Vapaus, March 10, 1923

              ^ , maalisk. 10 p> — Sai March 10
. .,rna:ionale ovat ei ai-t^
S^. hyljänneet vallan-taistelun
porvariston
v a a n myös Inopn-
.-'^SrpäätSstensä toteuttami.
' "Siistisen Intemtion.-
. punainen Ammatillisen fa-
In^en vaatimuksen keskmai-
^ ' ' ^ s r i . s u puolu^Bst^.
^^^f, kapitaalin yleishyokkaysta
fc ^elivät ne kolmen, inter.
f j £ a l e n konferenssissa^ muuttaa
-VStaalcseen oman-linnaraa-
^ ' tobenaa työväenluokkaa koh-
Haagin konferenssissa päatti-m
M sotavaaran uhatessa ajaa lä-
,Um^on. Vaadittuina teossa^to-tamaan
sanansa Sotavaaran joh-ta,
mitä Ruhrin alueen miehitys
^e, vaikenevat ne taikka tur-itnvat
häpeälliseen pilkkaan tals-aijasta
porvaristoa vastaan.
Saksan sosialidemokratia.
Sen maiden reformistien «kan.
,välisyys> on vain verho, jolla
isihtavat kansalUsen lyörvaristorf
y o i n a harjoittamansa . politii'-•
fe.••
un -
en
Vain Kommunistinen Intemativ-le
ja sen osastot käyvät taistelua
ipitalismia vaätSÄft. Tämä on U-innyt
ei ainoastaan nyt uhkaavaa-;
sotavaarassa vaan myös^ota- ja
feldan jaikeisailcana. Kommunistineii
S-lemaäeJiale On kaikkien marilfca"
' retta|«n j>roletaarien johtaja» Se
telee kapitaalin offensiivia KM»-'
ji «rgäiiisoi taistelua k^taliö-
,11 ylivallan kukistamisel^
komitea on tehnyt verrattoman pal­veluksen
työnostajistolle kieltämäl­lä
avustuksen ja työnsaantimahdol­lisuuden
niiltäkin, joita eivät ny­kyiset
konfliktit koske. Oikeistoso-sialistinen
lehdistö on tapauksen
johdosta ällistynyt ja ruikuttaa, että
jos he olisivat tienneet tämän niin
eivät fae koskaan olisi eduskunnas­sa
antaneet vapaita käsiä tyottö-myyskonriteaUe.
Tämä ruikuttelu ei
juuri todista mitään syvällisempää
viisautta. Sillä' sosialidemokraattisia
valtiopäivämiehiä varotettiin kyllin
riittävästi. Nyt kehoUtavat nämä
lehdet hallitusta purkamaan työttö-myyskomitean
päätöksen. Tämän
voisi hallitus varsin hyvin. tehdä,
minkä vuoksi on mielenkiintoista
kuulla, mitä sosialidemokraattinen
sosialiministeri vastaa kommunisti
en asiassa tekemän välikyselyyn.
valppaan huolenpidon alaisena, esit­tävät
nuo chospitaalerit» vainajan
omaisille — jos sellaisia sattuu ole­maan
paikkanlla, jos ci ^ole, niin
hänen heimokansalleen —>lpaitsi las­kua
hoidosta, vielä muutaman lem­pin
v ä h i n gonkorvausvaatimuksen
vainajan kuolinkamppailussaan. kan­sanvallalle
ja hospitaalille aiheut­tamistaan
vaurioista, kuten revi­tyistä
Raatteista y.nb- Jos sairas
on täältä murheen laaksosta lähties­sään
ollut niin kehno, ettei ole
kyennyt aiheuttamaan aineellista
vahinkoa henkivartijoilleen, ' n i in
vaativat nuo oikeaa sivistyneen kan-
YIIKMimiA
Metsäpalojen suuret
tuKot
Ottaw&v ^ E s i t t ä e s s ä ä n laklfesl
tyksen yKteisestä metsien soöjeltek
ssta tulipaloja vastaan fedefsjlt- ja
»StakiCi^tahallitusten y h teistoimin
naa kautta, parlraenttiedustaja Pi
s$ Mi^haud sanoi vuonna 1922 Ca
nadassa Chileen yli 4,00Q metsäpaloa
,'jötka ovat hävittäneet niin suuren
öiäärän metsää, että Halifaxista
Winnipegiin, muodostuisi siitä mai­lia
leveä kaistale. Edustaja sanoi
Paoluepäivät hyväksyvät Wel- Quebecissa yksin viime kymmenen
iesti -gommunistisen Intefliationa- .^uoden ajalla ihetsäpalojen hävit
:a neljännen maailmankongressi»! ^^^^^^ JQQ^OQQOO^J j^^j^^jj^ p^pgj.j,
ätökset ja asettavat niiden tarkan-.p^yj^ Brunswickissa samal­la
ajalla 50,000,000 koordia.
