Vapaus, September 13, 1951

              OUnsSETT) — Independent l A b oT
Ontsn of PlnniRb Canadian&r Es-
UUisbed Hoir, »17. Autturized
«8 cecond claM.maJl bjr tbe Post
OWe»VepBxmsnt;'CUa.wB.- Pab-ligbed
Uirlce veekly; Tnesdays,
lltandft]» juul SatairdayB by Vapaus
PnUUhlng Companjr.Ltd, at 100-102
Ebn St. w;, Sodbujy^iOnt, CanadAf
Edltorial Of floe 4-4269, Muiager
E, iSukfJ. Edltor W. Ektand. SttUlng
«ddress, 8ox« 69, BtkOmr. Ontulo.
Adrertliiiiig :.nt«« ugm ippOatfoo.
Canadasss: l vk, 7J00 6 kk. 8.79
Ybdjrandlolssa:
Suomess»:
3 kk; 2L39
1 fk. 8JOO.« kk; 480
ttk.8JB0 6 kk..4.7»
»Piti
•
mmi
im
i i i i
» •
m
nm
M
mm
t i l i
to
m
i i » • mM.
mli mm m m m m
Kehnoa politiikkaa
. * Halifaxissa maanantaina kpkoontunecsta X L C : D vuosikonventio-
"nhtu JdijoittiGIobe and Mail lehden työyäenasiain toimitUja TVilfred
List viime maanantaina mm. seuraavaan '
"Avauspäivästään arvioiden 500,000 jäsentä edustava T L C :n
tämän vuoden konventioni ei ole niin elinvoimaioet) ((ai farniiokäsii
kuin aikaisemmat konventionit , . . Heidän, (edustajain) lufcinnää-iränsä
on laskenut, wime '\moäen 640:sta neljään sataJan tänä "vuon­na
. . " '. ? ' .
Eräässä toisessa samanpäiväisessä uutistiedossa kerrottiin, että
T L C : n menot olivat viime vuonna ?lS/i24 suurcmniat kuin tulot, ja
. ' että tarkoituksena on vaatia jäsenliitoilta suurempia maksuja tämän
tilitappion välttämiseksi tulevana vuonna.
Ylläolevat seikat kuvastavat melko selvästi sitä tilannetta mihin
l X C : n oh ajautunut. Tilitappiokin olisi jotenkin käsitettävissä ja se-litet^
vissä, jos sen vastineeksi voitaisiin osoittaa järjestön kasvua j a
elinvoimaisuuden lisääntymistä. Mutta vaikka T L C : n menot ovat
näin huimasti ylittäneet sen tulot, niin siitäkin,huolimatta järjestö
on "kasvanut" samaan suuntaan vasikan hännän kanssa.. M r . List
a l i t t a a konventionin innostuksen laimenemisen johtuneen oattäin s i i -
, tä, kun kommunistien edustus on asiallisesti hävitetty konyentionissa
' ja se vähentää mielenkiintoa edustajain keskuudessa.
Tämä «selitys» pitää paikkansa tietysti siinä mielessä, että nyt
erotetut ns. "kommunistiset uniot", kuten merimiesten ja- metsätyö-
, . . / Iäisten uniot, eivät ole enää esittämässä progressiivisia ohjelmiaan,
^ ^, ; , joiden johdosta aikaisemmin sukeutui vilkas keskustelu ja joista t o n -
* ventionit imivät itseensä elinvoimaansa.
^ Mutta mitä tarjoaa oikeistolaisten kontrolk)ima T L C : n konven-
' tioni Canadan työväelle? Valitettavasti hyvin ^ ^ n . Ainoa todelli-
1 nen lämpimästi tervehdittävä toimenpide tähän mennessä on ollut,
» ' se kun T L C m toi-
1 menpiteitä vähemmistöryhmiä vastaan ja asettui tukemaan Oikeuk-
^ sien lain vaatimusta, minkä laatimisesta liittohallitus on tiukasti kiel-
' täytynyt. Tässä asiassa T L C puhuu työväestön etujen ja toivomus-
• ten mukaisesti ja ansaitsee kaikkien oikeamielisten ihmisten kanna­tuksen.
J
Mutta valitettavasti tämä on vain yk^i' ^^lopilkku yleisessä p i ­mennyksessä.
Vaikka palkat ovat hirveän i^ntalciskonnah vuoksi
jääneet syviin kuoppiin, niin T L C : n oikeistojohtajat välttelevät
palkkakysymystä kuin kissa kuumaa puuroa. Ja kieltäytyessään
i^spalkkäliikkeen järjestämisesi yleisten -palkankorotusten saavuttami-Ä
seksi, TlX:;:n oikeistöjohto puhuu ulkok
\peellisuudesta melko avoimesti vihjaiHen, että uniobyrokraatit ovat
valmiit hyväksymään '^hintakontrollin" yhteydessä mj^Ös palkkojen
jäädytyksen, jos se "katsotaan tarpeelliseksi".
< Tällainen kannanotto ei suinkaan innoita eikä rohkaise sen pa­remmin
Haltfaxiiii kokoontuneita edustajia kuin jäsenjoukkojakaan.
