Vapaus, April 9, 1957

              $!W'2 Tiistaina, huhtik. 9 p- ~ Tuesday^ April 9, 1957
«VAPAUS
Oagan' ot Hnnlah Camdlnm. 'Es>
tsbUshed ftov. 6. 1917, AuUiorized
•s-secsoDd dass nutO by ^ Post
Office Dqmrtment, Ott8wa, Pub-
:lUlied - thrfce weeUyr.-T^
;Tbin8da5« and Saturdays by Vapauf
PuUUbing Coibpany LttL. at 100-102
a m 8 t W^ Sadbttiy^ Ont, Canada
Telephone»: Bas;0Iflce06. 4-4264:
Edltorial Office OS. 4-4265. BXanager
E. B u k s i . Editor W. Eklund. Mailing
address: 'Box 69, Qodbuiy. ;Qtttarfo.
Advertising rates: tipon appIicatiOD.
Tiranslation free of chatge.
TILAUSHINNAT: .
Janadassa: 1 vk. 7JOO% UC. 3.75;
, 3 kk. 225
ehdysvallolssa: 1 vk. 84W'6,kk. 430
iuomessa: 1 vk, aSO 6 kk, 4.7»
Mitä nniul sanovat
- 2917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
' £. Herbert Normanm murhasta
Kukaan alahuoneen jäsenistä ei esittänyt eriävää mieli-
^-pf4^tta'|kun CCF:n edustaja Alistair Stewart sanoi torstai-
.sessa istunnossa, että Canadan Egyptin lähettiläs E, Herbert
.M^oinan "murhattiin panettelulla, »kuten hänet olisi mur-r
^'hattu iskemäUä veitsellä selkään".
Ja kaikki parlamentin jäsenet yhtyivät ulkoministeri
^earsoniin kun hän torstaisessa istunnossa esitti suruvalitte-lunsa
«mr. Normanin ennenaikaisen kuoleman johdosta ja sa?
^.jnaatla ilmaisi paheksumisensa Yhdysvaltain senaatin 'ftur-
£^V3ri1isniiwaliokun^ uhrina mr*
Norman kuoli.
' V * * " Kaikki ajattelevat canadalaiset yhtyvät varmaan puolue-
; Ja 5 miiista järjestöyhteyksistä huolimatta ' ^yppositiojdhtaja
joka ehdotti mielenosoituksellisesti, että parr
>-J|am4nttita]oh lippu laskettaisiin <mr. Normanin kuoleman,
^ohjdosfa^puölitankoon/ Omaa kommunistivastaisuuttaan ko>
iTDlliaen mr. DiefenbaOcer lisäsi, että mr. Normanin tapat&sen
^i^;^osta olisi täällä Canädassa'päätettävä, ettei arvostelussa
käytettäisi seUaisia ''sanoja, jotka murskaavat sydämen ja
sielun niiltä joita'vastaan hyökätään".
. Meidän lehtemme Vapaus yhtyy täydellisesti alahuoneen
"loiretaiseen^ mr. Nor-yixiaMn
ennenaikaisen kuoleman johdosta. On todella, vali-
-ietiavaa,^ kuten CCF:n edustaja mr, Stewart sanoi, >kun mr.
jCfonnanin kuoleman aiheuttajat ovat Canadan "lain ulottu­man
ulkopuolella^'. Mutta sitä tänkeämpää on todeta tämä:
H , . ^ « i . E i ole^fittuma, että mr. Norman joutui ^'entisen kommu-
'nisiin" lausuntoon perustuvan panettelun uhriksi. £ikä liioin
-pidä'pai]^ansa se, että ainoastaan jot/kut "yksilöt** syyllls-
Ifpit^St Yhdysvalloissa mr. Normanin mustamaalaukseen.
% ^ Tosiasia nhniitäin on, että niin pian kuin,lähdetään "aja-
* *^tusten kontrollin" tielle ja. toimitaan "ajatuksia" paljastavien
«ibniantajaintiejtojen perusteeUa, päädytään myös siihen, että
Ooku "entinen kommumsti" tai "entinen" muu keksii mieli-
^^Myitufc^llisia<"todlstusai;iehistoja**---sillä ilmiantajan "koi- ,
, AneK^rmmei^tä hopeappnninkiä" tulee vasta sitten kunjqn " i l - (
^^oiantoja" tehty. ^Jos ilmiantajalla ei ole tosiperaisiä tietoja, ,
iliiitthänen täytyy keksiä juttuja kurjan, henkensä ylläpitämi-,,
/i^'l,;.y^ikk^'.i?are3npi olisi, e^tä mjrllyhkivi ripustettaisiin ,
, ')l(ianen-kaulaansa«ja hänet upotettaisiin) meren syvyyteen,tku- *
ihn^^T^^a^tussfi sanotaan': piistä; jotka ^^pahen^ayat ihdeh i
^^^nemmlstäl!.• .u ^ ; ' . i^r.. .
- ! >V.' että''Yl)dysyaltaIn seniaaUn nöitajahtikomitea' voiu
i^iistämaalata yhdysvaltarlaisten lisäksi myös canadalaisia *
.'patriootteja, ei johdu joistakin' "pa'hoista yksilöistä", vaan
VVhdysvalt^in TiaUituiksen nykyisestä politiikasta, joka tietty-
:^p|lfi;yideinjerusteella suosii hysterian lietsomistapa ihmisten '<
•?*^Ätusten. kontrollia". Yhdysvaltain hallitus on loppukä-
4essä/vastuussa, tästä noitaja'hdista. '
Tällä polijälta'kun asiaa katsotaan, silloin on todella
>yytä korostaa, kuten menetteli oppositiojohtaja Diefenbaker,
.'.että meidän' tulee Canädassa luopua .kerta kaikkiaan siitä
'i^ienenhysterian" ja "pienen punakauhun" lietsonnasta, mi-»
^Jiin olemme viimeaikoina niin hälyyttävässä fnäärassäiVajon-
'neet. - Jos oppinut ja tietoinen mies, kuten mr. Norman, voi­daan
ajaa panettelun ja mustamaalauksen avulla itserniuv
: ha^A niin mitä sitten tapahtukaan niille tavallisille kansan
, miäifll^ naisille ja jniltei lapsille, joiden tiedetään joutuneen
» "väärien ajatustensa" vuoksi täällä poliisipainostuksen alai­siksi?
