1954-10-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Myn ^ Tiistdjna, lokakuun 5 p, Tu^sday, October 5,1954 m Ttiegbooiu: Bxm. Oftk» Q0. 4-439* BOlUnMOtaceQB. 4-4285. ISanager WmtA ttov. 9, mi, jmmbeA AOfuxtmagi nt4§ opoo •ppucMkm. 'niiAUfiSQiilNAT: ' ^ ' C M M U M : 1 fk, 7JOP e tt, A T S . ^ . s kk. 928 Tb$mänoi^t 1 fk: iyn> 6 kk, A3D Lontoon "hauiikkohäätT ; -j^^ ;V|ime v i i k o l l a Lontoossa pidetty yhdeksän vallan kpnferensSi teki ''tiudön fp^rjaatteellisen" sopimuksen Saksan imperialismin uudelleen aseistamisen suhteen; \, " V ' |/ r sellaisenaan ei tyllut kenellekään yllätyksenä siljä^^VJidys-,,; I • ,' vättäin valtiosihteeri Qulles sanoi heti Lontoon konferenssijC/iivajäi^' I 'tilaisuudessa, että sopimukseen on päästävä, tai Yhdysyaiit^je^äa"* |'t, .lauuten omat johtopäätöksensä. Toisin sanoen^ Lontoossa nyt tehty I \ , , **|Jetiaatesopimus" edustaa 'haulikkohäitä" vieläkin enemmän kuin I ^ ^ ^^(jJbinut j a kuopattu Euroopan puolustusyhtetsö sopimus, jonka yhdeksi ' :;%.i|feäinistumisen syyksi o n selitetty se, että se " t e h t i in liian hätäisesti I^.J. , ' M ^ h m g t o n i n painostuksen J o h d o s t a " (Dorothy Thompson).,- ' - - A ; / • Nyt 'Lontoossa tehty, '^periaatesopimus" Saksan imperialismin I / ^uuddleeh aseistamiseksi edellyttää teknillisesti sitä, että.iLänsi-Sak- Ji <-! annetaan tämänkin sopimuksen perusteella täydellinen itsenäitä' y\ — mutta siitä huolimatta muodostetaan kuitenkin seitsemän ^ ! ^' H^l^yaltion hallinto, j o k a kontrolloi Länsi-Saksan aseistumista^ ikään- , l^iO^ minkään "täysin itsenäisen" maan aseistusta voitaisiin ulkopuo- U c - , ' ^'Jisten maiden toimesta kontrolloida. Ja parhaassakin tapauksessa tun- | i • tmi kummalliselta sellainen "^rakkaus", missä morsian valvoo yötä ja ! | » , \ ^ ' päivää, ettei uusi sulhaspoika pääse "hyväilemään" siten, että tekee |f,V V kirveellä jakauksen morsiamen tukkaan!^ i ViTMniVJelä kummempi pn tämä Länsi-Saksalle annettava "täydellinen |. ~ ^ "^Ijlsenäisyys" k u n huomioidaan v i i k on lopulla julkaistut tiedot, joiden v^' ' ^ukaait Länsi-Saksa saa ''oikeuden" muodostaa noin 12 divisionaa '^J' ' Jf^ittävän.armeijan, mikä on kuitenkin annettava täydellisesti liitto- ,|.^ ^ « r m e i j a n -ylipäällikön (tarkoittaa amerikkalaista kenraalia) .komen- 'pettäväksi. ^Kun muistetaan Saksan imperialistien entiset toimenpiteet ? j l ' ?-5^ menettelymuodot, niin silloin täytyy todella' omaksua sylilapsen ^aailmanltatsomuksen, jos voidaan olettaa,' että Saksan imperialistit ' • rglulevat pysyvästi tyytymään tähän vetojuhdan osaanJ Selvää Jiimit-, - ^ |äin on, että Saksan imperialistit haluavat saada uudelleen asevoimat ^ ' ^ |>alvelu1u«ensa, mutta heillä on oma lehmä ojassa nyt kuten^ ennen- ^ ,-,^in j a he tulevat riuhtaisemaan itsensä vapaaksi toisten "holhouksesta" A %^^^ saavat k y l l i n voimaklcaat sotavoimat^ haltuunsa. < j % ' ^ Mutta huolimatta siitä minkälaisia teknillisiä sanankäänteitä ' \ '^kompromissin" nimissä tähän '-uuteen sopimukseen" l i i t t y y , sisällöl- '>.i[\ 2^än se on kuitenkin vanhan ja'kelvottomaksi havaitun sotasuunnitel- «man'asetelma. Euroopan kansat hylkäsivät Euroopan puolustusyh- 11 ^ dieisö sopimulcsen nimenomaan sen vuoksi, että ne eivät usko tykkejä i \ |}a kivääreitä saksalaisten imperialistien käsiin . Tämä perustekijä on ' I ' i|delleenlun; olemassa.';!£uroopan maiden-kansat tulevat hylkäämään I '^a tuomitsemaan'kaikki sellaiset sopimukset, joiden tavoitteena o n ' 'h iSaksan imperialismWi'oudeIjeen aseistaminen, huolimatta l a i n k a a n. I: ^iitä fi^h)kalaistienisa|iafr4asien ja^tekosyiden^ p SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Yhdysvaltaia Sotatoimet Taivanilla ranoy Vlrlane» K«pu»!casingi«ta täytti SO vuotta lokakuun 4 imä. Yhdymme sukuIaisUii ja tuttavien cnnittelulbin! saavat avoimen Mitä muut sanovat Xi amaan^^'mlljoonaistenikansanjoukkojen peräänantamattoman riitiMI^§^i^||||Jf|^l^i,,^.^ *T(»iasia nimittäin on,:että maailman j a erikoisen Euroopan: ien kansat eivät halua sotavalmisteluja eikä sotaa vaan erilaisten yh-v pteiskuntamuotojen rauhanomaista rinnakkaiseloa, neuvotteluja kaiheista kansainvälisistä ongelmista ja' kestävää rauhaa. Tässä mic- '^essä Euroopan kansat tuomitsevat k a i k k i sellaiset yritykset, joiden ^tarkoituksena on muodostaa sotaliittoja Euroopan toisia kansoja v a s - ; :^aan>^ ^ Sen sijaan vaaditaan entistä päättävämmin, että pn muodos- ^^ettäva koko Eurooppaa Käsittävä turvalUsuusliitto. mikä ei kohdist ^ i t ä ä n eurooppalaista maatavtai maiden yhtymää vastaan. | J a Sak- ^ ^ q | i m p e r i a l i s m i n uudelleen aseistamisen asemesta vaaditäah'Saksan ffcansallista yhdistämistä sillä perusteella, että Saksasta tulee .demo- Bcraattinen, rauhaarakastava itsenäinen maa; mikä ei valmistaudu fuusiin sotiin eikä l i i t y mihinkään liittoon — ^en paremmin kapita- -f^istiken kuin sosialististenkaan maiden kanssa - ^ j o i t a k i n toisi^^ ,^yastaan. S Kaikkien näiden tosiasiain perusteella meistä tuntuu, että v|washingtonilaista isännän ääntä kuunnelleen Lontoon konferenssin " • • •haulikkohäät" MYONTAX «IKEJr TABPOVAN HITLCBIN JALKM VIELX "VIRHEITÄKIN* TEHDESSÄ . New XotiL. — Tolo^.etaanlco Yhdya-valloissa Hitlerin yhtä isuurlnta vlj-betta? Tällä fuhrerin virheellä, oli suuri osuus Saltsan ;.Jiäviössä sodussa>.; Tässä on jokapäiväiöerr kysymya rautateistä, Jolta nyt huolestuttaa Yhdyo-valtain useita viranomaisia... Hitlerin hellUcous oli tässä, sanoi America Räilways Car-Instituten 'puheenjohtaja Gustav Metzman... —AP:n uutift',ieto syysk. 29 pnä. * ^ « ' HnTEEN IHMI8TUNTEET Toronton vucfen»8i*ädök«fet aiheutr tavat erittäin sydämettömiä» joululahjoja' tuhansille: vuokralaisille, siliä niiden perusteella voidaan häätä tuhansia ihmisiä joulukuussa ja muiden talvikuukausien aikana, sanoi tjianon John Frank kontrollilautakun-nan kokouksessa eilen.., EduJ«;ajiston vetoomus kaikui kuuroille korville. KontroUilautakunta ei ryhtynyt mihinkään toL'nenplte;siin. "He tulevat tänne aina tuomiopäivään asti" mutisi pormestari Saunders edustajiston poistuttua. , To-rontolaisen Globe and Mail lehden uutlstieto syysk. 