Vapaus, November 9, 1971

              • V ^* V >• 'fc*
Sivu 2 ' Tiistad, mairask. 9 p. — Tuiesday, Nov. 9, 1971
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Editor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
IMIeplkoi^tOfiQce and E^torial 674-4264
PubHshed twioe weekly: Tnesdagrs and 'Xhorsdaysby Vapaus Publishlnff
Co. Limited, 100 Elm St.^est, siidbury, Ontario, Canada
Mailiitiir address:*!Box 69.
Advei^lsingr f^tes niNm a^^i^iption, ^ran^tiob iree of ohatsei
Second Class IVtöli registra^on Nnmber 1076
i^^SCANÄDI/VNllMNG^iJÄGElRRESSl mm
TILAUSHINNAT:
CanadassaM vfc. $10.00, 6 kk. 95.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. 911.50, 6 kk. $6.25
NiiDe pilla paljon on
On sanottUi että senaatin tehtävänä on "puolustaa vähemmis­töä
enemmistön määräilyä vastaan". Ja kun rikkaat ihmiset muo­dostavat
vain pienen vähemmistön Gnnadan kansasta niin siitä lan­keaa
itsestään, että senaatti ahertaa kaikin voimin tämän uppo-
1'ikkaan vähemmiatQU hyväksi- Tässä on pari viimeisintä esimerk-
•kiä:>• • •.
Alahuoneen istunnossa käsitellään nyt finanssiministeri Ben-sonin
verolakiluonnosta, mikä on saanut yleistä arvostelua osak­seen
nimenomaan siitä kun se suosii suurituloisia varsinkin vähän
parempien palkattujen työläisten ja Icesklluokkalaisten kustannuk­sella.
Mutta tämä ei vielä riitä vähemmistön etuja puolustaville
senaattoreille, koska mainitun "rikkaitten vanhainkodin" pankki-ja
kauppa-asiain valiokunta kiirehti torstaina julkaisemaan "tut­kimuksensa"
tuloksista raportin, missä ilmaistaan "syvä huolestu­neisuus"
aiita^ jos ulkomailla toimivat canadalaismonopolit jou­tuvat
maksamaan jossakin määrin veroa voitoistaan, kuten mr
Bensonin esittämässä lakiluonnoksessa esitetään.
SenaCatin sama komitea esitti myös, että upporikkaille vuori-j
a öljyteollisuuslaitoksille pitäisi antaa lisää "verojen makeistutta-naista"
eli verohuojennuksia erikoisesti ns. pääomakuoUetus-oikeuk
sien jatkamisen muodossa.
Yleisesti tiedetään, että kaivos- ja öljy-monopolit ovat pääasiassa
{'raerikkalaisten omistuksessa. Senaatin mielestä ne eivät ole kui­tenkaan
saaneet kylliksi hekumoida luonnonresurssiemmbe rais­kauksesta.
Nykyisten lakien mukaan näille kaivos- ja öljy-yhtiöille
annetaan pääomakuolletusta eli verojen alentamista yksi kolman­nes
niiden tuotantovoitoista. Nyt käsiteltävässä olevan lakiluon­noksen
mukaan tämä etuoikeus loppuisi vuoteen 1976 mennessä,
jonka jälkeen tulisi ns. ansaitun kuolletuksen systeemi. Jokaista
kolmen dollarin vissinlaista menoerää kohti nämä yhtiöt tulevat
nyt käsiteltävänä olevan lain muk,aan saamaan marraskuun 7 pstä
1969 lukien $1 voiton vprovp.pnaksi.
Senaatin pankki-ja kauppa-asiain komitea protestoi kuitenkin
voimakkaasti j a vaatii muun ohella sitä, että tätä "siirtymiskautta"
olisi jatkettava vuoteen 1980 asti.
Kuvaavaa muuten on että miltei horrostilassa uihuva senaatti
osoittaa nyt erittäin vilkasta aktiivisuutta. Normaalisesti senaatti
käsittelee uudet lakiluonnokset sen jälkeen kun se on alahuoneen
istuimoissa h3rväksytty. Nyt ei senaatti ole kuiteiikaan jaksanut
odottaa näin pitkää aikaa. Se on ryhtynyt suorittamaan omia tut­kimuksiaan
ja esittänyt omat "lääkkeensä" rikkaan vähemmistön
etujen suojelemiseksi.
