1954-10-05-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
" A n mm l i i ^ S A : n mofippolit antavat I ohjeita eurooppalaisille 4 ftaiKki^lla länsi^Euroopassa suurta ibatfceniutta f ir$i^:ii harjbittamaii tuUipolitiikan jcAdosta ' . rSe f»ffcerDtx8» jot» ameriUoilafs- ^tef ttarjofttam» hilkällnDätdn i kaiqvar ja (olUtaflfiipoUtilkka ön ifiptitiäii^ erikoisesti fJiml-Eu-' föojiiassa," et ole Tilue' aikoina " '.soinkaan lieventynyt, rresfdentti V. Efsenhoirer ,on vähän väliä pitä« ^'pyt, JahlalUala puheita vnba ame- £.lttkalafsten "vflpittdmästä" pyr- \ - klmykKfta kohti vapaatypaa maa* . flmankanppaa mm. toUimaurfen % alentamisen aynlla. Koltenkfai V ' ~^ .Sil:sf» kantantoa pällistä folaeen ' aivan vast;ri(kaisia uotbia. Vielä- ^ amerikfealalset monopolistlt n^t^niinrpyfakeitä, että lähettä- , vä^-kirjallisia ohuita Xänsl-Eo-jMÄ^ mamejdltä, miten näiden ' ,pitäisL klrjoittaa-USAm tDlllpoll> tllkas^. . ; . IKuten tunnettua, määrisi V8A:n faailitus'min viime kesänä svcltaliäi^ si{le kelloille 60 prosentin ^tullien' k o rotuksen. Täm& meikitsi vakavaa Is- ' ; kaa,Sveitsin kelloteolllBUUdclle/ O n , ' huomattava,, e t a noin 70 prosenttia ' kdko Sveiteiri viennistä TJSArhan on käsittänyt' kelloja. ' Yhdysvaltojen />8ui|rimman kellokonsemln» The U n i - ' ted States Time Corporation Johtaja t i^ t f^Le^kuhl lähetti Länsi-Euroopan - läi^töUe kirjelmän^ Jossa hän vaati, % rtiten.eurooppalalsen lehdistön on k l r - ' joitettäva y l e e ^ USA:n iulllpolitll-l kftsSjksia-' t t a : tapauksessa, nimen- ^ ' 4^aar[1celloJen tullien korottamisesta. 1' ^Ruoteln lehdistö on paljastai^ut a s i - t ajnu' BuotsalaJsten katkeruuden ym- .i9ärt&ä..Jo senkin vuoksi, että sen ' vtentl on saanut useita muitakin k o h - ' , Ji^Ja-^USAm fiuoJelutullipoUtiikasta. Sam^tn aikaan, k u n presidentti E i - «fenhowcr pitää, "vapaakauppapoliit-tjjsiaVt puheita, kirjoittaa hän nimi- / merkkejänsä lukuisien tullien koro-i," tusten-'alle. Kellojen tuUien valta- * vaa korotusta perusteltiin silläi että Yhdysvaltojen' sotateollisuus vaatft • kelloja vabnistavien korkeatasoisten wnmattityöläisten'.iydn turvaamista - "miöJaamaUa", kotimaista, kelloteolU- ' suutta/ Tällä" selityksellä epäsuorasti myönnetään, ettälJSA:n teollisuus on työskennellyt Koko toisen maailmansodan U^ketsen ajan pääasiassa s o - : . dankäyntiä sihnälläpitäen.' Tämä on kuitenkin ykslpuolineä se-my^, txaSk luUien ikorotuksella on pääasiassa tarkoituksena kurvata amerikkalaisille monopollsteille mielivaltaisen tuotanto- Ja^ hintapolitiikan h a r joittaminen Yhdysvalloissa. '^Kovakuitulevyt eivät ainakaan ole mltdän sotakalustoa. Kuitenkin'näi-den tuUeJa korotettiin viime kesänä; noin 100 prosentilla. KUn sodanval-misteluja ei tässä tapauksessa voitu lÄyttää tullien korotuksen perustelui- : hav niin muuteltiin lu)vak ai-; kalsemmasta' ^paj^eHtuöteiullilistolsta puutuotteiksi! Ja näin oli taas tullien korotus valmis; Tdmä luettelojen v a i h taminen oU täysin vastoin esimeiklksl Y K : n taloudellisen valtuuskunnan a i kaisemmin antaiiiaa lausuntoa. Ruotsalaiset' ovat tässäkin tapauksessa puhuneet suun^ puhtoaksL Niinpä eräs ruotsalaislditl kirjoitti äsken, että Jo viime vuoden etokuussa amerikkalaiset :viranomfdset^^^;]^^ vät oman lullimiefaensä fitiptsUn m u ka tutkimaan ruotsalaisten kovakui-tulevyjenvahnistajien liiketoimintaa Ja hintoja. Hän ei kuitenkaan tyytynyt.tutki-, maan, ainoastaan Ruotsin vientiä Y h dysvaltoihin, vaan ulotti tutkimuksensa Ruotsin koko tuotanto- Ja tcol^ lisUuselSimään. Nihipä ruotsalaiset lehdet pitivätkin amerikkalaisen tulli-; miehen puuhia selvänä teoUtsuus- Ja kauppavakoiluna. Kiitokseksi tästä vierailusta oli sitten kovakuitulevyjen valtava tullien korotus kuluvan vuoden k(»älU. Amerikkalaiset olivat l i säksi nihi röyMceitä, että määräsivät muka dumpingia,ehkäisevän tpllien korotuksen taisautuvaksi aina vuodes-tan9S2 lähtien. Mitä kaikkea amerlk-kalainCln ''tullimies" Ruotsissa vakoili; sitä on mahdoton sanoa. Jokatopauk-sessa • ons ruotsalalslehtien ^paljastuk-set pantava tyydytyksellä^ merklUe. On huomattava, että myös meillä Suomessa Juoksee ehtimiseen ^ e - rikkalaisiä kauppa- Ja teollisuusvakoilijoita, vaikka näiHe "vierailuille" hae-taankin aina Jcddn kaunis peitenimi. Suoniälaineh porvarillinen :: lehdistö vaikenee kuitenkin asian todellisesta laidasta, kuin' muuri. Samanlaisia ovat. amerikkalaisten taloudellisten "asiantuntijoiden" puuhat muissakin Länsl-Euroopan maissa. Eikä tämä vakoilu fajoitu ainoastaan taloudelH-siin osioihin, vaan se ulottuu m ^ puhtaasti sotilaallisiin seikkoihin. AFL:n ikonveiDtioni tuomitsi McCaithyn LOS Angeles. — Ennen A F L : n konvention päättymistä hyväksyttiin yk-simieliqjsti päätöslauselma. Jossa tuomitaan wlsconsiniläinen -senaattori Joseph R. McCarthy "arvottomaksi Amerikan perinteille" «Ja syytetään hänen ','yltiöp^sti olevan ottamatta huomioon demokraattisia menettelytapoja". - - , v - Päätöslauselmaa esittäessään sanoi Mamatihusetts State Federation oi Laborin sihteeri-rahastonhoitaja Kenneth J . KeUy. että McCarthy on senaatissa "äänestänyt Jokaista suurempaa kysymystä vastaan". Jonka tarkoituksena on ollut lievittää elintason 'alapuolella olevia; v olosuhteita. Joiden pohjalla kommunismi kukols- ; : t a a i i | | | i . | f i i | i 5 § ^ 'Republlkaanipuolueen probleemi-; en lapal No. 1 on ollut enemmän kUn-hostunut otsötoihto ku&iildpälinjojen polstamiasen; sanoi Kelly kbnyentio-r nllle. im m» P S ! MM ; MAAILMAN SUURROMAANEJA . C M O TOLSTOI: ' v ' ' r SOTA J A R A U HA 4 osaa — Hinta yhteensä sid. 910.00 Leo Tolstoin Sota Ja rauha on kalkkein'sanrlpUrtelslmplä, mer- >;,killlsliitpiä romaaneja,'mitä maailman klrJalUsnas tontee. '"Tähtösin väittää,.että meidän päiviemme kertomata C-^^oittaa : yhtään teosta,: Joka , tarkoitustensa suurisuuntaisuudessa, ^rrrihmiskuvauksen rilckaudessa Ja koko elämäimäkemyksensä realisti- ^fiessa voimassa voisi Idlpailla Tolstoin* romaanin kanssa." — Prof. i i i ^ i A ; Koskenniemi; ' KONRAD L Q I T I M A K I : YLÖS HELVETISTÄ 