Vapaus, January 11, 1964

              Sivu 2 Lauantaina, tammik. 11 p. — Saturday, Jan. 11, 1Ö64
VAPAUS (LIBERTY)
DEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
E s l a b l i i h c d Nov. ti. 1917
K d i l o r : VV. E k l u n d
Tcli-pluMic: Olficc ti74-i'Jti4
\ Manager: E. S u k s i
K d i l o r i a l 674-4265
PuhlLshcd tlu-lcc \vrcklv: Tucyda.vtf. Thursdays and Saturdays by Vapaus
' P i i b l i s h i n s Co. L t d . , 100-102 E l m S t . VVcst. Sudbuiy, Ontario. Canada.
• Mailing: address: Box 69
' Advcrlisintr lates upon appllcation, translations frec of chaiiic.
A u l h o r i z c d as sccond dass mail by tlip Post Office Department. Oltawa.
and for paymenl of postaRc
CANADlÄNin^ÄNGUÄGE-PRESS;
i n c a s h ^ ^ ^
TIL.IUSIIINN.VT
Ganadassu: 1 vkT-$i).00, 6,kk. $4.7.'i US.V:ssa 1
- ' 3 kk. 2.75 Suomessa: 1
vk. $10.00 C kk. $5.25
vk. 10.50 « kk. 5.75
Sinäkin Brutus
Argentiinan
• Kun-Jiilius Caesar sai l u i o m a l a , että yhdestä uskotuinnna?5ta m i c -
rhestääii t u l i k i n hänen nunhaajansa, liänen "kciTÖlaan huudahlanogir
; "Sinäkin, B r u t u s ! ".
Näin huudahtivat varmaan myös k a i k k i näistä asioista tietoiset,
' v a s t u u n t u n t o i s e t canadalaiset saatuaan a l k u v i i k o l l a lukea uutistie-toja.
j o i d e n mukaan meidän candalaistcn yksi uskottu mies, u l k o m i ­n
i s t e r i Paul Martin meni äärioikeistoa edustavien juutalaisrabbien
k o n f e r e n s s i i n Otlawassa j a o s a l l i s t u i heidän keinotekoiseen itkuunsa
s i i i i i , k u i n k a Neuvostoliitossa muka vainotaan j a sorretaan j u u t a l a i s i a.
^ ^ U l k o m i n i s t e r i M a r t i n oli mainitussa kokouksessa ilmaissut ' G a -
näEan huolestuneisuuden juutalaisten kohtelusta Venäjällä", kerrot-tiiirThe
To:on(o D a i l y Stadin uutistiedossa missä l a i n a t t i i n mr. M a r ­t
i n i p a mm. seuraavaa:
" " S i e l l ä on voimakasta painostusta juutalai.sten a s s i m i l o i m i s c k si
(ylitcionsulatlaniisck.sj ujuidcn kans.sa). E i voi o l l a epäilyäkään siitä,
että'tämä 011 vakava ja huolestuttava tilanne."
— ' r o d o l l a k i n . l i l a n n e on juiitalai.^^lena.ssimiJaalionkin k o h d a l l a pa­hempi
kuin (iiällii Canada.ssa. Mikäli mc ticdäiunio. Canadan Ijitto-hallituksoon,
minkä jiisen nn-. M a r t i n jälleen on, e i o l e koskaan vielä
a h s i i n i l o i l u (.sulalellu) yhläiin ainoata juutalaista, mutta Neuvostolii­ton
" h a l l i t u k s e s s a on h y v i n näkyvällä paikalla tälläkin kertaa eräs
j u u t a l a i n e n !
• ' Minkälai.sccn rienauspaikkaan mr. M a r t i n meni huolestuneisuut­taan
esittämään, se näkyy ehkä parhaiten siitä jos lainaamme, mitä
.sanoi rahbi S. M . Zanibrovvski siinä konferen.ssissa. M a i n i t u n uufis-tiedon
mukaan tämä arvon rabbi o l i väittänyt<»<;tlä 'venäläiset eivät
ajina juutalaisten k o u l u j e n toimia, tai minkäänlaisen j u u t a l a i s k i r j a l -
- l i s u u d e n levitä (appcar) Venäjällä,' j a että se v o i . t a r k o i t t a a j u u t a l a i s -
väestön loppua Venäjällä."
Autetaanko u l k o m i n i s t e r i M a r t i n i n '•huolestuneisuudella" j a hä­nen
o.sallislumisellaan m o i s i i n itkijäisiin sitä jännitystilanteen l i c v e n.
tämistä, mistä pääministeri Pearson j a hänen h a l l i t u k s e n s a muutkin
jäsenet ovat aivan oikein viimeaikoina puhuneet? T u s k i n!
J U U T A L A I S T I L A S T O A N E U V O S T O L I I T O S TA
Emme usko N e u v o s t o l i i t o n kaipaavan meidän puolustutamme täs­säkään
asiassa. M u l t a oman maamme maineen puolustamisen kan­nalta
pidämme tarpeellisena'sanoutua i r t i . e i v a i n rabbi Zambrowskin
mielettömyyksistä, vaan myös u l k o m i n i s t e r i M a r t i n i n tahdittomuuk:
: s i s l a . • ' : • -•'
V a i k k a myönnetäänkin, että tilastotiedot eivät.-ole k a i k k e i n m i e l ­lyttävintä
luettavaa, n i i n tässä yhteydessä on ehkä syytä tutustua N e u ^
v o s t o l i i t o n j u u t a l a i s i a koskeviin — n e u v o s t o l i i t t o l a i s i i n tilastotietoi­hini
j o t k a lainaamme uutistoimiston A P N : n - a r t i k k e l i s t a .
M a i n i t u n lähteen mukaan j u u t a l a i s i a asuu ( N L : s s a ) kaikissa t a ­savalloissa.
Venäjän liittotasavallassa- 8 7 5 , 0 0 0 , Ukrainassa 8 4 0 , 0 0 0,
Ciruusissa .52,000, Liettuassa 2 5 . 0 0 0 jne., j a juutalaiset voivat asua
missä katsovat parhaiten viihtyvänsä. ;
E s i m e r k i k s i tieteen h a r j o i t t a j i e n keskuudessa on N L : s s a venä-
, läi.siä 2 6 3 , 8 3 8 , ukrainalaisia 4 0 , 9 5 0 , j u u t a l a i s i a SS'173. armenialaisia
9 , 1 1 7 jne.
M a i n i t t a k o o n , että N L : n lääkäreistä on 1 4 . 7 ' ; r , k i r j a i l i j o i s t a 14';>,
säveltäjistä y l i 23';J, ja taidemaalareista 1 3 % j u u t a l a i s i a .
