Vapaus, December 16, 1952

              Sivu 2 TästsjJM, jouIulKias 16 p, — Tuesday, Dee. 16,1952
Sffiscessa 1 ^ aso 6 fdc 4.79
f-l
\ KfiteD on mei^Tun Ubäe^mm» kirjoittkut, Britannia, Rans4
> ^ Ruotsi, ^orjar j a lloSanti or»^t esittäneet YfadysvalloSIe virallisen;
protes^ OlcC^rran lain perusteeOa annetun nudenl
I p^äsm io'iuk)Stz joka aaxmtua '^dollax^kin" joululahjaksi ennen-|
; kaikkea'Oenmiehille, mutta inyos laSvayhtiöille ja muill^in. |
»' ' . 3Iinkaatt tnaan meximUiat eivät cnaa x^ase tntevan jotdoaaton!
I ^ktäiyMys^ti^iban JyhemrnalTfkSan saaUdomaBe, elleK-ät Jbe %'oi;
f *'to(^laa" ^IcCarranin lain ooitajshtaajiSle, ettei heillä ole min-
I ^Sapiajäii co&t zfatxlkäa. ja aatteita. Kysymys d ole m$t33B rikol-f
lisistä "feOTSta'*; vaan "'VdS^S& ajatuksista'^. McCarranin lain pe-r
rn^edb <n» yM^y&pm Suori Raha maäiannyt, etta kaikki uiko-
; m!ä:asU:'^jkxhtdäiel' — mukaanlijkien canadalaisetkm meroniehet
^ 7^;*^ br^^.^seulöttava ja yfataan "kerettilaisestt" ajattelevaa meri-
' t J ^ ' i ^& ^ir^^ttmralit^^ lyhemn^Iekään rantalomalle
4" ' ^^^(iniam^titt maat ovat protestoineet tämän' ukaaslir johdosta
" 1
^selJj^enV^^ita-as^^ iktvanboja kansainvälit fraditioja meri-
1 /qä^£^<:«^k^^^^/suhteen.' Erikoi^ pahana näna protestoivat
« ^^t'{>itavat sitä;,eti^ xnolmra/'seuloa «vaatii aikaa, ja se puo-
«- 0älaaQ'^4(ttaä^l^^ Iisaa menoja satamamaksujoi ja palk-
,M ' ; IC^Jctlä^ protestointi on tähän asti mennyt lumroOle korville^
« £ill^^)^ysvaltain'^^turvai^
J On^ll^^a^li^kiea^seltoisia^ merimiehiä, joilla McCar^
^ r^nlffiäii^^s}^^ .mukaan saattaa olla joltakin "epäamerikkf-r2fe
emäs iisdise felr.tean CssS'
das fc'iag'£esta TljigaTalssugfist»
cSädesr £3S0i Canadan tefttailj^fn
5%di$t;lE66s prggatfSttX C K- £äfäs
ia ^lisäsi: irbäys!fa3tain dusopicläo
VjfllMl cazada T O i t a n e g a v a t a J s p S '
| r a n t t ä 7 a 2 e . " ^
Socs^teShi Tastato^x^esjpiteitä fiSs
eanpi' ^ t ä rYfadJJnfallat ymmärtää
vats^ isamaCa mtaSia. zs&zasisexi'
btaenmXistieto,
1 ^
» mfdUh^iiigiiem ^
's::2r:C:MiiUär1iaisot^^ tätä "turvaUisuusveruketfa" vabänJi^isenu
^t'%ikästt'ei balvaJUejtää yhdysvalloilta sen pareounin kuin rnuU- .
^'^la^ni mailta i ä ^ ^ turvalUsuustounenpiteitä. «Mutta mitä his»
iK>> j o ^ i^tmilsäisek;^'ja vimiekä seulottava? Eikö historia opeta
eiiiiad^^petosj[atut oii^poikkSntksetta tapahtunet yhteiskunnan ^;erm?t^:
VskiBrr<Ä?en plirefes^r Esim. 'Ranskan vichylaiset ohittivat syyttävällä
'maanpetb
MannerrJ;
D|i pettivät Suomen kansan ja valtion salaisesti luo-l
p^^j^ostamise^ieiinfui'..toista maailmansotaaa. - Myös muiste-
; ta2|i|'e^tä'niint1^d^^ Canadassakm leimattiin työläisiä
^ jä:'erikoisti , ^ 5 ^ ^ työläisiä "epäamerikkalaisiksi" siitä
> ku^ lie tdisen^maallmansodan edellä vastustivat Saksan ja» Japanin
cä^btamist^'-.sekä rautaromun ja inuiden sotatarvemateriaalien lähetr
l 'täfflista iiiihinniäthb}.' TbiseHa puolen tjjedetä.än, että Morgan ja
täin arvostelun TluIj^vialZi^^
vnonna ilmestsrneesta
Kijaet» ;^^ktaaainan>ni3hdl^
Ams^. r-Nliden idecäogistm ke]^^
joqlcoaaa, jQiearflmfTilcifalafsrtsOdan-^
iieteofat käytävät vallottiis-.Ja rosr
vDsniq^cditkldcansa "perustäeinisdcsi''
Ja jmotustämfsekä, on; ns.; geopoutii'
kaUaimomattava sQa.
TäJoän • valhetleteelllsen teorian
]wrvarJsto :on: Imperialismin
arkakaudella> Sitä kytivät laajasti
hys&k^ea aikoinaan haferfläisetadn.
det^UtJflcan saarnaajat Ttittävät^tor
d!stell3; että imperialiCTiin -rosvolaon»
ne ei määrää Taltioiden poIitiiUcaa,
eikä miJjardddrien Ja miljonäärien a-nastusbalu.
