Vapaus, September 20, 1952

              Sivu 2 Lauanfaina, syysk, 20 p. — Saturday, Sept 20« 1952
Otsaa of ^limleEb canadians. Es-teliUsbed
Nov. 0, 1917, Autborlzed
cs cocond dfi&ii inall tbs Post
Qmee OQana»nt« Ottatt»/ FU!>«
Jiabod tnnce - weelcl]^: TtKSdays»
ttottsdayB end Saturdays Vapau»
PttbUsblmr Company LhL, at 100«l(»
S&n et W^ eudbmy, Oitt^ Canada.
Telt^bosea: sndoees OXBee^tiSSI^
Editortal Office 4-4289. H^assei
E. fiului. EditorW. Eldasdi Malitta
sddress Boat 69, Endtnny. Qotartft
Adveitlsing tatea txpm appllcatloa.
Ttanalatlon Iree of Oaree.
TjuajsmsmAT:
Canadaeaa; l ms, IHO C UlL 9,15
VJidysvaUolasa: 1 ikitSO H ICL 420
Suomeua: l vk, ftS0 6 kk. 47»
Uutta eloa rauhanrmtamalla
, Sodanuhkan kärjistyessä nähdään kaikkialta maailmasta suuren
j a voimakkaan rauhanliikkeen voimistumisc» merkkejä. Rauhanpuo­lustajain
riveihin on aktiivisesti osallistumassa tai liittymässä paljon
sellaisia voimia, j o t k a tähän asti ovat joko syystä tai toisesta pysy­tellyt
toimettomina.
Canada ei suinkaan ole poikkeusasemassa tässä suhteessa.' Seu­raavat
esimerkit ovat paljon puhuvia:
^^'^^ f NsiW;ka, päivälehtien j a radion voimakas propagandakoneisto teki
yötä j a päivää työtä Canadan Rauhankongressin puheenjohtajan
James G . EndicoUin mustamaalaamiseksi, hänen äskettäisiin puhe-tilaisuuksiinsafosallistui
entistä suuremmat kansanjoukot. X i i n voi­makas
oli t r i Endicottin puhujamatkan vaikutus varsinkin lännellä,
vettä pääministeri St. Laurent katsoi tarpeelliseksi tehdä ^ y ö s lännen
matka/ j a ' a i n a k in puheissaan vakuuttaa, että liberaalipuolueenkin
hallitus kannattaa rauhaa j a Korean rauhansopimusta neuvottdu-pöydän
ääressä-r-^ vaikka hänellä ei ollutkaan kuulijoilleen osoitetta­vana
mitään todisteita siitä, että hänen hallituksensa on käytän­nöllisessä
työssään rauhanasiaa edistänyt.
' " A n g l i c a n Synod" hyväksyi äskettäin päätöslauselman missä
vaaditaan joukkotuhoaseiden (atomi- j a napalmpommien sekä kemi­k
a a l i - j a bakteerisotavälineiden) pannaan julistamista.
. Juuri Hamiltonissa kokoontuneen Yhdistyneen Kirkon neuvos-kokouksessa
y r i t e t t i in taantumusvoimien taholta kolme kertaa
} — kaikkia mahdollisia kokouskepposia hyväksi käyttäen —höyryjy-
' r a t a päätös, jonka perusteella olisi voitu selittää, että Yhdistynyt
y;k1rkko "tuomitsee" Canadan Rauhankongressin. K a i k i s t a näistä y r i -
^ityl^isl;ä huolimatta Yhdistyneen K i r k o n (United Church) neuvosto
fhiyyvvääk syi selvän j a määrätietoisen kannan rauhanasian puolesta Y h -
avsv
» 7') i
I
3
lysvaltain imperialismin sotavillitystä vastaan.
t i M u i t a esimerkkejä voitaisiin esittää Canadan yhteiskuntaelämän
Jkäikilta aloilta. Kansa ei halua sotaa, vaan rauhaa, j a esittää siitä
; entistä'^avonaisemmin mielipiteensä.
«Samanlainen suuntaus on myös Canadan suonliab^ keskuu-l*
äessa; Rauhanasian puolustajia löytyy kaikista ryhmistä, heidän ns-
^ k o a n o l l i s i i n : t a i p o l i i t t i s i in mielipiteisiinsä katsomatta. T o t t a on, että
) .maanmiestemme vasen siipi on kauemmin ja johdonmukaisemmin
; fyöskennellyt raubanohjelman toteuttamseksi, mutta rauhan säilyttä-f
mistä haluavia ihmisiä löytyy runsaalla mitalla myös oikeist«6iiven
suomalaisten keskuudessa.
Yhteisymmärrys j a yhteenkuuluvaisuuden tunne on kasvamassa
täkäläisteirt mfäanmiestemme keskuudessa j u u r i rauhan j a sodan kysy-s
myksissä. Näiden. rauhanvoimien keskuudessa saattaa olla sitä ja
1 tätä erimielisyyttä, siitä, miten on nykyinen sodanvaara kehittynyt,
i j k u k a tai mikä maa on siihen syyllinen ja mitä pitäisi tehdä rauhan
'i;räifyttäraiseksijä vakiinnuttamiseksi. Mutta^p
*.irayhan säilyttämisen tar'peellisuudessa kasvaa j a voimistuu yksimie-
»lisyysmaannriestemme keskuudessa. - > '
Tätä myönteistä kehityssuuntaa^ joka: ilmenee yksityiskeskuste­luista
'* tavallisten kadun miesten j a naisten" kanssa, on lämpimästi
tervehdittävä. N y t on vain löydettävä j a aktiivisesti etsittävä keino­j
a , miten voidaan vapaasti keskustella rauhan ja sodan asioista.kaik­kien
rauhanpuolustajain kanssa heidän muista mahdollisista erimie­lisyyksistään
huolimatta.
