Vapaus, November 4, 1922

              VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudbaryssa, Ont, joka tiistai, torstai-ga lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja,
VAPAUS
(Liberty) • „ ^
The only organ of Finnish Workerfl in Canada. Pub-
^ e d in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and
ibtairday.
Advertising rates 40c per col. inch. Mjniroum cnarge
for singie insertion 76c. Disconnt on standmg advertis»
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
Öie Finnish People in Canada. -
(as
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.26, kolme kk,
8L50 ia yksi kk. 75c. . . , v ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk,
ja kolme kk. $1.76. „
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joill» on takagkset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2,00 kerta ja 50c, lisää
jokaiselta rauistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1,00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilraotukset 50c. Ikerta, $1,00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana,
• •
Jos ette milloin tahans» saa vastausta ensimaiseen
fclrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimel'ä. '
l V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Xome St., Puhelin 1088.Poatiosote:
Box g9. Sudbury, Ont.
Reidstered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecohd class matter, • ' • . . .
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. - ' • • • .•
Lahtari-imperialismin voitto
Italiassa *
Italian fascisliliike on jossain suhteessa omitui­nen,
mutta ilmeisesti sen maan porvariston viiftiei-nen
elinvoimainen ponnistus valtansa säilyttämiseksi
ja proletariaatin nousun ehkäisemiseksi. Kun Italian
työväki valtasi tehtaita ja alkoi määritellä käskeväsli
tuotannon 'järjestelyssä, uhaten ulottaa valtansa yhä'
lABJeromalle ja te^hdä lopun porvariston vallasta^ säi­kähti
koko Italian vallassaoileva luokka. Se oli koko­naan
hätääntynyt eikä tiennyt mitä tehdä. Italian^ so-sialistipuolue
oli siihen aikaan suuri ja voimakas ja
liittyi eiisimäisenä Kommunistiseen Internationaleen.
Kaikki näytti valmiilta Italiassa, tuslkin odotettin mi­tään
huomattavampaa vaBtarintaa Italian proletaarisen
neuvostovallan perustamisessa. Kommunistinen Inter-jTialionale
neuvoi silloin Ita'lian proletariaattia puh-
4MW."18W ensinnä omat rivinsä ja sitten valmistumaan
Ippuijiseetj Ijyöljljäykfieen porvariston kukistamiseksi.
Kommunistinen Interflatjojiale nimittäin käsitti, että
vaikkakin näennäisesti sillQJD j^hienäinen ja suuri puo­lue
» ^ i Italian sosialistipuolue |(yk@HQ ggijaiisenaan rat-
.jcaisevaan taisteluun, M a se sisälsi proletariaatille
vilpillisiä ainekaia, Nämä se käski Itali&h tovereitten
puMistömaan riyeiatiiän.
* fifutta Italian sosialistit, Serrati ym., asettivat hil­loin
yhtenäisyyden Icaikeh edelle. He uskoivat että
parantumattomat reformistitkin kyllä vallankumouksel-
IhentuVat ja etteivät he ainakaan voi mitään vahin­koa
aikaansaada, kosica puolue on niin voimakas ja
suOri. •;: • • •• • " •
1^ Mhlta tuH koetleletnukeen Sietki. Italian työväki,
VaiycakiH 'suuri ja järjestymiseensä nähden voimakas,
fei ollut llelöitifeh ja selvillä taktiikastaan. Joukot kyl­läkin
paloivat taisteluhalusta, kävivät omin päinsä tais­teluun,
mutta myöskin vähemmän tietoisina — kävi­vät
valtaamaan tehtaita. Italian porvaristo oli neuvot­tomana.
