Vapaus, February 26, 1953

              $jyu 2 Torstina, helmik. 26 p. — Thursday, Feb. 26, 1953
«.(UBEBTT) T ' JoaepeaOBnb habor
i Olgan of Pinnlsb Camidians. Es»
tabUab^ Nov. 6, 1917; Aatborized
Ba^«econd class mail-by tJi^ Post
oä^.Veparttaent, Ottava, Pub­i
t ^ tbrtce « r ^ y : Tuesday«
m u s d a y y and Sattsraays by Vapaus
Publisbing Company Ltd., at 1(IO-S02
Elm St, W , sudbujy* Ont^ Canada,
Teleplume»; Suoine» COIce d-i28«
Bdltorial Office Manager
£.smuL gdttor W, EMond. Mailing
addreas: Box^^/Sudlnnr, Ontario.
Advertlsing rates upon ugjUicaium.
Translation free ut tixarge.
TILAUSBXNNAT;
Canadassa: 1 vk, 7JOO 6 tdt 3<75
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X0 6 kk. 420
Suomessa 1 vk. 8A> 6 kk. A 7 5
Vapautta levitetään
Kuten yleisesti tiedetään, VapauSrlehtemme hyväksi järjen
maaliskuun 10—^31 p: n välisenä aikana {)itkästa aikaa erikoinen Ie-;
vitysrynitäys^ jolloin on tarkoitus hankkia ainakin ^50 liutta tilausta
ja sen yhteydessä uusia kaikki katkeamassa olevat tilaukset.
- "..Työskentely ty(n'äenlelitien levittämisen hyväksi on, aina tär-
• ^ l ^ jnutta nykytilanteessa se on en-levikin
laajentamisen
on paras mahdollisuus auttaa kaikkien hyvää tarkoit-
' "tavien ihmisten sydäntä lähellä olevaa rauhan ja demokraattisen edis-
^ %ksen asiaa. Levittämällä Vapaus-lehteä autetaan vaatimattomalla
ij^Aiatitoimintasarallamme Canadan, Suomen j a kaikkien muiden kansojen
^^l'^(pivomusta, kansainvälisen rauhan säilyttämiseksi. Selvää nimittäin
<: y pn, että mitä enemmän levitetään Vapautta, sitä laajemmalle leviää
^ ^^'^vr^l^käläisten maanmiestemme keskuudes^ rauhanpuolustajain inhi-
; v > j « ' ^ millinen ja hyvää tarkoittava sänoniä ja sitä äuuremman panoksen
f^^'\^vowat iäki^^ maanmiehemme antaa Canadan j a koko ihmiskun-
-; -nan hyväksi.
r^vr. • Vapauden hyväksi ei ole erinäisten muiden tehtävien vuoksi jär-jestetty
pitiiään aikaan levjjysryntäystä jä siksi öii todennälcöistä,
,-^..„^ttä nyt alkavan levitysryntäyksen aikana saadaan erikoisen hyviä
f 'tuloksia. Tosiasiassa me tiedämme, että eri paikkakunnilla on jo
tehty alkuvalmisteluja Vapauden levitysryntäyksen hyväksi. CSJ:n
hionet paikallisosastot, sekä erinäiset urheiluseurat j a naiWhlcetliot
ovat jo muodostaneet erikoiskomiteoita tätä tärkeätä asiaa edistä­mään
ja toiset osastot j a seurat menettelevät samalla tavalla vielä
ennen maaliskuun kymmenettä päivää. Kaikki tämä on kuin" ollakin
pitää;'äillä mita perusteelliselnmat alkuvalmistelut tehdään, sitä väVr
mempäa o n ; että levitysryntäyksen tavoite saavutetaan ja sivuutetaan.
Tässä ^keässä levityskampanjassa voivat Vapauden kaikki l u '
kijat antaa oman henkilökohtaisen panoksensa hyvän asian edistämi­seni;,
Vapauden tilaajat ja lukijat' voivat keskustella lehdestämme
naapuriensa, tuttaviensa ja työtövertensa kanssa. Heidän suosituk­sellaan
j a tarjouksellaan saattaa olla ratkaiseva vaikutus siihen, että
Vapautta; Ulaä^ n y i i»^^^ maanmiehemme, jotka eivät ole
sitä ennen tehneet. iVlikäli lukijain tiedossa on äelläisiähcfnkilöitä.
Jotka ovat valmiit tilaamaan Vapauden, he voivat siitä ilmoittaa asiä-miehillemme
tai muill^ levittäjille, jos eivät halua syystä tai toisesta
*tse tätä tilausta lähettää Sudburyyn.
Niille maanmiehillcmme, jotka eivät ole ennen Vapautta tiläh-eet,
me haluaisimme tämän levitysryntäyksen alussa tehdä seuraa^
van eäityk^b: Tilatkaa Vapaus vaikkapa vain kokeeksi ja verratkaa
i?fSitH jonkin aikaa muihin mahdollisesti lukeniiinne lehtiin; Talöudelli-
Y selta.kannalta katsoen havait.sette, että kokonsa ja tekstimääränsä pe-rusteella
Vapaus oii yksi halvin suomenkielinen uutislehti Canadassa.
I Sisältönsä suhteen te tulette havaitsemaan,.että -Vapaus on ainoa
Canadan suomenkielinen lehti, mikä järjestelmällisesti jä'tinkiniätta
toimii rauhan asian hyväksi: Korean sodan kunniallisen ja oikea­mielisen
lopettamisen, kaikkien maiden yhteisen • aseistariisumisen ja
sotavarustelusta johtuvan korkean verotaakan alentamisen hyväksi,
itämän maan demokraattisen järjestelmän ja sen itsemääräämisoikeu­den
säilyttämiseksi sekä kaikkien pikkuibmisten etujen puolustami­seksi
ja ryhmäriitojen asemesta edistyksellisen yhtenäisyyden ja yh-
;^^i|ymmärryks(sn aikaansaamiseksi täkäläisten maanmiestemme kes­kuudessa.
