Vapaus, June 13, 1953

              lamiXama, kesäk. 13 p. — Saturday, June 13, lt>53
«• m n t f «buv «uMI tv öu> Post
pEOrt PQKurtiaeot, l ^ t r a , Put>'
lUbed tbrice veekly: Tuesdayc
ynmnäny» and Saturdays by vapaus
AitdiBblsg Cdfflpsny Ltd,, at 100-102
fOa St Cludtnuriy, Out^ Claaada;
Telejtfiones: Bualne» OJ/iee «HiSSM
Editorial Office 4>426S, Uasma
E. eulul. Editor W, euund, MaiUns
addreas: e9, Bvuitmy. {Mario.
Mvertiaiai raves upon «j^Jlcatios.
TranalatloD free of cSuungft'
mAUBHINKAT;
Canadaasa: l vk. iJXekk.9M
Z ltk. 225
YhdysYdUoiasa: 1 vk. 6i)0 « kk. 4 ^
Suomessa 1 vk. 8 ^ «kk. 4.7S
Se ei saa tulla joukoille»
-«^PelHten oman lukijakuntansa enemmlstiJit tuomiota, Torontossa
4lmesty\'ä Vapaa Sana ei ole uskaltanut avoimesti liittyä "tappakaa
ijttÖÄnbergit'* sotaiseen kuoroon. Me sanomme tarkoituksellisesti,
Jettä lukijakuntansa pelko on tässä asia<;sa vähän hillinnyt mainittua
llehtea^ sillä täkäläiset maanmiehemme yleensä ovat poliittisista ja
fmoisfa mieiipi{Ie'eroavaisuuksistaan huolimatta sääd>']lisiä ihmisiä jot-
JliÄ pitävät oikeutta ja rehellisyyttä hyveenä ja suhtautuvat tuomitsc-rVasti
heikompien ja syyttömien ihmisten vainoamiseen.
:l V >fuita lähdettyään Wall Streetin pankkiirien souipolitiikan tielle,
^rotitorr Vapaa Sanan täytyy lukijainsa mielipidettä uhmaten tarpoa
"sltk polkua loppuun asti — sillä jos ei niin tchdäTmikä tietää vaikka
«räiiten suurybtiöitten varoilla rahoitettu 'toimitusapu" lakkaisi tu-ieinasta.
On aivan mieletöntä olettaa, että mikään lehti saisi suur-jpääoman
varoilla rahoitettua toimitusapua, ellei sen toimitusohjelma
läpäise epäamerikkalaisen komitean kiirastulta — ja siihen vaaditaan
jämeisesti myös kiivailua Rosenbcrpiien tappamisen puolesta heidän
Jsji^yttömyydeitiiän välittämättä.
tl KiJtensanottU; Vapaa Sana ei uskalla avoimesti vaatia Rosen-
'bergjpariskunnan päätä. Mutta ''hengessä" s^, on niiden mukana,
>|Oi<fen tunnuksena on: uutta sotaa ei voida aloittaa ellei Rosenbergejä
J^a muita syyttömiä ihmisiä kärvennetä sähkötuolissa! Voidakseen
«malta pikkuruiselta osaltaan auttaa Rosenbergien tappamista Vapaa
^ana polemisoi viime torstaina parin palstan pituisessa pakinassaan
Vapauttavastaan .sen johdosta, kun meidän lehtemme on ilmaissut
giielipiteenään, että vallitsevien epäilyjen ja tunnettujen tosiasian
Riosta Rosenbergien kuolemantuomio olisi muutettava elinkauti­seksi
vankilatuomioksi, että heille itselleen voidaan tehdä myöhem-inio
oikeutta, jos historia osoittaa, että he ovat syyttömiä, kuten
floseobergit ovat itse kuolemaa uhmaten väittäneet —ja kuten me,
yhdessä lukemattomien muiden rinnalla uskomme asian olevan.
rTuulenpiekseminen Vapautta vastaan on kuitenkin huonosti sa-iättu
propagandatemppu, jonka varjossa Vapaa Sana liittyi "tap-
Rosenbergit" sodanlietsojiin.- Arvoste]les.saan Vapauden kan-iranocjtioa
Vapaa Sana toivoo voivansa auttaa Rosenbergien tappamista
>totteji, etteivät sen lukijat huomaa mistä loppujen lopuksi on kysymys.
I Tämä ilmenee siitä, että mainitussa artikkelissa Vapaa Sana pu-
:^uu: puuta-heinää sellaisista asioista, joilla ci ole mitään tekemi.stä
^l0senbergien asian kanssa. /Mitä tekemistä on Rosenbergien jutussa
:^il]ä jos Vapaus on oikein tai väärin määritellyt kantansa joihinkin
Inuihin {lysymyksiin? Hi kerrassaan mitään! Mutta kun Vapaa Sa-voi
esittää mitään järkipejräisiä todisteita siitä, että "Rosenberg
: |?uoliso'l rikolUsia!', kuten se .sanoo, se puhuu jonnin-joutavia
eiitä, minkälais^^ kannan Vapaus on omaksunut esim. Mannerheimin
4irotöistä ja muista samanlaisista asioista, joilla ei ole, eikä voi olla
jnitäan tekemistä Rosenbergien asian kanssa.
Jv" ' Tosi on, kuten kaikki puolueettomat asiantun-
• Jijat ovat selittäneet että Rosenbergien ''syyllisyys" on jäänyt todis­tamatta.
Koko maailma tietää, että Rosenbergien kuolemantuomio
' \itiiettiin niin sanotun rikoskumppanin ilimiannon perusteella, jonka
ilue^i tr yritettykään esittää minkäänlaisia todistuskappaleita —
^ muistiinpanoja tai mitään sellaista. Koko maailma tie-
|ääi että Yhdysvaltain johtavat atomitiedemiehet — tri Uray ja pro-l^
ssori Einstein — ovat sitä mieltä, jotta Rosenbergien "ilmiantajan"
'todistusta ei voida uskoa, ja että Rosenbergien syyttömyysselitykset
ovat paljon uskottavampia kuin heidän "ilmiantajainsa" todistukset.
