Vapaus, September 27, 1960

              i i i l i
'.Tiistaina,^syysk. 27.p..—.Tuesday, Sept. 27, 1960
l i
(LXBEBf T)^'-'Indepenäent' Labori
Organ''of-Finnish Canadians. £s4
tabmhed >IdvT 6r7:lM7I'nAuthorIzedf
as^ Wbnd''cläss mail .,by^; the v Post]
—o$^rtep*aftment:?rottaFa. ^Pub-f
sdtlÖirice^^'* weeltly: 'p Tuesdays,!
Ilitiffaay8fandlSaturäays:by;yapaus-
'PulflIsmd«<Company Ltd.'. at 100^102.
Elm 'St. .W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones\Bus. OffiA; OS, 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265.-^anager
E. Suksi.,Editor W. Eklund. Mailing
address': Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertisingrratessuponv; application;-
.Ttanslatidnfree of^charge.% "
m TILAUSHINNAT: rt>;A';- ,
k]C.'4.25
,fcfci?;2.50
Yhdysvalloissa:. l'-vk{i,9.00,6lkk.,4.80 -
Suomessa: . 1 vik. 9.50 6 kk. 5.25
jCanadassa/ " ^ 1 vkj-S-OOTe
Pääministeri Hrushtshevin puhe
Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshevin viime perjan­taina
Y K : n Yleiskokouksessa pitämä y l i kaksi tuntia kestä­nyt
puhe on sanan'varsinaisessa merkityksessä yleismaalli-^*
sen keskustelun kohteena ja alaisena.
Hänen puheensa tärkeyttä j a merkitystä voidaan ehkä:
kaikkein parhaiten arvostaa vertaamalla sitä Yhdys.valtain
, presidentti Eisenhowerin torstaiseen puheeseen. Kuten tie- •
detäan," presidentti Eisenhower oli yleisen mielipiteen p a i -
nqstuksesta pakoitettu muuttamaan suunnitelmiaan ja^tule-
~m'aan aikaisemmista kielloista huolimatta Y K : n istuntoon.
Tämän kannanmuutoksen syyksi i l m o i t e t t i in s i l l o in julkisesti-j
a erityisesti korostaen, että presidentti Eisenhower puhiin
ennen ^pääministeri Hrushtshevia siinä mielessä ja toivossa,
että hän saa etuotteen eli aloitteenteon käsiinsä! Mutta hä­nen
puheensa oli, kuten porvarillisissakin piireissä melko
-yleisesti myönnetty, pääasiassa vanhan vatkaamista j a .sel­laisenaan
siis maho. Kukaan ei ole kiinnittänyt juuri vähää­kään
huomiota siihen, mitä presidentti Eisenhower " e n s i k s i"
sanoi, mutta koko maailma kuunteli ja osoitti suosiotaan
sille, mitä pääministeri Hrushtshev esitti ja ehdotti,
- Laajassa puheessaan pääministeri Hriishtshv esitti mie-
. l e n k i i n t o i s i a ajatuksia j a esityksiä h y v i n laajalta a h
n
Suomen nimet, ]a arvionsa niiden merkityksestä.
Mutta päähuomio sittenkin k i i n t y y hänen yksityiskohtai­s
i in ehdotuksiinsa aseistariisumisen hyväksi, siirtomaajärjes­telmän
täydellisesti lakkauttamiseksi "sen kaikissa muodois­sa",
Y K : n pääsihteerin viran korvaamiseksi kolmihenkisellä
^v^: :k
johonkin rauhallisempaan paikkaan.
Korostaen voimakkaasti sitä, että aseistariisuntasopimus
on tämän hetken tärkein tehtävä, Hrushtshev syytti U S A ta
erikoisesti ja-samalla myös sen N A T O - l i i t t o l a i s i a siitä, että„
niiden asennoitumisen takia ei ole aseistariisu^isongelman
selvittämisessä saavutettu mitään käytännöllisiä tuloksia.
Tämän vuoksi hän ehdotti, että aseistariisumiskysymyksen
käsittel'yyn olisi saatava "idän" ja "lännen" edustajain lisäksi
: t myös puolueettomuuspolitiikkaa noudat^^
tajat.