Neuvostomaan korkeimmissa neuvostoissa ja p a i k a l l i s i s s a elimis-
.sä t o i m i i 7,647 juutalaista. Heistä voidaan mainita e r i k o i s e s t i N e u -
. v o s t o l i i t o n h a l l i t u k s e n , ministerineuvo.ston varapuheenjohtaja j a N L : n
kansantalousneuvoston puheenjohtaja Veniamin Dymshits; armeijan
kenraali,, Neuvostoliiton sankari J a k o v K r e i z e r : k e n r a a l i l u u t n a n t t i,
k a k s i n k e r t a i n e n Neuvostoliiton sankari D a v i d Dratjun-ski; maailman-k
u u l u k i r j a i l i j a Ilja E h r e n b u r j i : lietlualai.scn Tiesa-lehden päätoimit-i
a j a H e n r i k Zimanas.
Tuhannet juutalai.set johtavat suuria t e o l l i s u u s l a i t o k s i a , virastoja
jne.', sillä N e u v o s t o l i i t o n oloi.s.sa ei kat.sota ihmi.sen ihonväriin ja r o -
tiiiiii tms., vaan hänen kykyynsä.
T i e t e e n j a taiteen a l a l l a on j u u t a l a i s i a p a l k i t t u maan korkeim­m
a l l a . L e n i n i n p a l k i n n o l l a . 4 2 j u u t a l a i s t a on saanut korkean arvoni­men
Sosialistisen työn sankari. Toisessa maailmansodas.sa o.soittamas-taan
sankaruudesta M O j u u t a l a i s t a on saanut N e u v o s t o l i i t o n .sankarin
arvonimen, joka on armeijan korkein arvonimi.
U l k o m i n i s t e r i M a r t i n on l u o n n o l l i s e s t i tietoinen näistä asioista
a i n a k i n ylitä h y v i n k u i n mekin. Sitä k u m m a l l i s e m m a l l a tuntuu, m i k si
hän näkee asioita ainoastaan o i k e a l l a silmällään?
" K U L T T U U K I M I E S " , RABI5I 7 A M B R 0 W S K I L LE
K u t e n yllä on osoitettu, rabbi Zambrowski väitti Ottawan itkijäi-sissä,
että "venäläiset eivät anna j u u t a l a i s i e n k o u l u j e n toimia, tai
minkäänlaisen j u u l a l a i s k i r j a l l i s u u d e n levitä Venäjällä . . ."
Mitä .sanovat tila.stotiedot?
_Juu ta la isot, j o t k a haluavat lukea sanomalehtiä omalla äidinkielel­lään,
voivat t i l a t a aikakauslehden Sovtsc Heimland, sanotaan maini-
( u . s s a A P N n a r t i k k e l i s s a . Sitä voidaan tilata k a i k i s s a paikoissa. Lisäksi
sitä voidaan ostaa l e h t i k i o s k e i s t a ja k i r j a k a u p o i s t a j a pieni määrä
menee 2 0 : e c n e i i maahan. Se j u l k a i s e e neuvostotasavalloissa asuvien
j u n l a l a i s t c n k i r j a i l i j o i d e n tuotteita. V i i m e vuonna on lisäksi j u l k a i s tu
S h o l o m N o i h e r - S f o r i m a n . ^ B e r g c l s o n i n ja Schwartsmannin tuotteita
j u u t a l a i s t e n kielellä.
• J u u t a l a i s t e n k i r j a i l i j a i n tuotteita ilmestyy Neuvostoliitos.sasuUr
r i n a painoksina. Seit.semän viimevuoden aikana on käännetty 1 5 e ri
k a n s a l l i s u u k s i e n k i e l i l l e 8 0 j u u t a l a i s t e n k i r j a i l i j a n 1 8 7 teosta, joiden
y h t e i n e n painosmäärä on 1 4 miljoonaa.
: .luutalaisten k i e l e l l e paineltuja k i r j o j a on saatavana eri k i r j a s -
l o i s l a . L e n i n i n kirjastossa Moskovassa on yli 7 0 , 0 0 0 j u u t a l a i s i e n kie­lellä
k i r j o i t e t t u a teosta j a L e n i n g r a d i s s a y l i 5 0 , 0 0 0 .
Taideharrastus on h y v i n laaja juutalaisväeslön.keskuude.ssa. V i i -
na.s.sa t o i m i i t a i t c e n h a r r a s t a j a i n kerho, joka on meiteslykseliä esittä­nyt
Sholom A l e i k h e m i n näytelmiä. I
: • Se siitä.
M u t t a tässä yhteydessä kuulemme henkemme k o r v i l l a rabbi Z a m -
b r o w s k i n huudahtavan: '
"PELKKÄÄ SYNNILLISTÄ K U L T U U R I A !"
Tämä huudahdus ei tietenkään auta häntä vähääkään sillä sanoo-
Lokakiiuii kahdestoista kiilu-tieeiia
vuonna oli merkitykselli­nen
päivä Argentiinan historias­sa
uuden laillisten vaalien kautta
valitun presidentin tohtori Artu-ro
j l l i a n astuessa iasiaankuuluvin
juhlamenoin virkaansa. Sitten Pe­ronin
päivien eivät Buenos Airc-rin
kadut ole olleet niin täynnä
kuin lokakuun 1 2 pnä 1 9 8 3 . Val­takatujen
kaikki katot ja parvek­keet,
kadut, torit, pylväät ja pat­saat
olivat mustanaan kansaa. Il-l
i a j i l i päivän sankari, kansmi toi-vx:
sanan täydcllis^fnimässä niie-
. lessä. . -'• . • •
OL.IYN HISTORIAA
A r g e n t i i n a n sanotaan olevan niin
r i k k a a n öljystä, että se suorastaan
k e l l u u öljyn päällä, öljyä on löy-
.detty m i l t e i k a i k k i a l t a pohjoisesta
j a etelästä, idästä j a lännestä. K u i
tenkaan \>i!ä oi pääoman puuttces-
.sa ole voitu käyttää hyväksi. Öl­jymme
historia alkoi jo vuonna
•.9'.)7, kun a r ; . ; e n l i i n a l a i n r n kaivos
yhmä löysi vettä etsiessään öljyä.
I jiloinon presidentti F i . ^ e i o a A l c or
i la sääti heti lain, j o l l a öljyalue mer-i
i l i i i n valtion omaisuudcKsi.
N i i n ar.i;enliiiial.ii,set alkoivat
; 'yii.^kenneliä öljyn ^ia;lMIls<^ksi,valk
! :a c i o l l u t i n i i i k ; i i i i i l a i s i : i koneita e i -
;a l ; ( i l l r i t ; i . K n - i n n i i ; i i n c : i i i n s i i i i i i i ri
i ' i i IhivMc;,»). \ uoaiui l!M(i t a y l y i <is
i ;ra v r i l n i : i a a n t i ; i \ a r l c i i t a ! v i l l ; i v i ; i I
i a i t l c i t a . j o l l : a U u i k s o i v a l K).').()(K) |
; pi\so;r V a i k k a M C o l i v a t v;i!ltam;iH<i-j
I iniä työn jatkami.seii kaimalta, ei |
' l a l i i l u k s c l t a l i i v n i i y t varoja. L a i t -;
cet o . s t e l t i in kuiliMiUin kiitos
i lIuere;4on — . koska työtä oli j a l -
. ; c i t a v a .