Rahat rikotlisille
Stanfordin yliopiston professori Leo Holiser sanoi lokakuun
lopulla Helsingissa vieraillessaan, että Yhdysvalloissa on ainakin
60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat kokeilleet tai käyttävät huumaus­aineita.
Näistä noin 15—20 miljoonaa käyttää huumausaineita
kerran kuussa tai useammin j a noin miljoona päivittäin. .
Prof. Holliser kertoi, että huumausaineongelma on pahentunut
Yhdysvalloissa huomattavasti kolmen viime vuoden aikana. Huu­mausaineiden
käyttö on levinnyt aivan uusiin piireihin ja käyttäjä
määrät ovat kasvaneet huimasti.
Aiemmin tyypillinen huumausaineiden käyttäjä oli värillinen,
hän väitti, musta tai espanjalais-amerikkalainen, sorrettu, huonosti,
koulutettu j a huonosti toimeentuleva, yhteiskunnan ulkopuolelle
ajettu ghettojen asukas- N y t huumausaineiden käyttö on professori
HoUiserin mukaan levinnyt myös valkoisen, korkealle koulutetun
ja hyvin toimeentulevan keskiluokan piiriin.
. Huumausaineisiin käytetään Yhdysvalloissa, vuosittain . noin
Iraksi miljardia dollaria. Prof. Holliser kertoi, että kaikkiin lääk­keisiin,
sekä reseptilääkkeisiin että vapaasti kaupan oleviin, käy­tetään
vuosittain väin neljä kertaa enemmän eli kahdeksan mil­jardia
dollaria.
Huumausaineiden käyttö nluodoataa vaikean yhteiskunnalliäen
ongelman. Niiden käyttö on laitonta, .samoin hankkiminen ja hal-lussapita
Huumansaiheet synnyttävät ympärilleen rikoksen ja epä­toivon
maailman. Professori Holliser kertoi, että suurin osa käyttä-jiistä
joutuu varastamaan saadakseen rahaa huumausaineiden hank
kiöiiseksi.
. Amerikkalaisessa Newsweek-lehdessä arvioitiin pelkästään
New Yorkissa olevan 100,000 heroiinin käyttäjää. Poliisin arvion
mukaan noin puolet näistä joutuu varastamaan pystyäkseen tyy­dyttämään
huumausainetarpeensa,
Oman ongelmansa muodostavat Yhdysvaltain Kaakkois-Aasi­assa
olevat sotilaat- Huumausaineiden käyttö heidän keskuudessa
on hyvin yleistä. Varsinkin marijuanaa, jota on helppo saada,
käytetään prof- Holliserin mukaan runsaasti. Noin 3—4 pro.«ienttia
kotiutetuista on tehtyjen virtsatutkimusten mukaan heroiinin
käyttäjiä.
. Professori Holliser ei tarkoin pystynyt määrittelemään, kuka
hyötyy humausainekaupasta "mutta rahat menevät rikollisille"
kuten hän sanoi. Julkisena salaisuutena on kuitenkin ae, että huu­mausaineen
salakuljetukseen ja tukkukauppaan, osallistuu hyvin­k
in "suuria kaloja" joilla on sekä rahaa että vaikutusvaltaa. Leh­distä
on saatu tämän tuosta lukea hyvin perusteltuja selostuksia
siitä, että Yhdysvaltain asevoimien ja erikoisesti ilma.voimien hy­vinkin
korkea-arvoisia upseereita on sekaantunut korviaan myöten
huumausaineiden salakuljetukseen ja -kauppaan. Jostakin syystä
professori Holliser katsoi kuitenkin paremmaksi selittää vain y l i -
jnaikaiseati, että huumausainekaupasta tulevat rahat "menevät
rikollisille", iiaakujen maksut ja kärsimykset jäävät niille, jotka
on naatu tai saadaan huumausaineknupustelijnin koukkuun.
