen yhtiöitten ketjukaupat. Toi­nen
tai toinen. Järjcstyneitten
maanviljelijäin tä3i;yy ratkaista.
Ryhtykää siis toimeen.'
. Rustin Farmin.
Huomioita Ja huomaa
Moskovassa oleskelenra Sunjaibse- voineet estää kommunistien valitse-nm
leski, Suntshinklin, kutsuttiin
Intiati kansalliseen Icongressiin, mut­ta
oli estetty matkustamosta sinne
senvuoksi, etteivät brittiläiset vi-ranomabet
myöntäneet hänelle mat­kustuslupaa.
Tämän joKdosta lä­hetti
hän tervehdyssanoman maini-tun
kongressin puheenjohtajalle.
Tervehdyksessä osoteltiin, että brit­tiläiset
viraiiomaiset täten koettivat
estää Kiinan ja Intian kansallisuuk­sien
lähemmän kosketuksen ja että
tämän vuoksi on molempiejti kanso­jen
vallankumouksellisten työläisten
toimittava kjinteän yhteyden aikaan­saamiseksi
brittiläisen imperialishun
kukistamistarkotuksessa, imperialis­min,
mikä on Kiinan ja Intian kan­sain
pyrkimysten katkerin viholli-
:nen. Tervehdyksessä lausuttiin myös
toivomus, että Intian kansallinen lii­ke
saavuttaisi lähitulevaisuudessa
uusia voittoja, unohtamatta, että
taistelua imperialismia vastaan ei
: pidä erottaa taistelusta suurten väes-tojoukkojen
yhteiskunnallisten tar­peiden
tyydyttämiseksi. Kiinan kan­saa
kohdanneet onnettomuudet ovat
johtuneet juuri tästä.
Saksan kommunistisen puolueen
vaikutus Ruhrin alueella lujittuu
jatkuvasti. Viime aikoina on se tääl­lä
saanut kolmetuhatta uutta jäsen­tä.
Kommunististen lehtien tilaaja-määrä
myös on lisääntynyt neljällä
tuhannella. Vasemmiston vaikutus
ammattiliitoissa kasvaa myos. Ai<
trasi viime aikoihin asti sillä oli
eQemmisto vain kahdessakymmenes-saneljässa
ammattiyhdistyksessä ja
vain sdtsemässä oli vasemmistolla
sihteerin paikka. Nyt on vasemmis-
: tolia enemmistö kolmessakymme-nessäyhddcsässä
yhdistykset ja
kolmekymmentäyksi sihteerinpä'
kaa. Metallityöläisten liiton Duis-buigin
ja Hocfeltin piirin vaaleissa
sai vasemmisto yhdeksänkymmentä
prosenttia kaikista äänistä. Dorlh-mundissa
kielsivät reformistit ko­kousten
pidon, erottivat vasemmisr
cfolaisia liitosta y.m., matta eivät
mistä paikalliskomiteaan.
' • "•* •
Kommunistipuolueella ei ole mi­tään
aikomusta (eikä se voisi, vaik­ka
sillä olisikin) muuntaa työväen­luokan
kaikista, aineksista kokoon­pantua
Canadan työväenpuoluetta
kommtmistipuolueeksi. Kommunisti,
puolue voidaan rakentaa vain yksi­tyisistä
vallankumouksellisista, jot-
Ha hyväksyvät Icommunistisen liik­keen
koko ohjelman, menettelytavat
ja poIitiiKan. Reformisteja (joille
pikkuparannukset ovat kaikki kai-icessa
— Toimittaja) ei saa olla
kommunistipuolueen sisällä. Kom-munbtipuolue,
tulee säilyttämään
identtisyytensä ja taistelemaan kaik­kia
Canadan työväenpuolueen luok-kaluonteen
hävittämisyrityksiä vas­taan
työväenluokan eduksi, olipa se
sitten Canadan V työväenpuolueessa
tai sen ulkopuolella.
Jack MacDonald.
Juhlaruno
SOINTULAN SUOMALAISEN TYÖVÄENYHDISTYKSEN 20.VUOTISJUHLAAN TAMMIK. 1928
Työläs, raskas elon ehto työläisissä karun maan
avarteli aatteen kehdon, pyrkimyksen parempaan.
