Vapaus, November 5, 1959

              Ilta.- mm £
TelephonesrBus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office. OS. 4-4265: Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
lUcpcnUullb;.. l iH OOTy
~'WXgaUV;.OI-;^vJC IIIHISJ 1 Cariadiahs;-E
Advertising rates. upon appUcatlon.'
as: second class 1 -:y, »li: A U t n o r . i z c u ;^
nafl by the Post
;Trahslation"^'free'/of ^chälrgCv
OfflciBi: Departmei
illshed-f t.hrlce'.'.jv
Thursdays and Sa
it; Ottawa. Pub-
]föi'äays'b3^:yap^^^^
vitt^T ihrl • Vrt f ' 1 A A AO •
(Öähiaäassk^:|iijmSvltfie^^
.tniDiisning..vaoinpa ny titd., at 100-102
iry.,Opt., Canada.-^
vYndysvailoissa:?.! :VK.i9.(Ki;6^;^
1? Neuvostoliitto 42-vuqtias
P
m.-
te-
'il??''.-
•SS::''
•Vi"".':
IV
st
i l '
| 5v
y£iä:p (useissa} nruissa maissa, jöideii yhteiheh-yäkil^
, \ miljardiin j a Neuvostoliitto on ällcahutraken-taa korkeampaa
, yhteiskuntaa — kommunistista yhtdskuntaa;:^ <^
Jr' Todellakin 42 vuotta sitten tapahtuiieeliia vallankumouk-
^^:- . sjdla; ?oli to koskeva rherkitjrs sillä siUpin alkoi
maailman muuttuminen. •
' , Suuri lokakuun vallankumous osoitti, että kansa voi itse
hallita sensijaan, että,kapitalistitj ylimystö jä porvaristo hal­litsisivat.
Neuvostokansa sisällissodassa taistelussa 14 maan •
armeijoita vastaan jälkeen 1917 osoitti, että kansa kykenee
. puplusfamaan valtiotaan. Niin myöskin Korean ja Vietriä-ihin
kansat ovat osoittaneet.
ViallankumQUs osoitti, että on mahdollista perustaa uusi
demokraattinen sosialistinen yhteiskunta, joka on tuhat ker­taa
demokraattisempi kuin liberaalisin kapitalistinen demo-kr^
atiä, koska vallan elimet ja tuotantovälineet ovat kansan
kasissa; sanomalehdistö, radio, hiäalit ja yleiset propaganda-välineet
ovat työväenluokan järjestöjen käytettävissä; mil^
Joonat työläiset, talonpojat ja naiset, jotka aikaisemmin oli-vat-
oikeUttä vailla,^fuodaan yleisten asioiden hallintoon.
Tehtaista, kaivoksista, rautateistä, pankeista jne. — jotka
ovat monien sukupolvien yhteiskunnallisen työn tulosta,
mutta kapitalismin vallitessa ovat harvalukuisen kapitalisti-luokan
käsissä on t u l l u t yhteiskunnallista omaisuutta ja
yallankumous osoitti, että on mahdollista rakentaa sellainen
•yhteiskunta, jossa yhteiset edut, eikä yksityiset voitot, ovat
eteenpäinvievänä voimana, Sosialismi kohotti takapajuisen
Venäjän toiseksi voimakkaimmaksi teollisuusmaaksi maail­massa
ja muutamien vuosien kuluttua se jättää Yhdysvallat
jälkeensä.
Vallankumous osoitti, että suunnittelutalouden avulla
voidaan poistaa taloudellinen kriisi ja työttömyys ikuisesti.
Neuvostoliitossa toteutettu yhteiskunnallinen huolto pakoit-taa
kapitalististen maiden myöskin myöntämään eräitä työ­väen
lakeja, eläkkeitä, terveysvakuutuksia jne.
Kollektivisoimalla-maatalouden ("toisella vallankumouk­sella"]^
Neuvostoliitto osoitti kuinka on mahdollista sovellut­taa
körkieä' tekniikka maataloudessa ilman iettä farmareita
koyKdytettäisiin ja ajettaisiin pois mailtaan.
Perustamalla Neuvostotasavaltojen liiton vapaista tasa-arybisista
tasavalloista j a autonomisista alueista sekä kohot­tamalla
taloudellisessa ja kulttuurellisessa suhteessa takapa-jiiisemijlat
tasavallat korkeammassa asemissa olevien tasa-vräitöjön
tasalle oli vallankumous kuoleman isku kolonialis­mille
j a kansalliselle sorrolle..
Julistamalla laittoinaksi juutalaisvihan ja kaikenlaisen.
rotuvihan Neuvostoliitossa on kasvatettu uuden sukupolven
ihmisiä, jotka eiyät tunne rotuvihaa ja näin Neuvostoliitto
on antanut esikuvan ihmisten veljeyden maailmasta.'' •
VaUankumous hävitti lukutaidottomuuden muutamassa
vuosikymmenessä Neuvostoliitossa ja on kulttuiurin ja tieteen
aloilla ensi sijalla maailmassa jättäen Yhdysvallat jälkeensä.
Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto kävi kaikkein
Suurimmat taistelut j a kärsi suurimrhat uhrit pelastaakseen
mä^llmäh/f^^^
avaa tietä toisiin plarieettoihin^ja näyttää
•/siten:tietä muille.maille. :\
f Neuvostoliitto ylläpitää elämisen toiyeita kaikille tule-
* ville sukupohrille horjumattomalla rauhanpolitiikalla ke-hoittamalla
kaikliia h a l l i t u k s i a ja .kaikkia kansoja pääse­mään
sopimukseen täydellisestä koko maailmaa käsittävästä
aseistariisumisesta.
• Canadalaiset työläiset, samoinkuin työläiset Englannissa,
Ran.9kassa j a kaikissa maissa, melkein vaistomaisesti oriiak-suivat
1917 vallankumouksen omakseen ja vaativat "pitä­mään
kädet i r t i Venäjästä'' j a lähettivät solidarisuudenterr
veiset'Venäjän työläisille.
Se-oli ensimmäinen työläisten onnistunut vallankumous,
:eninmmäinen onnistunutisosialistisen yhteiskunnan rakenta­minen;
joka on tähän .saak Samalla
se;oIi alkusysäys-maailman siirtymiseksi uuteen-kehitysvai­heeseen.
V M Neuvostoliittoa työväenluokan solidari- ;
suuden hengessä-^ sen' 42-vuotispäivänä. Venäjän lokakuun
vallankumouksen tuomat hedelmät innoittavat meitä-kaksin-:
kertaistuttamaantaisteluammei rauhan, :yleisen^a^
misen j a paremman elämän puolesta Canadassa. ^
Me tiedämme, että se on antanut meille ja työläisille
kaikkialla suurta voimaa koska Neuvostoliitto ja koko s
listinen maailma. ovat osoittaneet meille, että mekin- voimme
voittaa ehdolla, että teemme järjestämistyötä ja_liitämme
työväenluokan yhtenäiseksi ja^taistelemme. "
Eji ainoassakaan maassa, joissa sosialireformistit ovat joh­taneet
työväenluokkaa ja muodostaneet hallituksia ole kos­kaan
-Xjäästy sosialismiin — jokaisessa tapauksessa kapitalisti-luokka
ori pysynyt vallassa. Siitä syystä meidän vuosisatam­me,
j o l l o in sosialismin aatteet ovat vallanneet, ihmiskunnan;^
enemmistön rhielikuvituksen, suurin opetus on, että tie voit-;
tbön, lepää Marxin" ja Leninin opeissa ja taistelussa naiden ^
oppien, toteuttamisessa. /
1.
il:
m
m
P :
SK
w:;
m
i
mmli m
MB
Sota on yhteinen vOioIlmm
m
IS
i i i
i i i i
Montrealissa ilmestyvässä rairiskankielisessä lehdessä Le
: ^Devoirissa julkaistiin äskettäin A. Laurendeauh kirjoittama
' tdimituskirjoitus, jossa viitattiin tri Linus Paiilingin Mont-
,", 're'äiissä' Gfesu-haalissa pitämään puheeseen.
Alussa siinä' Huomautetaan niistä' tosiasioista, että vety-
' pommiräjäytykse^ ovat jo aiheuttaneet henkisesti jalfyysilli-
, . ' sesti 15,000 epänormaalisen lapsen syiityihisenV että yli mii- -
> jdoha ihmistä tulee kuolemaan KiiU-l4^ johdosta ja riiahdolli-
' äesti' toinen miljoona strbntiu^-90;n aiheuttamaan syöpään-,
" s^ä^tnlliihus^Paulingin lausuntoon;:että; t
MM
ramii y ja hämmeimys: öri| yallänhiit
pitkällä matkalla eräät länsimaiden
ihmiset, fatalismi tekee Keistä val­heellisten
jqhtajaiii.ja harhakuyien
uhreja ottamaan harha-askeleen, jo­ka
johtaa onnettomuuden. Mutta
edessä on voimakkaita "ja" luotetta­via
miehiä, jotka sitkeästi-raivatf-vat
tietä ylängölle.
; Näiden o keideh^^
lissä^oÄ^^äs ii^
;ta^räh\ kesän lopuittuä,joUoi^
hakuvatöiiyat liian voimakkaat ja
miljoonia kuoli. Sillphi myöskin
ylänkö oli näkyvissä, mutta hyyn
kaukana ja saavuttamattomissa.
Nyt se on lähempänä, melkein
käsin tavoitettavana. ' Kuitenkin
kuilu on ' ylitettävä ja sen vaarat
vältettävä.
• • • . * • •••
Ylänkö tarkoittaa rauhaa, rauhal­lista
rinnkkaiseloa erilaisilla pol'it-tisilla
ja taloudellisilla järejstelmil-lä
olevien valtioiden välillä — ei
mikään hedelmättömän, poliittisen
ja mentaalisen pysähdystilan rau­ha,
vaan aktiivinen, edistyksellmen
rauha, jolloin eri yhteiskuntajärjes
tykset kilpailevat yhdessä.
Kuilu merkitsee atomi- ja kemial-
I sta sotaa, sellaisen kansallisen
hirmutnöytelmän toistamista kuin
mitä Hitler niääräsi armeijoilleen
elokuun 22 pnä 1939 juuri Puolaan
hyökkäyksen aattona:
"Pidän pääkallon ja sääriluuristin
o:astoni valmiina tappamaan puola-la
sia ja puolaa puhuvia naiehiä.
naisia ja lapsia ilman armoa ja sää­liä.