; Hyssmys: Haluaisin esittää
toimituksen vastattavaksi seuraa­vat
kysymykset: 1) Miksi Va­paus
er j,Hlkaissut ennemmin Buo-malais-
l«pokodin kyselykaavaket­ta,
jotka oli lähetetty, kolmisen
viikkoa aikaiseanimin . . .2) Pyy­täisin
selittämään sitä " k a k s i n ­kertaista
verotuskysymystä" mis­tä
on lepokodista puhuttaessa
mainittu kahdestikin Vapaudes­sa
(haluaisin mainita, ettei Sud-burynkaan
vanhainkotiin pääse
ilman, $10.50 päivältä on mak­settava)
ja 3) miksi Vapaus ot­taa
niin kovin kielteisen kannan
tässä lepokotiasiassa? Toivon
saavani selviä selostuksia kysy­myksiin
ja omalta kohdaltani toi­von
sydämestäni menestystä täl­le
lepokotiryritykselle . . .
— H.S., Sudbury.
Vastaus: 1) Ontariossa oli sii­hen-
aikaan tärkeät vaalit missä
meidän lehtemme teki.kaiken voi­tavansa
työväen ehdokkaiden va­litsemisen
hyväksi, mikä seikka
ei tuntunut lainkaan kiinnosta­van
eräitä muita lehtiä, vaikka
eläkeläisten asemaa parannettai­siin
tuntuvasti työväen hallituk­sen
valitsemisen avulla. Meidän
lehdessämme oli silloin paljon
vaalimainoksia ja muita kirjoi­tuksia.
Niinmuodoin "ei ollut sil­loin
lehdessä tilaa eikä riittävästi
työvoimaakaan eräitten muiden
asiain käsittelyyn. Heti vaalien
jälkeen julkaisimme kuitenkin
k.o. lepokotia koskevan kysely­kaavakkeen
ilmaiseksi ja pitkäh­kön
kirjoituksen sen puolesta;
2) ennen eläkeikään pääsyämme
me kaikin maksamme kymmeniä
vuosia veroa myös vanhuuden-päivien
turvaa silmälläpitäen.
Näiden veromaksujemme perus­teella
meille kuuluu "oikeutena"
eikä "armopalana" valtion huol­to
vanhoina päivinämme, kuten
se kuuluu muillekin ontariolaisil-le.
Mutta jos ryhdymme pikku­ryhmänä
rakentamaan "omaa le­pokotia",
niin siitä tulee sellai­nen
rahaläpi mitä muilla onta-riolaisilla
ei ole. Sanokaamme ar­gumentin
vuoksi, että rakennus­rahaston
käteisrahaksi pitäisi ke­rätä
$100,000—^150,000 käteis­tä
rahaa (ja silläkään summalla,
ei nykyaikaisen vanhainkodin ra­kennustöihin
päästä todennäköi­sesti
käsiksi) ja sitten loppumat­tomat
keräykset, kuten on to-
. dettu eräitten toisten sentapais­ten
laitosten yhteydessä tapahtu­neen.
Kaikki tän-.ä olisi Ontairion
suomalaisille ylimääräistä me­noa
— jotakin sellaista menoa mi
tä ei toisilla ontariolaisilla ole.
