1955-09-01-06 |
Previous | 6 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siyii 4 ToiTrtaina, syyÄun 1^^^ 3955
i
ta.
11;
is?
vCanadalaliien nabten edn^
koaksen piätytiyä NeiiTOstoIJitou», sai ösalueen ''kaikkialla ystävyyttä
^JMt lämimä''kirjoittaa u^UnittmiEdnstaJto johtaja Edna Byerson, To-,
rontosta; Knvauua^^^^^i^ canadälaisen haisednstajiston - västaan-pttotilaftaiu
XenlnjBradin; iasem
Atomisähkövoitna
tulei^isuudessa, sanovat he
Vrot.BMSTOSllSli
MM
laen
mi
1
i i i
mm
l Canadalaisten kotien ruokalaskun
ripin 1 ^ miljoonaan dqllarJln.j
noin 40;prosenttia (dl 2/5 suur-fen
ketJulIlKkelden käsiin Ja loput 3/5
yksityisyrittäjien, rilln suurempien
;' leilin plenemjilen käsiin. ••/:•:•
^Huomattavin ruokatarvikkeiden ket-
Julllke on Loblaw Groccterias sillä se
myy, Ontarion 156 myymälästään
enemmän kuin mikään muu liike Ca-nadassa
—kaikkiaan-noin 220 fniljoo-nan
dollarin arvosta. I,oblawn huomattavin
kilpailija on Dominion ket-
Juillke, Jolla on 207 myymälää Ontariossa,
Quebecissa, New Brunswlcki8-
sa Ja Nova Scotlassa, Joissa myydään
kailjjdaan 157 miljoonan dollarin arvosta.
Seuraavalla, tilalla on Safe-
; way-yhtlö. Jolla on 139 myymälää
länsl-Cänadassa. Atlantic & Pacific
orij^taa 130 myymälää Ontariossa Ja
Quebecissa Ja Stelnberg 36 myymälää
Qu^ecissa.
KaHCkl nämä ketjulilkkeet taistele-vaji^
htäällä keskenään toinen toisiaan
vastaan Ja toisaalla pienyrittäjiä vastaani.
Tiedot osoittavat, että pienyrittäjät
ovat Joutuneet hiljalleen tappiolle
Ja kalkki merkit viittaavat siihen
että sama kehitys tulee yhä edelleen
Jatkumaan. Kahden suurimman liikkeen
— Loblav Ja Dominion — kesken
on käynnissä kiihkeä kllpaUu l i i ketuttavien
houkuttelemiscfksi. Kun
LobIaw rupesi arpomaan viisi Pontiac
autoa viikossa Ja 1,500 dollarin palkintoja
yms. niin Dominion-yhtiön oli
vastattava siihen tarjoamalla kahdentuhannen
dollarin palkintoja viikossa.
^-
:Nykyinen ruokatavarakaupan kehittyminen
osoittaa suurten "supermarket"
myymälöld«n pääsevän entistä
yleisemmiksi. Sillä esimeikiksi
bbmlnlon-yhtiöllä dli vuonna 1938
kaikkiaan 464 • myymälää. Joiden
myynnit olivat yhteensä 18 miljoonaa
dollaria. Kun.yhtiöllä oli viime vuonna
vain 207 myymälää, oli niiden yhteinen
myynti 140 miljoonaa. Kaikkien
muiden ketjulllkkeiden' todetaan
kehittyvän Ja keskittyvän samaan tapaan
"supermarkef-paikkoöiin.
'Sttomalaisia
iäsoittO'
1
lm
m
^\
m
k. Kaksinkertaistettu soittoaika yhdellä ÄÄNILEVYLLÄ
,"*on mahdollista uusilla 17 cm (7") levyillä, jotka pyörivät
* 45 kierrosta minuutissa.
V • Jokaisessa levyssä on 2 tavallista kappaletta kummallakin puo-lella,
yhteensä siis 4 kappaletta. ^
^ • Ääni on huomattavasti korkeampilaatuista kuin soitettaessa ta-
V vallisilla 78 kierroksen levyillä Ja äänentoisto on puhdas neulan- •
»M. rapinasta. Tämä Johtuu siitä, että nämä leyyt on valmistettu
f * . homogeenisesta plast-alneesta, vlnyllltistä sekä siltä, että niissä
.': on erittäin hieho ura.
S^» Vlnyliittl oh kulutusta kestävää, särkymätöntä ainetta. Joten
äänilevyjen ikä on pitkä. '
< • Näiden äänilevyjen säilytys vie vain murto-osan siitä säilytys-.
*^ tilasta, minkä tavalliset 78 kierroksen levyt vievät, sillä ne ovat
f-- pieniä Ja ohuita.
^ • Niitä voi soittaa automaattisella levyvalhtajalla.
• Rytmi neliapila pitkäsoitto-levyjä
HINTA $2.25 KPL.
^; (Ostajan maksettava lähetyskulut)
RN 4001
RN 4004
Vanha riimu, foksl. Metro-Tytöt
Jussista saan miehen armaan, foksl, Metro-Tytöt
Egon, tango, Metro-Tytöt
Italiassa, Italiassa, tango, Metro-Tytöt
Täysikuu, tango, Olavi Virta
.Älä. tyttöni itke! tango. Olavi Virta
Sokeripala, foksl, Olavi Virta
Sinun silmiesi tähden, foksl. Olavi Virta
• Triola pitkäsoitto-levyjä
HINTA $2.70 KPL. ^
(Ostajan maksUtava lähetyskulut)
NE 104
NE 107
NE 109
NE 111
NE 113
Kyllikki-valssl. Olavi Virta
Kuin Ennen, tango, Olavi Virta
Kuutämosuudelma, tango, Olavi Virta
Mua älä hylkää, Olavi Virta
Ramona valssi, Olavi Virta
. Lago Mägglore. tango, Olavi Virta
Kerro molle, jenkka, Jorma Ikävalko
Miksi näin? jenkka, Jorma Ikävalko
Merenkyntäjä Milcko Andersson, kansani. T. Rautavaara
Pariisi yöllä, valssi, Pihlajamaa
Unohtunut kltaravalssl, T. Rautavaara
__San Jorge, Walter ja Pihlajamaa
Viulun tenho, laulu. T. Rantavaara
Kukkia Vaarille, valssi, Kalevi Tanm
Petetyn ralli, jenkka, Jorma Ikävalko ^
Yölintu, valssi, Olavi Virta
.Kulkurien kuningas, foksl, T. Rautavaara
Rantalavan laulu, valssi. Veikko Tuomi
Päin seiniä, jenkka, Jorma Ikävalko
Kiitos kaikesta, tango, Veikko Tuomi
Hebinld; >- goomen valtuus-kunnan
saavuttua Geneven kon-ferebsslsta,
jossa — kuten ton-nettoa
— pohdittiin atomienergian
rauhanomaisia mahdolU-snoluia,
kääntyi ;skDL:n äänenkannattaja
Vapaa Bana valtuuskunnan
johtajan, prof. A. Laurl-lan.
sekä professorien Risto Niihin,
Sakari MnxtakalUon ja Pekka
Jauhon puoleen esittäen heille
seuraavat kysymyltset:
1. Mikä oli atomikonferenssista
saamanne yiclsvaikntelma?
2. llUkä crfi mielenkllhtpM^
Eityigkbhta oman erlkoisalan-ne
kannalta?
3. Miltä näyttävät meidän
maamme (Suomen) kannal-
, ta atomienergian rauhanomaisten
sovellutusteh mah-dollisuudet
Cfieneven könfe- .
renasin valossa? ^, '-^•>'--^
Frof. ERKKI A. LAURILA:
•Tttltä yleisvaikutelmaan tulee,
. uskoisin konferenssin presidentin
kiteyttäneen sen huomautukseensa,
että tällainen kansainvälinen .
konfnenssl^jossa osahottaJU^^
toisilleen: konkreettista sanottavaa,
oli huomattavasti onnlstu-
; neempt kansa,invällhen konferenssi
kuin jokin diplomaattinen
konferenssi. Edelleen haluaisin alleviivata
sitä erinmnaisen ystäväl- .