Tässä yhteydessä meistä tuntuuj että vastapidetty C S J : n t p k :n
(, täysistunto teki yleishyödyllisen esityksen tässä asiassa kun se päätti
y, ehdottaa että Canadan Suomalainen Järjestö on valmis, yhdessä tors-
I 'ten; ryhmien* j a jäij-jestöjen kanssa siihen^ että ensi joulukuussa Wie-
Ionissa pidettävään rauhanpuolustajain maailmankongressiin lähetettäi-
' s i i n myös Canadan suomalaisten oma edustaja. Tämä o n käsittääk-f
semme^asia, josta kannattaa keskustella vakavasti niin kansallisessa
k u i n paikkakunnallisessakin mittakaavassa. Meidän käsittääksemme
C S J o n oikeassa siinäkin kun se päätti, ettei Järjestömme yksinään lä-
•he^ edustajaansa, vaan tekee sen yhteisvoimin toisten jryhmien jä
järjestöjen kanssa, jos siihen tulee mahdollisuus. Tämä siksi, että
saataisiin todella sellainen edustaja, joka edustaa suurempia kansan­joukkoja
k u i n joitakin vissejä aatesuuntia. Me olemme myös va­kuuttuneet
siitä, että kaikkia rauhanpuolustajia tyydyttävä edustaja
(tai edustajat) on saatavissa,' jos ryhdytään tosimielessä j a ennakko^
luulottomasi tästä asiasta keskustelemaan kaikkien niiden voimien
välillä, joille rauhanasia, maanmiestemme j a omaistemme onni j a hy­vinvointi
on sydämenasiana.
Uudet voimakkaammat tuulet puhaltelevat rauhanrintamalla ja
me uskomme, että täkäläiset maanmiehemme eivät ole tässäkään
asiassa "muita huonompia". Keinoja löytyy yhteisymmärryksen ja
yhteistoiminnan saavuttamiseksi, jos hyvää tarkoittavat ihmiset eivät
heittäydy toimettomiksi ejvätkä pelästy pikkuvaikeuksia.
Sudburyssa juhlitaan
Sudburyssa on monesti juhlittu, mutta tämän viikonlopun aika­na
vietettävät M - ^ unionin vastikään lopulliseen kuntoon valmistu­neen
Labor Templen kolmipäiväiset vihkiäisjuhlat muodostuvat var-
' maan ikimuistoisiksi tilaisuuksiksi tässä kaupungissa.
, Sudburysta, mikä vielä kymmenkunta vuotta sitten oli n.s. y h - '
. tiön kaupunki, mistä työläisiä erotettiin, hakkautettiin j a karkoitet-
' t i in uniotoimintansa vuoksi, on muodostunut tämän maan yksi
' kaikkein parhaiten järjestynyt teollisuusalue. Kiitos tästä lankeaa
suurelta osalta niille tuhansille kaivosmiehille, jotka voimiaan säästä-
« mättä, peräänantamattomasti ja itseuhrautuvalla tavalla taistelivat
. i t s e l l e e n järjestymisoikeuden ja taistelunsa voitettuaan tekhät suh-
>• teellisen helpoksi myös muiden työläisten järjestymisen;
• Nyt virallisesti ja suurin juhlallisuuksin vihittävä ' M - 'M unionin
! .Labor Temple, joka on y k s i komein j a nykyaikaisin työväentalo tällä
' mantereella, kruunaa j a ikuistuttaa tämän demokratian voiton.
; Kuten sopiikin, tähän avajaisjuhlaan on kutsuttu juhlavieraiksi
( eri puolueiden edustajia sekä uniojohtajia aina terästyöläisten unioa
; myöten (mikä on reitannut työnantajain hyväksi M - M unioa). M u t -
>: ta pääpaino on kuitenkin sudburylaisten työläisten j a ennenkaikkea
' karvosraiesten k o h d a l l a . M - M unionin Labor Templen vihkiäisjuhla
. ' o n suuri työ\'äcnjuhla. nimenomaan juuri Incon j a Falconbridgen p a l -
jlveluksessaolevieri kaivosmiesten juhla.
Näiden juhlien yhteydessä — ja me toivomme. *että kaikki suo-y
malaiset kaivosteollisuustyöldiset heidän poliittisiin j a uskonnollisiin
t> mielipiteisiinsä katsomatta osallistuisivat näihin juhliin, on kerran
«f uudelleen korostettava sitä, että tulevien parannusten j a voittojen pe-i
rusehtona on se, että union johdossa j a luottamusmiehinä pidetään
( k o e t e l l u t miehet, j o i l l a on selkärankaa j a kykyä omaksua itsenäinen
työväen kanta jäsenistön yleisetujen puolesta.
Helppo on kylvää eripuraisuutta, levittää epäilyä ja hajaannusta.
Siljan avioliittoon mennyt nuoru­kainen.
Joka anoi JykkäyBtä asevelvol­lisuudesta;
viittasi (MOose&sen toiseen
kirjan 24:3 missä aanotaan: ' ^ uo
mies on ottanut uuden vaimon, bän
ei saa mennä sotaan, eikä bSnen
huOUettavakseen isaa antaa mitään
liikeasioita, mutta bSncn tulee oJIa
kotona yhden vuoden vJihdyttääkseen
Vaimoa, jonka hän on ottanut."! Vali­tuslautakunta
kielsi kuitenkin lyk­käyksen
myöntämisen selittäen, että
"Sclective-Service"-(ase velvollisuus-)
l a in täytyy olla sen yläpuolella. —
Tbe Times; Los Angeles, CaL
• • •
TIIOESS» KUIN PAITA
JA EEtSS AlAtÄA'
Ryhtyessään Bemington Bändin
palvelukseen $ 1 0 0 ^ palkalla ken­raali
Douglas MacArthur saa armei­j
an $19XK>0vUo8ieläkkeen lisäksi p i ­tää
palveluksessaan kolme "sotilaal-
IJsta avustajaa'% jolderi palkan mak­eaa
valtio...
Se tarkoittaa, että,setä Sämi mak­saa
sotJlaUle, Jotka työskentelevät
MacArthurin hyväksi. Joka on yksl-tyisliikkeen
palveluksessa. Hallitus,
militarismi j a suurpääoma ovat- y h -
distj^Ssä niin toisiinsa että niiden
«alille on vaikea vetää mitään r a ­jaa—^
Labor, Waaihngton, D. C.