Sisäasiain ministeri Chas. Stew­art
kannatti lakiesitystä, painosta^
en, että on ryhdyttävä suurempiin
toimenpiteisiin metsäpalojen sytty­misen
ja leviämisen varalta.
fl
^^täntfönpanon jokaisen paikallis­ia
hraän ja jokaisen yksityisen; pUo-
^ejäsenen velvollisuudeksi. Puolue-ivat
tervehtivät eritoten; lieljan-i,
n öiaailmankongressin ottamaa
elta K o m m u n i s t i s e n , InteriSEttio-:
Ien saattamiseksi yhä enemmän
iteJiäiseksi, . tiukasti keskitetyksi
iiisainväliseksi puolueeksi. Puolue-i
t pitävät yhtenä Kommunisti-
Internationalen saksalaisen
ston tärkeimpänä v e l v o l l i s u u t e na
ista puolestaan tämän päämää-lähentämiseksi
solmita yhä kiin-mm&
t suhteet veljesosastojen
mssa. Puoluetoverien juurtajaksai-la
kertomuksilla tilanteesta uiko.
isissä veljespuolueissa voimme
rättää jäsenistön m i e l e n k i i n t o a ja
imärrystä kansainvälisiin kysy-ksiin.
Puoluepäivät hyväksyvät, • eritoten
,ailmankongressin Ranskan, Ita-n,
Tshekkoslovakian .ja.. Norjan
oluetta koskevat ratkaisut. Puo-lepäivät
eivät nää näissä ratksi
issa craitään . häiritsevää sekaan-lista
ulkoapäin> vaan Kommunis
n Internationalen johdolle itses-n
kuuluvan v e l v o l l i s u i i d e n täyttä-sta.
2 j a 2i I n t e r n a t i o n a l e n , sa-
Ranskan senaatti pii
kän sotapalvelusajan
kannalla
Pariisi. — Tiistaina hyljäsi se­naatti
esityksen pakollisen sotapal­velusajan
lyhentämisestä ja hyväk­syi,
sen sijaan, hallituksen esityksen
sotapalvelusajan määräämisestä puo­leksitoista
vuodeksi. Senaatti hyljä­si
esityksen 193 äänellä 108 vas­taan
sen jälkeen kun pääministeri
Poincare oli tehnyt kysymyksestä
hallituksen luottamusäänestyksen.
internationalen osoittaessa"vain
|enäisten kansallisten puolueiden
ysää suhdetta, tuntee Saksan
kommunistinen Puolue itsensä
pmmunistisen Internationalen Ja­neksi,
yhtenäisen maailmanpuolu.
osaksi.
levottomuutta sulku-herrain
leirissä
Ruotsissa
Paavi haluaa suhteisiin
Angoran kanssa
Lontoo. — Telegräphin diplo­maattinen
kirjeenvaihtaja tiedottaa
vatikaanin haluavan järjestää suo-ranaiiset
suhteet Angoran hallituk-in
kuin Amsterdamin animatUli-^ sen .|jangsa, lähettämällä , TurlTin
^ i_. ..ii pääkaupunkiin erikoisen lähettilään­sä,
joka tuntee Läheisen Idän olo­suhteet.
..
TinmiiiisiD uuHsii
TIMMINSIN JUTTUJA
Tukholma. — Porvarilehdistö
ä ilmaisee yhä suurempaa le-ttomuutta
jatkuvasti lisääntyväiii
'afliktien johdosta työmärkkinoil-
Sitä elähyttää välillä toivo, mtit-
^älillä Joutuu se pdon valtaan,
porvarislehdissä suinkaan puu-
Tetoumuksia sosialidemokriaatti-
|en hallitukseen, että tämä; laski
koko vaikutusvaltansa vaakalau-lle
rauhan aikaansaamiseksi tyo-
•ikinoilla. Näyttää melkeinpä sil-että
sanomalehdet, joiden tehta-nä
on, yksityiskapitalistisen yh-iskunnan
palveluksessa täsmälli-i
asettua työnantajain yhdistyk-puolelle,
alkaisivat vaistota, et-työläiset
ovat jatkuvien palkan-
» n n u s t e n johdosta, vaipuneet jo
;'||n syvälle, ettei enää ole mah-
••Slisuuksien rajojen sisäpuolella
•: *'<ian elinehtojensa edelleen huo-
^ 'Dtaminen.
