1924-08-07-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• • välittää • ' VAPAUDEN KONTTORL tiiytyy »enrato ralui aralHui*. ---«.iriMtSjen TiedoBÄBtoia. Helanld, 3 fcerfcäa viikossa. Xyötien UrHeUaleliti, HelsinH, k u n k a t t s i j i i l k a i s i u 1 vk. |3.00, ^ SunokSallinen v i i k k o l e h t i ^ HelsinkL 1 v k l ?2.00. % ^^7|^l|^;f" työväen kpvalehti, 2 kertaa kk.^ Helsinki. 1 vk. ^ L l i i l S h ^ ' H ^ k i i d d ; 1 v t f2.00; %• v k , n.25. r' J J ^ J y VVorker, Chicago, päivälehti, h i n t a $6.00 vk., $3.50 . . ^Rn^jia PicioruJ, CJiieago, kuvitettu k u u k a u s i j u l k a i s a , h i n ta hoo vk., $1.00 % - v k . - ^ . ^ • r«mar' Labo»- Voice, Chicago, 2' k e r t a a kuussa ilmestyvä, h i n ta *• 5105 vk., 65c % vk- .:' j " ' ' « f knr Herald. Chicago, k u u k a u s i j u l k a i s u , h i n t a $1.50. ^ W o r k e r C W c a g o , k u u k a u s i j u l k M S U , hinta tl.00 v k. ^ L i b e r a t o r . Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50 vk. ? * T : J ruSainen viikkolehti, Chicag», hinta $2.60 v k . . ^ . 25 Y Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk. TkT Liberator. Chia Ny Tid, ruotsalainen fl. Workcr. Toronto..viikkolehti,_.liiflta:^2.00 vk., ^$1.00 % vk. S ^ g i i k e r V Toronto, kuuto^^ hinta 50c vk. - ^ ' ^ X r Sisten viikkolehti hinta- $2.00 vk., $1.75 % vk. ? T w kuukausittainen pUalehti. hinta $1.75 vk., $1.05 % vk. V°jiS'3 kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk. Otakossa n ä i p i t t a kyesmss on Suomen ammatillisten järjestöjen keäcuudessa r"**si71wan «sillä. K a pitalismi on y o i m i s t u s B t , pääoinat ovat keskittyneet j a työnantajat o-v a t jäijestyneet teollisuukattain tukemaan toisiaan lakkojen y j a s. häiriöiden aikana. Nämä liitot muodostavat Suomen Työnantajain Yhdistyksen,- joka johtaa kaikkej työnantajain taistelua työläisiä vas-taan. Kapitalistit ovat siis ehtiBeet järjestäytymisessään paljon pitemmälle kuin työläiset Edelliset ovat teollisuusliitoissa mutta jälkimäiset vielä suureksi osaksi "ammatillisen iärjestäytymisen puitteissa. .Työväestölle ominaisena' piirteenä kaikissa maissa on se, että ne tahtovat lujasti kiinni pitää vanhoista järjestömuodoistaan vaikka i Katuu* varhaisempaan jarjestay-tymueen. Työväen ammatillinen-liike Suomessa on kokonaisuudessaan verrattain nuori. Se ön kapitalistisen tnotantojäf jestelmän synnyttämä, täällä kuten muuallakin. , ,' Ensimäiset ammattiosastot perustettiin Helsingin Työväenyhdistyksen yhteyteen v. 1888. Nämä o l i - vk: leipurien, kbnetyöläisten • ja - ounintekijäin osastot. Sen jälkeen alkoi nopeasti muillakin paikkokun-nilla^ ty5väenyhdis);yst€n yhteyteeii maodostua ammattiosastoja,. ^kuiii ;^öskin itsenäisiä ammattiyhdistyk-^' Kun tällä tavalla alkoi . y l i maan: muodostua ammatillisia . perusjätjes- /^jä, niin ne alkoivat kehittää I t selleen yhdyssidettä,, joka. vähitellen tai amniattiliiton muodon. . Sitten oli jokaj^lla ammatilla «ma -r l i l t - tonsa^ Tähän asti sujuikin työväen: . ammaällinen järjestäytyminen BUU;i' remmittä eHmielisyyksittä. ^ ' : ," • Mutta heti kuin tuli kysymys itsje^ i naisen ammattijärjestön perustamisesta, joka yhdistäisi yhden johdon rfaisnuteen kaikki amm. liito.t/ n i in silloin ei enään jaksettu olla yksimielisiä työväen johtomiesten kes-vkttudessa. Varsinainen• jäsenistö ei silloinkaan ollut erimielisjryttä kärjistämässä, vaikkakin he proletaarisen vaistonsa avulla kannattivat nie; _saliinilaista suuntaa, joka' vaati «nm. järjestöjen perustanliöta. . S i tävastoin silloisen, työväenpuolueen intelligenttiset teoreetikot aluksi »yhtyivät jyrkästi vastustamaan öw perustamista. I Erimielisyydet .alkoivat ilmetä he-knn Salin herätti tämän kysy- •njyksen Turun puoluekokouksessa, JFbsyllä V. 1899. 'Alustuksessaan Jän osoitti, että "Nuoren tyoväön- «ijöceen ilmeinen heikkous ön hajanaisuus ja johdon y^puute,. jne." Tämän johdosta Salin sai kanha- ^ sekä vastustusta. ^. " E n s i m ^ , sai hän syytteitä ^hyvältä to-^ J^fltaan Taavi Tainiolta, joka syyt- \ Salinia aikomuksesta jakaa, työ- ^f|d kahteen l e i r i i n . " . Parhaatkaan oloisista teoreetikoista, jrahumatta- ^ T a i n i o n kaltaisista, ,eivät ol- 7\ samalla käytännön miehiä ja ^ ie tekivät vääriä laskelmia ^oväen taloudeUiseen järjestäyty: ™«en nähden. He vuttasivat Eng^ ammatiUiseen liikeeseen, jo- Paljoafeaain välittänyt s o s i a l i s - ja osoittivat sen p a h o j a v a r - ?^ol5a. Siksipä Turun kokous ai V.. Salinin herättä-a «kysymyksen pöytälaatikkoon. g^nnkiläisiä ei kuitenkaan tyyy puolueen menettely tässä rf!^ Salinm johdolla he ryb- ' / ^ «nmeen Suomen Ammatfiijär- ^ perustamiseksi N ö p ^ h^ toimivat i& hyvin onnistuivatkin — aluksi. Järjestön perustava kokous oli Helsingissä 2g—3Ö pnä jouluk. 1899, s jossa oli eduste^una 4,000 -järjestynyttä. työläistä. Mutta tämän puuhan johdosta t u l i kiire, myöskin :puolueen johdolle.. He ryhtyivät hommaamaan samoihin aikoihin toistia perustaviaa kokousta. Heidän kutsumansa kokous »kokoontui Tampereella 8—9 pnä^ tammik., 1900. Tämän kokouksen pääjohtajana oli t r i af U r kin. Edustettuna siellä oli 3,000 järj^tynyttä työläistä.' Helsinkiläisten taholta esitettiin, että koetettaisiin ' neuvotella; jotta kahta järjestöä ei muodostuisi. Mutta kaikesta huolimatta päätettiin täälläk i n perustaa Suomen Ammattijärjestö. V ' ^ • . ' Näin oli vajaan kahden^ viikon sään perustettu kaksi ammattijärjestöä helsinkiläinen j a tamperelainen. Kova kilpailu alkoi. Keskinäiset riitaisuudet kehittjnvät;, äärimmilleen. Mutta perusjärjestöissä otettiin se kanta,v"että ei liitytä kumpaankaan 'järjestöön «niin kauan kuin yhtyminen on saatu aikaan. Vaan se ei t^ahtunut ennenkuin kuuden Vuoden perästä. Siksi näihin ' kumpaankaan järjestöön ei montakaan osastoa l i i t t y n y t . . Tän;iä on laskettava: suureksi tappioksi Suomen ammatillisessa työväenliik- /keessä, että se. jäi niin moneksi vuodeksi ilman yhtenäistä keskusjohtoa. Sellaista olisi mitä kipeimmin kaivattu esim. v. 1905 suurlakon aikana^ sekä heti sen jälkeen. Ammatilliten liikkeen undetta- •yntyminen. V Vuosien vieriessä alkoi ammatillisesti järjestäytynyt työväestö yhä enemmän kaivata yhtenäistä keskusjärjestöä. Eri ammattiliittojen hallinnot valmistelivat asiaa niin pitkälle, että voitiin kutsua ui^si Suomen ammattijärjestön perustava kokous Tampereelle huhtik. 