V. lirj;{ Juotiin v a l t i o n öljyyhlii)
Y 1 ' F (Vacimioulos P c t r o l i l c i o s F i s -
calcs).. Sen p e u s t a j a n a oli s i l l o i n en
armeijapaällikkö kenraali M o s i o n i.
Hänen ryhtymiseensä k:insalli:>en'
• o l j y y h l i ö n jolitajak.^i v a i k u t t i sen-,
raava tapahtuma: Kerran solahar-joiltistenyhteyde.-
sä loppui lentoko
neista öljy. .lottei h a r j o i t u k s i a olisi
ta: v i i i n u t keskeyttää, o l i öljyä .saa­tava.
Ulkomai.seii yhtiön v i r k a i l i ja
kielläylyi k u i t e n k i n myymästä, kos­ka
armeija ei m:iks:iiuit kii*a'i;sellä.
K e n r a a l i .Mosconi tokaisi silloin
suuttuneena, cltei A r g e n t i i n a n ar­m
e i j a voi o l l a r i i p p u v a i n e n j o n k in
u l k o m a a l a i s e n yhtiön v i r k a i l i j an
hyvästä tai huonosta tuulesta; Näin
hän j o u t u i ajattelemaan kansallisen
öljy-yhtiön tarpeellisuutta j a ryh­t
y i k i n tuumasta loimeen.
TAISTELU ÖLJYSTÄ
V . 1 9 2 9 U S A : n presidentti Hoo-v
e r i n vierailjessa Argentiinassa i l ­m
o i t t i Standard O i l haluavansa os­taa
A r g e n t i i n a n h a l l i t u k s e l t a Como-doro
R i v a d a v i a n öljyalueen. S i l l o i -
Tien Ar(4entiiii«n presidentti Y r i -
^'oyenkielTäytyi. Standard G i l kak­s
i n k e r t a i s t i tarjouksensa, mu_Ua pufii.
s i d e n t t i pysyi kiellossaan. K e n r a a li
Mosconi, joka o l i Y P F : n president­ti,
taisteli k a i k k i e n argentiinalais­ien
öljyalueiden kansallistamisen
puolesta. V. 1 9 3 0 hän sai osan par­l
a m e n t i s t a taakseen. Samaan aikaan
Ar.t,'enliina a l l e k i r j o i t t i ; Neuvosto­l
i i t o n kans.sa .sopimuksen, jonka
n i i k a a n puuttuva öljy ostettiin
' e u v o s l o l i i t n s l a . '
Syyskiiii.-^sa 19;H) la|)ahtiii k u i t e n -|
peä kysymys öljysopimuksen kohta­lo
o l i . l i a r r i m a n i l r a o i lU A r g e n t i i ­nalle,
että' Sopimusten mitätöimi­sestä
voi kehittyä ^vakava tilanne
U S A : n avun lakkaamisen muodos­sa.
E r i t y i s e s t i a m e r i k k a l a i s i a huo
l e s t u t t i se. ettei A r g e n t i i n a n h a l l i ­tus
i l m o i t t a n u t tarkemmin, maksaa-co
se k.o. yhtiöille korvausta.
U S A : h a n i l m o i t t i , ctlä mikäli argen-'
l i i n a l a i s e t mitätöivät öljysopimuk­sen
he vaativat korvausta niistä
d o l l a r e i s t a , a r v i o l l a 100 m i l j . dol­l
a r i a , jotka yhtiöt ovat^sijöiltaneel
.Argentiinaan. Mr. I l a r r i m a n i l l e A r ­g
e n t i i n a n J i a l l i t u s vastasi: Mikäli
A r g e n t i i n a n - on maksettava korva­uksia,
maksu suoritetaan maan l a -
kiDn mukaan. Tällainen oli ensim­mäinen
vastaus kiperään kysymyk-
-seen. A v o i m e k s i j ä i , k u i n k a paljon
maksetaan, koska — j a maksetaan­ko
yleensä.
Semiattori llickenlooper Icki
AVashinutonis.sa. muuto.sesilyksen
i i l k o m a a n u p u l a k i i n . Esityksessä .sa-
. l o t t i i n : U S A e i a u l a .sellaisen maan
l a l l i l u s l a , joka 1) kansallistaa V h
:in käänne. Armeij.-.n o i k e i s l o p i i r i t | kansalaisten tai yhtföi-uo
ittival Standard O i l i n rahoit-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
: Sakaris Kopsala, F c k v i l ic
täyttää .sunnuntaina, .tiunimkuun
päivänä 83 vuolta. .
A r i Stenlund, Kckville, Ait; i ..
täyttää tiistaina, t a m m i k u u n 14 pnä
d9 vuotia:
A a t u K o i v u l a , Lonj,' L.ike l.-iytli
t a m m i k u u n 8 päivänä 73 vuotta eikä
72 kuten aikaisemmin viiiiceili.sti.sti
m a i n i t t i i n . .
Yhdymme .sukulaisten : )a lutta
v a i n o n n L i i l o i v o t u k . s i i n.
.iman vallankaappank-scn S l i i h d a id
) i r i n .sckaantmniucn oli asiassa !
l i i i i s c l v i i i i että kaii.sa puhui y i c l i i!
vuosin j;ilk(>(*nkin |):iin. ellä syys;
; u u i i kaapi>.ius haisi i i l j y l l e ' ' . i
V; i l l.inkaappausl; i seui a n n c c i i d i k
l . i l u u i iti aik;ma V 1 ' F c i saanut li.il- :
;ituk:>cll;i miiik;iänlai.-<la .ipiia. l i i i M:
iK* huononi ja k a i k e n lisäksi h a l l i -:
tus salli Standard O i l i n työskenle-1
lyti maassa. Peronin aikana : i l k or
vai neuvottelut pohjoisamcrikka- ,
l a i s t en yhtiöiden kan.ssa o l j y y h l i ö n;
rakentamisesta Ktelä-.Argentiinaan, :
j o k a .sitten k u i t e n k i n raukesi Pe- |
i o n i n kaatuessa.
P i e s i d e n l l i F r o n d i z i n valta-aikana
V. 1!.':")8 ame: i k k a l a i s i a v i h d o i n k in
o n n i s t i ja he saivat h e i l l e e d u l l i s en
i i j y s o p i m u k s e n ilman parlamentin :
•siaan p u u t t u m i s t a . ' T i l a n t e e n i r v o k - ,
•:uutla ; lisäsi se. että F r o n d i z i o l i '
- l i k a i s e m m i n tunnettu i m p e r i a l i s t i en
'uihkeänä vastustajana, joka oH k i r -
j o i l e l l u t öljykysymyksostä artikke­leita
ja jopa k i r j a n k i n esiintyen
h y v i n cdiistysmielisenä.