Vaisto elon vaali, etsi tietä ulospääsylle,
orjan osan vapazideksi tahtoi orjasäädylle.
Monen katse siksi siirtyi muille maille merten taa.
Tuulen tuvat mieliin piirtyi, onnekkaasta kodista.
Päätös syntyi, tänne tuttiin ihanteissa suurissa.
Nuoriakin silloin oltiin, nuori veri suonissa.
Uuteen osa vanhaa vaihtui, sanan-tapa kielikin,
mutta sääntö sama kaikui tatilla kuten sielläkin:
Kellä kultaa, sillä valtaa, kunniaa ja suuruutta.
Työläisen oV työ niin halpaa, merkitsi vain
kurjuutta.
Vesi täällä vettä oli, maata myöskin oli maa.
Jäykkä aarnioinen korpi odotteli raatajaa.
Ihmiskäden muovailemat matalaiset maisemat
jylhemmiksi kohosivat, näköalat vaihtuivat.
Kysyttiin nyt uskallusta, kuntoa ja miehuutta.
Olot vaati tottumusta, täällä maassa vieraassa.
Kuokan oppi suosittelit tarttumahan turpeeseen.
Veljestänne velvotteli työhön etuun, yhteiseen.
Outoon seutuun oppi veikot, vertaillessa voimiaan,
etH yksilöt on liian heikot erakkoina toimimaan.
Tuo ajtUus se sopusoinnun, syntymähän pakotti —
näin Kalevalan siirtokunnan olotilan alotti.
Ponnisteltiin vuotta kolme asjan eteen yhteisen.
Yhteisvoimin kaatui korven jättiläiset ryskyen,
vaan riistäjien järjestelmä ympärillä vallitsi,
väkevämmän kämmenillä maailmala hallitsi.
Ihanteiden yhteiskuntaa tätä joukot johtivat—•
•vapauteen, veljestuntöon, taso-arvoon luottivat.
Luokkavallan hermosäkeet olivat niin herkkiä,
ei sietäneet ne rinnallensa tätä esimerkkiä.
Särkyi toiveet, luotto murtui yhteistyöhön,
hajaannus
tapahtui ja mieliin juurtui epätoivon katkeruus,
fättehille yksin jäätiin, oman onnen sepiksi.
Kokemuksen oppi saatiin uuden ajan eväiksi.
Kulunut on vuosia jo siitä kaksikymmentä,
kun uuden aatteen nuotio taaskin alkoi kyteä.
Pettymysten raunioille nousi miehet väsyneet
taas joukkoliikkeen roviolle virittivät säkeneet.
Oltiin päästy tietoisaksi, tunnettiin jo tunnossa,
että ompi luokkaa kaksi täs^ä yhteiskunnassa,
joiden edut, riitaisuudett muuten eivät ratkea —
aika janöo keinot uudet — meidän täytyy taistella!
Ohjelma nyt oli uutta, uudet säännöt laadittiin,
jäseniltä tietoisuutta odotettiin, vaadittiin.
Motto: Yksimielisyys on voimaa, valtaa tietoisuus.
Kansanvallan vapaus oV uuden ajan paremmuus.
Yhteiskunnan kurjuuteen vain syy on säädännöissä
lain.
Sen parannukseen tarvitaan enemmistön ääni vain.
Saada laki puolelleen, se proletaarit vapahtaa —
ja rauhan päivän huomenen maailmaan voi
rakentaa.
Kongressit ja parlamentit, eduskunnat vallatkaa,
lakimiehet, presidentit joukostamme valitkaa.
Kansan tahto korkein laki! se oi' sotahuutomme.
Luottotoimiin meidän väki, siihen juurtui
toivomme.
Politiikan pajassa nyt kiire tuli kuumeinen,
aattehien ahjossa taas suli rauta ruosteinen,
vaan taitamatta takoessa rauta fulee haurasta,
ellei kuonaa kalskehessa irti saada raudasta.
Taottiin ja järjestelmä murtui pala palalta —
meille voitto oli selvä rauhan aatteen alalla,
mutta vaikka valtionkin valta saatiin käsikin,
riistoluokka sittenkin vei voiton meiltä väkisin.
Nousi päivä tuskan hien, vihan liekit leimahti.
Syttyi sota riistäjien väkivallan keinoksi.
Hornan hommat asetettiin maailmassa käytäntöön.