Tämä on meille ainoa tie saa­da
elintilaa."
e
o
o
o
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
o
o
0
1
•JLP.PJ>.gJL8.gJ>J-tU>-9.1LILg-0J>-0-O.fl,.0.y
EUas Linna, Welland. Ont.. täyt­tää
lauantaina, marraskuun 7 pnä
75 vuotta.
August Saari, Waters Township),
Ont., täyttää 75 vuotta lauantaina
marraskuun 7 pnä.
Yhdymme omaisten ja tuttävain
onnentoivotuksiin.
loissa jä:: orjatyössä; 10,200 teolli­suuslaitosta,
2,677 .sairaalaa' ja - mui­ta
£airaslibitöläitosttf;;6 (kk) koulua
Viime syysikuussa, 20 vuotta
myöhemmin;^ 1 Oli -oleriiassäsvoimia;
jotka yrittävät vetää ihmiskunnaa
jälleen kuiluun, o Laosissa^.f
set , maanoniistjajat käyvät.; sotala
maähäikäisiä.! tklonppikm
; varustettimair USA:n^leh^
jä tykeillä-ja vetoavat Y K :n toiseen
körealaisihaiscen sekaantumiseen;
Intian luoteisraj alla on tehty suun-n
teltuja pfövösbivia tek^^
Kiinaa vastaan tarkoituksella raken­taa
tukikohta Tiibetin maanomista­jille
Kansan; Tiibettiä vastaan , ja
Nehru ori nSyrtynyt suurien kapita­listien
edessä (joiden nälkä on l i ­sääntynyt
koska Nehru hajoitti
Keralan hallituksen). ,
Mitä lähemmäksi ihmiskunta pää­see
ylänköä sitä mukaa sailavebkei-lyt
lisääntyvät. Ihmiskunnan edis­tyksen
viholliset etsivät ja kaivavat
heikkoja kohtia olipa kysymyksessä
maantieteelliset, moraaliset taikka
poliittiset näkökohdat; he yrittävät
saada a kaan hajaannusta, lähettä­vät
valheellisia hätämerkkejä tar­koituksella
hävittäänrohkeus ja luot­tamus.
He tekevät tätä koska he pel­käävät
ylänköä jä riippuvat kiinni
vallassa vaikka se merkitsisi koko
ihmiokunhan työntämistä yli jyr­känteen.
Kaukonäköset miehet, jotka nä­kevät
totuuden ja taistelevat sen
puolesta, tulevat voittamaan pitkäs­sä
marssissa. He varoittavat seu­raajiaan
välipitämättömyydestä.
Voiton hetki on aina hankala; voit­to
voidaan siepata kädestä jos pyr­kimyksessä
anhetaah perään. So-tilaskirjalijat
kertovat meille, että
sekuhtteja ja minuutteja ennen lo­pullista
voittoa on. hetkiä jolloin
tarvitaan kaikkein suurimmat pon­nistukset
koska samalla hetkellä vi­hollinen,
jonka edesrä on tappio:
käyttää kaikki ponn'stuksensa. Se
on todellinen totuuden hetki,
» - • . »
Rauhan ja rauhallisen rinnakkais-hictöriallinön
käännekohta. Tällä
'hetkellä,xkuten: kaikissa:: historian
käännekohdissa, ; kansa lopullisesti
päätltää. -
•' Maamme väseinm'Btb edustaa nii­tä
" ihmisiä, .jotkaVikäuttaii vuosien
oUi nähiieet itämän; tojfiiuiäen. 'Hei­dän;
tiilce väittää itsetyytyvä.isyys
ja olla' valmiina paljastamaan".tor.v^
pääministbHni? liberaalipuolueen ja
GCF^:tt jöhtajain' yritykset Jkylyää
eripura suutta, jä hajoittaa: ihmiset
— kuten Diefenbakeirykieltäytyes-
?ään kutsumasta -Hrushtshev .Gana-daan
ja kutsua Laosin kansainväli­sen
komission uudelleen koolle ~
jonka jäsen Canada on; jä kuten
CCF:n kansällineh. neuvosto Winni-pegissa
äskettäin hyväksyi (ei en­simmäistä
kertaa) että on vallan
o kein länsivalloille (tarköittaien
Yhdysvaltoja) omata, "pidättämis-tarkoituksessa"
vetypommeja koska
se ori tie "rauhan ylläpitämiseen".
Siinä on kuilu. Tosiasiassa kaik­kein
suurimpia syyllisiä ihmiskun­nan
harhaanjohtamisessa tällä het­kellä
ovat miehet, jotka puhuvat
tällä tavalla — ja joitten muka pi­täisi
pila "työväenjohtäjia'T
Todellinen vasemmisto Canadassa
nähdessään nyt, että rauhan ja rau­hallisen
rinnakkaiselon asia ori lä­hellä
voittoa — johon voittoon he
ovat pyrkineet melkein yksin—- tu
lee olla valveilla kaikilta puolilta
tulevia petoksia ja valhepuhujia
vastaan, jotka hylkäsivät i})m!Sten
tahdon ja tekivät toisen maailman­sodan
mahdolliseksi ja jotka eivät
ole oppineet mitään nykyhistorian
läksyä.
elon hetki on ulottuvillamme. Ne, muutokset.
Alpit vaatineet 281
uhria tänä vuonna
Rooma. — Ainakin 281 alppikii-peilijää
on saiinut surinansa kulu­van
vuoden aikana. Amatöörikiipei-lijoiden
uhkarohkeuden sanotaan
olleen suurimpana syynä kuole­mantapauksiin.