Toisin sanoen siitä tulisi suoma-laisrile
kaksinkertainen vero van-huudenpäivien
huollosta, sanot­takoon
sitä sitten millä nimellä
tahansa. J a siitä huolimatta oli­si
suomalaisessa lepokodissa pe­rittävä
samanlaiset päivätnaksut
kuin muissakin vanhainkodeissa;
3) Mikäli onpuhe lehtemme "kiel
teisestä kannasta", niin tässä yh­teydessä
haluamme palauttaa
mieleen, että Vapaus ei ole kieltä­nyt
eikä käskenyt ketään lepo-kotihankkeen
tiimoilta. Toisaalta
Vapaus on pakottamalla pako­tettu
puhumaan näistä joidenkin
ihielestä "epämieluisista" talous­asioista,
joista toiset vaikenevat
tai ovat antaneet kokonaan har­hauttavia
lausuntoja, sillä nämä
talousasiat tulevat varmasti esiin,
jos ja kun tätä hanketta ryhdy­tään
joskus toteuttamaan. Eikö
hyvä kysyjä ole tuhannesti pa­rempi,
että nämä tiedot saatai­siin
ennen kuin mitään sitoumuk­sia
maksuista ja muista menois­ta
tehdään? Tunteilla on tieten­kin
srjansa elämässä,, mutta mi­tään
järkeviä päätöksiä näinkin
suuresta asiasta ei voida tehdä
ilman tietoja siitä, paljonko se
tulee maksamaan ja kuinka pal­jon
sillä rahalla saadaan odotet­tua
pävelua. Juuri-täUäisia tieto­ja
on Vapaus pyytänyt j a ha­luaa"
edelleen. Me haluamme, et­tei
kukaan tulisi millään tavoin
petetyksi, sillä tosiasia on, että
sellaista laitosta —huonoimmin-kaan
tarkoitustaan vastaavaa —
ei saada Ilmaiseksi. On hankit­tava
varoja rakennusrahastoon jä
sitten loputtomasti muihin tarköi
taksiin — ja siinä yhteydessä voi
unohtua kaikkein tärkein, eli se,
jttä vanhuudeneläkkeet yleensä
ovat liian alhaiset ja että eläke­ikä
on: aivan liian korkea,
Mikä tahansa lehti tai laitos,
joka sulkee silmänsä ja tiedon­antonsa
näiltä tosiasioilta, tekee
tarkoittamättaankin karhunpal-volun
täkäläisille maanmiehiilem-me.
Vapaus ei voi hyväksyä, että
Buomalaiaten lepokotiasiaa ruve-'
taan toteuttamaan "sammutetuin
lyhdyin" talouskysymysten koli-dalta.
Siltä on kysymys. Ja se on
varmasti yhteiseksi eduksi.
rl.
Pariisi — Puoluesihteeri Leo­nid
Brezhnevin matka Ranskaan
oli ensiarvoisen tärkeä poliittinen
tapahtuma ,aanoi Ransfkan työ­väenliikkeen
veteraani Jacques
Duclos viime viikolla.
Leonid Brezhnevin j a Georges
Pompidoun neuvottelujen myön­teiset
tulokset tähdentävät uudel­la
voimalla rauhanomaisen rin-nakkainolon
politiikan ja kanso­jen
välisen rauhan ja ystävyy­den
politiikan merkitystä. Neu­vostoliitto
noudattaa sitä ja se
saa yhä enemmän kannattajia, to
tesi Duclos.
Se seikka, että Ranskan halli­tus
on Neuvostoliiton hallituksen
kanssa samaa mieltä yleiseuroop­palaisen
turvallisuuskokouksen
järjestämisen välttämättömyy­destä
jo vuonna 1972, on pitkä
askel eteenpäin. Mitä taas tulee
sopimukseen laajentaa kaupalli­sia,
tieteellisiä, kulttuuri- sekä
tietenltin myös poliittisia suhtei­ta
Neuvostoliiton ja Ranskan vä­lillä,
niin Ranskan kansa terveh­tii
sitä ilolla. Sehän vastaa mait­temme
historiallisia perinteitä
ja nyTtyisen kansainvälisen tilan­teen
vaatimuksia, tähdensi Duc­los.
SCHUMANN TURVA-KOKOUKSESTA
"Puhuessani Y K :n yleiskokouk
sessa syysfkuun 28. päivänä sa­noin,
että vuodesta 1972 on tul­tava
Euroopan turvallisuuskon­ferenssin
vuosi", sanoo Ranskan
ulkoministeri Maurice Schumann
haastattelussa, jonka hän antoi
Brezhnevin Ranskan-vierailua se--
lostaneille kirjeenvaihtajille;
"Pariisissa käytyjen ranska-lais-
neuvostoliittolaisten neuvot­telujen
jälkeen voin uudistaa tä­män
ilmoitukseni vielä suurem­malla
varmuudella. Tälle tärkeäl­le
aiheelle omistettiin suuri osa
keskusteluista. Sen pohtiminen
sujui pariiaissa mahdollisissa olo­suhteissa",
sanoi Schumann haas
tattelussaan.