30 pnä. ^^'periaatesopimuksesta" tulee pannukakku, sillä ^avat tavallisesti epäonnistumiseen. joh-il Vakavia varoituksia 11 m m Hallitusviranomaiset eivät helpolla tunnusta että^ heidän ohjel- ^ o v i n itsepintaisia j a ne panevat pakostakin tunnustamaan. ^ vx:^ aikana saatiin kuulla kaksikin lausuntoa, joista iSiImmee; että liittohallitus^^^o^ ? ^tunnustamaan,; että ensi talvena on odotettavissa entistä pahempi ^työttömyystilanne. Ottakaamme ensiksi työministeri -Greggin, V C , C C L : n konven- •^tionissa antama lausunto, että viime talvinen työttömyystilanne a i - ^ ' 1^^^ Totta on, että työml-v^^ nisterimme; y r i t t i antaa mahdollisimman lohdullisen tulevaisuuden- ^ ^ u v a n selittämällä, että työtilanne on paranemassa, ja että"pitkän >^ »hänen "pferustelunsa" olivat kaikkea muuta, muttei vakuuttavia, <^ «-.rusteluihin. Hän sanoi: ''Vimeksikuluneen kahden kuukauden aikana >ijon saatu lisääntyvässä määrässä merkkejä, että työllisyys j a ; tuotanto |on vakiintumassa Canadassa. Työttömyys ei ole lisääntynyt heinä- ';jja elokuun aikana." 2 Jos vuoden parhaitten työkuukausien aikana ei työttömyys lisään-jjtynyt, niin se ei suinkaan tarkoita sitä, että työtilanne olisi pafane- • sittenkään, vaikka työttömyys olisi ^äiden,k.uukausien aikana vähentynyt. Tosiasia nimittäin on, että V ^työmahdollisuuksia j a työpaikkoja on näköpiirissä entistä vähemmän.; V pääomasijoitukset tehtaiden rakentamiseen ja laajentamiseen ovat ^^ntisestään pienentyneet ja se ei v o i tarkoittaa muuta kuin sitä, että l^yöttömyys tulee entisestään lisääntymään. Että työministeri ^(^^ ! tämän, se näkyy siitä.kun hän tunpusti , C G L : n konventionisa; Setiä työtömyyltä tulee Canadassa olemaan jossakin määrässä aina. ^ ^ o i s i n sanoen, hän antoi ymmärtää, että työttömyydesta tulee vaka- v ^isL pulmia maallemme . • ^ s : Toinen j a todella hämmästyttävä myönnytys siitä, että hallitus- : «^^^ odotetaan työttömyystilanteen edelleen pahenemista saatiin : ' ^ i i t siipien suojissa j a usein sen p o l i t i i k k a a edistäneen SCanadan kuluttajain yhdistyksen" presidentin, mrs. H . E ; Vauteletin v^^teskiviikkoiltana antamasta lausunnosta, että '^pitkän päälle katsoen J ^ t t a a lamakausi o l l a kuluttajille j a tehtailijoUle parempi kuin infla-r^ toor^^^ me" ehkä joudummekin vähän kiristämään »VÖitamihe-" Chignecton kanavan rakentamisvaatimus jälleen fapeetilla Moncton, N. C. — Kaksi vuosisataa vanha ajatus kanavan rakentamises.! •ta Nova Scotian ja 'New Brun8Wickin välisen Ch^neoton kannaksen poikki on Jälleen herätetty henkiin Ja yli 80 Järjestön Ilmoitetaan vaativan tämän, kahavän pikaista rakennuttamista. [ Tämäa > kanavan ^ väitetään kUuluvan oleellisena osana' St. flUawrencen syövään i meritiehen koslsa:-selyhentäte^^^ Canadan ^ satamien Ja ,Ylidysvaltain litärahnikon.vMstä'matkaa noin 400 jmaililia jkuii laivojen-:ei; tarvitsisi ka-i jia van'•valmistuttua; enää purjehtia 'jNv:va/«cot\an ympäri. _ < ^ '^'TSmfin-^bÄi IB mallin pittilsen kaluavan'arvellaan tulevan maksamaan noin sata miljoonaa dollaria. Ja; kanavasta olisi hyötyä erikoisesti' "Nova Scotian, •NewBrunswickin, Prince Edwar ;slandin Ja Quebecin maakunr nille' jotka kykenisivät kanavan avulla lyhentämään' tuotteidensa matkaa Yhdysvaltain itärarmikon markkinoille.; Kanava olisi myöskin edullinen Canadan rautamalmin lähettämisessä St. Lawrence-virran varrelta Y h - dysvaltain ItarannikcUe^ jösti| syystä arvellaan, että yhdysvaltalaisi raha- ; miehet .voisivat avustaa kanavan r-kennustöiden kustannusten rahoittamisessa. Kanavan rakennuttamista koskeviin suunnitelmiin Jiittyy; myöskin ajatus vesivoiman kehittämisestä, jossa suh-teea 'käytettäiiin hyväksi Fundy-lah-den korkeita nousuvesiä, joiden sano. taan saavuttavan miltei 50 Jalan kor keuden. - ' Puola myöntänyt turvapaikan USA:n karkoittamalle Detroit, MIch, — JohtavaUekreik-kaiais- amerikkalaiselle antif asistille Ja rauhan puolesta taistelijalle James Papandreoulle, Jonka siirtolaisviran-omaiset ovat määränneet karkoitetta-vaksi Kreikkaan, misaä häntä odottaisi, mahdoUisefiti kuolema, on Puolan kansantasavalta myöntänyt po-lUttisen turvapaikan tiedoittaa Michi-ganm Ulkosyntyisten Puolustuskomitea. Papandreoun on määrä lähteä matkalle kohden uutta Icotlmaataan lokakuun aikana. Lapsihalvaus levinnyt Quebecissa Chlcontlmi, Que- — Viime viikolla Ja tämSn viikon alussa otettiin täällä olevaan sairaalaan 30 lapsihai-vaustautiUi sairastunutta. Kaikkiaan Lake St. Johnin alueella on kuluvan kesän ja syksj-n aikana todettu 250 lapsihalvaustapausta, joista 14 on johtanut kuolemaan. VeUng, elok. 4 jfiä. .Yiufy*. valtAio nlffiarbtien ioiamUt'$i (ofceiaaiia caitans Kaf-sbekfo |M»t«, iurikopla mvUxxtea^iim-^ tanut häfolntää |3 tnhoamlstoff mintaa Kiinan menneftojVafrta^ Kalkki viime vuosien aätana^iCM»;^ ritetnt yritykset ;liy*käl^ v^mfe^ netit yin rann&olla s i ^ i i s e i^ tasuiin ovat fcultenldn epäonöätti^l neet Kiinan kansan yapanto^rr' meijan pSUlMäväbt^ foixneivtt^^ den Johdosta. , Koko Kiinan: manner :vyapaute1^iin vuonna 1949.^r. Chiangin^pettutikopla pakeni silloin .Taivanille-^Ja. miehitti sen jatkaen epätoivoista iaistelua^.tJ-SA :n: militaristien : tukemana.v^-^USA lähetti sotilasasiantuntijoita ^Taivanil-le "teknillisten" asiantuntijoiden pei-tenimella, varusti Chiangin koplaa asevaroilla ."liiketoinfinnan" • varjolla ja ryhtyi Järjestelyihin^: konaoxistoi-menpiteitä vasten niantereella:.ChLian-gin kopla pontimittl :USAvSsai^yalnUiB-tetuiUa lentokoneillasMikäilemättö-mästi mannermaan rannikkokaupunkeja. Helmikuun 6 päivänä 1950 Chiangm -ilmavoimat; :>pon^ Shanghaita seurauksella että l,0(i;pjjf-mistä sai sturmansa tai haayoittui ja suuri määrä rakennuksia ^tuhoutui. Chiangin :petturikopla' -suoritti^^^^^^ voustoimintea; myös?r^^ vahingoittaakseen .^nuoren Kiinan kansantasavallan.taloudelli&taytbimin-taa. { ' \ Kiinan £kansarf Vapautusarmeijarltii kuitenkin" takaista kaikki' Chiailgln taantimiiikseUiset Joukot'jnantereälla Ja jatkoi rannikolla sijaitsevien saarten puhdistamista jäljelläolevista'Vihollisjoukoista. Tammikuun Ja kesäkuun välisenä aikana 1930 Kiinan kan san vapautusarmeija suoritti menes-: tyksellislä ihyökkäyksia Kvantungin, Pukienin ja'T^ rannikolla sijaitseville saarille pesly-tjmeitä Chiangta rosvojoukkoja -vastaan ja -vapautti Hainanin: ja :,Tung-shanin tärkeät saaret, Tshusanisaari-rybmän Ja monia muita saaria, Chiang. Kai-shekin kärsiessä suuria joukkojen menetyltsiä. Vapautusarmeijan ; voitokkaat toimenpiteet tuona aikana" olivat raskas isku Taivänilleiiieräyty-neelle Chiangta koplalle. ' " USA:n aloittaessa Jiyökkäyssodän Koreaa • vastaan kesäkuussa ? 