Jörgen Chmiemmi
SKDL on vaatinut
(oifflintaa työttö-myyden
johdosta
tfelslnkl. — (VS) — S K D L n liitto-toimikunnan
j a eduskuntaryhmän lä­hetystö;
johon kuuluivat Hertta K u u ­sinen,
Esa Hietanen, Yrjö Mtufto ja K .
L. Kulo, kävivät syysk. 11 pnä päämi.
nisteri Kekkosen ja työministeri
Kleemolan luona esittämässä kiireel­lisiä
toimenpiteitä työttömyyden tor­jumiseksi.
Samalla lähetystö jätti
valtioneuvostolle osoitetun' kirjelmän,
josta Ilmenee, miten uhkaavaksi työt­tömyys
6n muodostunut' ja esitetään
yksityiskohtaiset toimenpiteet sen
torjumiseksi.
Keskustelun kuluessa ilmeni, että
ministerit yrittivät väheksyä työttö­myyttä
'ja etta ministeri Kleemolan
aikaisemmat puheet, joiden mukaan
hallitus olisi varmistautunut 60,000 :n
työttömän varalle, olivat. pelkkiä; p u ­heita.
iMinisteri ilmoitti tällä kertaa,
että vasta ensi kuun puolivälissä saa
asianomainen komitea työnsä val­miiksi.
Jonka jälkeen .hallitus alkaa
auunnitella; toimenpiteitä työttömyy­den
t o f j u m i s e k ^ L , ' . :
' Ainoana^ valopilkkuna • voidaan*' p i ­tää
^ pääministerin lausuntoa, jonka
mukaan voidaan odottaa, että neu­vottelut
lisäkauppasopimuitsesta 'Neu.
vostoliiton kanssa Johtavat myöntei­seen
tulokseen,Joka tässä tapaulcses-satUUsi
-lieventämään työttömyyttä.
Lähempiä,tietoja ei pääministeri k u i ­tenkaan:
katsonut voivansa antaa. Ert
delleen pääministeri lupasi, että kir­jelmässä
esitettyjä .toimenpiteitä tul­laan
harkitsemaan, siUä loppujen lo­puksi'ministerien
oli pakko myöntää,
että maassa on työttömyyttä. Joka
yhä kasvaa.
- Tämän ktron lopulla syyakoon
29 pnä kokoonton : Encbmän
työväenpnolne (Labour Party): 51
varsinaiseen pnolndtokonkseensa.
Se pidetään Slorecamben idrapan-gissa
Ja Englannin kalkki piirit
odottavat sitä mitä snarimmalla
Jännityksellä. Etukäteen on sel­vä^
että tälle kokonkselle tnlee
olemaan ominaista TOiniahaa vas­tarinta
Atlantlnsopinmspolitiiklcaa
ja vamstelnhallnntta vastaan,' JoU
laista on Umennjrt puolueen ri­veissä.
Ja Jo nyt voidaan bav^ta
LaboorPartyn Jäämajassa vallit­seva
hermosfoneisaos.
Monisteita erilaisista ulkopoliittisis­ta
kysymyksistä Jaetaan pikavauhtia.
Latmurjohtajat pitävät puheita ja
koettavat salata sitä, että puolueen
tavalliset Jäsenet ovat äärimmäisen
tyytymättömiä. Johdon politiikkaan.
On odotettavissa, että oikeistososiali-demokraattiset
johtajat tulevat puo­luekokouksessaan
käyttämään kalk­kia
tavallisia kltckojaan Ja- peloitus-keinojaan
hallitakseen .tilanteen,
mutta yhtä mahdollista on, että ta­vallisten
^ Jäsenten painostus puolue­kokouksessa
voi käydä niin voimak­kaaksi,-
että puolueen Johto pakoite-taan
muuttamaan Labour-Fartyn ny­kyistä
vaarallista ulkopoliittista suun.
tausta.
400 PÄÄTÖSLAUSELMAA
Jo nyt työväenpuolueen osastoilta
Ja> ammattiosastoilta on saapunut
noin 400 päätöslauselmaa,: jotka kos­kevat
; lähestyvää puoluekokousta.
Näissä päätöslauselmissa vastuste­taan
ehdottomasti - puolueen- Johdon
politiikan eri puolia. Päätöslauselmiin
sisältyy vastalauseita amerikkalaisten
isännöimistä vastaan Englannissa se­kä
kiihtyvää varustelua vastaan selcä
vaatlmxiksla. että Korean sota on lo­petettava
j a kansainväliset kysymyk.
set ratkaistava suurvaltojen välisin
rauhallisin neuvotteluin: Samalla ne
vaativat muodossa tai toisessa, etta
on määriteltävä uusi ohjelma Ja uusi
politukka puolueelle.
Niinpä Labour Partyn osasto South
Dorsetsliilressä lausuu, että •'vallitse­va
amerikkalainen vaikutus yllyttää
Saksaa ja Japania hillittömään k i l -
pailuim Englannin tuotantoresursäen:
ollessa sidottuna varusteluun
mistä, j a tämän suuntaisia vaatimuk­sia
esiintyy myös sellaisissa päätös­lauselmissa,
jotka koskevat muita k y .
symyksiä, esim. taistelua korkeita
hintoja vastaan J a (Englannin teolli-
'suustuotannon uudenaikaistamista.
. ^ päätöslauselmaa tuomitsee n i ­menomaan
Saksan jäUeenaseistaml-sen,
j a monet vaativat^ että Labourin
parlamenttiedustajien onräänestettä-vä
Bonnin Tylei8S0j>imui^sen- ratifioi­mista
vastaan Ja "siten vähennettävä
kolmannen maailmansodan vaaraa"
(Heeley, Öheffield).
- Monet vaativat välittömiä neljän
vallan-neuvotteluja Saksan kysymyk.
sestä (eslm^ Hillsborougfa; Sheffield.
Canterbury; Oldbam,. Pembroke ym.)
j a . monet muuti r(South Battersea,
South East Derbyshire,Altrindbam,
-Thanet j a Gardiff) kannattavat neu­votteluja
rauhansopimuksesta viiden
suurvallan välillä.