Juuri'tämä^ oli oppositiopuolueen johtajan, mr. Diefen-bakerin
ja Ontarion CCP:n jaostc n johtajan mr. MacDonaldin
mielessä kun he mr. Normanin tapauksen yhteydessä kiinnit­tivät
huomiota siviilivapauksien puolustamiseen täällä koto­na.
Juuri tähän velvoittaa meitä kansakuntana mr. Norma­nin'
traagillinen kohtalo.
KOMENfO TAKAISIN!
. . DuUesin pUcakirjoUtajat
kirjoittavat jokaisen bäDen*; lausu­mansa
>sanan sanpmaleSitien haas­tatteluissa,
kirjoittavat ne koneella
puhtaaksi -ja antavat -JiSnQUe ko
pion,
rxäten käy niin, että kirjeenvaih­tajat,
jotka ovat kuulleet faanen sa­noneen
jotain, usein Jukevät kirjoi­tetusta
haastattelun tekstistä, että
hän on sanonutkin jotain aivan ?r>;
laista. Näin tapahtui jälleen tiisttif
sessa haastattelussa.
"Hän sanoi kirjeenvaihtajille, et­tä
Y K : n pääsihteeri Hammarskjöld
oli edistynyt tuntuvasti Jceskus .e-luissaan
Egyptin pääministeri Nas­serin
kanssa,
"Jostain syystä Diilles oli ajatel­lut
asiaa uudelleen ja päättänyt ko-irostaa
vähemmän edistymistä. Puh­taaksi
kirjoitetussa tekstissä tiäa
vaihtoi tuntuvan ed;-styk3en 'joksi-khi
edistykseksi'.
t i l a i n e n käyttäytyminen johti
hänet kovaan väittelyyn kirjeen
vaihtajien kanssa^Viime syksynä
kun hänen lokakuun 2 päivänä 1036
pidetyssä haastattelutilaisuudessa
häneltä kysyttiiir raportteeratusta
hajaannnuksesta •^Yhdysvaltain ja
sen liittolaisten Britannian ja Rans­kan
välillä.
"Hän sanoi, että 'on olemassa
joitakin erimielisyyksiä.' Tässä kie­lenkäytössä
asetettiin erimielisyy­det
nykyiseen aikamuotoon^ antaen
sellaisen vaikutelman, että jotain
oli vielä tapahtumassa.
"Mutta hän korjasi sen . . . . s a ­noen,
että 'on ollut joitakin e^mie-
Usyyksiä'." — A P uutisticto Wash-ingtonista.
Suurlcamppatiu atomias^ita^^^^^^^^^
M-Raiduuuififfivosta^ |biinis1^ V .
kokouksen v^tponius ^sodanuUooi torjunuseksi
, BertilnL Maailman Bajahan-neavQston
- toimiston kokouksessa.
Joka pidettLo.maalls- ja finhti-kuun
vaihteessa Berliitaissä, hy­väksyttiin
ihmiskunnalle osoitet­tu
vetoomus atomlpommlkokellu-
Jen kiellon aifcaansäamisekn, ve­toomuksen
liittyvä kommunikea
sekä päätöslauselma kansainväli­sestä
tilanteesta. Edelleen päätet­tiin
kutsua Maailman Ranhann^u-vosto
koolle ensi kesäkuun 10~
16 päiviksi KoIombocaCeyloi^lla.
Kokousta selosti huhtik. 2' pnä
lehdistölle järjestetyssä tiedpitusti-laTsuudessa
canadalainen pastori
James Endicott; Lehtimiesten ky
symyksiin vastasivat hänen lisäK-s
^ n ~mm, professori Hirano Jiapa
Bobby Morrow^on
n o p e a ^ lkimni(M9sa
Austin; Tex.-^Melbournen olym­piakisoissa
kunnostautunut Bobby
Morrow osoitti viime sunnuntaina
täällä pidetyissä-kiTpailuissa olevan­sa
nopeassa kunnossa.'
Hän juoksi 100 jaardia maailms.t-'
enriätysajassa 9,3 j a ' auttoi viesti-jouklnieen
4x100 jaardin edestakai­sin
juostavassa viestissä' uuteen
maailmahennätysaikaah 40 2. ' /
Edellisenä perjantaina^ juoksi
TaxasihjoukkUe 880 Jaardin vies­tin
ajassa 1.22,7, joka myöskin on
uuil M^niiätys. " •
Israel pahentaa omaa asiaansa
Xähdettyään isoisten puolesta haijyilemään ja joudut-/
tuaan sen johdosta ensin hyökkääjän kirjoihin maailman
.yleisen mielipiteen edessä ja sitten perääntymään Egyptistä
v^>4iantä^ koipien välissä kuin^^^ viime
^vikcUa kovaäänisesti, että sen laivat ampuvat tiensä auki
Suezin kanavalle ja sen läpi,'huolimatta lainkaan siitä mitä
' . £gypti ja muu maaihna asiasta sanoo.