ICoko maailma tietää nyt, että Rosenbergien "ilmiantaja" Greenglass
iralebteli ja syyllistyi ainakin kahdesti vääränvalan tekoon Rosenber-
^en oikeuskuulusteluss^ Mn antoi vallan vastakkaisen todistuk­sen
Rosenbergien oikeuskuulustelussa kuin oli se lausunto, minkä
Mn kymmenen kuukautta aikaisemmin antoi FBI:lle; hän kielsi oi­keudessa,
ettei FBI ole koskaan kuulustellut häntä uraniumivarkau-
^esta, mutta nyt on kuitenkin osoitettu, että FBI:Ha oli siinäkin
Juiassa Greenglassista vankka ote, jonka avulla häntä 'puhutettiin"
kuten tahdottiin.
: Koko maailma myös tietää, että jos protesteista, anomuksista ja»
pyynnöistä huolimatta Rosenbergit kuitenkin teloitetaan ensi torstai­lta
(tai myöhemmin), se antaa sellaisen kolauksen Yhdysvaltain ar-
^ro^'allalIe kautta maailman, ettei se tule koskaan enää saamaan oi-
3teusvaItton nimeä. Mutta poliittisessa sokeudessaan Toronton V^apaa
Sana kiirehti torstaisessa pakina-artikkelissaan vetämään omille har­peilleen
Rosenbergien tappamisvaatimukscn häpeän!
' T ' ' 'Me kuitenkin uskomme, että valtava enemmistö täkäläisistä
tnaanmiehistämme toimii Rosenbergien armahtamisen hyväksi. sen
Inhimillisen katsantokannan perusteella, että vaikka he olisivatkin
fy>'l]isiä, Rosenbergit eK-ät voj mitenkään elinkautista vankilatuomio­l
l a f kärsien sellaista suurvaltaa vahingoittaa, kuin on Yhdysvallat,
^utta jos kuitenkin osoittautuu, että he ovat syyttömiä, silloin tulee
(nahdolliseksi ei vain Rosenbergien oikeudenmukainen vapauttami-j^
en/vaan myös Yhdysvaltain maineen ja .-irvoyallan pelastaminen
: Uim
I Me emme ainoastaan "usko", että oikeamieliset maanmiehemme
:toivovat ja toimK'at Rosenbergien armahtamisen hyväksi, sillä me
)*I£0SiMM£. jotta he menettelevät siten. Esimerkiksi iRosenber-
X ajrrpahtamisen h>'väksi Sudburyssa toimiva komitea on ilmoitta­udut
lehtemme edustajalle, että täkäläiset maanmiehemme ovat lähet-
^neet {presidentti EisenhoweriIle suuressa mittakaavassa anomuksia
kosehbergien armahtamisen hyväksi. Samalla mainitun komitean
kertoneet, että suomalaiset, kuten muutkin, ovat olleet
;^3^in. anteliaita Rosenbergien armahtamisen h>'väksi järjestetyn
^^IrfthoUtamiseksi. On osoitettu, että henkilöt, jotka 'tavallisesti"
^^i^oittavat dollarin erinäisiin kampanjoihin, ovat Rosenbergien ar-iji^
tamisen hyväksi järjestetyn toiminnan hyväksi lahjoittaneet kak-iä,
4Viisi'ja kyrmmenenkin dollaria. Kaikki tämä osoittaa, että Cana-
JilB suomalaiset, kuten kaikki hvvää tarkoittavat canadalaiset toi-ipivat
Rosenbergien armahtamisen hy-v-äksi.
Vapaa Sanan häpeällinen "tappakaa Rosenbergit" pakinan tulisi foittaa kaikkia maanmiehiämme ja erikoisesti Vapaa Sanan luki-i
iehostamaan toimintaansa Rosenbergien armahtamiseksi, sillä
'i|»^|^ipeai; minkä Vapaa Sana itsellensä hankki, ei saa tulla täkäläisten
JJAaaiuniestemine/eikä edes ko. lehden lukijain häpeäksi.
Täytyy j?jJa jokin erehdys «JJnä ää-teni3s'i\
ts^. iotihi mukaan Umoitet*
iiin <Yhdy$valtain) cenaatin pääitä»
men76 Mnem O -rastaan «ttel K i i ­nan
Kansantasavaltaa hyväksytä ¥ •
K : n jäsenyyteen, ,Tode])inen tatos oli
76 Mntä iSOflOOfiOO vastaan. — AUan
Max, DaUy Vöxlser. N. V .
inen
nainen
maissa
Sofia. —-Bulgarian lehdet fcirjouta­vat
tniltei joka päivä laivojen saapu­misesta,
satamiin ja. junien saapiuni-sesta
rautatieasetnille Netivostoliitos'
ta.'Tshekkoslovakiasta. Unkarista Ja
demokraattisen leirin muista maista
tuoden koneita, teknillistä kalusioa Ja
teoUisuustavaroita. '
Tolkuhinin rautatieasemalle saapuu
jut^a lakkaamatta. Muutaman vii­meksi
kulunceri viikon aikana on sin­ne
tuotu inm. yli 120 leikkuupuimuria.
Mustanmeren gtaiin-satamaan saa­pui'
hiljattain neuyästoliittolainen
höyrylaiva "JSy^n-an", joka toi iSTeuvos-toiiitosta
rakennusaineita ja la>neita
laivätelakoita varten, rakennusraiitaa,
kiskoja, selluloosaa, paperia Ja muita
tavaroita. BUrgasin satamaan ovat
saapuneet neuvbstlliittilainen laiva
"Tula" ja bulgarialainen laiva " D i -
mitr Kondov", jotka' ovat tuoneet
Neuvostoliitosta kuorma-autoja, trak­toreita,
valMlrautaä, terästä Ja keino-kautsua.