1950 se peittelemättä julistiiKiinalle kuuluvan Taivanin mlehtttätaisen asevoimta. U - SA:n = militaristien tarkoituksena'*oh säästiä Chiang Kal-shekm pettujri-kopla, joka uhkasi tulla lopullisesti pyylikaistyksi pois, seka pitää Taiwan USA:n suoranaisen valvonnan ralaise-na ja- siten ;tehda 5iitä; sotilaalUnen tukikohta •myöhemmille Kitaaa ja rko-, kb Aasiaa vaataan suunnatuille;hyok-: käyksille. USA:n 7. laivaston Ja 13. lentovoimaosaston miehitettyä Taiva-nta kenraali MacArthur, ,USA:n Kauko- Idän sotavohnien silloinen ylipäällikkö, välittömästi vieraili saarella Ja neuvotteli Chiang Kal-shekin kaiJssa^ käytännön toimenpiteistä :'\saaren käyttämlseiksi :tukikohtana .Kiinaa vastaan suunnatussa; sodankäynnissä., Pian sen jälkeen USA avoimesti selit-- ti, että Chiang Kai-shekille tultaisiin lähettämään lisäa sotilasapua, ja jul-; kisesti lähetti sotilaallisia kouluttajar-vohniaTaivanille varustamaan 'J^^^ kouluttamaan bhiangia: jaännbsJoulJ* koja. .USA:n käskyläisenä- Chiang K a l - shek ylimielisesti Julisti, että hänen nk. suunnitelmansa hallituksensa pa-s lauttamisesta "valmistelut ensiip-mäisenä vuonna, vastahyökkäys toi-, sena.puhdistamtaen. kolmantena ja täydelltaen valta neljäntenä vuonna!' — varmasti tidee toteutumaan ja sen mukaisesti ryhtyi häirintä- ja ryöstö-toimtotaansa Kitaan mannerta Ja rannikoita vastaan. ; Viimeksi kuluneen muutaman , vuoden aikana Chiangin kopla on. kaapannut tai ryöstänyt 70 kilna-^; laista tai Kiinan kanssa kauppaa .< käyvien maiden kauppa-alusta,--; anastanut 470 kiinalaista kalas-,^ tusalusla ja ryösjtänyt ja murhan- ' nut liSOO kiinalaista kalastajaa j » merimiestä. Chiangin joukot ovai v jatkuvasti suorittaneet ryöstö- ja ;^ tuhoamishyökkäyksiä^ mantereella;; Ja läheisille: rannikkosaarille.: Hyökkäysretklin osallistnneideiiv rikollisjoukkojen vahvuus on. : noussut kymmenis^ satoihin, snur: rimmassa ; hyökkiiyksessä 10,000 mieheen. ' CblangA: Kai-shekln.. koplan tarkoituksena on mlehlttää^^ Joukko rannikkosaaria,: jotta n^) voisivat toimia, tukikohtina laa- Jemmassa mannerta . vastaan : suunnatussa hyökkäyksessä. Viimeksi'kuluneiden vuosien aika* een 1 fClliiangiUe annetaan 650 miljoonaa doUana \. «SQftiiaallisfa apua '^ei^dnainen ttuTa!ili- . ; ; jimii|»o^mu9 on miehityksen loppuveto" na hanaan vapautusanneijan mexi-, maä-'' ja'"flmavpimat "^ovat yhdessä paikallisen iikilökni: jc^ätsa T^ekian-gin,^ FukienJb j a ' Kvantungin maa-kunnl8sa^ 1cäynM|t väa^nnätöntä taistelua tujjanslen &Jdmet)rien pituisella rannikkoalueena lyöden iälEaistnkaik^ ki Chiangin koplan suorittamat sui^- remmp^ ;^Ja pienemmät ^hyö^ykset ja, rosvoan^sto^et.' suoJeUeet kaias^; tusta ^a-^^i^^-^ust^-kulkua ran-nIl «)1^4a^x>&^t^k^nni Ja.^tehneet vaaratfaMnlkfil.linantejreelle^ salakuljetettuja erlkois^entteja. Z " ' Kiinan^ kansan^/vapautusaimeijan meri-r:,ja.> ilnmvolmat'ovat suurta urhoollisuuttatorjuessaan; vi-roUisenbyöbkäykset: viime vuosien aikana. Kiinan laivaston tekemien tilastojen mkiiaan^ huhtikuusta 1950 heinäkuuhun; .195^ :on -kaaji^olsraimi^^^^ kolia Myty 201 taistelua', 121 Chiangta rosvo^lvaas^upotettu.-vaiufoitettu tai vallattuja 22 lentokonetta ammuttu alas tai vaurioitettu.^ ^ : Korean raselevon..Ja.-Geneven;kon-' feren^sa saavutetun'-^ Indo-Kiinan rauhansofdmusteft Jälkeen; Chiangin kopla Järjestää uudelleen ja vahvistaa JoUUtoJaan n8A:n meri- Ja.' ilmavoimien Ja Amerikan militarististen piirien lähettämän, yhä . lisääntyvän aseellisen avun 'turvto:: Se vaatii; että on voimistettava valmisteluja hyökkäyksen. ;;;suorittamisek8i-mantereelle Ja von tehostettava hähintä^ja: tuhoa-mistoimtata'mantereella Ja raiuikol-la.. 1JSA:n-; sotilaallisen konlntos-rä TaivaniDa kohotetaan 800— IJSM. USA tulee hefaiäknnsta 1954 kesäkuuhun 1955 välisenä aikana : .'^.antamaan'''Chiiuigin.^koplalle-'650 milj. dollaria taloudellista ja sotilaallista apua ^ Chiangin maa-meri- ja ilmavoimien aseistamiseksi ja kouluttamiseksi. Sen l i iaksi tulee USA vuonna 1954 antamaan Chiangin koplalle kuusi ' hävittäjää (joista kaksi on jo saapunut TaivanlUe), mun tamia mai-hlnnonsualnksia ja 80 F-8o suihkuhävittäjä.^ TalvanlUa ilmesty- 'vä sanomalehti ''Combined Daily Tin», että USA:» e^tllaalllBen tmtufUiirybnä mirft» Chian- §in iotikkoSm ytiolostastoistelu-. kooiatoksen byokkäyskotdntuk-seksL Chiangta kopla käyttää Taivania. Tatshenia ja Kvemoita tukikohtina tehostaessa&n • salaisten - asiamiesten soluttamista "mantereelle toimeenpanemaan ' salamurhia .ja" säbotaasheja. Amerikan-' mllitarlstjpilrit puuhaaVat suuimitelniletfaaloppuvedoksi "keskinäistä "turvaTlisjiateopimusta," Chiangta koplan kai^sa varmistaakseen! suunnitelinansa-. Taivanto pitkäaikaisesta- maittamisesta; ::USA.-n laivas-to- osästojai on "lähetetty;partiotaiaan pitkta koko-Kiinan rannikkoa". Mutta^JUBÄ :n militaristien ja Chi-ahgm koplan vehkeUxt tulevat varmasti fpäättym^ liäviöön. ;Sotataen tilanne raimikölla; viimeisten - viiden i i i i PALJON rmtstVBt U&ka:!; Teidän pitäisiii pilleri jolScaisen atsrian l;tsä2csi piristyJEseiesf pari kerran pSIväs^. '' ' Potilas: äSinä t ^ n määr, mukaan. Viiiikoa 'myöhemmin tapasi potjlaail, jolloin syntyi seur^ nen keskustelu* ' (Lääkäri: Olettek-^-nbudat nun, neuvojani? , t, _ PötUas; - Asia XMj; ysditetta herra: tohtori, ^että minä oleq Jälessä pillereihin/nähden m kali piristyi^ pn ky^mykser< olen kuusi ,,kuukautta -edell^ tänne. .-. vuodenj^aikana osoittaa, että. Kiinan kansan vapautusarmeijan voimakkaat maavoimat JJEt yllä voimistuvat; meri-ja ilmavoimat koko kansan tuella eivät ainoastaan pysty puolustamaan maansaiturvallisuutta vaan myös lopullisesti fhävittävät^l^ koplan; 3a'. toteuttavat Taivanin ,va- .'pauttamis^-'' kunniakkaan tehtävän. U]uä<^Ue Kiinalle annettava paikka YK:n jäsenyyäessä . .Viime-afuosienitapabtumat ovat ha-valmiqljisiQsti; osoittaneet,;-että^^W htagtoniasa suunniteltu politiikka KiiiianitkatisanitasavaUan. laillisten oikeukiten; ;4}0lkemiseksi :-Ybds^^ Kansakunhat-rJärjestöEsä tuottaa vai--; keuisia kansainvälisissä suhteissa i l - mei|eVart kärjistyneisyyden •heikentämisen't'ieilä sekä rauhancjakampjeii turvailisuudeni lujittamisen tiellä; • Geneven kckous samoin kuin sen tyontuloksetkin osoittivat aivan sel-iväsil',: että ;Kiinan kansantasavallalla on ; Hrkeä: meriiiys^^^^^^l^ /sansaiiiv^ltaen £^ tuli ^entista voinukkaammin esille Ge- i neven kokouksessal ^ "' ' - ' Viisi «vuotta sitten'— ol«nassaolon-sa ensi<ipälvistä .lähtien Kimant kansanftasaVallftn ihallituarjulisti;. ettai se./talee!iUlkopolitiikas3aan;horjumatr tomastl:pu0lustamaao; rauhaa Ja-kanr S0jeÄ'^tnrvmij5UUtta,- r-^iita,„-Jähtien 'kansanvaltatoeni. Kiina ioniväsyinät-^^ ta taisteUut tämä^n politiikkansa toteuttamiseksi.,'•-. . , 7 - ' . iMuih:nmaihinisuiintautuvien srahr teittensä pohjaksi-: Kitaan liansanta^ ^savalta-on ottanut yhteistyön, rauhan ia kansallisen'suvi^reiflsuuden molemminpuolisen kunnioittamisen periaatteeni ; K^nanyaJtaisessa Klmarua on volmassa^iaklJoJäileltää sotapropagandan. Kansanvaltaisen Kitaan 'rauhantahtoisella aloitteella on , ollut •niitä suurid merkitys;s9tatoimien:10r pettämiseksi ;Koreas;ix;< Kaikki myös tietävät, että Kitaan; kansantasavallan edustajilla oli sangan