KOREAN JA MALAUIN
SODAT LOPETETTAVA
On aivan selvää, että Labour P a r ­tyn
sisällä ori syntynyt voimakas l i l -
ke. Joka vaatii radikaalista muutosta
puoluejohdon' • vuoden 1943 Jälkeen
harjoittamaan ulkopolitiikkaan. V a r ­sin
selvästi tämä käy ilmi päätöslau­selmista,
Jotläi käsittelevät Korean Ja
Malajln sotiav-Nämä päätöslauselmat
— kaikkiaan 2 5 — osoittavat, miten
pitkälle suuri 'osa työväenpuolueen
Jäsenistöä on päässyt pyrkiessään v a ­pautumaan
valheellisen propagandan
verkosta. Johon kansaa on yritetty
kietoa.
Puoluejärjestöt Jarrowissa j a iMal-donissa
vaativat "poistumista Koreas-ta"
i Nonvood esittää saman vaati­muksen
Ja Jatltaa, ettäVsosialistien
suhtautumistapa maailman kysymyk­siin
on ristiriidassa YB!!:n hyökkää­jien
jatkuvan tukemisen kanssa K o ­reassa."
Kaksi Labourin puolueosas­toa
J7orthamp1»nahiressä vaatii, että
" k a l k k i sotavaifigit molemmin puolin
on vapautettava ^Geneven sopimuksen
mukaisesti'. Ja South Norfolk "ke-hoittaa
vakavasti toimeenpanevaa ko­miteaa
toimimaan vihollisuuksien l o ­pettamiseksi
viipymättä", vaatimus
sigyrliaiippa
ViäsixM.^ (V6)Syjräconn 15
pnä eiäa aamolfli» fcerloa,
että patbaOIaan on ednä fanomaf.
tavan paperi- Ja seflolooaamäärän
|ntffitffaiTiiiT*»* Elinaan. Asiasta
on käyty fcesloisteliija Modumissa.
Vienti tulisi tapahtumaan kol-
T T i l l r a y y t n < w p t i n n l r c ^ r i pnlttelSSa.
Periaatteessa nenee sovitto siitä
tnonnista. Jonka Neuvostoliitto
, sootlttaa vastineekd Suomen
viennistä Kiinaan. Asiasta tullaan
antamaan kohdakkoin .ulkomi­nisteriön
virallinen-tledoitns. .
SOCLVTITNNBLLA
— Miksi giraffiUa on nim niaa
kaula? P'**
- Koska sen pää on mm kaulieim
kaukana sen rumniista.
• •••
L.«IVOJEN KESKEN
Maaihnan; suurin valaai^j^Bti
alus Kosmos m oli saapunut Götel
borgiin ja kapteenia harmitti, toa
ihmiset näyttivät snhtautuvan vä
linpitämattömästi hänen erjkoislaa.
tulseen laivaansa. Kun alus sitten
purjehti ylös Gota-jokea, päätti kan.
teeni tehdä vaikutuksen ja haua
eräälle pikicupurkin kalastajalle: ^
— Hei siellä, tama on Kosmos m,
maaihnan suurin valaanpyyntialus.
•Kalastaua vastasi veneestään:
— Jaha, tämä on Kersti HiSnöstä.!
Jonka myös South Battsea esittää:
East .'V7illesden: o n "kauhistunutr J u l ­muuksista.
Joita tapahtuu: Koreassa
Yhtyneitten Xansakimtien n i m e s i"
ja vaatii, että Amerikan: hallituksen
teot tuomitaan. Täs^ on v a in Joita­k
i n harvoja esimerkkejä monista. Ja f ^°J»*' ^"""t yhtään ka-useiinmlssapäätöSlauOThnissa
liittyy tana aamuna?
vastalauseeseen Korean sodan Joh-
>dosta vaatimus, että K i i n a n o n saa­tava
paikka turvallisuusneuvostossa.
Myöskin Englannin siirtomaasota
Malajlssa tuomitaan monissa päätös­lauselmissa
ja tämä tapahtuu niin
järkäasa sävyssä, ettei työväenpuolu­een
riveissä ole esiintsmyt mitään
vastaavaa sitten vuoden 1926 yleisla­kon.
: (Jatkuu 4. sivulla)
myös Länsi-SaTisan suuret potentiaa­liset,
voimat. Niin Alfried Knipp
päästettiin pois vankilasta ja hänen [
omaisuutensa palautettiin.
* • •
Myrkkyä Amerikan
lapsille näköradio-verkoston
kautta -
.Yhdysvaltain Ja Canadan lasten
henkistä kehitystä uhkaa suuri vaa­r
a säcst. että näköradioverkosto on
XFSAin- prc^iagandamestarien kon­trollissa.
Yhd^-svaltain Medical As­sociation
Journal syytti viime v i i -
koUa avoimesti, että USA:n näkö­radio
teollisuus, ruokidi lasten hen­kistä
nälkää "rikoksUla j a raakuuk­silla.
Jotka ovat tavattomaif vahin­gollisia
henlcisUle ja myöskm ruu­miillisille
tarpelUe".
Intian ruhtinaiden
eläkkeitä vaaditaan
vähennettäväksi
New Delhi. — Intian 284 eläkkeellä
olevaa ruhtinasta ovat eläkkeiden
vähentämisen edessä' sillä yleinen
mielipide vaatU eläkkeiden vähentä-mistö
tai kokonaan poistamista. Ruti-tinaat
joutuivat eläkkeelle 1947 kun
heidän alueensa yhdistettiin Intian
tasavaltaan. Suurhnmän eläkkeen,
5 miljonaa rupia ($1,050,000), saa
Hyderafbadin nizaami j a pienin elä­ke;
192 rupia ($49). maksetaan Kato-dian
kdäpiövaltion ent. ruhtinaalle.
Kaiken lisäksi määrää Intian perus­tuslaki,
että ruhtinaiden el tarvitse
maltsaa eläklEeistään mitään tulove­roa;
Hallituksen odotetaan esittävän
parlamentUle ehdotuksen eläkkeiden
vähentämisestä ja verovapauden pois­tamisesta.