: Yleisesti tiedetään, että hinta- ja palkkakontrolli olisi kerrassaan tu­hoisa
työväelle, silFä se "vakiinnuttaisi" korkeiden hintojen ja al«
. haisten palkkojen olosuhteet siten, että palkat olisivat hijasti «jääs­sä"
samalla kun hinnat kuitenkin kohoaisivat kautta linjan. ,
Juuri näin on käynyt "hinta ja -palkkakontrollin" suhteen Yhdys- ^
* valloissa. Juuri niin on käynyt kaikissa muissa maissa, jotka: ovat
' tätä patenttilääkettä kokeiKeet. Meille suomalaisille on; tästä par-r
haana ja tuoreimpana esimerkkinä se "linnarauha" mikä tehtiin kek-f
k o s - ja -tannerilaisten hallituksen myötävaikutuksella työnantajain :
Vi ja S A K : n oikeisto johdon välillä eduskuntavaalien edellä. - Kuten
; - muistetaan, silloin piti saataman "linnarauha", jona aikana hinnat Ja
palkat pidetään ennallaan, jotta valtiovalta yoi tehdä määräpäivään
'mennessä ratkaisevaa laatua olevia taloudellisia järjestelyjä Suomen :
• talouselämän vakauttamiseksi. Mutta miten kävi? •Juuri siten kuin
N S K D L : n edustajat eduskunnassa jä^ sen ulkopuolella selittivät. Itse
^ SAK:n johtajat ovat jo olleet pakoitettuja esittämään "närkästynyt-r
tä" naamaa siitä, että työnantajat ovat muka pettäneet" sopimuksen
ja nostaneet hintoja laittomasti, vaikka palkat ovat. olleet jäässä.
; 'Tosiasia kuitenkin on, että SA'K:n johtajat osallistuivat itse tähän
' katalaan petokseen. He eivät ole herkkiä ja narrattavia lapsia, jotka
' k i r j o i t t a v a t namusien toivossa nimensä mihin tahansa hirttotuomioon.
•Tästä huolimatta SAK.n sosialidemokraattiset oikeistojohtajat^ a^^^
; kirjoittivat 'Tlhnarauhan" missä muka pyrittiin hintoja pitämään en- ;
* nallaan samalla kun ehdottomasti kiel|ettim palkankorotukset. ;
» Tällainen linnarauha ei tietenkään voinut olla muuta kuin työ-i
Iäisten pettämistä. Hinnat, vuokrat ja verot ovat "linnarauhan" ai-i
kana kohonneet huimasti, mutta palka^ on pidetty entistä syvemmissä
i kuopissa.
* Juuri tällaiseksi muodostuisi se "hinta- ja palkkakontrolli" mitä J
« Percy Bengough ja T L C : n muut oikeistojohtajat nyt vaativat täysin
tietoisina, että valtapiireissä on aina toryjohtaja eversti Drewta
« myöten tällaista "kontrolliaJ*-suunniteltu.
Hinta- ja palkkakontrolli -el siis paranna vaan pahentaa tilah-
\ netta.
Toiselta puolen katsoen alinomaa kohoavat hinnat ^aevätlei-i
vän lasten suusta ja vaatteet työtätekevien yltä. Tilanne vaatii to-
* dellakin päättävää ja määrätietoista esiintymistä työväenliikkeen
, kohdalta.
^ Hinta- ja palkkakontrollin sekä yleisen punakauhulietsonnan
-y aseniesta tässä tilanteessa tarvitaan kuitenkin vallan toisenlaista o l i -
f jelmaa. Työtätekevien edut vaativat ensikädessä laajaa yhtenäi-
» syyttä järjestyneiden työläisten sekä työläisten ja farmarien' kesken
V elintasonsa suojaamisen ja puolustamisen hyväksi. Toistaiseksi tämä
: tilanne vaatii hetikohtaista palkkojen korottamista. Kolnrnnneksi
; tarvitaan pientuloisten verokuorman vähentämistä ja mon<q)oliyh-y
tiöiden ennätysmäisten voittojen kontrollia siten, että verotetaan Sa-
K taprosenttisesti voittoja kun ne sivuuttavat vissin prosentthnääran.
Kun tähän lisätään vaatimus hallituksen tukirahojen myöntämisesi
i , visseille maataloustuotteille, että • omasta työstään elävät farmarit
'i saisivat kunnollisen toimeentulon itselleen, niin silktin olisikin oh-
J jelma, joka innostaisi järjestyneiden työläisten lisäksi myös~kaikkia
muita työtätekeviä..
Mikä tärkeintä tällainen ohjelma olisi loppukädessä eduksi koko
Canadan ekonomialle. Jos nykyistä suuntaa jatketaan, niin se johtaa
entistä suurempaan inflatioon ja sitä tietä auttamattomasti kaaok­seen.
Sanalla sanoen joidenkin harvojen :sotavoittoilun asemesta
tässä maassa tarvitaan väestön elintason yleistä kohottamista, jotta
/voidaan kuluttaa varastoihin karttuvia tavaroita ja siten välttää
; : työstä väheimykset, mitkä johtavat kansanjoukkojen ostokyvyn edel­leen
heikkenemiseen j a sitä tietä talouskriisin pyörteisiin.
Vältellessään näitä peru kysymyksiä "suuria" mielitelläkseen T L -
C : n oikeisto johto tekee karhunpalveluksen niin tämän maan kansalli­selle
ekonomialle kuin työväestöllekin.
rasbNgkm
Krnmi onko pellav» Ja liina sa-ainetta,
Tiedosta kiitollinen.
Vtftsos: On Ja eL ,LUnaa vahnis-tetean
sekft pellavasta ettft hampusta.
iMitä mitut siuiovat
«SfJUBiNTA JHAAAMASSA»,
DEBtoKBAm snros?
fails-staajr«n asukasluku on n y i kor*;
kein koko historiansa aikana, vaihde!-'
Ien se i;20a Ja 2jm välillä Jatkuvasti.
Saaren yankilantapaiset huoneet,- sjm-kät
Ja pahalta baUkahtavat käytävät
Ja prikkilahka-aitaukset ovat täynnä
miehiä, naisia Ja lapsia, jotka ovat
Joko odottamassa maasta polsvlentiä
tai odottavat vuoroaan mennä sen siir
viian lävitse. Jonka läpi kaikkien tä­hän
'maahan psrrkivien.on mentävä.
Siirtolaisviraston virallisen raportin
mukaan kaikkiaan 680,000 ei-kansa-laista
karköltettiln Yhdysalloista r l i -
meksUculuneen vuoden aikana, tuo
tiumeröoUenSO-kertalsesti suurempi
k u i n kymmenen vuotta sitten. Näiden
lisäksi 470,000 henkilöltä kieUettiin
pääsy tähän maahan.