1& —17 pnä, 1907.. Täiftä kokous o li molempiin edellä mainittuihin verrattuna jo paljoa suuremmoisempi. Edustajto oU 365, edustaen 18,000 järjestynyttä työläistä. Tässä kö-koäkäessa laskettiin se pohja, jolla tämä keskusjärjestö on toiminut a i van f viime vuosiin asakka. Poliittinen toiminnan tärkeys todettiin y h deksi työväen luokkataistelukeinok-s i j a toisaalta ammatittain^ järjes-täytyminen.' , , ^ * Näitä auuht^viivoj^ voidaankin pitääT silloisim olosuhteisiin katsoen verrattain onnistuneina. : K a p i t a l i * ; t i t olivat niihin aikoihin paljoa heikompia kaikissa suhteissa kun tä.^ nä' päivänä^ Ajat ovat muuttuneet j a työväestönkin täytyy/ pysyäkseen taistelukuntoiseha; seurata aikaansa.- , " ne käytännössä ovat menettäneet j o kaiken merkityksensä. Niinpä täälläkin on juuri sen" vuoksi säilynyt ammatillinen järjestöperuste vielä monissa tärkeissä teollisuuksissa. Mutta kylmä todellisuus pa-koittaa niistä luopumaan. Ämma-tittain järjestyneet työläiset eivät ole kyenneet järjestyneitä kapitalisteja vastaan ja se on lopullinen pakoittava syy uusiin teollisuusliittoihin siirtymiseen. Nykyään on täällä vielä toiminnassa 22 eri ammattiliittoa. Tuo määrä on maan pienuuteen, teolli-suuksipii harvalukuisuuteen ja järjestyneiden työläisten pieneen lukumäärään katsoen tarpeettoman suu-rL"" -Jäseniä, näissä järjestöissä oli tämän vuoden ensimäisellä neljänneksellä vain 48,246. Viime vuonna- pidetyssä Suomen Ammattijärjestön kokouksessa määriteltiinkin j o ne teollisuusliitot, jotka tulevat käsittämään koko maan järjestyneen työväestön ja tulee Hittoja jäämään vain 12. Nämä toimintaan jäävät j a vasta perustettavat liitot ovat seuraavat: metalliteollisuus-, puuteollisuus-, paperiteollisuus-, rakennusteollisuus-, kuljetustyöväen-maatyöväen-, lasi-, savi- jä keraial. teollisuus- siekä^ kirjateollisuustyö-yäan liitot. Näihin uusiin {littqmuotoihin siirtyminen tiilee lopullisesti ^ tapahtumaan v. 1925 loppuun, mennessä. Mutta monta kovaa sanaa, monta p u h e e n v u o r o a ja.^ monta kokousta vielä täytyy pitää, ennem kuin nuo liitot ovat toimintakunnossa. Kuten on esim. se, että S. amm.-järjestön nykyinen puheenjohtajakin asettui vielä pari kuukautta takaperin vastustamaan e-räänkin -teollisuusliiton perustamista, vastoin Amm.-järjestön edustaga- Icokouksen päätöstä. Saman kokouksen, joka tuon puheenjohtajankin valitsi — vasemmistolaisena — nykyiseen toimeensa. • Näillä muutamilla lauseilla olen halunnut pääpiirteissään osoittaa täkäläisen ammatillisen , liikkeen kehitysvaiheet, sekä sen 'Bui/nnan mihin nyt harhaillen pyritään. Niin pientä kuin tämän m ^ n työväen järjestyminen vielä onkin, verrattuna moneen suurempaan maahan, n i i n on sillä kuitenkin oma merkityksensä, jota ei tule liian vähäksi arvioida. Varsinkin on sillä . se etu että sen valtava enemmistö on selvällä luokkataistelukannalla. Mutta sitä ei voida monen muun maan ammatillisesta työväestöstä • sanoa. Tämän luokkatietoisuutensa avulla on Suomen Ammattijärjestön jäsenet kyenneet puolustautumaan porvariston hyökkäyksiä vastaan, e i vätkä sosialidemokraatitkaan ole vielä tähän mennessä uskaltaneet skääppijärjestöjään perustaa, vaikka'^ he sitä ovatkin jatkuvasti niianneet. ^ Suomen Ammattijärjestön riveissä varttuu j a kouluuntuu se voima, joka voi ilman tuskaa hoitaa Punaisen Suomen teollisuutta, tarvitsematta pelätä porvariston sabotaasiyrityksiä. Toivottavaa on,, että uudet teollisuusliitot tulevat-antamaan voimakkaan sysäyksen työ-' väen taloudelUselle järjesläytjrmi-selle ja siten lujittamaan luokka-^ taistelurintamaa. Suomen Ammattijärjestö on sanonut hyvästi Ams-, terdamille jp. aikaa,'eikä ^e tule sinne koskaan palaamaan. Sen" k a t se on tähdätty toisaalle, josta sillä on jotain oppimista ja'niitä oppejaan se tulee hyväkseen käyttämään. . Ex-emigrant. Hekingissä, 29-6-24. l a l d c B U s t a i a ilmoitti, «ttä häsen lastaan ori hoidettava kdtona^ Niin tapahtmkin, j a tyttö kuoli lyhyen ajan kuluttua. Hänen kaksi vuotta nuorempi vdtjensä oB saanut sSmä-taudin. Sitten hän sai tuhkarokon, mutta lääkäriä c i kntsutu, j a poika kuoli viikon Jtuluttua. »Tapaukset ovat kiihdytäneet paikkakunnalla a s u v a n väestön mieltä. j Aäan johdosta t o i m i t e t u s s a - ^ l i i - situtMnnossa on isä selittänyt, että iänen tarkoituksensa oli koettaa par a n t a a lapset rukouksen avulla. V i e - R ei ole tietoa siitä/ tuleeko syyte häntä vastaan nostettavaksi. , —7—— o — —— Rokotus tuberkuloosia vastaan Eräässä Pariisin Lääketieteellisessä Akatemiassa pidetyssä kokouksessa on kuuluisa tanskalainen tiedemies, professori Calmette, selit-tänjrt kokeilujensa tuloksia, jotka koskevat rokotusaineen keksimistä tuberkuloosia vastaan. Kokeista on j o vähemmin kerrottu sanomalehdistössä, mutta vasta nyt on päästy varmuuteen kokeitten onnistumisesta. Professori Calmette, joka on Pa-steur- laitoksen alijohtaja, on useampia vuosia tehnyt kokeita rokottamalla vasikoita. .