Köyhälistö pakotettiin verileikin näytäntöön.
Sota, vääryys, raaka voinia ihmiskunnan häpeä
jakoi kansain kohtaloita verisellä kädellä.
Riehui riisto, saalistajat ympärille keräsi.
Myöskin kansan kavaltajat haaskan hajuun heräsi.
Petturit he Juudaksina hiipi leiriin ryövärin.
Oman edun ohjaamina tarttui toimeen pyövelin
edustajat "kansanvallan", joihin köyhät luottivat—-
katkerimman kalman maljan luokallensa juottivat.
Raunioilla lyötynä taas köyhälistö huokasi,
kokemukset hyötynä, nyt tuskissansa huudahti:
"Taitamatta takoessa rauta tulee haurasta —
kuona täytyy kalskehessa irti saada raudasta."
Vielä raskas elon taakka raatajia rasittaa.
Vielä kerran luokkavaaka tasapainon saavuttaa.
Kokemusten kouluun, kuriin — siihen silloin
luotetaan.
Köyhälistön diktatuurin suojassa me voitetaan.
, JUSSI ANDERSON.
hnrf Arthtirm
s.J. PORT ARTHURIN OSASTON
KOKOUSASIOITA
Osaston kokouksessa, mikä pidet­tiin
osaston haalilla sunnunt. t.k. 5
p:nä, keskusteltiin ja päätettiin m.m.
seuraavista asioista: ,
Paikkakunnan kirjeenvaihtajaksi
Vapaua-lehdelle valittiin allekirjoit­tanut.
Täydennettiin uuden, haalin
rakennustoimikuntaa kahdella uu­della
jäsenellä. Samanlainen lisäys
tehtiin myöskin näytelmäkoiniteaan.
Kuultiin nuoriso-osaston tilira-portti
v. 1927, mikä hjrväksyttiin.
Samoin kuultiin naisosaston toimin­taraportti
v. 1927, josta raportista
ilmeni että naiset ovatkin kuluneen
vuoden aikana olleet koko vilk­kaassa
toiminnassa, valistustilaisuukr
sia ja iltamia oli vuoden ajalla jär­jestetty
puölentoistakymmentä, va­roja
eri tarkoituksiin oli kerätty u-sealla
eri tavalla; edelleen on,nai­silla
'käynnissä nuörisokurssien jär­jestely
ensi kesän aikana j.n.e. Ra­portti
ilman keskustelua hyväksyt­tiin.
Johtokunnan kokoukset päätettiin
pitää joka kuukauden toinen ja nel­jäs
tiistai. <SamalIä päätettiin laittaa
taulu haalin eteiseen missä kaikki
eri orgaanit ilmoittavat kokouksien-sa
ajat.
Päätettiin kaikissa seuraavissa ko­kouksissa
pitää ovimies jolle koko-
Viime heinäkuussa lähti Ameri­kasta
Venäjälle unionistien ensi-mainen
edustajbto. Tämä oli Ame­rikan
työväenliikkeessä tärkeä ta­pahtuma.
Tosin- Neuvostovalloissa
oU aikaisemmin käynyt useampikin
amerikalainen ja yleensä neuvosto­maan
oloista- oli jo paljon tietoja.
Mutta tämä oli ensi kertaa, että Ve­näjälle
lähti edustajisto, joka kä­sitti
unionisteja.
'Edustajbto ei siis ollut mikään
kommunistinen joukkue, enempää
kuin yksilöitä, jotka vain olisivat
menneet tyydyttynään persoonallis­ta
uteliabuuttaan. Amerikan työ­väenliike
odottj tältä edustajbtolta
lausuntoa. Vihdoinkin saataisiin
kuulla Venäjän olosuhteista tietoja,
joita ei voi väittää ^ "kommunistien
proi>agandaksi". . ' '
Edustajisto tuli takaisin. Antoi
lausuntonsa Venäjän nykyisistä o-löista.
Edustajistolla oli mukanaan
eri alojen ek^erttejä, jotka avusti­vat
heitä tutkimuksissaan. Ennakko­luulottomasti
otettiin selvää kaikista
tärkeistä kysymyksistä. Tuloksena
pii virallinen raportti, jossa lyhkäi-sessä,
mutta silti monia aloja käsitä
tävässä muodossa selostetaan mitä
he näkivät ja kokivat.