339 sivua — Hinta sId. $2.00 'rriös helvetistä'* on tulisen, vakaumykselllsen paatoksen hehkuttama Julistus sotaa Ja militarismia vastaan. JANE AUSTEN: NEITX) V A N H A S S A L I N N A S S A 242. sivua — Hinta sid. $3.00 '^Tällä nuorella naisella on kyky kuvata arkipäivän Ihmisluonteita, ristiritoja Ja tunnelmia tavalla, joka on minusta ihmeellisintä mitä koskaan olen tavannut", kirjoitti Jo S i r Waltar Scott. JANE AUSTEN: E M M A «61 sivua Hinta sid. $3.00 ' Mestarikertoja Jane' Austenin hilpeä suurromaani —: kuvaus pienoisen Highburyn kylän seurapiireistä >— on kerta kaikkiaan valloittanut lukijat; muutamassa kuukaudessa sitä myytiin loppuun kolme suurta painosta. ERICH MARIA REMARQUE: ELÄMÄN KIPINÄ 343 sivna — HInU sid. 13.75 SAAPUNUT UUSI LABETTS ^ ;^ kerran vuosisadassa. V -Erich Maria Remarque, Joka ensimmäisen maailmansodan Jälkeen kirjoitti-teoksen "Länsirintamalta ei- mitään uutta", on jälleen hätkähdyttänyt lukijoitaan JuUcaisemalla romaanin, toisen maailmansodan Järkyttävimmästä kokemuksista, keskitysleireistä. ' Dramaattinen jännitys vangitsee lukijan ensimmäiseltä sivulta a l kaen. Kirjaa ei voi: laskea kädestään ennen kuin on nähnyt sen sankareiden kuolevan tai voittavan. ' M I K A WALTARI: ^ * • K A A R I N A MAUNUNTYTÄR 314 sivua ' Hinta nid. $1.75 : Ruotsin Ja «Suomen historian kuuluisin, romanttisin rafckaus- :^ tarina on M i k a . Waltartn kertomana ollut lukevan yleisön suuressa suosiossa. T I L A T K A A OISOIITEELLA*: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. O. BOX 69 SUDBURT, ONTABIO N. Yorkin Gianfs voittanut liase-pallomestaruuden CJIevekMuL — New Yorkin Giants-klubi\ voitti lauantaina Pohjds-Amerikan mantereen ammattilaisurheilun tärkeimmän v louunnun, niixilttäin basepalton rmaailmansafjan' mestaruuden dtellessaan 'täkäläiotä Indiana klubia vastaan. Oiants oli aikaisemmin voittanut National Leaguen otte-; lut Ja Indians o l i suoriutunut voitta-ojaksi American Leaguen otteluista. Gtonts voitti "maiJnlaDsarJassa^kaJk-: ki neljä ensimmäistä ottelua "Ja vii-meiasn?— 4 vastaan. Mikään Amer^ rikan Leaguen klubi ei ole. kärsin^ n i i n »eristä t^piota 40 vuoteen. , ^ Ottelua o l i sueraamasea 78,102 mak' sanutfcakatsojaa; Joita verotettiin sUr tä kaikkiaan 480.102 dollarilla. Neljä ottelua käsittäneen "maailman-sarjan" tulot oUvat kaikkiaan 1,566,- 203 dollaria mikä on uusi ennätys alallaan. (Näistä pelltulolsta Joutui pelaajien rahastoon 798,763 dollaria eli enemmän kuin koq^^aan eimen. Voittaneen klubin miecten arvellaan saavan näistä tuloista noin 12.000 dollaria 'Ja häviimeen klubin nom 8,000 dollaria mieheen. Vaikka Yhdysvaltahi Korkein ^Oikeus antoi viime marrask. 9. pnä päätöksen, että ammattilaisten; base-pal-lopeU on "urheilua" eikä Uiketoimhi-taa niin tosiasia, kuitenkin on, että tähän"urheiiuun"'on kiinnitetty satojen miljoonien-dollarien pääomat, Joista liitää V ipiada mahdolllsimmin rtuisaat voitot niille < "urheilumUJo? näärelUe', Jotka ovat sijoittaneet varojaan täDe liikealalle. SCAU Liiton tiedonantoja Lllttotoimikunta on pitämässään kokouksessa päättänyt 'Jäljestää voi-mlstelukutssit Port Arthurin paikallisen urheiluseura Iskun pyynnöstä. Kuisält alkavat tJc. 18 pnä Ja tulee ohjauksesta huolehtimaan' vetettoa-nimvPaavo Voutilainen; Näille kiurs-seille kehoitetaan kaikkia ympäristön seuroja lähettämään edustajiaan m i tä enenmiän sen parempi. Näille kursseiUe 'voivat; ;osallIstua; myöskin kaikki edistysmielhflhi työvä^ärjes-töihhi kuuluvat^-henkilöä sanotulla paikkakunnalla Ja-ympäristöltä, k u ten Nolalusta, Kivikoskelta Ja? muualta. , . • - Toivomme *Thuder': Bayn . .piirissä olevien > -urheiluliikettä = kannattavien 'Ja sen edistymisestä huolehtivien i h misten'ja JäfJeStöJen ottavan ylläole-: van'tiedoituksen huomioonsa Ja tekevän; parhaanqa tulevien kurasien o n nistumiseksi kaikin puolin; Työlälsurheilutervelsln, Uittotolmiktmta, krttft Paavo Vaurio, sihteextl. Seija Pöntinen juolksi Suomen ennätyjcsen Bukarest. ^--^Kaiisalnvälisissä^u^ heilukllpalluisna syyskuun 27 pnä saavutti^ suomalainen Seija Pöntinen u u den Suomen ennätyksen naisten 80 m, aitajuoksussa. Hän juoksi alkuerissä ajan 11,6, .mutta sijoittautui lopu-, kilpailussa viidenneksi, itä-saksalai- ;on Köiilerih voittaessa ajalla : 11,2. Köhler voitti myöskin naisten 200 m. 24.8. 100 m. Juoksun voitti Ranskan Bonino ajaUa 10.6; 400 m. Ooudeau, Ranska 47,6. 3.000 esteet voitti Spasov, Bulgaria 9.03,2; Suomen Peltomäki oli kolmas •Ja Laine neljäs. Neuvostohiihtäjät Salpausselälle Hels^fcl. — Viime keväänä lähetU Suomen HiihtoUitto^;,;N^ hiihtojaostolle kutsun osallistua 'kansainvälisiin kilpailuihin Suomessa ensi talvena.- Nyttemmin on tähän saa.^ tu vastaus, jossa' kiitetään kutsusta j a Ilmoitetaan, ettei - hlihtourhellu-jaoEttolla ole mitään sitä vastaan, että Neuvostoliiton hiihtäjät osallistu» vat Salapausselän hiihtoihin Lah* dessa hehnikuun 26—^ 27 pnä, "Tä* mä kysymys kuitenkin ratkaistaan lopullisesti sitten kun kilpailuehdoista on soviftu kirJeelllseaM. : Samalla ilmoitettiin, etteivät Neu* vostoliiton: hiihtäjät todennäköisesti voi osallistua muihin hiihtOkilpailui* h i n Suomessa. Englanlti voitti Belgian* 102—60 Lontoo, ^ Engiaimin Ja Belgian välinen yleisurheilumaaottelu viime keskiviikkoiltana päättyi Englannin selvään voittoon 102 r - 60. Naisten maaottelussa; Joka myös suoritettiin L o n toossa, voitti Englanti Ranskan 58 — 38. , ^ £;iaglannIn-Belgia-ottelun parhaat tulokset saavutettiin 880 Jaardin Juokr sussa, Jossa Roy Henderasn sai ajah 1,51^6, lyöden shmikkäässä loppukuissa Bernin hopeamitallimiehen Lucien de Muynckin. Jonka ailca oli 1,52,1. Kolmanneksi sijoittui Chris Chätaway ajalla 1.54.4 Joka on mainio aika ot-taen huomioon, ettei tämä matka Juuri ole hänen lempimatkojaan., . : George iEllis voitti 100 Janiin Juoksun ajalla 10 sek. t a a i n ' Ja 220 Jaardilla hän phikoi ajan 22,2.' Tuhansia Ontarion ja: Qnebecloiittäakannptfvtyöläisiä l e r i ^ t ^ on • oUotl'palM>lteMo v; ryhtymään >> lakon y »vfflaapnolustamaan oikenkslaan.: Ylläolevassaknvassa^ kaksi Illass^-Harrls-Eergo^^ Luonnollisen ja ketnotdtoisfa» tletä> muodostaneen ndiosktlM-: - ; sundea kdrslmlsellä J» raskaiden atomien ydtojakaatomlsen tutki-' mnksella on mitä soorin m o k ^ i ; tuotantovoimien kehltyksdlcu Erikoisen suurenmoisia näköaloja avaa atomienergian Ja radioaktiivisten aineiden käyttö sosialistisen 'yhteiskunnan raobanomalsessa teolUsnndessa. ; Neuvostoliiton tiedemiesten aiorit-taessa keskeytymätöntä työtä atomienergian rauhazK>maisen käytön ratkaisemiseksi näkevät imperiaUstisten valtioiden v taantumukselliset. voimat atomienergiassa vain muita kansoja vastaan suoritettavan; hyökkäyksen välikappaleen. ^Neuvostoliitto ponnistelee Jatkuvasti saadakseen 'aikaan atomi- Ja muiden 'Joukkotuhoaseiden kiellon Ja: pyrkii poistamaanne vaarat. Jotka nämä suuret tieteelliset kek-siimöt muodostavat; Jos niitä käytetään hävityksen palveluksessa. \ '"^ ^ V Teollisuutta';varten voidaan j o kehittää atomienergiaa•• atomi (uraan^ - myUyissä. Näissä myllyissä kehltlyvät ihmisten hallitsemat ydinreaktiot, Jot-;. ka vapauttavat atomienergiaa lämmön .muodossa. Lämpöenergiaa voi-: daan käyttää kaasu- Ja sähkötiurbii* nien käyttövoimana. ^ ] Siis atomimyllyä käyttäen voidaan generaattoria käyttävän turbiinin avulla muuttaa atomienergia 'Virrak-^ si, joka varustaa tehtaat^ Ja perheet sähkövoimalla. Vieläpä se ylijäämä-energia, .Joka siinä ^ t y y , voidaan käyttää.^Niinpä mm. ylijäämähöyzy käytetään veden lämmittämiseksi lämpöjohtoihin. ENERGIAA TDINJAKAUTU-MISESTA Atomienergian päälähteen muodostaa nykyään, kuten tunnettua uraani, metalli,- joka esiintyy luonnossa muiden kemiallisten alkuaineiden yhteydessä. Kaivoksissa. Joissa raaka-uraani louhitaan, se muokataan, kunnes: cn saatu kemiallisesti puhdasta uraania. Erikokoisten kimpaleiden muoii dossa tätä sitten käytetään atomi-myUyissä. Atomienergiaa syntyy uraani 235h atomien ydinjakautumisesisa, Tällöih syntyy suuria määriä erilaisia radfO-aktiivisia aineita. Sitäpaitsi työn a i kana muodostuu atomimyllyssä tavallisimmasta uraani-isotoopista, uräuii 238:sta. uusi alkuaine, plutonium. ^^->' ' Nykyään on mahdollista vapauttsis^ ja käyttää hyväksi vain turaanm, tho-riumin Ja plutoniumin ydinteh Jakautumisessa ; t a i vetylsotooppiytimistä heUumydinten yhtyessä syntyvää ätöi^ mienergiaa. Tulevaisuudessa tulee n i i den aineiden lukuifiäärä. Joista voidaan sada atomienergiaa, epäilemäitft kuitenkin huomattavasti kasvamaani Meitä hioimossa ympätöivänatoml-enei^ an kokonaismäärä on käytän-nöllisesU katsoen rajatoa ;' / iKilo mitä tahansa ainetta sisältää; atomienergiamäärän, J ( ^ vastaa äl7 mi^onan hiilitonnin ketnialliata enHfeiaa tai 25 mUJardin kilovirattituii-nln sähköenergiaa. Tämä enei«iainää: rä cn.Icaksi Ja puoli kertaa se ener-giamäärä,< Jonka maailman suurin vOlt' malaitos, Kuibyshevln voimalalfds tuottaa vuodessa! T i e d e ei kuitenkaan työskentele välix lisätäkseen ataemäärä. Joka sovelititi atomienergian vapauttamiseen, vatth. ponnistelee myös lisätäkseen vapänta-neen energian määrää. Mitä täydelll-semmiksi ne metodit. Joiden avvlla atomienergiaa vapautetaan, t u l e j^ sitä nopeammin voidaan myös valtavia atomienergiavarastoja käyiUä rauhanomaisiin tarkoituksiin. ATOMIVODfALAITOKSEN ETUJA . ' (Eräs keino atomienergian käjUUi-töö ottamisdEsi on rakentaa erOobi-sta atdnivdhnalaltoksia; Joissa t o c ^ taan: lämpöenergiaa Ja virtaa. AtomlvöhnalaltolBe suuria etuja' Verrattuna voimalaitokseen, Jor &'^'käy tavalllselia polttoahieella. Ydihpoittoaineissa on energiankeski. tys/xUmittäin erinomaisen voimakas^^ 14' kuutiosenttimetrin': w ^ leestasiäadaan energiaa .yhtä paljon kuin öölljoonasta kuutiometristä valor.: kaasua, 800 kuutiometristä hiUtä t ai 470 kuutiometristä-vuoriöljyä.-. Atomi-' voimalaitoksessa ;ei esiinny mitään Jätteitä >tuhan tai savun muodossa. Myöskään ei ydinreaktion käynnis-säpitämiseen - tarvita suurta i l m a määrää. , Atomivbimalaitoksessa ei ole polttor aineen: Ja'tuhanlculjetuspiilmia: eikä kuljetuksista ailieutuvik kuluja; ^.Tällaisen' vbimalaitoksenv-rakentamlnen: on erikoisen\dullista,^ milloin o n p u u tetta,: suurista polttoainemääristä .täi vesivoima^. ^ , ' . On Itsestään selvää, että atomivoi-maläitoksessaonrSiforitettava- erikois., •toimenpiteitä,yJ%tei seh henki^ök^^ Joutuisi^alttfiksi ^atomimyllystä lä|lte•^ väite rädioaktiiviseUe' säteilyUe. "Tästä ^ s t ä ^ täplä ympäröidään pak-, suillar,I?etonlselniM;;sekä;teräspanssar^^ reillä-ja kaiklii työvaiheet samoinkuin myllyn kui^ostusi ja ohjaus .tapahtuvat -täysin automaattisesti:' Se seikka^ että minkäänlahien ilmanvaihto e i ole tarpeen. atomimyllsm^ vtoiminnalle, t e kee ^mahdollise^;äjoiäa'a^ nämä m y l lyt maan alle. 'fäten:on^äestö;,atomi. voimalaitQksenv.: ympäristössä . «täysin' suojassa radioäktUvis(Blta.säteilyltä. ^ 'Atomienergian käyttö er^alsissa moottoreissa avaa ennenkuulumatto-: mia näköaloja. Atomimocttorit ovat edullisia ennen kaikkea; k u n o n k y symys tarpeellisen nopeuden jja suuren toimintasäteen ^saavuttamisesta: mähdojjiisimman;: pienin iPOlttoame-painoinpa -tilavuuksin; Näihin moot-toreihm kuuluvat:,muun muassa s u kellusveneet Ja .lentokoneet sekä k a i - keiilalset raketit,;Jotka on tasoitettu maailman ympärilentoja varten. A-rOMlMOOTTOBI LENTOKONEISSA' M ' Mitä näkymiä iatomienexgiankäytr tö «tarjoaa lentokoneille? (Polttoaineenkulutus Jokaista'-lentomoottorin hevosvoimaa^ kohden- on kuten** nettua; .tarkkaan;määritelty,: Ja l y h y i - denkinvälimatkojen lentäminen edellyttää, että mukana kuljetetaan vars i n Ä''SUurta;poMtoainevarastoa.': Jos tahdotaan lisätä lentokoneen toimhir tasädettä^^a nopeutta,-joudutaansiis 'OleelQsestl suurentamaan:polttoaine-varast6a'.': On päivänselvää, ettet l e n - tokoEteen toimintasädettä eikä n o peutta Voida lisätä Tajattomastl.-Ydlii-^ pölttbainfeeh käyttö vöi;.tässä: saada aikaan 'Edellisen muutoksen. 