Mutta sosialistipuolueen 'j(4Uajat epäröivät ja
viivyttelivät. «Ei vielä, ei'vielä^i, «Kaikki on liian
aikaista», valittelivat he. Ja ensi säikähdyksestään toi­punut
porvaristo äldcäsi, että nyt on aika lyödä epäröi­vät
ja tarmokasta johtoa vailla olevat työväen joukot,
tai muussa tapauksessa' punainen peikko hävittää koko
porvariston vallan jä etuoikeudet. Ja he löysivät asei­ta
monenlaisia. Vanha koeteltu poliittinen kettu, Gio-
Iitti, pelasi «sopusoinnun» osaa, lupasi työväelle kaik­kea
hyvää, Jos he luovuttavat tehtaat entisille omista­jille,
Turati y.m. porvariston asiami^et sosialisti-puolueessa
kävivät sovittelemaan Giolittin puolesta,
kehoittaen työväkeä noudattamaan hänen neuvoaan. Sa­malla
aikaa porvaristo oli löytänyt itselleen toisen
voimakkaan aseen entisestä sosialistista —. Beftito Mus­solini
perusti porvarillisesta upseeristosta fascisti liik­keen
— valkokaartin — johon sitten on yhtynyt kaut­ta
Italian kaikki porvarinulikat ja heikompiuskoista
työväkeäkin suuri määrä on pakotettu myöhemmin sii­hen
liittymään.
Tämä asestettu valkokaarti viskasi ulos tehtaiden
isännyydestä nekin työläiset, 'jotka eivät Giolittin lu­pauksilla
ja Turatin y.m. petturisostalistien kehoituk­sesta
sieltä suosiolla lähteneet. Tämä lujan kurin sito­ma
ja hyvin asestettu ja harjoiteltu valkokaarti on teh-'
nyt kautta maan; lopun sosialistien «rauhallisesti» val­taamista
kuhnallishai Hiuksista, se on polttanut, ryös­tänyt
ja hävittänyt työväentalot, sanomalehdet, kirja­kaupat
ja muut omaisuudet kautta maan.
Tämän pelin alkaessa antoi Kommunistinen Inter­nationale
useita vakavia kehoituksia Italian sosialis­teille,
huomauttaen heitä uhkaavasta, tuhoovasta vaa­rasta,
mikä on jo koitunut ja mikä tulee yhä yahin-gollisemmaksi
ja suuremmaksi, mikäli he viivytteleväl
riviensä puhdistamisia ja lujan taistelupuoluefen luo­mista.
-
Mutta vallankumouksellisuudellaan ja marxilaisuu­dellaan
aina loistanut Serrati käänsi selkänsä Interna-
.tionalelle ja kielsi «venäläisen sekaantumisen» Italian
asioihin. Seuraii/ksena on ollut, eitä kolmisen vuotta
sitten voittonsa kynnyksellä seisova Italian työväki
tehtiin porvariston voimakkaan aseellisen jarjestymi-eeh
kautta tehottomaksi. Ja nyt ovat fascistil suorit­taneet
uhkaamansa vallan kaappauben — Mussolini
on muodostanut ministeristön.
Paitsi että fascistihallitus merkitsee sisäistä val-koterroria
ja Italian työväenluokan vallankumouksel­listen
ainesten äärimmäistä vainoomista, merkitsee se
ulkopoliittisessa suhteessakin Italian työväelle alati
suurentuvien kärsimysten aikaa. Fascistil nimittäin ju­listavat
avoimesti aikovansa tehdä Adrian merestä
«italialaisen järven» ja tehdä Italian «Välimeren her­raksi
». Tämä merkitsee Italian kansan syöksemistä
uusiin verisiin sotiin.
Mutia fascistien kiihko-militaristinen — ja impe­rialistinen
politiikka on tehnyt rauhattomaksi osan
italialaista kapitalislimailmaakin, samoin kuin sitä kat­selee
levottomuudella ulkomaiset kapitalistivallatkin.
Kapitalismi nimittäin on jo liian rietunut ja vanha
mies paljon voimia kysyvään seikkailupolitiikkaan, ja
tällaisen politiikan sokea ajaminen saattaa jouduttaa
sen kuolemaa.
Multa joskin työväen täytyy kalliisti ostaa koke
muksensa, niin oppii se lopultakin niistä jotain. Niin
pä muutama viikko ennen iascistien vallankaappaus
la, pidettiin Italian sosialistipuolaeen kongressi, missä
Serrati avoimesti tunnusti erehdyksen syntinsä, ja py
häsli lupasi liittyä Kommunistiseen Internationaleen
Hänen mukanaan tulee 42,000 sosialistipuolueen jä
sentä. Porvariston äärimmäinen valkoterrori on anta­nut
vakavan läksyn It£^lian työväenluokalle. Ja kun
se nyt taasen monien harhailujensa jälkeen osaa pala
ta oikeaTle tielle, niin on toivottavaa, että fascistien i l ­takausi
— Italian porvariston viimeinen elinvoimainen
ponnistus — tulee olemaan sangen lyhytaikainen.