Suuret jiuheet eivät tietenkään suuta halkaise, eikä ku-vkaan
öle (kieltänyt sammakkoa luulemasta itseään suureksi ja
: voimakkaaksi haraksi. Mutta Israel pahentaa' ärhentelyllään
4ivain;omaa asiaansa, sillä sen äskettäin Egyptistä saainat'''^^^
< .pot voitot'' — joista se on rinnuksiaan kohennellut — olivat
mahdollisia vain sen vuoksi kun'Israel sai alusta pitäen
• Ranakani^ilmavoimien välitöntä apua tilanteessa missä Egy^
Ijouiui keskittämään päähuomionsa Britannian ja Ranskan
^[ yhteisesti aloittaman hyökkäyksen vastustamiseen.
t Totta tietenkin on, ettei Israel ole nyt aivan avoimesti
v^tihannut 'ampumalla; raivata tietään Suezille. Mutta UP-I
AI?m Jer4isalemin uutistiedoissa huhtikuun 1 pnä selitettiin
«Israelin asennetta ja kantaa seuraavasti:
i "Israel aikoo pakoittaa ratkaisiiUn kysymyfksen Suezin
|;|;kanavan vapaasta kauttakulusta, ilmoitettiin täällä tänään.
r|Jsraelissa oleva eräs hollantilainen kauppavaltuuskunta lie-^
' doitti, että Israelin korkeista hallituspiireistä ilmoitettiin,
yjptta^lsraelin lipulla varustettu laiva liittyy pian laivasaat-
!.|titeföeen tarkoituksella kokeilla Egyptin presidentti Gamal
^Abdel Nasserin aikeita.
^ • r ' ' ! M e kalkin tiedämme mitä tulee tapahtumaan*, keirot--
* tiin Israelin virkailijain sanoneen. *Meidän laivamme ja "las-
Ittlname Icaapataan ja iniehistö pidätetään. Mitä t£qc>ahtuu sen
I jälkeen^-sillä tulee olemaan huomattava merkitys.'
;;W//**fcraelilaiset inttävät, että Israelin laivakulkuun mikä
'' ^^läihansa sekaantuminen kanavalla täi Aqaba ladidella on 'sota-
A^^imenj^ide*. '
'%fr ??»lee hankkimaan sopivassa tilanteessa .va-
/jf^ptuija^l?^^ Suezin kanavan läpi* sanoi (ulkominis-'
"-5n)ri>uHemies . . ."
Israelista-'tuU^viime^viikicäla
i!,f||i^^)/|luliemies . . . "
paljon muitakin tämänsuuntai-'
siä räiljeitajulisiuksia — ts-'
raeiin, ^V|t^spnrit uhkailevat-ni^
elkg: layoi^esti, ja, sj^noyat
asiallisesti, että tsrael tulee
ampumaan: tiensä Suezin kana­van
l ^ i .
' Näin ei kuitenkaan Israelin
ongelmia,: ratkaista. Päinvas-oin
Israel pahentaa siten suh­teitaan
arabimaihin, joiden
naapurina sen täytyy oppia
elämään.> SelVaäsmyöson;että
sraelin hallitus jaticaahäijyi-yään
nimenomaan siinä toi-f
vossa, että se tulee saamaan
iukan tullen suurempien apua
a ymmärrystä. Mutta maail­man
yleinen mielipide on siksi
valveutunut, ettei siitäkään ole
apua.
Suoraan sanoen me toivoi­simme,
että Israel saisi vapaan
kauttakulkuoikeuden Su e z i n
kanavalla kuten Icaifcki muut­kin
maat. Tämä pitää paik­kansa
myös Aqaba lahteen
nähden. Tosiasiassa meistä
tuntuu, että niin väärässä kuin
Israelin hallitus olikin- viimei­simmässä
sotaserkkailussaan, ja
niin oikeassa kuin Egypti oli­kin
vaatiessaan, että Israelin
hyökkäysjoukkojen pilaa pois­tua
viimeistä miestä myöten
Egyptin maan kamaralta —
Egyptillä ei ole j nyt enää mo­raalista
oikeutta kieltää Israe­lin
laivoilta Suezin kanavan
käyttöoikeutta. Mitä kauem­min
Egypti estää Israelin käyt-tämästä
tätä vesitietä, sitä vai-keanunaksi
tulee sen diplomaa­teille
puolustaa tätä kielteistä
asennettaan. ,
Me siis- toivomme, että Sue­zin
' kanava avattaisiin myös
Israelin laivoiUe; Uskomme
myös, että näin tulee ennem­min
jtai myöhemmin tapahtu­maan.