'Hyötyr prösentta oUessa 20 tarvitsi 6.000 hevosvoiman 'lentomoottorin'?.;/tunnissa käyttää v a i n gramma?uraaniä:'Tämä merkitsee iftitä.' että tiöfttoaineen p a i no voitaisiin' vähentää: murto-csaÄn lentokoneen ^omasta^^ipainostavt minkä ; ansiosta^jtaas to&nJhtasädettä^ - J peutta' voitaisiIn''Usätä tavattömdStL uudenaikaisten sukeUusvöaeiden'täytyy;' kuten tunnettua, tiettyjen ajanjaksojen kuluttua' täydentää poltto-aine^ Ja hai^iivarastojaanilTämä n -^ "joittaa »wom&ttavastt s vedenalaisen toifiEiintasädetta. Jossitävastoin-käytetään ydhipOlttoainetta, nousee t o i - mlntasäder merkittävästL Sitäpaitsi ydinreaktia tapahtuu:: i l m a n ' ; hapen m5«täv;aikutusta. Senvuoksi olisi ver- ^rateh ykslnkertiOsta' kuljettaa' muk^^ nasehappimäärävjocJka veneen m^ ^ t ö tarvitsee ja joka o n huomattavasti pienempi kuin se happhnää-rä. :Jonka 'moottorit tarvitsevat. A t o - jDoisukellnsvtiieiUä voitaisiin siis esimerkiksi tehdä^matkoja arktisen jään aUtse. . ' ^ ; . ^Abiullaatcdsten' " bminalsmiksiensa Vnbläl^.ydMpOlttoaine ^h' omikan' Ta-ketteja'vatten.< Rakettlä kuljettaa ta:> 600^0 Ulitta Isoiia, dtaegtk. ^ osisakaiuän katolisten ' Cuaamgm* CnaOm X«- ffuypar^m jiiUax foimesta on maa- gionan <totarion jaoston aaiPtnfconH-kuntahaUltukveUe estfetty vaatlmns, tean puheenjohtaja B a y M a n c s a x i o i että maaknnnan .paperitehtaat olisi täällä pidetyssä kokouksessa, ^ C»-; jnetsätöitä, nadacua tarvitaan njkyään kaikkiaan jvMui» «u«uv« »»uwJ saaneet noin £00.000 uutta kotia sillä «nmto-tomarit ja vähäisen saaliin saaneet jen rakentaminen el ole koakaan xUt-kalastsjat salsjvat anslomahdolli- tänyt tyydyttämään .vuotuista tanrej^ suulEsia. ta, puhumattakaan alituisesti lisään- Vaatknus koskee e r i k o i s t i kahta tyvän asuntojen vajauksen ^ d y t t är IMttiejitehdasta, joUla o n metsäalueita misestä. Gaspen p«»»*rit»«.«.iia Kalastajaln Mr. aiann sanoi asuntotilanteen snaliih Ilmoitetaan vähentyneen 37 olevan kriitillisen j a vaati plkalda prosentilla samaan aikaan kun h i n - toimenpiteitä sen johdosta. Kokouksessa hyväksyttiin vaatimus, että vmrftrakontroUi olisi saatettava voi-inaM; ist;Lawier^^ nat ovat laslceneet $8 prosentilla.^ PERHEEN NUOREMMILLE Irene Went to Deiitist i:; Dear: Setä and a l i pae readers an? writens of thi^page! :, Setäput i n the paper t h a t i v a a i n the play "Tuuli,käy etelästä", but I wasn't. I~ guess he mlsunderstood i t. I was at the dentlsts today had itwo:teeth fixed azidvöne tooth pulled out; .:X.dldn't even know tliat he p^^^^ led one o u t u n t i l thenurse tol^ i n the end.: I t didn't:hurt at ali. ?: I came home at 2 o'clock i n the after-noön and dkin't go back to school^ I missed an hour and a balf i n the anoming. J don't have to go back : (to the dentist) untiU December 27th. . I t has .been.nice a l i «eekend but it rained: tliis: aftemoon. I: went to the ^ow.&.week ago and I saw."Doc-tor i n the:<House'r.. I t was quite good. I didnt go last Saturday because I had to go d o v n tovn. :, I guess 111 -stop:nowsince my g l r l - friend i s going^to come home: Irom school pretty soon.- I ' l l write more next time.' Cheerio. f^eae ^nojanen, Vancouver, B . C. juttelee Hello tytöt j a pojatl' . KUtos khileestäsi Irene. Niin sitä pitääkhi mennä hammaslääkäriin sU-loin : k u i n hampaisiin .tulee .vikaa. Kyllä se on. hyvä asia, että lapset p i tävät £am^aan£^ - hyvässä kunnossa, puhdistavat ne säännöllisesti Ja käyvät korjauttamassa^ siilohi kuin niihin tulee viik^ vän^terveyden' yhtenä' ehtona, mutta aina"'ei sille osata antaa täyttä arvoa.' Mutta k u n lapsesta pitäen huolehtii hyvin hampaistaan, n i i n ne pysyvät hyväs9'i: kunnossa- kauan aikaa. ; ^Toisaalta, fcuten'Irene sanooi ham-inaslääkäriä ei kannata pelätä, sillä -he.osaavat- käsitäläniin pahojakin hammasvikoja^ : ettei : se V paljoakaan satu. .Huonon: hampaan jiois ottaminen ei satu j u u r i lainkaan. Paikattavassa hampaasa3i tuntuu poraaminen toisinaan ilkeältä, mutta sittenkm se on kymmenen kertaa helpompaa kuin varsinainen haminaäkipu; mikä tulee vaimästi, ellei lovia paikata aikanaan. ' 'Enemmän kirjeitä odottaen ja kauniita syysilmoja tQivottaen, Toimitta- (jasetä. vallisesti se; vohna, joka syntyy pala-xöistuotteiden virratessa nopeasti'ulos. Kuimuri t a i Johoxikin muuhun taivaankappaleeseen ; pyrkivällä raketill a täytyy olla y l i 11,200 metrinsekun-tinopeus. jotta se voisi'voittaa maan vetovoiman, j o s rakennetaan raketti, jossakäytetään parhaita kemiallisia PQlttpätaeita Ja jpssa ulosvirtausno-peus on noin 3;300 metriä sekunnissa, käy ilmi, (että jykslstään polttoameen painon täytyy muodostaa 96 prosentt i a raketin alkupainosta. Tämä seik- Ica asettaa raketinsuunnittelljat käytännöllisesti katsoen voittamattomien vaikeuksien eteexi. Ydinpolttoaineen käyttö ttakaa huomattavasti suuremman ulosvirtausnopeuden: Käyttämällä otomiydhijakautumi-sessa iQmt^iyttä lämpöä voidaan esimerkiksi kuumentaa ve^5.O0O7-«.0O0 asteeseen; :a:%ten saavutetaan iIl.OOO—. 12.000: metrin ulosvirtausnopeus sekunnissa. (Näin voidaan raketin nor peus nostaa moniin kymmeniin t u - hansihi kilometreihin tunnissa. Ennenkuin' atomienergiaa voidaan käyttää lentokoneissa, 'laivoissa 'Ja r a . keteissa, täytyy vielä voittaa suuria vaikeuksia; Mitä: tule^ avaruuslaivoi- •hln," rakettiin tf^tygr rakentaa erinomaisen kestäviä: polttokammioita; Jotka' voivat: kestää ulosvirtaavien kaasujen äärimmäisen ~ karkeaa lämpötilaa. Mutta tiedemiehet tulevat ratkaise- ; msian tämän: pulman samoin kuin he ovffit''ratkaisseet ky^myksen radioak-tiivisuttden käyttämiseltä rauhanomaisten tarkoitusperien hyväksi. SJCJu UrlifilliilHftm ^ ^ vfrlnlUoIdMi O M l t l M l t Puheenjohtaja; W. Botam ' ' 21 Walder PulheUn iMD. 4838 Tqnmto _ ' Ontado ' Itiliteeil: Viaao Vantlo 40,Hlawatli« Bd.; Ttonmto?^^ ^ " Puhdin B . A. 8815 »•liMtoitinital»» ADan' nnnmr. 498BrockAve. ' ThnmtObOnt. . . P a h d l n l l i . i06« airjeeaifalhto^^^^ <^ <. <röm3fe fsd»n»eliai4!!e veaaäSit asn* ; PETERÄ.VBA Ä. A i L L ; B. " Baxrister, Solicitor, Notaiy, SUOMALAINEN LAKfMIRS G E . 