Taitellen todistaa, että
W(a]l-s&eetin päämiesten vvrltbayti'
set maaiimanherruutegn Jofatttvat
Ylidyavaltaln'maantieteellisestä ase-r
geofpoUtiikot teliUSarU. että "Uee
luontoa ;on -määrännyt Yhdysvallat
koko maailman berniuteen Ja anta­nut
ThdysraUoiHe- ojkeoden^ sataan-taa
Icaildcien vtaltioidCT
oUnn,: panna.toimeen aseiden- avuna
kaikkialla ,'mnerlkto monopolis­teja
mieUjritävän elämäntavan; Geor
tw£tiikka esittää-imcmattavaä osaa
v^4y8valtaln iialli^sevan: 1^ yrir
l!y1itsi£Sä;Wittaa
Ja .penistella pyirkinqÄöet "maallmaft
^tiannln''^ töhiävaän, .pyrido^kset
egksardui^a vapaus kaikkialla, missä
sufdl^ malidollista'täbdä I c j ^ Itan^'
demctetottlblsbiOikenksista^^J^^^^
istuttaa, .käildUalie fasistiaen.Jäzjesii
i iail!m>illisenä: esimerkkinä tällaisten
dS^^isien ^käsitysten:-')3opagandasta
m iiinlessorl JolmSifferi^ kirjaa.
f,^Kii1antädJä:sanoo aivan; suoraan^
että icirjan t^tävänä on todistaa ';tu-lenimti
sodan vkiertamättSmyysrv Hän
td^^aa moneen:kertaan. että amerik-
Wlaisett:''on.taIsteltaTa tässä sodas-on^^
robkeasti ii&ytettävä kansainväli-seM
areenalla suurta nuijaa?. Hyök-käyqx>
Utiikan toteuttamisessa hän
Jokaisen h a r k i t E e r a n Ja alkaanfa
seuraavan lukijaa Smosk> ei voi oIZa
käatymättä pojgttisen tJ&nteen kaS-va-
sraan kärjistymisen suomessa
SieSä on viime aiko'ja oSut tax^anta-kaa
iiallita^TUIa. . SUä vzitsi siinä
p i s t ä ä gjbaSm S S , että ftanitssgslgm
STSksl esitetään aina Jotain toisarvoi­sia
asSpita: milloin .IsOlitu^ilr^ssä
iiuadeiaan' erimiell^sTl^sta maatan
loustuotteiden 9xintoJen sääzmdsteie-'
mses^ ihillaio ^taas erlmieii^sfSrk-gjstä-
maanteiden kantoa koskevassa
kysymyksessä, jne.
M ole knitentraan mitään opäi^ystä
sen suhteen, fttävätkönumea iiam-tuspolan
todelliset syyt olisi paljon
jemmana, 'BiiOat tua»taiaaäxuA-täden
hinnoista taikka maanteiden
^^im^filiJ^alb^^ Saksan ja Japanin aseis-
* tamisepjD.;^Selvään oh,;'että Sak^n^ ja Japanin aseistamista avustaneet
piuitvtoiioivati^^
liälililtalja t ä c ^ ^
4uDta^toiseti maailmansodan kiroihin;
t ^ ^ämä' esimerkit sellaisenaan osoittavat, että yhdysvaltalaiset
3 "ajattisteii^ pahnei^olrat ^Imukkuvat väärää puuta". Kaikki sellai-
I set; VturvalJisuusläit",, jotka kohdistuvat pikkuihmisiä vastaan, ovat
i t(j<|elilisiiudess^, suureä raHan- huonosti salaamia toimenpiteitä omien
r 'häm^i^räjsten ,t^£fitteidensa .läpiajamiseksi ja työtätekevien oi-
I keud!aiei]t^riis!tami^^ .Ulkomaiset merimiehet, eivät uhkaa yhtään
«- «etf'fB'eni^k:i^'dysva]täm turvallisuutta, kuin sitä uhkaavat Mc-
> Cai^r^sln^lain'^li^t^^u^^ yhdysvaltalaisetkaan työläiset,
\ </'''r^kV4fi|^^s'^^^ Suomalainen sananlasku sanoo,
• ^ctta^^j^s^^f^aäta^t^ikia^rl^ ^si^ltmvihoUiselle, niin se vie koko, kä-
• fämk'piföaiteifikansamy<^^ Yhdysvaltain nykyisten vallanpi-iäSäIn^
Äfienr- -Jiähaettyään' ''ajatusten kontrollin" tielle, Yhdysval-kehoittaa
käyttämään laajalti äiyväk-si
diplomatiaa.
' "Aikaisemmin lähettiläät lähetet-tiinulkomaille
valehtelemaan (!),
mutta nyt on lähetystöjen muodostet-jtava
vakoilun; propagandan Ja lahjo­misen
keskuksiksi"; liän sanoo. Bäi-käilemättä
vähääkään tekijä tunnus­taa,
että. Washington asettaa: länsi'
Euivopan /"liittoiaisensa" Amerikan
ponnahduslautojen surkeaan: ase­maan.
Ottawa, -r Vuonna 1951 toimitetun
väculaskun .tiedot osoittavat Cana­dan
ranslulaisen väestön: proscntti-määräp
maan väkilukuun-verraUu-
\ J . % ^ttioitt^oubtj^Uvirk^^^ riippuvaisiksi kaikki muut-
' • ^,ja|kiL^s^rtatto|5%taeiA^t'm^^^^^ '\ \
' X ^ämaV<Äet^^ nyt annettu isku kohdistuu;;
' samalla-^ jka{kkiä> am
tulee«ntistä ra^itetutt^^
: amrovalta^sai tmdeft vaksuvan^^^^ maailmassa. 'Kai«;
ken sen jälkeen^^mitä ihmiskunta on vihneisen 20 vuoden aikana;kO<li
fkenut ;'fasistinen.tm!elipidesorto on huonossa kurssissa maailmani tu|^
niillä.' '" ' r ' ' >
^' Tämä, sellmsenaan pitäisi oUa-vakavana (varoituksena Ottawas-sa
nytrkokoontuneille Xi^anadan älahtm^ ja senaatin jäseniHe, joi­den
tphtäväks'rö^^ rikos-c,
iam inuMtöse^dotuk^n hyväksyminen. Meidän vakaa käsityksemme
\ ~on, et^'JOS BÄl Q tulee*nykyisessä sanamuodossaan hyväksytyksi,
IV se -avaa^pcMPtit -nmtajahtm «varten tässäkin maassa ja v^e Canadan kan-
^ ^ j a v^tion siihen mielipidesorron suohon, missä painutaan Yhdys-
. J . « n/^tain'tavoinJrbä qrvemmälle ja syvemmälle, kulina nousee lopulta
i « ^llauien puhdistava kansanliike, mikä esim. Raut^orkorBennettin
' lioikaik pyyhkäisi historian jätekannuun rikoslain pahamaineisen 9S:n-t
ai^aiykälän. . , •
tLJ^<SCT>i^i!lah»ten «valtakunnan kien velvollisuus on ^«Htaa opiksi
•«s!^l%st<al|^ ja estää BOI 0*n epädeihokraattisi^A py-
I
na ollcek suunnilleen sainankuln 50
j vuottavtakai^CTin niUttäA^
ruistenmaan asukkaiden^ prosentti­määrässä
oUtaaphtunut, noin yhdek-sto.
