Vapaus, November 28, 1925

              laiiantafiia marrask. 28 psnä—Safc, Nov> 28,1925
^ ^ b S S r ^ t / j o k a tiistai, toretai ja laoaotaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAABA,
VAPAyS (laberty)
The only organ of FinniBb Worke« in gan^da. Pob-
IMid in Sud&y. Ont, every Tuesday, Thursday and
^ * B & r e d at the Post Office Department, Ottawa,
es seeond clgss roatter.
Genera! advertlsing rates 75c per coL inch. Mi-
Bimnm S g e for Ein|e. insertion 75c ^le Vapaoj
b äe best advcrtifiing medium among the Fmmsh
Peonle in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25, kolme kk.
^^'^ÄiyÄih-m j^Saomeen, yksi -k. 15.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei Mur^a nha, ei tu.la lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
' Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.0a kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilrootukset 60c pajstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäUmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioerotlmotukset $2.00 kerta, $3.00Jaksi kertaa.
Kuolemanamotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
tiitoslauseelta tai muistovärssyltä.
HalutaanUedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
'^^'"iSpffsilmottajion ja ilmotusakenttunrien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
BL Puhelin 1038. PoBtiosote; Box Q9, Sudbury. Ont.
Jos ette mJlNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kiireeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
ftereoonoUisella nimellä. j, ,
J . V. XANr:4ST0. Liikkeenhoitaja.
^Tapaa ja peloton" sanomalehdistö
OTettakaamrae, että joku canadalainen työväenldhti
jonain innostuneena hetkenä esittäisi kohteliaisuuden,
että niin MacKenrie King kuin Arthur Meighenkin —
nykyinen ja entinen pääminbleri — olisi ammuttava.
Mitkään maailman vastalauseet eivät voisi pidättää
moisten sanojen kirjottajaa joutumasta puetuksi Hänen
Majesteettinsa kunnioitetunpaan pukuun — yanginraek-koon.
Olisi turhaa koettaa selittää sitä kirjotetuksi
puolittain leikillä tai kuvannolHsessa mielessä.
Ja kaikesta huolimatta voivat* ne sanomalehdet, jot­ka
ovat työn ja kapitaalin välisen rintaman toisella
puolella, tehdä moisia viittauksia |a siitä huolimatta
säilyttää nahkansa. Esimerkiksi Montreal Gazetten
toimittaja, joka sen sijaan, että olisi tullut suletuksi
vankeuteen, on valittu parlamentin jäseneksi, sanoo
lehdissään: «Vaikkakin aikanaan laajalti moitittiin
kreikkalaisten sitä tekoa, että he vuosi tai kaksi taka­perin
ampuivat häviölle joutuneet pääministerin ja
muut ministerit, >iih]'n|j(^^^^ ca-nadalaisesla
silta,^ku^^ ise; ei olisi ollut kovinkaan huo­no
esimerkki,» . t
Kuinka merkityksfetön todellisuudessa on piAe «va­paasta,
puolueeltönidsta ja pelottomasta sanomalehdis­töstä
», sitä kMvaa' iiloiniosti äskettäin Bostonissa sattu­nut
tapaus. Kymnieneri 'viikon ajan ^ jääden pois
vain harvoista näytännöistä —- vieraili eräs mies t|pö-läydessa
Keithin teatterissa, heitellen heittoaseita kai­kissa
niissä näytäunöissä, joissa oli saapiivilla. Ja joka
kerralla hän saattoi katsomossa olevat ihmiset "vaaran­alaiseksi,
mutta vdstakyinmenen viikon kulutta «hänet
pidätettiin». Huolimatta tapauksen uutisarvosta, e yk'
sikään Bostonin lehdistä maininnut sanallakaan koko
^tapauksesta. Kun Moisessa kaupungissa ilinestyvä
«Springfield Republican» sitten lopulta mainitsi asias­ta,
niin ei siinä mainittu lainkaan nimiä. Julkisuus
olisi tässä tapauksessa loukannut lehden kannattajan
— ilmottajan etuja ja siitä aiheutui vaikeneminen.
Kuka vielä uskoo puolueettomaan sanomalehdis­töön?
vomus: kunpa me olisimme niin pitkällä! (Mikäli ei
jo todelJisuudessa olla aivan tarpeeksi pitkällä!) Fas-cistinen
ideologia on vallannut porvarisluokan kaikissa
maissa- Porvarisluokka, joka huomaa valtansa pohjan
horjuvan allaan, näkee fascismissa pelastuskeinon tois-taiseksL
Kaikkien maiden kapitalistit haluavat luoda
Blussolinin aikaansaaman «työrauhan». Eivätkä ainoas­taan
halua, vaan koettavat parhaansa mukaan toteut­taa
sen käytännössä. Sillä mitä muut^ ovat ohranoi-roiset,
rikkurikaartit, joukkovangitsemiset, systemaatti­nen
ajojahti eri maissa kuin, fascismin toteuttamista.