Länsi ja Ita erilainen
Raportissa ensin todetaan- mitenkä
länsi ja itä ovat aivan erilabia maa­ilmoja.
Siksipä amerikalaisen onkin
vaikea syventyä itämaiden tapahtu­miin.
Tahtoo näet olla puolueellinen
ja tuomita idän tavat länsimaisella
mittapuulla. Venäjäkin on osa itä­maita.
Sen oloihin tutustuminen ei
helppoa ollutkaan. Edustajisto kui­denkin
arvelee voittaneensa ennak­koluulot
ja siten voivansa esittää
puolueettoman kuvan n y l ^ e s t ä Ve­näjästä.
Talondellinen edistys
Edustajisto iertoo tutkimuksensa
osottaneen, että elintaso on Venä­jällä
parempi nyt kuin mitä se oli
ennen vallankumousta ja sotaa. Ja
"tämä on varsin kiitettävä tulos"
On näet muistettava myöskin missä
vaikeissa oloissa Venäjän työläbet
ja talonpojat olivat, kun koko maail­ma
yritti kukistaa heidän vallanku­mouksensa,
antamatta heille tilai-ukseen
saapujat ovat velvollbet e-sittämään
jäsenkorttinsa. Kokouk­siin
pääsyoikeus on . ainoastaan
Suomalaisen Järjestön, 'Kommunisti­puolueen
"ja Nuorisoliiton jäsenillä.
Jäsenet mubtakaa siis ottaa jä­senkortit
mukaanne kokoukseen
lähtiessänne.
Keskusteltiin Vapaus-lehden
muuttokysymyksestä, mbtä - asiasta
käytettiin useita ja pitkiä puheen­vuoroja.
Kaikissa puheenvuoroissa
kuitenkin oltiin jo aikaisemmin teh­tyjen
päätösten kannalla, mikä
myöskin tuli kokouksen yksimieli­seksi
päätökseksi, että ei lehden tu­levaa
olinpaikkaa, mikä maaliskuun
kymmenenteen päivään tullaan rat­kaisemaan,
enää missään tapaukses­sa
tulla jättämään Sudburjryn, eikä
myöskään siirtoa tekemään Toron­toon,
mikä on suomalaisen 'asutus,
keskuksen aivan äärimäisessä lai­dassa,
vaan että lehti. on siirrettä­vä
Port Arthuriin, mikä maassa ole­viin
suomalaisiin asutuskeskuksiin
nähden on suurin ja jolloin siirrosta
tulisi olemaan lehdelle itselle ja ko­ko
Canadan suomalaiselle työväen­liikkeelle
hyötyä. Samalla Jcun lehti
tulisi olemaan juuri niiden keskuu­dessa,
mitkä joukot vastaisuudessa,
olipa lehden kotipaikka missä ta­hansa
Canadan rajojen sisäpuolella,
tulevat sitä ylläpitämään.
MIEHET JA NAISET HIIHTÄ­MÄÄN
•Port Arthurin osaston v.- ja u-seura
"Isku" txilee järjestämään
suuret jäsentenväliset hiihtokilpai-suutta
rauhallisesti tehdä rakennus­työtä.
Erikoinen valtion suunnittelukomi­tea
(Gosplan) suunnittelee kaiken
tuotannon. <Se ei ole sattumanvarais­ta,
anarkistista, vaan kaikki perus­tuu
suunnitelmaan. Kapitalistisissa
maissa ei ole tällaista suunnitelmal-
Ibuutta, O l l e n k i n seurauksena yli­tuotanto,
pulat, y.m.
Kun edustajisto viiden vuoden pe­rästä
uudelleen tarkastaa Venäjän o-loja,
niin voidaankin "käyttää Ame-r
ä a n standardia verratessa Venä­jän
oloja", sanoo edustajisto toivo-rildcaana.
,
Uniot
Minkälaisia ovat Venäjän uniot?
Tämä on kysymys, joka usein teh­dään.
Nyt siihen saamme vastauksen
itseltään amerikalaisilta unionisteil­ta.
Vastaus on, että Vraäjän uniot
ovat teollbunsunioita. Ne eivät pe­rustu
ammattirajoitoksiin, vaan tuo-tantopohjalle.