3392 / 1028 Danfbrtli AV»M Toronto v , 5 : ' . j i ^ f tv HALUATTEKO OSTAA TALON / TAI BnrSDK OMANNET . . ^ ANTAKAA MEIDXN AUTTAA TETTA NXIgSA ASXOZSaA ^ ARTHUR H. KiVINEN . TORONTO REAL ESTATB.BOABDIN JitSEN^ t8XAwrenceAve,Wesi Pohdin MO S^M . Toronto Ui, Ont. SUOMEEN - TANSKAAN - NORJAAN - RUOTSIIN Asiamiehinä kaikille laiva- j a ientollnjoille,^ me järjestämme matr;' kanne Canadasta tai N e v Yorkista suoraan Suomeen tai Englannin t a i ' mannermaan kautta. . > ' . < Hinnat laivoilla: _ * . . LAIVALLA GOOTEPORIIN ~ - Toiistllnokassat Säästösesonghi min. $195.00 yhit. päin — f390XH) edestabalshi ^ Kesäkaudenmm. $215.00 yht. päin — $430.00 edestakaisin LENTÄEN NEW TOfiK--;HELSINKI^<^TnrlstUnokassa:' ' ' Säästösesonghi ndn. ^78.50 yht i^Un $584.30 edestakalshi Kesäkauden mhi. $378i» yht. päin — $68L30 edestakaisin .;' Jos aiotte tuottaa sukulaisianne tai ystäviänne Canadaan, me järjestämme matkaUput etukäteen Ja autamme tarpeellisten ^ paperien saannissa. j ' , Järjestämme myöskin kaikenlaisia V A K U UTUICÖIA mitä tarvitsette. Hälutessänne matkustusta koskevia tietoja, soittakaa tai kirjoittakaa Miss POntson'ille Ja vakuutuksien'suhteen: M r . A L Nummiselle. Järjestämme lahjapaketteja Suomeen. ^, Pyytäkää hintaluetteloja Ö. K. JOHNSON & COMPANY LIMTTEI) VAKUUTUS- J A MATKAILUTOIMISTO 697 Bay Street EM. 6-9488 . Toronto 2, Ontario UUDET Decca-ja Rytmi- LEVYT ovat saapuneet varastoomme ,^'>. . " • ' : '" ' Allaoleva äänilevyjen - luettelo -käsittäälampastaan parhaat ja suosituimmatiDecca- ja Rjrtmilevytytset. { * : . ' Levyt käsittää tunettujen Suomen laulajien • .TAPIO RAUTAVAARAN • HENRY THEEL'in •OLAVI VIRRAN • METRÖ-TYTTÖJEN • MATTI LOUHIVUOREN ja' • JORMA IKÄVALKONkvytykset, " • DECCA-LEVYJÄ . , ' S D 5097 . K u i n lapsena ennen, vsllssi, Henry Theel \ - V Aaveratsastajat, fox^trot; Henry Theel: Ja: Metro-tytöt S D 5169 Mustalaistyttö, tango, M a r t t i Suuntala Kaksi yksinäistä ihmislflsta ^tango, M a r t t i Suimtala SD 5181 Talvisäällä, fox-trot. Metaro-tytöt^ Valkea Joulu. slowfoz, Henry Theel Ja Metro-tsrtöt S D 5197 Tulisuuddma; tango.^OlävI 'Virta j a ^Metro-tytöt' Ennen kuoleipaa, tango, O l a 0 Virta S D 5205V Kimikesäion:nyt:mennyt,vvälssi, Metro-'tytöt ' \ .Hiljainen kylätie, tango, Metro-tjrtöt S D 5206 Viesti mereltä^^ 4»ngo, Olavi V i r ta Nuoruuteni kaupunki, tango. Olavi V i r t a ' S D 5218 Mustasukkaisuutta, .'tango, Olavi Virta X a Cumprasita, tango, O l a v i Virta j a Metro-tytöt S D 5221 Valkoinen k i M : a , tango,'Mattt Louhivuori Mua varten ei, tango. Matti Louhivuori , S D 5240 Missä lienetkään, tango beguine, Olavi V i r t a - " X$>ttoni, luokseni Jää, valssi, Olavi Vhrta SD;5241 Kohti kaukaista rantaa, valssi^ Metro-tytöt ^- Sade kattoihhi lyö, tango, Metro^tytöt S Ö 5244 Mary-^Anne;Ja karjapahnen T im • fox-trot. Matti Louhivuori Ja Metro-tytöt Mummon kaappikello, fox-trot. Matti Louhivuori J a . Metrotytöt :::;,-r:j:K;;?"-'.i-:;{;v r;.''.':'-/'::^:':::'-' • ' ' •RYTMI-LEVYJÄ VR 6001 Jannen Hanur^Mlkka/Veikto Maijun kanssa markkinoilla, polklka,VeikkO Sato R 6033 'Kultamen -nuoruus, valssi^':Eero Väre Äidille laulan ma vain. valssi, Eero Väre ft'6037 Siirtolaisen m u i s t o j a / j e i d c k a J O r m a l^ Tukkilaisten tanssiaiset. piblkka.'rjonna Ikävalko R 6090 : R a t o v a l k e a l l a , T ^ i t o Rautavaarana mieskvartetti Kulkuri j a joutsen.'Tapio Rautavaara R 6099 Imatran xosen, vaiss::;, E r i ^ JunUcarlnen * Kultakuumetta, tango,"äickl Junkkarinen R 6113 Sysmän^Linda.valssi. Veikko Sato Tämän kylän jenUca, Veikko Sato- ' R 6158 Metsäkukkiarvalssl. Olavi V i r t a ' -< ' Kaipaan kahta sanaa, tango, O l a v i V i r ta R 6168 Minä jaMandnliinl.jenkicäi, JOkkä Lomiqvlst - , Kulkurin vihnfetaen näky, föx-trot, Jukka Lönnqvist R 6186 Mtilsta minua, tango; M e t r o ^ l ^ t > ^ Murtunut elämä, valssi. Metro-tytöt R 6200: RumäreUumariUumarel, jenkka^ Jorma Ikävalko tukkipojat Säkkijärven poIUca, Jonou Ikävalko > R 6207 Sokeripala; fox-trot. Olavi V h t a 'Ajattelen sinua aina, fox-trot, Olavi V i r ta IJIHEEAMME LggV.TX gATOgTfT.TJg Hmf A $ 1 ^ KPL. (Ostajan inaksettav&läbe^Nknlut) Posti., j a pikatavaratnausten: tulee käsittää vähtatäin kolme levyä TllaOcak osottteäDa: . Vapaus Fubiishing Company Ltd. Leijona-, Beaver- ja jPenma4&Dyjm tukkua ja vähittäismyyjät Cttttadassa," b a A • ¥ • ise< Iälle adet utai lan tää ie i ( i B O X 69 I it
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 5, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-10-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus541005 |
Description
Title | 1954-10-05-04 |
OCR text |
" A n
mm
l i i
^ S A : n mofippolit antavat
I ohjeita eurooppalaisille
4 ftaiKki^lla länsi^Euroopassa suurta ibatfceniutta
f ir$i^:ii harjbittamaii tuUipolitiikan jcAdosta
' . rSe f»ffcerDtx8» jot» ameriUoilafs-
^tef ttarjofttam» hilkällnDätdn
i
kaiqvar ja (olUtaflfiipoUtilkka ön
ifiptitiäii^ erikoisesti fJiml-Eu-'
föojiiassa," et ole Tilue' aikoina
" '.soinkaan lieventynyt, rresfdentti
V. Efsenhoirer ,on vähän väliä pitä«
^'pyt, JahlalUala puheita vnba ame-
£.lttkalafsten "vflpittdmästä" pyr-
\ - klmykKfta kohti vapaatypaa maa*
. flmankanppaa mm. toUimaurfen
% alentamisen aynlla. Koltenkfai V '
~^ .Sil:sf» kantantoa pällistä folaeen
' aivan vast;ri(kaisia uotbia. Vielä-
^ amerikfealalset monopolistlt
n^t^niinrpyfakeitä, että lähettä-
, vä^-kirjallisia ohuita Xänsl-Eo-jMÄ^
mamejdltä, miten näiden
' ,pitäisL klrjoittaa-USAm tDlllpoll>
tllkas^. . ; .
IKuten tunnettua, määrisi V8A:n
faailitus'min viime kesänä svcltaliäi^
si{le kelloille 60 prosentin ^tullien' k o rotuksen.
Täm& meikitsi vakavaa Is-
' ; kaa,Sveitsin kelloteolllBUUdclle/ O n
, ' huomattava,, e t a noin 70 prosenttia
' kdko Sveiteiri viennistä TJSArhan on
käsittänyt' kelloja. ' Yhdysvaltojen
/>8ui|rimman kellokonsemln» The U n i -
' ted States Time Corporation Johtaja
t i^ t f^Le^kuhl lähetti Länsi-Euroopan
- läi^töUe kirjelmän^ Jossa hän vaati,
% rtiten.eurooppalalsen lehdistön on k l r -
' joitettäva y l e e ^ USA:n iulllpolitll-l
kftsSjksia-' t t a : tapauksessa, nimen-
^ ' 4^aar[1celloJen tullien korottamisesta.