Iistä henkeä, jonka merkeissä konferenssi
sujui, ja kolmanneksi ti- :
lälsuus oli sellainen ydinttitltl-muksen
suurkatselmus, joka antoi
varsin selvän kuvan tämän alan
nykyise&tä tasosta ja samoin kuvan
siitä, että atomienergialla to-
: dellakin oh erittäin suuri. reaali- \
nen metkitys talouselämässä,
energiantuotossa Ja eri tutkimusaloilla.
Edelleen oli erittäin 'mielenkiintoista
todeta, että — kun .
- nyt ensi kertaa annettiin julkisuuteen
tuloksia eri puolilla maa-.
ilmaa suoritetuista tutkimuksista
— tulokislin pääsemiseksi käytetyt
menetelmät saattoivat useinkin
öUa erilaisia, mutta lopputu-
' lokset sensijaan olivat hämmästyttävässä
määrin yhtäpitäviä."
"Mitä yksityiskohtiin tulee, • sanoisin,
ettei konferenssissa — tieteellisessä
mielessä ottaen — tuotu esiin
mitään mullistavasti uutta, koska kaikesta
huolimatta alan kehitystä .voi
kirjallisuudestakin seurata:. Chkä metr
kittävimmäksl vaikutelmaksi tässä
suhteessa Jäi se, että atomienergian
merkitys voimataloudessa on paljon
tärkeämpi kuin mitä mainitun kir-
Jallisuuden perusteella olisi osannut
odottaa. Toisin sanoen, ydlneniergia
on lopultakin paljon tadoulellisem-paq
kuin mitä yleensä luullaan. Ja ne
alimmat kustannusarviot, mitä Julkisuudessa
on esitetty,, näyttävät todel-
Iskin olevan paikkansapitäviä. Atomienergia
on voimantuotannossa Jo
tälläkin hetkellä täysin vakavasti
otettava tekijä saati sitten lähivuosien
kuluessa."
"Suurimmissa tällä hetkellä käyn-nisjä
ölevisra atomivoimalaitoksissa
saadaan sähköenergiaa nimittäin n.
10,000 kilowattituhtia kilosta luonnonuraania,
mutta jo seuraavan kehitysvaiheen
laitoksissa päästään n.
100,000 kWh: n tulokseen samalla
tiiäärällä luonnonuraania, ja kun siirrytään
ris. tupttcreaktoreihin, .varsinkin
•'fa£t-bre£der"-tyyppisiin, joiden
toiminta pohjautuu niinkutsuttujen
i-opelden neutronien hyväksikäyttöön
— näitä on jg kokeilumielessä Ja pienehkössä
mittakaavassa rakennettukin
— voidaan laskea; päästävän n.
1,000,000 kWh:n tulokseen edelleenkin
yhdestä ^kilosta • luonnonuraania.
Asianlaita' ori nimittäin siten, että
kun nykyiset reaktorit pystyvät käyttämään
vain n. • 0.7% luonnonuraanista
hyväksi, kykenevät uusimmat
tuottoreaktorit toimiessaan muuttamaan
suurimman osan jääiinöksestäT
kin hälkaisukelpoiseksi, • mikä luonnollisesti
merkitsee atomlvoimalaitok-senih(>'
ötysuhteen merkittävää paran-tumista.
Näiden "fast-breeder'Vreak-töreiden
'voidaan odottaa Ilmestyvän
käyt^iön teollisuusmittakaävassa lähimmän
5—10vuoden kuluessa." ;
"Mitä tulee atomienergian sovellu
luksiin oman maamme kaimalta, on
sitä jo — radioaktiivisten.isotooppien
muodossa — Joltakin aikoja käytetty
hyväksi lääketieteessä. Tämä kehityssuunta
tulee luonnollisesti jatkumaan
ja laajenemaan. Mitä sitten - tulee
muihin, koko kansantalouden kannalta
tärkeimpiin käyttömuotothih. on
ensimmäisellä sijalla sähkövoiman-tuotanto.
MeUlähän tulee suhteellisen
läheisessä tulevaisuudessa vastaan
ajankohta, jolloin veslvolmava-ramme
pn rakennettu "loppmm", ja
jo ennen tätä saattaa käydä niin,
että atomisälikövoiman kehittämiskustannukset
jäävät alle vesivoiman
kustannusten, jollain tietenkin on
taloudellisesti kannattavampaa jättää
loppuosa vesivoimasta rakentamatta
ja siirtyä yälittömästi käyttämään
atomivoimaa. Silti on selVSä.
että meidän kannatta^ odottaa, kunnes
suuremmat maat ovat maksaneet
laskut tämän alan "lastentaudeista"
Ju välttyä näin heittämästä varoja
hukkaan kalliisiin ja malulolllscsti
epäonnistuviih kokeiluihin."
" Vleisvitikolelmaksi omalta fcob -
daltani jäi. että konferena^ oli
kovin suori — haluaisinpa miltei
sanoa: hieman liian snori. Eri
aloja oU edustettona niin saari
määrä, ettei parhaalla tabdolla-
: fcaan kyennyt searaamaan kaikkea
sitä mielenkiintoista, mitä
siellä olisi ollut tarjolla; syynä
tähän oli tietysti se, että eri alojen
saavutoksia esiteltiin saman-alkaisestl
eri paikoissa. — Myön-'
teinen panos oU silti erittäin
mieienkUntcrinen ' varsinkin slkä-
11, että vaikka eri poolilla maailmaa
oli — osittain eri teitäkin —
pyritty samoihin päämääriin, olivat
lopputolökset koitenkln miltei
tarkalleen samat, ja tämä tie-;
tenkih ahtaa habmattayan yar-
' muuden siltä, että saavutetut johtopäätökset
ovat todella; paikkän-sapitäyiä.
Näyttelyistä on myös
sanottavana yksinomaan myönteistä.
NUtä oli sijoitettu kolmeen
eri rakennukseen,, joista yksi,
suurehko näyttelyhalli, vastasi
kooltaan suunnilleen meidän Messuhalliamme,
toinen iiäytitely bli
sijoitettu entiseen Kansainliiton
palatsiinpa kolmas, amerikkalaisten
Järjestämä, sijaitsi yilmemai-nitun
vieressä. Kaikki kolme olivat
poikkeuksetta tutustumisen
arvoisia."
:: "Eräänä kiintoisimmista; yksltyis-seikoista
voin mainita, että suomalaisella
miehellä — Imatran Voima Oy:n
toimitusjohtaja Heikki Lehtosella —
cli tilaisuus sekä pysäyttää että käjm-nlstää
ydinreaktori. Tapaus oli sikäli
historiallinen, että runsaat kymme-
IIen .vuotta senjälkeen, kun ensimmäiset
ydtoreaktorit käynnistettiin, tulimme
mekin näissä meikeissä mukaan".