tärkeä csuus sellaisen sopimuksen alkaansaa-misescn, jolla lopetettimlndo-IClmari ;äota:KailEki tämä kumoa perusteelh-sestl USA:n hallitsevien piirien levit-telemät valheet olemattomasta " K i i nan agressiosta". Rauhaarakastavan Kinan edut vaativat kestävää rauhaa ja yleistä turyaUisuiitta, Se suorittaa rakentavaa; Wötä, Jonka tarkoitiikaana on-vie-r lä äskettäta takapajuisena olleen Kiir nanmuuttamtaen teollisessa suhteessa kehittyneeksi maaksi. Jo kansanvaltaisen Kiinan olemassaolon kolmen ensimmäisen 'vuoden-aikana maan talouri; saatiin;- -jälleenrakemietuksi. ;Maaseudulla vpantim toimeen maauudistus. .Maan" rahavarat on saatu tsrveelle pohjalle. Taloudellisen elämän alalla saavutetut menestykset lOivat edellytykset, joiden ansiosta v. 1953 voitim aloittaa Kiinan 'kansantalouden kehittämisen ensimmäisen viisivuot-riiuunnitelma.: edellyttää ennen muuta raskaan teollisuuden kohottamista, maatalouden kehittämistä ja kansan aineellisen ja sivistyksellir :«en tason jatkuvaa nostamista. Kan-isanvaltaisen Kiinan taloudelllajn ja sivistyksellisan rakennustyön laajuus :on paras todistus Kiman kansan rau-J hanomalsista pyrkimyksistä ja um kiinnostuneisuudesta rauhan j a ylei- ;-en turyalhsuudsn lujittamisesta. ; Kiinan kansan taloudellisen ja si- ;7i?tyksell.u'pn. työn, ka&i^^^ aleilla saa-iviittamat; menestykset merkitsevät ;niiden yritysten remahtamista, j öihin USA:n hallitsevat piirit turvautuivat haintäkseen' kansanvaltaisen Kiinan ta'louäelli3tä' kehitystä 7. taloude.llis2lla saarralla. Jatkuvasti kehittyy niiden maiden^ lukumäärai:;:jotka ;.pyrkivät xehittimaän kaupankäyntiään kan-i «invaltaissriEaman kanssa. Suuresti cn jo lisääntynyt Kiinan kansantasavallan kaupankäynti 'demokraattisen leirm ma!ssa, joiden osalle lasketaan koituvat yli 70 prosenttia <Kiman ulkomaankaupasta. •-; ; • Kapitalistisita; maihin-suuntautuva, Kiinan kauppa laajentui pelicästaanvuosiha 1952 ,— 53 19 prosentilla. W3:ötagt3nissa'suunniteltu politiikka kansanvaltaisen 'Knnan saartamiseksi herättää entfeta suurempaa tyyiymattömyyttä ja vastanntaa Eng. lanntai Japanin, Lansi^aksan ym. maiden Iiike-ja teolLsuuspiu-eissa. Kiinan kansantasavallan hallitua puolestaan^pyrkiikaiktakeinom kehittämään molemminpuolisesti .edullista kauppaa kaSiLkien maiden kanssa. Pyrkiessään estämään Kiinan kansantasavallan paasyä- sille - Yhdisty-neet- KanrrikunnatTJärjestössa kuulur vaan asemaan USA ai halhtsevät piirit levittelevät valheita, siica, etta K i i nassa'vallalla oleva-kansanvaltainen järjestelmä ei muka ole demokraattinen. :Nämä"'perättömät vataeet; kumoaa parhaiten; vahtsijoiden-aktiivia nen ösalllstumtaen . paikallisxokous-ten kansanedustajien; yleisiin. vaaleihin samoin kuin myön kansanedustajien yleiskiinalaisen kokouksen vaalit ja koko-- konkan antama vhyvaksymi-; nen kansanvaltaisen Kiinan uuäen' perustuslaini,lupnnOkselle. * ' ' | , i Kanwii'j^skasrttus/ohf Kiins^l kansan todeUnen edua^aja. Chiang-ka-^ hekin'"koplakunta, joka pyrkii pääsemään ^Klman' kansan edustajaksi, ei' •öle'''iftaaän: muuta- kuin-- mario--' netti Amerikan "agressiivisten .^Jirien iässsa. N» käyttävät Chiangkalshe-: kia hyväkseen yllapitääkseen;Kauko^i Idäsrtx Jännittynyttä .tilannetta.- Chiangkalshekilaiset joukot^ järjestävät - pmvokatioita- Kiinan: rannikolla^' murtautuvat; Kiinan :kansantasaval-; lan alueelle merellä ja itaiasTrt; hyökkäävät -vartiopalvelua - suorittavien; alusten kimppuun seka pommittavat rannikkoseutuja ;- ja ; eräitä: ~ saaria, Chiangkaishekin koplakunnan ryövä-rimäinen;; provokatcorissn toiminta uhkaa paitsi, Kiinan kansantaravaltaa myös Aasian Ja koio maailman mui-takm- kansoja. Chiangkaishekit; ja heidän amerikkalaiset ;suojelijEmsa ovat herättäneet henkiin keskiajalla avomerella-ykäytännössa olleet menetelmät, merirosvojen toimmnan. Kuo-mintang: laisten merirosvojen; hyökr kayksen i uhreikal ovat vuodesta ^19SG alkaen- joutuneet monet ulkomaalaiset alukset, joista eräät joutuivat Chi-an^ kaishekj^slten käsim. ^ ^ Kiinan kansa ymtaärtää, kuinka suureksi vaaraksi rauhan asialle' muodostuu .kuoanintangilainenkoplakun-ta, joka ,;or> valinnut ammatikseen uudeiJr sodan-pro,yosoimia3n. "Talva-mn ^Formosan)' vapauttaminen : on kiinan ? kansan vkuimiakas nen ;tehtavä",-sanoi joiln pääministeri V Chou En-lai. terveesti ;;ajattelevat: tässä suhteessa -Kitaan; kana nalla. Kiinan kansantasava' Utus saattoi olemassaolonsa vina kaikkian'tiedoksi; että ss tyy tuimustamai«'.a kukistet-mtatangllaiselle-. koplaku ikeutta saada edustaa:Kitaaa tyä Yhdistyneet Kansakunna • tössä Kiinan ; kansan nime manaikaisesti Kiinan kansan julisti oikeudestaan ottaa'sIll va paikka Y K :ssa ja päättää muiden ;fiuury aitojen; kanssa tärkeistä kansainvälisistä ky siä. Yleinen mielipide vaatii mattomasti; koko; maailmassa keinotekoisten; esteiden pois' joita . 'USA:n halhtus on :a estääJcseen;; kansanvaltaisen f (lamasta ,YK:ssa takaisen; sille luvia oikeuksia; : ; - Intian;.päämirilstsri Nehru o ampia;iertojawaatinut> että palautettalsun sille kuuluvat o' jkansamvahss:sa järjestöissä, ^ovat-; antaneet tukensa Ind jBirmari; Ceylonin ja Pakistanin tajat. Samanlaisiin lausunnon joktaaiia sitten myös Uuden S nin ulkoministeri v.Wabb. O palauttamisesta Kiinan ka vallalle YK:Esaon;useampaan seen puhunut; YK*n yleiskoko puheenjohtaja Bdgay Lakshmy dit. Kiinalle YK:.s:ii kuuluV keuksien- palauttamisesta puh vaatien :Englarm:ssa, Rans maijsav jokin aika sitten Re' .iäassa pidetyssä Pohjoirmaiden ;tu!evat;YK:nj-yleiskckouksen 9, 'ttossa .t!» ttämäan toivamuksen :ettd'P'eliElpgln;^allitus saa pian tää Kimaa YK:ssa.': Tätä ehdo kcmmentoidessaan tanskalainen 'sial Demokraten kirjoitti jokin; .sitten:; '-Önvotettävahuon tGslasia; että-^ektagin haihtua; asiallisesti' johtaa "maata kansa hallitukien' ollessa 'jo viidettä : voimaton ja istuessa Porm* On vaikea käsittää, miten YK voi. sitellä-Aaf»-an asioita; ilman, ;että hän käsittelyyn osallistuu hallitus, ka .johtaa »lähes .600 miljoc iväestijn omaavaa maata^V . Neuv" mtto' tiikee kansanvaltaisen Oikeutettua vaatimusta sille YK* ifculuvlen Oikeuksien palautta ja tajstelee tämän Kiinan; savElialle 'kuiiluvan; historialUsenJ keuden'palauttamiseksi. On vaikea myöntää, että YK; järjestö,;jonka tarkoituksena oii,n hanomalsin; ketaoin ratkaista = sataväiisiä;-ongelmia,; mutta: joka. inanalkaiseriii kieltäytyy tässä jä tössä • tunnustamasta oikeutettujftji ,keuksia sellaisena maalle kuinj kansantasavalta' cn. Hm on lei|rä tev^mpi Tämä lausunto viittaa siihen kuin joissakin piireissä haluttaisiin ' valmistella kansanjoukkojen keskuudessa maaperää otolliseksi "vöiden kiristämistä" varten. Valitettava seikka on vain se, että