Mutta jos Israel uhkailee ase­voimilla
ja puhuu tiensä auki
ampumisesta Suezille, niin "sil­loin
se törmää päänsä, suoraan
yleisen mielipiteen imurtuma-tonta
kiviseinää vastaan. So^
dalla ja voimi&einoillauhkai­lemalla
Israelin hallitus pitää
maataaii eristetyssä asemassa
ja 'kasvattaa maailman yleistä
mielipidettä itseään - vastaan»^—
mikä tarkoittaa sitä, ettei Is­rael
saisi tätä Sjuezin kautta-kulkuoikeutta
lainaan— tai
ei ainakaan niin kauan kuin se
pitää oikeuden ' - jumalanaan
miekkaa-ja tjrkMä. -
nista j a touva Isabelle Blume Bel­giasta,
s
Berliinin vetoomuksen tarkoituk­sena
on saada aikaan uusi kamppai­l
u koko maailmassa atomiaseita vas­taan;
Vetoomuksen tunnetuksi te­kemisen
itiuodoista tulevat pettä­mään
kunkin maan rauhanpuolus­tajien
järjestöt. Jotkut Taubanko-miteatp^
yvät ^epäilemättä ^kerää­mään
allekirjoituksia kuten Tukbol-man^
vetoomukseenkin, lausui pasto­ri
En^cott:
Saksan kysyinylcsenV muodosta­man
vaaran lisäksi käsittelee pää­töslauselma
niitä varoja, joita ih­miskunnan
rauhalle merkitsevät uu­sien
: vihollisuuksien lietsominen lä-bi-
idässa ja sota Algeriassa. Saksan
kysymyksestä : sanotaan päätöslau­selmassa::
'HSuroopan sydämessä o-vat
Saksan jako, Länsi-Saksan jäi-leenvarustaminen
- ja - sen - armeijan
varustanUnen atomiasein Pohjois-
Atlant'n läton ^puitteissa luoneet
vaarallisen tilanteen. Näin synty­nyt
vaara voitaisiin torjua vetämäl­lä
pois kaikki miehitysjoukot ja sol-miamalla
suurvaltojen välillä sopi­mus,
joka tekisi; mahdolliseksi S ^ -
san molempien osien eroamisen so­tilasliitoista.
'Eurooppalaisten' lai
losten^ntstamisella kuitenkin li-,
sätään .mainittua vaaraa, koska ne
syventävät Euroopan jakoa ja salli­vat
Länsi-Jaksan, fvafmistaa atomia­seita".
James'Eifdicottvlausui lehdistö-
; k o n f e r e i u e i 8M Jlsäi^ vMaailman
^nbanneuvftstön % -
kaikkia sotllaslUttoja n i i n Poh-joisAtlstotIn
ilttoa kuin Varso­v
a n sopljDUistakin.
Päätöslauselmassa sanojan edel­l
e e n viime vuosien osoittaneen, että
maailman julkinen jnielipideö voi
vaikuttaa ratkaisevasti .£apabtmiiien
kulkuun. TämähedeUytyksenä on-,
että kansat säilyttävät Geneven ja
Bandurigin hengen ja:kel}ittävät si­tä
j a vettä ne tukevat maailman xaii-banUikettä
sen ponnisteluissa jär­jestää-
kaikki erimielisyydet neuvot­telujen
tietä.
Japanin Rauhankomitean pääsih­teeri
professori Hirand ;selqsti vas­tarintaliikettä^
joka o n levindyt ko­ko
Japanin kansan keskuuteen Eog-launin
l^allituksen aikomusten tul-tua^
tunnetuksiÄkokeilla vetypomme
ja Joulusaarilla. Tähän mennessä
on jo 34 miljoonaa japanilaista alle­kirjoittanut
vastalauseen.
>M-Baiiliaiiiieuvo£ton
Berllmin vetoomus
Koera^yiykset Jatkavat. Ne le­vittävät
Hmaaa stnmtitim 90:tä
Joka saastuttaa inaan' ja ved«n.
Syöpä Ja lenfcemla ovat seurankset
Jos kokelloja jatketaan, niin mo-sukupolvien.
terveys vaaranner
taan ja niiataan Ihmjnten elämää.
Erikoisesti ovat lapset^vaarassa^.: .
Atomisota t n h o ^ miljoonia i h ­misiä
ja aätioittäisi koktonaiset
maanosat - Ei millään maa, ei mf-kään
kansa halaa tätä sotaa. Siliä
hnolimatta sitä valnUstellaan aivan
avoimesU ja monet iluniset suhtau­tuvat
tähän mitään tekemättä. '
. Yhdysvallat ja Neavostoiiitto jat­kavat
vetypommikokeilujaan; niSilh
ailoM) ryhtyä myös Britannia.
Me vaadimme kokeDnjen lopet-mista
heU.
Lastemme elämää on suojeltava.
V aatrimnksemme täyttäminen
saattaisi iiaUitukset sopimaan ato­miaseiden
hävittämisestä ja itse so-,
dan hylkäämisestä.
. Jos ihmiset kaiidssa maissa ko­rottavat
äänensä, ^ tullaan-; heitä
kuulemaan. Vielä voimme välttää
vaaran.
HnhUknon 2 päivä 1957 Berlii­nissä.
il*
" N i i n , 'hyvä äiti, ei teidän tarvitse pelätä lapsenne sairas^
tuvan polioon."
UUSI MORFIINIKUURI
Koitui KUOLEMAKSI
— Norjan länsirannikolla oli w .
1956-57 talven ^sillisaalis vain 560r
000 tonnia verrattuna ennätysmäi­seen
960,000 toimiin edellisenä tal­vena.
Kolmen maanosan portti -
Makarioksen Kypros-kaaväilii
Kyprolisen kysymys on joutunut
uuteen vaiheeseen Englannin suos­tuttua
vapauttamaan saaren kreik-
^ l a i s e n - : väestön ; vapaustaistelun.
johtajana ^^tarkoitetun «arkkipiispa
Jtlaliariolcseli.. Piispa;^on' knlteniidni
klelitäytyosrt nenvotteinnasta vasta-: •
rinnan -lopettamisesta jos iiänta ei
päästetä Kyprokselle. Vapauttami- ^
sen -katsotaanLalhenttaneeu ' lordi-presidentti
SailsbniTn'eron.'ja:'nyt
jo enteillään: halUtöspnlaa Englän- <
OIi^lilfelia'^ryb3i:-'Ustoria!lis^^
'iieteeilinenlcatsaus 'Kyproksen vai­heisiin.
Kypros on e n g l a n t i l a i n e n siirtomaa.
Joka^ sijaitsqe yälimerea koUIisosassa.