Hän k i i n n i t t i huomiota siihen, että Neuvostoliiton Yleis­kokoukselle
nyt esittämässä aseistariisumisehdotuksessa
mennään monessa suhteessa puolitiehen länsivaltoja vastaan
> f :sekä huomioidaan ni^ toivomuksia j a esityksiä; tässä asias--
sa. Pitäen ehka mielessä länsimaissa niin usem kuultua p u ­hetta
"valvonnasta" pääministeri Hrushtshev sanoi koros-
'taen; "Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain siten, että an-
*-karan; .""kansainvälisen valvonnan;^v a
kaikki aseet j a puretaan asevoimat." Mutta, hän tähdensi,
Neuvostoliitto ei tule koskaan suostumaan " ^
; :: aseistariisunt
k a i k k i a l l a maailmassa.
Vedoten NL:ri yleisen ja täydellisen aseistariisumisen
; ; hyväksymisen puolesta puhuja sanoi, että: .nyt- olisi lopulta-
:k^ eli: käytännölliseen; sotamies­ten
kotiuttamiseen, aseiden, myös ydinaseiden j a ydinasei-
' den kuljetusvälineiden hävittämiseen."
?t?;;S!ä''SCi^K;£/¥Ä^^ ^:*.^^'ff:'^7-'i^M-i'r'^^^^^
Pääministeri Hrushtshevin puhetta TV:ssa seuranneet,
panivat merkille sen suuren innostuksen j a myötätunnon,
minkä' hänen esityksensä kolonialismin lopettamiseksi sai
varsinkin entisten siirtomaiden edustajilta. Puheensa yhtey­dessä
Hrushtshev esitti virallisena ehdotuksena hyväksyttä­väksi
3 kohtaa käsittävän julistuksen siirtomaajärjestelmän
lopettamiseksi "sen kaikissa muodoissa" — siis myös talou­dellisen
riistonkin muodossa. Tämän julistuksen perusteella
taattaisiin kaikille siirtomaille mahdollisuus määrätä itse­näisesti
kohtalostaan ja v a l i ta valtiomuotonsa, minkä ne itse
haluavat.
Varmaa myös on, että tämä ehdotus, kuten Neuvostolii-
• • ton esitys>yleistä..j
, ten, tulee saamaan suurta kansansuosiota kautta maailman
ja myös Y K : n yleiskokQuJssen istunnossa.
^Kaikkein enimmän välitöntä kohua on länsimaissa .he­rättänyt
pääministeri Hrushtshevin esitys, että Y K : n pää­sihteerin
tilalle perustettaisiin koHektiivinen elin, johon t u ­l
i s i kolme jäsentä, joista kukin ledustaisi määrättyä valtio­ryhmää
— 1 jostakin^Yhdysvaltoja tukevasta maasta, 1 so­sialistisen
maailmanosan edustaja ja 1 puolueettomien mai­den
edustaja, '
Tätä esitystä on ihme ja kumma visseissä länsimaissa
selitetty jopa "sodanjulistukseksi" koko Y K ; t a , reikä v a in mr. -
; :• H
Diefenbaker katsoi aiheelliseksi sanoa viime sunnuntaina,-
että tämä ehdotus tarkoittaisi muka " Y K : n kaikkien toimen­piteiden
kuohitsemista (emasculation)". Miten tällainen ar­viointi
sopii demokrattiseen maailmankatsomukseen, sitä me
emme voi ymmärtää. Pääministeri Diefenbakerin mielestä
menee kaikki päin mäntyä " s i l l o in jos maailmanlaajuisesti-
II'"-' to:rriivan"suurjärjestön'johtoon nimitetään 3-herTkinen "joh-
^ ' tokunta", jos^saa-iuyan k y s y ^ Muu_ei Jkelpaa kuin yhden
flj, - miehen-yksinvalta. , , , '
|.' -Ajatellaanpa asiaa hieman" toiseltakin puolelta. Y K : n
if pääsihteeri on tällä kertaa Yleiskokouksen-ja myös Turval­la'/,,
lisuusneuvoston päätösten yksinvaltainen t u l k i t s i ja ja toteut-taja.
'Nykyinen pääsihteeri Dag Hammarskjöld on kapitalis­t
i , f tiseri'maailmankatsomuksen omaava "aristokraattimielinen"
r^/ diplomaatti. Hänen edeltäjänsä oli myös kapitalistisen maa-ilmankatsomuksen
omaava henkilö. Ja tiukan tullen mr.