nämä p u l a - - kautta jumalan siunauksena pitävät herrat j a rouvat eivät joudu itse vöitään kiristämään. Tämä nälkävyön kiristäminen jää hiiden" osaksi, j o i l l a on kaikkein vähemmän vyössään kiristämisen varaa, ni^v . mittain työläisille j a pikkufarmareille. jotka joutuvat työttömyyden - vuoksi suoranaiseen hätään ja puutteeseen. K a i k k i tämä viittaa siihen, että canadalaisten yleensä j a erikoi-'/, ; sesti Ganadai! työväenliikkeen velvollisuus on nousta päättävään tais^% teluun työttömyyden torjumiseksi — silla tämä ' Made-In-USA'^ lei^ f maa kantavaa, työttömyys voidaan torjua, jos liittohallitus ryhtyy,. kaupankäyTitiin-firitannian Common\vealthin maiden, Intian, Kiina»', Kansantasavallan j a Xeuvostoliiton kanssa sekä omaksuu myös sisä^V^ poliittisesti ohjelman, j o k a panee Canadan edut e t U t i l a l l e , '' ^ s ' : ,''„„;•:;:;.;. ;,,;;',' .v-,;-, - y - ; : ; . ; ; * ^ : . , ; , - - r / • • ; : • : • ; / ; : • . , ; : - ; ' ^ - - Kolmisen kymmentä vuotta - sitten olisi Olhit naurettavaa kysyä, että £umma.^1a on leipä leveämpi, Neuvostoliitossa vaiko Amerikassa- Sellaiselle kysiymykSeUe; olisi siihen. iikaan hymyilty säälivästi ja kysyjä ali8i'katsottujosaakta suhteessa hiukan alamittaiseksi. ' Yleensähän kaikki^ kansakoulun läyneet tiesivät sHriSn^ikaan -r ny^ kytaen kapitalistimaiden kansakoulu-nuoriso sitä eirenä^" tiedä' — *että tsaarin boUitsanallä VenäjSllä oU ih-jnisten eUntaQ> byvin>aSiaiiien; maan 'teollisuus': Ja ^nmatalous äärettömän takapajimen. ^„ iu'Edelleen vähänkin, asioita. seuranneet .ihmiset tiesivät, että ensinunäl- '.len maailiiiansota, sen Jälketaen kan- Mlaissota ja Interventiot — joihta ueEceln kaikki kapitaiistimaat jolla- 1(ta tavalla osalliQ::uivat —olivat saat- ^äaneet Venäjän talouden täydelliseen sekasortoon., < ' Atooakaan järkevä lluntaen"ti näift Ollen 'i olettanutkaan,;; ettS valtaan-nanssut työväenluokan; hallitus olisi heti ensimm&lsin& päivinä Votaut palauttaa ' ibmlsille edes sodan; edelli.. jsen' ielIntason.^^^.~I^ huomattava^ parantamilta. tvVielä enemmän inaltdottomaksl sen teki se. että koko kapttaUsUnen maa- Unui piti !rllä kaunMusaartoa' Neu-v( »tbmt'tacL^lrohtaan;>i^ kai-kenlaista'' tuholaistohttlntaäkta,' estääkseen; järjestyksen; palauttamisen Ja talouden kohottamisen ensimmäi-fossä;, työläisten hallitsemassa maassa. OU siis rakennettava tehtaat ja ko-, nset, muokattava pellot Ja säästettävä siementä; kasvatettava karja ja jra-iennettavaasiuinot,' koulut,ja sairaalat. • Oli lähdettävä alusta, kuten lähtee (korvessa uutisasukas. ' ^ Kaiken aikaa -oU pidettävä kivääri käden ulottuvilla, sillä; kapitalifitiset : sudet tuppasivat yhtenään tekemään iiäiriötä. ; . Kaikenlisäksi oli; väestön .valtaosa : ammattitaitodonta, jopalukutaido-^ tontafcta.; ;SÄin oli kasvatettava; sillä tietoisuus ja taitavuus ovat hyvta voinnta perusehtoja. Nitapä siis 30 vuotta sitten leipä Amerikansa: oli huomattavasti leveämpi kuta r ensimmäisessä sosiallsmta maas^. ^ iF,ntä sitten tänään? Jos lähdemme; vertailemaan yksilöitä tai ryhmiä sen perusteella -mitä Juuri tänä päivällä syövät ja kUtaka pukeutuvat, minkälaiset; on:; aaunnot Jne., nita saatetaanpa sanoa, että Va-ktaaisessa työssä käyvä ätaeilkkalai'- •nen työläinen — kapitalistit Jätämme sivuun-^elää parempaa elämää kuta neuvostoliittolataen. Amerikfcalafsllla' on;enemmän auto- «ja^ jää3caappeja,' sähköuuneja Ja run-; saammn-Iöpää ja särvintä kuta neu-; -vostolilttolaitrila, saattetaan sanoa. Joihinkin-ijyhmiin se pitääkta palk-: kanr-a.- mutta samota pitää sekto, että; Amerikassa on miljoonittain ihmisiä ji3illa ei ole kunnon asuntoa, ei; ruokaa - eikä vaateti%ta,; eikä tietoa koska r» ta 'öaa, silla työttömien ja varattomien- lukumäärä;*on yhä l i - saäntymäftJä. Neuvostoliitossa el tällaista joukkoa ole ollenkaan. ; Kapitalistisessa Amerikassa on suu-'i n osa työttömistä ihmisistä kokonaan armopalojen varaaia^ mutta Neuvos-^? tohit(^a on työttömyys kokonaan tmitematon asia. Amerikassa on työtätekevien ihmisten vastattava sairauskuluistaan joko kokonaan tai osittata.' - Neuvostoliitossa ' on Jcaikenlainen sairashuolto' vapaa ja kaiken lioiksi sairaUsäjalta maksetaan palkka.' ^ Amerikassa on; lasten, vahempien, maksettava huomattava osa koulu-kustannuksista. :; Neuvostoliitossa: on koulunkäynti vapaa alhaalta ylöa asti. .« .Amerikassa saavat vanhukset 60 — 70 vuotta täytettyään pienen kuukau-: sieläkkeen. nota 6 tai 8 osan keskta-kertaisesta palkasta. ,; Neuvostoliitossa saavat 50 vuotta täyttäneet naiset j a 51 vuotta täyt-- täneet miehet; vanhuuseläkkeen, joka on puolet palkan'.a, mutta Sen lisäksi he saavaf työstään täyden palkan. Jos haluavat Jatkai^ työntekoa, kuten y-leensä kaUtki siellä haluavat /Amerikassa vain osa työläisistä saa nauttia 2/viikkoa pitemmästä palkalli> sesta kesälomasta \ Ja miljoonilla ei öitä ole ollenkaan. - NeuvöstoUitoÄja saavat kalkki työ^ .Iäiset vähtatäänj2 viikon palS Icsnan, multa kauemmin työ leet jopa kaksi kuukauttakin. Amerikassa- asuntojen vuoö»-. noin 20 — 30 pros. palkartia. ' Neuvostoliitossa ' vuokraa peri 5 pi-og. palkasta. Mutta entä palkkataso ja ostokyky? Neuvostolitossa, kuten Ane. kta vaihtelevat palkat vleE laajassa asteikofoa. riippuen työn is dusta,- ammitttitaidcsta ja tyä? yritteliäisyydestä ym. KokonaisvB taUu näin oUen on hy vm vaikea, «f-keuttaen sitä vielä rahan erilaisinis., . Meillä on nyt kuitenkta maM'»''' suus tehdä pieni vertailu. Neuvostolhtosaa juuri ' ^ « ^ ^ Suomen sähkö-Ja lennatinlaito^ instaööreista Ja teknikoista ki»^ yli 30-henki6en: valtuuskunnan kff»»: mien tilastojen jnukaan saa/fat 1 J Visio- Ja'lennäti<ialalla toimi^t iJ»j Iäiset palkkaa keskimäärin noin i^, —' 2,000 rupla» kuukaudejna. Televisio vastaanotta maksaa J ^ , -•'2,000 niplÄ'. SiissuunniUfnft palkka riittää siihen. Eiköhän asia ole Jotakuinkin » mota. täällä Amerikassa: Amerikassa vato el ole sew^ . vanhuuden huoltoa kuin Ne"^^^ to«ii, el jitkuvaa työllisyyst'!"^ vapaata, terveyshuoltoa, ei vap*^ kouluja ym. ^ Nita että ajatelkaahan itse i » ^ on leipä leveämpL' ^ Sltä^-Hjatellessa muistakaa mlllataen Venäjä oU siirtyessä» Blallsmin tielle, miten sen kehiW»» • vaik^ut8tt^ J a .minkälaisia tub^»^ mene^ykäfi totaen maaUnanso» heuttL — KulknrL - im
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 5, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-10-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus541005 |
Description
Title | 1954-10-05-02 |
OCR text |
Myn ^ Tiistdjna, lokakuun 5 p, Tu^sday, October 5,1954
m
Ttiegbooiu: Bxm. Oftk» Q0. 4-439*
BOlUnMOtaceQB. 4-4285. ISanager
WmtA ttov. 9, mi, jmmbeA AOfuxtmagi nt4§ opoo •ppucMkm.