Raportissa kuvataan sangen taa­koin
Venäjän unioiden tehtävät.
Johtavatko ne lakkoja? **Me olemme
vakuutettuja, että työläisillä on oi­keus
lal^outua, että ei ole mitään
lakkovastaisia lakeja, eikä mitään,
mikä muistuttaisi Amerikan injunk-tsiooneja
lakkoja ehkäisemässä ja u-nioiden
toimintaa rajoittamassa".
lut t.k- 26 p:nä kello 2 i.p. Paikka
määrätään ja ilmoitetaan lähemmin,
•ilskun" hiihtäjät ja 'ei-hiihtäjät,
muistakaa nämä kilpailut. Aika on
vielä harjoittelemiseenkin, joten
miehistä samaten kuin naisista voi
tällä ajalla tulla vielä hiihtäjä vaik­ka
aivan alusta alkaisi. Me suoma­laisethan
olemme kaikki hiihtäjiä,
ainakin olemme iiahiieet niitä. Sik­si
laitammekin jokainen sukset kiin-toon.
Sama seura järjestää iltaman o-saston
haalilla arvokkaalla ja moni­puolisella
ohjelmalla tk. 27 p:vän
illalla.
TOVERITAR MRS. E. TELKKI-NEN
KUOLLUT
Virne kuun 27 p:än aamulla kuoli
täällä täkäläisessä St. ijoseph's sai­raalassa
Mrs. Edla Telkkkjen mak-sakivien
ja umpisuolen leikkauksen
johdosta. Mrs. Telkkinen, vietäessä
edellämainittujen syiden takia sai­raalaan,
oli jo tätä ennen sairasta­nut
muutamia viikkoja, joka myös­kin
oli suurena tekijänä tämän leik­kauksen
tapahtuessa hänen ennen­aikaiseen
kuolemaansa. Mrs Telk­kinen
oli syntynyt Suomessa, Viipu­rin
läänin Juustilan pitäjässä v.
1899, ollen kuollessaan 28-vuotias.
Tässä maassa ehti Mrs. Telkkinen o-lemaan
vain kolme vuotta, vaan re-hellbellä
ja hilpeällä luonnollaan
hän kuitenkin kykeni voittamaan it­selleen
laajan toveri- ja tuttavapii­rin.
Paikallisessa työväenjärjestötoi-minnassa
Mr^ Telkkinen oli aina
aulis täyttämään paikkansa kyky-jensä
mukaan. Toimien m.m. nais­järjestössä
aktiivisesti, toimeenpane­vana
voimana, osaston näyttämöä
hän oli myöskin aina valmis autta­maan,
vielä hän oli myöskin urhei-
Inhharrastaja, toimien paildcakun-nalla
nabvoimbtelijain ohjaajana.
Mrs. Telkkistä lähinnä tässä maas­sa
jäi suremaan hänen kolmevuotias
lapsensa Gunnar ja hänen miehensä,
sekä laaja toveripiiri. Suomessa hä­nelle
jäi suremaan äiti ja isä sekä
kolme veljeä. - . ,
Mrs. Telkkisen hautaus toimitet­tiin
v.k. 30 p:nä, jolloin hän viimei­sen
kerran oli haalilla toveriensa
keskuudessa. Haali olikin s^punut
täpötäyteen toverittaren mubtoa
kunnioittavaa yleisöä, kaikki halu­ten
lausua hänelle viimeiset terveh­dyksensä.
Kepeät mullat kunnon toverin
haudalle! — J. S—-s.
Onko sitten lakkoja? Siihenkin ky­symykseen
saamme tyydyttävän vas­tauksen.
Työläiset olivat näet vas­tanneet:
"Me emme näe mitään
syytä, miksi lakkoutuisimme itse­ämme
vastaan". '
Kontrolleeraako valtio un^ot? E-dustajisto
vastaa kielteisesti. Päin­vastoin
uniot kontrolleeraavat val-
_ tion. Unioiden rakenteesta on pit-
'kä selostus, jossa kerrotaan tehdas-komiteoista,
tehdasedustajista, eri
teollisuusunioists^ uniorakäateesta
yleensä, miten uniot toimivat. Sitten
selostetaan unioiden varaUisuutta^
jäsenyysehtoja, unioiden tuotanto­toiminnasta
ja kasvatustyöstä. Nä­mä
ovÄt amerikalabiDe työläisille
tärkeitä tietoja. Huomaamme mi­tenkä
meidän uniomme ovat paljon
jälessä Venäjän teollisnusunioista.