.\envo:sloliitlo c.sitli v. 19.")!) F r o n ­d
i z i n h a l l i t u k s e l l e (ennen kuin se
toki sopimuksen US.A: n kanssa)
eritläin edullisen luinaehdotukscu:
.Neuvostoliitto olisi myöntänyt 1 0 0
n i i l j o o n ; : n d o l l a r i : v l a i n a n ö l j yn tuo­tannossa
tarvittavien koneiden ja
i a i l t o i d e n ostamiseksi kahdeksan
^ vuoden n i a k s u i i j a l l a .siten, ettei k o l ­mena
ensimmäisenä vuotena farvit-
. M l a . sisi maksaa mitään. F r o n d i z i n h a i
' litu.s ei edes vastannut ehdotukseen/
I Vuoden um aikana lähti Y P F : i r
v i r a l l i n e n valtuuskunta Eurooppaan
ja sen yhteydessä se osti j o i t a k in
i öljytuotanno.ssa tarvittavia koneita.
1 M a a n taantumus ei tahtonut k u i t e h -
kaa n e 11 ä Y P F kch i 11 yisi j a jär jes-l
i n i i n , että koneet pidätettiin tul­lissa.
\"j4vä tänäkin päivänä ne ma-
! d e n o m a i s u u t t a , 2) mitätöi sopi-
] m u k s e t U S A : n yhtiöiden kans.sa, 3 )
k u n U S A : n yhtiöiden on mak.setta-
.a veroa k.o. m a a n hallituk.selle.
' o n a a t l o i i l l i c k e n l o o p e r va;iti edel­leen,
ctlä jos hallitu.s. joka tekee
JDfaiii yllä olevasta, ei ryhdy nen-v
o l l e h m n kuuden kuukauden k u ­luessa
U S A e i oiiiiä anna s i l l e ta­l
o u d e l l i s i a apuaan, .los ky.seessä ole­va
hallitus ei noudata U S A : n noita
i i l k o m a a n a p u k o m i t e a n .sääntöjä, t u -
oe . U S A : n hallitus, ilmoittamaan
'vuinka paljon k.o. m a a o n v e l k a a ja
)llaa haltuunsa esim. U S A : n alueel­la
olevaa k o. maan omaisuutta.
A r g e n t i i n a n vastaus annettiin
; n ; i r r a s k u i i n li), pnä Y P F : n johta­jan
.Su;iiczin Ichtivaslaanotolla, jos-
•a hän i l m o i t t i A r g e n t i i n a n halli
' u k s e n vaadittaessa maksavan
maaseudulla kuolleet läkärinhoidon
.puutlccssa. J u u r i tälä k a i k k e a vas­aan
on E d i s l y s l i i l o n ohjelma."
Hän m a i n i t s i , cUä U S A antaa . y M c ii
prosentin talousarviostaan auttaak­seen
l o i s i a m a i l a . L a t i n a l a i n e n Ame­r
i k k a saa apua myös niillä maassa
o l e v i l l a y h d y s v a l t a l a i s i l t a yhtiöiltä,
j o t k a rakentavat tehtaita y.m. Jos
näin o l l e n eteläamerikkalaiset k a r -
k o l l a v a l maistaan tällaiset yhtiöt,
ne eivät tietenkään saa mitään
apua, Kennedy lausui.
U S A : n h a l l i t u s korosti, ettei ole
kysymys ainoastaan öljysopimuk­sesta,
vaan myös E d i s l y s l i i l o n koh­talosta.
Onhan l u o n n o l l i s t a , eitä k y ­seinen
tapahtuma voi toistua missä
tahansa latinalaisen Amerikan
maassa ja se pelottaa a m e r i k k a l a i ­sia
yhtiöitä s i j o i t t a m a s t a pääomiaan
k y s e i s i i n maihin ja näin o l l e n hei­kentää
E d i s t y s l i i t t o a . ^
Lehdistö USA:.ssa o n kommenloi-n
u l lapahluniiui melko ' s i i s t i s t i ",
m u t t a a i n a k i n ' W o r l d T e l e g r am and
S u n " on purkanut tunteitaan avoi­mesti:
• A r g e n t i i n a lappaa Iällä het­kellä
kultakanan ja presidentti II-
!ia voi vaiita p o l i i t t i s e n tai talou­d
e l l i s e n itsemurhan välillä. U S A :n
KODIN PIIRISTÄ
T t M M l T T A N U T E E VA
Mausteilla herkkiihetkiä • • . •• •
Mausteet löydettiin jo tuhansia ruuan; omaa makua, siksi niitä o ir
vuosia sitten tuoksuvien lehtien
muodossa j o i h i n ruoka käärittiin.
k e s k i a j a l l a mauslekaupasta käy­t
i i n k i n , ankaraa kamppailua, sillä
sen omistus tiesi ehtymättömiä rik­kauksia
j a valtaa. Mausteita ei kas­vanut
k a i k k i a l l a ,itäinen pallonpuo­l
i s k o — Intia j a K i i n a ^ o l i v a t m a u s ­teiden
tarunomainen maailma,.
Mausteet j a o t e l l a a n seuraavasti:
— Varsinaiset mausteet ovat
maustekasveja tai n i i d e n osia, kuten
pip})uri j a k a n e l i
— Y r t i t , joita käytämme maus­tamiseen
kokonaisena, tuoreena tai
k u i v a t t u i n a . S e l l a i s i a ovat meirami,
m i n t t u j a t i l l i.
— A r o i u a ; i t t i s e l .siemenet, j o t ka
•käytetään kuivattuna, kokonaisena
iai jauheena,^ kuten t i l l i n s i e m e n et
— SekamausteJIla larkoitetaan
mausteyhdistelmiä. jotka tavaili
s i m r a i n sekoitetaan j a u h e i n a uscis-öljy-
yhliöiden vastustaminen vaikut-m<'<"s'c'«:>t'>»>s':>- I'-''''"- f^^^^ny.
a;i tyhmältä teolta. A r g e n t i i n a n jär-> — Mauste.suolat ovat valmistettu
, jcltömyydeK j o i h i n myös toiset l a - i s e k o i t t a m a l l a suolaan kuivattua ja
' i i i a l a i s c n A m e r i k a n maat syyllisty-;.i«"hctU«a mausteita,
vät) ovat esteitä E d i s l y s l i i l o n me­nestymisen
liellä.!' M i e l e n k i i n t o i -
käytettävä m a i s t e l l e n . Miedot l;evyt-a
r o m a i s e t - y r t t i - ja ruohomauslcet
eivät kestä kovaa ja pitkäaikaisia,
kuumennusta, minkä vuoksi ne on
p a r h a i n lisätä r u o k i i n valmistuksen
loppuvaiheessa. Voimakkaat maus­teet
J a maustesekoitukset yhdiste­kään
r u o k i i n ; hierotaan lihan tai
k a l a n pintaan, ennen kypsennystaf
Yleisenä ohjeena mausteiden käy-
I töstä v o i d a a n muistaa, että vaaleita
mausteita käytetään v a a l e i s i i n mie­t
o i h i n r u o k a l a j e i h i n j a t u m m i i l taas
t u m m i i n ja v o i m a k k a i s i i n r u o k i i n.