(mim nkkauksieii historha
Gustavus Myersin mukaan suom. varten. Neljännes vuosisata. myö- g
A. l. K, bemmin käsitti yksistään ranskalai­nen
kalastuslaivasto kuusisataa alus
ta, taikka melkein tuon määrän.
Näistä kalastusretkistä kehittyi j g
apuna oleva liikenne josta myöhem­min
tuli pääasiallinen kaupankäyn­ti;
tuottaen suunnattoman isoja =
»»""»HlHIIiH
I.
Kaupan j a uunien rikkauslähteiden
ettintä.
Vaalitaistelu Englannissa
Kärsittyään häviön Läheisen Idän politiikassa ja
menetettyään Europan diplomaattisen johdon kilpai
Iljalleen Ranskalle, Englannin vallassaolijat päättivät
muuttaa hallituksensa johtomiestä. Entiset hyvät ystä
vykset Lloyd George ja Bonar Law «splittaantuivat».
Se oli Bonar Law'n sana, 'joka Carlton Clubissa, tai
kuten Lloyd George sitä pilkallisesti nimittää «Länsi­pään
» Clubissa, kaatoi kokoomushallituksen. Mutta
Bonar Law konservatiivisine loordi- ja herttua-mi-nistereineeg
ei näytä varsin «populääriselta» asetelta­essa
kansan eteen vaälisyötiksi, Lloyd George sitävaS'
toin loistavana puhujana ja ovelaa politikoitsijana,
osaa puheissaan asettautua porvarillisen kansan ainek­sen
tasalle ja voittaa kieltämättä edelleen sangen suur­ta
persoonallista huomiota.
Näin ollen ei Bonar Law ja hänen konservatiiviset
luutnanttinsa oikein tiedä, uskaltaako sivuuttaa Lloyd
George tykkänään, vaiko pysytellä hänen kanssaan
sovinnossa ja j^yttää hänen apuaan hyväkseen. Tähän
miennessä ovat konservatiivit varoneet avoimesti hyök­käämästä
lloyd-georgelaisia vastaan, ovat olleet asetta­matta
heille kilpailevia ehdokkaitakin. Sanloin toisel­ta
puolen, niin paljon kuin Lloyd George onkin pu-hiissoan
letkautellut Bonar Law'n «kykenemättömiä
ministereitä» ja niin ovelasti kun hän onkin osottanul,
kuinka konservatiivit tahtovat asettaa «puolueensa ylä­puolelle
maan etua» kaatamalla kokoomushallituksen,
niin on hänkin painostanut porvariston yhteisen rin­taman
merkitystä «spsialismin uhkaavaa vaaraa vas-täälti^.
jKöHServatiivlen koko raiikaB tykistö dii niin­ikään,
kuten aikalseiumin julkai§^igl^l»me uutisista
käy selville, SUUBflätlU työväkeä Vastaan. Winston
Churchill, Austea thaliftlyörlain, Ipordi Beaverbrook ja
muut kokootttUslliallituksen konservatiiviset ministerit,
jotka yhä ilmaisevat kannaatavansa LL Georgen varot­tavat
ankarasti «taulakovia» konservatiiveja erollautu-nHasta
U.-georgelaisista kokoomusliberaaleista, koska
silloin uhkaa koko vallassaolevaa luokka sosialismin
yaara.