1' ^Ruoteln lehdistö on paljastai^ut a s i -
t ajnu' BuotsalaJsten katkeruuden ym-
.i9ärt&ä..Jo senkin vuoksi, että sen
' vtentl on saanut useita muitakin k o h -
' , Ji^Ja-^USAm fiuoJelutullipoUtiikasta.
Sam^tn aikaan, k u n presidentti E i -
«fenhowcr pitää, "vapaakauppapoliit-tjjsiaVt
puheita, kirjoittaa hän nimi-
/ merkkejänsä lukuisien tullien koro-i,"
tusten-'alle. Kellojen tuUien valta-
* vaa korotusta perusteltiin silläi että
Yhdysvaltojen' sotateollisuus vaatft
• kelloja vabnistavien korkeatasoisten
wnmattityöläisten'.iydn turvaamista
- "miöJaamaUa", kotimaista, kelloteolU-
' suutta/ Tällä" selityksellä epäsuorasti
myönnetään, ettälJSA:n teollisuus on
työskennellyt Koko toisen maailmansodan
U^ketsen ajan pääasiassa s o -
: . dankäyntiä sihnälläpitäen.'
Tämä on kuitenkin ykslpuolineä se-my^,
txaSk luUien ikorotuksella on pääasiassa
tarkoituksena kurvata amerikkalaisille
monopollsteille mielivaltaisen
tuotanto- Ja^ hintapolitiikan h a r joittaminen
Yhdysvalloissa.
'^Kovakuitulevyt eivät ainakaan ole
mltdän sotakalustoa. Kuitenkin'näi-den
tuUeJa korotettiin viime kesänä;
noin 100 prosentilla. KUn sodanval-misteluja
ei tässä tapauksessa voitu
lÄyttää tullien korotuksen perustelui-
: hav niin muuteltiin lu)vak ai-;
kalsemmasta' ^paj^eHtuöteiullilistolsta
puutuotteiksi! Ja näin oli taas tullien
korotus valmis; Tdmä luettelojen v a i h taminen
oU täysin vastoin esimeiklksl
Y K : n taloudellisen valtuuskunnan a i kaisemmin
antaiiiaa lausuntoa.
Ruotsalaiset' ovat tässäkin tapauksessa
puhuneet suun^ puhtoaksL
Niinpä eräs ruotsalaislditl kirjoitti äsken,
että Jo viime vuoden etokuussa
amerikkalaiset :viranomfdset^^^;]^^
vät oman lullimiefaensä fitiptsUn m u ka
tutkimaan ruotsalaisten kovakui-tulevyjenvahnistajien
liiketoimintaa
Ja hintoja.
Hän ei kuitenkaan tyytynyt.tutki-,
maan, ainoastaan Ruotsin vientiä Y h dysvaltoihin,
vaan ulotti tutkimuksensa
Ruotsin koko tuotanto- Ja tcol^
lisUuselSimään. Nihipä ruotsalaiset
lehdet pitivätkin amerikkalaisen tulli-;
miehen puuhia selvänä teoUtsuus- Ja
kauppavakoiluna. Kiitokseksi tästä
vierailusta oli sitten kovakuitulevyjen
valtava tullien korotus kuluvan vuoden
k(»älU. Amerikkalaiset olivat l i säksi
nihi röyMceitä, että määräsivät
muka dumpingia,ehkäisevän tpllien
korotuksen taisautuvaksi aina vuodes-tan9S2
lähtien. Mitä kaikkea amerlk-kalainCln
''tullimies" Ruotsissa vakoili;
sitä on mahdoton sanoa. Jokatopauk-sessa
• ons ruotsalalslehtien ^paljastuk-set
pantava tyydytyksellä^ merklUe.
On huomattava, että myös meillä
Suomessa Juoksee ehtimiseen ^ e -
rikkalaisiä kauppa- Ja teollisuusvakoilijoita,
vaikka näiHe "vierailuille" hae-taankin
aina Jcddn kaunis peitenimi.
Suoniälaineh porvarillinen :: lehdistö
vaikenee kuitenkin asian todellisesta
laidasta, kuin' muuri. Samanlaisia
ovat. amerikkalaisten taloudellisten
"asiantuntijoiden" puuhat muissakin
Länsl-Euroopan maissa. Eikä tämä
vakoilu fajoitu ainoastaan taloudelH-siin
osioihin, vaan se ulottuu m ^
puhtaasti sotilaallisiin seikkoihin.
AFL:n ikonveiDtioni
tuomitsi McCaithyn
LOS Angeles. — Ennen A F L : n konvention
päättymistä hyväksyttiin yk-simieliqjsti
päätöslauselma. Jossa tuomitaan
wlsconsiniläinen -senaattori
Joseph R. McCarthy "arvottomaksi
Amerikan perinteille" «Ja syytetään
hänen ','yltiöp^sti olevan ottamatta
huomioon demokraattisia menettelytapoja".
- - , v -
Päätöslauselmaa esittäessään sanoi
Mamatihusetts State Federation oi
Laborin sihteeri-rahastonhoitaja
Kenneth J . KeUy. että McCarthy on
senaatissa "äänestänyt Jokaista suurempaa
kysymystä vastaan". Jonka
tarkoituksena on ollut lievittää elintason
'alapuolella olevia; v olosuhteita.
Joiden pohjalla kommunismi kukols-
; : t a a i i | | | i . | f i i | i 5 § ^
'Republlkaanipuolueen probleemi-;
en lapal No. 1 on ollut enemmän kUn-hostunut
otsötoihto ku&iildpälinjojen
polstamiasen; sanoi Kelly kbnyentio-r
nllle.
im
m» P S !
MM
; MAAILMAN SUURROMAANEJA
. C M O TOLSTOI: ' v ' '
r SOTA J A R A U HA
4 osaa — Hinta yhteensä sid. 910.00
Leo Tolstoin Sota Ja rauha on kalkkein'sanrlpUrtelslmplä, mer-
>;,killlsliitpiä romaaneja,'mitä maailman klrJalUsnas tontee.
'"Tähtösin väittää,.että meidän päiviemme kertomata
C-^^oittaa : yhtään teosta,: Joka , tarkoitustensa suurisuuntaisuudessa,
^rrrihmiskuvauksen rilckaudessa Ja koko elämäimäkemyksensä realisti-
^fiessa voimassa voisi Idlpailla Tolstoin* romaanin kanssa." — Prof.
i i i ^ i A ; Koskenniemi;
' KONRAD L Q I T I M A K I :
YLÖS HELVETISTÄ
339 sivua — Hinta sId. $2.00
'rriös helvetistä'* on tulisen, vakaumykselllsen paatoksen hehkuttama
Julistus sotaa Ja militarismia vastaan.
JANE AUSTEN:
NEITX) V A N H A S S A L I N N A S S A
242. sivua — Hinta sid. $3.00
'^Tällä nuorella naisella on kyky kuvata arkipäivän Ihmisluonteita,
ristiritoja Ja tunnelmia tavalla, joka on minusta ihmeellisintä mitä
koskaan olen tavannut", kirjoitti Jo S i r Waltar Scott.
JANE AUSTEN:
E M M A
«61 sivua Hinta sid. $3.00
' Mestarikertoja Jane' Austenin hilpeä suurromaani —: kuvaus pienoisen
Highburyn kylän seurapiireistä >— on kerta kaikkiaan valloittanut
lukijat; muutamassa kuukaudessa sitä myytiin loppuun kolme
suurta painosta.
ERICH MARIA REMARQUE:
ELÄMÄN KIPINÄ
343 sivna — HInU sid. 13.75
SAAPUNUT UUSI LABETTS
^ ;^ kerran vuosisadassa.
V -Erich Maria Remarque, Joka ensimmäisen maailmansodan Jälkeen
kirjoitti-teoksen "Länsirintamalta ei- mitään uutta", on jälleen
hätkähdyttänyt lukijoitaan JuUcaisemalla romaanin, toisen maailmansodan
Järkyttävimmästä kokemuksista, keskitysleireistä. '
Dramaattinen jännitys vangitsee lukijan ensimmäiseltä sivulta a l kaen.
Kirjaa ei voi: laskea kädestään ennen kuin on nähnyt sen
sankareiden kuolevan tai voittavan. '
M I K A WALTARI: ^ *
• K A A R I N A MAUNUNTYTÄR
314 sivua ' Hinta nid. $1.75
: Ruotsin Ja «Suomen historian kuuluisin, romanttisin rafckaus-
:^ tarina on M i k a . Waltartn kertomana ollut lukevan yleisön
suuressa suosiossa.