Kuten sotavottoiUJain volttonumer
rot, nämäkin numerot ovat ennätyk-selU^
iä Ja sellaisia. Jotka antavat
iheiile Jonkinlaisen käsityksen sUtä^
miten;suurta,Ja laajalle iilottuvaaoa;
poliittinen karsinta j a vaino, jota " v a ­paassa"
j a rdemokiraattisessa" Ameri­kassa
nykyisin harjoitetaan, — Työ-mles-
iEteenpäin. •
EI IRONIAA VAAff
HIBTEHISHUUMOBIA
^ IBCacleon'8 (Magazinen -toimittaja
John Clare sanoo, että Inm eräs nair
nen oletti hänen näyttävän etslttä-vältä
kommunistilta, poUisit pidätti­vät
hänet Jacksonissa, 'Miss. j a kuu-histelivat
häntä kuin rikollista viisi
ttmtia'.
Clare sanoo, että.eräs nainen
luuli hänen muistuttavan Gus HalllaV
kommunistijärjestäjää, jota poUisit
etsivät...
Jacksonin poliisit : eivät antaneet
mitään arvoa hänellä olevalle Cana­dan,
passille; -he tarkastivat hänen;
hotellihuoneensa... j a pitivät hänet
kuuman Ja pitkän iltapäivän poliisir
asemalla...
Clare kirjoittaa: *'Mlni en oie v i ­hoissani.
:£Vi ainakaan; enää •••i'.:. Minä
kirjoitan tätä siksi kun sinä iltapäi-vänä
sain^nähdä, hyvin nähdä, miten
äkkiä hermostunut vapaa kansa voi
menetellä j a menetteleekln..."
Iroonisesti tämä välikohtaus tapah­tui
heinäkuun 4 päivänä. Itsenäisyys­päivänä.
— Olobe and M a i l i n uutls-tietö,
^ k . 12'pnä.
9M m 'Im M: mm
asetettava syyttees^^a
on
teoistaan
Koreassa vume toukokuussa irkrailleen naisfen
kansäfriväJisen valfauskunnäri lausunridsta ,
Nabten kansainvälisen demokraat- ^bmlstä, niistä, n. 4,000
tisen Uit^' kehoitiä&esta tähättiU
toon kuuluvat Ja siihen, kuulumatto­mat
17n Euroopan, Amerikan, Aasian
j a Afräcan maan naisjärjestöt' ovat
määränneet meidät Naisten kansain­väliseen
Komissioon, Joka tutkU'ame­rikkalaisten
j a SyngmanÄhcen sota-
Joukkojen Koreassa suorittamia i l k i ­töitä.
Komission rjäsenyyteen ^ kuuluvat:^
pubenjohtaja Nora K . Rodd (Canada),
varapuheenjohtaja Liu Xsin-jang
(Kiina), varapuheenjohtaja / ;Ida
Bachmann (Tanska), Komission sih­teeri
Miluise Svatosova CKbdckosIo-
TaÄia), Komission sihteeri ;Trees,6oe-nlto
Heyligers (Hollanti), Komission
inuut jäsenet: Monica Peiton (Eng­lanti)
, Maria VOvsjannikova (Neur
vostoUltto), Bai Lang (Kiina), L i
Keng (Kiina), Olitte Ziegler (Rans­ka),
Elizabetta OaUo (Italia), Eva
Priester (Itävalta), HUde Cahn (Sak­san
Demokraattinen Tasavalta), Lilly
Waechter (Länsi-Saksa), tohtori Ger-maineHannevard
(Belgia), L i - T l K ue
(Vietnam), Candelaria Rodriguez, l a ­kitieteen
tohtori (Kuha). V Leonor
Agiiiar : (Vazquez, lakitieteen tohtori
(Argentlna), Patana Ben Siiman (Tu­nisia),
A b a s s i a F o d l l X Algeria), ja
tarkkailijana Ket Pleron Jakobson
(Tanska).
Me eri maiden, erilaisiin kansalU-sutäislin
Ja uskontunnuksiin; erilai-sUn
(poliittisiin suuntito jä puoluei­siin
kuuluvat j a puolueettomat nai­set
asetimme itsellemme tehtävän:
totuudenmukaisesti, meidän Jokaisen
omantunnon Jä rehellisyyden mukair
sesti kertoa naisille, jotka ovat lähet-tänieet
meidät tähän Komissioon, ko­ko
rauhaarakastavalle ihmiskunnalle,
käaclUetavallisUle ihmisine siitä, m i -
Y L E I S ÖN
KIRJIEITÄ
..TiMi H i i i o i M InlkaidaaB rl«>iSa kirjtitf ]• ia
(ib «daittrat kirjoiiujtin vDleUpIlelti;. Kirjett
pltiiil rajoltlaa; )o» nulidallUK, 200 M U U . .TMbia
oM*to6a :UIlet«tl]rj2 kirjdll •! pahaUU.
HAJANAISIA AJATUKSIA
Suomesta tnodoista, täälUl esite-tetyistä
eloknTlsta.
On tunnustettava, että viime aikoi­na
on huomattavissa suomalaisten f i l ­mien
laadun paraneminen. Sitä on­k
i n tervehdittävä tyydytyksellä. M o ­net
meistä pelkäsivät jo, että lapsem­me
menettävät kaiken kiinnostuksen
suomalaisiin filmeihin, nähdessämme
varlialsimpien filmien laadun. On
muistettava, että vain paras, mitä elo­kuvien,
alalla Suomessa j a koiko maa­ilmassa
tuotetaan, on k y l l in hyvää
meille (]a meidänkin lapsillemme tällä
mantereella.
suomella on epäilemättä kuitenkin
t l l a i ^ u s valmistaa fUmeJä, jotka ovat»
ainutlaatuisia täällä esitettyinä. Eikö
Suomen näyttämö voisi toimia enem­män
yhteisymmärryksessä j a yhteis­toiminnassa
elokuvateollisuuden kalis­sa?