Hammarskjöld asettui Kongossa imperialismin puolelle, k u -
— t e n hänen-edeltäjänsä, m r . - L i e menetteli Koreassa. — 7
Kaikesta huolimatta imperialismi ei ole enää "kukkona
StNTY/^- '-I
PÄIVIÄ 1
* Sanna Kannasta, North Bfanch,
täytti t maanantaina ' syyskuun ; 26
pnä 82 vuotta. / ~ ' . i
• K a t r i ' . R i k s m a n r ' S o i n t u l a B . ,C.i
täyttää tänään, syyskuun 27 pnä
81 vuotta.
' Jalmar Mantere, Dorion Ontario,
täytt2ä;tänääni syyskuun 27 päivä­nä
74'vuotta.
Sofia Ranta, Sault Ste, Marie Ont.
täyttää perjantaina syyskuun 30
pnä 70 vuotta.
Anna Tuomi, Edmonton, Alberta,
täytää lauantaina, lokakuun 1 pnä
82 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin .
ohin käriqa^tu
BilLy Graham
kylmän sodan
profeetta
Berliini. — Itä-Saksan eräs sano-maiehtr:
leimasi lauantaisessa : kirjoi­tuksessaan
ylidysvaltalaisen evanke­lista
Billy Grahamin Berlnnm mat­kan:
osaksi Yhdysvaltain imperialis­min
vehkeilystä.
Neues Deutschland-lehti sanoi, et­tä
Graham on Yhdysvaltain imperiar
lismm . edustja, "psykologisen sodan
saarnaaja" ja monopolipaaoman vä­likappale,
j
) Grahamin ilmaantuminen jonnekin
edeltää , ama Amerikan ,: imperialis­min
provokatioita", sanottiin ko. k i rT
joituksessa.
Mitä muut sanovat
"IKE" DIEFENBAKER JA
MACMILLAN VAIN NL:n
SATELLIITTI RENKEJÄ?
Uumoillen nyt YK.ssa lopuUi-senj
vähenselvittelyäikojnmunistien
ja lännen välillä, kuten se kirjoi­tuksensa
lopussa sanoo, Torontossa,
ilmestyvä: Vapaa Sana valittaa.sitä
kun 'Neuvostoliitto ei näe sitä
"vaaraa" mikä sitä uhkaa Kiinan
väestöpä ljoude.sta (?) ja leimaa
YK n kokoukseen osallistuvat ka­pitalististenkin
maiden : päämiehet:
(presidentti Eisenhovverista ja päd-
J o h n D i e f e n b a k e r i m a s l i Neuvos­toliiton
••satelliittirengeiksi" kir­joittamalla
toistaisessa toimitusar-cikkelissaan:
•'Venäjän diktaattori Krusschev
(kovapäisiä = poikia kun :.he eivät
opi miehen nimeä kirjoittamaan
oikein sen paremmin suomalaiseen
kuin renglantilaiseenkaan malliin)
^ V) on mobilisoinut kaikki satel-.
luttivaltioliittolaitten, renkinsä j<'i
johon myös näköjään muutamia
aidallalstuvicnvaltioden .päämiehet
. . . Sitä osoittaa juuri se että
kajftettavissään olevat-voimat Y K :n
Yleiskokouklseen häntä i tukemaan
vV^*;';~';:V:i'^!;'^;ivo: ''''•'•'•'\-''^^\.'77''~iyi'7^^^^^^^
Kun pääministeri Diefenbaker
menee myös Y K : n istuntoon niin
kysyä kaiketi sopii, kumpaan ;luokr
kaan^VapaaSanavmäänttelee hänet
— Neuvostoliiton' "satelliiltirengik-bi"
vaiko "aidalla istuvan maan
päämieheksi"?
Washingtonin' diplomatialle asiat
eivät^ole hyvin-latinalaisen Ameri|
kanrmaissa. ^Tullakseen vakuutej
tuksi tästä ei tarvitse mennä läpi
paksuja^diplomaattisten ^asiakirjain
kasoja. Yksi riittäätodistamaan
sen. Viitataan siihen pitkään pu
heeseen/;; j onka:- Yhdysvalta 1 m alival
tios'ihteeri Douglas Dillon piti In­ter
Amerikan taloudellisessa - kon­ferenssissa
äskettäin.Bogotassa, Co­lombian
päakau<pungissa. .Kauan'en­nen
.konferenssia amerikkalaiset
lehdet j u l k a i s i v a t p u h e e n osoit­taakseen
Yhdysvaltain ''uutta lä­hentymistä"-
lat;na^aiseni|Amerikan
'ongelmiin. Senjälkeen kun puhe
'oli pidetty • latinalaisen maiden
.edustajain kurkut varniaankin oli­vat
kuivat: ^kauan odotettu "keidas"
osoittautui olleen kangastusta.