-[a itse asiaasa~on laita'tietysti
f y a i n e n . Kaikki maaseudulta ^K-
| J f f a : Ilmoitukset .va'kuuttavat, että rilv tällä'kertaa valmiit
^1 ' « a a n vastarintaan. 14 vuoteen
I leirissä Ole - vallinnut
,t? '-amen päättäväisyys kuin nyt
l ^ u n t u u kuin olisivat työnostajat
^P''^ ' ' ' ' ^ »öinkS vuoksi
1 v u s a i n t a , että "he luopuisivat
J ^ s t a vaaömuköista^ j a a^ns-j
rauhan aikaansaamista.
%r;\ ^^öUisuusabilla Hytäyät neo-
' ^ | - « a t eivät kflitenkaan ^)ie ty^n-
Jpn taholta todistaoeet nutäSa
I ^'f. 'aBhanrakkantta, mistä i e i -
1^ " itflttnsä pnhnvat Päinvastoin
^ ^ o ^ n o j t a ole mitään toivaa
°'Jia aloilla kuin mahdoUiMsti
n . a n u i e - j a sahateollifiabdessa.
Vihan morcka, eli kanMnvallan »aa»
vutirksia aairashoidon alalla.
(Poinuksi sanottiin vanhassa
maassa eräin paikoin sellaista lai­tosta
eli paikkaa ennen (tarkoitan
sitä aikaa, jolloin Suomessa ei vielä
ollut tunnettua työläisten teuras­tuksessa
sittemmin käytetty koira
kuoppasysteemi), johon teurastetta­vaksi
aijötut elukat vietiin ja jossa
niille tehtiin viimeinen laupeus otet­tiin
henki pois.
Jotenkin samantapainen laitos on
kylässämme eräs paikka, jota tääl­lä
virallisesti sanotaan hospitaalik­si.
Se on pieni, alkujaan perheasun­noksi
rakennettu talo 4 :llä ave :11a.
^ ^ 3 joku siirtolaistyöläinen sai­rastuu
viedään hänet ensin kaupun­gin
poliisiputkaan, jossa kansanval­ta
tutkii sairasta ensin joitain päi­viä,
että mitä laatua tauti on," jos­ko
se on kuuvalo-hervoustautia tai
kuusenpihkan ja hokmännin tippo­jen
aiheuttamia jälkipoltiteita,' eli
onko tauti Mellinen jumalan ran­gaistus
syntisestä elämästä. Jos
«staapi» havaitsee taudin lailliseksi,
siirretään sairas mainittuun <hospi-taaliin>.
Siellä ovat poliisit jälleen
hoitajia—- yhtä tnörssiä» lukuun-ottainatta
(joka kai omistaa koko
höskän), pitäen visusti silmällä, et­tä
önjo tuo lailliseksi tunnustettu
tauti todellista, vai maiaako sairas
laiskuuttaan. Jos nyt, kuten luon­nollista,
sairas tällaisella hoidolla
huononee, panevat <hoitajat>, nuo
yälkpisen kansan vallan tuntosarvet
toimeeja Joptölisen kokeilun sairaan
tila» «tutkimisessaf, joka tekee rat­kaisevan
kää» teen sairaan tilassa jä
|oka todistaa pätefämmin kuin min­kään
kirjjrgin suullinen vakuutus,
••«^antajat ovat kaSken kaikki-oaelle
valtioB ty(Jtt5myy0»
että «airas köoti beikkoutaan; ei
voinut kestää hänen taudin laadul­leen
tarpeellisekgi havaittua iparan-nptkiuma
»'
"nneet\ 80,000 työläistä Henkilön näin päätettyä tämän
mMm vaelluksena Itansaovallan
sanvallan vartiat •— joilla on sellai
nen käsitys, että meikäläisen täytyy
ehdottomasti kuolla pahantekijänäi
jos ei hän olisi ennen tehnyt.pahaa
tekee se sitä kuollessaan —> tappo­rahan,
fiineyden vuoksi hautauskus-tannusten
nimellä, eikähän sitäpait;
si lakikaan keholta niin ankaraan
elämänvartioimiseen.