Tämä c i k u i t e n k a a n ole mikään eh­doton.
;sääntö, sillä jokainen suorit­taa
maustamisen oman makjinsa j ; i
m i e l i k u v i t u k s e n s a mukaan. K u i t e n ­k
i n on syytä muistaa, ettei käylotii
a i n a k a a n alussa montaa mnii.stctla
päällekkäin, sillä makuvivahteet
ovat h y v i n k i n e r i l a i s i a ja toivottu
tulos saattaa muodostua ylliiiäväk-s
i . On sanottu, että hyväksi maus­t
e i d en käyttäjäksi .synnytään, nmt la
•jokaista lahjaa voidaan keliitlääniin
j myös makua Ja n i a u s l a n i i s i a i l o a .
! Monella pcilieencmänn i i i i on ko-
On paljon puhuttu j a k i r j o i t e t t u i k e m u s t a siitä, miten uuteen ruoka-mausteiden
terveellisvvdeslä j a epä-1 l a j i i n tai m a k u u n s u l i l a u d u t a a i i en­nen
on lehden toteamus: ' K u n k o n v j .jj.,.yyp,,jgyyj,j.^j^, Q I .simmäi.sellä k e r r a l l a eniiakköluuloi-i
n u n i s t i l esiintyvät ulkomaalaisia j että väkevät pippurit väärin käy- i sesti yhteisellä a t e r i a l l a ; U s e i n ato-vhliöilä
vastaan j a myö.s ei-kommu- j tctlyinä ärsyttävät r u u a n s u l a t u s e i i - ! r i o i d e n suunnitteluun tulee tit;Uy
• - t toistavat näitä puheita, on | ^^^^^ eikä hyvää, s i n a p p i a k a a n J t o t u n n a i s u us
:ata vastustaa kommunisteja ja j pjdä sy^dä'lusikalla: K o h t u u l l i s e s s a i töön, j o t a on
.'stya yaalei.s.s^i.' Lehti toteaa n^^ärin j u u r i s i n a p p i edistää suure.s. : hcenemäntä haluaisi tarjota vaihtc:
ti sapen toimintaa j a rasvaisen r u u - | i u a j a : kevennystä, mutta jos liän
an sulavuutta. Viharinesmausteet, j yrityksistäärj h u o l i m a l l a e l ^ a p o r -
s i p u i i l , tilli ja p e r s i l j a runsaasti- heehsä i o t i i t t u a r u o k a v a l i o t a muut-i
i i s l i t toistavat
vaikeata
mene
vielä, lopuksi k u i n varoittaen: "Hä­nelle
( l l l i a l l e ) o l i s i parempi kuun­n
e l l a larka.sli. tnitä M r . H a r r i m a n
.sanoo . . ."
•'New York: T i m e s " totesi; että
' A r g e n t i i n a n tapaus' on osoitus l a t i ­nalaisen
A m e r i k a n taistelusta E d i s -
ruoka-ainoiden käyl-vaikea
muuttaa. P e r -
1 U S A ; l l e mutta iilkpmaisten yhtiöi- j t y s l i i t t o a vastaan,
i d e n on myös mak.settava A r g e n t i i -
.1
nan h a l l i t u k s e l l e niiden toiminta­vuosien
aikana mak.samatta jääneet
verot, sekä korvattava, ne lukuisat
sabotaashil. joita erityisesti öljyn
etsinnä.ssä on suoritettu.
M e l k e i n k a i k ki A r g e n t i i n a n puo­lueet
ovat tyytyväisiä h a l l i t u k s en
tekoon: l i l i a o u , t e h n y t j u u r i sen,
mikä p i t i k i n tehdä. .Mnoastaan ääri­o
i k e i s t o ja s e l l a i s j ^ p u o l u e e t kuin,
U D E L P A j . i F r o n d i z i n -UCeitl ovat
I l l i a n . p o l i t i i k a n vastustajia. K r i s t i l ­l
i s d e m o k r a a t t i n e n puolue ( P a r t i do
Y h d y s v a l t a l a i n e n lehdistö toteaa
lopuksi yleisenä käsityksenään, et­tei
A r g e n t i i n a n h a l l i t u k s e l l a , o l e h a ­lua
ryhtyä neuvojj|eluihin USA:n
yhtiöiden kanssa;
NAAPURIMAIDEN KANTA
ÖLJYKIISTAAN
K a i k k i naapurivaltiot ovat olleet
tyytyväisiä A r g e n t i i n a n "isänmaal­liseen
askeleeseen'*, ennen kaikkea
B r a s i l i a ja P e r u . V a r s i n k i n Perussa
ovat A r g e n t i i n a n tapahtumat herat
täneet kiinnostusta j a myötäelämis-d
e m o c i i s t i a h o ) , toi j u l k i tyytyväi- tä. eikä ihme,, sillä öljyillänne on
syytcnsä sanoen, että hallitus on
täyttänyt lupauksensa. Se v a r o i t t i'
.samalla, ettei käsi saisi vapista a l -
l e k i i j o i t e l l a e . s s a lakia kansainvälis­tä
pankkia vastaan. T u n n e t t u pero
siellä hyvin .synkkä. V a l l i o U i s e s la
öljytuotanno.sta ei v o i d a ' j u u r i pu­huakaan,
sillä öljytuotannosta on
vain lO^.r v a l t i o n , loput 90"^ tuo­tetaan
ulkomaisin voimin ja pää-n
i s t i tohtori Malera lausui; ' T u n - i omin. Myös siellä käydään taistelua
non. että eräs k a n s a l l i n e n toiveem­me
on toteutettu. K a i k k i yhdysval
t a l a i s e l eivät ole .syyllisiä, ,syyllisiä
ovat monopolit."
kaavat Buenos Aire.sin .satamassa.
.Väin alkoi U S A : n öljyteollisuus
' , (Argentiinan öljyn valtaamisen mak-han
arvon rabbi yllämainitussa lau- ' ^^amatla lainkaan veroa. Perustyöt,
sunno.s.sa •venäläi.set eivät anna
minkäänlaisten j u u l a l a i s k i i j o j e i i le-vitä".
;
M u l t a n i i n i i i a l e r i a l i s t i s ( M i m . i a i l :
mankat.somuk.sen oin.iavaksi kuin
N e u v o s t o l i i t t o a kuvataankin, -se ei
k a i k e t i k a a n tarkoita niinkään us^
konhaaran sortamisia, vaan sitä, et­tä
k a i k i l l a uskonhaaroilla, myös
j u u t a l a i s t e n uskoon k u u l u v i l l . i , un
vapaat toimintamahdollisuudet.