Näin ollen, niin mielellään kuin Bonar Law*n jo|h-tamat
konservatiivit hyökkäisivätkin Lloyd Georgen
kimppuun, ja hän taas purkaisi kiukkunsa heitä vas­taan,^
kostoksi hänen hallituksensa kukistamisesta, pi­dättää
heitä siitä yhteinen vihollinen — alati kasvava
Englannin työväenluokan voima. Tosin Englannin työ­väenpuolue
nykyisen johdon alaisenai ei muodiosta mi­tään
vaaraa omistavalle luokalle. Mutta se on kuiten­kin
suurten pohjakerrq^ten liike, jonka sisässä on aina
olemassa mahdollisuus, että työväenluokan vallanku»
mouksellinen luokkatunneilma muuttuu yhä suurem*
massa määrin selväksi, tinkimättömäksi luokkatietoi­suudeksi
ja — voimatietoisuudeksi, ja että tai»S liike
työntää etualalle, kärkeen, vallankumoukselliset joh­tajat
nykyisien porvariston maleksijain sijaan. Ja sil­loin
työväenpuolueen, nykyisin hyvin vaatimattomalta
näyttävä reformiohjelmakin saisi kokonaan toisen luon­teen.
Ja tätä peläten Englannin porvaripuolueiden poli-tikoitsijat
arkailevat käydä toistensa kimppuun.
Englannin kommunistit käsittävät tilanteen. He ei­vät
ole asettaneet työväenpuolueelle kilpailevia ehdok­kaita,
vaan työskentelevät joukkofbn keskuudessa, nii­den
valistamiseksi vallankumouksellisella tietoisuudel­la.
Englannin työväki siis, huolimatta syvälle käyvistä
erimielisyyksistä, esiintyy yhtenäisenä rintamana por­varistoa
vastaan.
Kun espanjalaiset löytöretkeilijät
ensin näkivät St. Lawrencen joen
suun, «jota reunusti korkeat lumi­peitteiset
vuoret», he itsestään ni­mittivät
tuon kolkolta näyttävän
maan «Acanadaksi», joka merkit­see
«Täällä ei ole mitään>.
Ensimmäiset rikkauden lähteet
olivat meren vedet joista sai sel­laisia
alkuperäisiä ruokatarpeita ku­ten
turskaa, hyljeitä ja valaita.
Niinpä tälle merelle tuli aluksia
Espanjasta, Englannista, Ranskas­ta
ja' hollannista kulettaakseen sit­ten
takaisin runsaita saaliita New-foundlandin
rannikoilta. Rooma-lais-
katolisissa maissa vallitseva
suuri kalan kysyntä takasi vannoja
ja suuria voittoja, ja hedelmällinen
öljyn saanti valaasta edusti houkut­televia
mahdollisuuksia kiertäville
merenkulkijoille; yhdestä ainoasta
valaasta otettiin usein niinkin mon-
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
hiiselämän uhrauksen. Tämä o;i
turkiskauppa, pääasiallisin ja ~lcau-ankestävä
rikauksien alkuperäisen
kasaantumisen alkulähde Canadassa,
josta rikkaudesta suurin osa meni,
vuosisatojen kuluessa, europpalai-sille
kapitalisteille tullakseen si­joitetuksi
järjestyksessään maahan,
kauppaan, tehtaisiin, pankkeihin,
kuletussysteemeihin ja muille aloil­le
Europassa ja Canadassa ja mui?.-
sa maissa.
Turkiskauppa ja kauppayhtiöt
Mennessään maihin kuivaamaan
kaloja, kuulivat kalastavat kauppi­aat
Indianeilta että maassa oli tur­kiseläimiä.
Näiden metsästyksessä
olivat Indianit käteviä, Tietämät-
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hiil 9=17 R
viev7 Ave. • , soi at<
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänni
s Tiedustelkaa hintoja y. m.
S ' Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
VAPAUS,
BOX 69, SUDBURY, C
Pilettilnke tehtävä J , V . Kannatton nimessä.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiniHiiHiiiiiiii^
ta kuin neljä sataa tynnyriä öljyä. ^„^.„ -j^^^ ^jj^^^ turkiksien, taikka
— «Me taistellemme Kommunistisen Intemationalen
ja kansainvälisen köyhälistön vallankumouksen puo­lesta.
Panos on suuri molemmin puolin. Taistelu käy
vimmaiseksi ja raskaaksi. Mutta me uskonnne voittoon,
sillä siihen on meillä historiallinen oikeus.» — Trols-ky.