Työväenluokasta itsestään riippuu, tullaanko muissa
maissa kokemaan fascismin kaikki kaudet. Italian
työläiset olisivat voineet estää fascismin ja, luomalla
oman luokkansa vaftan, pelastua fascismin veriterroril-ta
ja diktatuurilta. Mutta Italiassakin halusivat sosia­lidemokraatit
kulkea demokratian tietä ja laillisin kei­noin
«taistella» työväenluokka valtaan. Voimakeinot
luokkataistelussa oirvat heille kauhistus, mLkäli oli ky­symyksessä
porvaristo. Väkivalta luokkatietoisia työ-
Iäisiä kohtaan ei sen sijaan tuottanut heille mitään
unettomia öitä. Ja mikä on tuloksena? Fascismin kol­mas
kausi alkaa sillä, että itse sosialidemokraattinen
puolue hajotetaan! Laillisuuden seuraaminen ja luok­kataistelun
kieltäminen ei auttanut heitä vähän vähää­kään.
Luokkatietoisten työläisten jälkeen tuli luihujen
teeskentelijöiden ja apuria apurien vuoro. Kun Mus­solini
ei enää millään tavoin tarvinnut sos.-dem. puo­luetta,
kävi se hänelle vastenmieliseksi ja hän. teki lo-
^un siitä, omasta entisestä puolueestaan-
Tulevatko'työläiset ottamaan varteen Italian ope­tuksen?
Kehityksen kulku tule^ muissa maissa ole­maan
aivan siamanlainen kuin Italiassa, ellei työväen­luokka
pääse porvarillisen demokratian lumoista ja
siirry luokkataistelun tielle, antamalla eheällä taistelu*
rintamalla iskun iskusta.
Italian opetus
Jääväämättömästi ja julkeasti jatkaa Mussolini veri-tekoaan.
On juuri suurella prameudella vietetty fascis-tislen
joukkojen Rooman-marssin 3-vuotispäivää. Mus­solini
on tietysti pitänyt puheen. Hän pn ylpeänä osot-tanut,
että Italia on ainoa maa, joka on Voittanut maar
ilmansodan vaikutukset, ainoa maa, missä kapitalismi
on onnistunut lujittamaan asemansa. Tämä on fascis­min
tekoa, jota Mussolinin mukaan on edelleen luji­tettava
ja kehitettävä. Täten on koittanut fascismin
kolmas kausi ja tälle kolmannelle kaudelle on Musso­lini
antanut suuren ohjelniaselityksen. ; «Parlamentta-rismin
» loputkin tähteet on murskattava. Khikki valta
on jätettävä toimeenpanevain viranomaisten käsiin.
Kunnallinen itsehallinta on lakkautettava. Vain fas-cbtisilla
ammattiyhdistyksillä on toimiorkeus, ja kaikki
ammatilliset yhteentörmäykset radcaistaan valtiollisten
välityisoikeuksien kautta. Suurimmat ja mahtavimmat
työnantajat ovat tietysti jo antaneet siunauksensa täi-laiselle
asiain järjtttyksell*".
Tässä tiet, joilla Mussolini aikoo edelleen lujittaa
Italian kapitalismia. Kaiken työväenliikkeen murskaa­misen
ja kaiken opppsitsionin tukahuttamisen avulla
nimittäin. Ja veridiktaattöri on jo osottanut, että hän
tarköttaa täyttä totta- Sillä mellastuksen ja verilöyly­jen
3-vuotispäivää ei ole vietetty ainoastaan huiluin ja
sympaalein, vaan myös uusin terroristisin teoin. On
myös ^keksitty» uusi, fascistien itsensä ilmeisesti jär­jestämä
attentaattiyritys,, jota käy laatuun käyttää uusi­en
kuristustoimien veruMceena. Soaialidemokraattinen
puolue on hajotettu annettuaan aikanaan'kädet ris­tissä
ja suurella nautinnolla hävittää laillisen luokka-taisteluliiyceen
—^ on toimeenpantu jouldkovangitsemi-isia,
jä fascistit ovat miehittäneet^ oppositsionissa ollei­den
vapaamuurarien huoneustot- Tämä kaikki on joh­dantoa
sille, mikä IcanUta nimeä: fascismin kolmas
kausi. . • ^ -
Muiden maiden porvarfeluokat luovat katdta k£^-
seitä Italiaan. Nk. demokraattisten maiden porvaris-lehtien
lausuntojen rivien .valista voidaan IiÄea toi-
Frunse
Manalle mennyt Neuvostoliiton sotalaitoksen. kah*
sankomisaari Frunse syntyi tklonpoikaisvanhemmista
Pishpekissä, Turkestanissa, v. 1885.