"Täs^hän tulikin oikeastaan . samalla
alustavasti vastattua kolmanteen
kysymykseenne. Asla on nfanlt-tä
In siten, että meillä Suomessa ollaan
fiiivah lilan suuressa määrin, jättäydytty
seuraamaan kehitystä sivultapäin
sensijaan, fttä olisi aktiivisemmin
edes P3rritty käyttämään hy-
•väksl inuualla maailmassa tapal^tu-neen
kehityksen tliloksia. Muualla
tunnutaan atomienergian suhteea jo
oltavan sangen varmoja, mutta meillä
näyttävät epäilykset vielä ol«rap
kovin suuret. Mitä vpimaialtosraii?n-r.
uksiin tulee, on ilmeistä, että atomivoima
lähivuosina sivuuttaa—: tai
oikeammin ahttaa — vesivoiman kus-r
tannukset. Meidän olisi toki mahdollisimman
ajoissa oltava tuossa työssä
mlikana." ..'• •
"Tämä taas; edellyttää ennen muuta
koulutettua henkilökuntaa,; jotai
koulutuskysymyksen ratkaisu orirtäh-cäkseni
meidän maamme kannalta
kysymys numero yksi. Kaiken kaikkiaan
niiden tietojen valossa, joita
Geneve tarjosi,' ovat myös meidän
maamme mahdollisuudet atomivoiman
hyväksikäytössä joka suhteessa
lupaavia; taloudellisesti atöinlvöiina
tulee ilmeisestUun olemaan kannattava
siinä vaiheessa, jolloin me "pääsemme
matkaan'^; mitä itse polttoaineen
— siis etupäässä uraanin ja thö-rlumln
— esiintymiseen meidän vuo-riperässämme
tulee,, pn meillä jopa
pääkaupunkimme kallioperässä vanhastaan
tunnettuja löydöksiä, mutta
kun näiden pitoisuuksia el ple vleiä
ennätetty tutkia, ei tästä ^ l ä s t a voida
vielä sariöä mitään-varmaa; R l -
kaistuskelpolsen uraanimalmln löytämistä
Suomesta ei voida pitää aulakaan
mahdottomana." i
"Toinen asia on sitten, että perustamiskustannukset
merkitsevät ato-mlvolmalaltosten
kohdalta pialjon
Q-.uomattavampaa menoerää . kuin
käyttökustannukset; uraanin hinta €i
nimittäin enää nykyisin eroa sanot-tavastlkaan
fossiilisten polttoaineiden
hinnasta, mitä kummastakin saatavaan
sähköenergiaan määrään tulee.
Ratkaisevin tekijä onkin näinollen
nähdäkseni eri maissa vallitseva
korkokanta, joka näin pääsee vaikut-tamaan
suuresti atomivoiman kan-rattavuuskysymykseen.
Emme siis voi
esim. käjrttää välittömästi arvioinneissa
sellaisenaan sanokaamme
Amerikassa kalkyloituja ätoimsähkön
kilowattltuntihintoja, . koska siellä
korkokanta on alhaisempi kuin meillä.
Tämä näkökohta kannattaa pitää
aina mielessä, kun kysymykseen tulee
atomivoiman käytön kannattavuus."
rohUiom.is enropacom, Os» oäfs^
lä Vbidaao joEsslUn midessä lolu^
ns. hivenaineisiin, toisia näistä on
käytetty tisällisesti, loisia taas
säteUyttämään sairastbnelta elimistön
osia nlkoapäin." .
"Oman maamme — j a oman erikoisalani
— kalinalta pitäisin tärkeimpänä,
että; maahamme saataisiin
kolxtltti- tai caesiumkanuunoita,. Joiden
avulla voitaisiin entistä menes-tyksellisemmin
hoitaa: syöpää. Yleisesti
katsoen., olisi toas käsittääkseni
tärkeintä koko maamme kiinalta,
että meillä saataisiin riittävä määrä
erikoismlehiä koulutetuiksi atomienergia-
alalle. Kehityksen nopeus
atomialalla on tällä hetkellä UmeiT
sestikin niin suuri, että Juuri tässä
erikoisasiantuntijoiden koulutusky-myksessä
olisi nähdäkseni valtion mitä
pikimmin tultava apuxm Ja ryhdyttävä
rahallisesti tukemaan tämän-suimtaista
koulutustoimintaa. Miehiä
tarvitaan nimittäin paljon, jos äto-ihienei^
an eri SoyeUutuksla ryhdytään
toteuttamaan meilläkin siinä sa-massa
— suuressa — mittakaavassa
kuin muissakin msilssa."
liiltsm fc^
BeMnU. (VS> Synaytnmaassaan
'.-ieraJJemassa oUut m s . AOi Pajunen
Port Arthurista. Canadasta. pistäytyi
X^ehdjjstötalossa ja lahjoitti Kulttuuritalon
tukirahastoon 1,500 mk. Hän
cn cllut Canadassa viimeiset 30 vuotta
ja tääUä käydessään oli kiinnostunut
maamme työväenliikkeen toimintaan
Ja sen saavutuksiin. Kiitämme
lahjoituksesta ja toivotamme lahjoittajalle
hyvää kotimatkaa..
sii
Prof. PEKKA JAUHO:
• "Yleis^raikatelma konferenssista
luonnehdittiin fcäslttääkseid
jiarliaiten eräässä; lopettajaisqpii-.
. heenvaörossa^ jossa todettiin konr
ferehissin - olleen fcidconalsandes-;
saan mitä llahdattavimman bsol-
'. toksen Jiansalnvälisestä yhteis-:
työstä. Mittasuhteiltaan Geneven
konferenssi olikin kaiketi
sudrih tIeteeUihen kokous, mitä
millpinkaan aikaisemmid on pi>-
detty; olihan valtuatettaja mukana
kahdeksisensataa, havainnoitsijoita
ja vastaavia parisentohat- ;
ta. ja lehtlmiehläkin tnhatkanta.
kbnf erensjsin julkaisutoiminta
käsittää .n. 16,000 sivua, mikä se-
- Un ^taa hyvän kovan snorite-tun
työn laajuudesta; kaikki jul- .
kaisot tallaan lisäksi painamaan
neljällä kielellä; NomerpUla edelleen
jiuhuakseni — konferenssin
kestäessä näitä julkaisuja jaettiin
eri kielillä 200 tonnia; teknillisiä
selostuksia ja raportteja jätettiin
kbhferenssille toista tahatta, joista
istunnoissa esitettiin suolllsesti
n. 450.'Haomioon on tietenkin tbi-saalta
otettava myös, että kysymyksessä
oU kjrnimehen vuotta •
kestäneen kansainvälisen. tieteellisen
työn-"tilannekatsaus", joien ;
onhan aineistoa ehtinyt keräytyä-kih
tuossa ajassa."
"Mielenkiintoisista yksityiskohdista
puheenollen öliii erikoisen kiinnostu-rut
eri maissa kehitetyistä reaktorityypeistä
ja'hiiden teknillisistä ominaisuuksista
sekä mittaustuloksista,
jotka pääasiassa vasta nyt päästettiin
jiilkisuuteen. Viimemainitut, Joitä oli
suoritettu pääasiassa neljässä maassa,
nimittäin Englannissa, •'Ylhdysval-loissa,
Neuvostoliitossa ja (Ranskassa,
olivat.toisiinsa verrattuina hämmästyttävän
yhtäpitäviä. Päämielenkiinto
näyttää muuten kaikkialla suuntautuvan
juuri atomienergian voima-taloudelliseen
puoleen."
•'Oman maamme oloja, ajatellen
uskoisin ensinnäkin, että lääketie-ssä
; käytettyjen radioaktiivisten
isotooppien käyttö tulee nykyfeestään
paljon laajenemaan. Mitä teollisuuteen
tulee, katsoisin, ettei meillä käyr
tetä hyväksi kuin aivan vähäisessä
määrin niitä mahdollisuuksia, mitä
atomitleteen nykyinen taso pystyy
tMTJdamaan Ja, toivoisin, että varsinkin
tässä suhteessa meillä muututtaisiin
enemmän "atomiystävällisik-sl".
Tärkein meilläkin on luonnollisesti
atomienergian voimataloudelli-nen
puoli.— kuh vesivoimat on lop-puunkäytetty,
on pakko sUrl^rä ato-mivoimalaitoksiin,
ellei haluta siiityä
fossiilisia polttoaineita käyttävita
höyryvoimalaitoksiin. Todettakoon,
että - ainakin englantilaisten aivion
Kiukaan lähimmän vuostkymihenen
kuluessa atpmivolmalaltosten kustannukset
putoavat alle lämi3öyoima-ase-mien
kustannusten, ja talloinhan rat-kalsii
meilläkin kallistuu ilman muu^
ta • atomivoimalaitosten hyväksi. Tällä
hetkellä vUmemainitut ovat käyttökustannuksiltaan
kuitenkin -vielä hieman
kalliimpia kuin lämpövolmalal-tokset."