Dillon yritti kuvata latinalaisen
Amerikii maiden tilannettaT^todelli-sessa
valossa Köyhyys ja yhteis­kunnallisten
oikeuksien puute, sa­noi
hän, sortaa ;Monia'ihmisiä lati­nalaisen
Amerikan: maissa;: Yhdys-^
valtain valtuuskunnan johtaja ke-hoitti,
että "suuria toiveita pitäisi
antaa perinnöttömille, jotka muo­dostavat
v niin suuren osan 'monien
latinalaisen Amerikan väestökerrok­sista"'
Näytti siltä, että Dillon o l i
valmisr ilmaisemaan niiden: jnimet,
jotka käyttävät latinalaisen: Amerir
kan maiden köyhyyttä, kuten hän
sanoi, "omien: itsekkäiden pyyteit-ten
hyväksi". :Ketä ovat nämä.' i h ­miset?,
-Rockefellereitä.dupofldeja
taikka moUoncja, jotka ovat kaa­paisseet
leijonan osan .latinalaisen
Amciikan rikkauksista' v
El millään ta\alla! Dillon on rc-
KIRJ. V . L E V I N S f l l ;
jJiellinen f itselleen. .Hänen mieles­tään
nämä/'itsekkäiden pyyteitten"
edustajäti'ikuteniilmQni,seivat;ollee|
kapitalisteja.vaan . ^ • kommunis|
teja. He ovat niitä, jos uskomme
Dilloniin, jotka yrittävät pettää la­tinalaisamerikkalaisia;
sriistääsheil-tä
"vapautensa" j a "yksilöllisyyten­sä".
; . . -
Mutta latinalaisen .Amerikan:
asukkaat ovat jo kauan sitten mi­tanneet,-'
amerikkalaisten kauppa­matkustajien
tarjoamaa f" vapauden'1
todellista ^arvoa j a siksi amerikka-;
laiset -monopolistit ovat syvästi
murheissaan. Se on "vapaytta" joTi-tua
työttömiksi vuosikausiksi, "va­pautta"
kuolla nälkään. Latinalai­sen
Amerikan kansat ovat valmiita
kieltämäänAmerikan .monopolien
"lahjat", l^e keskittyvät vapauden
'asiassa ;:ttuottajamaana,\^: tulisi:: antaa
/apuavpalauttamalla^^fosanr.voittojaan;:
Mutta Yhdysvallat^ jyrkästi kieltäy­tyy
kuuntelemasta '^'eteläisten vel­jiensä"
ääntä."'495&-^59 kaikista sU-
'tä :{ivustasmitäKYhdysvall3t-^
komaille latinalaisille v Amerikalle
annettiin:2 prosenttia; ja lisäksi kor-;
kealla korolla.
:: Dillonin-puhe osoitti,:Aettä?heidän
suhteensa latinalaisen^. Amerikan
niaiiiin-seuraasamaai.vanhaa linjaa;
Öillön' kulutti paljon aikaa ns. Y h ­dysvaltain
"avun," selvittämisessä
mitei^ ,500 miljoonaa dollaria jaet­tiin.
Dillon ja amerikkalaiset leh­det
yrittivät selvittää kuinka Ame­rikan
hallitus "vapaaehtoisesti" ja­koi
tämän avun.
Mutta tosiasiat paljastavat tällai­sen
tekopyhän olettamuksetfl Tä­män
ohje'man on sanellut poliitti
set 1 tarkoitusperät,: erikoisesti i Yh
^ippujensa alle. , Elämä opettaa- dysvaltain yrityksen tukahduttaa
heitä eroittamaaiivtarujatodellisUiU-,
desta\ja!;''kom'munismin; uhasta".
p i i l o n ja hänen päällikkönsä ovat
joutuneet kauhun valtaan. Heitä
pelo:ttaa heidän kykenemättömyy-tensävtaistella
latinalaisessa Anieri
kassa kasvavaa vihaa vastaan. Täs
tä syystä Dillon yrittää kaikella voi­malla
uskottaa,hänen latinalais
Amerikan ystävilleen, että vähäi:^
nenkin;taloudellinen apu mitä Y h ;
dysvallat on ^luvannut vastaa hei­dän
vaatimuksiaan.