Seuraukssna tuosta yhteistoi­minnasta:
völsi kasvaa ainutlaatuinen
fUmlteollisuus. jonka : tuotteilla olisi
taattu menekki tälläikin mantereella.
<Me ja lailisemmekin voisimme oikeu­tetulla
"ylpeydellä" niitä fUmejä ys­tävillemme
suosittaa..
Ajatellsssamme kuvia: "Solomon's
Mines" ja "Samson and X>elilah". y m .
s., ymmärrämme taustan kustannus­ten
suuruuden mahdottomuudeksi
Suomessa.' Yleisofuiailmallisten fil­mien
lavastus harvoin lienee Suomes­sa
saavutettavissa — satumaisten kus­tannusten
johdosta.
On kuitenkin silläkin alla mahdol­lisuuksia
valmistaa fUmejä. joiden
tausta on dmalaatiUnen j a vain Suo­messa
saavutettavissa. Hiljattain
täällä Canadassakin esitetty vaatima-ton:
"Ruusu j a - K u l k u r i " avaa sQmiä
muihinkin mahdollisuuksiin laatuku­vien
alalla. Emme odota vielä "The
Great Caruso"-filmin vertaista, mut­ta
liskomme musiikin alalla Suomes­sakin
. pian päästävän valmistamaan
filmejä, joita mikään muu maa ei voi
aikaansaala.
Onhan ' Suomessa orkestereita ja
kuoroja^ Jotka yhteistoiminnassa
näyttämön kanssa voisivat luoda oma­laatuisen,
maailmaa valloittavan tai­teellisen
voiman elokuvan alalla. Ja
sen ohella nudnostaisivat ne Suotnen
korkeimpian henkisiä kykyjä ja a r.
VOja.-; •
" T h e Prince of Peace", esimerkiksi,
syntyi $ 2 ^ , 0 0 0 : n kustannuk.sella'Yh­tä
olemme saaneet tietää Koreassa.
Jokaisen tosiasian ja numerotiedor»,
jökä on otettu tähän asiakirjaan; ovat
komission jäsenet: itse henkilökohtai­sesti
merkinneet muistiin. Kaiken tÄ-män
he ovat joko nähneet itse tai
kirjoittaneet muistiin sihninnäkijäin
tai Virallisten henkilöiden sanojen
mukaan.
Selostus on laadittu j a allekirjoi-tettv.
ajalla 14—27 toukokuuta 1951
Korean alueella PJongjangln kau­pungissa;
:
i ENSIMMÄINEN L U KU
Komissiokävi-Kiinan rajalla olevan
korealaisten Sinyitshun. Icaupangfssa.
SiniJritshu on lähes täysin hävitetty.
Kaupunkia on pommitettu lukemat^
tomlä kertoja. Suurimmat tuhot : a lr
heuttivat pommitukset marraskuussa
1950. Sinä päivänä. Jolloin komissio
oli kaupungissa, oli kotaie ilmahälyy-tystä.
Kaupungin Kansankomitean „ pu­heenjohtajan
ilmoitiiksen mukaan
heinäkuussa 1951 Sinyitshun kaupun­gissa
oli 126.000 asukasta j a 14.000
rakennusta. Kaupungissa ei ollut jCsin-kaan
sotateollisuutta, oli ainoastaan
jalkineita, tuUtifckuja ym. yleisiä k a -
. lutustavaroita tuottavaa kevyttä teol­lisuutta.
, ,
Marraskuussa 1950 noin 100 ns. Y -
K : n sotajouMioJen lentokonetta hyök­käsi
kaupunkUn. Tämän hyoäckä^yk-sen
aikana 3,017sta rakennuksesta hä­vitettiin
2,100, Y l i ll,00sta asuinta­losta
tuhottiin 6,800. Surmansa sai
dysvallolssa. Eiköhän Suomessa voi­taisi
aikaansaada väliemmälläkin kus­tannuksella
siihen verrattavaa näy­töstä
Suomen luonnossa, ottaen huo­mioon
noita Suomen yleiset laulujuh­lat,
o<H>perat y.m£. menneiden vuosi­kymmenien
aikana ovat opettaneet
nykyajan ihmiselle mahdollisuuiksista
elokuvateollisuudessa — tulevaisuu­teen
katsoen. Onhan Suomessa hen­gelliselläkin
alalla ainutlaatuisia saa-vutilksla
kansan uskonnollisen elämän
voimakkaana Ja edullisena ilmennys-muoton.
Eikä parasta suomalaista
kirjallisuuttakaan ja voimistelua Ja
urheUua sopine jättää sUrtämättä ho-peakankaalle.
Suomalaiset kansanlaulut — yksin­lauluina,
kuorolauluina j a yhteisinä
ylt. öjÖOO ohmista.
nais£ä^ Ja laista."
- ' Eräissä sairaalassa paloi pom-vOiitBksen
aikana 26 salfiuta^Asnkf^.
kaidien kertoman mokaan pode-fettiln
pommi smireen protestant­tiseen
kirkkoon, J o m aai
sa 250 rakoUriraa Ihmistä.^ 30 äi-tS,
lapsineen V tai sninnansakan-
. pongin. mokalan laona., Torin iä-
/'heHätaaJaan astttolla aineen» kno-
11 Ja haavoittol 2,500 asnkasta.
\ V Sfnyitshnssa \ haavolltuaefden r yh-tefnen
iokomäärä oU 3,115 ihmis-
Asukkaiden antamien tietojen mu-*
Icaan lentokoneet hyö^äysten aikana
pudottivat pääasiassa palopommeja.