10,0lfpij(Kin^
WadiInjgton. — Yhdysvaltain kaup-paministeriön
julkaisemat' tiedot
osoittavat yhdysvaltalaisten kapitalistien
ulkomaille tekemien sijoitusten
lisääntyneen viime vuonna lättes 3,000
miljoonalla dollarilla eli miltei 13 prosentilla,
ollen kaikkiaan noin 25.500
miljoonaa dollaria viime vuoden lopulla.
Canadaan tdxdyt yksityiset sijoitukset
lisääntyivät vuoden kuluessa
noin 700 miljoonalla dollarilla. Tässä'
suhteessa on kuitenkin otettava huomioon,
että .mainittuihin."yfcsityisiih
sijoituksiin" eivät sisälly sen paremmin
Canadan kuin muidenkaan maiden
•bondit ynnä muut. arvopaperit.
Canada on yhä eddleen tärkein ja
suurin uaAm kapitalistien pääomien
sijoituspaikka sillä vuoden 1954 lopulla
nousivat mainitut "yksltyissijoi-tukset"
Canadassa miltei 6,000 miljoonaan
dollariin, ollen 22 pros. jänkkl-kapitalistlen
ulkomaisista sijoituksista.
Kun tähän summaan lisähän
vielä yhdysvaltalaisten 3.750 miljoonan
dollarin arvoiset arvc^aperit, kohoavat
Jänkkien sijoitukset Canadassa
9,750 miljoonaan eli miltei 10,000 miljoonaan
dollariin.
Samaan aikaan kuin ITSArn sijoitukset
Canadassa ovat osoittaneet valtavaa
lisääntymistä sitteri ensimmäisen
maailmansodan päättymisen ovat
brittiläisten sijoitukset vähentyneet
Jatkuvasti. miltei vastaavassa määrässä.
Se merkitsee, sitä, että brittiläiset
imperialistit oyat. mehettänieet
entisen herruusasemansa Canadan taloudelliseen
asemaan yhdysvaltalai
sille imperialisteille.
Rauhanneuvosfo
kehoittaa keräämään
nimiä
TOfonfo; Tähänastiset saavutuk*
set osoittavat/ että rauhanomainen
rinnäkkainolo on saavutettavissa, sanoi
tri Endicott elokuun 20. pnä. täällä
'liidetyssä kansallisen rairbanneu-yostön
kokouksessa, johon osallistui
SO edustajaa.
.Äsloettäin Helsingissä pidett7 maailman
rauhankokous totesi tämän ja
N4U«to]aiiii!i
Jäämeren wt
aiMcOfik... Ve
rinaluslääiteenu
toJiitosta eteläise:
snlstelexnaan sinz
ilmoittaa Tass.
cn valmis ottamaa
dysvaltain tai mi
kunnilta. Jotka ov
la.
s&nialla se päätti horjumatta jatkaa
kamppailua siihen «anitVj^. kuxmes tyydyttävään
sopimukseen on päästy, sa-coi
tri Endicott. Hän sanoi edelleen,
että yleinen mielipide on saatava kyllin
voimäJ^asti esille. Jotta saadaan
aikaan sovinto kolmessa pääkysiymyk-aseistarilsuminen,
' fhiropan
KIVELÄ BAKERY
Meiltä saatte maukkaimmat
leivokset . . \ .
HYVÄ RUISLEIPÄ
Puh. 5-6233 111 Secord St.
Fort Arthur ' Ontario
tavaraa
HARDWARE LTD.
PUHELIN 4-3508
10 Cumberland St. Ny
Port Arthur* Ontario
Prof. SAKARI MUSTAKALLIO:
"Mielestäni Geneven ätomivol-makonferenssi
oli erinomaisen vakuuttava.
osoitus siitä, että atomivoimalla
tulee jo aivan lähitulevaisuudessa
olemaan varsin
merkittävä osuus maailman energiataloudessa.
Myös lääketieteen
alalla sen merkitys näyttää ole-ran
jatkm-asti lisääntymässä. —
Mitä tulee erikoisesti oman alani
kysymyksiin, katsoisin ehkä
mielenkiintDisImmlksi konferenssissa
esitellyiksi erikoisiuloksiksi
ne, mitä on saatu sellaisten alku- .
aineiden radioaktiivisten isotooppien
lääketieteellisestä käytöstä,
joita ei radioaktiivisina ole aikaisemmin
kokeiltu. Tällaisista aineista
. mainittakoon eritykestl
boori, stronllum, iFanta, thullum.
Kahvin <käyttö on
lisääntynyt USA:ssa
^asliington.' — Tilastot osoittavat,
että kahvin kulutus on viime a&oina
lisääntynyt; joskaan se el vielä ole
kohonnut siihen määrään kuin se oli
ennen kahvin hintojen simrta nousua.
rn
TILATKAA
FRANCIS
KLEAN KOAL"
KIVIHIILTÄ
Dial 5-7394
Kuukausimaksut .
Järjestetyn
Lumber Co. Ltd.
99 s. Cumberland Street
Port Arthur Ontario
on • • •
JL. Tekin voitte liittyä
OSUUSLIIKKEESEEN
ja olla Icansan mukana!
Tehkää ostoksenne . . .
International
176 s. ALGOMA ST. PORT ABTHUB. ONTABIO
turvallisuiis ja s?^sfl]fli^n '"''"<tft''*'^
min vaaran poistaminen, sekä jäiml-tyksen
poistaminen kaukoidässä.
Neuvoston kokouksessa puhui mm.
pastori I>. C. Candy Torontosta, Joka
Oi-alUstui Helsingin kokoukseen (huomioitsijana.
Hän kiitti Helsingin ihmisiä
ystävällisyydestä Ja sanoi tun-
'teneensa itsensä osaksi rauhankokoukseen
osallistujista, huolimatta
monista erimieUsyyksistä. On mahdotonta
sekaantua 68 maan ihmisiin,
ellei myöskään^ luovu Joistakin omista
mieUpiteistään", sanoi hän.
Kokouksessa todettiin Canad^ta
kerätyn noin 100,000 allekirjoitusta
atomisotavastaiseen .vetoomUkseeiL
Kun tämä on vasta pieni osa niistä
c&nadalaisista. Jotka ovat ratihan
karmalla,^ päätti kokous tehostaa a l lekirjoitusten
keräyskampanjaa kaikkialla
Canadassa.
T I L A T K A A V A P A U S!
W I U
& P
Asiamjajat
Noi
62 Governt
Kirkland Lak(
Northlai
& Ston
Paikallista ja
rahti;
P A K A '
PUHEL]
Broadmy
TUnmins
KUULUISIA
KÄÄNNÖSROM/
KIRIAKAUPASS
VOITTOISA SYDÄN
I J L O Y D C . DOUGIiASIN uusi, herkkä romai
309 SIVUA HIOT
Syksyn ensimmäinen myrsky toi Hannah Parmaleen
heeseen. Myöhemmin Marcia usein Ihmetteli, miten h
kaan tulleet toimeen ilman (häntä. Wardit olivat erinor
Ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahla saadakseer
selvyyttä Jä Järjestystö. Eikä kysymys ollut vain taloi
ja raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon
- - elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön.