V. 1904 kirjottautui hän Pietarin polyteknilliseei;
opistoon ja liittyi sos.-dem. puolueen bolshevistiseen
ryhmään. 1905 otti hän osaa kapinaan Moskovassa J9
oli 1906 puolueen edustajana Tukholman konferenssis­sa.
Sitte^i työskenteli hän kutomatyöläisenä Ivanovo»
Vosnesenslcissa, missä hänet vangittiin sos.-dem. liiton
'organisoimisesta. Vastarinnasta poliiseja kohtaan jou­tui
liän 5 poliisitutkinnon alaiseksi ja tuomittiin kah­desti
kuolemaan ja lopuksi 10 vuodeksi kuritushuo-neesisen.
Frunse pakeni V. 1915 Siperiasta ja toimi valeni-mensuojiassa
tsaarilaisessa armeijassa, muodostaen val­lankumouksellisia
järjestöjä. \ ^
Helmikuun vallankumouksen Jälkeen organisoi
Frunse J neuvostoja ^älko-Venäjällä ja otti osaa tais­teluun
Körnilovia vastaan- Marraskuun vallankumouk­sen
jälkeen tuli hänestä kuverneraentti eksekuliivi-komitean
puheenjohtaja ja sotakomisaari Ivanovo-Vos-nesenskissa
ja Jaroslavissa, ja johti sitten kaakkoisella
rintamalla 4 arhieijakuntaa, jotka torjuivat Koltshakin
hyöldtäyk^et,
Turkestanin rintaman piäällikkönä puhdisti hän maa­kunnan
valkokaartilaisista. Sittemmin tuli hänestä
Wrangelin rintaman päällildcö ja johti hän kaikkia rat­kaisevia
liikkeitä Wrangelia vastaan. Vuodesta. 1920
vuoteen 1924 oli hän sotavoimien korkein päällikkö
Ukrainassa ja Krimillä. • Viimeksi mainittuna vuonna
nimitettiin Trotskin sijaisebi ja tämän vuoden tammi­kuussa
sotalaitoksen kansankomisaariksi.
Frunse oli Neuvostoliiton toimeenpanevan keskus­komitean
ja Venäjän Kommunistipuolueen keskuskomi­tean
jäsen. j •
Hänen hautajaispäivänsä, marrask. 3 p., on julistettu
yleiseksi surupäiväksi kantta koko neuvostovaltaliiton.
Frunsen seuraaja Voroshilov
On syntynyt v. 1881 ja on ammatillaan lukkoseppä.
Hän ou; ottanut osaa vallankumoukseliiseen työväen­liikkeeseen
vuodesta 1899. Vuodesta 1903 lukeutui
hän bolshevistiseen ryhmään. Ennen vallankumousta
harjotti' Voroshilov kumouksellista toimintaa Bonin
alueella, Bakussa ja Arkangelissa. , Tsaarin poliisit
vainosivat häntä, kuten muitakin vallankumouksellisia.
Hän oli vangittuna 3 vuotta sekä karkotettiin Siperiaan
5 % vuodeksi. \Hän <Hti aktiivisesti osaa marraskuun
vallankumoukseeh V. 1917 ja sitä seuraimeeseen si­sällissotaan
kaikilla rintaitiilla, kohoten tavallisesta so­tilaasta
aste asteelta yhä ylemmäksi upseeriksi. Viime
aikoina on V. ollut Moskovan sotilaspiirin päällikkönä.
Hän on toiminnassaan tullut varsin suosituksi yht^ hy­v
i n ' punaisessa armeijassa kuin siviiliväestönkin kes­kuudessa.
Voroshilov* on vallankumouksellisen sotaneuvoston
ja Venäjän Kommunistipuolueen keskuskomitean jäsen.
Sota ja vallankumonkset ovat tyl­sistyttäneet
ja raaistcttaneet mei­dät
(porvarit) Jcaxkki, kirjottaa
muuan ulkomaisen porvarilehden
kynäniekka. Muutoin olisivat rans­kalaisten
raakuudenteot Damaskok­sessa
nostattaneet suuttumuksen ja
inhon myrskyn. Eanskalaiset huu­sivat
taivaaseen asti, kun saksalai­set
pommittivat Reimsin tuomio­kirkkoa.
Mutta samaiset kulttuuri­arvoista
niin huolestuneet ranska­laiset
ovat itse pommittaneet Da­maskosta
— kukistaakseen itse pro­vosoimansa
kapinan. He pommitti­vat
48 tuntia päättömästi kaupun­kia,
ampuivat huoneet. raunioiksi ja
tappoivat tuhansia ihmisiä! Ja min­kälaisia
huoneita! Rakennustaiteel­lisia
helmiä, jotka ovat tehneet Da­maskoksen
yhdeksi 'Idän ^hanimmis-ta
kaupungeista.