Bulgarlaah tuodaan monenlaisia ta­varoita
Ja koneita kansandemokraat­tisista
maista bulgarialaisten tavaroi­den
vastineeksi. Yksistään viime ai­koina
on Romaniasta tullut kemialli­sia
aineita, traktoreita Ja sähkökalus-toa,^
Unkarista konerasvaa, Tshekko­slovakiasta
maatalbuskoheita, Puolas­ta
toista sataa uutta tavaravaunua
Jne..
Vuodesta vuoteen kasvava Bulgarian
kauppavaihto soslalistlsieen : leiriin
kuuluvien nfaideh kanssa osoittaa iiii-slen
suhteiden voUnaa Ja vankkuutta.
Joiden pohjana on rtTklmys yhteiseen
taloudelliseen nousuun.
TookokuoQ 29 pnä ItäsUtelJ: paiKzlotai Eipä ole ihme. että Uusi
IfelsiJigin Vai»a B»a» folnUtos-1 Suami ehätti tähän kiireesti vastaa-pafstailaao
Huomen UloiupoUtitk'
fcaby»oykslk. Kirjautin >Aa oli
otoikoita '^bti devalviOnUi'; m
byvin valaiseva Ja mieleokilDtoi-nen,
joten lainaamme sen fieoraa-vassa
(cokonaisoadesisaan,
JuJilapilivien mentyä ohi hallittu
Jatkanee pohtl.nniataan kustannusta­son
alentamiseen liittyvien ohgelmlen
maan. «ttä "cn aihetta heti tuorcd-taan
todeta, että tällainen ajatus on
tietysti mabdctcn''. Xiehti lausui peU
icäävänsä, että Suomen Pankki pet­tää
itceään ja muita. Jos se etsii
ratkaisua tältä linjalta.
Vaikka Uuden Suomen näkemys
puu.iJalostusteoIli5Uuden tukipalkkio-järjestelmän
pysyttämisen mahdot-parissa,
mutta ilmeisesti penn lauh- tomuudesta Ja naiiviudesta on oi-n
WashfnKion. Idällä väitetään,
että Yhdysvaltain hallUus on käy­tännöllisesti
katsoen luopunut Irar
nln öljyrUdan sovittamisyrltyksistä
ainakin toistaiseksi. ,
Iranin öljyn lännen marklolnoille
keiden lunneLmien vallitessa. Yksi
Ja toinen ku:<tahnustason alentami­sen
a.-jia n tuntija Ja propagandisti on
ruve.nnut hyvässä Järjestyksessä, ve-mmiiuri
lähkiä korviinsa Ja tyytynyt
väliäu pettynenä toteamiil/jeeh, • että
"ei • taida halituicsen mammuttimai-
SLita val:auttainisfiuunitelmlsta tulla
tätä tietä mitään. Pahanlaisen Is­tun
suurpääoman saalisussuuhltel-mille
kustannustason alentamiisen
tietä antoivat puuiijalostuskapi^tis-tit
itse. Heidän yliasiamiehensä, tri
H. Söderheljmln johdolla toimineen
komitean mietintö, jossa melkein
tuulesta temmatuilla luvuilla ''todis­teltiin"
selluloosatonnin tuptiavän
ö,poo markkaa ja sahatavarastän-dartin
5,5CI0 markkaa tappiota, oli
siksi kevyttuntulnen. että se pudotti
pohjan pois puunjalostuskapitäils-tlen
kbL'j tähänastiselta numeirplei-
'kiltä. •.
Viimeksi yksi Suomen Pankin
Johtajista, prof. K l . V/aris on myön­tänyt;
kustannustason alentamisen
tähän asti kaavaillulla tavalla epä­onnistuneeksi.
Sen Sijaan hän on
suositellut Jonkinlaista "kolmatta
tietä", jonka mukaan ainakin osalle
puunjalostusteoliisiiutta ruvettaisiin
maksamaan 10 pros, suuruista vienti-jsea,
riiin ei pelkkä tällaisen ajatuis-sen
esittäminen ole lehden varsinai­sen
huolen syynä, vaan se, että pro-
Ifcsäori Waris asetti "kohnannen tien"
i'aihtoehdoksi sekä itsensä että Suo­men
Pankin jyrkästi vastustamalle
.-narkan devalvoinnille. Nyt lehti pel­kää,
että professori Warlksen'suori­tukset
saavat tosiaankin kannatusta
haliitulijeh j a Suomen Pankin piiris­sä
sekä saattavat Jopa "mukavuudel­laan"
Ja "helMKJUdellaäh" hämätä
taakseen suuren yleisönkin kanna­tusta
Ja siten viivyttää devalvoinnin
toimenpanoa. On syytä' palauttaa'
mieliin, .että kqkoomuspuolueh val­tuuskunnan
pitäessä viime kuun lo­pussa
kokoustaan Ja käsitelessään
vientiongelmieh ratkaisua piti t ä r -
iceimpänä Ltirettä. Kokoomuspuolu­eelle
oli Ja on toisarvoinen seikka, se,
mitä tietä suurpääoman saalistuspuu-hat
toteutetaan.
Hallituksen jäsoiten. maalaisliiton
ja sdslalidemokrattien Johtohenkilöi­den,
suonien Pankin Johtajien Ja
porvarillisten talousasiantuntijoiden
vakuutteluja devalvoinnin vastusta­misesta
ei pidä ottaa niin kovin va­kavalta
kaimalta. Samanlaista le­vyä
Fagerholmit, Varjoset, Hiltuset,
Tuo-miojat, Warikset yjn. veivasivat
aikanaan sitä kiivaammassa tahdissa
mitä lähemmätei vuoden deval»
vointeja päästiin kuin nyt veivaavat
Kekkc£e(, Rantialat, Leskiset, Tuo­miojat
ja Warjkset yjn.
Vuoden 1949 kesällä oltUn edelli­sistä
markan devaivolxmeista 3—4
vuoden etäisyydellä, Joten ei oUut
ihme. että tixolloin oltiin devalvoinnin
tcimeenpanon jälkeen vähän j^täällä
ja toisaalla - Icuin aalamah lyömiä.