Itseensä. ^'."'•'v'-. •
FRANK G. SLAUGHTER: V
HELLÄT KÄDET
319 SIVUA .;, i . HINT
Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääkärirbmaanin p
naisuudet, mutta se on samalla intohimoinen rakkausd
jois-Anaerlkan etelävaltioista. V
• AliAN PATON:
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSK
286 SIVUA HINT.
Alan Paton tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITE
TETTU MAA, Jolla hän vähässä ajassa loi maailma
Patonin toinen romaani LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄfi
lukijansa yhtä rväkevästi Ja ehdottomasti. Rakenteensi
dessa ja teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjän
Kehyksenä on Jälleen Etelä-Afrikka, mutta tällä ker
on valkoisen miehen tragedia. Nuori polllsiluutnantti,
/ peän buurisuvun Jäsen, r£kkoo maan ankarinta ja leppji
lakia, jonka mukaan valkoisen miehen suhde värillisi
rangaistaan Julistamalla paimaan sekä isyylllnen itse että
sukunsa..
Lumoava ranskalainen rakkausromaani
VIIMEINEN SUUDELMA -
KIRJ. ALPHONSE DAUDET
230 SIVUA HINT,
Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden s
tareihin. Jonka taide on valloittanut Ja yhä valloitta
kautta maailman. "Viimelneri suudelma", Daudefn pää
kuttavan herkästi, sjelukkaastl Ja samalla Johdonmukaisc
• tarina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta"; Ja rakkau<
nielevästä Intohimosta.
HELEN D. BOYLSTON: '
^ CAROLA 'raiATTERrrYTTÖ
. 192 SIVUA HINTy^
Helen D. Boylston on saavuttanut maaihnankuuluisuud
hoitajien elämää kuvailevilla HELENA-khrJoillaari. Nyt
nan ystävätsaavat tlläisutRleri tutustua kirjailijan toiseen
sankarittareen Carola Pageen. Carola: on teatterikärpäs
nuori tyttö. Josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttel
TAYLOR CALDWELL:
VAPAUDEN MIEKKA
349 SIVUA HINTA
"Vapauden ihleJdka" ori uuisl erinomainen näyte Cäld'
kansatempaavastakertomustekhllkasta, elegantista tyylisi
llsesta tyyppikuvauksesta. Kirjailija vie siinä lukijansa
aikaiseen Ranskaan, seih taisteluihin. Juonitteluihin Jä jä
dessä vertaansa hakeviin seikkailuihin, joita punoo tolsii
vasti kuvattu rakkaustarina.
• RAKETTI SARJAN ROMAANIT
HUIMAA JÄNNITYSTÄ
JACK VANCE:
172 SIVUA
AVARUUDEN ROSVOT
Tieteellinen seikkailuromaani
HINTA
ARTHUR C. CLARKE: '
ILMOJEN SAARET
Merkillisiä sefickalluja. — Tieteellinen seildcallurom:
164 SIVUA HINTA
ROBERT A, HEINLEIN:
RAKETTILAIVAN KADETTI
Tieteellinen seikkailuromaani — SeiUkalluJa tulevaisin
213 SIVUA . HINTA i
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. L
BOX 69 " SUDBUI
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 1, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1955-09-01 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus550901 |
Description
| Title | 1955-09-01-06 |
| OCR text |
Siyii 4 ToiTrtaina, syyÄun 1^^^ 3955
i
ta.
11;
is?
vCanadalaliien nabten edn^
koaksen piätytiyä NeiiTOstoIJitou», sai ösalueen ''kaikkialla ystävyyttä
^JMt lämimä''kirjoittaa u^UnittmiEdnstaJto johtaja Edna Byerson, To-,
rontosta; Knvauua^^^^^i^ canadälaisen haisednstajiston - västaan-pttotilaftaiu
XenlnjBradin; iasem
Atomisähkövoitna
tulei^isuudessa, sanovat he
Vrot.BMSTOSllSli
MM
laen
mi
1
i i i
mm
l Canadalaisten kotien ruokalaskun
ripin 1 ^ miljoonaan dqllarJln.j
noin 40;prosenttia (dl 2/5 suur-fen
ketJulIlKkelden käsiin Ja loput 3/5
yksityisyrittäjien, rilln suurempien
;' leilin plenemjilen käsiin. ••/:•:•
^Huomattavin ruokatarvikkeiden ket-
Julllke on Loblaw Groccterias sillä se
myy, Ontarion 156 myymälästään
enemmän kuin mikään muu liike Ca-nadassa
—kaikkiaan-noin 220 fniljoo-nan
dollarin arvosta. I,oblawn huomattavin
kilpailija on Dominion ket-
Juillke, Jolla on 207 myymälää Ontariossa,
Quebecissa, New Brunswlcki8-
sa Ja Nova Scotlassa, Joissa myydään
kailjjdaan 157 miljoonan dollarin arvosta.
Seuraavalla, tilalla on Safe-
; way-yhtlö. Jolla on 139 myymälää
länsl-Cänadassa. Atlantic & Pacific
orij^taa 130 myymälää Ontariossa Ja
Quebecissa Ja Stelnberg 36 myymälää
Qu^ecissa.
KaHCkl nämä ketjulilkkeet taistele-vaji^
htäällä keskenään toinen toisiaan
vastaan Ja toisaalla pienyrittäjiä vastaani.
Tiedot osoittavat, että pienyrittäjät
ovat Joutuneet hiljalleen tappiolle
Ja kalkki merkit viittaavat siihen
että sama kehitys tulee yhä edelleen
Jatkumaan. Kahden suurimman liikkeen
— Loblav Ja Dominion — kesken
on käynnissä kiihkeä kllpaUu l i i ketuttavien
houkuttelemiscfksi. Kun
LobIaw rupesi arpomaan viisi Pontiac
autoa viikossa Ja 1,500 dollarin palkintoja
yms. niin Dominion-yhtiön oli
vastattava siihen tarjoamalla kahdentuhannen
dollarin palkintoja viikossa.
^-
:Nykyinen ruokatavarakaupan kehittyminen
osoittaa suurten "supermarket"
myymälöld«n pääsevän entistä
yleisemmiksi. Sillä esimeikiksi
bbmlnlon-yhtiöllä dli vuonna 1938
kaikkiaan 464 • myymälää. Joiden
myynnit olivat yhteensä 18 miljoonaa
dollaria. Kun.yhtiöllä oli viime vuonna
vain 207 myymälää, oli niiden yhteinen
myynti 140 miljoonaa. Kaikkien
muiden ketjulllkkeiden' todetaan
kehittyvän Ja keskittyvän samaan tapaan
"supermarkef-paikkoöiin.
'Sttomalaisia
iäsoittO'
1
lm
m
^\
m
k. Kaksinkertaistettu soittoaika yhdellä ÄÄNILEVYLLÄ
,"*on mahdollista uusilla 17 cm (7") levyillä, jotka pyörivät
* 45 kierrosta minuutissa.
V • Jokaisessa levyssä on 2 tavallista kappaletta kummallakin puo-lella,
yhteensä siis 4 kappaletta. ^
^ • Ääni on huomattavasti korkeampilaatuista kuin soitettaessa ta-
V vallisilla 78 kierroksen levyillä Ja äänentoisto on puhdas neulan- •
»M. rapinasta. Tämä Johtuu siitä, että nämä leyyt on valmistettu
f * . homogeenisesta plast-alneesta, vlnyllltistä sekä siltä, että niissä
.': on erittäin hieho ura.
S^» Vlnyliittl oh kulutusta kestävää, särkymätöntä ainetta. Joten
äänilevyjen ikä on pitkä. '
< • Näiden äänilevyjen säilytys vie vain murto-osan siitä säilytys-.
*^ tilasta, minkä tavalliset 78 kierroksen levyt vievät, sillä ne ovat
f-- pieniä Ja ohuita.
^ • Niitä voi soittaa automaattisella levyvalhtajalla.
• Rytmi neliapila pitkäsoitto-levyjä
HINTA $2.25 KPL.