Toisena suurimpa­na
syynä on ollut äkkinäiset sää-
MIES POTKAISTIIN SUOMEEN
AMERIKAN "YLIJÄÄMÄVARASTOSTA"
Helsinki (KU) — Eräänä elo­kuisena
päivänä viime kesänä las­keutui
Amerikasta saapunut lento­kone
Seutulan kentälle ja koneesta
astui alas mies, joka passimuodol-lisiiuksien
jälkeen istuutui neuvot­tomana
lentoaseman penkille. Kone
oli tuonut hänet "rapakon" ylitse,
mutta mihin hän nyt menisi, siitä
hänellä ei ollut aavistustakaan.
Mies viidenkymmenenyhdeksän v:n
iässä ei ole enää sama kuin se 20-
vuotias poika, joka 40 vuotta sit­ten
oli merimiehenä purjehtinut
meriä ja asettunut Amerikan asuk­kaaksi,
eikä Suomi, johon hänet
Amerikan "ylijäämävarastosta" nyt
oli potkaistu takaisin, ollut enää
sama työkykyinen nuorukainen,
vaan sairaalloinen ja huoltoa tarr
vitsova ihminen, jota on tuettava.
Kysymys on nyt vain siitäf kenelle
tämä auttaminen kuuluu: maalle,
jossa hän on syntynyt vaiko maal­aan
aikana pidettiin suurena
rlmahyöfckäyksenä jos 1,000
lentokonetta, jotka kukin kul­jettivat
4 tonnin pommin, teki
lentohyökkäyksen, niin toimi-tuskirjoituksessa
tultiin seu-ravaan
päätelmään:-
"Jos ilmavoimat toistaisivat
samanlaisia hyökkäyksiä jokai­nen
päivä: 14 vuoden ajan, niin
niiden pudottamien pommien
vapauttama r ä j ä h d y s voima
vastaisi yhtä vetypommia.
"Jos selainen pommi pudo­tettaisiin
Three Riversiin ja
jos tuuli olisi sopiva, niin se
hävittäisi muutamassa päivässä
Montrealin ja^QuebeciiT asuk­kaat'.
,
"On^ymmärrettävää että He
(Eisenhower ja Hrushtshev) ha­lusivat
kohdata toisensa. Vety­pommi
>4ekee; meistä vk
veljiä. Tämä sama pelko valr
taa kaikkia, jotka ajattelevat
sitä, mikä hyvänsä on heidän
periaatteensa taikka rikoksen­sa.
" E i ole ensinkään epäilystä
siitä etteikö atomipommien
kokeilut täydy lopettaa. Mutta
kaikkien -yläpuolellao ihmisillä
on yhteinen" vihollinen: tämä
yhteinen, vihollinen.on sota, jo­ka
voisi tuhota maailman; mei­dän
tulee yhtyä taistellaksem--
nie yhteistä vihollista — sotaa
^ vastaan. 'Minä uskoen,-;että'
me t u l e m m e onnistumaan
siinä.'' ~~ '
le, joka on saanut hänen parhaat
työkykyiset vuotensa.
Kaksi kuukautta ön kulunut me­rimies
Johan Söderholmin saapu­misesta
Seutulan lentokentälle ja
Kansan Uutisten reportteri tavoitti
hänet Espoosta. Humoristinen välke
silmäkulmassaan, mutta muuten va­kavana
ja hiukan apeana kertoo
Söderholm, että muutaman vuoden
kuluttua hän olisi täyttänyt 65 vuot­ta,
jolloin Amerikassa voi saada so­siaalisen
eläkkeen samaan tapaan
kuin Suomessa kansaneläke. Monia
taaloja ei tämä "rikas" maa olisi
siinä menettänyt, mutta maa oli
haluton maksamaan hänelle takai­sin,
edes osaakaan niistä taaloista,
joilla hän neljänkymmenen vuoden
ajan työllään oli sitä rikastuttanut.
Oli tullut sopiva aika pakata hänet
lentokoneeseen ja lähettää kruu-nunkyydillä
takaisin sinne mistä oli
tullutkin.
Söderholmin elämässä oli käy­nyt
niinkuin ihmisille usein vie­raassa
maassa käy: uusi elämä,: uu­det
tavat; kielen oppiminen ja toi­meentulon-
hankkiminen oli vienyt
ajan ja harrastukset ja kirjoittami­nen
vanhaan kotimaahan oli vähi­tellen
harventunut ja viimein lop­punut
kokonaan. Ensin kului Sö­derholmilta
moniaita vuosia meri­miehen
ammatissa ja purjehtiessa
maasta toiseen ja sitten sisävesilii­kenteessä
eri puolilla Yhdysvalto­ja:
Välillä tuli elettyä Alaskassakin
turskanpyytäjänävja viimeiset
det Ohion valtiossa. Ikä oli
tunut ja voimat vähentyneet ja nii
den mukana vaihtui myös ammatti:
eräässä "saluunassa".i^ hän toimitti
siivoojan tehtäviä;/kun hänet äkkiä
kutsuttiin viranomaisten puheille.