• • • :.•••.•..(. •."
Järjestö
ettei "kauempaa luovuttaisi Englan­nin
Oikeudesta harjoittaa riippuma­tonta
politiikkaa"; Manchesterin
puoluejarjestö sanoo samaa; Ja Ayles-bury
vaatii, että koneteollisuuden
tuotteita on.myytävä kaikille;asiak-kanie.
vaikkakin tämä politiikka, ai-;
heuttaa vaaran, että amerikkalaiset
tulevat tyytymättömiksi";
ENNENKAIKKEA BIIPPtntfATTO-MAKSI
USA:sta
Labour Partyn järjestö Barrowissa
ilmaisee saman asian päätöslausel­massaan,
jossa'sanotaan, että seuraa­valla
työväenpuolueen hallitulaella
täytyy olla"vapaus käydä kauppaa
kansainvälisillä markkinoilla ilman
ehtoja', ja Lancaster täsmentää, että
US Alle on lujasti huomautettava, et­ta
rauha ja hyvinvointi "ei synny
kauppaboikotilla eikä atomiponuneil-la
kerskailemalla, vaan vapaan tava-ranvaihdon
kautta Idan ja lännen vä­lillä'*.
Sallsburyn puoluejarjestö vaa­tii,
että Englannin on erottava Atlan-tmsopimuksesta
.— vaatimus, joka
saapuu . monista: eri kaupungeista.
"VVest Croydon huomauttaa kolman­nen
maailmansodan vaarasta Kore­assa
Ja Malajissa Ja lausuu, että " e n ­nenkaikkea
on välttämätöntä päästä'
poliittisesti riippumattomaksi USAs-ta".
Coventryn puoluejarjestö tukee
Kiinan kansantasavallan oikeutettua
vaatimusta saada edustus YKbon Ja
jatkaa, että "amerikkalaisten isän­nyys
YKssa on lopetettava" ja että
USAlle "muistutettakoon, että se on
vam yksi Yhtyneissä Kansakunnissa
— ei Yhtyneet Kansakunnat". Mo­nia
samanlaisia päätöksiä saapuu
kaikkialta Englannista, ja 96 :sta u l ­kopolitiikkaa
koskevasta päätöslau­selmasta
vain pari kannattaa puolu­een
oikeistojohdon harjoittamaa po­litiikkaa.
VARUSTELUPOLITIIKKAA
VASTAAN
Kysymys varustelusta on päätös­lauselmissa
huomattavalla sijalla. Y l i
«0:ssa tuomitaan militansoiialspoli-tiikkaa
ja sanotaan sen lisäävän soi
danvaaraa. samalla kun se johtaa
maan perikadon partaalle. Paitsi y l ­lämainittuja
järjestöjä vaativat mo­net
muut varustelumenojen supista-
Kirj. Michael MacAlphin
Voitteko ajatella mitään liuUunpaa
kuin tämä?
Mi](Joneeri natsi-soiarikoUinen va­pautettiin
äskettäin vankilasta n i i ­den
toimesta, jotka hän yritti äsket-tam
tuhota.
Hän sanoo oppmeensa läksynsä - r
Ja että hän ei valmista enää aseita.
> Hän lisää siihen kuitenlkhx Ja sei
meiikitsee enemmän — että hän me­nestyy
oiketa hyvin, kiitos kysiymäs-tä,
tuottamalla onuita tavaroita. Sillä
hän ottaa haltuimsa niiden tyhmy­rien
mariklkinoita Jotka valmistavat
aseita.
'Nämä tyhmyrit ovat sattumalta
nUtä ihmisiä. Jotka hän Joitakin vuo­sia
sitten yritti, murskata, v
; J a he haluavat. epätoivoisesti, että
hän ryhtyisi Jälleen aseteollisuuteen.
He haluavat tätä siksi kun he eivät
halua menettää maitkkmoitaan hä­nelle.
Mutta he- eivät halua vähentää
omaa. aseistustaan j a tuottaa muita
' tavaroita tnaikkiiioille.
Myymälähenkilökunnan-vammattl*,- ^ ^ ' j ^ j ^ ^ ^ e i i l u t ^ a t - i i ^ ^ v ä l -
ärjestö (340,000 jäsentä) varoiJti^a. J^^lTZ^Z^^JZ mlstavari aseita Imtdfa ansoja vas­taan.
Jotka hän y r i t t i mtu-skata. Ja
jotka suurin vfhrai&sin auttoivat hä­nen
taippioon saattamistaan.
Innoittaakseen häntä tähäii he tar­joavat
hänelle miljoonien dollarien
lahjuksia.
- (Myönnätte että tämä on hulluutta.
Se on hulluutta suuressa mlttakaa-^
vassa. Se o n h u l l i m t t a siinä mitta­kaavassa,
että siitä tulee rikos.
Se on pktosrlkos maailman kansoja
vastaan. 6e on sellainen irikos mikä
on mahdollinen vain"^^ kaipitalismin
alaisuudessa, sillä vain (kapitalismin
alaisuudessa voivat korkeissa ase-onissa
olevat ihmiset ajatella sillä
tavalla.
« • , - • • • ••• • •
Kyseinen, sotarikollinen on Saksan
asetcfhtailijapeVheen nykyinen pää­mies
iyfrled Krupp.
Amerikkalainen oikeus tuomitsi hä­net
V. 1948 Nylhrenbergin oikeuSkuu-lustelussa.
12 vuodeksi vankilaan syy­tettyä,
orjatyövoiman Jtäytöstä so­dan
aikana. ^
Kolme ''vuotta sitä ennen: Yhdys­valtain
ipältoeuvonantaja Nyhrenber-g
in tribunaalissa sanoi, että Kruppit
— Alfrled ; & ^ h i ollessa välittö-imästi
vastuunalaisten joukossa:
: ". . . johtivat Saksan teollisuutta
scpimusten rikkomisessa .pitämällä
palvelu&sessa' orjatyövoimaa, Jota
hmikuteltliii Ja tuotettiin miltei kai­kista
Saksan ;miehitt&mlstä maista
j a pakoittamalla sotavangit valmis­tamaan
aseita ' j a ammuksia, joita
käytettihi hädän omia maitaan vas-
.taan." Hän' lisäsi:
" O n riittävästi todistusainehistoa,
että Kruiprpin huollettavana Ja p a l -
viÄuksessa he • olivat aliravittuja Ja
ylikuormitettuja ityöllä. että heitä
käytettihi väärin j a köhdeltito epä­inhimillisesti.