Komission Jäsenet eivät voineet heti
käsittää, miksi kaupungin tidiot sit^
ten olivat nltosuiuret. Tähän k y ­symykseen
viralliset edustajat sa­m
o i l u i n kaupungin ast&kaat antoi­vat
seuraavan seUtyksen: sen jälkeen
kun ensimmäinen viholliskoneiden
aalto oli heittänyt palopommeja,
syöksyivät^asukkaat sammuttamaan
tulipaloja: Mutta täUöinilmiestyl toi­nen
- lentokoneiden aalto, " j o t k a sur­masivat;
ihmisiä: okon^vääritulelia
matalalla lentäen. Tulipaloja oli mah­dotonta
tukahduttaa, j a sen vuoksi
kaupunki on täysin poltettu.
P i t k i n matkaa Sinyitshusta Pjong-
Jangiin Komissio näki tuhottuja kau­punkeja
kuten Namsi, Tshontshui
Antshu, SUksthon Ja'Sunan.^ nsefan-mat
kylät oli myös me&ein täysin
hävitetty.
18 «päivänä toukokuuta 1951;
Ka&kien Komission jäsenten
allekirjoittama.
TOINEN L U KU
Komissio kävi Pjongjangin kau­pungissa.
Korean kansandemokraat­tisen
tasavallan njikyisessä väliaikai­sessa
pääkaupungissa.
Ennen sotaa oli Pjonjanigin väestö
400,000 asukasta. Kaupungissa: oli h y ­v
in paljon : suuria nykyaikaisia se­mentti-'
j a tiiUrakennuksia j a myös
paljon ajanmukaisia huoneistoja, jois­sa
oli ajanmukaiset keskuslämmitys-laitteet.
; Kaupungissa oli myös paljon teh­taita.
Pääosa teollisuuslaitoksista o l i
tekstiili-, jalkine-, ravintoaine-, tU-pa^
ca-, kemiallisia lannoite- ym.
tehtaita.
Kaupungin Julkisissa: rakennuksis­sa
ÖU p o p p ^ n J a baletin teatteri, 9
draaniaMatteria. elokuvateatteria,
yliopisto, 73 iaBelskoulua. 20 oppikoijr
lua. 6 tu^fmualaitosta Ja 4 tekniku-niia/
20 iltakoulua aikuisille j a ennen
sodan aJSaxa vabnistumassa oleva po-lyteknillinen
laitos.
Pjongjangin kaupimki on nyt täy­sin:
hävitetty. Suuri osa vanhaa kau­punkia
on 'hävitetty maan tasalle,
mutta siellä tääUä raunioiden keskellä
näkyy sortuneiden kattojen ja luhis­tuneiden
talolen jäännöksiä;
V Todistajien kertomuksista Komis­sio
sai tietää, että 80: pros. kaupun­gista
hävltettim amerikkalaisten pe-;
rääntyessä kaupungista (on tärkeätä
panna meikille, että i amerikkalaiset
jättivät kaupungin ilman taistelua ja
järjestelmällisesti Ja määrätietoisesti
tuhosivat kaupungin). Hävitysi on.
nyt tosiasiallisestiv lOO-prosenttinenj
mutta pommitukset siitä huolimatta
Jatkuvaf. Sinä päivänä. Jolloin K o ­missio
oli kaupungissa/oli viisi ilma-
•hälyytystä. Samana päivänä lähellä
paikkaa, missä Komission jäsenet kes­kustelivat
paikallisten Järjestöjen e-dustajien
kanssa, (räjähti kymmenen
minuutin 'Väliajoin kofaneaikasytyt-teistä
pommia, jotka oli pudotettu
kaupunkiin vi£kko sitten.
; Ilmabyökkäykset kaaponklin o-vat
Jatkmieet: sodan alkamisesta
saaicka. Hyökkäys 3 päivänä^^mar-
. j raskauta oli : eräs 'volmahkafmpia
j a ; barbaarlsimpia. Sinä päivänä
hyöickäsi kaapmildin 80 amerik-
; :kalai8ta;.^Ientävää Unnoltasta " B -
29''.^ie^t|[vät linnoitnkset toU-vat
ioltotna 15-r'20-minuutin väli-
. ajoin SMiotun päivän illasta sen-
\raavan päivän paollTäliin saakka.
. Hyökkäys alkoi palopommien. pn-:
dottamlsella. Sitten pudotettiin
bensiinillä täytettyjä säillöponune-ja,
sitten raskaita räjähdyspom-meja
yhtä aikaa aikasytytyspom-mlen
kanssa.
Palo- Ja aikapommien sytyttämät
tuUpalot eivät antaneet kaupungin
asukkaille mahdollisuutta suorittaa
pelastustöitä/ja lukemattomia ihmi­siä
tuhoutui, koska he eivät kyen­neet
tulemaan iilos raunioista: M o ­nia
ruumiita on vjeläkin kalvamatta
esiin.
Lähtiessään kaupungista amerikka­laiset
hävittivät ne rakennukset, jot­ka
eivät olleet tuhoutuneet pommi­tuksissa,
mm. yliopiston, oppikouluja,
oopperan /ja baletin teatterin, hal­linnollisia
laitoksia j a ravintoaineteh-talta
Ja polttivat raitiovaunut, sillat
j a rikkoivat vesijOhtoveikasUm. ,
v; Amerikkalaiset olivat: hävittäneet
my% Korean: suurenmolslmman his-:
torlallisen muistomerkin, buddhalai-'
sen E n Men S a n temppelin; Joka o l i
rakeiuäettu kaksi: tuhatta vuotta sit­ten
seutua hallitsevalle kukkulalle;
Tammikuun;3 päivänä amerikkalai­set
lentokoneet heittivät sUhen suun­nattoman
määrän pald^ Ja räjähdys^:
pommeja, i ^ •
Kun ottaa hnomloon, että temp-peU
stjaitsf puistossa, on vaikea
: uskoa^ että pommitoksella olisi o l ­lut
muita tarkoltnksla kuin temp­pelin
-hävittäminen. My^s^ kau­pungin
kunlnlsa museo ikivanhol-
<<: ne- esineineen tuhottiin kokonaan.