Papereista ilmeni, että hän ei ol­lut
Amerikan Yhdysvaltojen kansa­lainenkansalaisuuden
jhankkimiT
nen oli :usein olinpaikkaa..vaihta-^
neelta mieheltä jäänyt aikoinaan,
tekemättä. Papereiden' hankkimi-;
sen olisi voinut toimittaa vieläkin
:ja;hakemuksen;Södeholm jättikin,^
mutta osoittautui, että virkatiet oli­vat
, hyvän -joukon hitaampia ja
kankampia toimimaan :/hänen;i eduk'
seen — vai puuttuiko haluakin, sii­tä
ei Söderholm ennättänyt: saada
täydellisesti selkoa. Joka'tapauk­sessa
hänelle ilmoitettiin, että nyt
se oli myöhäistä. E i auttanut todis­tus
.neljänkymmenen vuoden elä­misestä
maassa, ei työnteko tämän
maan hyväksi, ei verojen maksami­nen
— pois vain, mitä pikemmin
sitä parempi. Kansalaisuusoikeuk-sien
puuttuminen ei ollut estänyt
Amerikan "demokraattiseksi" mai-noslettuar;
Valtiota ottamasta vastaan:
miehen parhaita työkykyisiä vujj-sia,
mutta nyt ei häntä criää tarvit­tu.
' • - '
Mihin nyt ryhtyä, sitä Söderholm
ei vielä tiedä. Amerikan Helsingis­sä
olevassa suurlähetystössä hän
on käynyt, mutta tuloksetta. Hänen
taskussaan on Espoon työttömyys­kortiston
paperit, mutta ei työtä.
Merimies Unionilla ei ole ollut an­taa
hänelle työtä, koska työttömiä
rnerimiehiä on maassa ennestään­kin
ja iällään nuorempia. Onko
hänellä vielä mahdollisuuksia saa­da
Kansaneläkelaitokselta työkyvyt­tömyyseläkettä,
sitä ei vielä tiede­tä.
..sillä hänen lääkärintutkimuk­sensa
ovat vielä kesken. Amerikas­sa
hänen sairautensa tunnettiin ja
hän sai hoitoa, mutta hoitokuuri,
joka olisi kestänyt vielä viisi päi­vää,
jäi kesken. Maasta ulosheittoa
ei lääkärin todistuksista ja Söder­holmin
pyynnöstä huolmatta odo­tettu
edes tätä aikaa.
Söderholm on syntyperäinen hel­sinkiläinen,
mutta tämä kaupunki
on hänelle nyt vieras ja hän kal­paa
oloihin, joihin hän parhaina
miehuusvuosinaan on tottunut. Olo­suhteiden
pakosta hän on:joutunut
Espooseen, jossa ;hän nyt miettii
mistä aloittaa ja koettaa arvailla
miten käynee monille muille suo­malaisille
Yhdysvalloissa, joilta hä­nen
laillaan: puuttuvat kansalai-suuspaperit
tai^ jotka muulla: lailla
ovat käyneet tarpeettomiksi., ..
Iirien;^jalkapallö^
gue)*. johon kuuluu joukkueet Eng-
^Mmi$ t a f | S c ( M a^
Jännistä,. Ranskasta, .Jtaliasta, Itä­vallasta,
Unkarista, Ruotsista;Länsi-
Saksasta ja'USA:sta. , Mahdollisesti
myöskin Canada yhtyy siihen.
Joukkueet tullaan jakamaan ryh-riiiin
ja suurin osäypeieistä t u ^
suorittamaan Raridalls Islaridiri sta­dionilla
New Yorkissa. ' Jos Canada
liittyy npiukäari tullaan joitakin :ot-teluja
suorittamaan: Toroiitossa.': [ ,:
Ensimmäiseen ryhiriiään tulevat
kuuluinaan Englanti,Scotländi,
Pohjois Irlariti, Ranska ja Italia ja
toiseen Itävalta, Unkari,^/'Ruotsi,
Länsi-Saksa,; USA ja mahdollisesti
Canada. Erisiriuriäinen ottelu suori­tetaan
toukokuun 25 priä ja sitten
aina kaksi kertaa viikossa. Stadio­nille
sopii noin 33 000 kasojaa.
Eurooppalaiset joukkueet saapu­vat
otteluihin sitä varten varatuilla
lentokoneilla.
Unkari "teurasti
Sveitsin 8-0
issa
Budapest. — Viime sunnuntaina
suoritettiin täällä Unkari—Sveitsi
jalkapallo ottelu, jonka Unkari voit­t
i ylivoimaisesti miaalein 8—0.. Kun
muistetaan, että vajaa! viisi vuotta
sitten Unkari sai tyytyä riiukkaari
5—4 voittoon Sveitsistä Euroopan
cup ottelussa, riiin täytyy myöntää
Unkarin joukkueen edistyneen hui-maiti.
Ottelua seuranneet asiantuntijat
sanovat, että Unkari voitti miten
tahtoi. Ottelua seurasi 75,000 kat­sojaa.
Sveitsiläinen kirjeenvaihta­ja
sanoi selostuksessaan, että Unka­rin
voitto olisi saattanut olla vielä­kin
murhaavampi, sillä niin täydel­lisesti
unkarilaiset hallitsivat peliä.
Kuvaavaa koko ottelun kululle on
se miten syntyi ensimmäinen maali.