Vaikka me siirtolaislurjukset
olemme Qoin tarkan huolenpidon
alaisia maan valtiaiden taholta, va­elluksemme
joka mutkassa, maihin
noususta haudan pohjaan saakka,
olemme me niin muukalaismäisen
typeriä, että puhumattakaan siitä,
että osoittaisimme kiitollisuuttam­me
hoivaajiamme kohtaan, muici-semme
me ja juonittelemme hoita-jiemme
selän takana, että meitä
muka pitäisi kohdella tai hoitaa.jo­tenkin
muuten kuin maan tavan jäl­keen.
Tuollaisia oikullisuuden oireita
lienee meikäläisissä, joskaan ei al­kuun
nostattanut (sillä tyytymättö-niyyshän
on tullut mukanamme ul­komailta),
niin ainakin kiihoittanut,
ikäänkuin meidän työläisten kiu­saksi
jo joitain vuosia sitte raken
nettu, keskellä kaupunkia sijaitseva
suuri ja komea hospitaalirakennus,
mutta jota ei kuitenkaan ole vielä
pantu tarkoitustaan palvelemaan
Syy kuuluu" olevan se, että kau­punki
ja kaivosyhtiöt riitelevät siitä
cumpi näistä voimatekijöistä pääsee
eli jouti^u laitosta runnaamaan
Meihin työläisiin nähden on tieten-cin
saman tekevä kumpi meitä hy
väilee, susi tai karhu. Eri asia olisi,
jos alkaisimme miettiä, ettemme
päästä kumpaakaan noista riitapu
careista sellaisen laitoksen isännäk­si,
jonka seinien sisällä voi joskus
ulia kenenkä tahansa meistä hen-ci
kysymykseen, vaan ottaisimme
lomman omiin käsiimme. No ei isen-ään.
Leikki on aina vaan leikkiä,
sillä ensinhän meidän täytyy näh
dä ja kokea, että sivistyneen, vaj-coisen
kansanvallan hallinnon alai
sena muodostuu tuosta uudesta
chospitaalista> . vain suurempi lai
tos, jossa meille tullaan vain suu­remmassa
mittakaavassa jakamaan
tuota valkoisen kansanvallan ter
veydenhoitoa, tietysti hienostetuissa
ja monimutkaisemmissa muodoissa
Sen me kyllä tulemme näkemään
niin pian kuin nuo riitapukarit ovat
riidelleet lain mäi^äämän ajan, hiu
can vain kärsivällisyyttä, sillä lai
lisessa yhteiskunnassa elämä mennä
jollottaa laillisessa järjestyksessä.
Tyytymättömänä, mutta kärsiväl­lisenä
ja rauhaa rakastavana siirto
laisena siis toivoisin, ettei tällaisten
vähäpätöisten asiain annettaisi nos­tattaa
ilmoille meissä kytevää ja sX-na
kuohuvaa härmäläis-kansaläista
tunnettamme ja siihen verisiteillä
yhdistettyä historiallista sankari­mainettamme,
sillä sellaiseen hen
kistä hirmuisuuttamme härnäävien
ja nostattavien vaikutteiden vallas­sa
saattaisimme helposti tehdä it'
sellemme vahinkoa ja koko maalle.
Voisimme vaikkapa valloittaa koko
tämän muutenkin hajoamis- ja rap­piotilassa
olevan Canada resun.
Strateegiselta kannalta tietysti olis:
viisain tehdä hyökkäys vastustajan
ollessa heikon. Onhan meille sitä­paitsi
jo annettu tilaisuus aseistau­tua
kansallisilla aseilla tuppipuu-koilla,
joiden käyttöönkin meistä
useampr on jo pikkupojasta tottu­nut,
sekä hankittu kansallismuonaa,
silakoita' ja puoloja, jotka ovat
taattuja siitä, että ne pitävät mie­hen
vaativaisena j ä siis. tappelu tuu­lella.
Mutta vaikka nieillä onkin
näin hyvät voiton edellytykset, toi­voisin
ettei mqbiliseerausta vielä
toimitettaisi, sillä asiaa toiseltakin
puolen katsottuna, saattaisi saavut­tamamme
voitto kääntyä meille
tappioksi, Sillä meidän joukossamme
on vielä kovin paljon mannerheimi-lais-
sianpääläisen yhteiskuntajärjes­tyksen
ihailijoita, niin että me ehkä
pystyttäisimme tänne samallaisen
proletaarisen ajatuksen" basillejakin
murhaavan yhden suuren hospitaa­lin,
(Olisikohan silloin sentään to­teutettu
se meidän suomalaisten ih­meellinen
yksi-suuri-junio-aatteem-me).