-Pari vuotta sitten ulotti hän kokeensa myös Ranskan •Uudesta Guineasta tuotuihin ihmisapinoihin. Apinat eritetiHn erääseen Uuden Guinean rannikolla olevaan asumattomaan saareen, ja kun niiden t^meehtulo oli siellä erittäin helppoa, oli niitä helppo pitää hengissä. Tälli saarelle perusti prof. Calmette koeasemansa, jossa hän kdkeili, rokotusaineen. vaikutusta e-läimiin. ' Lopulta alkoi hän kokeilla myös 'rokottamalla vastasyntyneitä lapsia. Tuloksista hän mainitsi seuraavaa: Vasikat, joihin oli istutettu Cal-metten rokotusainetta,'^ ovat vastustuskykyisiä tuberkulosia vastaan ainakin 18' kuukauden ajan, vaikkapa niihin istutettaisi tartutusainetta, joka olisi riittävä, surmaamaan eläimen 8 viikossa. Apinoihin näkyi rokotusaine vaikuttavan yhtä tehokkaasti kuin vasikoihin. Kun sitä istutettiin tuberkuloottisten vanhempain vastasyntyneisiin lapsiin, osottautui se täysin vaarattomaksi. Tässä suhteessa on kuitenkin pitempi kokeiluaika tarpeen, sillä kokeita on tehty vjEtsta kahden vuoden ajan. SUOMESTA Uskonnollinen villitys Ruotsissa Falunista ilmoitetaan, että Älf-dalenissa on uskonnollisen fanatismin takia erään helluntai-uskplaisen isän kaksi lasta kuollut, koska hän ei ole antanut lääkärin Aauttaa lapsia. Töinen lapsista on S-vuotias tyttö, jonka kummassakin keuhko-pussissa olisi pitänyt toimittua leikkaus: I » , joka o l i matkustanut U8- kovaistejfea kokoukseen, Jcielsi sähkösanomalla lääkäriä toimittamasta H U M A L A I S E T R A I S K A N N E ET ^ N U O R E N T Y T ÖN Joku aika sitten k^n vietettiin Suistamon Ahvenlammilla Koskelan talossa talon tyttären Kuuliaisia, johon tilaisuuteen, kuten tavallista, o li saapunut myös viinakauppiaita ym. retkuilijoita. Kolme tunT\ettua .vji-natrokaria, Paavo Suhonen'ja Otto Lätti, kotoisin Impilahden Pirskasta, sekä joutilas mieF Heikki Nissinen Soanlahdelta raastoivat erään kuuliaisissa olleen 16 vuoden ikäisen tyttösen väkisin talollisen Juho Revon saunaan,* jossa raiskasivat hänet mitä raaimmalla tavalla. Tyttösen hätähuudoista saapui kuitenkin pal- -kalla ihmisiä, jotka pelastivat hänet vähissä hengin raakalaistien käsistä, roistojen yrittäessä tehdä vastarintaa apuun rientäneillekin, kuitenkin tulqksetta. Tapahtumasta ilmoitettiin paikkakunnan poliisille, joka toimitti tyttösen saamaan' lääkärin apua. Lääkäri onkin todennut raiskauksen tapahtuneeksi. -Illrityö^hteki-jät ovat toistaiseksi &aricuteillä, mutt a on heidän kiinijoutumisestaan hyviä toiveita'. Mainitut miehet ovat j o pitemmän aikaa kuljettqpeet paikkakunnalle väkijuomia, ollen viinalla kytkin ratkaiseva osariisa; tapahtumassa.. . _ — - o . ^ ; : : . : ; ; : ; ; . ; . ; ' • - • S U ; L H A N E N A M P U N U T MORSIA-M E N S A Joku aika sitten eräänä yönä tapahtui Somemiemen Palikaisten kartanossa ^järkyttävä murhenkytelmä. 'kartanon palvelijatt. Lempi Peltomäen sulhanen, Väinö R. Jokinen Tuusulasta saapui «yökulkuun» morsiamensa luo, mutta kun tämä ei avannut ovea, ampui Jokiilen taskuaseella läpi oven, j a kuula sattui t y tön oikeaan kylkeen, lävistäen ruum i i n maksan kohdalta. Jokinen rikkoi vielä tämän/jälkeen huoneen ikkunat. Tyttö vietiin samana yönä heikossa tilassa Hämeenlinnan sairaalan, mutta kuoli hän matkalla. Jokinen vangittiin j a tunnusti tekonsa harkituksi j a olleensa humalassa teon tehdessään. Osastojen ja Järjestö-jen osoteilmdtokset Beaver Laken S *S. Osaston työkö-koukset pidetään Joka kuukauden ensimäinen j a kolmas su&nnntai kello 8 illalla. Kirjeenvahito-oso-te on: Beaver Lake 6. S. Osasto, Box 60, N a i m Centre, Ont. ri»*« & S. orten kokoukset i» detään. Ixen ja Sanas sunnuntai Ibnssa. Slrjevaiht4M>sote 00: Bo-vie. via Sdsqua, B. & Canada» Kamonuus^pBdseea S B » - —Tai*ea JarjcstMi sihteerin * o-soite on: S. G. N e i l , 957 Broad-view Ave-, Toronto, Ont. Cobaltia S.S. oAston osote on: Box 810 Cobalt, OnL CreichtoB Miaea S- S. osastoa ^5- kokoukset pidetään jokaisen kuu-kauden toinen j a neljäs sunnuntai klo 2 päivällä. Kirjevaihto-osote: Box 92, Creighton Mine, Ont ColemaaiB s.s. osaston ko^koukset pidetään joka toinen ja viimeinen sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih-to- osote: S. S. Osasto, Box 31, Coleman, Alta, - Coteau Hillin S. S- Osaston työkokoukset pidetään jokaisen kuu-kauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai kello 2 päivällä. K i r jevaihto- osote ou Isaac WeSter, Steeledale, Sask, Canraoren suom. K. P. osaston ko koukset pidetään toinen j a viimeinen sunnuntai kuukaudessa kello 7 illalla. Kirjeenvaihto osote on: Canmoren S. K. P. osasto. Box 173, Canmore, Alta. •' . EckviTlea Tyoläitpuolueen osaston työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen j a kblmis sunnuntai kello 1 jpp. Kirjeenvaihtajan osot e on: Frank Lingren, Eckville, A l t a , Box 93. Fort Williamin s.s. osaston työkokoukset pidetään joka kuukauden ] j a 3 sunnuntai.* Kirjeenvaihto-osote 211 Robertson St Finlandin 8.s. osaston työkokoukset pidetään osaston talolla joka kuun ensimäinen sunnuntai klo 11 päivällä. Kirjeen vaihto-osote: s.s osasto, Finland, via Banvick, Ont K e • k i - Ontarion Aluetoimikunnan sihteerin osoite on: H. Elimen, Box 26, Sudbury, Ont (^ Kirkland Laken S. osaston osote on Box 240, Kirkland Lake, Ont. I N T O L A N 8.8. osaston työkokoukset pidetään ioka kuun ensimäinen sun nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sast9, Intola, Ont. Kivikovken W. P. Osaston yarsinai-f set kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimäisenä sunnuntaina kello 2 jpp. osaston talolla. 