prosentm-Vähenbrminen Ja muut
kansallisuudet 'olivat lisääntyneet
väslaavastL
' Vuoden 1801" .väenlSskussa - todet-tilti
.Canadan :'vaestöstä^^^^^'o^
pröfieri^tia-^ranskalaistavperua ja'vii­me
Vuoäen Väenlaskun^tulokset. osoit­tavat-
prcscntt^aätäkM30;8^• M
tiläi^jorulsten ' vastaavat prosentti-
'märät clfvat-57 Ja 475 viime vuon-
•na."?
: «Muun euröoppalaisperuisen väestön
prosenttimSärä oli vuonna ISOt:^ ai­noastaan
-8<& mutta viime vuoteen
mennessä oli se lisääntynyt enem-;
män kuin kaksinkertaiseksi, eli 18i!
prosenttiin.
; Sitten vuoden 1931 on maan aasia-laisperuinen
väestö yähentynytrJTä-:
hän T y h m ä ä n kuuluvia' maan asub-kaita
oli 1931 väenlaskussa 85.500
mutta vUme vuonna ainoastaan .72,-
827.
Vuonna 1941 oli Canadassa 22^0
neekeriä m u t t a viime vuonna ai-'
noastaan 18,000. Usklmoiden luku­määrä
kohosi 7,200 hengestä 9.700 Ja
Intiaaneja ioaskevat vastaavat luvut
olivat, 118.300 Ja 155.800," osolttaeii
näiden maan alkuasukkaiden luku­määrän
lisääatyneen varsin huo­mattavalla
tavalla.
kunnosta valu veriioavat niitä. aSstä
sittai on kytjymys? Saadaksemme
vastauksen tSiän Icyi^niykseeo «m o-;
tettava fcuomioon, että
; Neavostoliiion j a Snomen k e s k i -
läissdit^ ovat viime aiktdns <a-
; \tiX :•. k^uKjixnässä - .parenixfaan.
;:jjäin: taloodcOzset snhteet;ovat
.; : Jbmjgutnneet, • ftehltljneet,;,, ovat
' myösldn bnlttxmriybteydet; IdUai-
" i a i n ^ E O b s i t t l l n vi^ä n o s i l a l o B d e l -!
i Vara. goplmca, j<&a tujestfaaJBKI-
-paakäyaflä NeoTostolfiton j a Soo-,
laea välinä.
.' saivta Juuri tällamen tesve k ^ -
tyssuuntav- J ( ^ lujittaa jfanhnnomai-sia^'
' naapuruussuhteita kummankin
maan välillä, etnaiellytä nUtä,piire­jä,
j o ^ tahtovat saada muutoksTa
hallitukseen Ja Jotka eivät salaa ame-rlkkalalsmieUstä
poutiikkaansa t ^ -
toea panna Suomenkm ulkopolitiikan
Yhdysvaltojen agressiivisten suunni­telmien
palvelukseen.
Käihto tällaisiin piireihin kuuluvat
ensi- tilassa soäalidemokraattieit'Oi­keistojohtajat,
Jotka kantavat : ras­kaan
«vastuun Suomen osallistumises­ta
maailmansotaan HlUer-Saksan
votteftn^m hftTIifaakiga nadeltega jär-
Jestäaniisestä tehtiin srilainen päätös.
eHä it^a7nfni';t<prf tulee saman-aikaäsestl
jisdes^ ministeri TSirggre-nid
kanssa hoitamaan :nTko?5;nita,
mutta .£OsiaI<d£miäcraa£% saavat so-siailmtnfsterfn
faliifn, SngfaaKmm^
teriö ei ilveskään oile uQuministeriö.
Miitta jon kuitenkin otettaiEa fcmmil--
oon>^tä tämän: päätöksen .mullan
oikcistososial .dpaiokraat^im ryhmä
saa ^nitnkrffsa määxSHisen yHot'
ta. "isxx&aj^VE^sesi t<tffnttaminfTi
meridtaisi amgrackalaismieliaten a i ­nesten
affimim lujittumista iiaQituk-sessa''
Ja niiteo vailmtnkym voimista­mista
Suomen politiikassa.. Juuri tä­tä
ajaakin takaa Suomen' taantumus,
jflfica tahtoo Imonostaa suomen. J^^
Neuvostoliiton- suhteita Ja joka «vas^
toin Suomen kansallfeia etuja -vähek-sua
Ja' tiynrii; yrfttjt otollisia näköaloja,
jotka ^ ovat ^;viime' aikoina - alkaneet
p^xts& Suomen .-ja ' Henvostoliiton
suhteissa^
SitC että asa todeUalän on l a in
sä ja tämän pmauero edcämntasy3x-
' Hra lÄskäien' ä o& koskaan sa-
-lausut ^^aTnfrti,'gryttään JTeuvosto-liittoa
kohtaan. - Samaan aifean iiän
on vaataadT Sncffneil yb^mlstä' ^aiar-äiallin
' smmtftämaan''^ ~ Bäs on
myöskin vststustan^ iqrväk^-
n^stä" sotarlkoIHsten —' asekätköjen
^jesiäjäitt rankaisemisesta ja ää-'
nestäns^ syytöksen kumoamisenvpuo-
Icsta. ' '
TiPpklnen on osallistunut kaOckiiix
v::||SpBSstä-E?Ö6^
;/:C:;{aä3a y.€a';;giyfe^'.t!BS^^
vSkeSa. Taia «oSnakas prctoti-tofta.