"Kuten Brezhnevin ja Pompi­doun
neuvottelujen loppudekla-
' raatiossa korostetaan, me olem­me
vakuuttuneita siitä, että sa­ma
sopimus- ja yhteistyöhenki
innoittaa Ranskan ja Neuvosto­liiton
toimenpiteitä turvallisuu­den,
jännityksen laukeamisen ja
rauhan hyväksi Euroopassa ja
koko maapallolla joka kerta kun
se on tarpeen", sanoi Schumann.
Ullkoministeri Sharp huomioi myös
CSJ:n Sudburyn osaston aseriteen
Tuhansia canadalaisia oli lau­antaina
mielenosoituksessa ja pro
testoimassa sen johdosta kun Y h ­dysvaltain
toimesta suoritettiin
maanalainen 5 megatonnin voi­mainen
ydinvoima-räjäytys Am-ehitka-
saaressa; Mielenosoitukset
yleensä olivat rauhallisia, mutta
St, John'ssa pidätettiin eräs ai­kuinen
ja kaksi teini-ikäistä syy­tettynä
siitä kun Yhdysvaltain
sikäläistä konsulaattia sanotaan
"pommitetuti" röskajätteiilä pian
mainitun koerajäytyksen jälkeen.
Mohtreälln prötestimarssiin
osallistui noin 500, mielenosoitta­jaa.
:
Mieleno-soituksia oli Canadan
kaikissa suuremmissa kaupungeis­sa,
mm. Torontossa, Winnipe-gissa,
Victoriassa, Ottavvassa,
Halifaxissä, Säult Ste. Mariessa
jne.
Ulkoministeri Mitchell Sharp
.sanoi lauantaina Torontossa pi­tämänsä
puheen yhteydessä;
;"Amchitkan .kokeen suorltuiä i l ­man
mitään näkyvää haittaa an­taa
huojennusta, vaikka kuluukin
vielä hetken aikaa ennen kuin
voimme olla varmoja siltä, ettei
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Mandy Sävel, Toronto, Orit.,
täyttää lauantaina marraskuun
13 päivänä 78 vuotta..
'.. Kalle Lehtinen,' K\p'\gon, Ont.,
täyttää lauantaina marrasltuun
13 päivänä 79 vuotta.
Ville Hankanen, Wahnapltae,
Ont., täyttää sunnuntaina mar­raskuun
14 päivänä 65 vuotta.
YlTdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
elinympäristön saastuttamiseksi,
mitään vuotoa ole tapahtunut
"Elinympäristön ja ekologian
turvaamisen lisäksi Canadan hal­litus
on vastustanut ydinaseko­keita
sillä perusteella, että ne
jatkavat ydinasevarustelukilpai­lua."
Vastauksena CSJ: n Sudburyn
osaston lähettämään sähkeeseen,
missä tuettiin hallituksen asen­netta
Amchitka-saaren ydinase-koetta
vastaan, ulkoköministeri
Mitchell Shaip sanoo inarrask. 7
pn sähkeessään:
"Arvostamme teidän tukeanne
Canadan hallituksen asenteelle
Amohitka-kokeen tiimoilta. E s l -
tettyään lokakuun 15 pnä hyväk­sytyn
päätöksen mukaan toivo­muksen,
että presidentti Nixon
peruuttaisi koesuunnitelmansa, ja
lausuttuaan mielipahansa loka­kuun
27 pnä annetusta tiedosta,
että presidentti valtuutti kokeen
suorlttamiseh, me blinime va­kuuttuneita
siitä että Yhdysval­tain
hallitus oli tietoinen Cana­dan
asenteesta. Hallitus tulee
tehostamaan toimintaansa kaik­kien
ydinasekokeiden lopettami­sen
hyväksi."
Epäpäteviä eroteitiini
Puolassa
Varsova. — Puolan viranomai­set
ovat erottaneet 120 johtavas­sa
asemassa oleva,a teollisuuden
virkailijaa pätemättömyyden ja
lalmintyöntlen johdosta, ilmoitti
Puolan virallinen uutistoimisto
PAP.