'Kirjeen vaihto-osote on: Kivikosken Osasto W. Ilöxel, K i vikoski, via Port Arthur, Ont, . Can. Lake Coteann Finnish Social Societyn työkokoukset pidetään jo* kaisen kuukauden toisena sunnuntaina, kello 1 päivällä. PostioBo-te Box 13, Dunblane, Sakk. Larder Laken S. S.. Osaston osote on: Anton Järvi, Larder Lake, Ont Levätkin S. S. 0:ton kirjeenvaihtajan osote on: S. Osasto, Le-vack Mihe, Ont Box 72. Ladytmithin S. S. osaston kokoukset pidetään i j o k a toinen sunnu^* tai, alkaen, kello 7:män illalta. Eirjeenvaihtoosote on Box 263, Ladysmith, B- C. Long Laken S. S. Osaston kirjeenvaihtajan osote on: Tilda Hänninen, Box 1630 Sudbury, Ont Kokoukset on jokainen ensimäinen sunnuntai kuussa klo 2 l.p. Lapin S . S . Osaston kuukausikoukaet pidetään joka kuun toinen sunnuntai klo 2. Kirjcnvaihto-öspte: H. Kalline», Kivikoski, via Port Arthur, Ont Nolatun S- S. osaston kuukausikokoukset pidetään j o k a ' k u u n toinen ja neljäs sunnuntai klo 2 päiväUä. Kirjevaihto-osote on: S. S. Osasto, Nolalu, P. A . D., O c t Nipiffon 8,8. osaston työkokoukset p i detään joka kuuri 2 j a 4 sunnuntai j a kirjeen vaihto-osote on: S.8, o-sasto. Box 11, Nipigon, Ont North Brancbin W. P. S. S. 0:ton osote on: Milja Lehtinen, Box 578, Port Arthur, Ont pottovillen T, P . S Osaston varsinaiset työkolkoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai kello 2 jpp. Osoite Pottsvillen T. P. S. O. Porcupine, Ont Port Arthurin piiritoimikunnan kokous on joka kuukauden ensimäinen m'aanantai P. Arthurin shaalissa, 316 Bay S t keUo 8 i l L — Kirjeen vaihto-OBOte on samaan paikkaan, Port Arthario osasto^ kokoukset ovat joka toinen sunnuntai-kello 8 illalla omalla tfljolla 316 v Bay S t sekä naisjaoston kokoukset joka toinen torstai; Kirjeenvaih- 316 Bay S t Port Arthur, O nt Rosejp^vcB oMstoB osoite on:< S. n. Osasto, Bosefrore^ P / C , Ont, HYVU KIRJOJA SAATAVANA VAPAUBEN KffiJAKAUPASTA Alasleca Saaaldrja ...... .^^^^ ........... AflHsäkalauca TreväealiiUkeca Vararäke . . . . . . BrMkrä EnalaBBirfriete» 0|>BlfcirJa ItBpanalixau .....—......«-............,„...,........ „ „ „ . Umsea Hcna, k i r j . H a l l ci^e, 2 •fimnue HMtcias Jarjeaflmiai, Mueller , Kananhoidon opas, k i r j . Musikka, nld. KaasakonlBa kartasto, toim. Jotuni, sid. '.!!!!!!!Z3.Z!!!!! KoBB^aistinrn Manifesti KasTiskeittoCirja . « SO . J» IM .15 $2.50 1.50 . 1.25 .35 LOO 1>00 Kll"!^",.'^*"*^ 2.10 Kolmannen IntemaUoäalen Teesit ia Säännöt . . . . 2S Kaksinkertaisen kirjanpidon, o p i ^ saannot ^ Klondyken kunintai. Jack Ä n " " ' - - ' —^ Kadotuksen kansa, Jack London »J-JJ Lumikenttien tyty. Jack London ^ „ ,^ iii'J^""S*-^' ^ " " ^ 1-okkasoda.u .55 tLS?T^n! ^! *W* - n " T ' ^ i ^ * ^ tarj. J . Linnankoski, sid. , , 21..5250 Muna WaUin KeiUokiria 2.OO Nnortevaa^ Sanakirja ,. 3.00 Merisusi, Jack London .. ,.50 Maailman rakenne, K. Becher Otavan kansakoulukartasto Oksasen Enalanninkielen Onoikirja PakkopaiU, Jack London Perustuslain Olemus _ Periieen. Yksityisomaisuuden ia ValUon <Alkuperi PunsLinen Vaara .........^ Sosialistisen Filosofian Juuret Suomen 'Tvovaen Tulikoe Seikkailuja Tibetissa. kirj. Swen Hedin, sid ^ Sairas lapsi, kirj. Ruotsalainen, sid Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid. ......... TeolUsuusunionismi Amerikassa ........i Tyhiien Pailckoien Matkustajat Tiede ia Vallankumous Tjrövien Laulukirja Voimisteluohjelmia 1 Voimisteluohjelmia II ^ Voima Ja Aine ^ Vaimo jonka minulle annoit. Hall Cainc, 2 osaa, sid. yht. Valkoinen profetta. k i r j . Hall Caino, 2 osaa, sid. y h t Ylos helvetisti, kirj. Konrad Lehtimäki, sid. 1.75 1.00 2.00 1.75 .30 1.00 .25 .40 .55 1.50 1.25 .50 .15 1.00 .60 .45 1.00 1.00 2.25 2.50 2.50 1.75 r Yleinen Historia, mlennettu hini Biologian Perusk>'s.vmyksiä, sid. Kannattana Karjatalous, sid. ., Koditon, sid. •. Daniela, sid, English for Foreigners, 'sid. Anierikalainen Nuorisotasavalta. nid. Kommunistinen Manifesti, oid. Anarkismi, nid. ........... Geologian Perusteet, sid. Anatole Francen kootu tciökset ................. Hänen Englantilainen Rouvansa, sid'. 1.75 10.00 1.25 1.00 , .85 ........... 1.00 1.15 1.25 1.00 .45 ........... 2.25 $ 3.50 f •»(«••••A»SS \ Ilias. sid. Ikuinen Linna, 'sid ihminen, sid. ; Juurikasvien Viljelys, sid. ••• Aapinen, sid. , Kodin lääkärikirja, sid. Kymmenen sokeaa johtajaa, nid. , Kodin lääkärikirja, sid ......... Letnmenjuoma, _sid. .f........ Lasten kirja." sid. Marianela, sid • .• Mailman Vallankumoukset, «id. Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. .... Natsaretin Kirvosmies, eid. Pcloponnöesolaissota, nid. Palveluiinaiscn poika, sid Perustuslain olemus, nid. Penikkatauti, nid. • Rakentaja Solness, nid. Ranskan Viimeinen Keisari, nid. Rakentajan Opas, sid. • Ranskan Kansalaissota, nid. Sydänveri, sid. Sosialidemokratia ja Sosialismi, md. Sosialistisen filosofian juuret, nid. . Sadan' prosentin patriootti, sid Tähtien Kohtalot, sid. Tähtitiede, sid. • Työmiehen talousoppia, nid. Tiede ja työväenluokka, nid. ......................... Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1921-22-28 .... Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nld^, Terrorismi/ja kommunismi, nid. ..; • Uuden Ajan* Filo'sofian Historia, sid « • Uusi lääketiede, sid. Vanhiinajan Kaupunki Valtio, sid. Voima ja aine. sid. Äidinkielen Oppikirja, sid. Watermannin(ountainkyn(a erikoisen byvii valikoima. Kynien bin' nat ovat S2.75, $4.80. $6.00 ja $7.00. Kymmenkuntaa eri mallia. Liibet«' tiian postivapaasti kaikkialle Canadaan. Kaikkia ylläolevia kirjoja lekii kfniii on niin runsaasti ettii ei ota pelkoa pikaisesta loppumisc»sU. joten voitte tilauksia UibetUii •uikeil«< .................. . • « . . « . 1 . . . . . . . . i . . . . . . f i . . • • * * . . . . . . . ......*.*... « i . . . . . . . . . . . ................. 