Damaskos on aina ollut lumoavan
kaunis. Itse Muhametin väitetään
kieltäytyneen astumasta sinne, pe­läten
sen jälkeen menettävänsä pa-ratiisikaipuunsa.
Mutta sittepä on­kin
muhamettilaisten paratiisi, saa­nut
esikuvansa Damaskoksesta. Ara­bialainen
kirjallisuus on kautta vuo­sisatojen
ihannoinut tätä kaupunkia.
Se on ollut "ylhäinen Damaskos",
"autuasten asunnot", "Islamin hel­mi",
ja Julianus Luopio kutsui sitä
"Idän silmäksi". Ja se on myös
vanha kaupunki, .vanhempi kuin
Memfi, Ninive "ja Babylon, mutta
ei silti mikääni raunio, vaan kukois­tava
kaupunki, jossa asuu lähes
puolen miljoonaa -ihmistä!
Mitä taas drUseihin" tuli, olivat
nämä komeata ja vapautta rakas­tavaa
kansaa, jota runoilijat ovat
niinikään ylistäneet. Heillä on si­täpaitsi
huomattava sotavoima . aa-vikoihin
katsoen. Samoin on heillä
oma poliittinen ohjelmansa: Täysi
itsenäisyys Syyrialle! Oma vapaa
parlamentti, oma kansallinen halli­tus!
Ja drusit eivät ole eristetty­jä,
vaan ovat he kosketuksissa (im­perialistiselle)
Europalle vihainielis-ten
virtausten, kanssa Aasiassa, min­kä
vuoksi .Syyriasta saattaa vielä
tulla suurten tapahtumain näyttä­mö.
Damaskoksen tapahtumilla oli raa­ka
ja tahditon alku, jatkaa kirjot-taja.
Ranskalaiset näkirät ndten
ohjakset liukuivat heidän käsistään,
"Ryövärijoukot" riehuivat aivan
Damaskoksen luona ja koko väestö
oli katkeroitunut (ranskalaisille).
Nämä olivat varmaan lukeneet, mi­ten
turkkilainen Samy bei oli me­netellyt
Damaskoksessa v. 1910. Hän
oli vangituttanut joitakin druselai-sia
kapinapäälliköitä" ja antanut näi­den
suorittaa katu juoksun aaseihin
sidottuina. Mikä merkitsi ratsas­tajakansan
veristä häpäisemistä.
Katujuoksun jälkeen vangit hirtet­tiin.
Ranskalaiset päättivät seurata tä­tä
kaunista esimerlfkiä jäähdyttääk-.
seen väestön verta. Hän sitoi kak­sitoista
"ryövärien" ruumista Ica-meleihin,
ja sitten talutettiin ka­meleja
pitkin kaupungin pääväylää
Suoraakatua (minkä varrella aposto­li
Paavalikin on aikoinaan asunut).
Mutta kansa ei rauhoittunutkaan,
vaan. päinvastoin raivostui. Sillä
"ryövärit" olivat Damaskoksen asuk­kaita.
Kolmen päivän perästä löy­si
poliisi 12 ranskalaisen legiona-soturin
ruumiit. Kansan vastaus!
Ja väestö alkoi tulla levottomaksi.
Tällöin valtasi ranskalaiset pa­niikki,
he pelkäsivät vallankumousta
ja alkoivat päättömän pommitufc
sen räjähdyspommeilla ja ilman va­rotusta.
Ammunta kesti 48 tuntia,
kuten sanottu. Ja nyt on suuri osa
"Itämaan helmestä" rauniona. Suo­raa
katuakaan ei enää ole olemassa.
Ihaifia moskeijoja on lakaistu maan
päältä. Rans|talaisten itseAsä kiin­nostama
Azem-palatsikin, argeolo-ginen
museo, on raunioina, samoin
ryövärikenraali Sarrailin — oma
hallituspalatsi! Suurimmalla osalla
väestöstä ei ole kattoa päänsä pääl-lä.
Syyrialaisten'katkeruuteen kiatso-en
saatetaan odottaa mitä tahansa,
samoin kuin ranskalaisten raakuu­teenkin
katsoen. "Mutta meidän
sympatiamme ovat Damaskoksen"
puolella, lausuu kirjottaja, joka ym­märtää
Damaskoksen kauneuden,
mutta ei luokkansa raakalaismai-suutta
ja hävitysmaniaa yleisenä il­miönä.