TOi eea estää.'
Jotka o73t ennen oHeet hitloiläfistffl
palveluksKsa, nmtta nyt taas ovat
Siir^peet amerfkknläisten sodanliet>
sojäln. palvelnkssai?
iäkö olekin selvää, että: niiden p i i -
jjsa p^oilitSska, Jotka .'tahtovat saa­da
l££(!dsen laltalsia^miäiiä ballitäk-seen,
tutrttaa .talifnkoa Suomen .omii
niiden sosläiacävaltajain kansainvä-c
lisini koXonkrfSn. jotka ovat "Shdys-
-valtain ' iTnpypffifcmiTt - palveluksessa
ja täyttävät sen ka^cein iidxoitta-
Ttn^Ea te^tä^ uuden sodan -valmis-taridsessa.
"^asta syyskuun -12 löftS-näliänviääicoää
puolustella
Tin: suomalaistui apurien rikollista
sotaa 37eavostolilttoa vastaan. ; .
T^nainon n^'^*iPrra T.PsTrinpn, jolta^
kuten Suom^sa^hyiin tiedetään..pi-le
kansanisaifr ^niII^^^kä;«voi 4flla
vaiknttaxnatta vahingollisesti ; m y ^
kin NeuvcätölStö^^i^lStibmen^^stfii-teism?
puolella. On kuvaavka. että erikoisen
aktiivmen osa sosialidemokraattisiki
Oikelstöjöitajien nykyisissä -salajuo­nissa
on sodan jälkeen liajoitetun fa­sistisen
^'AseveljefT. Järjestön jäsenil­lä,
jotka ovat^ryhmittyn^ 60s2a{^-*
mokraattisen puolueen nykyisen 'j^iä-sihteerin
Väinö Xeskisen ympärille.
Neuvostoliittoa vastaan käyläyni^
aikana tämä v sama Leskmen,,
•ascyeljfenisihtearlnäjtome^
paniaa, jöia hän itse kaunopuheis^
ti nimitti .r'gangstcriltomppäniafesI^'.':
Ei yhddlekään hfMnfdfBtnrlle
ole saiaisuns^ettäraseveljien selän
takana on Suonien pahin taantu-mas
Ja että heidän sotaintoaan
^ :v iretsorat TtadysvaitoJea imporialis»
'v-^^list!t:fiätit.-^Jnati nälfain pUreilSn
'Johtavat tasi näkemällä idlnrmoi
nen knmmalHsett:ja, asein toisto-van
halUtaspnlaa. langat.:
Washmgtoni8sa nähtävästi pelä­tään
sitä, että jos Suomesäa ruvetaan
lyömään suoraan olan taitaa, nim
sillä ei suuria alitaan «saada; - Ajat
ovat muutttmeet; ja jos Yhdysvaltam
valtiod^päitmentm palveluiuessa ole-va.
"gangsterJEonqipania". ei kiUn
herra LesUnen ja kumppaninsa —
alkaisi ayoimesti vaatia palaamista
entjssen, Neuvostoliitolle' vihamieli­seen
politiikkaan, nihi se;saisi osak­seen:
Suom^ yhteiskuntapiirien an-karan
vastarinnan^ sillä luottamus
Neuvostoluton Ibyvantahtoisiin naa­puruussuhteisiin-
ja; rauhanomaiseen
politiikkaan-Juurtuu yhä syvemmälle
Suomen kansan tietoisuuteen.
Sen vuoksi 'Suomessa- olevien ame-rikkalaisten
irätyrien täytgy; luoviak Ja
naamioitua. El ole sattuma, että csi-merkilcsi
Suomen kansan katalin ka­valtaja,
Leskisen aate-isä. juuri ihil-:
jattain-vankilasta vapautunut suurin
sotasyyllinen Tanner koettaa toistal-i-seksi
pysytellä syrjässä •välittömästä
taistelusta vallan valtaamisen puoles-:
ta ja esinäjrttamöUä ovat nuoremmat
Ja tappelussa, taitavainmatmieihet.'^
• Tällä hetkellä nämä sosialidemor
kraattisen puolueen Johtopukarit.: Jot­ka
vielä hiljattain olivat iakstisen
Järjestön aktiivisiai Jäseniä, >asetta­vat-
päämääräkseen vaikkapa - edes
enemmistön saamisen nykyisessa hal­lituksessa.
Tän^nfj^teydessä on 'sa­nottava,
että nämä'faorrat^koettavat
olla hyvin ovelia ^alketcselläitä tä­män^,
päämääränsä saavuttamisessa;
todistaa sangen vakuuttavasti se; että
sosialidenuäEraattinen; puo&e: asetti
liena XesMsen- ^dokkaaksj' sosiaali-mfnfsterin
:virkaan.
sodan pikeen ollat vain tnomit-
' sematta taästisn "asevdjet*-
-' jär^stön fofmfntaa,: jonka ,"^iies-.
tön:tpäärfhteeriaa hän: oli, .vaan
o i ^ päinvastoin-yilstdlyi sitä.