4.50 1.50 L75 .76 .55 7.00 .70 5.50 1.26 1.15 > 1.00 .55 .26 1.60 1.85 1.76 .30 .bO J.26 2.40 .76 .85 1.26 .50 .80 1.00 \ .85 1.50 .50 .10 2.S0 .36 .50 3.00 2.00 3.00 2.16 .76 matta. Tov. V A P A U D E N K I R J A K A U P P A , Box 69, Sudbary. Ont. Sault Ste Marien S: S. Osaston työkokoukset pidetään joka toinen sunnuntai ja ohjelmakokoukset toisina osaston omalla talolla, a l kaen kello 8 J l l a l l a . — 121 K u ron St. Sudburyn B.B. osaston kokoukset pi* detään Liberty Haalilla joka toi-nen sunnuntai. Johtokunnan ko* koukset kahdesti kuukaudessa. Poatiosote: Box 26, Sudbury, Ont, Sointulan Soi. Osaston osoite on Söintula, B. 0. South Poreopinen 8.8. osaston tyftSo-koukset pidetään joka toinen «un-nuhtai kello 7.30 jpp. Kirje«a-vaihto- osote Box 528. Timminsin C. T. P. Suom. osaston kokoukset pidetään joka toinen sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote: S. Osasto, Box 147, Tim-mins, Ont Paikkakunnalla on edistymässä järjestäytyminen kaivanto- ja metsätyöläisten järjestöön, Toronton S. S. Osaston kokoukset ovat jokaisen kuukauden, ensimäinen j a kolmas sunnuntai omall a huoneustolla 957 Broadvie» avfiT. Kirjeen vaihto-osote: S. S. Osasto, 957 -Broadview Ave. Toronton S. s. osaston Agitationiko' mitea toihiii ohjelma iltaman jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina j a Nuorisow>saston ohjelma* iltama pidetään neljäntenä sun* ntintaina ' kuukatiSessa, osaston haalilla. Kokoukset myös pidetään osaston haalilla, 967 Broadview ave. Tarmolan W. P. S. Osaston tyflko* koukset ovat joka ensimiiinen sunnuntai kuussa omalla talolla kello 2 päivällä. Postiosote: Box 510, Port Arthur, Ont Can. TySUikp. Vancouverin suoraal. osaston varsinaiset kokoukset pidetään joka kuun toinen ja nöl-jäs keskiviikko 7.30 j.pp. 2606 Pender St„E; Websters Cornersin W. P. Suomalaisen osaston kokoukset pidetään ensimäinen ja kolmas sunnuntai kuussa kello 7.30 illaUa. Kirjevaihto- osote: Armas Skytte, R. R, No. 1 Haney, B. C. Yhdysvaltain W. P. 6. Järjestön Keskusviraston j a Näyttämöliiton osote on: Finnish Federation 1113 W. Wa«hington S t , Chicago, 111. Y. S. K. V . ja S. Ladyamitlua M a jan No. 17 kokoukset pidetään jokaisen kuun kolmas sunnuntai kello 9 aamulla. Kirjeenvaihto-osote: Sam Luhtala, Ladysmith^ Box 102, B. C. Canada. Lomber Workers Industrial Union ' of Canadan toimisto osotteet ovat: Ontarion piirin sihteeri Matt Jalonen, J 2 1 Huron S t , Sault Ste , Marie, Ont. KaUe Laiho, 158 Secord S t , Port Arthur, Ont " V. Valo, P, O, Box '421, Timmins, Ont, T y ö l ä i s e t ; Järjestykää parempien ellnshtojen saavuttamiseki- •f. t*.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 7, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-08-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240807 |
Description
Title | 1924-08-07-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
• • välittää •
' VAPAUDEN KONTTORL
tiiytyy »enrato ralui aralHui*.
---«.iriMtSjen TiedoBÄBtoia. Helanld, 3 fcerfcäa viikossa.
Xyötien UrHeUaleliti, HelsinH, k u n k a t t s i j i i l k a i s i u 1 vk. |3.00,
^ SunokSallinen v i i k k o l e h t i ^ HelsinkL 1 v k l ?2.00. %
^^7|^l|^;f" työväen kpvalehti, 2 kertaa kk.^ Helsinki. 1 vk.
^ L l i i l S h ^ ' H ^ k i i d d ; 1 v t f2.00; %• v k , n.25. r'
J J ^ J y VVorker, Chicago, päivälehti, h i n t a $6.00 vk., $3.50
. . ^Rn^jia PicioruJ, CJiieago, kuvitettu k u u k a u s i j u l k a i s a , h i n ta
hoo vk., $1.00 % - v k . - ^ . ^ •
r«mar' Labo»- Voice, Chicago, 2' k e r t a a kuussa ilmestyvä, h i n ta
*• 5105 vk., 65c % vk- .:' j " ' '
« f knr Herald. Chicago, k u u k a u s i j u l k a i s u , h i n t a $1.50. ^ W o r k e r C W c a g o , k u u k a u s i j u l k M S U , hinta tl.00 v k.
^ L i b e r a t o r . Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50 vk.
? * T : J ruSainen viikkolehti, Chicag», hinta $2.60 v k . . ^ . 25
Y Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
TkT Liberator. Chia
Ny Tid, ruotsalainen
fl. Workcr. Toronto..viikkolehti,_.liiflta:^2.00 vk., ^$1.00 % vk.
S ^ g i i k e r V Toronto, kuuto^^ hinta 50c vk. -
^ ' ^ X r Sisten viikkolehti hinta- $2.00 vk., $1.75 % vk.
? T w kuukausittainen pUalehti. hinta $1.75 vk., $1.05 % vk. V°jiS'3 kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
Otakossa n ä i p i t t a kyesmss on
Suomen ammatillisten järjestöjen
keäcuudessa r"**si71wan «sillä. K a pitalismi
on y o i m i s t u s B t , pääoinat
ovat keskittyneet j a työnantajat o-v
a t jäijestyneet teollisuukattain
tukemaan toisiaan lakkojen y j a s.
häiriöiden aikana. Nämä liitot
muodostavat Suomen Työnantajain
Yhdistyksen,- joka johtaa kaikkej
työnantajain taistelua työläisiä vas-taan.
Kapitalistit ovat siis ehtiBeet järjestäytymisessään
paljon pitemmälle
kuin työläiset Edelliset ovat
teollisuusliitoissa mutta jälkimäiset
vielä suureksi osaksi "ammatillisen
iärjestäytymisen puitteissa.
.Työväestölle ominaisena' piirteenä
kaikissa maissa on se, että ne
tahtovat lujasti kiinni pitää vanhoista
järjestömuodoistaan vaikka
i
Katuu* varhaisempaan jarjestay-tymueen.
Työväen ammatillinen-liike Suomessa
on kokonaisuudessaan verrattain
nuori. Se ön kapitalistisen
tnotantojäf jestelmän synnyttämä,
täällä kuten muuallakin. , ,'
Ensimäiset ammattiosastot perustettiin
Helsingin Työväenyhdistyksen
yhteyteen v. 1888. Nämä o l i -
vk: leipurien, kbnetyöläisten • ja
- ounintekijäin osastot. Sen jälkeen
alkoi nopeasti muillakin paikkokun-nilla^
ty5väenyhdis);yst€n yhteyteeii
maodostua ammattiosastoja,. ^kuiii
;^öskin itsenäisiä ammattiyhdistyk-^'
Kun tällä tavalla alkoi . y l i maan:
muodostua ammatillisia . perusjätjes-
/^jä, niin ne alkoivat kehittää I t selleen
yhdyssidettä,, joka. vähitellen
tai amniattiliiton muodon. . Sitten
oli jokaj^lla ammatilla «ma -r l i l t -
tonsa^ Tähän asti sujuikin työväen:
. ammaällinen järjestäytyminen BUU;i'
remmittä eHmielisyyksittä. ^ ' : ,"
• Mutta heti kuin tuli kysymys itsje^
i naisen ammattijärjestön perustamisesta,
joka yhdistäisi yhden johdon
rfaisnuteen kaikki amm. liito.t/ n i in
silloin ei enään jaksettu olla yksimielisiä
työväen johtomiesten kes-vkttudessa.