Lopullinen päätus on tietenkin teidän, niutta me uskom­me
vakaasti, että Vapaus kestää arvostelun ja kilpailun näissä perus­kysymyksissä.
.V Levittäkäämme Vapautta rauhan ja h}rväntahdon, sekä vau-iijjräämman
ja sisältörikkaamman elämän hyväksi!
- »
Kr'*.
' f
- *
1
i
t
-i
i
Varjeltakoan sellaisesta ''ystävästä"
Suuri "työväenystävä", kaikista torylehdistä kiivain tory, to-rontolainen
Glabe and M a i l , julkaisi toista viikkoa sitten, tacHcmmin
sanoen helmikuun 11 pnä, johtavan toimituskirjoituksen, missä tar­jotaan
^'ilmaisia neuvoja" niille unionisteille, jotka Ontarion Työväen-liiton
(CCL) konventionissa esittivät niin ^'mahdottoman" vaati­muksen,
että tässä maakunnassa pitäisi saada alinpalkkataksaksi dol­lari
tunnilta ja 40 tunnin työviikko. ' V 5
Tämä on "fantastinen" vaatimus, selitti "työväen ystävä" Globe
and Mail ja sanoi, että täytäntöön pantuna se aiheuttaisi niin suuren
hintojen nousun, että väestö ei voisi enää ostaa' näitä tavaroita —•
ja kun tavarat jäisrvät varastoihin makaamaan, niin suuret joukot
joutuisivat työttömiksi. •
Syvällinen ja todella isällinen neuvo työläisille, jotka, eivät kä­sitä,
kuinka suuren palveluksen he tekisivät, jos tyytyisivät Noakin
V -aikaisiin palkkataksoihin.
- Asiassa on vain se vika, että Globen "taloustiede" ei pidä paik-
* kaansa.
i On ensinnäkin kysyttävä, että mikä yhteiskuntaosa muodostaa
li storimman osan kuluttajakunnasta? JMEL^II. johtokunnan jäsenet
totesi äskettäin Äliamissa pitämässään kokouksessa, että palkkatyö-l
Iäiset ja heidän perheensä muodostavat 60, pro»nltia Yhdjwaltain
koko kuluttajakunnasta. Farmarit, keskiluokkäaiset ja niiif sanottu
valkokaiilusköyhälistö sekä pienen p>ieni rikkaitten ryhmä, muodostaa
i yhteenlaskien vain 40 prosenttia kuluttajakunnasta.
l ' Vaikka meillä ei olekaan käytettävissä vastaavanlaisia tilastoja
* Canadasta, niin tosiasia kuitenkin on, että tilanne On täällä hyvin
' paljon samanlainen. Käytännöllisesti katsoen se tarkoittaa v^lan
'< toista, mitä Globe yrittää selittää: Lisäämällä y h t e i s k u n i iM
* piosaisten ryhmien työläisten ja farmarien tuloja, lisätään kansa-
' kunnan suuren enemmistön ostokykyä, mikä tarkoittaa sitä, että
tavarat kulkeutuvat varastoista suuremmassa määrin kulutta jäin kä-
. siin. Ja kun kulutta jäin ostovoima lisääntyy, lisääntyy myö^
] mahdollisuudet. Kysymys on nimittäin siitä, että aivan kohtuutto-
; man suuri osa kansallistiiloista menee pienen miljoneeriryhmän kä-
)' siin, mikä toisin päin sanben tarkoittaa sitaj^ttä kansanjoukot saa-
^ ' v a t palkakseen ja tulokseen aivan liian pienen osan oman työnsä tu-
^ loksista, ja seuraus siitä on se, että tavarat kasaantuvat varastoihin,
i aiheuttaen "ylituotantoa" puutteen keskellä ja jotikkbmittaista työt-
» tomyyttä. • ,
Ottakaamme yksi käytännöllinen esimerkki Ontariosta. Am-
^ mattitaitbisten naisten alinpalkkataksa on Ontarion yhdyskunnissa
' ?I3.80—$16.80. Selvää on, että -tällaisilla palkoilla ei voida mat ^
' saa huoneittim^^^ ostaa r u o j a a ja laittaa vaatetusta. Yhtä sei-l^
j, .jraä on se, että aJIe dollarin tuntipalkka on nälkäpalkka^-aikana, j o l -
'r'n4oin. V'^Vfniriprfafs«'n •'••^"htinniyn 1?inirr>if«»»yr> a<siinnnn VUOkra On 'noin
$75 Icdukaudessa. Viiokraan ylstoään xiaene^ jo lähes toinen
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
YVES FARGE:
Yrjö Mostaiänrf^ sault Sie, Marie,
O n t , täyttää «lelmik. 27 pnä 5$ vuo^
ta.
Yhdymme onnitteluiäini
Y L E I S ÖN
K I R J E I TÄ
Hssä osastossa Jpikaisfaan ylelsdn
k l r j e i a l a ne siis edustavat fclrJoUta-jäin
mleUpfteitä. KIrMet pitäisi » •
Jotttaa, Jos mabdoUbta, 200 sanaan
Tähän osastoon lähetettyjä fcirjdtä
el palauteta.
O • O
HIUITOBADALLA
Tlmmlns. ^— Oli kaunis talvinen
päivä Ja hyvä liilhtokeli Ja se sai m i ­nutkin
hi.htämään. Olin entisellä
suomalaisten tekemällä hiihtoradalla.
ICaunis ilma oli Johtanut paljon Ih-mis.
ä samalle asialle kuin millä minä
ol.n. Tixnmlnsin hiihtoklubUta oli
myöskin <vlerailiJoita. Hlhtäjiä oU
kerääntynyt paljon yhteen Ja Jokin
hiihtoklubln mies puhui tähän t a ­paan:
Tämä rata on suomalaisten tekemä
Ja saanut hyvän käytön. Hän osoitti
kädeUään Ja sanoi, tuolla on meillä
iiusi. rata,* Jonne kuljetaan muilla
välinetila kuin suksilla. Suksilla las-iKtäan
alas latua Ja se o n hauskaa.