T I L A T K A A OISOIITEELLA*:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
O. BOX 69 SUDBURT, ONTABIO
N. Yorkin Gianfs
voittanut liase-pallomestaruuden
CJIevekMuL — New Yorkin Giants-klubi\
voitti lauantaina Pohjds-Amerikan
mantereen ammattilaisurheilun
tärkeimmän v louunnun, niixilttäin
basepalton rmaailmansafjan' mestaruuden
dtellessaan 'täkäläiotä Indiana
klubia vastaan. Oiants oli aikaisemmin
voittanut National Leaguen otte-;
lut Ja Indians o l i suoriutunut voitta-ojaksi
American Leaguen otteluista.
Gtonts voitti "maiJnlaDsarJassa^kaJk-:
ki neljä ensimmäistä ottelua "Ja vii-meiasn?—
4 vastaan. Mikään Amer^
rikan Leaguen klubi ei ole. kärsin^
n i i n »eristä t^piota 40 vuoteen. ,
^ Ottelua o l i sueraamasea 78,102 mak'
sanutfcakatsojaa; Joita verotettiin sUr
tä kaikkiaan 480.102 dollarilla. Neljä
ottelua käsittäneen "maailman-sarjan"
tulot oUvat kaikkiaan 1,566,-
203 dollaria mikä on uusi ennätys
alallaan. (Näistä pelltulolsta Joutui
pelaajien rahastoon 798,763 dollaria
eli enemmän kuin koq^^aan eimen.
Voittaneen klubin miecten arvellaan
saavan näistä tuloista noin 12.000
dollaria 'Ja häviimeen klubin nom
8,000 dollaria mieheen.
Vaikka Yhdysvaltahi Korkein ^Oikeus
antoi viime marrask. 9. pnä päätöksen,
että ammattilaisten; base-pal-lopeU
on "urheilua" eikä Uiketoimhi-taa
niin tosiasia, kuitenkin on, että
tähän"urheiiuun"'on kiinnitetty satojen
miljoonien-dollarien pääomat,
Joista liitää V ipiada mahdolllsimmin
rtuisaat voitot niille < "urheilumUJo?
näärelUe', Jotka ovat sijoittaneet varojaan
täDe liikealalle.
SCAU Liiton
tiedonantoja
Lllttotoimikunta on pitämässään
kokouksessa päättänyt 'Jäljestää voi-mlstelukutssit
Port Arthurin paikallisen
urheiluseura Iskun pyynnöstä.
Kuisält alkavat tJc. 18 pnä Ja tulee
ohjauksesta huolehtimaan' vetettoa-nimvPaavo
Voutilainen; Näille kiurs-seille
kehoitetaan kaikkia ympäristön
seuroja lähettämään edustajiaan m i tä
enenmiän sen parempi. Näille
kursseiUe 'voivat; ;osallIstua; myöskin
kaikki edistysmielhflhi työvä^ärjes-töihhi
kuuluvat^-henkilöä sanotulla
paikkakunnalla Ja-ympäristöltä, k u ten
Nolalusta, Kivikoskelta Ja? muualta.
, . • -
Toivomme *Thuder': Bayn . .piirissä
olevien > -urheiluliikettä = kannattavien
'Ja sen edistymisestä huolehtivien i h misten'ja
JäfJeStöJen ottavan ylläole-:
van'tiedoituksen huomioonsa Ja tekevän;
parhaanqa tulevien kurasien o n nistumiseksi
kaikin puolin;
Työlälsurheilutervelsln,
Uittotolmiktmta, krttft Paavo
Vaurio, sihteextl.
Seija Pöntinen juolksi
Suomen ennätyjcsen
Bukarest. ^--^Kaiisalnvälisissä^u^
heilukllpalluisna syyskuun 27 pnä saavutti^
suomalainen Seija Pöntinen u u den
Suomen ennätyksen naisten 80 m,
aitajuoksussa. Hän juoksi alkuerissä
ajan 11,6, .mutta sijoittautui lopu-,
kilpailussa viidenneksi, itä-saksalai-
;on Köiilerih voittaessa ajalla : 11,2.
Köhler voitti myöskin naisten 200 m.
24.8.
100 m. Juoksun voitti Ranskan Bonino
ajaUa 10.6; 400 m. Ooudeau,
Ranska 47,6.
3.000 esteet voitti Spasov, Bulgaria
9.03,2; Suomen Peltomäki oli kolmas
•Ja Laine neljäs.
Neuvostohiihtäjät
Salpausselälle
Hels^fcl. — Viime keväänä lähetU
Suomen HiihtoUitto^;,;N^
hiihtojaostolle kutsun osallistua 'kansainvälisiin
kilpailuihin Suomessa ensi
talvena.- Nyttemmin on tähän saa.^
tu vastaus, jossa' kiitetään kutsusta
j a Ilmoitetaan, ettei - hlihtourhellu-jaoEttolla
ole mitään sitä vastaan, että
Neuvostoliiton hiihtäjät osallistu»
vat Salapausselän hiihtoihin Lah*
dessa hehnikuun 26—^ 27 pnä, "Tä*
mä kysymys kuitenkin ratkaistaan lopullisesti
sitten kun kilpailuehdoista
on soviftu kirJeelllseaM.
: Samalla ilmoitettiin, etteivät Neu*
vostoliiton: hiihtäjät todennäköisesti
voi osallistua muihin hiihtOkilpailui*
h i n Suomessa.
Englanlti voitti
Belgian* 102—60
Lontoo, ^ Engiaimin Ja Belgian välinen
yleisurheilumaaottelu viime keskiviikkoiltana
päättyi Englannin selvään
voittoon 102 r - 60. Naisten maaottelussa;
Joka myös suoritettiin L o n toossa,
voitti Englanti Ranskan 58 —
38. ,
^ £;iaglannIn-Belgia-ottelun parhaat
tulokset saavutettiin 880 Jaardin Juokr
sussa, Jossa Roy Henderasn sai ajah
1,51^6, lyöden shmikkäässä loppukuissa
Bernin hopeamitallimiehen Lucien
de Muynckin. Jonka ailca oli 1,52,1.
Kolmanneksi sijoittui Chris Chätaway
ajalla 1.54.4 Joka on mainio aika ot-taen
huomioon, ettei tämä matka
Juuri ole hänen lempimatkojaan., .
: George iEllis voitti 100 Janiin Juoksun
ajalla 10 sek. t a a i n ' Ja 220 Jaardilla
hän phikoi ajan 22,2.'
Tuhansia Ontarion ja: Qnebecloiittäakannptfvtyöläisiä l e r i ^ t ^
on • oUotl'palM>lteMo v; ryhtymään >> lakon y »vfflaapnolustamaan oikenkslaan.:
Ylläolevassaknvassa^ kaksi Illass^-Harrls-Eergo^^
Luonnollisen ja ketnotdtoisfa»
tletä> muodostaneen ndiosktlM-: -
; sundea kdrslmlsellä J» raskaiden
atomien ydtojakaatomlsen tutki-'
mnksella on mitä soorin m o k ^ i ;
tuotantovoimien kehltyksdlcu Erikoisen
suurenmoisia näköaloja
avaa atomienergian Ja radioaktiivisten
aineiden käyttö sosialistisen
'yhteiskunnan raobanomalsessa
teolUsnndessa.
; Neuvostoliiton tiedemiesten aiorit-taessa
keskeytymätöntä työtä atomienergian
rauhazK>maisen käytön ratkaisemiseksi
näkevät imperiaUstisten
valtioiden v taantumukselliset. voimat
atomienergiassa vain muita kansoja
vastaan suoritettavan; hyökkäyksen
välikappaleen. ^Neuvostoliitto ponnistelee
Jatkuvasti saadakseen 'aikaan
atomi- Ja muiden 'Joukkotuhoaseiden
kiellon Ja: pyrkii poistamaanne vaarat.
Jotka nämä suuret tieteelliset kek-siimöt
muodostavat; Jos niitä käytetään
hävityksen palveluksessa. \ '"^ ^
V Teollisuutta';varten voidaan j o kehittää
atomienergiaa•• atomi (uraan^ -
myUyissä. Näissä myllyissä kehltlyvät
ihmisten hallitsemat ydinreaktiot, Jot-;.
ka vapauttavat atomienergiaa lämmön
.muodossa. Lämpöenergiaa voi-:
daan käyttää kaasu- Ja sähkötiurbii*
nien käyttövoimana. ^ ]
Siis atomimyllyä käyttäen voidaan
generaattoria käyttävän turbiinin
avulla muuttaa atomienergia 'Virrak-^
si, joka varustaa tehtaat^ Ja perheet
sähkövoimalla. Vieläpä se ylijäämä-energia,
.Joka siinä ^ t y y , voidaan
käyttää.^Niinpä mm. ylijäämähöyzy
käytetään veden lämmittämiseksi
lämpöjohtoihin.