VAP sanoi, että parin ylime
kuukauden aikana erotettujen
joukossa on kolme johtajaa ja
59 varajohtajaa. Erotukset ovat
tapahtuneet kommunistisen puo­lueen
jäsenten useiden valitusten
johdosta. Valitusten syynä on
ollut teollisuuden johdon ammat­titaidottomuus.
Talot»rraiiieirit8{en> basvt^ jj» oIos«sIiteiden nmutok-sen
johdosta kustannusliikkeen johtokunnan ja CSJn Toimeenpa­nevan
komitean neuvottelutilaisuudessa päätettiin lokakuun 16,
että Vapaus siirtyy viikkolehdeksi tulevan vuoden tammikuun: 1
päivästä alh&en.
: Asian perusteellisen pohdinnan jälkeen kokous omaksui sen
kannan, että täten menetellen palvellaan nykytilassa parhaalla
laahdollisella tavalla lehden lukijoita, kannattajia ja tukijoita.,
Työväenlehteä, kQteri V^autta, tarvitaan nyt ainakin yhtS
kipeästi kuin koskaan aikaisemminkin. Mutta lehti palvelee kulien­kin
lukijakuntaansa paljon toisenlaisessa tilanteessa kuin' aikai­semmin
» Yleisen kielivaikeuden takia Vapaus on aluksi ja vielä
myi^isenipii^hin aikoina ollut äärettömän tärkeä myös koteja
ulkomaisten uutisten välittäjänä.
Nyt sen sijaan on yleistä, että lehden lukijat saavat paikalli­set,
kansalliset ja kansainväliset uutistietonsa joko paikallisista
päivätehdistä, joita yleisesti ostetaan, tai television ja radion väli­tyksellä.'
.
Tässä muuttaneessa tilanteessa on työvänlehden, kuten Va­pauden,
kiinnitettävä entistä, enemmän huomioa n.s- selostavaan
reportaasiin sekä ajankohtaisen taustamateriaalin varaamiseen kan
sallisista ja kansainvälisistä asioista^ Tarkoitus on, että Vapaudes­ta
tulee tällainen uudentyyppinen viikkolehti, mikä ei sellaisenaan
ole enää pelkkä uutislehti, vaan perustavaa laatua olevien tietojen
välittäjä ja selvittäjä, jota nyt ennenkaikkea kaivataan ja tarvi-
• taan, • •. ' • •
Tehty päätös edellyttää, että lehden koko ei pienene enemmän
liuin kahdella sivulla, sillä viikkolehteen siirryttäessä Vapaudelta
tulee kuusisivuinen lehti, mikä antaa oikeastaan nykyistäkin enem­män
tilaa lukuisten tärkeiden asiain käsittelyyn.
Kuten sanottu, viikkolehteen siirtymisen toisena perussyynä
on työväen ja kaikkien pikkulehtien kustannusten suuri noiisu.
Siitä johtuu, että Vapauden lukijain ja kannattajain taloustaakka
oli jo noussut liian suureksi^ Viikkolehteen siirtyminen tarkoittaa,
että lehtemme kustantamisesta johtuva tappio saadaan pienene­mään
noin puoleOa, mikä sellaisenaan on varmaan myös terveh-'
dittävä seikka lukijakunnan keskuudessa. Kaikesta huolimatta
kahden lehden (Vapauden ja Liekin) julkaisemisesta tulee vieläkin
siksi suuri taloustappio, että vuotuisia haaste- ja muita rahoitus-kampanjoita
on jatkuvasti pidettävä. Toivomus on kuitenkin, että
läheisessä yhteistoiminnassa koko Vapauden väen kesken, talous­taakka
saadaan pienennetyksi siinä määrin, että siitä voidaan koh­tuuden
puitteissa selvitä.
Viikkolehteen siirtyminen vaatii erikoisesti toimituksen työ­läisiltä
ja myös vississä määrin kirjeenvaihtajilta hieman uuden­laista
"tekemisen taitoa". Siinä saattaa olla joitakin alkuvaikeuk­sia
ja ehkä väärinymmärryksiäkin. Kaikesta huolimatta toivomme,
että lehtemme kirjeenvaihtoverkosto tulee entisestä kasvamaan ja
etUi "kirjeitä osastoon" saataisiin jatkUvaisti ajankohtaisia mieli-
/'pideilmaisujä.