' Päästyään liyvin iielpolla' - J(Ata-vaan
toimeen sosalläemokraattises-sa
puolueessa hänestä tuli sotasgryJDi-sen
Tannerin lähin apulainen;-S^ukr
ki-helsinkiläipt muistavat^ W
kuinka Tannerin ollessa vidä «vanki­lassa
Leskinen kävi melkem joka- py­hä
saamassa aiäneltä neuvoja Ja <äi-
Jeita..; NyiQrään':on Xeskinen sosiali.^
demokraattisen - puolueen ^läästhteeri-^
tää tapanaan kefmskeHa faengeiäxei-niolaistensat
keämodessa allä. , että
äänen^" ta*strirttonnnkspnaan on:
'•£»een];]^Jn; jgpm
Va^ten'v.^ii4a heinälmus^ edus-kuntaryiimäjt
välikysymykseen Suo--
m^ ns«ynira npsidentti lierra
Eikivi sanoi:
, **Kes&inäisten räbtefden lopttÄ-ndnen
muiden maiden Ja e n d t i -
: lasa Nenvostora el^voi
o&a mahdollista niin kauan ktdn
: «twm«ntn^-^.yyit^f^^fyfitgt»fäTT*^" ' V a S -
tonnalaf>iife' paifeoSna ovat mie­het
jotka so^an aikana olivat sak­salaisten
.kanssa .yhtdstoiminnas-sa;
maan^nllm-: sdkä sEsäptditiikan
alaOa. • T5llaMlla mlehtllä 'el ole
mitään Inotfannista omassa maas-jsa
enemi^'kaln Isomainakaan.'*
. Eikö oldtinj^^Ivää, että. nämä jär­kevät
samtt'ii^c^ät vasten naamaa
Leskisen kk^äii^ ^toimibexädlöitä''.
Lapsi h u i l i i
puroon
London, Ont. — T Q Z ^ ^
Osdbo-puroon^ lähes, kahdpn vuoden
i i r ^ i n tm Dsanlel TUnks. Sysymyksest:
sä oleva -puro, on- viisi mailia -täältä.'
!ECmr hänen vanhempansa linoma-'
sivat lapsensa kadmuieeksi;;nim kah­den
timninetsiskelsmbaluttnav löy­d
e t ä lapsen ruumis purosta. ^:
Erää.'gä ci^fusjutifaa täi todätajs^
sa. -vazäxa.ta^est;.•-:•.•>;'•;-. •• -•
,*^ytek5 '^?st0ty "copj
föätä. kun iiäa p i i ^ i hemst^
Jsgsfi yleinen i^yyttäjäl '^j
-Kyllä h?.n^mTt!a^ &Jaa-, yastaate'
distaja. , ^ '
/ j y t ä k ö hän: häpeällistä ^ t g ;|
yleinen ^^rt^jä.'v
Todika^ ei näyttänyt oIke4i i
tävän mitä yleinen syyttäjä
Jos^ syystä jsyyttäjä esitti kysynisi
an" tolassa muodossa; "Minä babid
tietää, ettäi^yomhän sdla^a^
9oJa. 'jojta teidän' paiQäm^
t^^m hän !^yttt*. irastesi
Ja; *ten^: vähän- toisessa - JärJi
TOTTA
— Olen kiälhi^ että JSarl
eräs koiyntunist&tt Jotitomie
J ^ Jälkcen^^^ Zoomattavan
oman".^. -
— Vai niin, Jaicuitaikm ne vallt
vat köyhyyttä.'
Helänkt -..^ Varatuomari EmU Fek-kuien.
qn lähettänyt sosdem-puidu-:
eene sosdem nuorisoliitolle s ^ kan­sanedusta
ja .Väinö Tannerillevkirjel'-
män. missä taikasteUaan iTannertn
likolQia — Imten' kirjelmässä' sano*
taan — sen johdosta, että Tanner
marraäL' 30 pnä Messuhallfssa pitä-mäsfään
puheesa esUotyi' toisten
arvostctlijana. - '
Pekkasen kirjelmäsi sanotaan, et­tä,
on sdvltetty,; että Vämö Tanner
antoi rv. 1938-;^ vaQiteessa toimies-^
saan valtiovarainministerinä hyväk-i
i i i
siymtsf!iuä:'rille, että Suomen
pankkiliitto saiä suorittaa nimit
väUe säastSinäilddim yUtarlciasta
laJijusIuontoista. palkkaa- 30.000 < J:
vuodessa.:' SäästSpahkkien.
-Osakepankki .•vuoijbstaän TfiOsi
nedn:.aloitteet: kustantamaan]
maisia:: aterioita
Vlews^iNo'45:s^fjUltofati^
ji;^/^a^bingtoiu> mMiainanjyak^ltt-fce^
cuai-' ^Taasä:Wf&
taan.. -ylidyETValtalaisten r^sddanlietso-
Jam vato|lut)Ohi)mta :«auhaiqn^
aaJia,,deino1ä$iatb^ ja sosialistista
maailmanosaa vastaan; Maimtussa ar­tikkelissa
sanotaan:
.••Kahteenkymmeneen kahteen:<ta-
>loon isijoitettunavon W ^
ylZ&^valtain <vak<älun :ja sabotaasin
pääjärjeatd\ . to
vastaan; Se on Ce^itralintell^^
Agency-järjestö (CJ^A. — VaköUu-
,toiminnankeäcus>;. Jonka Johtajana
toimU k e n r a a l i Walter BedeU Smith.''
;Täinän vakoilijain päämiehen apu-
> l a i s i k s i on T S l t i o d e p a r t m e n t t i värvän­nyt
h i s t o r i a n rohka^apdäoUeOiel^
niää y b t e i ä k u n n a n kuona-amesta;
(Maimtttt h r i t t i l ä m e i r j t ä i c a i s u v sanoo,
näiden' voimien' kehltyicsestä s e u r a a - :
vaa:
' Vuonna 1948. joUoin tuli ilmeisek­si;
että kansanjoukot igrlkäävätitan-sandemokratian
maissa amerikka-laispuolueet;
Ja-eltä sosialistinen .ra­kennustyö
ödistyy; perustettiin k(m^
tea 'tarkistamaan ^ iHidysvaltaln <: 'va-:
koUu^ötä>"
'T^män ^t.^trk^stujrkomitffan päätme-'
henä oli paatunut vakoilija, > Allan
Foster Dunesin; v^i,
täikistuskomiteän "havain­not'''
menxväi^S^idysv^&ain armeijan
valmiluJaosft^tj|4iminfa
o n m ^ Ja^vucäf^ 'mo ptf^ivällssa
A l ^ ITuIlesia läheni oleva, «v^anha
vakoilija,^ libä^iSaäOx nunitetthn
C.J A:n pä^eheksL
IVQtä tehtäviä C. L A:l!a <m? Itse
presHi^nttlTrumBih määritteli ne sel­västi.'