^; (Ostajan maksettava lähetyskulut)
RN 4001
RN 4004
Vanha riimu, foksl. Metro-Tytöt
Jussista saan miehen armaan, foksl, Metro-Tytöt
Egon, tango, Metro-Tytöt
Italiassa, Italiassa, tango, Metro-Tytöt
Täysikuu, tango, Olavi Virta
.Älä. tyttöni itke! tango. Olavi Virta
Sokeripala, foksl, Olavi Virta
Sinun silmiesi tähden, foksl. Olavi Virta
• Triola pitkäsoitto-levyjä
HINTA $2.70 KPL. ^
(Ostajan maksUtava lähetyskulut)
NE 104
NE 107
NE 109
NE 111
NE 113
Kyllikki-valssl. Olavi Virta
Kuin Ennen, tango, Olavi Virta
Kuutämosuudelma, tango, Olavi Virta
Mua älä hylkää, Olavi Virta
Ramona valssi, Olavi Virta
. Lago Mägglore. tango, Olavi Virta
Kerro molle, jenkka, Jorma Ikävalko
Miksi näin? jenkka, Jorma Ikävalko
Merenkyntäjä Milcko Andersson, kansani. T. Rautavaara
Pariisi yöllä, valssi, Pihlajamaa
Unohtunut kltaravalssl, T. Rautavaara
__San Jorge, Walter ja Pihlajamaa
Viulun tenho, laulu. T. Rantavaara
Kukkia Vaarille, valssi, Kalevi Tanm
Petetyn ralli, jenkka, Jorma Ikävalko ^
Yölintu, valssi, Olavi Virta
.Kulkurien kuningas, foksl, T. Rautavaara
Rantalavan laulu, valssi. Veikko Tuomi
Päin seiniä, jenkka, Jorma Ikävalko
Kiitos kaikesta, tango, Veikko Tuomi
Hebinld; >- goomen valtuus-kunnan
saavuttua Geneven kon-ferebsslsta,
jossa — kuten ton-nettoa
— pohdittiin atomienergian
rauhanomaisia mahdolU-snoluia,
kääntyi ;skDL:n äänenkannattaja
Vapaa Bana valtuuskunnan
johtajan, prof. A. Laurl-lan.
sekä professorien Risto Niihin,
Sakari MnxtakalUon ja Pekka
Jauhon puoleen esittäen heille
seuraavat kysymyltset:
1. Mikä oli atomikonferenssista
saamanne yiclsvaikntelma?
2. llUkä crfi mielenkllhtpM^
Eityigkbhta oman erlkoisalan-ne
kannalta?
3. Miltä näyttävät meidän
maamme (Suomen) kannal-
, ta atomienergian rauhanomaisten
sovellutusteh mah-dollisuudet
Cfieneven könfe- .
renasin valossa? ^, '-^•>'--^
Frof. ERKKI A. LAURILA:
•Tttltä yleisvaikutelmaan tulee,
. uskoisin konferenssin presidentin
kiteyttäneen sen huomautukseensa,
että tällainen kansainvälinen .
konfnenssl^jossa osahottaJU^^
toisilleen: konkreettista sanottavaa,
oli huomattavasti onnlstu-
; neempt kansa,invällhen konferenssi
kuin jokin diplomaattinen
konferenssi. Edelleen haluaisin alleviivata
sitä erinmnaisen ystäväl- .
Iistä henkeä, jonka merkeissä konferenssi
sujui, ja kolmanneksi ti- :
lälsuus oli sellainen ydinttitltl-muksen
suurkatselmus, joka antoi
varsin selvän kuvan tämän alan
nykyise&tä tasosta ja samoin kuvan
siitä, että atomienergialla to-
: dellakin oh erittäin suuri. reaali- \
nen metkitys talouselämässä,
energiantuotossa Ja eri tutkimusaloilla.
Edelleen oli erittäin 'mielenkiintoista
todeta, että — kun .
- nyt ensi kertaa annettiin julkisuuteen
tuloksia eri puolilla maa-.
ilmaa suoritetuista tutkimuksista
— tulokislin pääsemiseksi käytetyt
menetelmät saattoivat useinkin
öUa erilaisia, mutta lopputu-
' lokset sensijaan olivat hämmästyttävässä
määrin yhtäpitäviä."
"Mitä yksityiskohtiin tulee, • sanoisin,
ettei konferenssissa — tieteellisessä
mielessä ottaen — tuotu esiin
mitään mullistavasti uutta, koska kaikesta
huolimatta alan kehitystä .voi
kirjallisuudestakin seurata:. Chkä metr
kittävimmäksl vaikutelmaksi tässä
suhteessa Jäi se, että atomienergian
merkitys voimataloudessa on paljon
tärkeämpi kuin mitä mainitun kir-
Jallisuuden perusteella olisi osannut
odottaa. Toisin sanoen, ydlneniergia
on lopultakin paljon tadoulellisem-paq
kuin mitä yleensä luullaan. Ja ne
alimmat kustannusarviot, mitä Julkisuudessa
on esitetty,, näyttävät todel-
Iskin olevan paikkansapitäviä. Atomienergia
on voimantuotannossa Jo
tälläkin hetkellä täysin vakavasti
otettava tekijä saati sitten lähivuosien
kuluessa."
"Suurimmissa tällä hetkellä käyn-nisjä
ölevisra atomivoimalaitoksissa
saadaan sähköenergiaa nimittäin n.
10,000 kilowattituhtia kilosta luonnonuraania,
mutta jo seuraavan kehitysvaiheen
laitoksissa päästään n.
100,000 kWh: n tulokseen samalla
tiiäärällä luonnonuraania, ja kun siirrytään
ris. tupttcreaktoreihin, .varsinkin
•'fa£t-bre£der"-tyyppisiin, joiden
toiminta pohjautuu niinkutsuttujen
i-opelden neutronien hyväksikäyttöön
— näitä on jg kokeilumielessä Ja pienehkössä
mittakaavassa rakennettukin
— voidaan laskea; päästävän n.
1,000,000 kWh:n tulokseen edelleenkin
yhdestä ^kilosta • luonnonuraania.
Asianlaita' ori nimittäin siten, että
kun nykyiset reaktorit pystyvät käyttämään
vain n. • 0.7% luonnonuraanista
hyväksi, kykenevät uusimmat
tuottoreaktorit toimiessaan muuttamaan
suurimman osan jääiinöksestäT
kin hälkaisukelpoiseksi, • mikä luonnollisesti
merkitsee atomlvoimalaitok-senih(>'
ötysuhteen merkittävää paran-tumista.
Näiden "fast-breeder'Vreak-töreiden
'voidaan odottaa Ilmestyvän
käyt^iön teollisuusmittakaävassa lähimmän
5—10vuoden kuluessa." ;
"Mitä tulee atomienergian sovellu
luksiin oman maamme kaimalta, on
sitä jo — radioaktiivisten.isotooppien
muodossa — Joltakin aikoja käytetty
hyväksi lääketieteessä. Tämä kehityssuunta
tulee luonnollisesti jatkumaan
ja laajenemaan. Mitä sitten - tulee
muihin, koko kansantalouden kannalta
tärkeimpiin käyttömuotothih. on
ensimmäisellä sijalla sähkövoiman-tuotanto.
MeUlähän tulee suhteellisen
läheisessä tulevaisuudessa vastaan
ajankohta, jolloin veslvolmava-ramme
pn rakennettu "loppmm", ja
jo ennen tätä saattaa käydä niin,
että atomisälikövoiman kehittämiskustannukset
jäävät alle vesivoiman
kustannusten, jollain tietenkin on
taloudellisesti kannattavampaa jättää
loppuosa vesivoimasta rakentamatta
ja siirtyä yälittömästi käyttämään
atomivoimaa. Silti on selVSä.
että meidän kannatta^ odottaa, kunnes
suuremmat maat ovat maksaneet
laskut tämän alan "lastentaudeista"
Ju välttyä näin heittämästä varoja
hukkaan kalliisiin ja malulolllscsti
epäonnistuviih kokeiluihin."