Lopputulos kuitenkin olisi, et­tä
entisestä sarvikuonojen - maasta
olisimme tehneet yhden suuren si­kolätin.
Mutta iun tyytymättömyydenpi-ru
mellastaa meissä siirtolaisissa
niin vimmatusti, ettemme voi edes
keskenämme sopia keinoista, joiden
avulla voisimme yrittää-saasattaa
yleistä tyytymättömyyttä, niin täy­tyy
minun tässäkin' tapauksessa
van midipiteeni vastapainoksi esit­tää
edes toinen keino, joka korvaa
hyljätystä menettelytavasta johtu­van
tappion, eli ettei silti tarvitse
kädet laskussa seistä ja odottaa
paratiisin valmistumista. (Keino olisi
hyvin ykankertainen: vain kehoitus
käytähriössä toteuttamaan W. P:n
suomal. osaston tekemää aloitetta,
tehdä kysymys kansainväliseksi ky­lässämme,
ryhtyä korjaamaan yh­teiskunnallisia
epäkohtia lyöv. jouk­koliikkeen
täydellä painolla. Eivät
lie ole yksistään siirtolaiset jotka
ovat lapsipuolen asemassa nykyisen
yhteiskumian^holta^os kohta se
meidän suhteiBmme: näyttää eräissä
tapauksissa räikeammältä, kaikki
työläiset kuitenkin joutuvat kanta­maan
saman taakan tämän kirotun
järjestelmän ylläpidossa. Siis tyy­tymättömiä
täytyy olla kaikenkieli-sissä
Pikatkäamme ne vain ylös ja
lyöttäjiykäämme heidän kanssaan
yhteen «gänkiin» ja juonitelkaamme
yhdessä niitä vastaan, jotka juonit­televat
meitä vastaan. Keskitetyn
joukkoliikkeen 'kautta yhteen sula­tettu
tämänmaalainen ja vierasmaa­lainen
"tyytymättömyys tulee tuot­tamaan
^okö työv. luokalle hyödyl­lisiä
tuloksia.
Olen ylläolevassa käyttänyt niin
paljon «valkoista> että alle pitäisi'
oikeastaan merkitä cPunikki». Mut­ta
kun tuo kvinniansa itse rakenta­nut,
titteli on jo-, kovin ylösotettu,
niiif en käytä sitä; vaan omistan
toisen tyhmyyden esikuvan <pässi>,;
>(jolta on villat keritty, mutta ei,
sarvia katkaistu). . • ;
akiunulta
FiRE RIVER, ONT.
1]dpaturmaiten kuoleman uhriksi
j o u t u i t ä ä l l ä eräs englan­ninkielinen
mies ollessaan työssä
siltakängissä tässä Fire Kiverin sil­lalla.
Noin klo 10 a.p. putosi yi
häältä iso kahtti-timperi, joka sat­tui
alla työskentelevän miehen pää­hän,
sillä seurauksella että hän
kuoli hetkeä myöhenimin tajuihinsa
tulematta. Paikalle telegraffattiin
tohtori heti Foleytistä, vaan ennen
kuin se ehti, oli mies jo kuollut.
Siinäkin taas yksi uhri kapitalis­min
miljoonien kartuttamiseksi.
Muuten en tiedä mitään erityistä
täältä linjalta, sillä täällä on hy­vin
vähän suomalaisia, joten ei tääl­lä
ole mitään yhteispyrinnöitä. Ai­noa
jonka tiedän olevan, on ckuun-valolla>
huvitteleminen, joka onkin
hyvin yleismailmallista tällä 'kiel-toiakiaikakaudella.
Ilmat täälli ovat
olleet hyvin kevääseenpäin, joka
olisikin hyvin tervetullut taasen,
pitkän talven perästä. Muuten saan
toivottaa hauskaa kevättä Vapau­delle
ja sen lukijakunnalle.-Piir­rän
teollisen vapauden puolesta
Hummeri,:.
LEVACK, ONT.
Eteenpäin sitä täälläkin mennään,
vaikka vaan hiljakseen—- yksi päi­vä
kerrallaan. Osastollamme on ol-tft
kuukausikokoukset säännöllises-i
ensimäisehä sunnuntaina kuusta.