, Tuossa (hiihtäjäin Joukossa oli suo­malainen
Ja k y i ^ minulta, kuulitko
mitä sanot tuo mies? Vastasin: kuu­l
i n , mutta en tiedä keitä he kaikki
lienevät. Jotka, tätä rataa ovat käyttä­neet,
mutta ainakin Vesa. Marttiin,
Koskela, V Saari, Kumpulat, Leppä,
Kuttnnanen Ja monet muut.
urheilun päämäärä. Jonka hekin
omaksuivat, on hyvä Ja Johdattaa
maanmlchiämme pois paheiden pesis­tä
raittiiseen luontoon. Nyt Jo näem­me
heidän tekemänsä aloitteen tul­leen
yhdeksi Canadan kansalliseksi
urheilumuodoksi. —. iMiäinart.
PIENI OIKAISU
T. k. 17 pnä Julkaistiin tässä osas­tossa
" M a i n a r l n " kirjoitus 1 » vuotta
Hollingerin suuresta palosta". Kir­joituksessaan
• M a l n a r i ' mjn. sanoo,
että " T i m m i n s i n hautausmaalla on
kaunis Joukkohauta... S J : n Timmin
osaston hankkima Ja kunnossapitä-mä".
Ensiksi on sanottava, ettei SJ :n
Tinuninsin osasto hankkinut mainit­tua
hautaa. Sen $350.00 muistopat­saan
kustansivat etupäässä uhrien
leskiet, paitsi erään iäkkään uhrin.
Jolla^ e i ollut omaisia koko maassa,
osuuden kustansi SJ : n T l m m l n^
osasto, koska hän o l i myöskin osaston
Jäsen. •
Vaikka tapahtumasta onkin kulu­nut
Jo neljäimesvuosisata, katson vel­vollisuudekseni
oikaista lausunnon
mahdollisten väärinkäsitysten vält­tämiseksi.
Se että osasto pitää kun
nossa mainitun Hollingerin uhrien
leposijan, on kaunis kimnianosoitus
edesmenneille Jäsenilleen, koska on
luultavaa, että omaiset ovat hajaan­tuneet
suurelta osalta yli maan. mikä
minnekin.
T.mmlnsln osastolle kiitollinen •
• Aino.
Haluaisin saattaa ystävieni tietoon
erään havainnon. Jonka tein palat­tuani
Koreasta Ja muistelemaan: en­siksi
muutamia asioita. Olen .koke­nut
Ja mitannut vuonna 1944 natsis­min
Luuhutekojen laajuuden; olin
mukana vuonna 1946 Tyynellä v a l -
tamel-ellä eräällä amerikkalaisella
sot^äluksella odotettaessa atomi­pommin
räjähdystä, nähdäkseni, että
perikatoon Johtava sota oli tullut
mahdolliseksi Ja että sillä oli erikoiset
teoreetikkonsa Ja oma strategiansa,
liopuksi näin bakteerisodankäynnin
Koreassa, sodan. Jota ei tunnusteta
Ja Jota varten, tarvitaan valheellise-sen
propagandan hienoimmat kään­teet
raukisamaisen tieteenohella.-' .
Ranskan miehityksen ajoilta opin.
että ihminen, Joba uskaltaa uhmata
aikansa hirvittäviä tosiasioita, asete­taan
koetidEselle..;
Q^inä keskustelin kahden tiedemie-heh
kanssa. Jotka palasivat Euroop­paan
koreaan tek^mältään tutkimus­matkalta.
— -Miten asiat ovat nyt
siellä? kysyin — ' * M i s ^ kunnossa on
kylä. Jossa me asufanme?" — " K a l k ki
c n napalmin polttamaa, kaikMalla
on kuolleita," vastasivat he. - r - " K ä -
vittekö siinä laboratoriossa. Jossa m i ­nä
tulin .vakuuttuneeksi kiinalaisten
tiedemiesten tutkimusten totuudes­t
a ? " — on pommitettu hajalle.
Jäljellä on vain kasa kiviä."
Se mitä vielä oli Jäljellä mhiun
käydessäni—muutamia latoja, muu­tamia
taloja ~ kaiken sen ovat lie­kit
tuhonneet napalmin karstan peit­täessä
kaiken.
Professori Malterre kysyi minulta:
"TunsittebJ T e kuten me äkkiä v a n ,
hentuneenne kymmenen vuotta?
Tunnen kaiken tuon uudelleen, l y y -
Billisen väsymyksen, joka ei hellittä­nyt
otettaan minunlaisestani rotevas­ta
miehestä, unettomina öinä, kau-hunnäkymlneen.
esimerkiksi kirjoit­taessani
muistikirjaani . tosiasioita
sellaisena kuin ne olivat, ohn pannut
merkille erikoisesti amerikkalaisten
lentokoneiden levittämien viruste|L: j a
basillien polkiJ3ukselllsen voimak­kaan-
luonteen. "Luulemme löytä-neemmee
selityksen tähän ilmiöön,
huomauttaa eräs kansainvälisen tle-demieskomlsslon
Jäsenistä; voidak­seen
saavuttaa tällaisen luonteenvon
mikrobien täytynyt, kehittyä ihmises­sä..."
Mikä herjausten tulva odottaa'
näitä miejilä. Jotka elättivät tiedemie­hen
omaksatunnoGsa toivetta, että p a .
lattuaan he voisivat kertoa erehdyk­sen
tapahtuneen tai valehdellun. „
Minkä puolesta he asettuvat roh­keasti
vastustamaan valhetta. Joka
aikoo kerran hultuttaa ihmiskun­nan?
' ' ,.' .....