Vallatut ^ ; asiakirjat
osoittavat; että syyskuussa 1944
Krupp-}'hit3piäh palveluksessa oli 54,-
990 ulkomaalaista työläistä j a lfr,902
sotavankia."
. (Nyhretdbergin r tpdistusainehisto
paljasti ;v:f]9M;'Joitaikhi^ 3 ^
t ia K n i p p i n työhön pakoitettujen so­tavankien
kohtelusta. TäS^ on vain
yksi. Joka on otettu eräästä saksa­laisesta
raportista:' :
. "iNaeggerath kadun sotavankileiri
on kammottavassa kunnossa: (Miehet
elävät ,-tuhkavajoissa, käjrttämättö-missä
uuneissa J a itse valmistamissa
hökikeleissä. • ,Krupp < on vastuussa
ruokavarastoista!
•lÄäklkeistä Ja sidekankaista oli
n i in kova pVnitö. että' lääketieteelli­nen
a p i oli monissa - tapauksissa a i ­van
mahdotonta."
.Tämä osoittaa minkäHaineninles
AlHrted Krupp on.
Mutta amerikkalaiset ovat muutta­neet
mieltään. '
LänsirSaksab, amerikkalainen y l i -
komissioneri John McCIoy vapautti
Alfrled Knqipin. lEnemonänkin, Mc­CIoy
romuutti ipäätöksen. Jonka m u ­kaan.
Krupp menetti omaisuutensa.
iBdelleen on nyt paljastunut, että
V.
koko vanikilassaoloajan Kruppin kä­sissä
oli perheen liikeasiat osallistuen
hän .puheenjohtajana sääiinöllisim
kokouksim. ^
Tämä oli alkuvaihe Amerikan ny­kyiselle
hulluudelle^
•Näillä tOtmenpiteUlä Alfried K r u p -
pista tehtiin arvossa pidetty henkilö.
Hän oli vapaa mies j a vapaa nautti­maan
omaisuuksistaan. "
Häneen ei liitetty mitään häpeä-taihraa^
Ne rikokset, joista amerik­kalainen
syyttäjä puhui, pyyhittiin
pois. Tai n i i n amerikkalaiset luuli­vat.
^
iKrupp oli nyt ilmeisesti vapaa ot-itaafeseen
pcorihellikkeen huostaansa —
vaikka ei orjatyövoiman avulla —
vanhojen peiihetraditiojen mukaises-tL
Nämä traditiot ovat hyvin tun­nettuja.
Krupp tuOd keisaria. Krupp
tuki Hitleriä. ^
. Nyhrenbergin oikeuslaitoksen
1946 langettamassa tuomiossa meille
keinrottiin - miten -Krupp työskenteli
Hitlerhv. aseistuksen kasvattamiseksi
Ja toisen maailmansodan suunnitte­lemiseksi.
, , r ,
Meille- näytettiin miten Kruppit
tekivät enemmänkin. He eivät a i ­noastaan-
rikastuneet Hitlerin menes­tyksestä.
Samanmukaisesti Saksan
muiden kapitalistien kanssa, he te­kivät.
H i t l e r in menestyksen mahdol­liseksi.
Hän oli suuressa määrin hei­dän
luomuksensa.
He varasivat rahoja natsipuolueel­le.
Heidän Johtoktmtansa Jäsenistä
tuli natsipuolueen "asiantuntijoita".
IMutta V. .1951 Länsi-Saksassa ole­vat
amerikkalaiset eivät olleet>enää
huolissaan heistä. Epäilemättä he
muistivat Kruppia kumppanina voit-toatuottavissa
kansainvälisissä kar-telliso(
pimuksissa.
iöeidän hulluutensa kasvoi kuu­meen
lailla. He olivat Jo sitoneet
iBritannian Ja Ranslcan ekonomian
suunnitehnaansa — Joka on vaamasti
yhtä mieletön kuin Hitlerinkin sel­l
a i s e t — s o d a n aloittamiseksi Neu­vostoliittoa
vastaan Ja maailman val­loittamiseksi.
Nyt he haluavat sitoa
sjTttamään
liittolaisten
; Mutta haamu nousi
amerikkalaisia. Se oli
laki 27.
Taman lain alaisuudessa "kaikjri
jotka avustivat Kansallissosialistisen
(liatsi-) puolueen hyokkäyssuunni-itehnia"
kiellettiin omistamasta hiili-kaivoksia
j a terästeollisuuden perus-tuotantotehtalta.
Tästä haamusta oli päästävä, jos
mielittiin Kruppille antaa laillinai
ote. parheyhtyanassaän. Oli löydet­tävä
kemc miten voidaan "sivuuttrta"
Krupp k l v i i h i i l i - ja terästeolllsuudm
omistuksesta. . :
J a — uskoisitteko sitä? — liitto­laisten
ylikomissionen löysi ielnon.
neisvoteltuaän asiasta itse KniMilii
kanssa. - Tämä tuntuu uskomatto-malta,
mutta tahan mennessä OQ
us-kottava. etta amerikkalaiset voivit
syyllistyä miltei möim taliansa hui-;
Imm tekoon.
Täihan sisältyi vissi määrä vläc-kauttakin.
Kruppin "slvuuttamisetoi"
Kruppin laitos on jaettu neljäin
osaan — teräs, hiili, konerakennus ]a 1
muut osat jotka han pitää -hallus-saan.
Ensimmäiset kolme ryhmää
myiiidään. Myynnistä Krupp saa $801
miljoonaa käteismaksuna ja $3 mil­joonan
vuositulot voitto-osingoista.