Nyt .''yjujhan .musiikin" mairiioha
höysteenä on. ollut propa^nda kus-tapnusten
alentamlsesUi; Suu:pää-oman
piirustusten mukaan deval-voinj-
t .voitaisiin, S t ä ' taustaa, vasten
hyvin .. tpiineenpanna. Jälkeenpäin
öli=i itPlppa selittää', että kustamiiis-:
tasan " aIentämispyrL'jny3teri epäön-hfetatiuä
devalvoitiin oli pakko tur­vautua.
Professori ^Variksen sUosi-tukisefc
"itoimannesta" tiestä olisivat
vain sotkraaassajä viivyttämässä de-valvoiahih
toimeenpanoa.
imdessä tärkyiäsä^^s^ tUan-ne
eröää nyt vuodesta 1949. Maam­me
työväestö Ja työtätekevät ts lon-pojat
sekä.muut palkannauttijat, s i -
visyneisö, piensäasäjät ym. ovat nyt
paljon paremmin perillä devilvoin-nin
tuhoisista^ seurauksista onialle
talDUdelliselle asemalleen ja sen mu­kana
myös paljon paremmin valveil­la.
Tämä Ja vaalien läheisyys arve­luttaa
kaiJcesta huolimatta nyLyisiä
väll&npitäjiä heittäyt;ymästä tunte-mattcanaan.
Suurpääoma ei ole luo­punut
eikä edes hellittänyt saalistus-suiinnltelnilst^
n. Missä vastusta­valla
rintamalla Omaantiiu heikoin ja
helpoin kohta, siitä suunnitelmat yri­tetään
viedä läpi. Siksi työväestöllä
ja muilla: palkannauttijoilla ei ole
varaa hetkeksikään laiminlyödä
valppauttaan.
Kaikille ammatillisille jänestöille, ruumiil­lisen
ja henkisen työntekijöille ja nuorisoUe
Hyvät toverit! - \
Elinehtomme käyvät yhä sietämät-tömimmlksi
siellä, niissä suurpääoma
kokoaa Jättiläismäisiä enimmäisvolt-toja.
Miljoonat teidän joukossanne
odottavat entistä tehokkaampaa apua
ammatillisilta Järjestöiltä selviytyäk­seen
edessäolevista vaikeuksista. >
Te haluatte, että kansainväliset si­teet
vahvistuisivat Ja palautuisivat
kaikkien maiden työläisteii välille, mi­vlrtaamtoen
pääUyi tesäkuussa 1951 kä on mahtava apu elin-e,h•to jen p^a•-
kun Englanti ryhtyi vastustamaan rantamisessa Ja puolustettava de-suunnitelmia
Iranin Öljy tuotannon
•kansallistamisesta, Irsmin hallituksen
ottaessa .haltuunsa Anglo-Iranlan
Oil Companyn noin tuhannen mll-
>Joanan dollarin airvoiset omaisuudet
Iranissa.
Yhdysvaltain Iranta lähettiläs toy
Henderson, Joka cn yrittänyt toimia
näiden kahden maan välisen ölyrll-dan
sovittajana, on^lannut Yhdys­valtoihin
lomalle. 'Täällä arvellaan
Yhdysvaltain päättäneen Jättää öl-jyrildan.
toistaiseksi jäähtymään. Se
saattaa samalla merkitä sitä. että ha­lutaan
raiihassa odottaa tehdäänkö
Iranin taholta minkäänlaisia vasta­ehdotuksia
sen tarjouksen johdosta,
mikä esitettiin viime helnUii 20 pnä
Iranin hallitukselle Englannin ja Y h ­dysvaltain
hallitusten toimesta Ja jo­hon
sisältyi mm. seuraaavt esitykset:
1. Että Yhdysvaltain haiiitus an­taa
Iranille ennakkomaksuna 133
miljoonaa dollaria Iranin kansallis­tetun
ölyn ostamista varten tulevai­suudessa.
2. Että Englannhi Ja Iranin pi­täisi
alistaa öljyn kansallistamista
koskeva riita Haagin kansainvälisen
oikeuden ratkaistavaksi.
3. Että Yhdysvallat Ja Englanti a-vustavat
Irania sen öljyn myynnissä
kansainvälisillä markkinoUIa kllpal-luhlnnollia.
Tolinlessaan Iranin ölyrildan "so­vittajana"
on Yhdysvalloilla tarkoi­tuksena
yhtäällä voittaa mahdolli­simman
suuri osuus Iranin öljystä Ja
toisaalla saavuttaa mahdollisimman
suuri vaikutusvalta Iranin asioihin
nähden.
Atomiräjähdykset
voivat olla syynä
lammastautiin
Cedar CUy. — Etelä-Utahin lam­paankasvattajat
odottavat eläinlää-klntäspeslalisUen
lausimtoa siitä. Jos­ko
lampaisiin Ilmestynyt salaperäinen
sairaus Johtuu atomiräjähdyksistä
Nevadan kokeilukentillä. Asiaa tut­kivien
joukossa on myös atomivoima-komlssionin
edustaja, komlsslonin
tiedonahtotoimiston Johtaja Richard
Elliot sanoi olevan mahdollista että
Jotkut lampaista ovat joutuneet ato-misäteUyn
polttatriiksl. kun niiden
talvi Ja kevät laitumet ovat verrattain
läliellä kokeilualuetta.
Kreikan paiUddtyö- -
Iäisten lakkoliikenne
Ateena. — 10.000 pankkityöläistä
koskevan lakon pelätään laajentuvan
yleislakäksi. Union johtajat sUuiinlt-televat
lakon laajentamista koko
maata käsittäväksi. eUei työläisten
vaatimuksiin suostuta.
mol.vaatclsia . vapauksia, rauhan ja
kansojen kesL»3lsen ystävyyden säi­lymisen
lujlmpla takeita.
Kysytte, kuinka voisitte osallistua
sutu-een kansainväliseen kokoukseen,
missä kaikkien maideri työläiset olisi­vat
edustettuina. .
Tämä suuri kansainvälinen kokous
on ammattiyhdistysten III maailman­kongressi.
Joka pidetään Wienissä lo­kakuun
10—21 päivinä 1953.