Heti pelin alussa Unkarin keskus­hyökkääjä
Albert antoi pallon taak­se
tukimies Hundszakille, joka lä­hetti
sen heti vasemmalle tukimie-helle
Kotaszille. tämä potkaisi pal­lon,
oikealle laitahyökkääjälle, joka
toimitti sen vasempaan alanurk­kaan:
Kaikkeen tähän kului vain
18 sekunttia ja kukaan sveitsiläisis­tä
ei ehtinyt vielä koskesttaa pal­loon.
Nyt kului 19 minuuttia, ennen­kuin
vasenhyökkääjä Tichy, joka
. teki 4 ottelun 8 maalista, ampui
Sveitsin verkkooti. Kolme minuut­tia
myöhemmin oli pallo uudelleen
Sveitsin maalissa oikean taitomie-hen
Sandorin toimittamana. Viiden
minuutin kuluttua teki keskushyök­kääjä
Albert saman tempun ja sit­ten
taas oli Tichy vuorossa. Puoli­aika
päättyi maalein 5—0.
Toinen puoliaika sujui samaan
tahtiin joskin pallo käväisi nyt vain
kolme kertaa Sveitsin maalissa.
Viime sunnuntaina suoritettiin
myöskin Euroopan cup-otteluihin
kuuluva Jugoslavia-Bulgaria otte»-
lu. Luja ja tasavälcinen ottelu päät­tyi
1—1 tulokseen. Ottelu suori­tettiin
Bulgarian pääkaupungissa
Sofiassai missä noin 50,000 seurasi
pelin kulkua. : .
Ottelun tulos merkitsi sitä; että
Bulgaria pääsi jatkoon, koska se
voitti Juigoslavian ensimmäisessä
yhteenotossa 2^-0.
Ottelun tuomitsi länsisaksalat-nen,
joka joutui tappelun takia aja­maan
yhden miehen -kummastakin
joukkueesta pois kentältä.
Puolassa syntynyt torontolainen
perh^enemäntä, . joka^ tuli tähän
riiaahari juuri;: ennen-sotaa, kävi
muutama ,kuukausi sitteri Puolassa
jä seuraavassa; saanune lyhyesti
nähdä initä hän n
Puola pioimisteie« ^luuiikodttaen
korjata sodan aUieiuttainia vjdiuigqi^
ta. Monet perheet asiiyat vielä pud-leksituhoiä^
eissa^^ kel-lare'ssä
tai ulläkoitlä. •Huorieustpt
ovat ylikuorimtetut; kaksi- kolme-tai
useampiakin perheitä asuu yh­dessä
käyttäeiT samaa % keittiötä. Joh
notuslictat uusiin asuntoihin oyat
pitkät. Vierailijat huomioivat että
iltapäivisin kahvilat ovat- täynnä
joutilaita. Mutta on otettava Jjuo-mioon,
että siellä avataan tehtaat,
kaupat ja liikelaitokset niinkin ai­kaisin
kuin seitsemältä. aamuisin.
Ihmiset voivat aina pysähtyä nautti­maan
kupista mustaa kahvia, ka­kusta
ja sanomalehdestä palattuaan
työstä kolmen-neljän aikana ennen
ilta-ateriaa, joka syödään seitsemäl­tä.
Kahvilat ovat myös ajankulu-tuspaikkoja,
täyteen ahdetuista a-sunnoista
on vaikeampaa saada jo­takin
suuhunsa kuin kahvilassa.
Kahvi ja kakut oyat hyviä.
Puolassa elintaso nousee nopeas­ti.
He itse loskevat leikkiä sano­malla
"kun Sputnik lähti maasta
niin sen täytyi lentää korkeammalla
Puolan kohdalla, ettei se olisi tör­männyt
meidän korkeaan elinta­soomme".
Esim. myyjättäret saa­vat
700—800 zlotya kuussa.
Puolalaisten huumori on sydä-k
• •
Puola ori hyVäturistimaa;- siellä "^<^!
on jokaiselle jotakin mielenkiintoja-ta.
Sen kaupunkien kaduUla saat-_,. ^'
taa nähdä ihmis'ä kaikilta maaiI--> < x *
man kulmilta,^ erilaisia ihoriyärejä,"^ *^ l"}.,
vieraita kieliä ja värikylläisiä puku- . ^>
ja. Siellä odotetaan vierailijoita
ovet ovat auki jä erikoiset ravintoa-lat
ja hotellit ovat valmiina palvele^-r--r-^-
maan. ' • /--r : ''' ' y-':i'^'-"^M
a Siellä on 13. vuosisadalta peräisin
olevaa historiaa. On. muistissa sak- |
{lalaisten tuhoama "Ghettp", muutai-mia
vuosia sodan jälkeen se ^ pii i
raimioina nyt siellä on uusia teija |
ja rakennuksia, joiden ailla lepää ior .>x
hansia ihmisä joiden ainoa rikos |
oli syntyä juutalaiseksi. Toisen r i - . ; ?
koksen mui:to säilyy muistolaatois- ^
joiden juurella Natsit kostokSi mur­hasivat'
niitä jotka eivät alistuneet
heidän tahtoonsa. Nämä
ovat yhteisiä koko kansalle ja ne
ovat aina koristetut tuoreilla ku­killa.
Varsova on 28 miljoonaisen kan­san
sydän. .Kaupunki kärsi sodan
tuhoista, mutta^sen asukkaat ovat
käärineet hiansa ja ilman sivullis­ten
apua ovat päättäneet rakentaa
kaiken entistä ehommaksi.