.Mutta lainatkaamme nvainiltua
A P N n a r t i k k e l i a edelleen:
" J o k a i n e i r Neuvostoliiton kansa­l
a i n e n on vai)aa valitsemaan oman
uskontonsa. Neuvostoliitossa ei ole
h e r r u u t t a j o l l a k i n määrätyllä us­k
o n n o l l a , siksi ei myöskään vainota
ihmisiä, j o t k a harrastavat omaa u.s
kon loa a n. O |-,l odo kse i 11 a, ni u h a m e t •
t i l a i s i l l a , babtisteilla — kaikilla
heillä on samat oikeudet. Siten e i -
j vät j u u t a l a i s t e n k a a n uskontoa tun-
! nustavat ole poikkeu.sasema.ssa.
I Heillä on vapaus omaan uskontoon,
j j u h l a m e n o i h i i y j t a a s t o i h i n ym.
i NL:.s.sa töiniiiTällä: koj^tii^ii 9 7 j u u -
lalais^tiT .seurakuntaa sekä ,i_csinböl
K o i Jakov. joka valmistaa (koulut
taa) u s k o n p a l v e l i j o i t a ; - - U k r a i n a s sa
t o i m i i 2 7 j u u t a l a i . s , s e u r a k u n l a a , . s y ­nagogia
07L_perustettu Moskovaan,-
r ^ n i n g r a d i i n , K i e v i i n f V i l n a a n , R i i ­kaan,
- K i s h i n e v i i n . T b i l i s i i n , Tash-k
e n t i i n , M i n s k i i n , Odessaan ja mo­n
i i n muihin kaupunkeihin, joissa
j u u t a l a i s e t noudattavat omia uskon-tapojaan.
Tällainen on siis nykyinen Neu­v
o s t o l i i t t o , entinen tsaarien Veniijä,
missä järjestettiin j u l m i a verilöyly:
jä j u u t a l a i s i a vastaan tämän tuosta.
Mutta koko äärioikeiston itkijäis-ten
perimmäisenä tarkoituksena on
propagoida Neuvostoliiton sosialis­tista
järjestelmää vastaan, siis tsaa­r
i n v a l l a n palauttamiseksi, j o l t a juu­talaiset
voisivat jälleen yhde,ssä
muiden vähemmistöryhmien kans­sa,
nauttia ' t s a a r i n v a l l a n " järjestä­mistä
verilöylyistä ja muista vaino-toimenpiteistä.
On siinä kerraksi järjettömyytiä!;
I öljyn etsinnän: j o k a mak.saa eniten
{öliyleonisuude.ssa, olivat argentii-
: nalaiset sitä ennen suorittaneet.
I " O I J Y N PUOLUSTUSLIIKE"
Tänä aikana syntyi j o u k k o l i i ke
a m e r i k k a l a i s t a yhtiötä vastaan. L i i ­ke,
Joka esiintyi h y v i n a k t i i v i s e s t i,
[ o n nimeltään " ö l j y n p u o l u s t u s l i i k e"
I ( M o v i m i e n t o de d e f e n s a del petro-
I l e o ) . L i i k e otti osaa myös v i i m e lo-
1 k a k u u n 12, päivän e s i i n t y m i s i i n I l ­lian
puolesta huutaen iskulauseita:
' ' Alä pelkää, aja j e n k i t tiehensä!".
Y l i o p p i l a a t ja opiskelijat osoittivat
mieltään hyvin k m i n f a l l a tavalla, he
heittivät kuumaa kahvia p.vraatiin
o.sallistuneiden kenraalien v a l k o i s i l ­le
r i n n u k s i l l e . Sotilashenkilöiden il
me o l i k i n h y v i n hapan, sillä kansa
o s o i t t i avoimesti mieltään heitä vas­taan
viheltäen j a nyrkkiä puiden.
Eräs huutosakki huusi Yhdysval­tain
lähetystön autolle: ' A r g e n t i i ­nan
tie on Kuuban l i e . K u u b a s i.
V a n k i n o ',
P o l i i s i l l a oli kov^»\irakka ylläpi-
=Riä järjcsty.stä. Kaii-sa Jjikehti kiTlTiY
m e r i , katkoi p o l i i s i e n tekemät ket­jut
,etumai.set tarjosivat kättään l i ­i
l a l l e , h e i l e l l i i n k u k k i a . Innokkaim-
I ) i , i U m i e l e n o s o i l t a i i a _ v a n g i t l i i n eikä
kalT;ika.s.sa l u i v a u d u t t i i vain pamp­p
u i h i n jnyös pistoolit olivat käy-tö.
ssä.
Ö l j y n puolustusliike osoitti miel­tään
Buenos Aire.sin ToukoVuun to­r
i l l a Illian ja hänen ohjelmansa
puolesta, öljyn puolesta; ja tältjiin-k
i n poliisi esiintyi mielenosoittajia
vastaan mm. k y v n e l k a a s u a käyttäen.
ILLIAN H A L L I T U K S EN
ENSIMMÄINEN A S K EL
ö l j y n puoluslusliikkeellä o l i mar­raskuun
17 pnä ko'-j .'>vuotisen toi
niintänsä k i r k k a i n päivä. S i l l o i n mi­tätöitiin
vuonna 19,'j8 s o l m i t u t lait-lomat
öljy.sopimuk.set U S A : n öljy-yhtiöiden
kans.sa. Tieto tästä herät­ti
tavatonta kohua ja levottomuut­ta
USA:.s.sa. A p u l a i s u l k o m i n i s t e ri
l i a r r i m a n i n no|)ea ilmestyminen
Buou' s A i i e s i i n osoitti, miten k i -
U S A : n A S E N NE
M i e l e n k i i n t o i n e n luku historia.ssa
on presidentti Kennedyn marras­k
u u n 18. pnä pitämä lehtivastaan-otto
l a t i n a l a i s e n A m e r i k a n sanoma-lelvtien
e d u s t a j i l l e : Hän sanoi i n m . :
On totta, että l a t i n a l a i s e n A m e r i ­kan
maissa o n p a l j o n köyhiä ettei •
ihmisillä ole mitä .syödä että on näl- [
kää ja l u k u t a i d o t t o m u u t t a ; että vaa- {
r a 11 o m i a k i n t a u t e j a sa i ras t a va l o va t
k a n s a l l i s t a m i s e n puolesta.
B r a . s i l i a l l a k i n on oma v a l t i o l l i n en
öljy-yhtiönsä. "Petrobras", jonka
toimintaa nyt yritetään tehostaa ja
kehittää. Lisäksi B r a s i l i a n öljyä
tuottavat ulkomaiset, etupäässä
p o h j o i s a m e r i k k a l a i s e t yhtiöt. Tällä
hetkellä käydään sielläkin ' sotaa"
k a n s a l l i s t a m i s a s i a n ympärillä. K u n
siis A r g e n t i i n a mitätöi l a i t t o m a t öl­jysopimukset
Bra.silia j a P e r u j u l ­k
i t o i v a t .sympaliansa pelästyttäen
U S A ; t a kannanotollaan.