Puolueen virallisia
tiedonantoja
I
m
Kommonistipiiolueen
puhujan ja järjestäjän
A. T. Hillin matka­ohjelma
J o u l u k u u l l a :
Thorhild ja Smoky Lake,
Alta, 3— 4
Espeth, Alta. 7— 8
Eckville, Alta .....9—10
Codner, Alta. .......II
Trochu, Alta. .iS—15
Bovrie.^-B. C. '. 17—18
Salmon Arm, B- C. 19
White Lake, B. C 20
Mara, B. C. .'...21
Sicamous, B. C .....22
Canmore, Alta 23—24
Barons, Alta. 26—27
Coleman, Alta. 28
Manyberries, Alta ....30
Nummola, Sask. 31
Tammik. 1
Osastojen toivotaan tekevän par­haansa
puhe- ja kokoustilaisuuksien
onnistumiseksi. Toveri Hill tulee
selittämään tärkeitä uudelleenjär-jestämiskysymyksiä,
joiden oi-kein
ymmärtäminen pn suuresta merki­tyksestä
jokaiselle puoluejäsenelle.
Samalla kertaa on jokaisen osas­ton
velvollisuus kykyjensä mukaan
aviifetaa toveri Hillin matkaa aineel­lisesti'
iltamien -ja kolehtien avulla.
Järjestäjä-toimikunnan pUolesta
ALF. HAUTAMÄKI 5
Toronto» uutisia
Proletarisoitumiiieh edistyy
Canadassa on noin kolmisen tuhatta urakoiteijaa,
jotica suorittavat vesi- ja lämpöjohto ynnä metallitöitä.
Suurin osa niistä on sellaisia yksilöitä, jotka tekevät
itse työtä ja ansaitsevat sen ohessa jonkun dollarin
raaka-aineiden kaupalla. Nyt on Torontossa eräs yh­tymä
vienyt pohjan pois näiltä pikkuyrittäjiltä, sillä
se tarjoo myytäväksi kaikenlaisia näissä ammateissa
tarvittavia tarpeita ja raaka-aineita samoilla hinnoilla,
joilla niitä myydään näille välikäsille.
Tästä on johtunut, että näiden ammattien' härjotta-join
yhdistys Torontossa on hajonnut ja uUcaa saman­lainen
vaara koko maata. Täten tulevat näm$ urakoit­sijat
poletuksi tavalliseen työläisen asemaan- Tällä
tavalla edistyy proletarisoitumisen pronssi. Pikku
työnantajat ja kauppiaat, jo^a ovat <kär«iväIlis«H Riit­täneet
kivuta l:apitalisminjyriEänteitä, tulevat tä^^^
valla piiiäoteluiksi työläistein joiäkobnl
Tiirhäa' on potkia^ kapitalistisen järjestelmä tot-kainla:.
vastaan.
"Stormklockan" kirjottaa, että
neuvostovallan 8-Vuotispäivä sattui
hetkellä, jolloin voidaan panna mer­kille
moiiia kansainväliselle työväen­liikkeelle
ja työväenvallan lujittu­miselle
tärkeitä tosiasioita, jotka
ovat:
1. /Neuvostovaltaliiton taloudelli­nen
lujittuminen ja vahvistuminen.
2. Imperialististen, valtain hyök-käysyritykset
ja sosdemien ajojahti
ensimäistä työväenvältiota, vastaan.
3. Kiasvavaa myötätuntoa kansain­välisen
työväenluokan taholta Neu­vostoliittoa
kohtaan ja kansainväli­sen
työväenrintaman luomishanke.
4. Sorrettujen kansain vapaustais­teluja
Kiinassa, Marokossa, Syyrias­sa.
' •
Työväenluokan poliittinen mahti
Venäjällä seisoo lujana. Maailman-ja
sisällissodissa hävitetty ja ruh­jottu
talouskin on yhäti elpymässä.
Tämän bval mitm. eri maiden työ-väenyaltuuBkunriat
; todenneet. Im­perialistisen
porvariston yritys neu­vostotalouden
luhistuttamiseksi, kiel­tämällä
.neuvostohallitukselta luoton,
on epäonnistunut. Vuoden hyvä sa­to
on antanut neuvostovallalle vinah-doUisuuden
ryhtyä laajentamaan ja
kunnostamaan jiusia teollisuusyri­tyksiä
ja hankkimaan maanviljelyk­selle
välttämättömiä työkaluja ja
koneita. 1 miljaardiin puutaan nou­sevan
• satoylijäämän rahaksivaihta-mineh
auttaa neuvostohallitusta il­man
ulkomaista lainaa lujittamaan
talouttaan.
Eräät numerot osottavat selvästi
neuvostovaltion lujittumista. Suur-ja
keskisuuressa teollisuudessa työs­kenteleväin
lukumäärä oli tilivuosi­na
1923—1924 ij^OMO, 1924
1925 1,900,000 ja 1925-^1926 las-ketaan
luku 2,300,000 :ksi, ndka vas­taa
ennen maailmansotaa teollisuu­dessa
työskennelleiden lukumäärää.