Kaikkien maiden työläiset ja am-matUliset
Järjestöt!
Kymmenet miljoonat työläiset voi­vat
elää vapaina kurjuudesta, koska
an olemassa paljon heidän käsien^
luomia rikkatiksia.
On mahdollista taistella menestyk­sellä
työttömyyttä ja tehtaiden sulke­mista
vastaan, suimnata teollisuus
raulian tuotantoon, koska on paljon
tehtäviä kansojen elin- ja työehtojen
parantamisessa.
On mahdollista tehdä loppu fasisti-soinnista,
työläisvalnosta, jatkuvista
ammatillisten oikeuksien Ja demo­kraattisten
vapauksien loukkaamises­ta,
oikeuksien Ja vapauksien, jotka
olemme kaikki yhdessä valloittaneet
suunnattomien uhrausten hinnalla.
On mahdollista lopettaa siirtomaa-orjuus,
jonka sorron alla ovat miljoo­nat
vapautta, edistystä ja kansallista
itsenäisyyttä kaipaavat ihmiset.
On mahdollista avata nuorisolle nä­köala
onnelliseen tulevaisuuteen, puo­lustaa
voitollisesti naisten vaatimuk­sia
ja helpottaa vanhojen työläisten
elämää.
Isien ja äitien ei enää tarvitse ka­dottaa
lapsiaan sodissa, koska kansat
haluavat päästä yhteisjrmmärrykseen,
tehdä työtä yhdessä ja elää rauhassa.
Työläisten, ja kansojen voimat ovat
paljon suuremmat kum heidän vihol­listensa
voimat. ^
Mutta hyvinvoinnin, vapauden ja
ratihan välttämätön edellytys on työ­läisten
talsteluyhtenälsyys.
Työtätekevien joukkojen eduista
huolehtivien järjestöjen on lujitetta­va
yhtenäisyyttä, tehtävä se eläväm­mäksi
ja kehitettävä tätä työväenluo­kan
ratkaisevaa voimaa.
Maaliman työläiset!
Elämme eri maissa. Edustamme
maapallon kaikkia rotuja, kaikkia
kansallisuuksia, kaikkia poliittisia
suuntia ja kaikkia uskontoja. Puhum­me
eri kieliä, mutta meidän etumme
ovat yhteiset, sillä olemme kalkki
luokka veljiä. Olemme Ulttyneet yh­teen
sUnä vakaumuksessa, että Jokai­sella
Ihmisellä on oikeus työhön.
Olemme liittyneet yhteen vakaumuk­sessa,
että työläisten elinehdot huo^
nontuvat kapitalistisissa ja siirto­maissa
Ja että on taisteltava niideii
parantamiseksi.
Olemme Uittyneet yhteen siinä wi-kaumuksessa,
että sosiaalista lahisää-däntöä
tulee parantaa siellä, missä se
jo on olemassa j a että se on luotava
sinne, missä sitä ei vielä ole. Oletmne
yhtyneet vakaumuksessa, että tehos­tetusta
riistosta on tehtävä loppu, että
rotujen, värien, sukupuolten tai ikä­kausien
saattaminen eriarvoiseen ase­maan
on tuomittava. Olemme yhty­neet
vakatunuksessa, että yleistä ter-veydoihOltoa
on. parahnettaya,; tieto-p
u ^ t a f^ valistua ^ItuB^ehhett^a.
Oleinme yhtyneet vakaumuksessa, et­tei
kenelläkään ole oikeutta kieltää
ammatillisten järjestöjen pikeutetttia
tolnUntiui, ehei: Ihmiisiltä ^ a riistää
heidän demokraattisia perusoikeuk­siaan
Ja vapaukäaan.
Olemme vihdoin lUttyheet yhteen
Siina vakatmiuksessa, että rauha vol-daaii
pelastaa, että sota ei ole väistä­mätön..
• .
Meillä On siis laaja yhtenäls^spoh-ja.
Jos haluamme voittaa taistelus­samme/
meidän on luotava tästä pää­määrien
ja etujen yhtenäisyydestä
talsteluyhtaiäisyys. Siellä missä työ­läiset
ovat yhtyneet, menestys ön
taattu. .
Maailman Ammattiyhdistysten Liit­to
on aina pitänyt taistelua työläisten
kansainvälisen taisteluyhtenäisyyden
puolesta perustehtävänään. Se on ai­na
innoittanut työläisiä yhtenäisyy­teen
Ja toimintaan.
Valmistaessanne kaikilla työpaikoil­la
ammattiyhdistysten III maailman­kongressia,
tehkää siitä kaikkien työ­läisten
suuri yhtenäisyyskongressi.
Sen päiväjärjestyksessä on kolme
tärkeätä kysymystä:
1) MAL:n toimintaselostus ja am­matillisten
Järjestöjen tulevat tehtä­vät
työläisten taisteluyhtenäisyyden
voimistamiseksi taistelussa elintason
parantamisen ja rauhan puolesta.
2) Ammattiyhdistysten tehtävät ta-lotidellisen
ja sosiaalisen kehityksen
puolesta taistelussa kansallisen itse-fnäi8yydeni<
Ja^deinakra(^:tU^ yapauk^.
slen puolesta kapitalistisissa Ja siirto­maissa.
3]i Ammatillisen liikkeen kehitys
kaikissa siirto- ja puolisiirtomalssa.
OKcniski havittelee
vastavallankumoukseUista
puolalafsam^ijaa
Netr Vork.— Puhuessaan tUaisinx'
dessa, joesa "kunnioitettiin puola'
laista luutnanui Franciszek Janeck'-
la puolalaista lentäjää, joka kiyalsi
maaltaan MIG-IS Jentokpaeen las-kcutimialJa
Tanskaan, vakuutti Ylä-
V/iscyssinhi puolalaista syntyperää
oleva kongressimles Alvin E. CKons-ki
Euunrxittelevansa tämän kuun lo­pussa
esittää lisäystä puolustusia-kiin.
minkä mukaan $250X)00,0(M) olisi
myö.-mettävä 200,000 miestä käsittä­vän
"kcmmunistivastaisen puolalais-armeijan
luomiseen Länsi-Euroopan
puolustuksen tukemlseLoi".