— Pari kuukautta sitten haluttiin lännelle 40.000
viljankorjaajaa. Nyt kun vilja on korjattu ja nämä
työläiset hakevat itselleen talvitöitä lännen kaupungeis­ta,
ilmoittavat porvarit, ettei niihin pidä tulla, koska
«ei qle mitään tehtävää». Kun siis työläiset ovat kor­janneet
maalle entistä rMaaraman sadon, ei lieita
taas ehään tarvita ennenkuin seuraavana syksynä. Sii­hen
asti saavat he tulla toimeen miten pailiaTten tai­tavat.
Meressä oli suunnaton rikkaus, mut
ta kiusallisena kysymyksenä näille
kalastaville kaupantekijöille ja uu-tisasukkaille
ilmeni se miten saa­da
tarpeellista apuväkeä työskente­lemään
merille.
Vankien tuonti uutisatukkaiksi.
Kaukainen, otaksuttavasti hedel­mätön
maa johon tullakseen tarvit­tiin
sata päivää eli enemmänkin
vaivaloista purjehdusta, ei viekoi­tellut
^uroppalaisia työmiehiä. Car­tier
osoitti, V. 1541, miten oli mah­dollista
täyttää tämä vajaus mie-hien
hankkimisessa hänen asestet
tuun retkeilijäjöukkueeseensa otta­malla
tuomituita vankiloista meri­palvelukseeni.
Nämä onnettomat ei­vät
olleet sellaisia joita nyt käsite­tään
vangeilla; aikana jolloin pie­ninkin
varkaus voitiin rangaista hirt
tämisellä, ja kerjääminen oli rikos,
tuo nimitys vanki, syylliseksi näy­tetty
pahantekijä, tarkoitti, niitäkin
jotka oli tuomittu mitä turhan-aikaisemmista
/teoista. V. 1598,
La Rohen suunnitellessa retkeä
Newfoundlandiin hankki hän viral-isen
luvan ottaa «rikoksellisia»
Britannian ja Normannin vankilois­ta;
hän valitsi «kaksi sataa rotevaa
cerjäläistä, miehiä ja ,naisia», mut-a
otti ainoastaan kuusikymmentä
heistä mukaansa, ja näistä neljä-kymmentäkahdeksan
kuoli ankaran
talven kestäessä Sable saarella, ja
yksi hirtettiin varkaudesta.
V. 1578 NewföUhdlandin ranni­koilla
oli kolmestakymmenestä vii-teenkyftimfeneen
Englantilaista ka-
IftstUSläivaa, ja noin kaksisataa alus­ta
Espanjasta. Kaksikymmentä alus­ta
Biscaystä oli valaitten pyydys-tyksessä.
Seitsemän vuotta myö­hemmin
oli kalastuslaivaston . luku­määrä
kolmesataa espanjalaista,
ranskalaista, englantilaista ja hol­lantilaista
alusta, joiden miehistö
oli asestettu mahdollista taistelua
tehtaassa valmistettujen tarvikkei­den
arvosta, voitiin alkuasukkaat
helposti houkutella vaihtamaan tur.
kiksia turhanpäiväisiin esineisiin.
Niinä päivinä voitiin majavan nah­ka
ostaa silmäneulalla, kulkusella
taikka tinasta tehdyllä peilillä. Hou­kuttelun
taitoa auttoi suuressamää
rin lahjaksi annetut olut ryypyt.
Kun kalastuslaivastot, lastattuna
turkiksilla, palasivat Europaan, he
rätti uutinen niistä joidenkin yrit-teliäämpien
satamakaupunkien kaup
piaiden himot jotka alkoivat oikein-.'
arvioida turkiskaupan suuria rik­kautta-
tuottavia mahdollisuuksia.
Ensimäinen turkiksien kauppayh-tiö
joka.-perustettiin oli Company
of Canada, ja pani sen alkuun Da­vid
Kirke joidenkin toisten kanssa.
Sen oikeutti Kuningas Charles 1,
ja oli sillä valta riistää St. Law­rencen
turkiskauppaa, mutta sen toi­met
äkkiä loppuivat kun v. 1632,
Englanti palautti Canadan Ranskal­le.