Argentiinassa ilmestyvä "Demo-
.cratMa i kirjoittaa,:;;että^^b
Am6rikka".vaatii ainoastaan :yhtä:
että Yhdysvallat; joka on rikastu­nut
etelässä olevien veljiensä kus­tannuksella
lähes vuosisadan paär
HRUSHTSHEV ESITTI UUDEN
ASEISTARIISUMISOHJELMAN
|/ ' maailman t u n k i o l l a " . Maailma on n y t jakaantunut pääasiassa®
|g|;rL'; kolmelen'leiriin —^imperialistiseen, sosialistiseen ja puolueet-'
* f . t o r n i e n maiden l e i r i i n . Tässä, tilanteessa j a aikaisempaan me-
^ ' . Y nettelytapaan verratBn Neuvostoliitto olisi tietenkin v o i n uM
-.«1,
^ lotka myt -"vaativat", että Y K : n pääsihteerinä pitäisi olla
ikuisesti porvarillisesti ajatte­leva
diplomaatti, eivät luon­nollisestikaan
suostu miten­kään
myöntämään'samanlaisia
mahdollisuuksia vastapelureil­leen.
Tassa tilanteessa Neuvo.sto-l
i i t to huomioi maailmassa n y t
vallitsevat todelliset olo- ja
voimasuhteet ja ehdottaa nii­den
perusteella ainoata joh­donmukaista
ratkaisua — pää­sihteerin
tilalle olisi muodos­tettavaa
3-henkinen: k o l l e k t i i v i -:
nen johto, mikä todella edus­taa
sekä Y K i t a että nykyistä
maailmaa. On turhaa väitellä
siitä, tukeeko tämä ehdotjus hy­väksytyksi
15.' istunnonjaikana
tai eikö tule. Varmaa kuiten­k
i n on, että sellainen t u i k i tär­keä
uudistus tehdään joko en­nemmin
tai myöhemmin, ja
Canadan pitäisi tukea ja kan­nattaa
sitä.
Mikäli on puhe Y K : n pää­majan:
-muuttamisehdotuksesta
]ohonkiru- sopivampaan paik-:
kaan, niin se tulee välttämät­tömyydeksi,
jos Y K : n ' " t o i s in
ajattelevia" -ja värillisiä edus­tajia
kohdellaan *New Yorkissa
kuin toisenluokan" ihmisiä.
Tämän kysymyksen lopullinen
ratkaisu riippuu siis ensitila.ssa
siitä, miten Yhdysvallat tähän-asiaan
suhtautuu. \ * - ;
K u t e n näkyy pinnaPisestikin
asiaa tarkastaen, pääministeri
Hrushtshev, esitti puheensa y h ­teydessä
Y K : n Yleiskokouksel­le
täukeltä ja kauaskantoisia?
asioita, ' joista ' keslcustellaan;
kiihkeästi kautta maailman
nyt ja jatketaan keskustelua
vielä tämän, istunnon ' päätyt-
'tyäkin: ' •
(Jntkojm. sivulta)
vatkulkeakhsikcdessä/rauhan l u ­jittamisen
ja kaikkien; valtioiden/f o-dellisen"^^
kansainvälisen yhtei-styon
aikMan-aamisen parhaaksi. Neu-vostoiiallitus.
on valmis tekemään
vastaKsuudessakin kaikkensa suhtof-den:
pariintamisen hyväksi: .m','idän
»naamnie ja VAmerikan YhdysvaltO'
jen valilla, sanoi hän.
lliuslitshev muistutti jälleen, et
tä .\eii\osloliitto on valmis siirtä
maan Saksan rauhansopimusta ^kos­kevan-
kysymyksen selvittämistä sii­nä
mielessä,- etta yritettäisiin pääs­tä:
yksimieli-syyteen tästä-sopimuk-'
sesta huipputason kokouksessa, jon­ka
Neuvostoliitto on ehdottanut jär­jestettäväksi
lähikuukausina.