Varsinainen• jäsenistö ei
silloinkaan ollut erimielisjryttä kärjistämässä,
vaikkakin he proletaarisen
vaistonsa avulla kannattivat nie;
_saliinilaista suuntaa, joka' vaati
«nm. järjestöjen perustanliöta. . S i tävastoin
silloisen, työväenpuolueen
intelligenttiset teoreetikot aluksi
»yhtyivät jyrkästi vastustamaan öw
perustamista.
I Erimielisyydet .alkoivat ilmetä he-knn
Salin herätti tämän kysy-
•njyksen Turun puoluekokouksessa,
JFbsyllä V. 1899. 'Alustuksessaan
Jän osoitti, että "Nuoren tyoväön-
«ijöceen ilmeinen heikkous ön hajanaisuus
ja johdon y^puute,. jne."
Tämän johdosta Salin sai kanha-
^ sekä vastustusta. ^. " E n s i m ^ ,
sai hän syytteitä ^hyvältä to-^
J^fltaan Taavi Tainiolta, joka syyt-
\ Salinia aikomuksesta jakaa, työ-
^f|d kahteen l e i r i i n . " . Parhaatkaan
oloisista teoreetikoista, jrahumatta-
^ T a i n i o n kaltaisista, ,eivät ol-
7\ samalla käytännön miehiä ja
^ ie tekivät vääriä laskelmia
^oväen taloudeUiseen järjestäyty:
™«en nähden. He vuttasivat Eng^
ammatiUiseen liikeeseen, jo-
Paljoafeaain välittänyt s o s i a l i s -
ja osoittivat sen p a h o j a v a r -
?^ol5a. Siksipä Turun kokous
ai V.. Salinin herättä-a
«kysymyksen pöytälaatikkoon.
g^nnkiläisiä ei kuitenkaan tyyy
puolueen menettely tässä
rf!^ Salinm johdolla he ryb-
' / ^ «nmeen Suomen Ammatfiijär-
^ perustamiseksi N ö p ^ h^
toimivat i& hyvin onnistuivatkin —
aluksi. Järjestön perustava kokous
oli Helsingissä 2g—3Ö pnä jouluk.
1899, s jossa oli eduste^una 4,000
-järjestynyttä. työläistä.
Mutta tämän puuhan johdosta t u l
i kiire, myöskin :puolueen johdolle..
He ryhtyivät hommaamaan samoihin
aikoihin toistia perustaviaa
kokousta. Heidän kutsumansa kokous
»kokoontui Tampereella 8—9
pnä^ tammik., 1900. Tämän kokouksen
pääjohtajana oli t r i af U r kin.
Edustettuna siellä oli 3,000
järj^tynyttä työläistä.' Helsinkiläisten
taholta esitettiin, että koetettaisiin
' neuvotella; jotta kahta
järjestöä ei muodostuisi. Mutta kaikesta
huolimatta päätettiin täälläk
i n perustaa Suomen Ammattijärjestö.
V ' ^ • . '
Näin oli vajaan kahden^ viikon
sään perustettu kaksi ammattijärjestöä
helsinkiläinen j a tamperelainen.
Kova kilpailu alkoi. Keskinäiset
riitaisuudet kehittjnvät;, äärimmilleen.
Mutta perusjärjestöissä
otettiin se kanta,v"että ei liitytä
kumpaankaan 'järjestöön «niin kauan
kuin yhtyminen on saatu aikaan.
Vaan se ei t^ahtunut ennenkuin
kuuden Vuoden perästä. Siksi näihin
' kumpaankaan järjestöön ei
montakaan osastoa l i i t t y n y t . . Tän;iä
on laskettava: suureksi tappioksi
Suomen ammatillisessa työväenliik-
/keessä, että se. jäi niin moneksi
vuodeksi ilman yhtenäistä keskusjohtoa.
Sellaista olisi mitä kipeimmin
kaivattu esim. v. 1905 suurlakon
aikana^ sekä heti sen jälkeen.
Ammatilliten liikkeen undetta-
•yntyminen. V
Vuosien vieriessä alkoi ammatillisesti
järjestäytynyt työväestö yhä
enemmän kaivata yhtenäistä keskusjärjestöä.
Eri ammattiliittojen
hallinnot valmistelivat asiaa niin
pitkälle, että voitiin kutsua ui^si
Suomen ammattijärjestön perustava
kokous Tampereelle huhtik. 1&
—17 pnä, 1907.. Täiftä kokous o li
molempiin edellä mainittuihin verrattuna
jo paljoa suuremmoisempi.
Edustajto oU 365, edustaen 18,000
järjestynyttä työläistä. Tässä kö-koäkäessa
laskettiin se pohja, jolla
tämä keskusjärjestö on toiminut a i van
f viime vuosiin asakka. Poliittinen
toiminnan tärkeys todettiin y h deksi
työväen luokkataistelukeinok-s
i j a toisaalta ammatittain^ järjes-täytyminen.'
, , ^
* Näitä auuht^viivoj^ voidaankin
pitääT silloisim olosuhteisiin katsoen
verrattain onnistuneina. : K a p i t a l i * ;
t i t olivat niihin aikoihin paljoa heikompia
kaikissa suhteissa kun tä.^
nä' päivänä^ Ajat ovat muuttuneet
j a työväestönkin täytyy/ pysyäkseen
taistelukuntoiseha; seurata aikaansa.-
, "
ne käytännössä ovat menettäneet
j o kaiken merkityksensä. Niinpä
täälläkin on juuri sen" vuoksi säilynyt
ammatillinen järjestöperuste
vielä monissa tärkeissä teollisuuksissa.
Mutta kylmä todellisuus pa-koittaa
niistä luopumaan. Ämma-tittain
järjestyneet työläiset eivät
ole kyenneet järjestyneitä kapitalisteja
vastaan ja se on lopullinen
pakoittava syy uusiin teollisuusliittoihin
siirtymiseen.
Nykyään on täällä vielä toiminnassa
22 eri ammattiliittoa. Tuo
määrä on maan pienuuteen, teolli-suuksipii
harvalukuisuuteen ja järjestyneiden
työläisten pieneen lukumäärään
katsoen tarpeettoman suu-rL""
-Jäseniä, näissä järjestöissä oli
tämän vuoden ensimäisellä neljänneksellä
vain 48,246. Viime vuonna-
pidetyssä Suomen Ammattijärjestön
kokouksessa määriteltiinkin
j o ne teollisuusliitot, jotka tulevat
käsittämään koko maan järjestyneen
työväestön ja tulee Hittoja
jäämään vain 12. Nämä toimintaan
jäävät j a vasta perustettavat liitot
ovat seuraavat: metalliteollisuus-,
puuteollisuus-, paperiteollisuus-, rakennusteollisuus-,
kuljetustyöväen-maatyöväen-,
lasi-, savi- jä keraial.
teollisuus- siekä^ kirjateollisuustyö-yäan
liitot.
Näihin uusiin {littqmuotoihin siirtyminen
tiilee lopullisesti ^ tapahtumaan
v. 1925 loppuun, mennessä.
Mutta monta kovaa sanaa, monta
p u h e e n v u o r o a ja.^ monta kokousta
vielä täytyy pitää, ennem
kuin nuo liitot ovat toimintakunnossa.