Uusi järjestely edellyttää luultavasti sitä, että Vapaus tulee
ilmestymään tiistaisin ja Liekki torstaisin. Ja kustannusten jatku­vasta
noususta huolimatta oh sovittu, että Vapauden tilaushintaa
ci koroteta.
Me toivomme ja uskomme, (että tämän päätöksen toteuttami­sen
perusteella saadaan parempi, monipuolisempi jä ajan tarpeita
tehokkaammin palveleva Vapaus, ja.että samalla kertaa ylivoimai­seksi
kasvanut taloustaakka kevenee mellioisesti. Lehtiliikkeemme
puolesta toivomme yhteisymmärrystä jä vankkaa tukea tämän
suunnitelman toteuttamiseksi.
Tämä ratkaisu ei luonnollisestikaan tullut yllätyksenä kenelle­kään,
sillä esimerkiksi jo viimeksipidetyssä Vapauden yhtiöko­kouksessa
keskusteltiin näistä ja muistakin mahdollisuuksista ni­menomaan
siinä mielessä, että meidän lehhtemme on muututtava
olosuhteiden muuttumisen ja taloudellisten vaatimusten mukaisesti
niin, että Vapauden ilmestyminen tulee taatuksi pitkän tähtäyk­sen
perusteella.—- W. E .
USA jarruttaa järjestelmällises
t i lähi-idän kriisin ratkaisuyri­tyksiä
Y K :n piirissä, korostetaan
Moskovassa, USA mm. vastus­taa
asian käsittelyä turvallisuus­neuvostossa
eikä pidä Gunnar
Jarringin tehtävää nyt ajakohtai-sena.
USA" pn halvaannuttanut
itse asiassa myös neljän vallan
lähi-idän neuvottelut eikä tänä
vuonna suostunut asian käsitte­lyyn
neljän vallan ulkominisle-rieri
kesken Y K : n yleiskokouksen
aikana.
USA :n lähi-idän politiikan kär
kevä arvostelu juikaistlin Mosko­vassa
torstaina samaan aikaan
kun kerrottiin lähi-idän välittä­jän
Gunnar Jarringin tulosta
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Alahuoneen istunnossa Otta-wassa
kei^kusteltiin viime keski­viikkona
hyvin. "tärkeästä asi­asta",
kuten on lehtitiedoissa
kerrottu,.
Konservatiivien toimesta oli
esitetty hallitukselle epäluotta­muslausetta
sen väitöksen pe­rusteella,
että hallitus "ci ole
käyttänyt ja kehittänyt lujia ja
rakentavia taloudellisia ja po­liittisia
suhteita Yhdysvaltain
kanssa." -
Asiasta käydyn keskustelun
yhteydessä puhujat alleviivasi­vat
että tämä on "tärkeä kysy­mys"
sillä Yhdysvaltain uusi
hätäohjelma loukkaa Canadan
ekonomiaa.
Toisaalta o,soittautui kuiten­kin,
ties monennenko kerran, et­tä
"tärkeätkään asiat" eivät ole
niin tärkeitä, että ne vaivaisi­vat
tuplaten omia palkkojaan
vastikään korottaneiden kansan
edustajain mieliä.
Kun eräs : sos.creditin jäsen
puhui tästä "tärkeästä asiasta",
jiiin istuntosaliaaa kerrotaan ol­leen
kolme hänen oman- puo­lueensa
edustajaa, ka'ksi NDP:n
jäsentä,. 5 konservatiivia ('jot­ka
epäluottamuslauseen esitti­vät)
ja seitsemän liberaalia —
siis kaiken kaiklclaan 17 sielua
265:sta valitusta!
Hallitusta moitittiin taloudel­listen
suhteiden huononemisesta
Yhdysvaltoihin ikäänkuin Otta­wa
olisi jotenkin vastuussa pre­sidentti
Nixonin "hätäohjelmas­ta":
Todellisuudessa konserva­tiivien
tähtäimessä oli kuitenkin
Canadan ja Neuvostoliiton sekä
Canadan ja Kiinan välisten suh­teiden
myönteinön kehitys, mikä
tuntuu peloittavan Canadan oi-kelstöyoimia.