Tuötlttäani heidär» työnisä tUtok*.
set ovat kaikki iasiat tulleet minulle
vieläkin''selvönmiksi;; Tmmäirän pa^
remmin haluttomuuden palauttaa Joi­takin
sötaväiikeja. ^Minusta tuntuu,
että kaikkialla, m i ^ , kuljimme
Claude Boy'n kanssa, o l i yritetty hä­vittää
rikoksen Jäljet räjähdyksillä
ja li^£illä, mutta turhaan. Kenties^
tutkiessamme maticallamme n i i n suu­rella
huolella kokeita. Jotta totuus
pääsisi päivänvaloon ^roopassa. Jota
valhe Jäytää, saatobnme perikatoon
joitakin muita ihmisiä.
Katsellessani vatokuvaa; missä nuo­ret
Ihmiset ottavat meitä vastaan
sen korealaisen'telon edustalla. Jossa
asuimme kysyn itseltäni: Ovatko he
vielä elossa? Ovatko he maksaneet
hengellään siitä, että ovat Johdatr
taneet asiceleltamme todellisuuden
hirvittävillä teillä ... ^
Ajattelen ystäviänlT Jotka teposln
RansL'jssa, huolettomia j a kevjrtmle-lisiä
yatäviänl. Olen nähnyt heidän
vJmi^levän Ja pakenevan minua;
muutamat koettavat olla suoria: "Äl­kää
puhuko meille tuosta matkasta
me olisimme pakoitettuja keskeyttä­mään
teidät, sillä tuo propaganda on
inhoiitavaa!'' Muutanmat ovat kuun­nelleet'minua
tarkkaavaisesti Ja sit­ten
alkaneet puhua muista asioista.
Kenties olen tuonut asiani huonos­ti
Julki, sillä en voi kertoa K o r e aa
näkevästäni ääneni värisemättä Ja
tuntematta syvää surua katsellessani
näitä olentoja, jotka tulevat välin-pltämättomiksi
k j n heille kerrotaan,
miksi Ihmiskunta on kuolemanvaa­rassa-
; .
Heinöimmat ottavat saman asen­teen:
Arvelunne eivät ole kokelt^.,
amerikltalalsten lentäjienkään todis­tukset
eivät ole meille rUtäviä! Asla
olisi toisin. Jos olisitte nähneet bak-teeripommin
irtoavan lentokoneesta
ja putoavan maahan! Minä vastaan:
"Älkääpä muuta sanoko, ettei niin
käynjrt: mikä tavaton sattuma! K u i n ­ka
äälat ovatkaan hyvin Järjestetyt
Koreassa!.;. Mifcsi'ette sanonut tuo­ta,
sillä te ette etsikään totuutta vaan
alibia, te ette tahdo kaataa Vapau­denpatsasta."
Tiedän, että tähän asenteeseen on
syynä tärkeät asiat, että tottluden
levittäminen uhkaa / räjäyttää, sen
pohjan. Jolla lepäävät ystävyys, t a -
loudeUlnen etu. teyat, politiikka, koko
h ^ l n v o l n t l . Johon n i in monet kun­nialliset
ovat mukautuneet. Tiedän,
että muutamat ovat päättäneet kiel­tää
todellisuuden nukkumalla molem­milla
korvillaan. Tiedän, että propa-gandalconeistot
ovat peloittavia Ja et­tä'
ne käyttävät juonia samoinkuin
pelkuruuttakin hyväkseen.
- M i n u l t a on t u l tu kysymään pidän­kö
sopivana keskustella Joukkotuho­aseilla
käytävästä sodasta nykyisen
poliittisen- tilanteen puitteissa. Jos
atomipommi pudotettaisiin Pariisiin
tai kun pääkaupunkimme vesijohto­j
a viemäriverkostot olisivat myrkyn
saastuttamat, kysyttäisiinkö siUoin,
onko soveliasta puhua näistä asioista?
Totuus on totuus. B i ole taktillista
tai poliittista, totuutta. Tosiasia on:
että on ryhdytty hävittämään, tie­teellisin
apuvälinein kunsakuntaa ja
on koetettu asettiaa ihmiskunnan
omatunto koetukselle. Nämä kaksi
näkökantaa bakteriologisesta sodasta
cvat eroittamattomat toisistaan, nii­den
luoime on sama, neivaatiivat yh­teistä
ponnistusta kumpaakin vas­taan:,
tuomita tämä sota j a voittaa
Miss Karen Morley, yhdysvaltalainen
näsrttämö- ja eloknvatähti, keholtti
Massey-haalilla pidetyssä Rosenber.
glen puolustuskokonksessa pitämäs­sään
puheessa canadalaisia tekemään
jotakin, ei vain.Bosenbergien pelasta­miseksi
sahkötnolista, mutta myöskin
järkevyyden palauttamiseksi Yhdys­valtoihin.
SITÄ
- J A -
KIEVALArXEN TABIXA
Eräältä mi«5»eltä o l i kadonnut ^
ves, j a hän epärll naapurin pojan
rastaneen sen. Sen vuoksi jjän t i
kaUi tämän esantymistä. Pojan
keleet näyttivät selvästi kirveeara^
kaan askeleilta, hänen kasvoafat
vat ilmetyt khrveenvarkaan kasvot
hän puhu k in aivan kuin klneeny^
ainakin. Kaikki hänessä viittasi
veeufvarastajaan.
Sitten mies kuitenkin kJj 61 kirveec
sa Jostakhi maakuopasta, johon tf
sen jättänyt. Seuraa/ana päivänäiu
näki jälleen naapurin pojan, 5^
pojan käynti, muistuttanut enää v ia
•häakäan kirveenvarkaan käyntiä
vatka hänen kasvonsakaan olleet kir
veenvarkaan kasvot, «änessä ei o'
lut mitaan, mlka ol.si viitannut kir
veenvarkaaseen.
* IS o
nUONOSTI ASIAT
— Miten on, unettomuuden laita
kysyi tohtori,potilaaltaan,
• — A.na, v am huonommin. Nyt (
nukuta enää edes aamulla, kun pitä'
si nousta ja lahtea työhön.
pelko.