Sillä väliajalla, Champlainin yh­tiö,
Rouenissa ja St. Malossa oleva,
oli perustettu 1614; sen osakkeet
olivat jaetut noiden kahden kaupun­gin
kauppiaitten kesken Lupakirja-tälle
yhtiölle annettiin sillä ehdolla
että he täyttäisivät eräitä varmoja
asutus tehtäviä, mutta tätä ei yh­tiö
ottanut vakavalta kannalta ja
fgjOJtli toimensa vain lähettämällä
Canadaan. yhden ainoan perheen
Sen monopoli hävitettiin y._ 16^0.
Seuraavana vuonna lupakirja an­nettiin,
tavallisilla ehdoilla ja vaa­timuksilla
kulettaa asukkaita ja lä­hetyssaarnaajia,
-De Caen yhtiölle
jonka perusti William 'De Caen ja
hänen veljenpoikansa, Rouenin
kauppiaita. Tämä yhtiö liitti it­seensä
Champlainin, ja yhdistetyt
liikkeet jatkoivat kaupantekoaan
vuoteen 1633, vaikka ei myöhempi­nä
vuosinaan ilman kilpailua tois­ten
kauppayhtiöitten taholta.
alisti työläiset tulella ja miekalla: yhteyspolitiikkansa täydellis
diktatuuriinsa, veti sosialidemokra- rarikon. Ja nyt on Serrat
tian oikea siipi politiikkansa viime-sen
johtopäätökseni Turatin joh­tama
parlamenttiryhmä selitti ole­vansa
valmis astumaan kokoomus­hallitukseen
porvarillisten, jopa^^ hä­tätilassa
lahtarienkin kanssa. Oli
päästy Livornossa häämöttäneeseen
päämäärään. Kommunistisen Inter-nationalen
ennakkoarviointi täyt­tyi
pilkulleen, <rlrti Moskovasta»
seurasi ja täytyi seurata «kunin
kaan luo.>
Mutta työntyi esiin kuolettava
vastakohtaisuus, mitä yhteyspuolu-een
johtajat 22 kuukautta olivat
.vaivoin tukahuttaneet. Sosialistiset
työläiset olivat tähän asti todella
uskoneet yhteyden olemassaoloon.
Mutta puolueen teot järkyttivät a-jan
oloon- heidän uskoaan. Heinä­kuun
lakon petos oli vahvin todis­tus
reformismia vastaan. Liittymi­nen
kokbomuspolitiikkaan hajoitti
viimeisetkin harhaluulot. Joukot el
vät enää menneet mukana. Lahta-rit
ovat häätäneet puolueesta puo-let
jäsenistä, toinen puoli uhkasi
nyt vihansa vimmassa erota siitä.
Joukkojen vastarinta reformismia
kohtaan pakotti^ osan johtajista
muuttainaan kantaansa. Serratin
ryhmän oli valittava lopullisen lan­keemuksensa
ja joukkojen välillä.
Se on kääntänyt selkänsä Turatille
ja siten tunnustanut livornolaisen
linaisuuden edustajajan, om
sinaisuutensa ajamana jäi!
hestyttävä kommunisteja.
on_ kuljettava sama ka1
kuin lewiläisten, joiden n>1
mussa ja tuhassa kaikkien
sä jälkeen kommunistista ir
nalea vastaan, palattava ko
tiseen puolueeseen. Ja va
vaavaa on, että hän on s
nut enemmistön turatilaisia
kommunisteille myötämielis
zari-Musatti ryhmän avulla.
Serratin ryhmän_ elinpäii
puvatkuitfenkin kokonaan 1
ten ripeästi se yhdistyy ko
tipuolueeseen. Serrati ei
kään ole mikään miellyttäv
etoveri. Vähempikin vehke
munistista Internationalea
raunistipuoluetta vastaan
aan kylmentämään luokk
työläiset häntä kohtaan,
kommunisteille ei persooni
kuitenkaan ole mistään 1
sestä. Italian työväenluol
vaativat «uurta kommunist
telupuoluetta, joka voi joh
ki vallankumoukselliset työ
formismin sudenkuoppain ;
käykseen lahtarismia — !