Toiminta- on ollut pitkän aikaa hit­aista
kun ei tällä paikalla ole ollut
muuta kuin ckoyrallinen» suomalai­sia,
vaan nyt on ruvennut hiljal-een
tulemaan lisää. Tämän .toimin­takauden
aikana on osastoomme lii
-ynyt seuraavat toverit; Toivo ja
: Ars. Lehti, Toivo ja Mrs. Niem;
Vili ja Mrs. Koski, Matti ja Mrs
Ojanen, John ja Mrs. Suoranta
Aug. Anttila; Pitkästä aikaa nyt on
meillä taas huvitoimikuntakin ja oh
se jo saanut kappaleen näytettyä
, ä toista ovat hommassa. Lykkyi
vaan tykö ja kyllä siitä hyvä tulee
ViimeiieMa Ofuton kokouk*e««a
eräs cvanhan» maan poika näytt
Suomesta tuotua jäsenkirjaansa sil
ä kuten hän sanoi, ei hän haluaisi
ulia miksikään silmätikuksi tällä
paikkakunnalla.^ Päätimme kirjoit-aa
hänen suhteensa Suomeen ja ky­sellä
hänen menneisyyttään; siihen
asti olkoon vapaana kuten muutkin
cun saamme vastauksen, Aluetoimi-cunnalta
tullut pöytäkirja luettiin
pantiin failiin. Osastoamme edus­tamaan
aluejärjestön kokoukseen
valittiin Kalle Sorjonen,
Työt paikkakunnalla ovat lisään­tymään
päin ja komppanian supin
antamain tietojen perusteella tulee
kaivanto ja rakkahaussi ensi kuun
usta kahdelle vuorolle. Nikkelin
cysyntä näyttää siis kasvaneen, eikä
hummakaan, sillä sen hinta on ny
cyään alhaisempi kuin ennen sotaa
I
I
I
I
ja tänä vuonna on se järjestetty kilpailun muotoon. Maaliskuu on
kautta aikojen tunnettu vallankumouksien kuukautena, ja nyt
on järjestömme keskusvirasto julistanut tämän kuukauden nais­ten
punaiseksi kuukaudeksi.
Mitäkö tämä sitte tahtoo sanoa? Se tahtoo sanoa meille että
nyt heitetään kaikki arkihuolet sivuun ja kohdistetaan kaiken
toiminnan kärki Toverittaren levitykseen. Myrskyn tavoin nyt
kaikuu kaikkialla armeijamme sotahuuto ^^tilaapas Toveritar"
ja "miksi ei täti tai setä tilaa Toveritarta'*. Se kierii idästä län­teen,
etelästä pohjoiseen kautta laajan Amrikan ja Canadan.
Joka ei kuule aikuisten asiamiesten ääntä, hän kuulee sen las­ten
suusta.
Eräs toveritar kirjoittaa meille keskivaltioista: «Uikallan lanoa, «tlä yk»tn nBittä . kolmesta,
Michiganin, Minnesotan ja Wisconsinin valtioista voidaan saada noin 2,000 uutta Toverittaren ti*
lausta tämän Idlpailun aikana.» —- Tämä on kaunis ajatus. Jos mc kaikki ajattelemme näin opti­mistisesti,
niin ei ole ollenkaan vaikea nostaa .Toverittaren tilaajaniäiirää 6,000:11a. Tämä on levi-tysosaston
toivomus. Kuinka tässä käy. Sen näemme kilpailun loputtua.
Astorian osaston kirjallisuuskomitea järjesti pikkulapset hy­vin
kilpailuun. Ihanneliitostä ottaa 19 pikkuproletaaria osaa kil­pailuun
ja Nuorisoseurasta 5. Näiden pikkukilpailijain nimet
ovat: Elmer Johnson, Elma Kari, Irma Konttas, Sylvi Junttila,
Sylvia Turve, Paul Siro, Viljo Pelto, Leo Hakola, Hilja Sun-narborg,
Ester Järvi, LilHan Lassila, Bertha Kamula, Sylvia
Lundholm, Lilly Latvala, Ressu Hyrske, Elsa Hakola, Bernhard
Kekäläinen- Harold Lamppa, Toivo Sipilä, Aino Mäki, Gertrude ^ |
Kaario, Jennie Jaakkola ja Lila Thompson. I
Kirfallisuuskomitea omasta puolestaan järjesti Astorian pik­kulapsille
kaksi erikoispalkintoa täällä ja lapsilla näyttää olevan
I kova kilpailu, että kuka se palkinnon saaja olla mahtaa. Ja
I olemme varmat että Astorian pikkuproletaarit ovat asialla omas-
^ ta kohdastaan.