Sen 'etÄisyys.Tuikin rannikosta on
vain'70 k m j a Syyriasta: 110.km*. S a a ­r
e n p l n t a - a l a o n 9^51 neliökilometriä.'
_ Saaren asukasluku' o n . noin.500,000
henkiiöärjöis£äT801>rosentfia k r e i k k a ­l
a i s i a J a : 18 prosenttia turkkilaisia.
Tärkein ^elinkeino on maanviljelys;
Joka kuitenkin kärsii: kuivuudesta.
Maaperärikkauksista ovat tärkeimmät
r i k k i k i i s u , asbesti ja kipusi. Suuria
tuotantolaitoksia el saareOla ole. Kär
siteoUlsuustuotteista ovat merkittä­vimmät
matot, s i l k k i - j a p u u v i l l a k a n ­k
a a t sekä s a v i - j a nahkavalmisteet;
EDULLINEN SLTAINTI
A l a a n t i e t e e l l l s e n asemansa tokla
K y p r o k s e l l a on \ s u u r i strateginen
merkitys. . S i j a i t s e e h a n se kolmen
maanosan, Euroopan. A a s i a n j a Afri­k
a n m e r i - Ja l l m a t e i t t e n risteyksessä.
Pitkän h i s t o r i a n s a a i k a n a Kypros on
o l l u t m i l l o i n minkäkin vieraan v a l ­l
o i t t a j a n alaisena. N o i n kolme vuosi­sataa
jQUtui. saaren väestö olemaan
T u r k i n ikeen alla. Venäläis-tuikki-l
a i s e n sodan seurauksena viimemai­n
i t t u k u i t e n k i n l i e i k k e n i n i i n ettei
kyennyt torjumaan E n g l a n n i n v. 1878
esittämää vaatimusta saaren "väliai­kaisesta"
h a l t u u n ottamisesta. Tällair.
nen: väliaikainen englantilainen her­ruus
J a t k u i k i n sitten a i n a ensimmäi--
seen maailmansotaan saakka. K un
T u r k k i tällöin taisteli fcelsarini^n
Saksan r i n n a l l a ympärysvaltoja vas­taan,
katsoi E n g l a n t i väliaikaisuuden
riittävän j a o t t i K y p r o k s e n haltuunsa.
Toukokuun 5 p n ä 1925 K y p r o s j u l i s ­t
e t u i n v i r a l l i s e s t i brittiläiseksi s i i r t o ­maaksi.
Saaren pääkaupunki Nicosia
o n englantilaisen kuvernöörin, Jona
ixykyisin toimii sotamarsalkka H a r -
d i n g . asuinpaikkana. Englanti J on
dostaa h i t o n E l r e i k a n kanssa.
Taistellessaan vapausliikettä vastaan
englantilaiset käyttävät hyväkseen
kaikikia kehtoja. 'Hajp,lta Ja halUtse-periaatteen';
mukaisesti he .lietsovat
kansalllEVihaa saaren kreikkalaisten
Ja t u r k k i l a i s t e n asukkaiden keskuu­teen.
' Päästäkseen ^saarella l v a l l i t s e ­vasta
pitkäaikaisesti' sotatilasta ' E n g -
selle. Vapauttamisen: ehdoksi Eng­l
a n t i asatti sen, että a r k k i p i i s p a j u ­l
i s t a i s i - v i r a l l i s e s t i v a p a u s t a i s t ^ J a in
muodostaman EOKA-järjestön l a i t t o -
:ma'ksi Ja keOioittalsi sitä lopettamaan
sotatoimet.' Makairlos onkin, lähettä­nyt
..Englannin h a l l i t u k s e l l e pyydetyn
Julkilausuman, mutta een sisältö - e i
näytä täysin tyydjrttävän Englantia,
l a n t i tyrkytti 'kyproslaisille*eräänlais­s
i l l a • Jul i s t i&s e s s a t o s in v a a d i t a a n
t a "peru5tuslakia"i jonka' ävUlla se j E O K A : a lopettamaan väkivallan. teot^
l u u l i l u j i t t a v a n s a . . v a l t a n s a - h y v i n k in
pitikäksl;a&aa eteenpäin, f M
vren'-a8Ukt^aät^Ava8tti3Wat>pMttäväst^
tällaisia hankkeita.
VANjeULAT JA TELOITUKSET :
•Vuodesta?lff55 a l k a e a ovat c i ^ l a n t l r .
l a i s e t / Jopa ^omienkin . ilmoitustensa
mukaan surmanneet lähes < 100 k y p ­roslaista
vapaustaistelijaa'' j a h a a v o i t"
taneat lähes.500. V a n k i l a a n . t u o m i t ­tujen
lukumääräksi he i l m o l t U v a t l ä ­hes
200. j o i s t a j ^ i kymmenelle • o n jUr
l i s b t t u - e l i n k a u t i n e n tuomio Ja tämän
tästä tietävät uutiset kertoa täytän-tööntiannuista
4cuolemantuoniIoista.
K r e i k a n Aallitidcsen YlC^Ue lähettä­män
a s i a k i r j a n :mukaan kyproslaisia
isänmaanystäviä «mieiiiä; n a i s i a Ja
l a p s i a — o n n o i n 7,000 e r i vankiloissa.
Vuosi s i t t e n k a r k o l t t i E n g l a n t i ' K y p ­rokselta
saaren a r k k i p i i ^ a n M a k a r i ­oksen
Ja hänen to>hne apulaistaan.