Kuten on esim. se, että S.
amm.-järjestön nykyinen puheenjohtajakin
asettui vielä pari kuukautta
takaperin vastustamaan e-räänkin
-teollisuusliiton perustamista,
vastoin Amm.-järjestön edustaga-
Icokouksen päätöstä. Saman kokouksen,
joka tuon puheenjohtajankin
valitsi — vasemmistolaisena — nykyiseen
toimeensa. •
Näillä muutamilla lauseilla olen
halunnut pääpiirteissään osoittaa täkäläisen
ammatillisen , liikkeen kehitysvaiheet,
sekä sen 'Bui/nnan mihin
nyt harhaillen pyritään. Niin
pientä kuin tämän m ^ n työväen
järjestyminen vielä onkin, verrattuna
moneen suurempaan maahan,
n i i n on sillä kuitenkin oma merkityksensä,
jota ei tule liian vähäksi
arvioida. Varsinkin on sillä . se
etu että sen valtava enemmistö on
selvällä luokkataistelukannalla. Mutta
sitä ei voida monen muun maan
ammatillisesta työväestöstä • sanoa.
Tämän luokkatietoisuutensa avulla
on Suomen Ammattijärjestön jäsenet
kyenneet puolustautumaan
porvariston hyökkäyksiä vastaan, e i vätkä
sosialidemokraatitkaan ole
vielä tähän mennessä uskaltaneet
skääppijärjestöjään perustaa, vaikka'^
he sitä ovatkin jatkuvasti niianneet.
^
Suomen Ammattijärjestön riveissä
varttuu j a kouluuntuu se voima,
joka voi ilman tuskaa hoitaa
Punaisen Suomen teollisuutta, tarvitsematta
pelätä porvariston sabotaasiyrityksiä.
Toivottavaa on,, että
uudet teollisuusliitot tulevat-antamaan
voimakkaan sysäyksen työ-'
väen taloudelUselle järjesläytjrmi-selle
ja siten lujittamaan luokka-^
taistelurintamaa. Suomen Ammattijärjestö
on sanonut hyvästi Ams-,
terdamille jp. aikaa,'eikä ^e tule
sinne koskaan palaamaan. Sen" k a t se
on tähdätty toisaalle, josta sillä
on jotain oppimista ja'niitä oppejaan
se tulee hyväkseen käyttämään.
.
Ex-emigrant.
Hekingissä, 29-6-24.
l a l d c B U s t a i a ilmoitti, «ttä häsen
lastaan ori hoidettava kdtona^ Niin
tapahtmkin, j a tyttö kuoli lyhyen
ajan kuluttua. Hänen kaksi vuotta
nuorempi vdtjensä oB saanut sSmä-taudin.
Sitten hän sai tuhkarokon,
mutta lääkäriä c i kntsutu, j a poika
kuoli viikon Jtuluttua. »Tapaukset
ovat kiihdytäneet paikkakunnalla
a s u v a n väestön mieltä. j
Aäan johdosta t o i m i t e t u s s a - ^ l i i -
situtMnnossa on isä selittänyt, että
iänen tarkoituksensa oli koettaa par
a n t a a lapset rukouksen avulla. V i e -
R ei ole tietoa siitä/ tuleeko syyte
häntä vastaan nostettavaksi.
, —7—— o — ——
Rokotus tuberkuloosia
vastaan
Eräässä Pariisin Lääketieteellisessä
Akatemiassa pidetyssä kokouksessa
on kuuluisa tanskalainen tiedemies,
professori Calmette, selit-tänjrt
kokeilujensa tuloksia, jotka
koskevat rokotusaineen keksimistä
tuberkuloosia vastaan. Kokeista on
j o vähemmin kerrottu sanomalehdistössä,
mutta vasta nyt on päästy
varmuuteen kokeitten onnistumisesta.
Professori Calmette, joka on Pa-steur-
laitoksen alijohtaja, on useampia
vuosia tehnyt kokeita rokottamalla
vasikoita. .-Pari vuotta sitten
ulotti hän kokeensa myös Ranskan
•Uudesta Guineasta tuotuihin ihmisapinoihin.
Apinat eritetiHn erääseen
Uuden Guinean rannikolla olevaan
asumattomaan saareen, ja kun niiden
t^meehtulo oli siellä erittäin
helppoa, oli niitä helppo pitää hengissä.
Tälli saarelle perusti prof.
Calmette koeasemansa, jossa hän
kdkeili, rokotusaineen. vaikutusta e-läimiin.
'
Lopulta alkoi hän kokeilla myös
'rokottamalla vastasyntyneitä lapsia.
Tuloksista hän mainitsi seuraavaa:
Vasikat, joihin oli istutettu Cal-metten
rokotusainetta,'^ ovat vastustuskykyisiä
tuberkulosia vastaan ainakin
18' kuukauden ajan, vaikkapa
niihin istutettaisi tartutusainetta,
joka olisi riittävä, surmaamaan eläimen
8 viikossa. Apinoihin näkyi
rokotusaine vaikuttavan yhtä tehokkaasti
kuin vasikoihin. Kun sitä
istutettiin tuberkuloottisten vanhempain
vastasyntyneisiin lapsiin,
osottautui se täysin vaarattomaksi.
Tässä suhteessa on kuitenkin pitempi
kokeiluaika tarpeen, sillä kokeita
on tehty vjEtsta kahden vuoden
ajan.
SUOMESTA
Uskonnollinen villitys
Ruotsissa
Falunista ilmoitetaan, että Älf-dalenissa
on uskonnollisen fanatismin
takia erään helluntai-uskplaisen
isän kaksi lasta kuollut, koska hän
ei ole antanut lääkärin Aauttaa lapsia.
Töinen lapsista on S-vuotias
tyttö, jonka kummassakin keuhko-pussissa
olisi pitänyt toimittua leikkaus:
I » , joka o l i matkustanut U8-
kovaistejfea kokoukseen, Jcielsi sähkösanomalla
lääkäriä toimittamasta
H U M A L A I S E T R A I S K A N N E ET
^ N U O R E N T Y T ÖN
Joku aika sitten k^n vietettiin
Suistamon Ahvenlammilla Koskelan
talossa talon tyttären Kuuliaisia, johon
tilaisuuteen, kuten tavallista, o li
saapunut myös viinakauppiaita ym.
retkuilijoita. Kolme tunT\ettua .vji-natrokaria,
Paavo Suhonen'ja Otto
Lätti, kotoisin Impilahden Pirskasta,
sekä joutilas mieF Heikki Nissinen
Soanlahdelta raastoivat erään kuuliaisissa
olleen 16 vuoden ikäisen
tyttösen väkisin talollisen Juho Revon
saunaan,* jossa raiskasivat hänet
mitä raaimmalla tavalla. Tyttösen
hätähuudoista saapui kuitenkin pal-
-kalla ihmisiä, jotka pelastivat hänet
vähissä hengin raakalaistien käsistä,
roistojen yrittäessä tehdä vastarintaa
apuun rientäneillekin, kuitenkin
tulqksetta. Tapahtumasta ilmoitettiin
paikkakunnan poliisille, joka toimitti
tyttösen saamaan' lääkärin
apua. Lääkäri onkin todennut raiskauksen
tapahtuneeksi. -Illrityö^hteki-jät
ovat toistaiseksi &aricuteillä, mutt
a on heidän kiinijoutumisestaan hyviä
toiveita'. Mainitut miehet ovat
j o pitemmän aikaa kuljettqpeet paikkakunnalle
väkijuomia, ollen viinalla
kytkin ratkaiseva osariisa; tapahtumassa..
. _ — - o . ^ ; : : . : ; ; : ; ; . ; . ; ' • - •
S U ; L H A N E N A M P U N U T MORSIA-M
E N S A
Joku aika sitten eräänä yönä tapahtui
Somemiemen Palikaisten kartanossa
^järkyttävä murhenkytelmä.
'kartanon palvelijatt. Lempi Peltomäen
sulhanen, Väinö R. Jokinen
Tuusulasta saapui «yökulkuun» morsiamensa
luo, mutta kun tämä ei
avannut ovea, ampui Jokiilen taskuaseella
läpi oven, j a kuula sattui t y tön
oikeaan kylkeen, lävistäen ruum
i i n maksan kohdalta. Jokinen rikkoi
vielä tämän/jälkeen huoneen ikkunat.