H Puhuesäian: "Unkarin-Amen-^
kan^"Lilton;^;^if jännille J l ^
pifi i951'gn;i|Shän jidi^l m u ätree-tinrrahatniesten
puolesta: "Me tUf
lemmevJat|Eatdaan ponnistelujamme
nälidäkseft]M#,'^,^nmekö saa ^pau-tusta
' noille .maille . afö-Euroopan
niaflle); kuten :me siitä Cvapaudesta)
t«äkjy<Ti V^^it»ua" j ^ pflnffMffm*pU;*_iaff,
Järjestäneet kouluja, 'misäf. kasvate-;
tään sotilaiäialiitui&en Siemcil^un-:
tia siliä väraHa;f}oIl6hi'^äi tulee*
.;; peru^cmeetvMrtoIals^
risia Järjestö^" ^ -A'''
a^män .1>r:%timisen.^'^>Ju£|ki^''tiarv
tikkelissa selitetään, ef.^"^ y f a^al4
talaisten sodanUetGdtfainVtoiml^^
kansahdemokraattisiartmäita^ >jä^'" sö^
onania' vastaan muodi^teactädceän
nantinun£"^ .,
osmän vuoksi, sanotaan yllämaini­tussa
brittiläisissä artikkelissa, "yh­den:
suurvallan 'normaalinen' vakoi­lutoiminta
toista-suurvaltaa ivastaan,
kuuluu (historiallisen menneisyyteen,
mikälionlQr^ymyksessä C. L A."
C. L A . ja sen apujärjestöt "ovat
koonneet;: maanpetturien, politiäko-
Jen/ upseerieiv liikemiesten ja pap­pien
laitoksia {»rebkeilläkseen omia
maitaan vastaan — A kansandemok­r
a a t t i ^ maito vastaan Ne ovat
•värvänneet 'maattomia ihnSsiä ja
siirtolaisia, joita'koulutetaan uvaktd-
Hjoiksi jV saboteeraajiksi; Ne ovat
mu4Mlostajieet¥radioverl£ostoja leyit-osan
'.'psykologisen strat^^ialautakun-nan^
perustammen", jöi^täitävänä:
-on: ^kOi-ordmoida-"^<y3igenmiiknistaa)
propaganda :säka- -v.-vaippa^ja-^tikari-
' ^ ' * (tarkoittaa tohokds- ja sabotaa-sitrötä),
joaiin eri laitokset psallistu-vat,
ja edelleen' sm tehtäväxä on
"kaavailla 'inisia 'läaisia kepposia^
tarpeen mukaan"^ Juun tämä de-partmenttl'
johtaa erinäisten Vemik-ranttikomttean"
työtä, joita on Y l i -
dyavalloissa perustettu Ja Jotka toi­mivat
valtiodepartmentin määräys­ten
mulcaan ' ^
Kyseisen artikkelin kirjoittaja e-cstttää'
useita amerikkalaisten omia
lausuntoja^ Tämän "likaisten keitos­ten
. departmcntin" toiminnan • suh-.
teen. l ä m ä paljastaa myös sen tosi-;
asian; : että - propagandistien- levittä-:
millä jutuilla siitä, miten kansande­mokraattisissa
-maissa y kohdataan
-i^ik^oksia,^ ovat saaneet - alkunsa .ni-kaisten
kepposten departmentista". 5
tuksen k^m liffikflamnnalfe'
teUjän .^omm^äsnttdesa :piti
maxi Pekkanen ;^tupllaista -,
lyä. laittömei^
Jomajttomuuteen - mveltdmat
Laittomuudesta ' luövt^Qin;
Pekkanen sifaTettiiki:tietämä9ä^^
seen virkaan. vrVhönna>193^
valtiovarainministezinä.-Olletkaan
toi ^äfta^elle laittoman kaäQm^
kun täinä«i ätäi»t^tk^
ner Mn^:n^ärä^ksw.!itäfitaa
kapaScasta beä.' ^Peittääkseen.
muutett£^'-Täimer^täci,
tolie- perättömänillmiamion Ja li t
aamansen,ettäsPdclDEmenf juliststäl |
v^taiiännuksl lam, . '
:'^^^\ärä^tapatto^^^E^ asian kSät
; ^ ^ : ^ ^ i ä n x i ä ¥ virheen^ vuä^
*VSriÄyli6iaSi%:^*^^ viraltapai»
icQ^van,päät93ffien^-:niin&ä jSDcee
.9aläpr^yö^''3&'/iL ^944, itlM
a^ian'''kulkuuni;:'liyBcää' .Vaatimtiiiff
;lakiuir^-perustuinateDmana.xValti<^
yo3W päätti Ifiäftsi. ^eitei T<sä^
vastaan -Tannerin c^ihnianrionpaiö
steella. raaulyta. maiinkfiän.toime^ \
teisiin.- \> ..,'•> - i
vTannerin ieotro^t>
koksfe'. satiod -Pekkftnen. Efo
ja eduskunnassa:räjäytetyn
pommin" välillä öndinä, että
•Der':xx rikoksia on nrättta'Ja että nii^
ei ole -kysymys yksinomaan !va)[tÄ
mtresseistä ivaan %tta niiden semaiä
sena ön tuiiotftikc&otnievaisuuten
Sa]apiitki-]ut<u \
siiiliyi'li^Iniibauhuii
llelslnkl.lEdiiskunnan perusta!
lakivalitikunta kä^tteU Jouluk. 4 im
enshnniäiseri- lairr^. Satepii^
asiaa. Öe"i?äätä pyytää neljältä lafi
tomUuksim syyHls^eeKä fiosi^i
mokraattisen hallituksen ministeriH
lato edellyttäxnän selityksen ensi
mikuimlSv pahaan.'mennessä.