Uskaltaessani tarttua totuuteen
Johon n i i n harvat ihmiset uskoivat:
— totuuteen ympärillämme vallitse­vasta
turmeluksesta — luulin het­ken
jääväni aivan yksin.
Tänään tiedän mikä on mahdollista
sille. joLu vetoaa kansoihin ja joka on
paljastenut niitä liikuttavan totuuden
Tiedän myös, millaiset voivat olla n i i ­den
voimien laatu j a mahtavuus, m i ­kä*
vapautuu kiosketuksessa tähän
totuuteen;
K u n asetan kysymyksep: Olemme­ko
pystyviä jäämään ihmisiksi? en
ajattele anoastaan elämää, jota mei­dän
on suojattava. Ajattelen ...vielä
kirousta, joka kohtaa eräät meistä
jos nyt tuntien todisteet j a syytök­sen
oikeutuksen emme samalla olisi
vakuuttuneita, että myös se. joka
valLunee peittäen päänsä tyynyllä
on ahdistettu olento.
Totuus mikrobeilla surmaamisesta
kykenee horjuttamaan koko sodan
rakennelmaa.
Mitä muut sanovat
HÄNEN AMMATTINSA OLI
SOTA, MUTTA KENBAALINA
HÄN K U O L I KOTONAAN
Vanha sotilas Rundstedt kuoli kau­kana
rintamalta. 77-vuotias kenttä-marsalkka
Gerd von Rundstedt...
kuoli täällä tänään. Hän kuoli nuk­kuessaan
kohnen huoneen asunnos­saan,
ympäröitynä omilla kuvillaan,
jotka oh otettu hänen 52-vuotisen so-
"Kalevalan" ongelma
•'Kalevala" on nerokkaan yksilön luoma
maailmankirjallisnnden merkkiteos
Kirj. TRI VÄINÖ KAUKONEN
tilasuransa eri valheista... Hänen
ammatunaan oli sota.feikä politiikka Jessä"jotain muuta,' j o s " vastau^ el
"Hyvää päivää!" ^ Kirvesvartta!'
Tunnetun kansankaskun vuorosa­nat
ovat erikoislaatuisesta yhteydes­tä.-
Huonokuuloinen mies näkee Itir-vesvartta
velstäessään vieraan tule­van
ja otaksuu tämän kysyvän, m i ­tä
hän on tekr^mässä. Siksi hän vas­taa
vieraan tervehdykseen yllättäväl­lä,
järjettömältä, tuntuvalla tavaUa.
Virheellinen otaksuma puhetoverin
lausumista sanoista johtaa väärinkä­sitykseen
Ja kummalliseen vastauk­seen.
Tilanne on usein eräissä suh­teissa
samanicaltainen Kalevalasta
puhuttaessa.
"Missä Kalevala on syntynyt " —
"Kajaanissa."
Jos vastaus tuntuu yllättävältä, on
ilmeistä, että henkilöt puhuvat eri
asioista. Vastauksen antaja tarkoit­taa
Lönnrotin eeposta, jonka molem­mat
laitokset tosin painettiin Hel­singissä,
mutta joiden luomistyö t a ­pahtui
suurimmaksi osaksi Kajaanis­sa.
Kysyjällä sensijaan on ollut mie-
— Reutershi uutistleto Hannove­rista,
Saksasta, helmik. 24 pnä.
NOITAJAHOIN OIREELLINEN
K U K K A OTTAWASSA
O t t a m . — senaattori R. B . Hor-ner
(PC, Saskatchewan) sanoi tä­nään
senaatissa, että Canadan kalk­k
i huomatut liberaalit ansaitsivat i t ­selleen
kommunlsti-nlmen. antaes­saan
tukensa työttömien Ottawan
marssille v. 1930.,. — O P : n uutistle­to
helmik. 24 pnä.
AMMATTINA «NAIMINEN"
J A CANADAN LUONNON-BESUBSSIiB
ItOilMIAMIEN
Greettwleh^ Conn. — Asbestiperijä
Tommcr iNCanville anoi tänään täällä
lupakirjaa kyihmenettä avtolllttoaan
varten...
Mustaan takkUn jä hattuun puettu
Manvllle (sanoo olevansa 59-vuotias,
tunnetaan suurena elostelijana ja a i ­koo
'Ottaa' kjmuneneimeksi vaimok­seen
39-vuotIaan vaaleaverikön, kah­den
lapsen äidin. L l l l l an Bishop A l -
vearin) olipuettuna mustaan takkiin
ja hattuun Ja ilmoitti ammatikseen
omaisuuden hoitaja, ensin p i l a i l l en
kerrottuaan Miss Clarkelle (avlolUt-tolupakaavakkeen
täiyttäjälle). että
hänen ammattinaan on "avioliittoon
meno'. New TToirk Times Service,
helmik. 24 p.
tyydytä häntä.
Kysymyksen esittäjä tarkoittaa toi­sinaan
nmonlaulajien esittämiä kan­sanrunoja.
Tässä topauliuessa vastaus
on tietenlcin virheellinen, mutta vää­rinkäsitys
on helposti poistettu muu­tamalla
selittävällä sanalla. Runon­laulajien
esittämät runot ja muut s a ­nataiteen
alaan kuuluvat tuotteet,
sanalla sanoen suomalaisen kielialu-,
een kansannmous on valtaosaltaan
itä-Suomesta ja Itäisen rajan takaa
Useimmiten tämäkään selvittely ei
riitä. Kysyjä ei tarkoitakaan runon­laulajien
esittämiä kansanrunoja,
vaan hänellä on mielessään epämää­räinen
kuvitelma hyvin kaukaisista
menneistä ajoista Ja oloista; se öii
yhtä hämärä kuin uskonnollisen U i ­misen
pelokas tai toivehlkas Iravitcl-ma
tuonpuoleisesta maanalisesta t ai
t&htientakalsesta ikuisesta maailmas­ta.