.
Rohkenematta käyttää kyl­män
sodan pahimpia fraaseja,
konservatiivit myönsivät tämän
keskustelun yhteydessä, että kyl
. lä kai Canadankin täytyy pa­rantaa
suhteitaan sosialististen
maiden kanssa koska siihen pyr­kii
"ite" presidentti Nixonkin.
"Mutta" he sanoivat, ja tässä
sc mutta onkin, Canadan pitäisi
olla "varovainen".
Pahana pidettiin myös sitä,
kun Canadan valtuuskunta ää­nesti
YK:s3a itsenäisesti Kiinan
jäaonoikeukslen puolesta ja kiel­täytyi
menemästä määklen Yh-dysvaltalh/
ikalhden Kiinan" oh­jelman
mukana.
Ulkoministeri Mitchell Sharp
oli käsittääksemme oikeassa
kun hän näille muinaisuuden
muumioille vastatessaan sanoi
''lapsellisuudeksi" olettamusta,'
että lähentyminen sosialistisia
maita kohtaan on muka "uh­maamista
: Yhdysvaltoja ' vas­taan,
jossa köhitys kulkee sa­maan
suuntaan", kuin täälläkin.
Ylläkerrottu palauttaa mie­leen
Robert Stanfleldin pari
viikkoa sitten Torontossa pitä­män
puheen.
Lehtitietojen mukaan hän ei
ollut puhumassa omasta nimes­tään
tunnettujen alusvaateker­tojen
myyjille, vaan konserva-
: tiivipuolueen poliittisille pomoil­le
ja ipuolueen ehdokkuutta ta-
. voitteleville nousukkaille.
Toronton aamulehden kerto­man
mukaan Stanfleld piti Em­pire
Clubin tilaisuudessa pitkän
puheen, josta hän sai peräti
viisi kertaa käsien taputiista,
vaikka hänen puheensa leimaa-antavana
piirteenä oli "vastaus­ten
vähyys". Toisin sanoen meil­le
kerrottiin, että Stanfield pu­hui
pitkälti ja leveälti sanomat­ta:
kuitenkaan mitään.
' Muistaen kaiketi, miten hänen
edeltäjänsä, Johti Dlefenbaker,
.potkittiin pois hallitusvastuusta
sen vuoksi kun hän yhtenä sel-väjärkisempänä
(hetkenään l y h -
tyi vnatiistamnan kalliltten bo-marc-
ohjusten sijoittamista ja
ostamista tänne Canadaan, mr
Stanfield pauhasi Toronton ko­kouksessa
Yhdysvaltain puoles­ta
ja pääministeri Pieri:^: Trude-auta
vastaan sanoen, että " C a ­nada
on menettänyt nyt kaikki
etuoikeus-suhteensa Yhdysval­toihin",
ja että pääministeri Tru
deau-on "kärjistänyt edelleen t i -
_Jannetta häpäisemällä hyvää ys­tävää
ja naapuria".
Mr Stanfield sanoi "typeryy­deksi"
toimenpiteitä Canadan
j a sosialististen maiden suhtei-
_^den parantamiseksi, inutta jou­tui
kuitenkin myöntämään, että
kansakuntana me olemme liian
paljon : riippuvaisuusasemassa
Yhdysvalloista.
Tällainen puhe oli tietenkin,
kuten torontolalnen aamulehti
myönsi, pelkkää huulen heittoa
eli fraasallua. Mutta tarkoitus
oli selvä: Hän halusi sanoa ra­jantakaisille
ralhapösöille, että
Stanfieldin johtama konsemraj-tiivipuolue
on valmiina vetä­mään
Wail Streetin rahavank-kureita
vieläkin kovemmin kuin
liberaalipuolue.
Tässä hengessä oli lavastettu
myös alussamäinittu konserva­tiivien
epäluottamuslausunto-
. ehdotus, missä ei liioin ollut sen
paremmin häntää kuin päätä-kään,
vaikka se olikin ikuulenl-ma
"tärkeä asla". Känsäkoura,