Palkat
Palkoista on raportissa oma lukun­sa.
Venäjän työläisten palkat esi­tetään
meille amerikan rahassa.
Varsinainen rahapalkka ei ole» ainoa,
mitä Venäjän työläiset saavat. L i ­säksi
tulee monenlaisia palkanlisiä
muodossa ja tobessa.
Yhteisknnnallinen vakaatiis
Työläiset ovat vakuutettuja sai­rautta
ja työttömyyttä vastaan. Eikä
SUOMEN LUOKKOSODAN KYM-MENVUOTIS
MUISTOA
vietimme v.k. 22 p. Täytyy sanoa
että siinä onnistuimme kovin huo­nosti,
kuin ottaa huomioon sen
murhenäytelmän, jonka osaksi S.
työväestö silloin joutui Suomen por­variston
ja kansainvälisen kapitalis-tiluokan
avustamana, josta jälki­selvittely
kuitenkin lankeaa Suomen
porvariston kontolle, jossa ss niin
"erinomaisesti" kunnostautui näitä
veriorgioitaan viettäes^, että se
unhoitti kokonaisuudessaan, että
hän työväenluokkaa enää tarvitsee-kaan.
Se olisi Suomen työväestön
tappanut kertakaikkiaan, ellei va­paaherra
Linder olisi herännjrt ^s-tä
työväen veren huumauksesta (jol­la
silloin porvaristo juominkejaan
ja ruokahaluaan kiihoitti ja rasvo-jaan
sulatteli), ja huutanut, että
tämähän on vallan hävytöntä, kuin
näki 'työmaansa ja tilansa tyhjiksi
jäävän. Niin kauheita oli ne lahta-reitten
teot, että tuskinpa niitä kym­menen
vuoden perästä on sellainen
unhoittanut joka ,on ollut itse nä­kemässä
ja kokemassa. Siksi mub-to
juhlan yhteydessä olisikin pitä­nyt
kiinnittää enempi huomiota sen
aikaiseen aikaan, jonka muistoa vie­timme,
kuin kaukaiseen menneisyy­teen
ja sivumennen "huomautuksiin
vain että tiedätte kuinka siellä ta­pahtui.
Ei siinä mitään pahaa ole
vaikka kauempaakin alkaa Suomen
työväenliikkeenkin historiaa selvi­tellä,
mutta päähuomio olisi pitäny',
kiinnittää niihin tapauksiin, jonka
muistoa vietimme. Ja kun ottaa huo­mioon
sen seikan, että kuinka ri­kas
on Suomen työväenluokan histo­ria
juuri siltä ajalta ja kuinka tär­keätä
ne ovat meille tulevissa ja
nykyisissäkin taisteluissa tietää ja
muistaa. Siksi katson puheiden .puo­lesta
huonosti meidän onnistuneen.
Mitä muuhun ohjelmaan tuli, niin
sille täytj^ antaa täydellinen, tun­nustus.
,,
Vielä kun ottaa huomioon, että
kuinka paljon meillä on täällä sel­laisia
keskuudessamme ja toiminnas­sa,
jotka ovat olleet mukana luokka^
sodassa ja vaikkei nyt useakaan o-lisi
halukkaita ' puhumaan sanan
varsinaisessa merkityksessä, mutta o'
Ien varma että moni olisi ollut val­mis
kertomaan persoonakohtaisia
kokemuksia ja ne plisivat tehneet
illanvieton monipuoliseksi sekä agi-tatsionisessakjn
merkityiksessä pa­remmin
onnistuneeksi. Tämä vain
siksi, että toisten onnistuisimme pa­remmin.
Ja olenpa sitä mieltä, että
keväämmällä vietämme toisen ker­ran
juhlallisuudet uudelleen, vaik­kapa
niinä aikoina kuin lahtarit al­koivat
tuhansien teurastuksen ja
nälkään tapon.
"EI SAA TYÖTÄ ELLEI SUUTELE
PYHÄÄ RAAMATTUA"
Se on myös ehto monen muun ky-1
symyksen ja vaikeuden lisätei. Van­couverin
kaupungin hätäaputöissä.