Jos kj-^mys tarkoittaa j-Jtäin
tällaista, siUoin molempien Jo esitet­tyjen
vastausten täytyy tuntua yhtä
kumnialllsUtä kuin: "khvesvartta."
Keskustelun pysähdyttävä vääiin'-
kSsItys on kiusallinen, kehitystä jar­ruttava
rasitus tieteen eri aloilla
työskenteleville tutkijoille.
Ihmiskieli kehittyy ja muuttuu
emien lakiensa ihuluain, joita kie­litiede
pyrkii selvittämään. Mutta
kielentutkimus ei anna kielenkäytön
ohjelto. Myös kielivaliokuntien j a -
toimistojen mahdollisuudet ovat hy­v
in rajoitettuja, niinkuin eräät vU-me
aikaiset esimerkit osoittavat.
Loppujen lopuksi kieltä käyttävä
suuri yleisö kulkee omaa tie­tään.
Olisi mahdotonta minkään
auktoriteetin saada sanat '(Hyvää
päivää" merkitsemään "Mitä sinä
teet?", jolloin alussa esitettyjen vuo­rosanojen
kummallisuus häviäisi. Y k ­sityisen
sanan, myös 'Kalevala'-sanan,
kohdalla asla tuskin on toisin. Kie­litiede
Ja oikeakielesjrys eivät näy­tä
voivan poistaa rasitusta.
Puheessa "saman" sanan käyttö
eri merkityksissä eri yhteyksissä voi­daan
osoittaa tietyin keinoin, esim.
erilaisin äänensävyin, korostuksin ja
tavuin. Ellrjoltetussa ja. painetussa
esityksessä näitä keinoja osittain
vastaa lataausmerkkien käyttö.
Yleisesti on omaksuttu tapa käyt­tää
lainausmerkL«3jä kirjaUijaIn teos­ten
nimien molemmin puolin. T S -
män mukalsesU " K a l e v a l a " kirjal­lisessa
esityksessä tarkoittaisi nime­nomaan
Lönnrotin luomaa runoel­maa.
' ,
"Blalevala" on sjmtynyt yli sata
vuotta s i t t e n — e i varhaisemmin —
yksityisen nerokkaan miehen luovan
työn tuloksena. Runonlaulajien esit­tämillä
kansahrunoiUa on"Kaleva-l
a a n ' vaikuttaneina tekijöinä hyvin
huomattava osuus, niin huomattava,
että ilman sitä tuskin kukaan yksilö
voi luoda yhtä suuret ja moninaiset
taidearvot omaavaa ja yhtä laaja­kantoisiin
seurauksiin kulttuurin eri
aloilla johtavaa runoelmaa. Se el
tunnu olevan mahdollisuuksien r a ­joissa.
Mutta kuitenkin tässä on ky­symys
runoilijan käytettävissä olleis­t
a Ja hänen myös nerokkaasti käyttä.
mistä aineksista. "Kalevala * on s i ­ten
erikoislaatuinen osoitus runoili­j
an j a yhteisön sekä runoilijan ja
hänen omaksuttevissaan olleen kult­tuurin
keskinäisestä suhteeste. Se
osoittoa, että varhaisemman kult­tuurin
ja sen yhteiskunnan mer­kitys,
johon runoilija kuuluu, [ on
suurempi i ! j i n monesti on tahdottu
myöntää. Vain kansansa keskuudes­sa
j a .kansalleen runoilija voi antaa
parastean. Runonlaulajien esittämät
kansanrunot ovat siten yksi, mitä
tärkein "Kalevalan" syntyyn vaikut­taneista
tekijöistä, mutta ei ainoa.
'"(Kalevala" on -Elias Lönnrotin luo­van
työn tulos. Rimonlaulajien esitr
tämät sänkarirunot ovat muutamien
satojen säkeiden mittaisia. Ne. eivät
ole yhtenäinen eei»s j a tästä joh­tuen
mikään kansanrunojen valikoi­ma
el ole enempää kuin suhteellisen
lyhyiden, erjllisten runojen kobaelma
ilman sisäistä yhteyttä. N i i n erino­maisia
jä taideominaisui^illaan te­hoava
kuin; yksityiset runot saattavat
ollakin, ehkäpä omassa lajissaan kir­jallisuuden
helmiä, n i in ivällkoima ei
koskaan v o i kohota maailmankirjalli­suuden
sUtarten eieposten rinnalle. Se
edellyttilä' luovaa yksilöäi rtmoilijaai
joka varhaisemman runouden täydel-.
lisesti halliten' luo uuden, yhtenäisen
runoelman • J a seri on Elias Lönnrot
tehnyt. \.Hän ei ole ainutlaatuinen.
Monia vuosisatoja kaikkialla Eluroo-passa
innokkaasti harjoitettu Home­ros-
tutkimus oh ' Jliaksen" ja "Odys­seian"
kohdalla päätynyt viime vuosi-kymmehihä
samankaltaiseen tulok­seeni.
Nykyisin oletetaan yksityisen,
timtemattoman runoilijan luoneen
nuö eepokset eräitä vuosisatoja ennen
ajahlaskunune alkua kansanrunoiiiln.
rinhastettavasta runoaineksesta pää­kohdittain
saiiiään tapaaai kuin iaiäs
Lönnrotin tiedetään todella tehneen.
Öhko '"Kalevala" kansanrtuxoutta?
Varauksettoman myönteisen tai k i e l ­teisen
vastauksen antaminen edellyt­tää
ensin "kahsannmo" käsitteen sel-vlttänaistä.
Varsin yleinen ön käsitys,
että vain opillisesta sivistylcsestä osat­tomiksi
jääneiden, luku- ja kirjoitus­taidottomien
kansanmiesten ja nais­ten
sepittämiä j a esifctämia runoja
voitaisiin pitää " a i t o i n a " kansanru­noina.