Myös B o l i v i a , Venezuela ja K o ­l
u m b i a ovat öljyrikkaita maita, j o i^
( J a t k u u s i v u l l a 3)-
k i n nautittuina ovat erinomaisia
•vitamiini ja rautalähteitä. j a lääk-
Iceenä yleistä väsymystä j a halut­tomuutta
vastaan. O n h y v i n mielen­k
i i n t o i s t a todeta, että m e l k e i n k a i k ­ki
mausteet ovat olleet lääkkeitä:
•Yskänlääkkeissä käytetään anista,
kanelia, minttua ja t i m j a m i a . R e u -
matismilääkkeissä e l i " l i n j a m e n l e i s -
sä" on m u k a n a v a l k o s i p u l i a j a pap­r
i k a a . Hammassärkyyn on tuonut
apua n e i l i k k a j a i l m a v a i v o i h i n fen
k o o l i . Salviaa on sekoitettu tink-luuraan
j a eläimiä lääkitty k u m i n a l ­la.
N y k y i s i n k c r n i a l l i n e n teollisuus
sekoittaa mausteet lääkkeiden jouk­koon;
joten n i i d e n osuus apteekki­tavarana
ön vähentynyt. Yksi ja
l o i n e n mauste ja mausteyrtti on
i u i t e n k i n taas palaamassa lääkclis-t
o i l l e . Ruoanvalmistuksessamme
nausteet muodostavat tärkeän osan
sillä niiden avulla saamme maitta­vuutta
ja.yksilöllisyyttä a t e r i o i h i n;
T a i t a v a n ruuanlaittajan salaisuus
o i i l e e suurelta osalta mausteiden oi­keassa
käyttötavassa. Romanttinen
inaustehylly keittiön; seinällä- e r i ­laisine
mausteineen kuvastaa r u u -
n a l a i t t a j a n persoonallisuutta j a roh­keata
m i e l i k u v i t u s t a . " H y p p y s e l l i ­n
e n " timjania täydentää kalakeiton
maun. L u s i k a l l i n e n valkosipulisuo-laa
lisää lihamurekkeeseen ruoka­halua
antavaa tuoksua ja muuta­man
j u u r i jauhetun v a l k o p i p p u r in
a v u l l a saadaan voimaa mietoon vasi­k
a n l i h a a n ; Eksoottiset, salaperäiset
makuvivahteet piristävät j a tuovat
vaihtelua niin a r k i r u o k i i n , kuin
v i e r a s t a r j o t t a v a a n k i n . Mausteiden
tarkoitus on korostaa ja täydentää
tumaan hän luopuu yrityksestään;,
Mausteiden, etenkin erikoisempien
l a a t u j e n käyttö on vaikea oppia ja
se kokpe monta epäonnistumista e n - '
n e n tutuksi tulemistaan. Maustami­sen
voi a l u k s i tehdä salaa keittiö.ssji
myöhemmin auttavat pöytään asete­tut
mausteet enemmän ponnistuk­sia,
synnyttäen ruokailijoissa 'ute­l
i a i s u u t t a j a k o k e i l u h a l u a.
Seuraavas.sa eräs jokaisena vuo­denaikana
sopiva yksinkertainen
ruokaohje.
H E R K U L L I N E N KiVLAKElTTO ,
t u o r e i t a tai pakastekalaa
2 t l s i p u l i s u o l a a ; ^
2 r k l s i p u l i h i u t a l e i ta
8 kokonaista mustapipi)uii.i
vettä, pieni pala puijo.sipulia ren­k
a i na
• perunanlohkoja
maitoa, v o i i i i . s u o l . ia
tuoretta tilliä
v a l k o v i i n i e t i k k aa
Kylmään veteen lisätään k a i i p a -
lat j a mausteet. Keitetään puolikyp-säksi.
J o u k k o o n lisätään perunan-lohkot
j a v o i n o k a i e e t ; V a l m i s t u k s en
loppuvaiheessa lisätään suola ja
maito. Ennen larjoMevienliä s i l p u -
taan t i l l i keittoon ja mausteeksi
kaadetaan hieman valkoviinietik­kaa.
,.
SELVÄ . l U T TU
— M i t e n vanha olet; poikaseni?
— V i i s i v u o t i a s.
— Mikä sinusta tulee?
— Kuusivuotias.
PÄIVÄN PAKINA
Itku assimiliaatiosta, yhteensulamisesta
Näyttää siltä, että j o i l l a k i n oppi­n
e i l l a h e i l o i l l a tai a i n a k i n s e l l a i s i ­na
itseään pitävillä, on n i i n kova
h i n k u etsiä " r i k k a a l o i s e n silmästä,
etteivät huomaa m a l k a a omassiian",
kuten siinä Isossa k i r j a s s a tällaisis­ta
asioista aivan o i k e i n sanotaan.
L i i t t y e n n i i h i n Y h d y s v a l t a i n puo­l
e l l a /.reuhaaviin ärrioikcistolaisiin
q j l i f c i h i n , jotka ovat v i i m e a i k o i na
paremman_puilttee.ssa pauhanneet
N e u v o ^ l i i i o s s a muka valUtsevas-ta
a n t i s ^ n v i l i a s n^S^ e l i juutalaisvas­taisuudesta,
eräät Canadan j u u l a -
laisjohtajat näyttävät unhoittavan
j u u t a l a i s t e n — eikä vain j u u t a l a i s ­ten
vaan myös muiden kaiLsallisuus-'
r y h m i e n — syrjinnän mitä tapah­tuu
päivästä l o i s e e n omassa maas­samme.
Tosiasiassa tuntuu että nä­inä
j i i u l a l a i s p a p p i e n e l i r a b b i e n pu­kua
kantavat p o l i t i i k a n nakertajat
ovat v a l m i i n a tekemään p o l i i t t i s ta
karkeistyötä taantumuksen hyväksi
a i n a s i l l o i n k u n heidän palvelujaan
t a r v i t a a n .
Vai mitä arvellaan esimerkiksi
tästä: T h e Toronto Daily Star j u l ­k
a i s i t i i s t a i n a Oltawan uutisen jon­ka
olsikkonp k o m e i l i : ' R a b b i pel­kää
j u u t a l a i s t e n assimilaatiota (su­lautumista)
Neuvostoliitossa:
T ä m ä n mojovan otsikon alla ker­r
o t t i i n Ottavvaan kokoontuneesta
kuudenkymmenen eanadalais r a b b in
. k e s k i v i i k k o n a alkavasta eli s i i s jo
alkaneesta konferenssista. Jonka
kannanotoista tiesi rabbi S. M . Zam-browski
jo ennakolta kertoa sano­m
a l e h d i l l e .