Jotka a k t i i v i s e s t i p u o l u s t a v a t ' K r e i k an
kanssa solmittavaa ..liittoa, K a x k o i -
tetut lähetettibi. I n t i a n valtameren
Seychellien saarolle. - K a i b o i t u s < nos-.
t a t t i suuttumuksen- m y r s k y n saaren
asukkaiden keskuudessa Ja s a i osak­seen
' a n k a r a a arvostelua kautta maa­i
l m a n . . X s k e n . j u l k a i s t u n ' tiedon m u ­k
a a n E n g l a n t i ' o n n y t ' katsonut v i i ­saimmaksi
vapauttaa Makarioksen Jä
hän^n apulaisensa, mutta kieltänyt
k u i t e n k i n heitä palaamasta K y p r o k -
mutta V edellytyksellä, että, • E n g l a n t i
.puolestaan lakkauttaa s a a r e l l a v a l l i t ­sevan,
piirit^ystilan. , ' „ . , ,
Nähtäväksi Jää, mitä seuraamuksia
a r k k i p i i s p a Makarioksen vapauttamia
nen edeltää. Näytiää k u i t e n k h i i l i n e l -
seltä. että U S A on p e l i s i vahvasti
mukana. ' Ilmeisenä tarkoituksena
P o h j o i s - A t l a n t i n sotaliiton tukikoh­daksi,
liiton, jonka tosiasiallisena
isäntänä on U S A . f Tällainen muutos
el s u i n k a a n olisi omiaan rauhoitta­maan
Lähi-Män tulenarkaa t i l a n n e t ­t
a , v a a n ' p i k a m m i n k i n kärjistäisi sitä
lisäämällä lähinnä Egyptiä j a multa
a r a b i m a i t a vastaan . tähdättyä soti­l
a a l l i s t a uhkaa. — K . U . , H : k i .
Badioak^tiivisuus huomat­tava
Honolulussa
H o n o l u l u .— Alueen terveysvir-kailija
sanoi. Iceskiviikkona, että ra­dioaktiivisuus
Honolulussa on viisi
kertaa normaalia korkeampi.
Viime kesänä heinäkuun .24 päi­vänä
radioaktiivisuus oli 25 kertaa
normaalia korkeampi, joka todcnnä-köisesii
johtui ;amerikkalaistb>i ve-typommikokeilusta
:Eniwetokin saa­rella.
— - Venezuelan väkiluku arvioitiin
6,178,000:ksi v. 1957 alussa jota vas­toin
se oli vain 5,034,000 v. 1950.
T&nä aammia saapuneiden tieto­jen
mukaan valamiehistö jnlisti' el­len
44 'minuuttia kestäneen nenvot-telnnTjälkieen
tri Adamsin syyttö­mäksi.
Olkei^enkäynti kestT .17:sl:i
inivää. V.
Lontoo..— Pötypuhetta,.sanoi " l e s -
'kitohtöri" J o l h n B o d k i n A d a m s i n puor
lustusasianajaja huhtik. I pnä m u r -
hateoriasta. Jonka eräs t u n n e t t u l o n -
toolahxen lääkäri oU lesittänyt.
Tämä oli ferä^ dramaaittisimmista
yhteenotoista asianajaja .Lawrencen
Ja syyttäjäpuolen todistajan,- tri
A r t h u r Douthwaiten välillä O l d B a i -
l e y n . oikeusistuimessa. . <
Douthwaitea ristlkuulusteltiin aa­mupäivällä:
81-vuotiaan leskirouvan
E d i t h Morr^llin huumausaineiden
ikäytön Johdosta. Rouva M o r r e l l k u o li
marraäcuun 13 päivänä; v u o n n a 1950.
Adams väittää, ettei hän ole m u r h a n ­nut
leskirouvaa. Douthwalte myönsi,
että 'vasta tuomarin ikysyttyä häneltä
hän oh sanonut: että Adams. Joskus
lokakuun 26 päivän ja marraskuun 6
pä',vän {Välisenä , a i k a n a vuonna 1950
o l i päättänyt ottaa: rouva. M o r r e l l in
h9ngU^ä', , ' ^
; l a m ä n v rrouya.: M o r r e l l . o li
saanut ,olla viiman : m o r f i i n i a Jonkin
a i k a a : j a sen Jälkeen'hän sai uusia
a n n o k s i l . : Lawrence kysyi todista­j
a l t a , k o s k a tämä ensbnmälsen "ker­r
a n o l i t u l l u t a j a t e l l e e k s i .tätä teoriaa.
I}ou<thwaite vastasi, että tämä tapah­t
u i vasta todistajan a4tiossa,' miitta
lisäsi, ettei hän s i l t i h a l u a myöntää
kysymyksessä olevan jälkiviisauden.
Tällöin Lawrence sanoi teorian ole­v
a n pötyä.
— K o k o teoria perustuu siis oletta­mukseen,
«ttä : annosten lakkaa­minen
l a s k i s i kestokykyä n i i n suures-t
l , että uudet annokset "ovat. kuolel-tavia?
hän k y s y i.
— Annosten lopettamhien liäisi
mahdollisuutta, että uudet morfiini-ruiskeeft
olisivat kuolettavia,:todistaja
vastasi. Jokainen annos, j o n k a hän
viime päivinään sai, a n n e t t i i n m-maamistarkoltuksessa.
- ' '?
K u n kuulustelu); maanantaina'lope­t
e t t i i n , : ' ^ ! syyttäjäpuolen viimeisen
t o d i s t a j a n . h e r m o s p e s i a l i s t i Michael
A s h b y n kuulustelu vielä ollut päättjr-nyt.'.
Oikeudenkäyntiä Jatketaaa v
V. Mutinen sai
kuNan Pylkönrnäen
50 kliometrrfiä
Helsfcnkl."— Pylkönmäen 17. hiih­dot
jatkuivat sunnuntaina maalis
kuun 30 pnä, jolloin suoritettiin 50
km. hiihto. Sää oli erittäin kaunis.