Jos tämä tunnusmerkki hy­väksytään,
silloin vastaus on epäröi­mättä
kielteinen, sillä "Kalevala" on
oppineen miehen, Elias Lönnrotin
runoelma. Tuo tunnusmerkki e i k u i ­tenkaan
tunnii kalkissa siihteissa
onnlstunJeelta. Tutkimus on osoittanut
että eräs tähän saakka varauksetto­masti
kansanrunona piäetty balladi
"Inkerin virsi" on skandinavisen r i -
tariballadin suoniennos. Alkuperänsä
perusteella sitä edellä esitetyn t i m -
nusmerlön mukaan tuskin saattaisi
enää pitää kansanrunona. Mutta se
tuntuu järjettömältä. Tutkimuksen
edistyessä saatettaisiin myös muiden
kansanrunojen kohdalta joutua sa­maan
omituiseen tilanteeseen. Alku-peräkysymys
ei olla ratkaiseva.
Taidenmous j a kunsanrunous eivät
ole toistensa vastakohtia, vaan r u ­nouden.
ilman selvää rajaa toisiinsa
liittyviä lajeja. Useimmista runnoistä
voitaneen: niiden tyyli- ja: muiden
runo-omiiiaisuuksien perusteella sa­noa,
kumpaan Mistä kahdesta ryh­mästä
ne lähinnä on luettava. Jos
Neuvostoluistelijat
nyt Ruotsissa
Tukholma.— iNeuvostolliton luiste
h ja joukkue, johon kuuluu 16 miesti
Johtajmeen, saapui: helmik. 17 poj
Brommaan, missä Ruotsm luisteluLi
ton- valtuuskunta puheenjphtajahs
Sven Läftmanln Johdolla oli ivastaan
ottamassa. - •
tällaista ryhmittelyä syystä tai toi
sesta pidetään tarpeellisena. On myä
rajatapauksia. * Kalevalaa" on km
tenkin vaikea luonnehtia sellai
seksikään. Eikö pikemminkin olis
ajateltava niin, että "kansanrunon,
den" j a " taiderunouden" rinnalla o:
muutamia suuria r eepoksia, jotka et
vät kuulu kumpaankaan rylunää:
Ne ovat yksilöiden .luomistyön tuot
teitä, muttia niitä ei voisi olla ole
massa Ilman ' kansanrunoaine^
Ne ovat "kansanrunoutta" nerokkaajfl
luovan yksilön uudeleen suuriksi ee
pokslksi runoilemia.
\kräät "Kalevalaan" je sen syn
tyhistofiaaii pintapuolisesti perehty
heet henkilöt, jopa tutkijatkin, 07a
silloin tällöin, tahtoneet leimata tä
inän eepoksen "hämäräperäiseb
teokseksi" tai siiörastaan "väären
nykseliiil'' X I X vuosisadan alkupuo.
lella. iaimhnihöu^^^ feeraun ja jul
k a i s e i n ^ h tultua monissa Eurooi^
m a l s ^ mitä iimostmieiniman her-hastukseh
kohteeksi runoja jiilkais-
PÄIVÄN PAKINA
taessa ei noudatettu sellaista tart
kuutta j a huolellisuutta, mitä nykyi.
sin pidetään itsestään^ selvänä asia.
lia. Muistiliunerkittyjä runoja yli.
disteltiln toisiinsa j a niitä muodos­teltiin
eri tavoin kulloinkin julkaisi
j an omien tarkoitusten mukaaa
Tämmöiset runot eivät tietenkään ol­leet
edellä esitetyssä mielessä "aito­j
a " kansam-unoja. Venäjällä kävi
y . G. Belmski , vuosisadan toisen
neljänneksm aikana — "Kalevalain"
luomlsaikoina — taistelua kansanni-nouden
tieteellisen keräämisen ja
julkaisemisen puolesta. Hän vaati
kansanrunojen Julkaisemista tarkal­leen
sellaisina kuin ne on merkitty
muistiin niitä millään .tavoin Itcf-jailematta,
täydentämättä ja yhdis-telemättä.
O n selvää, että "Kaleva^'
ei täytä eikä koskaan ole pyrkinyt,
kään täyttämään näitä "aidon" kan
sanrunouden vaatimuksia. E i edes en'
simmäinen laitos, täydelliseltä nl
meltään " K a l e v a l a taikka VanhoJ:
Karjalan Runoja Suomen, kansäi
rautaosista ajoista," nimestään hup
limatta ole "aitojen" tai edes niisti
muokattujen kansanrunojen kokod.
ma, vaan runpilijan kansanrunoai-neksia
hyväkseen käyttäen luomi
yhtenäinen e^xis. " K a l e v a l a " ei oli
sen enempää kuin "Iliaskaan" mi­kään
kansanrunojen "väärennys;'
vaan nerokkaan yksilön luoma mai-ilmankirjallisuuden
merkkiteos. !
Piliasfunut tinasotilas
Meillä pn sitten taas uusi "valkoi­nen
toivo".
Kalkki ^^EjÄIlevät Tuomaat" ja
muut pessliäistit. vjdtka pelkäävät, että
uutta sotaa el sjmnykään. voivat iiyt
nukkua rauhas^ , j a uneksia siitä
Ihanasta pälväistS. jolloin suuri sote-herra^
- selhdiioi- k u in marski venäläi­nen
aikoinaan., vetää sapelin tupes-taan
Ja lähtee suuren K i i n a n lUSksi
vielä NeuvostolUttoaUn valloitta­maan.
Kysymys on tietysti suureste sota-pliällikösta
Ja nerokkaasta valtiomie­hestä,
Chiang Kai-shekistä, Jonka
tyhmät j a kiittämättömät kiinalaiset
potkivat pois hallituspukUta Ja koko
maasta. -
Tämä. samainen sotastrateglnen
nero tiedoltti mahtipontisesti alkuvii­kolla,
että hän tulee mitätöhnään K U -
tum Ja Neuvostoliiton välisen Ystä-vyjrs-
ja • Yhteistyön sopimuksen, m l
Tosiasia on, kuten A F t : n taatusti oikeistolainen johtokunta
totesi, että työläisten "tuottavaisuuden lisääntymisen johdosta pal­kankorotukset
ovat välttämättömiä, jos mielitään -välttää uhkaara
kä alleUrjoItettiln Moskovassa elok.