ENERGIAA TDINJAKAUTU-MISESTA
Atomienergian päälähteen muodostaa
nykyään, kuten tunnettua uraani,
metalli,- joka esiintyy luonnossa muiden
kemiallisten alkuaineiden yhteydessä.
Kaivoksissa. Joissa raaka-uraani
louhitaan, se muokataan, kunnes:
cn saatu kemiallisesti puhdasta uraania.
Erikokoisten kimpaleiden muoii
dossa tätä sitten käytetään atomi-myUyissä.
Atomienergiaa syntyy uraani 235h
atomien ydinjakautumisesisa, Tällöih
syntyy suuria määriä erilaisia radfO-aktiivisia
aineita. Sitäpaitsi työn a i kana
muodostuu atomimyllyssä tavallisimmasta
uraani-isotoopista, uräuii
238:sta. uusi alkuaine, plutonium. ^^->'
' Nykyään on mahdollista vapauttsis^
ja käyttää hyväksi vain turaanm, tho-riumin
Ja plutoniumin ydinteh Jakautumisessa
; t a i vetylsotooppiytimistä
heUumydinten yhtyessä syntyvää ätöi^
mienergiaa. Tulevaisuudessa tulee n i i den
aineiden lukuifiäärä. Joista voidaan
sada atomienergiaa, epäilemäitft
kuitenkin huomattavasti kasvamaani
Meitä hioimossa ympätöivänatoml-enei^
an kokonaismäärä on käytän-nöllisesU
katsoen rajatoa ;' /
iKilo mitä tahansa ainetta sisältää;
atomienergiamäärän, J ( ^ vastaa äl7
mi^onan hiilitonnin ketnialliata
enHfeiaa tai 25 mUJardin kilovirattituii-nln
sähköenergiaa. Tämä enei«iainää:
rä cn.Icaksi Ja puoli kertaa se ener-giamäärä,<
Jonka maailman suurin vOlt'
malaitos, Kuibyshevln voimalalfds
tuottaa vuodessa!
T i e d e ei kuitenkaan työskentele välix
lisätäkseen ataemäärä. Joka sovelititi
atomienergian vapauttamiseen, vatth.
ponnistelee myös lisätäkseen vapänta-neen
energian määrää. Mitä täydelll-semmiksi
ne metodit. Joiden avvlla
atomienergiaa vapautetaan, t u l e j^
sitä nopeammin voidaan myös valtavia
atomienergiavarastoja käyiUä
rauhanomaisiin tarkoituksiin.
ATOMIVODfALAITOKSEN
ETUJA . '
(Eräs keino atomienergian käjUUi-töö
ottamisdEsi on rakentaa erOobi-sta
atdnivdhnalaltoksia; Joissa t o c ^
taan: lämpöenergiaa Ja virtaa.
AtomlvöhnalaltolBe suuria
etuja' Verrattuna voimalaitokseen, Jor
&'^'käy tavalllselia polttoahieella.
Ydihpoittoaineissa on energiankeski.
tys/xUmittäin erinomaisen voimakas^^
14' kuutiosenttimetrin': w ^
leestasiäadaan energiaa .yhtä paljon
kuin öölljoonasta kuutiometristä valor.:
kaasua, 800 kuutiometristä hiUtä t ai
470 kuutiometristä-vuoriöljyä.-. Atomi-'
voimalaitoksessa ;ei esiinny mitään
Jätteitä >tuhan tai savun muodossa.
Myöskään ei ydinreaktion käynnis-säpitämiseen
- tarvita suurta i l m a määrää.
,
Atomivbimalaitoksessa ei ole polttor
aineen: Ja'tuhanlculjetuspiilmia: eikä
kuljetuksista ailieutuvik kuluja; ^.Tällaisen'
vbimalaitoksenv-rakentamlnen:
on erikoisen\dullista,^ milloin o n p u u tetta,:
suurista polttoainemääristä .täi
vesivoima^. ^ , ' .
On Itsestään selvää, että atomivoi-maläitoksessaonrSiforitettava-
erikois.,
•toimenpiteitä,yJ%tei seh henki^ök^^
Joutuisi^alttfiksi ^atomimyllystä lä|lte•^
väite rädioaktiiviseUe' säteilyUe. "Tästä
^ s t ä ^ täplä ympäröidään pak-,
suillar,I?etonlselniM;;sekä;teräspanssar^^
reillä-ja kaiklii työvaiheet samoinkuin
myllyn kui^ostusi ja ohjaus .tapahtuvat
-täysin automaattisesti:' Se seikka^
että minkäänlahien ilmanvaihto e i ole
tarpeen. atomimyllsm^ vtoiminnalle, t e kee
^mahdollise^;äjoiäa'a^ nämä m y l lyt
maan alle. 'fäten:on^äestö;,atomi.
voimalaitQksenv.: ympäristössä . «täysin'
suojassa radioäktUvis(Blta.säteilyltä. ^
'Atomienergian käyttö er^alsissa
moottoreissa avaa ennenkuulumatto-:
mia näköaloja. Atomimocttorit ovat
edullisia ennen kaikkea; k u n o n k y symys
tarpeellisen nopeuden jja suuren
toimintasäteen ^saavuttamisesta:
mähdojjiisimman;: pienin iPOlttoame-painoinpa
-tilavuuksin; Näihin moot-toreihm
kuuluvat:,muun muassa s u kellusveneet
Ja .lentokoneet sekä k a i -
keiilalset raketit,;Jotka on tasoitettu
maailman ympärilentoja varten.
A-rOMlMOOTTOBI LENTOKONEISSA'
M '
Mitä näkymiä iatomienexgiankäytr
tö «tarjoaa lentokoneille? (Polttoaineenkulutus
Jokaista'-lentomoottorin
hevosvoimaa^ kohden- on kuten**
nettua; .tarkkaan;määritelty,: Ja l y h y i -
denkinvälimatkojen lentäminen edellyttää,
että mukana kuljetetaan vars
i n Ä''SUurta;poMtoainevarastoa.': Jos
tahdotaan lisätä lentokoneen toimhir
tasädettä^^a nopeutta,-joudutaansiis
'OleelQsestl suurentamaan:polttoaine-varast6a'.':
On päivänselvää, ettet l e n -
tokoEteen toimintasädettä eikä n o peutta
Voida lisätä Tajattomastl.-Ydlii-^
pölttbainfeeh käyttö vöi;.tässä: saada
aikaan 'Edellisen muutoksen. 'Hyötyr
prösentta oUessa 20 tarvitsi 6.000 hevosvoiman
'lentomoottorin'?.;/tunnissa
käyttää v a i n gramma?uraaniä:'Tämä
merkitsee iftitä.' että tiöfttoaineen p a i no
voitaisiin' vähentää: murto-csaÄn
lentokoneen ^omasta^^ipainostavt minkä
; ansiosta^jtaas to&nJhtasädettä^ - J
peutta' voitaisiIn''Usätä tavattömdStL
uudenaikaisten sukeUusvöaeiden'täytyy;'
kuten tunnettua, tiettyjen ajanjaksojen
kuluttua' täydentää poltto-aine^
Ja hai^iivarastojaanilTämä n -^
"joittaa »wom&ttavastt s vedenalaisen
toifiEiintasädetta. Jossitävastoin-käytetään
ydhipOlttoainetta, nousee t o i -
mlntasäder merkittävästL Sitäpaitsi
ydinreaktia tapahtuu:: i l m a n ' ; hapen
m5«täv;aikutusta. Senvuoksi olisi ver-
^rateh ykslnkertiOsta' kuljettaa' muk^^
nasehappimäärävjocJka veneen m^
^ t ö tarvitsee ja joka o n huomattavasti
pienempi kuin se happhnää-rä.
:Jonka 'moottorit tarvitsevat. A t o -
jDoisukellnsvtiieiUä voitaisiin siis esimerkiksi
tehdä^matkoja arktisen jään
aUtse. . ' ^ ; .
^Abiullaatcdsten' " bminalsmiksiensa
Vnbläl^.ydMpOlttoaine ^h' omikan' Ta-ketteja'vatten.<
Rakettlä kuljettaa ta:>
600^0 Ulitta Isoiia,
dtaegtk. ^ osisakaiuän katolisten ' Cuaamgm* CnaOm X«-
ffuypar^m jiiUax foimesta on maa- gionan |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-10-05-04