Esimerkiksi viime syksynä lie tekivät
ehdotuksen uuden ministeriön ..—k
huoltoministeriön muodostamisesta,'
luullen huoltoministerin sallcun' jou-tuvanihei^^
käsiinsä, jotta he olisi-;
vat voTneetrlujittäS asemiaan haUi-:
t}iksessa. Mutta tämä temi^u el tepr:
dnytkään — ehdotus uuden'ministeri
riön muodostamisesta ei saanut edus-
Ininnah kannatustar '
__Silloin Tanner^^ja- muut taantu--
mlffi5elli5et7:alvat-kaIEeälaiS^^
'nitteliin avulla aikaan päätöksen u l -
konUnisteri Tuomiojan eroamisesta.
Ulkoministerin salUra oli Juuri se
mitä amerikkalaiänielisen: politiHum
takaa-aja jat' eniten tavoittelivat. So^'
sialidemokraattinen eduskuntaiyhmä
provosoi heti uuden hallitu^nilan iöl-:
v^MSsa 'Saada ulkömfnisterin' 'salkunv^a:
enemmistön Ilallituksessa. ^ ^ 'V
' "Mutta täUMkalb kiartaa ei tuollai­nen
otsaisku ahtanut toivottua tulos^
ta. Kuten' nyt on tullut tietoon, neu^^
Kfffryi^u»^ onaailmassa^ kristpcansa;
naUa viettämään ' p a l E^
määnsä joulujuhlaa,'keäötalven juh-
Viidat Ja^ivaiÄiat sanovat, ette ^ jo
kaukaiset ^ memieisyydessä.
pan pakanaV-"-^'vanOli^^Pölij^^^
^oopan-•— '• jft.-eWiä.f yieensä; koko
pohjoisen pallommollskön< ihmiset;
Juhlivat JoUlun -^ana-' ~'
Kuten jokamen käsittää, eivät pa-^
ks^esi-isämme tfetleiftaäii sinä kun-'
nlofttaneet krfettÄs^ -^«tm^^ fadn
(ninkään'muunkaan, ihmisen tai ju-hanalan'
'Syntymää.' ^ Nosseri, he
-jiilffivat jä tanssivat Siksi, että
-doinkin' - oli puneyden voitokulku
loiqraiiut ja valo aScanut uuden ete-nÄlöm.
> l
' T^pUrfrihait nlxmttäin^tie&Vät. että
'ta!v^pälv3n'stissts on Joblukttun 21-^^
22 pnä ja että Tapanmpäivänä i'. on
päivä- jo kukonaskeleen. pitenipL;-:
" £3 ^ önut ihmekään, että rvarsib-
'kln 'poihjolan' päkaniat 'Holtsivat' jä
HuhUVat sen: Johdosta, kun pitkät: ja
idmeäf^öt >ifto!vat taaslyhent^rä.
- Vificköja kxstänyt melkein yfatämit-
-^dnto' yö äa äiämärä aiheutti suuria
-v^vtäiäa, --^tont^-met^lytaessä^^
kin;pUbUmättakäan nyt kotitalottdesr
tar-fem-valOajneina. ei: ollut-enempää
..kuin (.sähkölamppujakaan —i
vain:petäJästä-.kiskottuja vpäreita.:
' Kim r j^akenäi; sitten saatiin tulella
Jamiäcalla ^^ityiksi:'—^ kuka elä-vänä
:bdut^4ii^I^^< — J^i- vanbä^
- .-i^oska;: serOBsS^: mat tanut -muistut-:
taa" "vaiasöfefa. ayylstäfpäte
tarvoista,- täytyt kristittyjen johtajien;
ryhtyä sen poiaL^uurimiseen Ainaldn
Jtdilinilsen'^v'inexiätyiäen:
scen.
Se kävikto sopivasti,-ru^
juhlimaan :i jgyjstuksen' synt^ymapäi-;
Näin sai siis kristikansa pakanoilta
perinnöksi ja ikäänkum lahjaksi juh-'
lapäiv^; jota .ikansa oli vanhasta'
tottumuksesta liatUkas Ja valmis juh­limaani
.nilntkdistityinerkuin puoU- ja täysi-pakanoille.
^ K n ^ ^ doulua sen Jälkeen
vielä jnhlittiireeslm. Suomessa enem-t)
Q^=-pakamiIiisen perinnön merkeissä
imin ^Kristuksena syntymän' kunniak-nemmän
tai vähemmän puhdas :us-lEoninenmericiiys;
^.-'Toteamme r vain,
että käytännöllis^ti joululla ja sen
juhlimisella ei enää tänä päivän^^^
mitään .uäccmnojlistamerkitystä
•vain Sanoina - Ja- -fraaseina - selUdnen
mörkltys tm Jäldlä. ^'
KrlstiUsen Joulun ^ tunn|is on:
'^Baoha maassa.Ja ^ihmisljll 'hyvä
tahto." \ . ~ ' . ,
• sen pitäisi, tarkoittaman- sitä,;^
lEaikkien ^pitäisi sopia rlitansaV^tuUa
ystäviksi. Ja jp5Ää';.tekeinään hyVää
nihi ystävflle kW;aiti£dne,'vibamie-hUleenkin.',
^
~ "S^^ nyk^räjan.aaniset joilla ön
hitunenkin-;j(^keä^ -iA bat^Intokykyä
taUeUa tietävät että.täUä.tannuk-seUa
tJi ole "mitään mefkllystä.- U -
seimmin ne jotka sitä aanpfcira^mtt^
si jäti- asia Josta^ tutkijatkin ovat eri
mieltä Ja''jota''emme läSide poirti-maan'
• - '
-EmmVm^öskSan lähde tarkastele-maan
sltärkuinka kduan äUä oli e-fautttavat.,
ovat iieti seuraavassa iien-genvedossa
t^Jmiit siunaamaan so^
dat Ja 5otajoäkpt^\ • ' \ ~ \
Saatetaan sanoa, että on kysymys
taistelusta vihollista <vastaan
Tämän'väitteen e^tkjien sopisi tu*
tustua ^laiai, mitä raamattu sanoo
Jeesi&sen sanoneen fasireuksäle^ Jo­ka
tiedusteli autuaatei tulanisensa
mahdonisnutta, koska iiän "on takas.i
tanut lähimmäisiään (ystäviään) Ja
vihannut vaiollislaan".