Samoina tilivuosina teki taikka
lasketaan tekevän suurteollisuuden
tuotannon miljaardeissa ruplissa 2.5
—- 4 —• 5.Jf. Ennen sotaa nousi
suurteollisuuden tuotanto 5.6 mil­jaardiin.
SamanlaieäiEt tietoja yoi-^
diaan ilmettaa neuvostomaiden ta­louden
kaikota aloilta;'l^män ;k|ttt>
teVf^ar^nee- tyoväetiludtan ta-
Iou4eliinen'asema. ^ ,
Imperiäli§tinen ponritristo/ englan­tilainen
etunenässä, ^l^ttliä että
jokainen vuosi, mih^rneuvostovalta
saa omistaa talout^iisa tiudelleen-,
rakentamiseen, me^iisee^N^
luton;aseman ja voipiain; loaitturais-ta.
Porvaristo k a ^ t ^ ett& kun
Neuvostoliitto on saanut tehdä-kym-
^enisenkään vuotta työtä talouten­sa
hyväksi, käy se niin voimak­kaaksi
ja kansainvälisen typväestön
myötätunto sitä kohtaan niin syväk­si,
ettei porvaristo enää voi riskee­rata
sotaa sitä vastaan. Siitä syys­tä
yrittää Englannin imperialismi
saada mitä pikemmin aikaan impe­rialistien
yhteisrintaman '•\Neuvosto
liittoa vastaan. Kaikki Englannin
diplomatian askeleet viime - aikoina
ovat olleet tämän ajatuksen ilmai­suja.
Yksinpä Locarnon "turvalli­suussopimuskin"
on yritys Salcsan
porvariston johtamiseksi neuvosto­valtaa
vastaan Englannin johtaja-puikon
alaisena.
Tässä toiminnassa tukee porvaris­toa
tarmokkaasti kansainvälinen so­sialidemokratia.
Kautskyn "pyhän
sodan" propagerauksella Neuvosto-
Venäjää vastaan, samoin kuin II
Internationalen hyökkäyksillä Mar-seillesissa
on kaikilla sama pohjäsä-veleensä
— viha työväenluokan vai
tipta Icohtaan. Sosialidemokrat/a ei
haikaile käyttää tässä taistelussa mi­tä
keinoja tahansa. '• Mutta, kaikilla
näillä epätoivoisilla yrityksillä hei­kentää
sosialidemokratia vain omaa
asemaansa työväenluokan keskuu­dessa.
' Neuvostoliitosta ei enää käy
laatuun syöttää työväenluokalle mi­tä
lastentarinoita i tahansa. Kan­sainvälinen
työväenluokka käsittää
jo jossakin määrin työväenvallan
aseman ja vaatii saada kuulla to­tuuden
siitä. Monet työväenval
tuuskunnat ovatkin kuuluttaneet tä
tä totuutta.
Ja samaan aikaan, kun kansain
^yälinen porvaristo ja sosialidemp^
kiratia koettaa voimiensa mukaan
eristää kapitalististen maiden työ­läiset
tovereistaan neuvostomaissa,
ponnistelee kansainvälinen työväen­luokka,
englantilaiset ja venäläiset
työläiset etunenässä, Jcansainvälisen
tyoväenriritaman luomisessa.
Täten alkaa työtätekeväin tasa­valtojen
'liitto yhdeksännen ili^vUö-tensa
entistä voimakkaampana ja
tietoisena siitä, että, saS& on ja että"
se aaa, yha ^^u^^
; Nainen halusi kiihkeästi uutta
takkia, pii se sitten .l^oudeUis
tai ei, ja mies, yhtä suurella läm­möllä,
oli kassansa puolella. ^
y — Ehi koskaan ex^^ JE>yy^ä ä-nulta
^^zi^t^^'^ y^BLstui^ :'
' - ~ Kuisica na^^tapaufär huo­kasi
ndes.v£U(ei auta,
niin eina-yrität-'vietellS.