• • *
paikat 4> -f' fiäSi
Pyytäminen ja komentaminen
r-^ Formuloida, muotoilla, antaa
lopullinen sanjynuoto jollekin teks­tille.
Miksi sinä a*na mariset, voi äiti
tokaista lapselleen, koska tämä esit­tää
pyyntönsä itkunsekaisella valit­tavalla
äänellä.
Voi olla niin, että itku jää lap­selle
tarpeitten ainoaksi ilmaisu­muodoksi
vielä sittenkin, kun hän
on oppinut puhuntaan ja saanut
paljon muitakin ilmaisukeinoja.
Nyt on aivan luonnollistav'.että lap­si
käyttää sitä tapaa, minkä havait­see
tehokkaimmaksL Jos ympä­ristö
havahtuu huomioimaan häntä
\ia'n hänen itkiessään, opettaa se
hänet marisemaan.
Tapaamme elämässä paljon ih­misiä,
jotka esittävät asiansa vai­keroiden
ja melkeinpä pelkäävät i l ­maista,
että heillä on hyvä olla,,
koska kuvittelevat toisten silloin
jp kadehtivan täi muulla tavoin
luopuvan ystävän asenteesta. Mei­dän
on yleensä perin vaikea ym­märtää
näitä marisijoita, siksi a-.
lamme moittia heitä, koska ereh­dymme
kuvittelemaan, että moite
muuttaa toisen käyttäytymistavan,
itse asiassa moite ori yhtä nurja
m
I
—iii
ml
'mm
• •.mm
: ii-m :m
m
asenne kuin mariseminenkin j a | ^
eroaa tästä Ya'n siinä, että tulee yl^"^ ;;|
häältäkäsin tuomitsevana ja lyövä­nä.
Moittija ei usko rakkauden
Miinat tappaneet
ihmisiä Syyriassa
Damaskos, Syyria. — Sanomaleh­dissä
julkaistiin maanantaina Uuti­nen,
että tulvien johdosta Turkis­ta
huuhtoutuneet miinat ovat tap­paneet
52 syyrialaista. Samassa uu­tisessa
sanottiin, että tämän lisäksi
on miinojen räjäyksissä loukkaan­tunut
kymmeniä ihmisiä.
Neuvostoliiton vara­pääministeri
'Mikojan
matkustaa Me^ksikoon
Moskova. — Neuvostoliiton en­simmäinen
varapääministeri Anas­tas
Mikojan vierailee Meksikossa
kuluvan kuukauden lopussa, tie-doitti
uutistoimisto Tass maanan­taina.
Tiedonannossa sanottiin,.; etT
tä hän tulee Mexico Cityssä avaa­maan
Neuvostoliiton tieteellisen,
teknillisen ja kulttuurisaavutusten
näyttelyn. Näyttely avataan mar­raskuun
22 pnä ja suljetaan joulu­kuun
15 pnä.
voimaan ihmissuhteiden hpitaniises^ , * i M t fl
sa, hän ei ojenna sovinnori kättä ei- °;
kä lähesty toista, vaan toivpo, että r
lyöty löytää tien ja solriiii eheäksi
särkyneen ystävyyscuhteen. Moitti-jallakaan
ei ole pyytämisen taitoa,
hän katkaisee suhteet, ja käskee
toisten rakentaa ne jälleen. '••
Kun käskeminen mUuttuu komen-'
telomiseksi, on, tämä merkkinä sii­tä,
että käskijän sielussa on itsar-vostuksessa
kuoppa. Hän pel^ä .
arroävltansa menetystä, pelkää että
jää yks"n ja joutuu toisten ihmisten
arvostelun kohteeksi. Tällainen
henkilö, olkoonpa-hän sitten opetta­ja,
ei suutu mistään pahemmin
kuin oppilaan suupielestä huomää-n
mastaan hymynväreestä, koska oi­valtaa
tämän kohdistuvan siihen,
mikä hänessä on heikointa. Per- ,
heen-sä, joka työpaikallaan on tois­ten
alaisena, voi kotona täyttää sie-.
luunsa syntynyttä kuoppaa komen­telemalla
lapsiaan ja nauttimalla
käskijän arvovallasta. Mutta sitten;
tuleekin vaimo ja huomauttaa että .
miksi aina pitää huutaa, eikö kos­kaan
voisi olla komentelematta. .
Näin hän riistää mieheltään käski­jän
ilon ja hallitsijan vallan, joka
ehkä olisi ollut miehen mielen ter-.;..
veydelle välttämätön, vaikka-lapset-ja
vaimo itsesiitä ehkä kärsivätkin.'?
rri se sittenkin"
Vaikka joillakin tahoilla kuinka
pinnistettäisiin ja yritettäisiin pitää
itsepintaisesta, sulamattomana kai?
cean^kylmänsodan. jäätä, niin:I6OO7-
1700-vuiosisadalla eläneen Galileo
Galilein tapaan sanoaksemme, sulaa
se sittenkin.!
Tämä Pisassa v.'1564 syntynyt ja
tammikuussa v. 1842 kuollut fyy­sikko
ja tähtitieteilijä oli rohjennut
tutkia jotai^ uutta ja oli valmista­millaan
kaukoputkilla ryhtynyt tar­kastelemaan
taivasta, ja taivaankap­paleita.