Ja tässä tällaisessa työmaassa mak­setaan
ainoastaan yksi doll. yksi­näisille
miehille ja kaksi perheelli
selle. Kuudelta päivältä ainoastaan
maksetaan palkka, että sunnuntai­na
on hyvä ottaa dr. McCoyn ruo-kajärjestelmä
käytäntöön, huomaut-perheittensä
jäsenet pääsevät osal­lisiksi
sairausvakuutuksesta. Mai­nitaksemme
muutamia kohtia tässä
selostuksessa, osotamme vain"" näiden
lukujen otsikot. "Lomat", "Tilapäi­nen
työhön kykenemättömyys", "Py­syväinen
työhön kykenemättömyys",
'Vanhuu-len elfke", "•Kuolleen palk-katyöläben
perheen avustus", "Syn­tymä-
ja hautausavustukset". "Työ-läishaUinta".
Nämä otsikot riittävätkin totea­maan,
että mielenkiintobia tietoja
raportti sisältää.
Asnnlo-oiot
"Siitä hetkestä alkaen kun Ve­näjän
työläiset ottivat vallan käsiin­sä,
on asuntokysymys ollut etua­lalla",
sanotaan raportissa. Valtio ja
uniot tekevät voimakasta lyötä uu­sien
asuntojen rakentambeksL Tu­loksiakin
on jo saavutettu.
Knlntnsosnoskonnat
Venäjällä on osuustoimintaliike
maailman voim^ckiunta. Edustajisto
selostaa näitä kysymyksiä, kertoen
paljonko osakkeet maksavat, mistä
hinnasta tavarat mjrydään ym. Ve-näjäUä
ollaan kehitytty aihen ih-meeUiseen
tilanteeseen, että yksi-tyiskauppiaatkin
ostavat tavaransa
suureksi osaksi — osuuskaupoista»
taa paikallinen ammattiunioitten
lehtL Lehdessä kirjoitetaan pitkästi
mainitusta työmaasta ja nibtä vai­keuksista,
mitkä siinä on kun työn
sieltä saa. KISS THE BIBLE, en­nenkuin
saat japin tässä tule vaisua-den
maassa.
TYÖLÄISNAISEN KOHTALO
Voitti oikeuden kautta tuhat kak-sbataa
'dolL, mutta _joutui velkaan
yli tuhat yhdeksänsataa dolL asian­ajajalle.
Tässä yksi mitä räikeim­piä
esimerkkejä tämän kapitaUsti-sen
järjestelmän mätäpaisebta, et­tä
kuinka kovaosaisen työläisen koh­talolla
keinotellaan. Tässä kerrottu
työläbnainen työskenteli Hotel Ma-nitobassa
petien tekijänä j*a kaatui
juopuneeseen mieheen sillä seurauk­sella,
että katkaisi kätensä ja on
ollut työhön kykenemätön pitemmän
aikaa. Kun ei hän saanut avustusta
mistään, niin kääntyi hän asianaja­jan
puoleen, josta on nyt seurauk­sena
että mainittu työläisnainen* on
velkaa tälle tyrannimaiselle asbmie-helleen
yli seitsemänsataa doll., joka
nyt velkoo sitä häneltä. Nyt maini­tun
asian otti huolehtiakseen Vanc.
-Trades and Labor Council, joka y-rittää
olla tälle kovaosaiselle nai­selle
apuna.
Paljon on yhä vielä metsäkämppiä
jotka eivät ole vielä alkaneet run­naamaan,
nim. sellaisia kämppiä,
joitten herrain puheiden mukaan piti
alkaa aivan kohta joulun jälkeen.
Siitä päättäen oli heillä tarkoitus al­kaakin,
kun käskivät miesten tu­lemaan
takaisin kohta, mutta ei vie­r
i k ä ä n ole saaneet tietoa tulla, jota
sentään aina tavataan varttua, tai
^itten ilmoitusta mustalla taululla
työnvälitystoimistoissa. Siksipä on­kin
työnvälitystoimistot vielä aivan
täyteen tupattu miehiä. Vaikkeihan
se työttömäin /armeija täällä kos­kaan
tähän aikaan vuodesta olemat­tomiin
mene; joskus elonkorjuun ai­kana
on työttömäin työläisten jouk­ko
pienin. Mutta toivottomalta se
tuntuu poikkinaisesta työläisestä,
jos sinnekin asti pitää japia katse­lemaan.