" Vleisvitikolelmaksi omalta fcob -
daltani jäi. että konferena^ oli
kovin suori — haluaisinpa miltei
sanoa: hieman liian snori. Eri
aloja oU edustettona niin saari
määrä, ettei parhaalla tabdolla-
: fcaan kyennyt searaamaan kaikkea
sitä mielenkiintoista, mitä
siellä olisi ollut tarjolla; syynä
tähän oli tietysti se, että eri alojen
saavutoksia esiteltiin saman-alkaisestl
eri paikoissa. — Myön-'
teinen panos oU silti erittäin
mieienkUntcrinen ' varsinkin slkä-
11, että vaikka eri poolilla maailmaa
oli — osittain eri teitäkin —
pyritty samoihin päämääriin, olivat
lopputolökset koitenkln miltei
tarkalleen samat, ja tämä tie-;
tenkih ahtaa habmattayan yar-
' muuden siltä, että saavutetut johtopäätökset
ovat todella; paikkän-sapitäyiä.
Näyttelyistä on myös
sanottavana yksinomaan myönteistä.
NUtä oli sijoitettu kolmeen
eri rakennukseen,, joista yksi,
suurehko näyttelyhalli, vastasi
kooltaan suunnilleen meidän Messuhalliamme,
toinen iiäytitely bli
sijoitettu entiseen Kansainliiton
palatsiinpa kolmas, amerikkalaisten
Järjestämä, sijaitsi yilmemai-nitun
vieressä. Kaikki kolme olivat
poikkeuksetta tutustumisen
arvoisia."
:: "Eräänä kiintoisimmista; yksltyis-seikoista
voin mainita, että suomalaisella
miehellä — Imatran Voima Oy:n
toimitusjohtaja Heikki Lehtosella —
cli tilaisuus sekä pysäyttää että käjm-nlstää
ydinreaktori. Tapaus oli sikäli
historiallinen, että runsaat kymme-
IIen .vuotta senjälkeen, kun ensimmäiset
ydtoreaktorit käynnistettiin, tulimme
mekin näissä meikeissä mukaan".
"Täs^hän tulikin oikeastaan . samalla
alustavasti vastattua kolmanteen
kysymykseenne. Asla on nfanlt-tä
In siten, että meillä Suomessa ollaan
fiiivah lilan suuressa määrin, jättäydytty
seuraamaan kehitystä sivultapäin
sensijaan, fttä olisi aktiivisemmin
edes P3rritty käyttämään hy-
•väksl inuualla maailmassa tapal^tu-neen
kehityksen tliloksia. Muualla
tunnutaan atomienergian suhteea jo
oltavan sangen varmoja, mutta meillä
näyttävät epäilykset vielä ol«rap
kovin suuret. Mitä vpimaialtosraii?n-r.
uksiin tulee, on ilmeistä, että atomivoima
lähivuosina sivuuttaa—: tai
oikeammin ahttaa — vesivoiman kus-r
tannukset. Meidän olisi toki mahdollisimman
ajoissa oltava tuossa työssä
mlikana." ..'• •
"Tämä taas; edellyttää ennen muuta
koulutettua henkilökuntaa,; jotai
koulutuskysymyksen ratkaisu orirtäh-cäkseni
meidän maamme kannalta
kysymys numero yksi. Kaiken kaikkiaan
niiden tietojen valossa, joita
Geneve tarjosi,' ovat myös meidän
maamme mahdollisuudet atomivoiman
hyväksikäytössä joka suhteessa
lupaavia; taloudellisesti atöinlvöiina
tulee ilmeisestUun olemaan kannattava
siinä vaiheessa, jolloin me "pääsemme
matkaan'^; mitä itse polttoaineen
— siis etupäässä uraanin ja thö-rlumln
— esiintymiseen meidän vuo-riperässämme
tulee,, pn meillä jopa
pääkaupunkimme kallioperässä vanhastaan
tunnettuja löydöksiä, mutta
kun näiden pitoisuuksia el ple vleiä
ennätetty tutkia, ei tästä ^ l ä s t a voida
vielä sariöä mitään-varmaa; R l -
kaistuskelpolsen uraanimalmln löytämistä
Suomesta ei voida pitää aulakaan
mahdottomana." i
"Toinen asia on sitten, että perustamiskustannukset
merkitsevät ato-mlvolmalaltosten
kohdalta pialjon
Q-.uomattavampaa menoerää . kuin
käyttökustannukset; uraanin hinta €i
nimittäin enää nykyisin eroa sanot-tavastlkaan
fossiilisten polttoaineiden
hinnasta, mitä kummastakin saatavaan
sähköenergiaan määrään tulee.
Ratkaisevin tekijä onkin näinollen
nähdäkseni eri maissa vallitseva
korkokanta, joka näin pääsee vaikut-tamaan
suuresti atomivoiman kan-rattavuuskysymykseen.
Emme siis voi
esim. käjrttää välittömästi arvioinneissa
sellaisenaan sanokaamme
Amerikassa kalkyloituja ätoimsähkön
kilowattltuntihintoja, . koska siellä
korkokanta on alhaisempi kuin meillä.
Tämä näkökohta kannattaa pitää
aina mielessä, kun kysymykseen tulee
atomivoiman käytön kannattavuus."
rohUiom.is enropacom, Os» oäfs^
lä Vbidaao joEsslUn midessä lolu^
ns. hivenaineisiin, toisia näistä on
käytetty tisällisesti, loisia taas
säteUyttämään sairastbnelta elimistön
osia nlkoapäin." .
"Oman maamme — j a oman erikoisalani
— kalinalta pitäisin tärkeimpänä,
että; maahamme saataisiin
kolxtltti- tai caesiumkanuunoita,. Joiden
avulla voitaisiin entistä menes-tyksellisemmin
hoitaa: syöpää. Yleisesti
katsoen., olisi toas käsittääkseni
tärkeintä koko maamme kiinalta,
että meillä saataisiin riittävä määrä
erikoismlehiä koulutetuiksi atomienergia-
alalle. Kehityksen nopeus
atomialalla on tällä hetkellä UmeiT
sestikin niin suuri, että Juuri tässä
erikoisasiantuntijoiden koulutusky-myksessä
olisi nähdäkseni valtion mitä
pikimmin tultava apuxm Ja ryhdyttävä
rahallisesti tukemaan tämän-suimtaista
koulutustoimintaa. Miehiä
tarvitaan nimittäin paljon, jos äto-ihienei^
an eri SoyeUutuksla ryhdytään
toteuttamaan meilläkin siinä sa-massa
— suuressa — mittakaavassa
kuin muissakin msilssa."
liiltsm fc^
BeMnU. (VS> Synaytnmaassaan
'.-ieraJJemassa oUut m s . AOi Pajunen
Port Arthurista. Canadasta. pistäytyi
X^ehdjjstötalossa ja lahjoitti Kulttuuritalon
tukirahastoon 1,500 mk. Hän
cn cllut Canadassa viimeiset 30 vuotta
ja tääUä käydessään oli kiinnostunut
maamme työväenliikkeen toimintaan
Ja sen saavutuksiin. Kiitämme
lahjoituksesta ja toivotamme lahjoittajalle
hyvää kotimatkaa..
sii
Prof. PEKKA JAUHO:
• "Yleis^raikatelma konferenssista
luonnehdittiin fcäslttääkseid
jiarliaiten eräässä; lopettajaisqpii-.