Sellaisella rahamäärällä ja sellai­sella
tietomäärällä siitä miten asioi­ta
käsitellään pitaisi olla Kruppille
helppoa saada -haltuunsa ipeitelty
kontrolli Länsi-Saksan kivihiili- Ja
terästeollisuudessa. ,
(Amerikkalaiset 'ovat antaneet hä­nelle
miljoonansa takaisin siksi kun
he ovat nyt havainneet, että Kruppit
ovat loppujen lopuksi "sovinnollisia''
ja "säädyllisiä liikemiehiä". .
"Soviimollinen" Alfried Krupp ei
kuitenkaan saa miljooniaan ta&isln
antamatta vastapalKkioksi Jotakin.,
Te voitte sen helposti arvaita. Krup­pit
Ja heidän ystävänsä tekevät uu­delleen
Ruhrista r,uroopan suurim­man
arsenaalin.
Tässä sitä sitten ollaan. AmeriK-kalaiset
lahjovat saksalaisia räjäjt-tämään
meidät kaikki ilmaan.
Mutta Alfried Kruppin aivojen
taustalla oleva pelko on todellinen.
Sotarikolliset eivät ehkä voi pelastua
seuraavalla kerralla. ' v
•Amerikkalaisia sotarikollisia pitäia
varoittaa n y t— ei itsensä, vaan mei­dän
takiamme. Länsi-Saksassa M
suurta vastarintaa amerikkalaista
hulluutta kohti. -Niin pitäisi olla täfr"
säkin maassa. . t
Allah ja jänkir
Keski-Idän maissa j a pohJois-Af r i ­kassa
asuu islamilaisia, joita sanotaan
myös muhamettilaisiksi. Tämän lu-vtmlaskun
VV. 570—632 eli ylhäiseen
mekkalaiseen sukuun kuulunut kara-vaanikauppias
Muhammed,.joka noin
40 vuoden ikäisenä sanoi timteneen-sa
"sisäisen äänen" mikä 'kehoitti
häntä ryhtymään profeetaksi j a n s -
konpuhdistajaksi, kuten ^ t t e n tapah­tuikin.-
Muhammedin perusajatulcse-na
oli ykäjumalaisuus Ja vähitellen:
kiteytyi yleiseen tietoon, että "Allah
on yksi Ja Muhammed on hänen pro­feettansa!"
Tämä nykyisen islamilai­suuden
perusajatus, samoinkuin suuri
määrä mielikuvitusrikkaita. Jossakin
määrin aistillisuuteen taipuvia t a i -
J l e myös tiedämme, että työnantajapiireille ei olisi mikään niin mie­leistä
kuin saada kaK'OsteolIisuustyöläisten rivit hajalle j a työnanta­jain'"
hyvät miehet" union johtajiksi.
Tässä tilanteessa — ja silmälläpitäen esimerkiksi Ontarion met-sätyöläisten
äskeisiä kokemuksia — täkäläisten maanmiestemme vel­vollisuus
itseään j a omaisiaan kohtaan on osallistua näihin Labor
Templen avajaisjuhliin siinä mielessä, että oman henkilökohtaisen hu­vittelun
lisäksi he tekevät kaikkensa unionsa nykyisen ohjelman l u ­jittamiseksi
ja hajoitusvoimien torjumiseksi, huolimatta lainkaan s i i ­tä
minkä lipun varjossa hajoitustyötä tehdään.
Onnitellessamme M - M unionin paikallisosastoa No. 598 tämän
merkkitapauksen johdosta me keholtamme vielä uudelleen suomalaisia
kaivosteolllsuu-styöläisiä henkilökohtaisesti osallistumaan näihin suur­j
u h l i i n .
vaskuvitefania sekä suuri Joukko kai­kenlaisia
rukous-, ptditaus- j a siveys-sääntöjä
muodostaa lislamilaisten py­hän
kirjan. Koraanin sisällön.
Koraanissa sanotaan, että jokaisen
'®*uakollisen islamilaisen, orjia Ja i l ­man
seuralaista olevia naisia Ja köy­hiä
lukuunottamatta, on ainakin ker­ran
elinaikanaan täitävä pyhiinvael­lusmatka
Mekkiaan. Äskettäin oli t u ­hansia
islamilaisia kokoontunut Kes-'
ki-Idän maista Libanonta Beirut-ni­miseen
kaupUidciin siinä toivossa, että
saisivat ostamillaan ilmakyytilipuilla
Icyydin-Jiddaan, Mekan läheiseen 11-
mailupaikkaan. Tähän pyhiinvaelta­jien
runsauteen oli sjrynä kaksi seik­kaa.
Ensinnäkin se, että Saudi Ara­bian
kuningas Ibn Saud o l i peruutta­nut
sen veron, 52 dollaria päästä,
minfcä hän oU aikaisemmin lierinyt
uskonveljiltään. Jotka saapuivat py­hiinvaellusmatkalle
Mdikaan. Toi-
-seiksi,jse. etttä pyhiinvaellus alkoi-tänä
vuonna perjantaina (islamilaisten sa-battina)
Ja k a i k ld ne Jotka aloittivat
p y h l i n v a e l l u ^ n sinä perjantaina ovat
seitsenkertaisesti: siunatut j a ovat var­moja,
taivaaseen pää^stä.''
. Tämän esipuheen jälkeen voimme
takertua Jo .itse' asiaan.,: y » : ' ,
Kuten sanött^^^oli Beirutiin kerään­tynyt
• r tuban^ftain i pyhiinvaeltaja,
n i in -paljon, ettävheillä ei olhit m i ­tään
toiveita^ saada hyvissä ajoin 11-
makyytiä vMekluan;' Hmailulinjat
olivat myyneet ^enemmän'kyytllippu-ja
kuin ^kenivätpyl^iinvaeltajia kul­jettamaan.