M a i n i t t u rabbi oli c n n a k k o u u t i -
sessaan (kirjoitamme tätä tiistai-i
l l a n a ) puhunut Juutalaisten dis-^
k r i m i n a a t i o s t a Neuvostoliitossa ja
sen väitöksensä vahvistamiseksi sa­nonut:
' Synagogia suljÄlaoJfeMei-dän
ei a n n e t a tuottaa u l k o m a i l t a us­konnollisia
k i r j o j a . Meidän ei a n ­neta
kasvattaa o p e t t a j i a ."
Tämä tarkoittaa, sanoi Zambrow-ski,
j eltä_ 3,000,000 juutalaista on
vjuirassa assimiloitua Venäjällä —
( S t a r i n u u t i s t i e t o ).
Käsi sydämelle ,hyvä rabbi. C a ­nadan
eri k a n s a l l i s u u s r y h m i e n mo­net
ryhmät ovat j o u t u n e e t j a J o u t u ­vat
monesta eri syystä sulkemaan
t o i m i n t a p a i k k o j a a n mutta kenen­kään
mieleen ei ole t u l l u t syyttää
siitä seikasta Canadaa d i s k r i m i n a a ­tion
harjoittamisesta.
Ja mitä tarkoittaa rabbi sanoes­saan,
että " m e emme saa tuottaa
u l k o m a i l t a u s k o n n o l l i s i a , k i r j o j a;
me emme saa kasvattaa opettajia?"
M i k s i hän ei puhu Neuvostoliiton
j u u t a l a i s i s t a , eikä ''meistä", t a r k o i t ­taen
tietysti itseään j a kaltaisiaan?
Meidän ei tarvitse puolustaa Neu­v
o s t o l i i t t o a juutalaiskysymyksessä.
eikä meiltä ole sitä pyydettykään.
aula ketään. Tosiasia on että H i t l e r koputtaa k a i k k e i n useimmin (ylim-l
i i t l o l a i s i n e e n murhasi miljoonia
j u u t a l a i s i a Euroopassa. Hän o l i si
lapattanut k a i k k i juutalaiset Länsi-
Euroopasta J a pesuksi vielä Neu­v
o s t o l i i t o s s a k i n nyt olevat j u u t a l a i ­set,
ellei Neuvostoliitto o l i s i anta­nut
n i i n suuria lunnaita natsismin
k i r o u k s e n hävittämiseksi j a samal­la
miljoonien juutalaisten pelasta­miseksi
varmasta perikadosta.
K u k a a n ei odota äärioikeiston hy-;
v a k s i p o l i t i k o i v i l t a r a b b i - u k o i l l a k i i -
l o l l i s u u d e n l a u s u n l o j a tällaisista to­s
i a s i o i s t a , mutta v o i s i v a t he säädyl­l
i s y y d e n vuoksi pitää sentään moi­set
mölyt mahassaan.
J a mikäli rabbi Zambrowski to­d
e l l a haluaa tehdä J o t a k i n J u u t a l a i s ­vastaisen
d i s k r i m i n a a t i o n e l i syr­jinnän
lopettamiseksi, hän voisi
aloittaa sen työn omista porraspäis-tämme.
_i - -
T o s i a s i a nimittäin on, että esim.
samassa StarJehdessä. jonka pals^
toilfä rabbi Zambrowski tiistaina
e s i i n t y i , J u l k a i s t i i n t o i m i t u s s i v u l la
A r n o d B r u n e r i n k i r j o i t u s s a r j a n v i i ­meinen
j a todella arvokas a r t i k k e li
t o d e l l i s e s t a d i s k r i m i n a t i o s t a . Rajoi­tetun
t i l a n vuoksi lainaamme siitä
v a i n muutamia otteita:
" K a n s a l l i s t e n liikkeiäen (suuryh­tiöiden
—r K ) johtajat (Canadassa
— K ) ovat m i l t e i k a i k k i anglosak­s
e j a Ja protestantteja, eikä siellä
(yläportaassa — K ) o l e t e r v e t u l i a i s -
mattoa kenellekään j o k a ei sitä o l e.
" M u t t a tämä näkymätön este —
rotu-, uskonto-, luokkaennakkoluu-l
o j en aita — tulee paljastetuksi s i ­täkin
selvemmäksi -Canadan juuta­l
a i s t en kohdalta siksi kun j u u r i tä-
Mutta totuuden murhaaminen ei mä ryhmä (juutalaisryhmä — K )
män lalou.sjohdon — K ) o v i l l e :"
L a i n a t e n C a r l c t o n y l i o p i s t o n p i o -
fes.sori John P o r t e r i l t a , k i r j o i t t a ja
j a t k a a : " T a l o u s v a l t a on niiltei y k - -
s i n o i k e u t e t u s t i (exelusively) britti­läistä
• alkuperää olevan englannin-:
k i e l i s e n ryhmän käsissä, mikä muo­dostaa
vähemmän kuin 5 0 pi d.seut-tia
väestöstä."' J a s i t t en k i r j o i t t a ja
j a t k a a omasta puolestaan:
" V a j a a 10 j u u t a l a i s t a i s l u u Cana­d
a n Suurempien yhtiöiden johto­k
u n t i e n kokouksissa. Henkivakuu­tusyhtiöissä
ei ole yhtään juutalais­ta
Canadan kymmenerl'johtavan y hr
tiön (yläportaassa) . . .
" S a t o j a j u u t a l a i s i a kuuluu Cana­d
a n l a k i m i e s y h d i s t y k s e e n (mitä i l ­man
he eivät voisi ammattiaan har­j
o i t t a a - - K ) - m u t t a - A b r a h am L i e f f ,;
Ottawasta, on ensimmäinen Juutar
l a i n e n _ j p k a istuu O n t a r i o n y l i o i k e ­udessa,
missä on 3 2 jäsentä.
' S a t o j a juutalaismiehiä j a -naisia
t o i m i i opettajina Ontarion kouluis­sa
j a monella heistä on pitkäaikai­nen
t o i m i u r a takanaan, mutta vain
y k s i heistä, Stanley Katz Otta\vas-ta,
on saanut pääopettajan (prin-c
i p a l ) paikan Ontarion korkeakou­l
u i s s a ; . . " .
P a l j o n o l i s i s i i s korjattavaa näillä
l i i m o i l t a omassa niaa.ssamme kaik­k
i i n e r i k a n s a l l i s u u s r y h m i i n k u u l u ­v
i e n i h m i s t e n elämässä,, j a se ko.s-kee
myös hyvin kipeästi Canadan
j u u t a l a i s i a .
Suotta on s i i s itkijäisiä järjestää
merta kauempana olevista asioista
— jos ei ole t a r k o i t u s itkijöille it­s
e l l e e n paremmin tunnetuista syisiä
jymäyttää pahaa aavistamattomia.
—• Känsäkoura.