'niiAUfiSQiilNAT: ' ^ '
C M M U M : 1 fk, 7JOP e tt, A T S .
^ . s kk. 928
Tb$mänoi^t 1 fk: iyn> 6 kk, A3D
Lontoon "hauiikkohäätT
; -j^^ ;V|ime v i i k o l l a Lontoossa pidetty yhdeksän vallan kpnferensSi teki
''tiudön fp^rjaatteellisen" sopimuksen Saksan imperialismin uudelleen
aseistamisen suhteen; \, " V '
|/ r sellaisenaan ei tyllut kenellekään yllätyksenä siljä^^VJidys-,,;
I • ,' vättäin valtiosihteeri Qulles sanoi heti Lontoon konferenssijC/iivajäi^'
I 'tilaisuudessa, että sopimukseen on päästävä, tai Yhdysyaiit^je^äa"*
|'t, .lauuten omat johtopäätöksensä. Toisin sanoen^ Lontoossa nyt tehty
I \ , , **|Jetiaatesopimus" edustaa 'haulikkohäitä" vieläkin enemmän kuin
I ^ ^ ^^(jJbinut j a kuopattu Euroopan puolustusyhtetsö sopimus, jonka yhdeksi
' :;%.i|feäinistumisen syyksi o n selitetty se, että se " t e h t i in liian hätäisesti
I^.J. , ' M ^ h m g t o n i n painostuksen J o h d o s t a " (Dorothy Thompson).,- '
- - A ; / • Nyt 'Lontoossa tehty, '^periaatesopimus" Saksan imperialismin
I / ^uuddleeh aseistamiseksi edellyttää teknillisesti sitä, että.iLänsi-Sak-
Ji <-! annetaan tämänkin sopimuksen perusteella täydellinen itsenäitä'
y\ — mutta siitä huolimatta muodostetaan kuitenkin seitsemän
^ ! ^' H^l^yaltion hallinto, j o k a kontrolloi Länsi-Saksan aseistumista^ ikään-
, l^iO^ minkään "täysin itsenäisen" maan aseistusta voitaisiin ulkopuo-
U c - , ' ^'Jisten maiden toimesta kontrolloida. Ja parhaassakin tapauksessa tun-
| i • tmi kummalliselta sellainen "^rakkaus", missä morsian valvoo yötä ja
! | » , \ ^ ' päivää, ettei uusi sulhaspoika pääse "hyväilemään" siten, että tekee
|f,V V kirveellä jakauksen morsiamen tukkaan!^
i ViTMniVJelä kummempi pn tämä Länsi-Saksalle annettava "täydellinen
|. ~ ^ "^Ijlsenäisyys" k u n huomioidaan v i i k on lopulla julkaistut tiedot, joiden
v^' ' ^ukaait Länsi-Saksa saa ''oikeuden" muodostaa noin 12 divisionaa
'^J' ' Jf^ittävän.armeijan, mikä on kuitenkin annettava täydellisesti liitto-
,|.^ ^ « r m e i j a n -ylipäällikön (tarkoittaa amerikkalaista kenraalia) .komen-
'pettäväksi. ^Kun muistetaan Saksan imperialistien entiset toimenpiteet
? j l ' ?-5^ menettelymuodot, niin silloin täytyy todella' omaksua sylilapsen
^aailmanltatsomuksen, jos voidaan olettaa,' että Saksan imperialistit
' • rglulevat pysyvästi tyytymään tähän vetojuhdan osaanJ Selvää Jiimit-,
- ^ |äin on, että Saksan imperialistit haluavat saada uudelleen asevoimat
^ ' ^ |>alvelu1u«ensa, mutta heillä on oma lehmä ojassa nyt kuten^ ennen-
^ ,-,^in j a he tulevat riuhtaisemaan itsensä vapaaksi toisten "holhouksesta"
A %^^^ saavat k y l l i n voimaklcaat sotavoimat^ haltuunsa.
< j % ' ^ Mutta huolimatta siitä minkälaisia teknillisiä sanankäänteitä
' \ '^kompromissin" nimissä tähän '-uuteen sopimukseen" l i i t t y y , sisällöl-
'>.i[\ 2^än se on kuitenkin vanhan ja'kelvottomaksi havaitun sotasuunnitel-
«man'asetelma. Euroopan kansat hylkäsivät Euroopan puolustusyh-
11 ^ dieisö sopimulcsen nimenomaan sen vuoksi, että ne eivät usko tykkejä
i \ |}a kivääreitä saksalaisten imperialistien käsiin . Tämä perustekijä on '
I ' i|delleenlun; olemassa.';!£uroopan maiden-kansat tulevat hylkäämään
I '^a tuomitsemaan'kaikki sellaiset sopimukset, joiden tavoitteena o n '
'h iSaksan imperialismWi'oudeIjeen aseistaminen, huolimatta l a i n k a a n.
I: ^iitä fi^h)kalaistienisa|iafr4asien ja^tekosyiden^ p
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Yhdysvaltaia Sotatoimet Taivanilla
ranoy Vlrlane» K«pu»!casingi«ta
täytti SO vuotta lokakuun 4 imä.
Yhdymme sukuIaisUii ja tuttavien
cnnittelulbin!
saavat avoimen
Mitä muut sanovat
Xi
amaan^^'mlljoonaistenikansanjoukkojen peräänantamattoman
riitiMI^§^i^||||Jf|^l^i,,^.^
*T(»iasia nimittäin on,:että maailman j a erikoisen Euroopan:
ien kansat eivät halua sotavalmisteluja eikä sotaa vaan erilaisten yh-v
pteiskuntamuotojen rauhanomaista rinnakkaiseloa, neuvotteluja kaiheista
kansainvälisistä ongelmista ja' kestävää rauhaa. Tässä mic-
'^essä Euroopan kansat tuomitsevat k a i k k i sellaiset yritykset, joiden
^tarkoituksena on muodostaa sotaliittoja Euroopan toisia kansoja v a s - ;
:^aan>^ ^ Sen sijaan vaaditaan entistä päättävämmin, että pn muodos-
^^ettäva koko Eurooppaa Käsittävä turvalUsuusliitto. mikä ei kohdist
^ i t ä ä n eurooppalaista maatavtai maiden yhtymää vastaan. | J a Sak-
^ ^ q | i m p e r i a l i s m i n uudelleen aseistamisen asemesta vaaditäah'Saksan
ffcansallista yhdistämistä sillä perusteella, että Saksasta tulee .demo-
Bcraattinen, rauhaarakastava itsenäinen maa; mikä ei valmistaudu
fuusiin sotiin eikä l i i t y mihinkään liittoon — ^en paremmin kapita-
-f^istiken kuin sosialististenkaan maiden kanssa - ^ j o i t a k i n toisi^^
,^yastaan.
S Kaikkien näiden tosiasiain perusteella meistä tuntuu, että
v|washingtonilaista isännän ääntä kuunnelleen Lontoon konferenssin
" • • •haulikkohäät"
MYONTAX «IKEJr TABPOVAN
HITLCBIN JALKM VIELX
"VIRHEITÄKIN* TEHDESSÄ
. New XotiL. — Tolo^.etaanlco Yhdya-valloissa
Hitlerin yhtä isuurlnta vlj-betta?
Tällä fuhrerin virheellä, oli suuri
osuus Saltsan ;.Jiäviössä sodussa>.;
Tässä on jokapäiväiöerr kysymya rautateistä,
Jolta nyt huolestuttaa Yhdyo-valtain
useita viranomaisia... Hitlerin
hellUcous oli tässä, sanoi America
Räilways Car-Instituten 'puheenjohtaja
Gustav Metzman...
—AP:n uutift',ieto syysk. 29 pnä.
* ^ « '
HnTEEN IHMI8TUNTEET
Toronton vucfen»8i*ädök«fet aiheutr
tavat erittäin sydämettömiä» joululahjoja'
tuhansille: vuokralaisille, siliä
niiden perusteella voidaan häätä
tuhansia ihmisiä joulukuussa ja muiden
talvikuukausien aikana, sanoi
tjianon John Frank kontrollilautakun-nan
kokouksessa eilen..,
EduJ«;ajiston vetoomus kaikui kuuroille
korville. KontroUilautakunta ei
ryhtynyt mihinkään toL'nenplte;siin.
"He tulevat tänne aina tuomiopäivään
asti" mutisi pormestari Saunders
edustajiston poistuttua. , To-rontolaisen
Globe and Mail lehden
uutlstieto syysk. 30 pnä.
^^'periaatesopimuksesta" tulee pannukakku, sillä
^avat tavallisesti epäonnistumiseen.
joh-il
Vakavia varoituksia
11
m
m
Hallitusviranomaiset eivät helpolla tunnusta että^ heidän ohjel-
^ o v i n itsepintaisia j a ne panevat pakostakin tunnustamaan.
^ vx:^ aikana saatiin kuulla kaksikin lausuntoa, joista
iSiImmee; että liittohallitus^^^o^
? ^tunnustamaan,; että ensi talvena on odotettavissa entistä pahempi
^työttömyystilanne.