Hän idusui toivomuksen, että
n'SEa. '
Hän korosti, että olisi vihdoinkin
koikea aika hyväksyä myös Mongo­lian
kansantjisa\altri Y K n jäseneksi
Iliusht-shev totesi, että Y K n ko­neisto
ja varsinkin sen: pääsihteeri
ottaa ratkaisuja tehdessään usein
lähtökohdaksi., määrätyn valtioryh­män
kannanoton. : A
nyt kehittää Y K n toimintaa parem­maksi
sekä kokonaisuutensa että sen
työelinten osalta.
K O L L E K T I I V I N E N ELIN
PÄÄSIHTEERIN T I L A L LE
•Neuvostoliiton hallitus ehdottaa,
että pääsihteerin. t i l a l l e — - . paasih-teeriui
joka: on tällä haavaa yleis­kokouksen
ja turvallisuusneuvoston
päätösten :yksinvaltainen tulkitsija
hallitukset tukisivat :.'Neuvostoliiton
ponnisteluja tahan suuntaan N Ln
ministerineuvoston puheenjohtaja
k o rost i, ett ä ra u h an: 1 uj i tla m i seksi
kaukoidässä ja. :.kaikkiallavmaails
massa oiisi Korean kysyinykscn:;sel:
vitlaminen kipeimmin taipeen
Han puolsi Koie.in kansandemo­kraattisen
hallituksen taholta esi­tettyä
ehdotusta Pohjois-'ja Etelä
Korean yhteisen konferenssin jär­jestämistä.^
Hrushtshev kosketteli USAn liit­tolaisten
taholta Neuvostoliitolle
osoitettuja'moitteita Amerikan: hal­litusta
vastaan -kohdistetusta; liian
ankarasta arvostelusta ja sanoi, et­tä
hyvanahkaiscksi heittäytyminen
^kansainvälisten; : p r o VO kaatioiden
järjestäjiä suojeleva olalle taputtcr
lemmen nieikilsisi, etta rauhan
asialle tehtäisiin keholon palvelu.
Hiushtshev koi osti amerikka­laisten
vakoilulentokoneiden lento-;
jen osoittaneen, miten suurta vaa­raa
rauhalle, tietää- amerikkalaisten
tukikohtajärjestelmä, joka hämähä-.
; kinverkon l a i l l a on.^kietonut ottee­seensa
kymmeniä Euroopan, Aa­sian,
Afrikan ja latinalaisen Ame­rikan
maita
Hrushtshev sanoi NATOn:olevan
eräänlaisen ;nioidän. aikamme "pyhä
liitto", joka on ottanut itselleen
epäkiitollisen tehtävän vapauden
rakkauden' hengen karkoittdmisoksi
kaikkialta minne:se ilmaantuu.'. •
NLn valtuuskunnan johtaja ke-hoitti
Yhdistyneitä Kansakuntia
tekemään kaiken mikä suinkin on
tehtävissä, Kuubaa uhkaavan ulko­puolisen
vaaran torjumiseksi. Jos
sallittaisiin asian kehittyminen
Guatemalan: tapauksen asteelle mer­kitsisi
se sellaisten tapahtumien
päästämistä valloilleen, joiden seu-rauksia'tällä
hetkellä kukaan tuskin,
pystyisi ennakolta arvaamaan.
Hrushtshev rinnasti Kongon ta­pahtumia
vuonna lO.^ö tapahtunee­seen
Suezin kriisiin ja eritteli
-Kongoa va.staan tähdätyiv salaliiton
todellista taustaa, jonka ytimenä
on, että monopolLstit pelkäävät me­nettävänsä
käsistään Kongossa ole­vat
ydinaseiden tuotantoon tarvitta­vat
raaka-aineet. Tämän salaliiton
langat johtavat Brysselistä muiden
(Tuurten NATO-maiden pääkaupun­keihin.
, -1
Hrushtshev 'sanoi rauhan asian
kannalta turmiollisckSit ja alenta­vaksi
tilannetta,' jonka vallites.sa
Kiinan""' kansanta.savaU:( on , vailla
edustusta, Yhdistyneissä' Kansakun'
myös USAn, Englannin j a Ranskan J j * ' toteuttaja — periustcttaisiin
' kollekti.vinen olin. johon .tulisi
kolme jäsentä, joista kulein edustai­si
yhtä määrättyä valtioryhmää.