Kyllä sen pitäisi panna ajat-telemaan
kun sen työnsaannin kans­sakin
on . sellaisessa touhussa. Ja
sitten kun sen saa sillä lailla kuin
sitä nykyään tehdään, ei sekään ole
aivan piknekkiä. — 'Logger.
_—— -~~ - . • - ' ' ' 1.1
Eouyn, Que.
METSÄMIESTEN TOIM|NTA
Täällä . ROuyn kaupungissa nuku­taan
oikein vanhurskaan unta, ja
sen osottaa kaikki yhteistoiminta^
Metsätyöläisten uniori k o K o u s ^ u ei
voitu pitää viime kuussa ollenkaan
teidäii velttouden takia. Nyt siis en­si
sunnuntaina, t.k. 12 p. on jokai­sen
jäsienen velvollisuus tulla koko­ukseen.
Ei se ole sillä hyyä jos te
kuulutte unioon, teidän on myös toi­mittava
sen eduksi ja saavuttava
myös sen kokouksiin.
Täällä Rouyn jrmpäristöllä olbi
vielä paljon parantamisen mahdol­lisuutta
olosuhteissa, etenkin met­sätyöläisten
keskuudessa. Ja sitä ei
voida muuten parantaa kuin meidän
on liityttävä yhteen ja yhteisvoimin
koetettava parahtaa olosuhteitamme
ja vaatia lisää työpalkkaa noihin
nälkäpalkkoihin ja -noihin i>erin
curjiin kämppäoloihimme. Siis joka
jäsen kokoukseen ja olisi tuotava
uusia jäseniä mukanaan.
OSIJUSRUOKALA
Täällä on ollut Osuusruokala toi­minnassa
jo kahdeksan kuukautta.
Tällä toimintakaudella se on saanut
teille, hyvät toverit paljon aikaan,
etenkin teidän ruoka-asioissanne.
Kun mubtelemme minkälaista sa­puskaa
teille syötettiin viimetalvena
vielä nobsa poortitaloissa ja koira-torpissa,
jota he olivat samalla. "He
kynivät teiltä kaikki rahat ensin
ruuassa ja sitten viinassa loppura­hat
Ja nyt työläiset te kannatatte
vielä heitä,, erotkaa nyt jo pois
heistä ja ruvetkaa kaikin kannat­tamaan
omaa Osuusruokalaamme.
Osuusruokala osti itselleen oman
lotin kauniille paikalle, keskelle
kaupunkia, johon se tulee ensi kesä­nä
rakennuttamakn suuren oman
talonsa. Sib kaikki yhteen ja yhden
kurkihirren alle yhteistä soppaa
syömään — se olkoon päämäärä­nämme^—-^
Kär^^
vain työläiset, vaan myöskin heidän] Tästä varsin hyvin käsitämme Vent
jän osuuskauppojen voiman ja mer­kityksen.
Maanviljelys
Venäjä on vielä maanviljelysmaa.
Siksipä onkin mielenldmtoista tu­tustua
siihen, mbsä tilassa maanvil­jelys
on. Tästä edustajisto lausun,
että maanviljelyksessä ollaan menty
eteenpäin ja että Venäjän talonpoi­kien
elintaso on nyt korkeampi kuin
ennen vallankumousta. Ne saavat
enemmän syödäkseen, papemmin ko-neita
ja monta vertaa enemmän tek­nillistä
apua.
Tietysti i>aljon on vielä paranta­misen
varaa. Vanhanaikaisia menet­telytapoja
seurataan monillakin alu­eilla.
Koneita ei ole riittävästi. Y-leensä
kuitenkin huomaa eteenpäin
menoa ja vaikeuksiea vähittäistä
voittamista.
Opetus
Vallankumous aiheutti kouraan-tuntuvimman
muutoksen opetuksen
alalla- Nyt opetus on työväenlnokMi
edun mukaista. "Opettajien yhteis­toiminnallinen
ja polöttinen asema,
on paljon parantunut".
Hallitnsratenne i a kommanisti.
pnolae •
^_ Tässä luvussa edustajisto selit­tää,
millä tavalla Venäjän työläbej