Asukkaat kertoivat Komission Jä­senille
paljon a ^
rittamasta' rauhalliseri väestön am­pumisesta
lentokoneista.' ' (Komission
Jäsenet saivat: itse katsella, miten
amerikkalaiset matalalla:lentävät ko­neet
ampuivat^talonpo&iaijotka työs­kentelivät
pellolla' muutamien sato­jen
kilometrien päkssä rintamasta j a
kaukana 'kaikista sotilaallisista koh­teista).
Eräs tiAoisimpia Uusia hävitysasei-ta
on o l l u t . n i in :sanottu napalpom-mi.
joka osuessaan maahan tai r a ­kennukseen
laukeaa räjähtämättä
syösten sisästään jotain ainetta, joka
tarttuu: tiileen, puuhun t a i johonkin
aineeseen j a syttyy palamaan. ,
Eloon jääneet.' Pjonjängin asukkaat
asuvat alkeellisissa maakuopissa tai
suojapaikoissa, joita he ovat rakenta­neet
kellareihin j a pommitettujen ta-;
lojen eheiksi jääneklen seinien alle;
K a n Bon Sanin. jonka perheeseen
Komission Jäsenet tutustuivat, tytär
kertoi Komissiolle, että kaupmighi
oopperan teatteriin j a viereisiin puo­liksi
-tuhoutuneisiin rakennuksiin
amerikkalaiset olivat perustaneet ar­meijan
yleisen talon..jottiin^he väki­valloin
-veivät naisia j a nuoria tyttö­jä,
joita ottivat kiinni kaduilta. Hän
itse ei oUut 40 päivään tidlut ulos
maakuopastaan. Hän kertoi myös,
että hänen ystävänsä miehen L i San
Senin amerikkalaiset olivat tappaneet
koska tämä oli kätkenyt heUtä; v a i ­monsa.
Monet muut Pjongjangin
asukkaat kertoivat amerikkalaisten
petomaisuudesta. Niinpä K i m Son
Ok, joita pommituksessa oli kuollut
mies j a neljä lasta, oli omin; silmin
nähnyt, miten amerikkalaiset Son San
R i n 'kylässä, mihin hän oli evakuoi­tuna,
surmasivat 37 ihmistä, joukossa
mm
den
NnHHUtJAOIET
vieras: Mikä oU sinoa äitid
ennenkuin hän meni naimiZ!
kanssa? '
PoKtanen: (Minä en tietfi
luulen, että hänen nimlkirli
oUvat C P R . koska ne on
meidän pyj-hemnolhinane.
• • •
OLI PETOLLINEN
Jussi :^ Maija on siis lopultakin i
soittautunut petolliseksi sinua
taan.
. Kalle: Niin on senkin riiviö
palasi viime viikolla takaldn
miehensä kotiin.
• • ~ .
LAILLINEN TAPA ,
Meijerin isäntä: Oletko pannut i
tä maitoon tänä aamuna?
; apulainen: Kyllä
tehnyt.
Isäntä: Mutta etkö sinä käsitä,i,
se on Julkeata ostajien pettämistl
Apulainen: Mutta tehän
sekoittamaan kvartin vettä
gallonaan maitoa.
Isäntä: Minä en käskenyt
mään sitä siUä tavalla,
selvästi, että on pantava :nialto8 •
teen. Sillä tavalla menetellen
kaseni, ane emme -pane vettä i
kuten ilkeämieliset ihmiset
• • » «
MUHENNOS JUTTU
Ravintolavieras: Kuulkaahan
joilija,; tämän pitäisi olla
hennosta, mutta minä en ole By
nyt hituistakaan oisteria siitä.
m Tarjoilija: Kuulkaahan herra,
te olisitte tilanneet irlantilaisen i
henncfksen niin luulisitteko IdTtävi
ne siitä irlantilaisen?
Paperiyhtiö käärinyt
suuria voittoja
Toronto, - r Great Lakes
Co:n kuluvan vuoden kuuden i
maisen kuukauden puhdas voitto i
1,818,810 dollaria itaienee yhUfa ]
sidentin Earl Rowen täällä
teen antamasta tilike
yiime vuoden vastaavan ajan j
voitto oli 1,151.722 dollaria, joten:
tiön puhdas voitto osoittaa laho I
prosentin lisäystä.
Hijnpt ja vd^^^^ nousevat yhäti,
säiiiatla kansan elintaso laskee
Toronto. - . - H i n n a t kohoavat edel^
leen Ja samoin tekevät myöäkin voi­tot.,/
Elinkustannusindeksi Ja "syys­kuussa
maksettavien voitto-osinkojen
määiä, on ilmoitettu meUcein saman-a
i k ^ e s t i , osoittaen molemmat Jat­kuvaa
nousua. ' Elolniun 30 pnä' a n ­netun
raportin mukaaJriankeaa syys-
'kuussa voitto-osinkoja maksettavak­si
$48.660.596. lähes puolitoista mU-joonaa
dollaria enemmän kuin viime
vuoden syyskuussav,
K u n , työläisten o s ' t o k y k y on
laskenut voittoilun seurauksena ovat'
voittö-osinkot nousseet samassa suh­teessa.
Vuoden 1951 a&ana makset­tujen
voitto-osinkojen kokonaismää­rä
elok. 30 päivän tiedonannon mu­kaan
on $391,674^. Vastaavana a i ­kana
viime vuonna oli osinkojen sum­ma
«338,927,898.
Kolme öljy-yhtiötä on niittänyt so-tatuotannosta
lihavia voittoja. Ne
ovat Jakaneet voitto-osinkoja tänä
vuonna $3,823,584. viime vuoden vas­taavan
määrän ollessa $213.436 kah­den
yhtiön osalta.
Huolimatta hallitukselle esittämis­tään
avustusvaatimuksista: kaivosyh­tiöt
ovat myöskin lisänneet voitto­jaan,
Viisitoista kaivosyhtiötä i l ­moittaa
nostaneensa- voitto-osinko­jen
määrän y l i 16 mUj. dollai-ln sum­maan,
kun se viime vuonna oli va­jaa
15 miljoonaa dollaria.