Tämä armeija tulisi 0'Konskin pii­rustuksien
mukaan olemaan puola­laisen
kenraalimajuri Wadyslaw An­dersin
Johdossa, jcÄa sodan aikana
johti "Vapaata iHiolaa".
Edustajahuoneen aseellisien palye-li^
ksien väliökimnan Jäsenenä va­kuutti
O^Koi^ski, että "Pentagonin
virkailijat ovat suosiollisia" hänen
.projektilleen ja edelleen presidentti
Ei3©nhowerkin "Lutselee myBtätun-nolla"
hänen ideaansa.
Johtajat tulevat ja menevät mutta
kiansa elää ikuisesti! — Stalin.
BiVASsts KOS rjiuait
~ Minä uskon, «)ttä jos te »«ikitt.
nalmiaUn tyttäreni kanssa, niin u
odottaisitte minun makEavaa teidän
veikannee.
— En hahia tuettaa teiUe niin suur-ta;
vaivaa. Tie voisitte antaa minufle
rahan, kyllä minä Itse maksaisin n*
•, • ; . •
IIAJASnELINEy
E?ääriä päivänä vaimo lähetU ha^
Jamiehsen miehensä ostamaan tyhja
säUykepurkkeJa kaupasta. Kun mies
saapui kauppakin ja näki hyllyjiä
suu alaspäfn olevan säilykepurkin
koetteli hän ssn pohjaa ja sanoi:
"EI kelpaa koiska sihiä el ole suu-
Tämdn jälkeen hän biänsl pmtln
oikein päin ja sanoi:
"Eihän siinä ole edes pohjaa."
New York. — Näköradio^ ja radio-1
tuotanto tulee tänä viiörma saavutta- i
maan uuden ennätyksen, jos tuotanto
jatkuu saman suuruisena kuhi tähän
asU. Tuotannon uskotaan kesän ai­kana
kuitenkin jonkin verran vähenj
tyvän. v • , •.„..,
nöustta
Nämä ovat kaikille työläisille elin­tärkeitä
kysymyksiä.
Työläiset!
— Valitkaa ediistajaksenne ammat­tiyhdistysten
n i maallmankOngressUn
parhaimmat joukostanne, riippumat­ta
heidän mielipiteistään., rodust^n;
sukupuolestaan tai uskoimostaan tai
siitä, mihin ammatilliseen Järjestöön
he kuuluvat!
— Valitkaa Ja valtuuttakaa edusta-
Jaime demokraattisesti!
Miicään puhujalava ei ole vapaam­pi
työläisten edustaJlUe kuin on oleva
ammattiyhdistysten n i maailman­kongressin
puhujalava..
Edustajieimeosalllstiuninen kon­gressin
työhön tulee voimistamaan
taisteluyhtenäisyyttä j a tehostamaan
taisteluamme elintärkeiden etujeime
Oheellisena - julkaisemme lyhyen
katsauksen Tshekkoslovakian raha-reformista,
mikä panee s.luläisen
kruunun kultapohjalle ja sitoo sen
Neuvostoliiton i-uplaan; lujittaa
Tshekkoslovakian kruimua ja lisää
sen ostovoimaa; poistaa ne epäedul­liset
vaikutteet, Jotka johtuvat hit-lerlläLsten
suorittamasta Tshebioslo-vakian
rosvouksesta sodan aikana,
alemaa asteettalsin kulutustavarain
hintoja miliä on tarpeellista työtä­tekevien
elintason parantamiseksi;
luo perustan sosialistisen talouden
uusille saavutukisille, ja lopettaa sään
nösteiyjärjestelmän . aiheuttamatta
mitään sekaannusta kauppaelämässä.
Tshekkoslovakian tasavallan kan-salliskpbous
hyväksyi kesäkuun 1 pnä
1953 hallituksen ehdottoman raha­lain.
Jossa, yllä viitatut'tavoitteet mää­ritellään.
^
Rahareformi, säännösteljm lopetta­minen
ja palkkojen korottaminen yh­dessä
hintojen alentamisen kanssa
tuli mahdolliseksi Tshekboslovakian
sosialistisen ekonomian, teollisutis- ja
ja ammatillisten oikeuksienne puoles­ta,
taistelua, jota ei voida irroittaa
taistelusta kansallisen itsenäisyyden,
demokratian Ja rauhan puolesta!
: ' Kaikkien maiden anunatilliset Jär^
Jestöt!
— Osallistukaa ammattiyhdistysten
in maailmänkongresiin.
— Tehkää laajalti timnetuksi am­mattiyhdistysten
m maailmankon­gressin
päämääriä Ja tehtäviä. Järjes­täkää
työläisten kokouksia, paikallisia
Ja kansallisia konferensseja ehdotiis-tenne
laatimiseksi. Lujittakaa am­matillisia
järjestöjänne valmistelles-sanne
kongressia, hankkikaa uusia j ä ­seniä,
perustakaa ammattiyhdistyksiä
slrme, missä niitä ei ole.
Eläköön Maailman Ammattiyhdis­tysten
Liitto! -
Eläköön ammattiyhdistysten III
maailmankongressi!
Eläköön koko maailman työläisten
yhtenäisyyden kongressi parempien
elinehtojen, demokratian ja rauhan
puolesta!
Huhtikuun 22 päivänä 1953.
Maailman Ammattiyhdistysten Liiton
toimeenpaneva toimisto.
Paiil Bunyan oli canadalainen
Jokainen Joka joutuu kulkemaan
metsätöissä Atlannin raimikon maa­kunnissa.
Quebecissa. Ontariossa tai
Minnesotassa. PohJois-Oakotaäsa tai
•Michiganissa, JoutuU myöskin var­maan
kuulemaan kertomuksia tarun­omaisesta
metsän Jättiläisestä Paitl
Bunyahista: Ja hänen sinisestä haras­taan,
jonLu nimi oli Bat)e.