Hädissään ilmailuherrat
kääntyivät Yhdysvaltain Libanonta
lähettilään puoleen, pyytäen häntä
auttamaan tavalla tai toisella. Lä­hettiläs
tiesi Jänkki-imperialfsmln
olevan huonoissa kirjoissa Keski-Idäs-sä.
vieläpä uskovaistenkin keskuudes­sa;
Hän älysi heti, eitä Jos Yhdys­valtain
toimesta kuljetettaisiin py­hiinvaeltajat
Mekkaan niin jänkki-imperialismta
osakkeet kohoaisivat
hjrvta huomattavalla tavalla islami­laisten
keskuudessa.
Niinpä lähettilfls toimitti asiasta p i ­kaisen
tiedon' ^i^ashingtoniin .ehdot­taen
nyhdyttdväksi pikaisita toimen-pH
«isiin Jibikkien mataeen kohenta­miseksi.^
ValtlcBQiteerinvirastossa kä­sitettiin
asia'myösL'ln ja komennettta
heti yhdysvaltalaiset transporttiko-neet,
<Jotka ovat olleet keskitettyinä
Wlesbadenissa Saksassa. Tripolissa ja
Pariisissa, lähtemään Beirutiin, Jon­ne
saapui tuossa tuokiossa 13 sututa
lentokonetta.
Viisi pährää myöhemmin olivat py­hiinvaeltajat
Mekassa. Kaikkiaan 3,-
763 Allahin palvelijaa oli kuljetettu
50 kerrallaan i » ln 800 mailin pituinen
matka Beh-utista pyhään kaupunkiin;
pyhiinvaeltajat olivat rukoilleet a-j
) u a Allahilta j a n i in A l l ah auttoi. To-sta
apu tuli vääräuskoisilta j a v i l p i l ­lisessä
mielessä — mutta se oli k u i -
tenl.«.n apua j a aikanaan. T i m e - l e h ti
sanoi sen vaikuttaneen tehokkaam­malla
tavalla parempien suhteiden ke­hittämiseen
islamilaisten keskuudessa
U S A i n suhteen kuin mikään muu Y h ­dysvaltain
• diplomatian teko Keski-
Idän seuduilla.
Olemme kertoneet tämän jutun siitä
syystä,. että -se olisi eshnerkktaä siitä
miten Yhdysvaltain diplomatia on v a l ­mis
käyttämään kaikkia mahdollisia
ketaoja saadakseen Yhdysvaltain i m ­perialismille
-paremman mataeen K e s -
ki-IdäSsä Ja -muuallakta maailmassa.
Sen Jälkeen kun edelläoleva oli k i r ­joitettu
sattui silmäämme toinenkin
jänkkidiplomatian yritys vaikuttaa
vähäisellä lahjomisella ihmisten mie­lipiteisiin.
Kysymys on Suomen A m ­mattiyhdistysten
Keskusliitolle (SAK)
tehdystä' tarjouksesta. Jonka S A K :n
työvaliokunta on hyväksynyt.
Yhdysvaltain työministeriö oli lä­hettänyt
S A K :lle kutsun lähettää
kaksi edustajaansa "tutustumaan Y ) i -
dysvaltaln työmarkkina-, sosiaalisiin
ja taloudellisiin oloihin. Toivomuk­sena
oli lausuttu, että toinen edusta­jista
olisi Joku S A K : n toimitsijoista
ja toinen metalliteollisuudessa työs­kentelevä
henkilö, joka Joutuu työs­sään
Jatkuvasti tekemisiin alan kysy­mysten
kanssa". Edustajat matkus­tavat
Yhdysvaltain työministeriön s t i ­pendiaatteina,
kertoo asiasta 6 A K :n
äänenkannattaja Palklcatyöläinen.
Näiksi huvhnatkaiUJoiksi Setä S a ­mulin
kustannulcella on valittu SA-K
: n toinen puheenjohtaja Eero A n t i ­kainen
Ja Imatran rautatehtaan pää­luottamusmies
Toivo Kosonen. AI"
kaisemmin olivat samantapaisella hu­vimatkalla
olleet SAK: n ensjnmäi-nen
puheenjohtaja Aku Sumu Ja
ruUisen kuuluisa sihteeri O. Lindblom.
•Kun he-pääsivät takaisin Suomeen
ylistivät he luonnollisestikin Setä Sa­multa
komentoa maasta taivaaseen^»
ovat osoittautuneet entistä luotetta-vimmiksi
Yhdysvaltain : imperialismin
edustajiksi ja asianajajiksi Suomen
aramattlyhdistysväen keskuudessa -
mikä on hyvin turmiollista Suomen
kansan Jäsen työväen etujen kannal­t
a katsoen,
Antitoaisen .ja Kososen huvimaöop
Jälkeen odotetaan heidänkin olevan
entista parempia Wall Streetin mie­hiä
ja puristavan kiroillen nyrkkiään
"inhaa itää kohden" - kuinkas mua-
,ten sitä saattaisikaan tehdä isäntien­sä
puolesta.
Setä Samulin hallitus käyttää tä­mäntapaisia
uskollisten palvelljainsa
lahjomiOTerietelmiä arvatenkin xm-denkta
maiden ammattiyhdisherroi-h
i n nähden. Muistammehan vanm
hyvin miten useita Englannin u n l O'
den pomoja oriJyöty ristareiksi kapi­talismille
tekemiensä palvelusten jon-dosta.
Valitettavasti YhdysvaUoisa
aniieta moisia titteleitä, mutta sie^
on rahaa Ja silla saa m a ^ " ^ " ^ / ^
vimatLut ja kaikenlaatuiset lahjat^
aikana. Suomessakin on edis^^
työväen pettämisen alaUa kun hpa^
sytään moisia ammattiybdistysva©
edustajain lahjomishommia ihan J ,
kisesti, ^.
Nämä kaksi esimerkkiä, yksi
vaeltajista ja toinen an>inattiyn«-
todisUvat meJlcet»
tysherroista. i,uu«w..»- —
WaU Streetta imperialismi
käyttää kaikenlaatuisia kamoja »oj;
katakseen maailman «n^ehpidej^
selleen Ja pyrkimyksilleen e d u D ^ ,
^ Perästä kuuluu sanoi torventcBj»