E H D O f l i S Y K n PÄÄMAJAN
SIIRTÄMISESTÄ
N L : n valtuuskunnan johtaja esit­ti
ajatuksen, että koska USA, ku­ten
ktytäntö on osoittanut, rajoit­taa
ja loukkaa eri valtioiden edus­tajien
oikeuksia, olisi .s.vytä ehkä
valita VKnkcskuk,selle joku toinen,
•sijoituspaikka,; esimerkiksi Sveitsi.
tai Itävalta. Hän lisäsi, että mikä­l
i ; katsottaisiin' tarkoituksen niukai-s'>
ksi sijoittaa Y K n päämaja Neu­vostoliittoon,
niin siellä sille taat­taisiin
parhaat: mahdolliset, työsken­telymahdollisuudet,
täysi;, vapaus ja
turvallisuus r k a i k i l l e edustajille,
heidän poliittisista ja:uskonnollisis­ta
vakaumuksistaan jä ihon väristä
riippumatta.
Hrushtshev kehoitti neuvostokan­san
puolesta yleiskokouksen eduS::
tajia muistamaan heidän tehtävän­sä
ylevää ja suurta merkitystä ja
lopetti puheensa .«ianocn: Tehkääm­me
niin, että Y K n 1.5. yleiskokous
ei olisi .ainoastaan toiveiden,: vaan
myös toiveiden" täyttymisen yleis­kokous.
'
m
l i
i i i
Kuuban ::vallankumous;^^':^^^:W^
tononkäsittänyt, että heidän poli­tiikkansa;
ei voi 'murtaa Kuuban
kansan tahtoa.: Siitä syystä uuden
ohjelman tarkoitus on esittää mat-^
kijan osaa. \
:; Yrittäköön Dillon j a : hänen kai­ta
i s en sa.: m 11 ä h y vä nsä y k SI asi a oh
varma: uusi j a paljon mainostetun
ohjelman tarkoitus on "vihjata" l a :
tl nai a isen A meri kan h alli I sevi 1 le
-piireille,, etta AVashingtoninkukkar:
• ro .on auki heille ainoastaan sikäli
kum ne: kannattavat ^Yhdysvaltoja
taistelussa Kuubaa vastaan.
Mitä muita hyviä uutisia Ameri-;:
kan ,valtuusto esitti kuulijakunnalf;
leen,,;lukuunttomatta muutamia
"avun" lupauksia rahalaitosten
kautta?;: E l mitään.: Dillon jälleen*
antoi kolonialistien "neuvojaV^ ' ' J u ­mala
auttaa niita jotka 'Uuttavat it^
seaan". Mutta Yhdysvaltain edus­taja,
edelleen halusi saad^ entistä
sli u rc m m a t a 1 at: Y hdys va I tai n : pää­oman
.sijoituksille :.:lat^^
Amerikan luonnon, resursseissa.
Tania eiikoisesti huolestuttaa
Wall Streetla Kuuban hallitus kan-sallistuttaa
suuren osan amerikka­laisten
omistamia : omaisuuksia-, ja
-tämä saattaa levottomaksi amerik­kalaisten
suurpäaomhstajain mielet.
He;: p';ikaavat,,elta muissa latinalai­sen
.Amerikan mais.sa ruvetaan seur
l a ama an . t a la esi m er k k i a:. :Y m mä rr
rellav.sta :syisla D i l l o n ynttiniu-s-tata
Kuuban iiall.tuksen toimenpi;
teitä; Han vaatii että;Yhdysvaltain
yksityispaaomalla taataan.; sellaiset
toimenpiteet gotka. "rohkaisevat yk­sityisten
sijoituksia'': vain., sinne,
mihin ne oval "tervetulleita"
Tu.rhia toiveita, mr Dillon! L a
tinalaisen .Amerikan maiden ihmi­set
sanovat " e i " , ulkomaalaisille
nionopolIstoille.;::Hoilla on erittäin
hyvä syy tahan Missa teollisuus­laitokset,
:-missa ovat : tyydyttävät
ko(iit,. missä ovat: koulut.: ja sairaa-.
lat ja loppujen lopuksi millä pel­loilla,
ovat uudenaikaiset muokkaus­koneet,
joita suurpääoman omista-jat
lupasivat vuosikymmeniä ;sitten-latinalaisen
.Aincrikan.-tavalliselle
kan.sallo?