Tämä sopisi ottaa huomioon toisillakin paikkakunnilla. Jär­jestäkää
lasten armejat hyväänkuntoon, jos nyt voimme orga-niseerata
lapset toimintaan tässä ryntäyksessä, niin seuraavalla
kerralla he sitä tulevat meiltä kysymään ilman suurempaa jär­jestelyä.
Nyt kaikki mukaan Toverittaren levitykseen. Alkakaa heti
ensimäisestä päivästä. Nyt koetetaan kuinka korkealle Toverit­taren
tilaajamäarä voidaan nostaa.
Tervehtäen:
^^^^^^^^^^^^ W
(Canadan liike tehtävä Vapauden kautta.)
I
I
I 1
eriävän, beimoby5kkäy»tä vastusta-i
OS sen voi uskoa).—Kaivantojen
omistajat tulevat saamaan lisää
voittoja ja meillä työläisillä tulee
olemaan se, <hyvä aika>.
Eliasta asiasta minun pitäisi pi­tää
ripitys kylämme ihmisille. Se
on pyähkouluasiä. Täällä nimittäin
suomalaisissa on vielä niin leväpe­räisiä
että antavat lapsensa mennä
sunnuntaisin tuota kirottua hapa­tusta,
josta me itse olemme koitta­neet
jo aikoja sitten vapautua, kuu­lemaan.
Jumalan selän taakse, ni-tenkäs
muuten. Ettekö te muista
kuinka me ja meidän vanhempamme
olemme rukoilleet, toivoneet ja raa-kaiken
turhaksi huomanneet, niin
sitten annainme omien lapsiemme
kaikessa välinpltämättömyydess
mennä ja kuunnella sitä samaa ty
perää oppia. Ja .tämä kaikki saat
taa tapahtua kahdennellakymmenel
lä vuosisadalla ja vielä sellaisten
kotona jotka ovat olleet <mukana>
toiminnassa pitkät ajat. Eiköhän
ole parasta, että opetatte lapsenne
pitämään huolta itsestään täällä
maanpäällä niin kauan kun he ovat
täällä ja huolehtikoot sitten haudan­takaisista
kun ensin sinne joutuvat.
Miksi ryöstää heiltä heidän sunnun-tainsa
silloin kun se heillä vielä on
vapaata leikkiä varten ja lähettää
ne kuuntelemaan sellaista juttua
josta he ehdottomasti tietävät yhtä
paljon kuin nekin jotka heitä opet­taa?
Heillä ei ole vielä samaa jär­keä
päässä kuin teillä aikuisilla, jo
ten he eivät voi vielä niin asioita
käsitellä kuin te ja niinollen ovat
alttiit uskomaan melkein mitä hy­vänsä,
kun sen aikuinen ihminen to­sissaan
sanoo. Pitemmittä puheitta
opettakaa siis tuo sillä
Jseimmat meistä kavatus vie
harhaan.
CJskomme opit, jotka kuullaan
varhain.
'appi sitten amman työtä jatkaa,
ojasta kasvaa mies,
On aasi pitkin matkaa.
Teidän Tulimiekka.
Hautamäki tulee. Vaan toista se
on täällä Hesperossa, ei olla var­moja
jos sen kyyti ylettyy tänne
asti. Kävi hän täällä viime vuonna
ja siemenen kylvö tekisi hyvää nyt­kin,
vaikka A. Hautamäen viime
vuotinen kylvö taisi joutua jääsa-teen
murtamaksi, cli hävittämäksi.
Esimerkki on siinä, koska ei ole nä­kynyt
orasta, vaan joissain toisen­kielisissä
se on vähän elänyt, koijka
vieläkin muistavat ja toivovat saa­van
paremman sadon uudesta kyl­vöstä.
Tässä saan kertoa, että Eck-villestä
lähtee joukkue eli noin 14
perhettä Neuvosto-Venäjälle, Aiko­vat
asettua maata viljelemään Mus­an
meren alueelle. Nämä perheet
cuuluvat virolaiseen kanBallisuu-teen.