Hän huomasi'Kuun pinnan
olevan epätasaisen,; Venuksella ole­van
vaiheet kuten Kuulla, Jupite­rilla
olevan sitä kiertäviä kuita jne.
Tämän jälkeen hän ryhtyi kannat­tamaan
Kopernikuksen aurinkokes:
kistä Järjestelmää ja joutui siinä
ristiriitaan katolisen kirkon kanssa,
joka oli hyväksynyt-Ptolemaioksen
maakeskisen järjestelmän.
Inkvisio-oikeudessa hänen oli
pakko peruuttaavoppinsa;' mutta ta-,
rina kertoo hänen hiljaa kuiskan­neen:
"Se" liikkuu sittenkin." Tällä
hän"tarkoitti maapalloa, joka sit­temmin
on eittämättömäsIT todistet­tu
liikkuvaksi taivaapikappaleeksi
vaikka silloiseti; taantumukselliset
olivat - kiduttamisella uhaten -vaati-heet,
että tämän edistysmielisen
fyysikon ja tähtitieteilijän on luo­vuttava
sellaisista ajatuksista;'jotka
ilmeisestikin olivat katolisen kir­kon
oppien vasta-set.
Niinpä sitä tapahtuu vielä mei­dänkin
päivinämme. Meillä on ole:
massa aivan omassa ^maassamme
sellaisia ihmisiä, jotka eivät m'l-lääii
haluaisi, että maailmassa ta­pahtuisi
mitään uutta — haluaisi­vat
siis olla vain taantumukselli­sia,
jotka eivät näe .missään uudes­sa
-mitään hyvää.
Silläkin uhalla, että meitä vielä
kerran- sanottaisiin näiden taakse­päin
tarpovien nvelestä Moskovan
kätyreiksi,y.m. on meidän palautet­tava
lukijaimme imieliin.v^ttä viime
päivien . tapahtumat ovat suuresti
ilahduttaneet meitä ja saattaneet
meidän yhä toivorikkaammaksi sii­tä,
että vielä jonain päivänä on
meillä todellinen rauha ja poistettu
pelko tulevaisuudesta.
Viime viikon lopulla Neuvostolii­ton
pääministeri sanoi maansa kprr
ke-mman neuvoston vistunnossa, et­tä
kansainvälisten suhteiden l i l m ar
puntari oli siirtymässä ''myrskyi­seni
ja pahan sään osoittamisesta hy­vän
sään osoittamiseen" ja että
Neuvostoliiton taholta oli toivottu
sen vainHapahtuvan vähän nopeamr
massa tempossa.
Samalla kertaa sanomalehtikir-jeenvaihtajat
kirjoittavat sellaisen­kin
entisen mahtavan imperiumin
keskuksesta ' kuin Lontoosta, että
siellä tervehdittiin puhetta — siis
oli pidetty sikäläisten valtiomiesten
mielestä hyvänä sitä ajatusta, että
kylmäsota voitaisiin hävittää, lo­pettaa
asevarustelu ja ryhtyä kan­san
hyväfi tarkoittaviin toimenpitei­siin.
' .
Samanlaista sainune kuulla useis­ta
länsimaiden, keskuksista, joissa
vaikka varovaisestiy ei'•voitu muuta
kuin sotiin kyllästyneeri kansan ylei­sen
?: painostuksen: medessä I tervehtiä
sitä; että ryhdytään neuvottelemaan
rauhasta ja aseistariisumisesta.
Aikaisemmin idän ja lännen kor- tenkin". — Nemo.
m
•'m m
4:#*K?*I
•
- "m
- I
1
' • [ m
fm
keimman portaan neuvotteluja vas-:i
tustaneet n^aatkin, tai paremmin-,
kin niiden valtiomiehet, ovat jo hy-:
väksyneet sen ajatuksen,' että ori
neuvoteltava eikä kalisteltava sape-leita,,
kysymys on vam keskinäi­seen*
yhteisymmärrykseen pääsemi-';^
sestä ennen Neuvostoliiton johtajan -:
tapaamistaT . . .|
" Viimeaikaisissa uutisissa kerro-'
taan, että yksistään Yhdysvalloissa-, i ,
kin on esitetty senaatin ulkoasiain;^ | '\
valiokunnalle, että olisi tunniistetta-. n
va Kiinan Kansantasavalta tosin' |||
vain Chiang Kai-shekin vallam tun=^ \S
nustamisen yhteydessä, mutta tun-^ | '
nustettava sittenkn,-ästeettain^ jot- ^J
ta siinä ei Yhdysvaltain maine kär^ ]
sisi liian suurta kolausta. " ' '•^y'
Kaikki nämä ovat mielestämme' ^
merkkejä, siitä, että i h m i s k u n n a n '|
.rauha on nyt saavutettavissa; että i
ori tulocsa aika. jolloin kansan ä^- ! '
tä kuunnellaan kaikkialla. - ~' '
Ja vaikka joillakin tahoilla omas- >'
sa maassamme — jääköön ne nyt. "p
tällä kertaa'erikseen mainitsematta
— yritetään lietsoa vihaa eri kanso-.
jen keskuuteen herjaamalla ja pa-netteleriialla
sitä tai tätä kansaa„
n:in voimme varmuudella: j a ilolla
olla sitä mieltä,^ että ^'liikkuu se Sit-.
\
US
•:kpef
•1^