. heenvaörossa^ jossa todettiin konr
ferehissin - olleen fcidconalsandes-;
saan mitä llahdattavimman bsol-
'. toksen Jiansalnvälisestä yhteis-:
työstä. Mittasuhteiltaan Geneven
konferenssi olikin kaiketi
sudrih tIeteeUihen kokous, mitä
millpinkaan aikaisemmid on pi>-
detty; olihan valtuatettaja mukana
kahdeksisensataa, havainnoitsijoita
ja vastaavia parisentohat- ;
ta. ja lehtlmiehläkin tnhatkanta.
kbnf erensjsin julkaisutoiminta
käsittää .n. 16,000 sivua, mikä se-
- Un ^taa hyvän kovan snorite-tun
työn laajuudesta; kaikki jul- .
kaisot tallaan lisäksi painamaan
neljällä kielellä; NomerpUla edelleen
jiuhuakseni — konferenssin
kestäessä näitä julkaisuja jaettiin
eri kielillä 200 tonnia; teknillisiä
selostuksia ja raportteja jätettiin
kbhferenssille toista tahatta, joista
istunnoissa esitettiin suolllsesti
n. 450.'Haomioon on tietenkin tbi-saalta
otettava myös, että kysymyksessä
oU kjrnimehen vuotta •
kestäneen kansainvälisen. tieteellisen
työn-"tilannekatsaus", joien ;
onhan aineistoa ehtinyt keräytyä-kih
tuossa ajassa."
"Mielenkiintoisista yksityiskohdista
puheenollen öliii erikoisen kiinnostu-rut
eri maissa kehitetyistä reaktorityypeistä
ja'hiiden teknillisistä ominaisuuksista
sekä mittaustuloksista,
jotka pääasiassa vasta nyt päästettiin
jiilkisuuteen. Viimemainitut, Joitä oli
suoritettu pääasiassa neljässä maassa,
nimittäin Englannissa, •'Ylhdysval-loissa,
Neuvostoliitossa ja (Ranskassa,
olivat.toisiinsa verrattuina hämmästyttävän
yhtäpitäviä. Päämielenkiinto
näyttää muuten kaikkialla suuntautuvan
juuri atomienergian voima-taloudelliseen
puoleen."
•'Oman maamme oloja, ajatellen
uskoisin ensinnäkin, että lääketie-ssä
; käytettyjen radioaktiivisten
isotooppien käyttö tulee nykyfeestään
paljon laajenemaan. Mitä teollisuuteen
tulee, katsoisin, ettei meillä käyr
tetä hyväksi kuin aivan vähäisessä
määrin niitä mahdollisuuksia, mitä
atomitleteen nykyinen taso pystyy
tMTJdamaan Ja, toivoisin, että varsinkin
tässä suhteessa meillä muututtaisiin
enemmän "atomiystävällisik-sl".
Tärkein meilläkin on luonnollisesti
atomienergian voimataloudelli-nen
puoli.— kuh vesivoimat on lop-puunkäytetty,
on pakko sUrl^rä ato-mivoimalaitoksiin,
ellei haluta siiityä
fossiilisia polttoaineita käyttävita
höyryvoimalaitoksiin. Todettakoon,
että - ainakin englantilaisten aivion
Kiukaan lähimmän vuostkymihenen
kuluessa atpmivolmalaltosten kustannukset
putoavat alle lämi3öyoima-ase-mien
kustannusten, ja talloinhan rat-kalsii
meilläkin kallistuu ilman muu^
ta • atomivoimalaitosten hyväksi. Tällä
hetkellä vUmemainitut ovat käyttökustannuksiltaan
kuitenkin -vielä hieman
kalliimpia kuin lämpövolmalal-tokset."
10,0lfpij(Kin^
WadiInjgton. — Yhdysvaltain kaup-paministeriön
julkaisemat' tiedot
osoittavat yhdysvaltalaisten kapitalistien
ulkomaille tekemien sijoitusten
lisääntyneen viime vuonna lättes 3,000
miljoonalla dollarilla eli miltei 13 prosentilla,
ollen kaikkiaan noin 25.500
miljoonaa dollaria viime vuoden lopulla.
Canadaan tdxdyt yksityiset sijoitukset
lisääntyivät vuoden kuluessa
noin 700 miljoonalla dollarilla. Tässä'
suhteessa on kuitenkin otettava huomioon,
että .mainittuihin."yfcsityisiih
sijoituksiin" eivät sisälly sen paremmin
Canadan kuin muidenkaan maiden
•bondit ynnä muut. arvopaperit.
Canada on yhä eddleen tärkein ja
suurin uaAm kapitalistien pääomien
sijoituspaikka sillä vuoden 1954 lopulla
nousivat mainitut "yksltyissijoi-tukset"
Canadassa miltei 6,000 miljoonaan
dollariin, ollen 22 pros. jänkkl-kapitalistlen
ulkomaisista sijoituksista.
Kun tähän summaan lisähän
vielä yhdysvaltalaisten 3.750 miljoonan
dollarin arvoiset arvc^aperit, kohoavat
Jänkkien sijoitukset Canadassa
9,750 miljoonaan eli miltei 10,000 miljoonaan
dollariin.
Samaan aikaan kuin ITSArn sijoitukset
Canadassa ovat osoittaneet valtavaa
lisääntymistä sitteri ensimmäisen
maailmansodan päättymisen ovat
brittiläisten sijoitukset vähentyneet
Jatkuvasti. miltei vastaavassa määrässä.
Se merkitsee, sitä, että brittiläiset
imperialistit oyat. mehettänieet
entisen herruusasemansa Canadan taloudelliseen
asemaan yhdysvaltalai
sille imperialisteille.
Rauhanneuvosfo
kehoittaa keräämään
nimiä
TOfonfo; Tähänastiset saavutuk*
set osoittavat/ että rauhanomainen
rinnäkkainolo on saavutettavissa, sanoi
tri Endicott elokuun 20. pnä. täällä
'liidetyssä kansallisen rairbanneu-yostön
kokouksessa, johon osallistui
SO edustajaa.
.Äsloettäin Helsingissä pidett7 maailman
rauhankokous totesi tämän ja
N4U«to]aiiii!i
Jäämeren wt
aiMcOfik... Ve
rinaluslääiteenu
toJiitosta eteläise:
snlstelexnaan sinz
ilmoittaa Tass.
cn valmis ottamaa
dysvaltain tai mi
kunnilta. Jotka ov
la.
s&nialla se päätti horjumatta jatkaa
kamppailua siihen «anitVj^. kuxmes tyydyttävään
sopimukseen on päästy, sa-coi
tri Endicott. Hän sanoi edelleen,
että yleinen mielipide on saatava kyllin
voimäJ^asti esille. Jotta saadaan
aikaan sovinto kolmessa pääkysiymyk-aseistarilsuminen,
' fhiropan
KIVELÄ BAKERY
Meiltä saatte maukkaimmat
leivokset . . \ .
HYVÄ RUISLEIPÄ
Puh. 5-6233 111 Secord St.
Fort Arthur ' Ontario
tavaraa
HARDWARE LTD.
PUHELIN 4-3508
10 Cumberland St. Ny
Port Arthur* Ontario
Prof. SAKARI MUSTAKALLIO:
"Mielestäni Geneven ätomivol-makonferenssi
oli erinomaisen vakuuttava.
osoitus siitä, että atomivoimalla
tulee jo aivan lähitulevaisuudessa
olemaan varsin
merkittävä osuus maailman energiataloudessa.
Myös lääketieteen
alalla sen merkitys näyttää ole-ran
jatkm-asti lisääntymässä. —
Mitä tulee erikoisesti oman alani
kysymyksiin, katsoisin ehkä
mielenkiintDisImmlksi konferenssissa
esitellyiksi erikoisiuloksiksi
ne, mitä on saatu sellaisten alku- .
aineiden radioaktiivisten isotooppien
lääketieteellisestä käytöstä,
joita ei radioaktiivisina ole aikaisemmin
kokeiltu. Tällaisista aineista
. mainittakoon eritykestl
boori, stronllum, iFanta, thullum.
Kahvin |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-01-06