Ottakaamme ensiksi työministeri -Greggin, V C , C C L : n konven-
•^tionissa antama lausunto, että viime talvinen työttömyystilanne a i -
^ ' 1^^^ Totta on, että työml-v^^
nisterimme; y r i t t i antaa mahdollisimman lohdullisen tulevaisuuden-
^ ^ u v a n selittämällä, että työtilanne on paranemassa, ja että"pitkän
>^
»hänen "pferustelunsa" olivat kaikkea muuta, muttei vakuuttavia,
<^
«-.rusteluihin. Hän sanoi: ''Vimeksikuluneen kahden kuukauden aikana
>ijon saatu lisääntyvässä määrässä merkkejä, että työllisyys j a ; tuotanto
|on vakiintumassa Canadassa. Työttömyys ei ole lisääntynyt heinä-
';jja elokuun aikana."
2 Jos vuoden parhaitten työkuukausien aikana ei työttömyys lisään-jjtynyt,
niin se ei suinkaan tarkoita sitä, että työtilanne olisi pafane-
• sittenkään, vaikka työttömyys olisi
^äiden,k.uukausien aikana vähentynyt. Tosiasia nimittäin on, että
V ^työmahdollisuuksia j a työpaikkoja on näköpiirissä entistä vähemmän.;
V pääomasijoitukset tehtaiden rakentamiseen ja laajentamiseen ovat
^^ntisestään pienentyneet ja se ei v o i tarkoittaa muuta kuin sitä, että
l^yöttömyys tulee entisestään lisääntymään. Että työministeri ^(^^
! tämän, se näkyy siitä.kun hän tunpusti , C G L : n konventionisa;
Setiä työtömyyltä tulee Canadassa olemaan jossakin määrässä aina.
^ ^ o i s i n sanoen, hän antoi ymmärtää, että työttömyydesta tulee vaka- v
^isL pulmia maallemme . •
^ s : Toinen j a todella hämmästyttävä myönnytys siitä, että hallitus-
: «^^^ odotetaan työttömyystilanteen edelleen pahenemista saatiin
: ' ^ i i t siipien suojissa j a usein sen p o l i t i i k k a a edistäneen
SCanadan kuluttajain yhdistyksen" presidentin, mrs. H . E ; Vauteletin
v^^teskiviikkoiltana antamasta lausunnosta, että '^pitkän päälle katsoen
J ^ t t a a lamakausi o l l a kuluttajille j a tehtailijoUle parempi kuin infla-r^
toor^^^ me" ehkä joudummekin vähän kiristämään
»VÖitamihe-"
Chignecton kanavan
rakentamisvaatimus
jälleen fapeetilla
Moncton, N. C. — Kaksi vuosisataa
vanha ajatus kanavan rakentamises.!
•ta Nova Scotian ja 'New Brun8Wickin
välisen Ch^neoton kannaksen poikki
on Jälleen herätetty henkiin Ja yli 80
Järjestön Ilmoitetaan vaativan tämän,
kahavän pikaista rakennuttamista.
[ Tämäa > kanavan ^ väitetään kUuluvan
oleellisena osana' St. flUawrencen syövään
i meritiehen koslsa:-selyhentäte^^^
Canadan ^ satamien Ja ,Ylidysvaltain
litärahnikon.vMstä'matkaa noin 400
jmaililia jkuii laivojen-:ei; tarvitsisi ka-i
jia van'•valmistuttua; enää purjehtia
'jNv:va/«cot\an ympäri. _ < ^
'^'TSmfin-^bÄi IB mallin pittilsen kaluavan'arvellaan
tulevan maksamaan
noin sata miljoonaa dollaria. Ja; kanavasta
olisi hyötyä erikoisesti' "Nova
Scotian, •NewBrunswickin, Prince
Edwar ;slandin Ja Quebecin maakunr
nille' jotka kykenisivät kanavan avulla
lyhentämään' tuotteidensa matkaa
Yhdysvaltain itärarmikon markkinoille.;
Kanava olisi myöskin edullinen
Canadan rautamalmin lähettämisessä
St. Lawrence-virran varrelta Y h -
dysvaltain ItarannikcUe^ jösti| syystä
arvellaan, että yhdysvaltalaisi raha-
; miehet .voisivat avustaa kanavan r-kennustöiden
kustannusten rahoittamisessa.
Kanavan rakennuttamista koskeviin
suunnitelmiin Jiittyy; myöskin ajatus
vesivoiman kehittämisestä, jossa suh-teea
'käytettäiiin hyväksi Fundy-lah-den
korkeita nousuvesiä, joiden sano.
taan saavuttavan miltei 50 Jalan kor
keuden. - '
Puola myöntänyt
turvapaikan USA:n
karkoittamalle
Detroit, MIch, — JohtavaUekreik-kaiais-
amerikkalaiselle antif asistille
Ja rauhan puolesta taistelijalle James
Papandreoulle, Jonka siirtolaisviran-omaiset
ovat määränneet karkoitetta-vaksi
Kreikkaan, misaä häntä odottaisi,
mahdoUisefiti kuolema, on Puolan
kansantasavalta myöntänyt po-lUttisen
turvapaikan tiedoittaa Michi-ganm
Ulkosyntyisten Puolustuskomitea.
Papandreoun on määrä lähteä matkalle
kohden uutta Icotlmaataan lokakuun
aikana.
Lapsihalvaus levinnyt
Quebecissa
Chlcontlmi, Que- — Viime viikolla
Ja tämSn viikon alussa otettiin
täällä olevaan sairaalaan 30 lapsihai-vaustautiUi
sairastunutta.
Kaikkiaan Lake St. Johnin alueella
on kuluvan kesän ja syksj-n aikana
todettu 250 lapsihalvaustapausta, joista
14 on johtanut kuolemaan.
VeUng, elok. 4 jfiä. .Yiufy*.
valtAio nlffiarbtien ioiamUt'$i
(ofceiaaiia caitans Kaf-sbekfo |M»t«,
iurikopla mvUxxtea^iim-^
tanut häfolntää |3 tnhoamlstoff
mintaa Kiinan menneftojVafrta^
Kalkki viime vuosien aätana^iCM»;^
ritetnt yritykset ;liy*käl^ v^mfe^
netit yin rann&olla s i ^ i i s e i^
tasuiin ovat fcultenldn epäonöätti^l
neet Kiinan kansan yapanto^rr'
meijan pSUlMäväbt^ foixneivtt^^
den Johdosta. ,
Koko Kiinan: manner :vyapaute1^iin
vuonna 1949.^r. Chiangin^pettutikopla
pakeni silloin .Taivanille-^Ja. miehitti
sen jatkaen epätoivoista iaistelua^.tJ-SA
:n: militaristien : tukemana.v^-^USA
lähetti sotilasasiantuntijoita ^Taivanil-le
"teknillisten" asiantuntijoiden pei-tenimella,
varusti Chiangin koplaa
asevaroilla ."liiketoinfinnan" • varjolla
ja ryhtyi Järjestelyihin^: konaoxistoi-menpiteitä
vasten niantereella:.ChLian-gin
kopla pontimittl :USAvSsai^yalnUiB-tetuiUa
lentokoneillasMikäilemättö-mästi
mannermaan rannikkokaupunkeja.
Helmikuun 6 päivänä 1950
Chiangm -ilmavoimat; :>pon^
Shanghaita seurauksella että l,0(i;pjjf-mistä
sai sturmansa tai haayoittui ja
suuri määrä rakennuksia ^tuhoutui.
Chiangin :petturikopla' -suoritti^^^^^^
voustoimintea; myös?r^^
vahingoittaakseen .^nuoren Kiinan
kansantasavallan.taloudelli&taytbimin-taa.
{ ' \
Kiinan £kansarf Vapautusarmeijarltii
kuitenkin" takaista kaikki' Chiailgln
taantimiiikseUiset Joukot'jnantereälla
Ja jatkoi rannikolla sijaitsevien saarten
puhdistamista jäljelläolevista'Vihollisjoukoista.
Tammikuun Ja kesäkuun
välisenä aikana 1930 Kiinan kan
san vapautusarmeija suoritti menes-:
tyksellislä ihyökkäyksia Kvantungin,
Pukienin ja'T^
rannikolla sijaitseville saarille pesly-tjmeitä
Chiangta rosvojoukkoja -vastaan
ja -vapautti Hainanin: ja :,Tung-shanin
tärkeät saaret, Tshusanisaari-rybmän
Ja monia muita saaria, Chiang.