diktatuuria vastaan. Itali
munistien ja serratilaistei
muksen vastustajain on
muodostettava tämä ttaiste
Italian sosialistipuolu­een
hajaannus
Italian sosialistipuolueen äskei­nen
k&ngressi on hyväksynyt mak-simalistien,
serratilaisten, vaatimuk­sen
oikeistososialistien* turatilais-ten,
erottamisesta puolueesta. Nä­mä
puolestaan korostiyat, että kah
tiajako oli välttämätön. Ja siten
on kommunistisen ryhmän eron jäl­keen
jälleen ratkottu irti osa Ita­lian
sosialistipuolueen ruumiista, mi
kä merkitsee sen, vaelluksen pika­puoliin
tapahtuvaa loppua. Ensi
kerran kokee vanha sosialidemo­kraattinen
puolue suuressa teolli­suusmaassa
täydellisen vararikon.
Se ei kuole, kuten menshevismi Ve­näjällä,
voittoisan vallankumouksen
iskusta, vaan menehtyy valkokaar­tin
rautakannan alle. Samaan ai­kaan
kun Italian sosialidemokra­tian
johtajat antoivat luokkataiste­lun
lippujen laskea, kohottivat lah-tarit
kaupungintalojen, kansanta­lojen
ja osuustoimitalöjen harjoille
porvarillisen diktatuurin lipun.
Kuten Saksassa, missä kokoomus-politiikkaa
kannattavan so^alide-niokratian
elinpäiviä on koetettu
keinotekoisesti pidentää yhdistämäl­lä
yhteen sen kaksi puoluetta, avoi.
men taantumuksellinen ja valheku-mouksellinen,
kantaa Italiassa vas­tuun
työväenluokan taistelupuolu-een
rappeutumisesta ja luokan tur­vattomuudesta
. sosialidemokraatti
nen, johto, joka on hyljännyt jou­kot
ja antanut ne alttiiksi murlia-taantumuisene,
näläTle ja kurjuu­delle.
Italian proletariaatiii vaHankumo-uksellinen
rieöto pakotti sosialide­mokratian
Moskovaan 'vuonna 1919.
Kun joukkotaistelujen laine teh-laiden
valtausten jälkeen 1920 oli
tyyntynyt kohottivat reformistit en­si
kerran naamionsa. Tammikuussa
1921 hylkäsivät he Kolmannen In­temationalen
liittymisehdot ja ero­sivat
kommunistisesta siivestä. Ser­rati
lähestyi Turatia. Italian kom­munistipuolue
perustettiin. Molem-pain
suuntain, sosialidemokratiset
johdot nauroivat pilk*allisesti kom­munistipuolueen
suhteelliselle vä-hälukuisuudelle.
Ne heläyttelivät
yhteysfanfaareja. Ja suuri osa pro­letariaattia
uskoi niihin.
Mutta saivat verellään maksaa
harhaluulonsa. Moakovasln irtau­tuminen
kävi fascisteista yleishyök-käyksen
hälytyksestä. Taantumus
aryösti varsin oikein serratilais-tu-ratilaisen
yhteyspuolueen. Tapah-tumat
vahvistivat taantumuksen
laskelmat. Keinotekoinen yhteys ei
lujittanut vaan kahlehti ja lamasi
proletariaatin taisteluvoiman. Puo­lueen
politiikkaa eivät määränneet
Serratin jyrkät puheenparret 'eikä
rehellisten so^alidemokraattien tah­to
vaan oikean siiven parlamen^a-rikot
ja amthattiyhdistysbyrokratia.
Työläisten muodostaessa vallatuis
sa tehtaissa punakaarteja neuvotte­livat
reformistia Giolittin kanssa
tehtaiden tyhjentämisestä. Kun työ­läiset
lahtarien vainoamina ja "kidut­tamina
epätohron vimmalla nousivat
yleislakkoon, meni sosialidemokraat­ti
Ttirati Italian kuniiflcaan pulieiire
ja antoi hänelle vakuuden taistelun
keskeyttämisestä. Kur reformis­tien
heikkous ja Taukkamaisubs oli
auttanut porvariston voittoon, kun
viime suurlakon verisen tappion
jälkeen labtarismi ^kautta Italian
TILAAJÄMÄÄRÄ KATSAUS
Kohoaa se vaikkakin hiljaa
Sitten viime katsauksen on tilaajamäärä kohonnut 19 lilaaj
lainen kohoaminen ei tietystikään vielä hurraahuutoa edellvl
sittenkin se, on parempi kuin ei mitään ja moninverroin pare
mitä olisi jos tilaajamäärä olisi saman verran laskenut. Jos ec
verran nousua ilmenee muutamien kuukausien ajan jokaiselii
niin pian tästä hyvä tulee.