Tyttö vietiin samana yönä
heikossa tilassa Hämeenlinnan sairaalan,
mutta kuoli hän matkalla.
Jokinen vangittiin j a tunnusti tekonsa
harkituksi j a olleensa humalassa
teon tehdessään.
Osastojen ja Järjestö-jen
osoteilmdtokset
Beaver Laken S *S. Osaston työkö-koukset
pidetään Joka kuukauden
ensimäinen j a kolmas su&nnntai
kello 8 illalla. Kirjeenvahito-oso-te
on: Beaver Lake 6. S. Osasto,
Box 60, N a i m Centre, Ont.
ri»*« & S. orten kokoukset i»
detään. Ixen ja Sanas sunnuntai
Ibnssa. Slrjevaiht4M>sote 00: Bo-vie.
via Sdsqua, B. &
Canada» Kamonuus^pBdseea S B » -
—Tai*ea JarjcstMi sihteerin * o-soite
on: S. G. N e i l , 957 Broad-view
Ave-, Toronto, Ont.
Cobaltia S.S. oAston osote on: Box
810 Cobalt, OnL
CreichtoB Miaea S- S. osastoa ^5-
kokoukset pidetään jokaisen kuu-kauden
toinen j a neljäs sunnuntai
klo 2 päivällä. Kirjevaihto-osote:
Box 92, Creighton Mine, Ont
ColemaaiB s.s. osaston ko^koukset pidetään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta, -
Coteau Hillin S. S- Osaston työkokoukset
pidetään jokaisen kuu-kauden
ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. K i r jevaihto-
osote ou Isaac WeSter,
Steeledale, Sask,
Canraoren suom. K. P. osaston ko
koukset pidetään toinen j a viimeinen
sunnuntai kuukaudessa kello
7 illalla. Kirjeenvaihto osote on:
Canmoren S. K. P. osasto. Box
173, Canmore, Alta.
•' .
EckviTlea Tyoläitpuolueen osaston
työkokoukset pidetään joka kuun
ensimäinen j a kblmis sunnuntai
kello 1 jpp. Kirjeenvaihtajan osot
e on: Frank Lingren, Eckville,
A l t a , Box 93.
Fort Williamin s.s. osaston työkokoukset
pidetään joka kuukauden ]
j a 3 sunnuntai.* Kirjeenvaihto-osote
211 Robertson St
Finlandin 8.s. osaston työkokoukset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päivällä.
Kirjeen vaihto-osote: s.s
osasto, Finland, via Banvick, Ont
K e • k i - Ontarion Aluetoimikunnan
sihteerin osoite on: H. Elimen,
Box 26, Sudbury, Ont (^
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
I N T O L A N 8.8. osaston työkokoukset
pidetään ioka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sast9,
Intola, Ont.
Kivikovken W. P. Osaston yarsinai-f
set kuukausikokoukset pidetään
jokaisen kuukauden ensimäisenä
sunnuntaina kello 2 jpp. osaston
talolla. 'Kirjeen vaihto-osote on:
Kivikosken Osasto W. Ilöxel, K i vikoski,
via Port Arthur, Ont,
. Can.
Lake Coteann Finnish Social Societyn
työkokoukset pidetään jo*
kaisen kuukauden toisena sunnuntaina,
kello 1 päivällä. PostioBo-te
Box 13, Dunblane, Sakk.
Larder Laken S. S.. Osaston osote
on: Anton Järvi, Larder Lake,
Ont
Levätkin S. S. 0:ton kirjeenvaihtajan
osote on: S. Osasto, Le-vack
Mihe, Ont Box 72.
Ladytmithin S. S. osaston kokoukset
pidetään i j o k a toinen sunnu^*
tai, alkaen, kello 7:män illalta.
Eirjeenvaihtoosote on Box 263,
Ladysmith, B- C.
Long Laken S. S. Osaston kirjeenvaihtajan
osote on: Tilda
Hänninen, Box 1630 Sudbury,
Ont Kokoukset on jokainen ensimäinen
sunnuntai kuussa klo
2 l.p.
Lapin S . S . Osaston kuukausikoukaet
pidetään joka kuun toinen sunnuntai
klo 2. Kirjcnvaihto-öspte:
H. Kalline», Kivikoski, via Port
Arthur, Ont
Nolatun S- S. osaston kuukausikokoukset
pidetään j o k a ' k u u n toinen
ja neljäs sunnuntai klo 2
päiväUä. Kirjevaihto-osote on: S.
S. Osasto, Nolalu, P. A . D., O c t
Nipiffon 8,8. osaston työkokoukset p i detään
joka kuuri 2 j a 4 sunnuntai
j a kirjeen vaihto-osote on: S.8, o-sasto.
Box 11, Nipigon, Ont
North Brancbin W. P. S. S. 0:ton
osote on: Milja Lehtinen, Box
578, Port Arthur, Ont
pottovillen T, P . S Osaston varsinaiset
työkolkoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäinen ja
kolmas sunnuntai kello 2 jpp.
Osoite Pottsvillen T. P. S. O.
Porcupine, Ont
Port Arthurin piiritoimikunnan kokous
on joka kuukauden ensimäinen
m'aanantai P. Arthurin shaalissa,
316 Bay S t keUo 8 i l L —
Kirjeen vaihto-OBOte on samaan
paikkaan,
Port Arthario osasto^ kokoukset
ovat joka toinen sunnuntai-kello
8 illalla omalla tfljolla 316 v Bay
S t sekä naisjaoston kokoukset
joka toinen torstai; Kirjeenvaih-
316 Bay S t Port Arthur, O nt
Rosejp^vcB oMstoB osoite on:< S. n.
Osasto, Bosefrore^ P / C , Ont,
HYVU KIRJOJA SAATAVANA VAPAUBEN
KffiJAKAUPASTA
Alasleca Saaaldrja ...... .^^^^ ...........
AflHsäkalauca TreväealiiUkeca Vararäke . . . . . .
BrMkrä EnalaBBirfriete» 0|>BlfcirJa
ItBpanalixau .....—......«-............,„...,........ „ „ „ .
Umsea Hcna, k i r j . H a l l ci^e, 2
•fimnue HMtcias
Jarjeaflmiai, Mueller ,
Kananhoidon opas, k i r j . Musikka, nld.
KaasakonlBa kartasto, toim. Jotuni, sid. '.!!!!!!!Z3.Z!!!!!
KoBB^aistinrn Manifesti
KasTiskeittoCirja .
« SO
. J»
IM
.15
$2.50
1.50
. 1.25
.35
LOO
1>00
Kll"!^",.'^*"*^ 2.10
Kolmannen IntemaUoäalen Teesit ia Säännöt . . . . 2S
Kaksinkertaisen kirjanpidon, o p i ^ saannot ^
Klondyken kunintai. Jack Ä n " " ' - - ' —^
Kadotuksen kansa, Jack London »J-JJ
Lumikenttien tyty. Jack London ^ „ ,^ iii'J^""S*-^' ^ " " ^ 1-okkasoda.u .55
tLS?T^n! ^! *W* - n " T ' ^ i ^ * ^ tarj. J . Linnankoski, sid. , , 21..5250
Muna WaUin KeiUokiria 2.OO
Nnortevaa^ Sanakirja ,. 3.00
Merisusi, Jack London .. ,.50
Maailman rakenne, K. Becher
Otavan kansakoulukartasto
Oksasen Enalanninkielen Onoikirja
PakkopaiU, Jack London
Perustuslain Olemus _
Periieen. Yksityisomaisuuden ia ValUon |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-08-07-03