Paperiyhtiöt,. Jotka äskettäin alle­kirjoittivat
takaoven sopimuksen mr.
Cooperin union kanssa, eivät ole me­nestyneet
huonosti nekään. Grept
Lakes Paper .clnmpany ilmoittaa, että
sen voitto vuoden ensinamäisen kuu­den
kuukauden aikana on ollut 57.9
prosenttia suurempi kuin vastaava­na
aikana viime vuonna, eli $1,818,810.
Canadan Metsätyöläisten Union Vaa­timukset
merkitsevätkin sitä. että osa
tästä lisääntyneestä voitosta makset­taisiin
työläisiUe.
Edellä on vain muutamia esimerk­kejä
yhtiöiden voittojen lisääntymi­sestä,
mutta sama pitää paikkansa
yleisessäkin mielessä, samalla k un
työlälstea pafeka käy entistä enem­män
riittämättömäksi. Työläisten
elämisen' mahdollisuutta uhkaa' vielä
toinenkin vaara, työstä croittaminen.
Paliimmin/ovat tähän mennessä
joutuneet kiristykseen Windsorin aU-lauluina
— suomalaisissa kuvissa eivät
koskaan lakkaa viehättämästä suoma­laista'sydäntä.
Kuorojen ja yksitjrls-ten
suomalaisten taiteilijain esityk­set
muunkielistenkin musiikin ystä­vien
keskuudessa täällä ovat aikaan­saaneet
tuloksi», joita ehkä ei odo­tettu
täällä mantereella ^ nähtävän.
Pienenä esimerkkinä mainitsen Tauno
.Hannikaisen pohjois-Ontarion kulta-
' alueellakin, 'McfntyreArenan voimls-teusalssai
Schutnaeherissa. antaman
konsertinu Siinä Hannikainen esitti
sellollaan, pianon säestyksellä.' m m .
suomalaisen kansanlaulun: " Y k s i ruu­su
on kasvanut laaksossa". — Läsnäol­leet
muunkieliset musiikin opettajat
Ja ystävät olivat kyyneltynefnä Ihas­tuksesta
j a väsymättömästi vaativat
toistamista. Eikä tämä ollut alnöä.
K i e l i ei estä myöskään valloitusmiät.^
kaa; Y. L : n , Finlandia-kuoron j a P o -
lytekn&kojen kuoron kokemukset sen
todistavat kaikiksi ajoiksi. Enenunän
vain yritteliäisyyttä j a uskoa hyvä»
voittoon, yhteiseksi Iloksi. Ja enem­män
valin •vilpittömiä "hyvän tahdon
lähettejä" SuomesU toivoo kaikille
aloille -^'Canadan Öuomalaincn.- '
totyöläiset, jotka ovat Joutuneet kär­simään
hallituksen kauppaboikotista
kansandemokraattisia malta, Neuvos­toliittoa
j a K i i n a a kohtaan. Näiden
maiden 'kanssa -voitaisiin tehdä kaup­paa
sellaisessa määrässä, että täys­työllisyys
olisi taattu Canadan työ-läisUle.
Ottawan ainoa toimenpide Wind-sorin
kriisin Johdosta on se, kun työ­ministeri
M . P. Oregg suosittelee, että
toiset Ontarion teollisuudet ottaisivat
työhön Wtadsorin-autotyöläisiä, Huo­mioitsijat
ovat kuitenkin sitä mieltä,
että tämä menettely tulee täydelli­sesti
epäonnistumaan, koska ei ole
mitään varmuutta etteivätkö toiset
kulutustarpeita valmistavat teollisuu­det
ole p i an <myös vastakkain työttö-myysprobleemin
'kanssa.: Windsibrin
työläiset, enempää kuin muittenkaan
paikkakuntien työläiset, eivät halua
lähteä kotoaan pois j a sijoittaa lap­siaan
uusiin kouluihin j a maksaa
asunnoistaan korkeita vuokria jne.
Myöskin ovat palkat monilla O n t ^
rion paikkakunnilla alemmat kuin
.Windsorissa, missä militanttiset au-totyöläiset
ovat. pakoittaneet yhtiöt
maksamaan korkeampia palkkoja.
palkallisen naisten järjestön sihti
jota amerikkalaiset kuljettivat
tomana kaduilla ja surmasivat i
tämällä hehkuvan rautakepln emiti
meen. Hänen pieni poikansa
dattiln elävänä.
21 toidcofcuuta'1951;
Kaikkien Komission Jäsenten
allekirjoittama.
(Jatkuu)
Kodin perustamis-lainat
ja lapsi­lisä
poistetaan
Helsinki, — Hallituksen raha-a
valiokunta on etsiessään i
seksi paisuvaan valtion ensi
budjettiin "kevennyksiä", tehnyt i
töksen, että lapsilisä poistetaan]
lapsisilta, että kodlnperusti
lakkautetaan. CPöätöksen mukaani
silisää tullaan maksamaan
lapsisille perheille — myös
rikkaimmille — samaan tapaani
nykyisinkinj mutta yksilapsisiin
rallisuuteen katsomalta lapsilissi
tetaan. Poikkeuksena tulevat J
oonotetuiksi mahdollisesti vain;
naiset äidit ja lesket.
Valiokunnan edellämainitut
tökset tulevat hallituksen esiti
tämän viikon alussa, jolloin ne
meisesti hyväksytään , sillä
mainitussa raha-asiatavall
sosdem. ministerillä ratkaiseva i
j a maalaisliittolaisten taas
lämpimästi kannattavan ..sekä
lisän rajoituksia että kodli
mislainan poistamista.
PÄIVÄN PAKINA
Antakaa meille yksi suomalainen filmi!