Juttuja tästä simresta voimamie-hcstä
kerrotaan kaikkialla missä
miehiä oli metsätöissä sillä hän oU
niin suuripiirteinen metsämies, että
toista sellaista ei synny uudelleen
edes mielikuvlttiksessakaan.
Niinpä British Columbian ranni­kolla
kerrotaan metsämi^ten kes­kuudessa,
ettk l^ryni valtameri jää­tyi
eräänä talvena, jolloin ei oUUt
lainkaan limta metsissä. Mutta Paul
Btmyan. pelasti tilanteen siten, että
hän valjasti valtavat härkävaljakot
kuljettamaan lunta Kiinasta meren
tälle puolen metsätöiden cuorittanUs-ta
vartou Siten hän pelasti tilan­teen
LuikiUe metsämlehiUe.
Tämä työn jättiläinen Järjesti sa­mana
syksynä joulujuhhm seitse.*näl-le
parhaalle kirvesmlehelleen, Paul
rakensi sitä yacten .tanssisalin Ja
siihen 200 Jalan paksuisen graniitti-permannon.
-KPska hänen seitse-^
män kirvesmlestään kieltäytyivät r i i ­sumasta
pois rautanaulapohjaisia
saappaitaan, iskivät naulat kipinöitä
graniitista; siinä määrin, että ne va­laisivat
tanssisalin, eikä valaisttutta
varten varattuja öljylmppuja tarvin­nut
lainkaan sytyttää.
Eräänä talvena työskenteh Paul
tukkien ajossa. Heidän tämpällään
oli silloinniin suiu-i kelttiöutmi, että
se täytti eekkerin laajtiisen alan maa­ta.
Tämän valtavan mmin päällä
paistettiin sitten räiskäleitä Paulille
ja hänen miehilleen. Uunin pinnan
raisvaamlsta varten sidottiin sianpln-toja
lumikenkUn Ja neljä miestä liik­kui
alituisesti mmin päällä, että siinä
olisi ollut riittävästi rasvaa räiskä­leiden
valmistamista varten. Ja kyl­lä
siinä tarvittiinkin räiskäleitä., kos-
Lu ruokailupöytä oli kuuleman mu­kaan
nom kolmen mailin pituinen
Häiskäieet kerrotaan nostetun pöy­dälle
hissien avulla. Jolta oU pöydän
keskellä ja pudo',telivi»t räiskäleitä
kxunmasakin päässä. Pöytäpalveli-jal
- liikkuivat polkupyörillä pöydän
aterialla olleiden miesten eteen, jos
miehet olivat suuria, olivat ruokai-luhommatkrn
sUlom suurenlaisia.
Lukemattomia muita k^omuksia
on tästä tämän mantereen pohjois­ten
seutujen metsien Jättiläisestä.
Niistä on kirjoitettu useita kirjoja­kin
Ja niissä kerrotaan hänen voi­mistaan,
suurista työsaavutuksistaan
ja teoistaan ytmä oikeamielisyydes­tään.."'
'Mistä nämä jutut ovat saaneet al­kunsa?
Onko koskaan eläriyt sel­laista
volmamiestä, jonka tekoja l i i ­oitellen
nämä kertomukset ovat syn­tyneet
ja siirtyneet sen jälteen suus-la
suuhun Ja ihan näihin päiviin
saakka? ^''^
Canadftlafncn kirjoittaja Leonard
11. Knott väittää, että sellainen mies
on todella ollut olemassa. Hän sa­noo
Paul Bunyanin syntyneen jos­sakin
Saint John Kiverin varrella
New Brunswi(^in maakunnassa. Hän
oli Canadan-ranskaloinen ja kuten
niin monet muutkm. Canadan-rans-kalaiset,
ryhtyi hän jo nuorena poi­kana
metsätöihin. Hän kasvoi val-tavaiisl
mieheksi ja joutui kulkemaan
tämän maan eri osissa. Hänen ker­rotaan
olleen niin pitkän miehen,
että hänen piti kiunartaa jokainen
kerta kim hän astui sisään tavalli­sesta
ovesta. Hän oli myöskhi luon­nollisesti
niin leveä, että hänen piti
kulkea ovista sivuttain,
Paul Bimyänin kerrotaan olleen
ensiluokkaisen Ja taitavan metsä­miehen
ja pian sen Jälkeen Canadan-ranskalalset
metsätyöläiset rupesivat
puhumaan hänen taidostaan Ja voi­mistaan.
Muita kansallisuukda ole­vat
metsämiehet rupesivat sitten
kertaamaan näitä jo todennäköisesti
entuudestaan aikatavalla jaisutettu-j
a Juttuja. Kun nUtä sitten kerrot­tiin
tämän mantereen kalkilla metsä­työmailla.
.Joka kerta ehkä hiukan
liioitellen, syntyi niistä ne kertomuk­set.
Jotka löysivät myöhemmin tien­sä
bjjallisuuteenkin, painettutm sa­naan.
Siten lienee syntynyt taru Paul
Bunyanista, metsien ja metsämiesten
sankarista ja jättiläisestä.
Meidän ystävämme Tom McBiren
sanoi New Prontlers-Julkaisun toises­sa
numerossa, että Paul on siperia­laista
perua. Hän oU kiivennyt jala­vaan
tekemään säähavaintoja myrs­kyn
vallitessa Ja niin myrsky oli kis­kaissut
puun hrtl Juuriltaan ja kul­jettanut
sankarimme Quebecin ka­maralle.