Veikko Hakulinen oli tällä' ker­ralla
Idlpailun parhain, sillä hän
johti alusta loppuun. Juotsan Vesa
Liias sijoittui:toiseksi 25 sekuntia
huonommalla ajalla. Liias otti alun
liian varovasti j a vaikka hiihtikin
loppumatkan' mainiosti, ei kyennyt
enää saavuttamaan Hakulista.
Aikoja: 1) V. Hakulinen 2.50.56,
^) Vesa.Liias 2.51.21, 3) P. Pelko­nen
2.54.10.
Naisten 10 km. luihdossa voitti
vakuuttavastln Lahden Siiri Ranta­nen
ajalla 40.24.' Toiseksi sijoittui
Maija Olkkonen 42 51 ja kolmannek­si
Anna Mäldnen 43.23.
Englanii voiifi
Scöliandm 2-1 '
Lontoo. — Viime iauimtainB'suo­ritettiin
: Wembley-stadioniIIa' Scot
fandin j a ' Englannin välinen jalka­pallon
mestaruusottclu;' Noin 100,-
QOO katsojaa seurasi suurella jän-nitykscllä
ottelua, jossa ScotlandJn
joukkue :bankki johtomaalin heli
ottelun ensimmäisillä? minuuteilla.
Maalin johdosta noin 20,000 ottelua
seuraamaan saapunutta .,seotlandi-laista
oli suuren riemun vajilassa.; •
Toisella puoliajalla englantilais­ten
onnistui kuitenkin murtaa scot
iantilaisten luja ^puolustus ja saad t
kaksi kertaa pallo Scotlandin maali­vahdin
taakse.
Toisen puoliajan 7 minuutilla kä­väisi
pallo myöskin Englannin jouk­kueen^
maalissa, mutta ;hoIlantiiai-nen
erotuomari ei hyväksynyt sitä.
Ottelu päättyi täten Englannin vpi:-
toon 2—1.
¥ksi Ikuoli autojen
yhteentörmäyikäessä
. D e l h i . ' -— .Viimc.läuantaina sai
surmansa. .65-vuotias John Neylicb
ja viisi muuta loukkaantui autojea
yhteentörmäyksessä vähän'tmalkaa
täältä.
muuttanut Ksrproksen Välimeren tär->
keimmiUEsi sotilaalliseksi m e r i - Ja ? i l -
matukikOhdtfcseen. muis­tissa
on vieaäj v i i m e syksynä Egjptiä
vastaan tehty hyökkäys, j o l l o i n xnyös!
R a n s k a käytl K y p r o s t a hyökkäystidci-^;
kohtanaan.
SINNIKXSTA VASTARiINTAA
E n g l a n t i l a i s t e n herruus on saaren
asukkaille muodostunut erittäin-ras^
k a a k s i : S e « n t u o n u t tullessaan p u u t ­teen:
j a k u r j u u d e n , vainon j a t e r r o r i ni
Blyproslaiset eivät koskaan ole rau-f
h a l l l s e r t i alistuneet vieraiden m i e h i t ­täjien
v a l t a a n , v a a n ovat käyneet j o -:
ko avointa t a i peitetympää taistdjoaj
vapautensa, j a rhppumaCtomuutensa,
saavuttamiseksi; Toisen maailmanso-,
daTT^älkeen vapaustaistelu voimistui
huomattavasti, mihin tcyprosialsla
kannusti ^erikoisesU idän kansojea':
menestyksellinen taistelu Ja sen ;^eu-:
rauksena tapahtunut siirtomaajärj^^
telmän: mureneminen. Kyproslaiseen,
vaatimuksena on saada itse j » l ^ i ^
Icohtalostaan.: Väestön e i e m m i s ^ nS
Neljä te sodan partaalla''
Yhdysvaltain valtiosihteeri Johii
Foster Dulles tunnetaan siitä, et:
tä hän on ainoa suurmaan.' vas­tuunalaisessa
asemassa ol6ya hen­kilö,
joka,on Inlkisestl kerskunut
siUä, että hän on tarkoitukselU^
- sesti.iohtamut oman maansa: jä:
koko ihniiskaiuian:'lEoIme kertaa
sodan partaalle."
Tätä voidaan pitää "ennä
jota on vaikea kenelhkään lyödä lab-dalta.
I • „
' Mutta näyttää siltä, että tämä uk-korähjä
vdf lyödä vielä omatkin en­nätyksensä.
.
'Annettuaan maailman tietää, et-tä-
hän tuntisi 4tsensäv paljon "tur-
^vallisenunaksi'* Keski Idässä, jos
hänen rinnallaan ei olisi siellä ,sen
paremnun: brittiläistä kuin ranska­laistakaan
sotilasta — T valtiosihteeri
Dulles yritti > viime viikolla "nolata"
Neuvostoliiton ja Unkarin'kansaa
sillä, että häh kieltäytyi julkisesti
osallistumasta Unkarin itsenäisyys-juUaan
Washingtonissa.
No, käytettyään, terva- ja höy-henvoiteita
brittiläisiä j a ranskalai­sia
vastaan; .jiäneltä voidaan Uetysti
odottaa samanlaisia t ^ pahempia;
km iiSväistysyrityksiä Neuvostoliit­toa
ja T^nkaria vastaan,
' ' t t u ^ 'Viraillisista' kielloista
sihteeri Dulles saa kaivertaa ; pys­synsä:
perään vielä yhden loven uu­destakin
ennätyksestä, nimittäin
siitä että hän on jälleen lukkunut
"sodan partaalla",.,
r-TViime perjantaina (huhtikuun 3
pnä) ilmestyi Harper and Bros'in
kustantama, Washingtonissa toimi­van
.diplomaattiasiain kirjeenvaihta-jan^
John Bobinsonin (Jack) Bealin
olevat kreikkalaiset haluavat mui^'huolimatta "näyttää sil^~ett3va!tio-
'kirjoittama elämäkertakuvaus John
iFoster Dullesista.