Perhepalvelijain yhteistoiminnan
järjestämisettä ammattialallaan, on
keskusfelukysymys, josta keskustel­laan
puolueosaston agitatsionikomi-tean
toimeenpanemassa varsinaises­sa
ohjelnaakokouksessa joulukuun 13
päivä. Kysymyksen kokoukjfpUe
alustaa tpv. A. Hautamäki. Kysy­mys
on mielenkiintoinen^ sillä ku­kapa
ei haluaisi, «ttä ne naistoverit,
jptka tällä alalla työskentelevät, sai­sivat
keskuudessaan / käyntiin jär­jestetyn
yhteistoiminnan, jonka
kautta suuresti voisivat korjata mo­nia
epäkohtia, jotka palvelijain työ­alalla
ovat heitä vastassa, vaip sik­si,
ettei heillä ole järjestettyä toi­mintaa,
jonka kautta he itse yhteis­toiminnan
avulla voisivat lukuisat
epäkohdat poistiaa. Siis ennenkaik­kea
kaupungeissa olevat suomalaiset
palvelustjrtöt .saapukaapa monilukui­sena
osanottajiksi tähän tilaisuu­teen,
sillä vain itse olemalla mu­kana,
voidaan parhaiten toiminta
järjestää. Nämä ohjelmakokousti-laisuudet
ovat avoinna kaikille paik­kakunnan
suomalaisille työläisille,
joten saapukaa, vaikka ette^ ole pai­kallisen
suomalaisen puolueosaston
jäsenkään., Tilaisuudessa on lisäili
runsaasti monipuolista ohjelmaa,
sillä keskusteluun käytetään aikaa
vain yksi tunti. Kokoukset, alkavat
täsmälleen kello kahdeksan illalla,
ja ovat jokaisen kuukauden toinen
ja neljäs sunnuntai-ilta.
Taaten uuäi ajanmukainen hotelli­rakennus
Torontoon. 18 kerrosta
korkeaa, uutta ajanmukaista holelli-rakennusta
aletaan rakentamaan To­rontoon
keskikaupungille. Kustan­nusarvio
on i$3,'600,0Ö0. Rakennuk-sieen
sijotetaan tuhannen huonet­ta.
Rakennuttajina esiintyvät "To­ronton
Hotellinomistajain yhdistyk­sen
jäsenet. Hotelli tulee varustet­tavaksi
kaikennäköisillä uudemmilla
mukavuuksilla, kuten uipa-altaalla^
lasten leikki ynnä muilla huoheus-toilla.
Jokaista vuokraa tuottavaa
huonetta kohden tulee kustannusar­viosta
$3600. Minkälainen- tulee
uuden hotellin nimi olemaan, ei
toistaiseksi ole tietoa, sillä nimestä
on julistettu. kilpailu, jä nimestä,
jonka Hotellinomistajain yhdistys
valitsee, annetaan tuhannen dolla­rin
palkinto. Talo rakennetaan 350
jalkaa leveälle ja 390 jalkaa pit­källe
maa-alalle, jonka ostohinta on
$425,000. Tontilla on ollut melko
isot liikeUuonepstot, joita parhail­laan
puretaan alas. 4
Kuluneen yfadeksaa kuukauden
ajalla on TPrpntossa rakennetta lii­ke-
sekä asuhtorakennuksia kaikki­aan
$19,473,365 arvosta, ollen tä­män
ajan sisällä suurin summa mif
tä yhdessä Canadan kaupun^ssa on
rakennettu. Toiselle tilalle jää
Montreal!, ollen sen rakennuksiin
käytetty $18,367,562, kertoo' Onta-ripn.^
jfnaakuntahaUinnön^ puutyönte­kijäin
kuukausijulkaisu.
Aniu Rivers joutui varkaudesta
naispoiiisioikeuteen. Hän oli marr
raskuun 23 päivänä varastanut yh­den
.naisen puvun eräästä osasto-kaupasta
(luultavasti jSaton komp­paniasta).
Oikeudessa selvisi, -e^tä
bon asti hän on -riranoa^^a i ^ . .^
tassa. KansaDisuadekseen oli AT
na Rivers ilmottanat "Sca:i&S*
an". Paikkakunnan s u o S ^ '
tuntevat tSmäa wancmaistea hS
taan joutuneen naisen,, joka on s^m.
mäkisten keskuudessa edistänyt
kelaisuuden nousua, ~
Samaisessa naispoliisioikeudessa
tuomittiin kuuä naista edp]iä ieiro-
.tun lisäksi erilaisista varkauksista.
Yksi heistä Alice Brown, ihnotti ko-tiseudukseen
Sudburyn. jomeki^
hänet viranomaisten toimesta kale-tetaan
sen jälkeen, kun hän on >ääl
lä suorittanut häneKe tnomitnn ktju-kauden
kestävän vankeusrangaistBk'
sen.
Lanantai-iltana, niarraskUnn 5 n
on osaston " haoneastolla ohjehna-atama
arvokkaalla ja monipuolisella
ohjelmalla, ollen näytehnä, knplet.
teja, runoja sekä monia muita ar-vokkaita
numeroita, joten saapukaa
joukolla kuluttamaan iltaanne. Ii.
saksi ohjelman loputtua on tanssia
hyvällä soitolla-
Niilla paiUuikuanan tuomalaisilU,
jotka eivät vielä ole lähettäneet lap.
siaan osaston huoneustolle funnua-taikouluun,
on vieläkin tilaisuus lä-hettää
lapsensa sinne. Koulu alkaa
jokainen sunnuntai kello kaksi iha-päiväUä.