Kai-shekin kärsiessä suuria joukkojen
menetyltsiä. Vapautusarmeijan ; voitokkaat
toimenpiteet tuona aikana" olivat
raskas isku Taivänilleiiieräyty-neelle
Chiangta koplalle. ' "
USA:n aloittaessa Jiyökkäyssodän
Koreaa • vastaan kesäkuussa ? 1950 se
peittelemättä julistiiKiinalle kuuluvan
Taivanin mlehtttätaisen asevoimta. U -
SA:n = militaristien tarkoituksena'*oh
säästiä Chiang Kal-shekm pettujri-kopla,
joka uhkasi tulla lopullisesti
pyylikaistyksi pois, seka pitää Taiwan
USA:n suoranaisen valvonnan ralaise-na
ja- siten ;tehda 5iitä; sotilaalUnen
tukikohta •myöhemmille Kitaaa ja rko-,
kb Aasiaa vaataan suunnatuille;hyok-:
käyksille. USA:n 7. laivaston Ja 13.
lentovoimaosaston miehitettyä Taiva-nta
kenraali MacArthur, ,USA:n Kauko-
Idän sotavohnien silloinen ylipäällikkö,
välittömästi vieraili saarella Ja
neuvotteli Chiang Kal-shekin kaiJssa^
käytännön toimenpiteistä :'\saaren
käyttämlseiksi :tukikohtana .Kiinaa
vastaan suunnatussa; sodankäynnissä.,
Pian sen jälkeen USA avoimesti selit--
ti, että Chiang Kai-shekille tultaisiin
lähettämään lisäa sotilasapua, ja jul-;
kisesti lähetti sotilaallisia kouluttajar-vohniaTaivanille
varustamaan 'J^^^
kouluttamaan bhiangia: jaännbsJoulJ*
koja.
.USA:n käskyläisenä- Chiang K a l -
shek ylimielisesti Julisti, että hänen
nk. suunnitelmansa hallituksensa pa-s
lauttamisesta "valmistelut ensiip-mäisenä
vuonna, vastahyökkäys toi-,
sena.puhdistamtaen. kolmantena ja
täydelltaen valta neljäntenä vuonna!'
— varmasti tidee toteutumaan ja sen
mukaisesti ryhtyi häirintä- ja ryöstö-toimtotaansa
Kitaan mannerta Ja
rannikoita vastaan.
; Viimeksi kuluneen muutaman ,
vuoden aikana Chiangin kopla on.
kaapannut tai ryöstänyt 70 kilna-^;
laista tai Kiinan kanssa kauppaa .<
käyvien maiden kauppa-alusta,--;
anastanut 470 kiinalaista kalas-,^
tusalusla ja ryösjtänyt ja murhan- '
nut liSOO kiinalaista kalastajaa j »
merimiestä. Chiangin joukot ovai v
jatkuvasti suorittaneet ryöstö- ja ;^
tuhoamishyökkäyksiä^ mantereella;;
Ja läheisille: rannikkosaarille.:
Hyökkäysretklin osallistnneideiiv
rikollisjoukkojen vahvuus on.
: noussut kymmenis^ satoihin, snur:
rimmassa ; hyökkiiyksessä 10,000
mieheen. ' CblangA: Kai-shekln..
koplan tarkoituksena on mlehlttää^^
Joukko rannikkosaaria,: jotta n^)
voisivat toimia, tukikohtina laa-
Jemmassa mannerta . vastaan :
suunnatussa hyökkäyksessä.
Viimeksi'kuluneiden vuosien aika*
een
1 fClliiangiUe annetaan 650 miljoonaa doUana
\. «SQftiiaallisfa apua '^ei^dnainen ttuTa!ili-
. ; ; jimii|»o^mu9 on miehityksen loppuveto"
na hanaan vapautusanneijan mexi-,
maä-'' ja'"flmavpimat "^ovat yhdessä
paikallisen iikilökni: jc^ätsa T^ekian-gin,^
FukienJb j a ' Kvantungin maa-kunnl8sa^
1cäynM|t väa^nnätöntä taistelua
tujjanslen &Jdmet)rien pituisella
rannikkoalueena lyöden iälEaistnkaik^
ki Chiangin koplan suorittamat sui^-
remmp^ ;^Ja pienemmät ^hyö^ykset
ja, rosvoan^sto^et.' suoJeUeet kaias^;
tusta ^a-^^i^^-^ust^-kulkua ran-nIl
«)1^4a^x>&^t^k^nni Ja.^tehneet
vaaratfaMnlkfil.linantejreelle^ salakuljetettuja
erlkois^entteja. Z " '
Kiinan^ kansan^/vapautusaimeijan
meri-r:,ja.> ilnmvolmat'ovat
suurta urhoollisuuttatorjuessaan; vi-roUisenbyöbkäykset:
viime vuosien aikana.
Kiinan laivaston tekemien tilastojen
mkiiaan^ huhtikuusta 1950
heinäkuuhun; .195^ :on -kaaji^olsraimi^^^^
kolia Myty 201 taistelua', 121 Chiangta
rosvo^lvaas^upotettu.-vaiufoitettu
tai vallattuja 22 lentokonetta ammuttu
alas tai vaurioitettu.^ ^ :
Korean raselevon..Ja.-Geneven;kon-'
feren^sa saavutetun'-^ Indo-Kiinan
rauhansofdmusteft Jälkeen; Chiangin
kopla Järjestää uudelleen ja vahvistaa
JoUUtoJaan n8A:n meri- Ja.' ilmavoimien
Ja Amerikan militarististen piirien
lähettämän, yhä . lisääntyvän
aseellisen avun 'turvto:: Se vaatii; että
on voimistettava valmisteluja hyökkäyksen.
;;;suorittamisek8i-mantereelle
Ja von tehostettava hähintä^ja: tuhoa-mistoimtata'mantereella
Ja raiuikol-la..
1JSA:n-; sotilaallisen konlntos-rä
TaivaniDa kohotetaan 800—
IJSM. USA tulee hefaiäknnsta 1954
kesäkuuhun 1955 välisenä aikana
: .'^.antamaan'''Chiiuigin.^koplalle-'650
milj. dollaria taloudellista ja sotilaallista
apua ^ Chiangin maa-meri-
ja ilmavoimien aseistamiseksi
ja kouluttamiseksi. Sen l i iaksi
tulee USA vuonna 1954 antamaan
Chiangin koplalle kuusi
' hävittäjää (joista kaksi on jo saapunut
TaivanlUe), mun tamia mai-hlnnonsualnksia
ja 80 F-8o suihkuhävittäjä.^
TalvanlUa ilmesty-
'vä sanomalehti ''Combined Daily
Tin», että USA:» e^tllaalllBen
tmtufUiirybnä mirft» Chian-
§in iotikkoSm ytiolostastoistelu-.
kooiatoksen byokkäyskotdntuk-seksL
Chiangta kopla käyttää Taivania.
Tatshenia ja Kvemoita tukikohtina
tehostaessa&n • salaisten - asiamiesten
soluttamista "mantereelle toimeenpanemaan
' salamurhia .ja" säbotaasheja.
Amerikan-' mllitarlstjpilrit puuhaaVat
suuimitelniletfaaloppuvedoksi "keskinäistä
"turvaTlisjiateopimusta," Chiangta
koplan kai^sa varmistaakseen!
suunnitelinansa-. Taivanto pitkäaikaisesta-
maittamisesta; ::USA.-n laivas-to-
osästojai on "lähetetty;partiotaiaan
pitkta koko-Kiinan rannikkoa".
Mutta^JUBÄ :n militaristien ja Chi-ahgm
koplan vehkeUxt tulevat varmasti
fpäättym^ liäviöön. ;Sotataen
tilanne raimikölla; viimeisten - viiden
i i i i
PALJON rmtstVBt
U&ka:!; Teidän pitäisiii
pilleri jolScaisen atsrian
l;tsä2csi piristyJEseiesf pari
kerran pSIväs^. ''
' Potilas: äSinä t ^ n määr,
mukaan.
Viiiikoa 'myöhemmin tapasi
potjlaail, jolloin syntyi seur^
nen keskustelu* '
(Lääkäri: Olettek-^-nbudat
nun, neuvojani? , t, _
PötUas; - Asia XMj; ysditetta
herra: tohtori, ^että minä oleq
Jälessä pillereihin/nähden m
kali piristyi^ pn ky^mykser<
olen kuusi ,,kuukautta -edell^
tänne. .-.
vuodenj^aikana osoittaa, että. Kiinan
kansan vapautusarmeijan voimakkaat
maavoimat JJEt yllä voimistuvat; meri-ja
ilmavoimat koko kansan tuella eivät
ainoastaan pysty puolustamaan
maansaiturvallisuutta vaan myös lopullisesti
fhävittävät^l^
koplan; 3a'. toteuttavat Taivanin ,va-
.'pauttamis^-'' kunniakkaan tehtävän.
U]uä<^Ue Kiinalle annettava
paikka YK:n jäsenyyäessä
. .Viime-afuosienitapabtumat ovat ha-valmiqljisiQsti;
osoittaneet,;-että^^W
htagtoniasa suunniteltu politiikka
KiiiianitkatisanitasavaUan. laillisten
oikeukiten; ;4}0lkemiseksi :-Ybds^^
Kansakunhat-rJärjestöEsä tuottaa vai--;
keuisia kansainvälisissä suhteissa i l -
mei|eVart kärjistyneisyyden •heikentämisen't'ieilä
sekä rauhancjakampjeii
turvailisuudeni lujittamisen tiellä; •
Geneven kckous samoin kuin sen
tyontuloksetkin osoittivat aivan sel-iväsil',:
että ;Kiinan kansantasavallalla
on ; Hrkeä: meriiiys^^^^^^l^
/sansaiiiv^ltaen £^
tuli ^entista voinukkaammin esille Ge- i
neven kokouksessal ^ "' ' - '
Viisi «vuotta sitten'— ol«nassaolon-sa
ensi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-10-05-02