Emme ole tätä kirjaa saanut luet
tavaksi. Mutta uutistiedoissa ker­rotaan,
että se on kirjoitettu niiden
henkilökohtaisten keskustelujen pe­rusteella,
mitä on kirjoittajalla ja
John -Foster DullesilTa. ollut. -Myös
korostetaan, että Beai suhtautuu
kirjaissaan äärettömän ' myötämieli-seäti
mr. Dullesiin nähden.
Ja tässä dämäkertakiijassa ker­rotaan,
että Keski-Idan kriisin
järjestäjänä ja aiheuttajana oU
todelilsnndessa Yhdysvaltain val­tiosihteeri
DttUes.
Merkillepantavaa on, että kaksi
mpnta anierikfcalaistaj ;^C. D ; >Jack-son'
(presidentti r Eisefthowerin ^en­tinen
erikoisavustaja^Hja i Wa^lilng-tönin
nbtisjnlkaisulantalninnanpää-mies
James Sbepley. OBVat.vähah
aikaisemmin csittäirtct^idldsesti
manlaisia tietoja.
:Mr.; Shepley. on sivumennen sano­en
^e niies joka valtiosihteeri DuUe­sin
suoman haastattelun perusteella
julkaisi viime- vuonna ; artikkelin,
missä kerrottiin mr. Dullesin kers­kuneen;
että hän' on tahallisesti ^vie
nyt ihmiskunnan kolme kertaa "so­dan
partaalle"— Koreassa, Formo-sassa
ja Indo-Kiinassa.
Mr. Beal kertoo nyt kirjassaan,
että 'neljännen kerran Dulles vei
ihmiskunnan "sodan partaalle"
S u e z i a ! : v
Mr.. Beal kertoo Yhdysvaltain
(tarkoittaa .fennenkaikkea; ulkomi
nisteriöä) "etsineen jostakin mäa-
. ilman kolkasta tilannetta, iqissä se
(USX) voisi paljastaa Venäjän
•blirf£in"r— tämä tilanne kehittyi
Egyptissä" ' , ^
Tässä yhteydessä ,Bealin kerro­taan
selittävän = k i r j a h a n mr. Dul­lesin,
katsomukseksi sen, että Ve
näjä ei voi täyttää kaikkia talous­avun
lupauksiaan.
Tässä.mielessä selittää mr. Beal
kirjassaan, valtiosihteeri Dulles pe­ruutti
äkkiä Aswan padon rakenta­misen
byväksi Egyptille annetun a-yustttslupauksen,
jotta Voitaisiin
'fpaljastaa" Neuvostoliiton avun^-
nononttouspuolueettOniiUe maille;
• Tämä «n mr. Bealii^hlielestä JK^-
ki-Idän kriisin synnyttäjä, sillä kun
Yhdysvallat kieltäytyi antamasta
$1,000,000,000 luottoa Egyptille, se
pakoltti laskelmiensa nuikaisesti E -
gyptin,kansaHistamaan:Suezin kana-iyaniäaiBkÄ^^
Puhuessaan jokin aika ^tten. To­rontossa,
Yhdysvaltain, presidentti
Eisenhowerin entinen' erikoisavus­taja
C. D. Jackson selitUKeski-Idäir
kriisin "taustaa" seuraavasti:
". Venäjän-Siirtyminen kyl­män
sodan politiikassa taloudelli­seen
hyökkäyliseen nosti huippuun­sa
kiristyksen (blackmail)jnlhitt
oli lännen vaikea vastata. ,
"Yhdysvallat, hän sanoi, oli etsi­nyt
suotuisaa UIannkta.v koetuk­selle
ja öli^tehiiyt suuqniteimanM^^
kolmen erikoistilanteen mukaisesti:
kysymykseen tuleva :äiue ei saa olW
kommunismivyöhykkeellä; asiaag
pitää liittyä-hyvin suuri rahasu%
ma, ja sen alueen täytyy ''tulla vi­haiseksi"
YhdysvaUoiUe ja se on
jätettävä riippuvaksi .Venäjän lu­paamasta
avusta-, -'i^ .
'.'Jackson sanoi olleensa lounaair
Ia. missä oli .valtiosihteeri Jobq
Foster iDuU^-heti sen jälkeen kun
viimeksimamittu oli iiraoittanui
Egyptin Washingtonin-lähettiläälle,
että Yhdysvallat oli peruuttanut lu­paamansa
: $1,000,000,000 avustus-tarjouksen."
. ^ A
"Dullesin p u h u e ^ ISsta siirrosÖ
ja sen mahdolIis^ta^'seuraamukse%
ta, "mainittiin Suez yhtenä mahdol­lisena
paikkana missä Nasser voi
turvautua 'kostotoimedpiteisiin"
noi Jackson . . - . " V - (GlObe and
Mailin uutistieto inaalisk.-12 pnäl)^
Kuten sanötbi,'^valti(ikhteeri Dö^
Ies on kieltänyt nä|na iq^^rtokset, kOj
tön^tiqn on ,'ki61täri3rtJ«^:pälJ!?J|^'
muutakin, mutta savua on.nain J Ä F J
jon tuskin koskaan flman tulta,
SShsäk^^
mm life