Peter Herman on jo lähtenyt
etukäteen New Yorkiin ostamaan
maanviljelyskonelta, jota varten
heillä onltukpsastoOmus-hrdluetaao
leille on varattu $20,000 rahava-rasto,
johon Peter kai onkin ete­vin
mies joukosta. Tällä yhdistyk­senä
on aikomus ottaa 10,000—12,-
000 eekkeriä maata. Onnea vaan
matkaile ja menestystä perillä. Nä­mä
virolaiset ovat vapautta harras­tavia
ihmisiä, Tottapa niiden silmät
ovat aueiincet kapitalistisesta unes­ta,
koska lähtivät siihen vapaaseen
maahan missä saavat tasa-arvoisu;!-
HESPERO, ALTTA.
Koska ei ole ollut pitkään aikaan
Vapauden palstoilla mitään täältä,
aijon katkaista sen äänettömyyden,
aimat ovat olleet sekavia. Ensin oli
kauhean kylmiä yli 50 alapuolella
nollan ja sitte se muuttui yhtäkkiä
nijn lämpöiseksi, että näytti 80 ylä­puolella
nollan ja vei lumen pois
melkein kokonaan ja nyt.lumisade
tuli yhtäkkiä oikein Porvoon mital­la.
Täällä Benalton ympärillä ol-öli
eksynyt siihen nurkkajutuste-iukokoukseen,
jos ei justiin kokouk­seen,
niin ainakin naapuriin. Sillä
tämä sama juttu On alkuaan niistä
nurkkajutusteluhenkilöistä, jotka ei-viit
muuta yritäkään, kuin naapuri­aan
Bokaiflta jos jollain tavalla ja
mitä törkeämmin osaavat. Tuntuu
sillä, että tämä «Kulkuri» on hy­vinkin
paikkakuntalainen ja kuulu­va
siihen nurkkajutustelukoplaan,
vaikka hän näin naamarin takaa kir
joittaa. Vaan minä sanon teille ker­ta
kaikkiaan, että ottakaa naama­rit
jiol^-jo-ajoissar sillä riisuttava
ne • ori kuitenkin ja kulkekaa sitä
rintamaa kohti, mikä on meidätkin
pienviljelijät pelastava.
Ja vielä näihin samoihin juttui­hin
ottaa osaa hyvinkin nuoria, joi­den
tulisi olla eturintamalla. Mutta
el vahingossakaan vaan erehdy kos­kaan
tulemaan osaston kokouksiin,
vaan kyllä muuten osataan suuta
repiä. Tulkaa kerta kaikkaan osas--
ton kokoukseen ja yhtykää jäse­neksi
ne jotka ette viölä de, siellä
voidaan päättää asioista, joka tyy­dyttää
meitä kaikkia, sillä siellä
voi ottaa selkärankahierontaa sen
kun kukin haluaa sitä hyväkseen
käyttää, voisipa olla yhtä varma
kuin Wenthworth, että kyllä basil­lit
lähtevät, olipa ne sitten mitä
taneet ja sitten kun olemme sen'laan iloisia kun näkevät että A.
den kaikkien kesken. En voi sanoa j laatua tahansa. Enin osa ihmisiä
että kuinka kauan se meidän ovi sairastaakln vain järjen vähyyttä,
aukee niillä kapitalistisilla saranoil- Niinpä täälläkin ja tämä johtuu sel-a.
Olisi toivoni että ne^ kerran pos-> Itärangasta, onpa niinkin pahasti,
taisi ja että me työläisluokka sai-^, ettei ole selkärankaa enää ollenkaan
simme ne korjata oman tahtomme'Ja näin ollen kun sitä hierottaa ker-mukaan.
Piirsi Koulupoika. ta kuukaudessa, joka ensimäinen
sunnuntai kello l:stä . 5 :teen ilta­päivällä,
niin olen aivan varma, et-'
tä on parantumiseen toivoa. .'.
raava hieronta tulee tapahtum-tn
huhtik. 1 p. Wane YUsen talolla,
niin silloin kaikki mukaan.
En rupea osaston toiminnasta tä­män
enempää selkoa tekemään, toi­von
että raportteri tekee sen itse.
Yksi joukosta.
WHITEFISH, ONT.
Täältä olleessa «Kulkurin» kirjo-tuksessa
joka oli Vapaudessa N:o
24, jossa hän teki havainnoltaan
tämän pikku farmikylän suhteen,
m^m, hän huomaa meidän koulumme
erittäin epäterveelliseksi. On paha
sanoa, mutta täytyy, että Kulkuri