: Jeesuksen :. sanotaan - vastanneen
jotenUn näm: Itfitä sinä olet sUlä
voittanut, ^ubiikaanltkta (pakanat)
tekevät samoin.""^ .
• Käytännönisesssä ' iMielfA«a. tulisi
, nylpyiAiväisen^^joulunvieton' -tmmäkf-sena
oUa: fHaUfea tai sota. liikemle-haiä
loistava bisnes.?. . .
Jos puhuishnme vertauksilla min
asiaan sopisi- mainiosti Jeesuksen
nai^'kunvhän^aijoi^^
sei^setvja raäutnvatt
tä köytttoä" punotulla ruoslialla.-, ^
.Näin siöbl^,hai: "'^-ft'? kyilS8ra«
ja-kyykaäraeitten-^sifcöt, te otef
tehneet mänm 4^Jhuonefen-top?
paihuonecksi.!'^': fr' "^"^ • - ^ i ' "i
• Niifcovatmiööklnnyi^raikalJjet
pitaUstiiy vÄijötäjät Jaja«rt^
kitta^nntua, '%i&v^^a\x^^v^^]^
läfraateÖlla-Ja-vfiiäuinaA k^«^en,^
I h Ä - ^ i k u l k » i ^ ' ^ k ^^
keniafeeUa''innostava iailluUa.
Kuu redÄJläJflOTdgn-^Hs^ ^ JiVJ"-
vUnat ia^-Joulnly^^, kirftkojen
tUät Ja,,'—--ijaiaapa Joulukraj
nifai^sHnä dttcn onUn n^tyisen jo'
lunvieton paasisato. .
^ ;S^ ei ole enoi^iää, kristillinen
pakflpainrienkaah;, te on. kuoUntatt-tiaan
potevan kapitalistisen;
män Joulu -r-- rappeutuneen
Joulu, f - „
Joa lukija on-tuBut sitten käsityk­seen,
että aUekhJoittanut flmstus»»
Joulun Jtmiimista,,ntln aiUoin hän,»»
JoEuit unsiuntn hepfAäsintekiänäen. ! A, nekir,jo ittanoi
on hyvin hanakka imikenlals»n j»**
limlseen ja suo lämpimästi, että työ­läiset
saavat Ji&lia muutaman ^
ran vuodessaja mikäU maaidoni»»
äten« ^dia, työnänt^a maksaa jifl»!*'
päiviltä palkan. .
- Mutta paicmpi olisi, että Jtibl»»'
tiin rtihällsesä, dka veihottalsl j j '
limisen tarkatusta .väärin» tanniB
sffla.—KuBoirL *
•!^'cf'^>v:l^-
•Syt JyJiycstj Joulun
me eli huveistammi
lamroe.
M Ensi sunnuntaina
vautuu esirippu nl
naista", snioin tuli
lenkimtoinen Ja tali
kaisen näyttämötait
nattaa siUoin saap;
Lapset täällä my£
Jbulujimlia, harjoitt
Ja muuta ohjelmaa,
tu illanvietto on tili
23 pnä.' (Mjyöskin^ \
Jasten iloiseen Jouluj
f Aattoiltana on
tanssiin, Jollom ln«
jBälfaälän repäisevän
tahdissa. Tanssit ali
.^Vaikka joulujen vi
nuntal onkin (Vielä Jt
ti Joht(^unta kutsu
SJ:n:osastot jäsenet
kin Jotka ovat jatki
mutta saapuvat:Joulu
(vat osallistua^ osastoi
Ja myösJdn yhteiseen
Tämä kokous on s
kouksen valmistava k
CSJm Port :'Arthi
^ I >nalstei
Jmm •
OSASTON Hi
316 Bay SI
Joulukuun :
-keUo 9 m
Paljon käsitöitä. 1:
musiikki ja vapaa
«JfAISTI
CTffltiy.^ <iUuitiiutuiuitiuiiuinutiuitniii
^ Paljpii
^ uuteen kotiii
1 , !
§
f .
a.(.
Hanna (ja-Matti Po
Frida Ja Eino Mai
: Am Ja ViUio Vihm
Lempi Ja TOivo Poi
Martha Ja IViivo S
Ida ja Oscar Mänx
Ida ja Wm. Laalo
Ester Ja Eino Shren
Lempi, Allan Ja OI
• Hilma Ja En8iQ'W<
Aino Ja E. Heikkini
Ida ja Vie. Nordlm
-Venla, Wimam ja j
Impi Ja Frank Ton
P^uli ja EUa SaUn
Alina ja vm Eklux
- Aune,'I7rho ja Am
; Senja Ja Edwin Suk
; Olga ja Toivo Taip
Vihna ja E. Liditola
EUna ja VUho Pani
Mary ja: Jalmar Saa
Esther Ja -Eino Mäk
> Mr. Ja mrs. Karl Jl
rHelml ja Reino Tei^
Edla Möttönen
HUda Ja Martti Väl
Kaarina ja Aimo Mi
HUda s:auppila
Hanna 6wedlund
Rita; EUen JaEmo 1
Alma Ja Antti Rant
T^^e ja Henry Kai
Aate. LiUian ja Don
'^mhämaa '
Hebm Niemelä'
Hanna Kopsala^ ; :
Rauha Ja Aimo Mäk
LUy Ja BUl Riutta
Hehnl Ja EmU Ahon
•Anni Ja John Liinan
Martha Ja Walter W
EUa ja HeUtki Stron
Veikko ja AmilKopSj
Lahm Ja NIUo Niemi
Sigrid Ja Vie. Ketola
Ahio ja A. Kivmen
Azilda, Ontario
SydämeUieetkUi
kasta yllätyksestä
muuttamisen Johd
set Ja Juomiset.
Tuhannet kUtoIi
annoitte; muistoksi
Erittäin' kUtämx
puhujia.
% Suurkiitos naapi
KUtos teUle yfVi
saapua.
Toivotamme teUl
UUTTA VUOTTA
AzUda
KUtoUti