14 pnä 1045 — Jollota häneu ylhäi­syytensä
oli vielä KUnan hallitsijana.
Porvarien aina valppsiat: poIUttlBiet
h u o m i o i t ^ t ricaisivat -sillpln selittä-mään.
tämän
merid^irstä. Ja katso; tarkbitns on v a l -
Chiang K a l - s h e k— suuri sotanero
kun on — voi ryhtyä pommittamaan
myös Neuvostoliiton alueita.
Jos vanha ystävämme Pietilä sat­tuisi
olemaan saapuvilla, hän var­maan
palauttaisi mieliUnme ensim­mäisen
maailmansodan Jälkeisiä t a ­pauksia.
Jolloin tsaarin verisen hovin
Jäsenet, ruhtinaat ja kenraalit — a i ­na
ikiomaa marskiamme myöten
vannoivat riettaan Rasputinin parran
kautta, että Neuvostovalta kukiste­taan
j a tsaari tuodaan takaism valta­istuimelleen.
Vaikka hän olisi viety
helvetin kuumimpaan sopukkaan.
Suuret puheet eivät tietenkään suu­t
a halkaise, kuten sanotoan. Ja
Chiang Kal-shekilläkin ön tietysti l u ­pa
nähdä suuria unia kesästä, joka
ei koskaan tule.
Yllämainitussa "mitätöimlspäätök-sessä"
on nhnlttäin yksi plenohien v i ­ka.
Chiangilla el ole minkäänlaisia
valtuuksia puhua eikä toimia Kitaan
kansan nhnlssä. Kitaalalset ovat hä­net
virkahelttona potktaeet historian
jätekasalle Ja sleDä hän IhnelsesU py-
W — I»*>oJa ääniä parahdellen. V o l -
dakseoi .tmltätöidä^ Joltakto sopi­muksia
Kiinan kansan " " ^ i c s t o.
päästä Kitaan hallitukseen — j a s i i ­hen
hän ei kerta kaikkiaan pysty —•
ei sittenkään, vaikka WaU Streetin
rahaniiehet uhraisivat hänen raholt-tamisekseen
miljaardia dollareita n i i ­den
lisäksi, joiden avulla häntä y r i -
tettUh vastota Kitaan kansan tahtoa
pitää K i t a an dlkteattorina.
Kuinka toivoton tämän sotllashe-ron
tulevaisuudenkuva todellisuudessa
on, se näkyy seuraavasta:
Montreal Star-lehti Julkaisi äsket­täin
13 vuotta ravtatoloitsljana j a yö.
klubien omistajana Shanghaissa,
Tientsinissa ja Pormosassa olleen
Szella Hilhnanta artikkeUn, jossa
vertaillaan Chiangta aikaista seka­sortoa.
K i i n a n Klansantasavallan elä­mään.
Mahiittu kirjoittaja sanoo, et­tä
"kommunistit veivät" häneltä
" k a i k k i " — j a että hän " e i voi aja­tella
sen kurjempaa kohtaloa kuta
kommunistien hallinnon alaisena elä­mistä".
Toista sanoen Szella Hillmän
on pesunkestävä kommunismta vas­tustaja.
Esitettyään yllämainitim kommu-nismivastaisen
maaihnankatsomuk-sensa
Szella Hillman kirjoittaa:
^"Tämä ei kuitenkaan muuta mtaun
käsitystäni, , että Formosassa oleva
"Vuosia erinen karkoitusta, kansai
lista Kiinaa halllttita gangsteria
toimesta. Minä tunsta monet heistä
siksi kun oletetusti varakkaana ulkf
Chiang Kai-shek ja kumppanit edus­tavat
menetettyä asiaa. Kannatta­malla
heitä, tuetaan ulos potkittua
hallitusta, mikä ei koskaan tule t a ­kaista.
Sillä, ei ole mitään tarjotta­vaa
öinaiaisIUe; eikä liioto, jds asla
s i t am kehittyisi* mitään tarjottavaa
maalaisena,minä oUn heidän sään-nölllsenä
lÄrinaan... »ataä en
koskaan nähnyt mitään merkkiä siits k
että kansallismieliset ottivat laskuii-saan
lainkaan lukuun oikl^utta. Iit H
hallitsivat voimalla . . .
."Mahdollisesti sanotaan — että
Chiang Kai-shek on ystävtaecn teh­nyt
paraimuksen . . . Kukaan ei KÖ.
nassa ajattele, iettä he ovat muutta­neet,.
.; •, ,
"Jos töinä Olista kiinalainen . ,
minä luulidn; että en= haluaisi o'4
missään tekemisissä Chiang Kai-sbfr
kta kanssa. Kommunltisessa jörju­telmassa
on paljon kielteistä .
Mutta se on JärJestcOmä. Ja mikä U-hansa
järjestelmä on parempi ku^
ei mikääii järjestehnä - . ." ,
Kaiken kaikkiaan meistä tuntnft
ettei (Thiang K a i - s h d d n "mitätötm^
päätöksillä" ' ole muuta meikitysU
kuin se, että hiistä näkyy mitä häij
mustissa sisuksissaan liikkuu. Muti*
antaapa ajan; kulua. Ja m e saam^
nähdä, että ttaasotilaan suurista ps*
heistä huolimatta tulokseksi Jää. k^'
ten jäi marski venäläisenkin subtctft
että "miekka Jää tuppeen panematta'
koska sillä miekalla ei kaUdsta po^
nisteluMa huolimatta voida kään^
historian lehtiä taaksepäfai. ^ KS^^
;•, ij i' IM'',S; : . - v ^ ' ^ | j i l ,'