Lähettäkää lapsenne op-pimaan
luokkanne käsitteitä. Ha­vainnollisen
opetuksen, kertomuksi-en
jmnä muiden valossa koetetaan
lapset saada ymmärtämään yhteis­kuntaa,
jossa elämme. Lisäksi on
lapsille suomenkielen opetusta, lau­lua
runonlausuntoa, kokoustoimin-taa,
esiintymisen harj ottelemista,
joten parhaansa koettaa oy ettajis-to
tehdä, että siellä käyvät lapset
saisivat mahdollisemman paljon sel­laista
hyvää, jota he kaikkein tär-keimmih
elämässään tarvitsevat,
J. •
£ri paMakinniilta
GONNAUGHT STA., ONT.
Täällä on vasta hiljattain peru»-
tettn toiminnan komitea, jonka teh­tävänä
on järjestää, työläisiä L. W.
I. U. of Canadaan ja muodostaa
kämppäkomiteoita alueensa kämpil-le.
Komitea päätti marrask. 19
päivänä alottaa vähän laajemmas­sa
muodossa taistelun työnantajain
armotonta riistoa vastaan. Niin­kuin
jo ennemmin on ilmotettu leh­dessä,
täällä laitettiin yksi kämppä
poikoteerauksen alaiseksi, kun ei
Jiyönantaja suostunut palkankorotus-vaatimukseen;
Komitea otti tehtä­väkseen
ilmottaa kaikille alueen
kämppien työmaakomiteöille yhtei­sestä
palkkakorotusvaatimuksesta.
Työmaakomiteat taas puolestaan
kutsuivat kokouksen jokainen omal­le
kämpälleen ja yksimieliseksi pää­tökseksi
tuli, että tehdään palkan­korotusvaatimus
kaikille työnanta­jille,
jotka katkasuttavat alle kah-den
ja puolen dollarin koorti. Jo­kaiselta
kämpältä päätettiin lähet­tää
edustajia yleiseen kokoukseen,
joka pidetään Connaughtissa Heli­nin
talossa t. k. 25 päivä ja missä
keskustellaan ja päätetään siitä min­kälainen
taistelumuoto otetaan käy­täntöön,
jos ei työnantajat suostu
mainittuun palkkakbrotusvaatimuk-seen.
Tällä perukalla on metsä­miehiä
riittävästi. täyttämään ne
kämpät, mitä tällä alueella on, ettei
metsätyöläisten kannata sippauttaa
itseään pitkien matkojen päästä
työvoimaansa kaupalle tänne. Jos
Industrialistin toimittajat olisivat
hyviä jä painettaisivat tämän kir-jotuksen
lehtensä palstoille.
L.W.I.'U. of Canada, kortti No. 86.
.WINDSOR, ONT.
mn, ön tollntrCto^aan^noi rvuösi
fiittcf :Xhd3^^aiioisi^ j^ihiin liöÖte^^
tuomitsi hänet: palantetlavi^^ siuae
takaisin 30 i>5ivä marraskuuta, .jo-
MeUIa taalla on ollut aina siUoin -
tällöin iltamia ja 'kokouksia. Vii­meinen
sellainen oli järjestetty vn-me
sunnuntai-illaksi, vapaalla si­säänpääsyllä.
Ohjelmaa oli saata
kerätyksi tyydyttävän paljon, 3»
lopuksi se ringin kierto. Väkeä
oU saapunut salin täydeltä, josta
voi päättää, että onhan meitä sao-malaisia
tälläkin paikalla niin Pj'
jPn, että saataisiin täma^ ko^-
luokkamme ketjusta^ lujaksi, Jjg
on meidäÄ velvoUisuutemme tajx-tää.-
Siis toverit ja toverittaret,
joilla ei vielä ole korttia taskussa,
eikä nimeä jäsenluettelossa, :
takaa puhutella jäsenkirjana.
on aika jo herätä ja tarttua »i-ineen
tositeolla, _
. Sainalla myös ilmotan, ««f^,*'"^
älläkin jokin lahkosakki, joka^
ettaa uskoteUa olevansa
sakkia, vaan ovat enunmäksi
si sifö joukkoa, .joka kualuo "
lankhmouksellisten työläisten ^
tustajiin. He pitävät myös ioii^
tansseja ja muita tilaisnuksja,^
ta koettavat ^sovittaa samo^
koihin kuin on meidän osastolto,
sim.^^^^^V^^^
pappi Baanmamasse s"ta .
nust^ ionka voi' saada i^Iea»
jäl£^nV"j^: «saa oikein kSS^J;
jaisia^-tilaistittksia, -siDa- J<»