Olipa sen laita miten ta­hansa,
Paul oli kuitenkin sen jäl-hiexi
osallisttmut silloisten
ten" talsteluim Ala-Canadan itsenäif
syyden puolesta brittiläistä
maaherruuLta vastaan. Hän oli tai
tellut .urhoollisesti kansan itsemää]
räämisoikeuden puolesta kapina!
ten rivieiESä. Jos hän olisi silloi^
omaiihut sen ukkospyssyn. milEä iiäf
neliä kerrotaan olleen myöhe
kun hän yhdellä ainoalla jyriseväin
laukauksella pyyhkäisi pois kaik
skonblt Tahuemenin Joen seuduilfc
Ylä-MIchiganissa, niin varmas
olisi slirtomaakomennon puolustajil
le käynsrt hupnostL
John Weir Torontosta kirjoitti:
mlsen vuotta sitten varsin hieiio
runon JPaui Bunyanista Jossa
esitti Joltakin yhteenvetoja tästä
nadalaisten tarujen sankarista,
tävämme John sanoi, että
toiminut ja työskennellyt
eikä pankklMen hyväksi, eikä myö
kään rahaa-ahnehtiville Jänkeil
laiskureille Ja veijareille — vaan
hän'kuului kansan iou^oon. Jol|
nousee puolustamaan omaansa.
Olemme esittäneet tässä hajar
sen ja. lyhyen katsauksen tästä
nadalaisten hietsätyölälsten taruj
sankarista, jonha yhdysvaltalal
ovat pyrkineel riistämään Itselleen i
esittämään Paul Bimyanin er
sena aitoamerikkalaisena tuott
Tosiasia lienee kuitenkin, että Faf
Bunyan on canadalalsta perua
kuuluu siten Canadalle ja canat!
laisille. -Paul Bunyan-tamihJn
tustuminen on eräänä edellyty
canadalaisen kansankulttuturln
temiseen ja siinä mielessä kehoit
me lUkljoitainme tutustumaan
sankaria V koskevaain ItBrjalllstrat
Se on paljon arvokkaampaa h
ta, kuin kaikenlaatuhien ala-nen
ajanvietdclrJalUsuus.
Terä.
nii
Dnnia
rafcio. — Jspa
jgies «ikonvaiS
tonni»
5». Ki^^iiill
jöfflta, josta on
^jjjjta Japanlr
jgj jiinta tulee
wji8S0sa siitä, n
jjjyjt amerlkkali
gjvihiiJen ostq
gäjBalla korjatfc
gja, laivoja telal
Sydämellise
MRS.
LAITI
SWASTK/
hänen täyt
vuotta t.]
MRS.
Toror
tENTiS
SUOMI
on olJut erittäin nopea. vuoden 1948
jälkeen.
iNyt suoritetun rahareformin penis-1
teellä vastaa, viisi vanhaa kruunua
Tshekkoslovakian yhtä uutta kruu­nua
ja uusi krUimu vastaa 0,1254261
grammaa kultaa. 1.80 kruunua vas-j
taä Neuvostoliiton yhtä ruplaa.
Vallitsevat viikko- ja kuukausi-1
palkat muutetaan samassa 5—1 suh-j
teessä, mutta samalla kertaa viikko-1
palkkoja korotetaan esimerkiksi seu-raavastic
Kaivosmiesten palkkoja 0.70 kruu-j
nulla timnissa. terästyölälsten 0.601
kruunulla tuimissa Ja huikkien mul-f
den työläisten 0.44 kruunulla tunnls-l
sa.
Kuukausipalkala työskentelevien!
tulot kohosivat seuraavasti: Allel
•1,000 kruunUa ansaitsevien 60 kruu-|
nua; 1000—1200 kruunua ansaitsevien!
, 40 kruumia, mutta siitä yli ansaitse-j
vien tulot jäivät etmalleen.
Samalla kertaa alennettiin tulove-;
roa kaikilta tuloluokilta ja kailiäla|
eläkkeitä korotettiin 20—70 prosen­tilla.
Samoin lisättiin läpsiavustusti.i
Yleisesti voimaan tulleiden vähit-j
täishmtojen yhteydessä alennettiin!
•kaikkien kulutustavarain hintoja sa-ma
§sa^ 5—1 «ihteessa m.iten koro-|
tettiin' kruunim'arvoa.' Sen Iloksi
alennettiin vähittäishintoja 37 "pro-i
sentillä esimerkiksi setu-aavasti:
Kilo leipää maksoi exmen 16 kruu
nua j a olisi rahareformin muka:
maksanut 3:20 kruunua, mutta
sen hintaa alennettiin vielä 12 p)
sentillä, markkinahinnaksi Jäi 2Ä)1
kruunua.: -Ensimmäisen luokan sian
liha maksoi 256 krutmiia kilo, olisi]
rahareformin perusteella maksan
51.60 kruunua, mutta kun 'hlnt
alennettiin 43 pfrosentllla, nykyi
hmnaksi tuli. 29.40. Matoitta
että voin hintaa laskettiin 50 p
sentillä, sokerin hintaa 50 prosent
naisten puuvillakankaiden hintaa
prosentilla ja miesten villäpukuji
hintaa 50 prosentilla.
Asuntovuokrat pysyvät- ennallaa
vieden ne 3—io prosenttia palkolsi
tai muista tuloista,
maataloustuotannon edistymisen pe'
nisteella, m i ^ Neuvostoliiton avui:
Itjndet turisti- j£
i)ääM lentoUppuje
ftnlivat voimaan hu
I MONTREAL -
jiTURISTlLUC
lybtäälle päin ..
fäiestakaisin
• ENSIMMÄIS]
LUOKASSA
MONTREAL .
atäälle päin ...
Edestakaisin
Hatknstaen lei
läästätte alkaa
Sui
ittÖKUVAl
ii
luFUSKASING, Oi
hOtTH FORGUPIM
nUBIINS, Harmon
HBKLAND LAKE,'
[{?RCC£DALE, Flm
1 ST. CATHARINES,
kesäkuun 22
I • Filmi on yksi pai
ikaintäälläkin, sekä
laenlukutekstl. EloI
Iji seikkailua. Aine
[kiitettävän arvostelu,
VARASTOSS
"LEUONÄ"-]
^5flfi3 "Stadin K
Luokseln j
;»5«5 Olympian
Nyt ne ohi
ISW6 SaUknIJetI
Pohjolaiiy
,T5W7 Terveisiä
Rööperin ]
*5«g Lahonnee»
Tuulessa ia
IDÄMME LE
H
^ ^ I t U a u ^ a^
l ' ^ ' » ^ o s o r rm
Wll>AUSP