' Merkkipylvääseen saakka on tällä viikolla päässyt ainoasta;
.ma paikkakunta ja sivutse pylväänsä ei ole mennyt kukaan,
ovat perillä: Wolf Siding, Leslieville, Web8ters Corners ja
Nousua on tapahtunut Sault Ste Mariessa, Connaught Slation
Williamissa, Timminsissä, Kivikoskella, Burritissa, Victorian
Worthingtonissa, COPPER CLIFFISSÄ, Edvillessa, T l i o r h i l(
naimossa ja joillakin pikku paikka'kunnilla.
Pahanpäiväistä taantumusta näkyy Kirkland Lakella, Schui
Rosegrovessa, Levack Minella, Intolassa, St Catharinessa, (,
Port Arthurissa, Nair Centressa, Whitefi^issa, Creightossa,
RYSSA, Rockey Mountain Housella, Gibson Landingissa, V a
sa, Rock Bayssa, Roi^ketonissa, Bircayssa, Dunblanessa, S ha
ja joillakin pikku paikkakunnilla.
Copper Cliff, jonka luultiin aina vain perääntyvän on lal
rääntymästä ja alkanut koko uhkaavasti etenemään. J a kuk
ottanut Cliffin entisen kurssin? Sudbury ja P o r t A r t h u r,
paikkakuntaa, jotka ovat vetäneet kissanhäntää VapaudeTi k<
Nyt nuo veljekset mennä laahustavat taaksepäin. Port A r t h u r 1
vielä toisenkin i^un sentähden että Sanna-täti vaati oman 1
eroon Port Arthurista. Ei sanonut viitsivänsä o l l a kauemmm
kissa. Kuuluupa hän.vielä innostavan tarmolaisiakin menette
maila tavalla ja jos hän viekottelussaan onnistuu, jota ei tai
osasto ainakaan epäile, niin silloin ei Port A r t h u r i i n montafca
jää. Sointulassa ja Cobaltissa on naisia tilausten otto ohjaksi:
päsivät heti alussa, mutta kun tuli heitä hiukan kehuttua, r
aivankuin tarkotuksella olla vastaan ja näyttää p i i k a a nenaa
että tämä levitysosasto on erehtynyt ovat päästäneet t i l a a j an
kusen laskemaan. Mutta dikäpä m e taaskin olemme erem\n
viikolla tappio on moninkerroin otettuna takasin.
Paikk^nnitlain ovat tulokset nyt seuraavat:
B r u c e M i n e 5
F o r t F r a n c e s 3
' -rn9 a S
O
2
3
tilaajalla
tiysi
2
. J6 .
C
a
X
St Ste Marie 15
Cobalt, laskenut 3
Cochrane 2
Gregoris Mills, osa
Connaught Sta. 4
Ciräux^ Lake 3
Hearst 2
Jacksonboro 3
Iro^ois FaTls 2
Kirkland Lake 2 1
Larden Lake 2 1
Äfattagami .2
Monteith 1
Mclntosli Spr. 2
Schumacher, 1 alentunut
toAupine 2
Hosegrove 4
Sö "Pbrcupine 4
Levack 33ine 6
Nemegos \ 5
Nipigön 1 J '
.3
s
«
1
1
1
I
I
12
2
3
2
3
2"
1
1
2
1
.5
7
2
5
2
3
Fort William 20
Intola 5
Timmins 13
Vermillion Bay 2
St Catharines 1
Finland, Ont.
Kaministikvia
Kivikoski
Millar
Nolalu
Quibell
Rovan
Silv. Mountain 1
Schreiber 2
Sioux Lookont 3
Port Arthur 15
North Branch ^
W f Siding; os««s
Burritt ^
Espanola Sta. 2
Naim Centre ^
Victorian Bfines »
WhitefisB ^
Wortbington H
Copper Cliff