Kirjoituskoneen ääreen vanhan
iEUihtuneen ruhoni, vai oliko se nyt
"kehoni", paikattuani oli mielessäni
suurpoliittinen Juttu Japanin "rau­hansopimuksesta"
ja sen vastustami­sen
välttämättömyydestä.
Mutta sitten muistui äkkiä mieleen
lifchtemme yleisön osastolle saapunut
"Canadan suomalainen" nimimerkillä
varustettu kirje Jossa puhutaan hyvin
läheltä oikeaan osuen suomalaisisU
elokuvista.
Vaikka "Canadan suomalainen"
osoittaa liiallista Ja kokonaan epäoi­keutettua
kohteliaisuutta sanoessaan,
että : "viimeaikoina on huomattavissa
suomalaisten. filmien' paraneminen",
n i in koko hänen kirjoituksensa on
täynnä toivomuksia Ja anomuksia, et­tä
antakaa herran tähden meille edes
yksi kimnollinen suomalainen elo­kuva."
•
l^hän toivomusten sarjaan voitai­siin
lisätä Joukko, miiita samansisäl­töisiä
'anomuksia.. Joiden yhteisenä
summana on tämä:
E i ole epäilystäkään sUtä.' etteikö
suomalaisilla filmeillä olisi myötätun­toa
Ja kannatusta esfan. täkäläisten
maanmlestenune keskuudessa. Koke­mus
- on osoittanut, että suomalaiset
filmit saavat klitsomot täyteen van­hempaa
väestöä. Mutta kieltää ei
voida kahta seikkaa: Nuorempi pohri
Ja varsinkin, tässä maassa syntyneet
suonmlalset eivät niistä filmeistä pe­rusta,
elvälj niitä "ymmärrä". J a yhä
useammat '"'•vanhatkin" Ihmettelevät
Suomen filmien köyhyyttä.
Kysymys, ei nyt ole aineellisesta
vaan henkisestä köyhyydestä.
Ottakaainnie esimerkiksi ' vaikka
"Suomisen perhe". Jota Juuri näytel­lään.
; Se on saanut j a saa epäilemät­tä
edelleenkin suhteellisen hyvää ylei-sökannatusta.
Mutta mitä useampi
täUalnen filmi esitetään, sitä pienem­mäksi
tulee jatkuvasti yleisömäärä.
"Suomisen perhe " ei' suinkaan ole
poikkeu&TSJipinen filmien yleisestä
''lU]Jasta''r''lnutta se kuvastaa ehkä
paremmin kuin monet muut niiden
nälvettjmclsyyttä.
Jos Iqrsymme itseltämme, mitä tyy­pillisesti
suomalaisia on tässä filmis­sä,
n i in vastaQkseksi aamme: Suomen
kieli, suomalaisia näyttelijöitä Ja suo­malaisia
maisemia. Mutta siinä kaik­k
i : Aihe ei suinkaan ole suomalai­nen,
vaan epäonnistunut ja hengetön
Holl3rwoodIn kopio.
Seuraus tästä ' on se, että suoma­laista
taideteosta katsomaan tulevat
Ihmiset pettyvät Ja sanovat, että " s i ­sällyksetön
oli tuokin tekele".
Siitä (filmistä ei tosiasiassa löydy
minkäänlaista tavoitetta tai päämää­rää,
eikä niiden taiteellisia kuvaus-yrityksiä.
Ainoa mitä koko fihnlssä
on "sisältönä" on se "Amerikan suo­malaisen"
pöhlökustaan osakehuljaus.
joka kuvastaa kyllä niitä osittain sa­lakauppaa
ja hämäräperäistä " v ä r -
väystyötä',' suorittavia ••liikemiespiire­jä".
Joiden matkojen ja kauppojen
perusteella tällä puolen Atlantin ole­vat
maanmiehemme ovat synnyin­maassa
Joutuneet hIeman""IÖylynlyö-mlen"
UrJoilUn.
Ettei tämän kirjoittajaa syytettäisi
yksityisyrittäjän filmien moittimlses-.
ta. tässä yhteydessä voidaan sanoa,
että Aleksis Kiven'elämää kuvaaVan
filmin heikkoutena ei ollut yksin­omaan
sen "äänen" kehnoiis, vaan
myös se tosiasia, että katsojat pettyi­vät
sen sisällön suhteen. Katsojat
tulivat katsomaan suomalaisen kir­jallisuuden
isän suurta elämäntyötä
j a saannoksia — mutta saivat nähdä
vain heikon yksUön, Joka HoUywoo-d
l n malliin oli mielipuolisuuden 1
sa kamppaileva yksilö, c l ii
muuta.
K u n "parempienkin" filmien
teen .tapahtuu tällaisia pet
— puhumattakaan nyt muista,^
ei ole Ihme jos katsomon
nousee sekä protesteja että
Tämä sitäkin suuremmalla
kun Suomessa olisi ^^^^ .
aina Kalevalan laulumaUta, DM^
Poutun talonpoikaisnousuihlA
tisen venälälstyttämlsen
secn. Suurlakkoon, KansaUis«*»»^
Suomen rauhanpuolustajain
isänmaanrakkauteen asti, puh
kaan nyt "pienemmistä" » ^ " ^ ^
On suotta puhua Suonjen
laadun paranemisesta tai
sesta. sillä asiaUisesti on n ia
suomalaisia flhnejä.ole vleB^»"
lisesti ruvettu valmistamaan^»^
tä on tapahtunut on se. etti
maansa ja kansansa i^^^^T^
tuuria aliarvioivat-ja i " » ! ' *^
kemiespilrit ovat yrittäneet
vahnistaa "vlUln lännen
suunniteltuja elokuvia. J o^^^^J
kostakin .«verenvähyyttä
tekeleitä — suomenkielisiä
laisia filmejä-
Antakaa meille yksi
stfomalaisaihelncn ja suo
nen filmi, olkaa hyvä. JaiM^
me. että tämän
-ymmärtää" sitä ja a n ^ ^ J ^ ]
immii, 'im