Nkrumahin. ehdotus:
YKri tunhustetta^^^
umum
. New Y o r k . . — Ghanan presi­dentti
Nkrumah ,vaati perjantai- •
na, että Kongon YK-joukkojen
ylijohdolle heti annettaisiin sel-r
vät ^ olijeet tukea laillista halli­tusta,
jonka presidenttinä •on Ka-
-^saviibu ja pääministerinä*'Lu-mumba.
Nkrumah käytti ensimmäisenä
puheenvuoron s Y K h i yleiskokouksen
aloittaessa: toisen;vpäivän: yleiskes­kustelun.^
, • ' I i ' \j) i i '
Koko Kongon bn,i f^iiflnustettava
Kasavubun ja, Lumumban , tuomio­valta,
sanoi Nkrumah.' Hänen mie­lestään
;:YK:n joukkojen = kokoonpa-f
* t.
:-7:j^7>::-7^^v^'
vi3St:c:J5
i t i
3, Uudeff^K.-n ylijohdon on a u -,
tcttava^ keskushallitusta palautta­maan
laki ja järjestys turvallisuus-^
neuvoston ensimmäisen päätöslau-.,
selman mukaisesti,' johon luottaen,
Ghana ja muut riippumattomat af-"
riikalaiset valtiot asettivat joukko-osästonsa
Y K : n johdon alaisuuteen.
4. Y K : n on annettava takeet Kon­gon
alueellisesta koskemattomuu­desta
sen väliaikaisen asetuksen -
mukaisesti,' josta sovittiin Kongon
tullessa'itsenäiseicsi.' ' ' •>
5. Kaikki finanssi- ja teknillinen
apu annetaan Y K : n välitykselläyk-sissä
neuvoin laillisen hallituksen
noa olisi muutettava siten, niin että kanssa ja sitä \:alvoo Y K : n valitse-niihin!-
kuuluisi :;ainoastaan; niiden
afrikkalaisten ^aitioiden joukko-osastoja,
joilla nyt on joukkoja
Kongossa. : Myös näidenivaltioiden
edustajien olisi huolehdittava;YKn
hallinnosta Kongossa.
Nkrumah teki mm seuraavat eh­dotukset
Kongon kysymyksessä:
1. 'Kaikkea apua on annettava
keskushallitukselle,^ joka : on; Y K :n
täydellisesti lukema Kongon Lailli­nen
hallitus.
V 2. Kaikki yksityiset armeijat, nii­den
joukossa,Katangassa olevat bel­gialaisten
upseerien johtamat osas-tot
on riisuttava aseista ja Kongon
kansallinen armeija''organisoitava
ja koulutettava; jotta se lopulta voi­si,
esittää oikeata? osaansa kansallis-,
armeijana; kun keskushallitus: kat­soo
:mahdolliseksi: tulla toimeen i l ­man
Y K : n joukkoja.
Prinssi Cliarles
"liil(emiehenä"
Lontoo: — Yhdentoista vuoden
ikäisestä' prinssi:'Charlesista on: ke:
hittynyt • Associated; 'Press-uutistoi^
miston kirjeenvaihtajan selostuksen
mukaan v.lkasjärkinen '• suurliike-mies<
: vllhn on ryhtynyt osallistumaan
neljännesvuosittain ..pidettäviin' ko­kouksiin
hänenvtalousneuvonantar
jainsakanssa, jotka pitävät.huolen
hänen yhä lisääntyvästä : omaisuu^
destaan. , ,
J u u r i : tällä hetkellä hänen sano­taan
: olevan: sUUi-estivkiinnöstiiiiie^^
kaupasta, jpnkämiik^^^
tulI lähellä: Plymouthia,:Saltmarsh-iijsa,:;.
sijaitsevan ^talöh omistaja.
Charles pyysi: mahdollisuutta saada
nahda talon ennenkuinvse annettai­s
i i n : vuokralle .410 punnan hinnasta
vuosittain hänen nimessään.
• Viime viikolla Charles sai tietää,
että hänen omaisuutensa ; 0 l i kasva­nut;
;odottamasti 12,000 punnalla
(333,600); Raha tuli erään Corn-
\vallin herttuakunnassa kuolleen
miehen jäämistöstä.'; ; Miehellä ei
Vv 1946—58 Yhdysval-'ollut mitään tunnettuja sukulaisia.
ma; riippumattomien afrikkalaisten
valtioiden muodostama komitea.
Nkrumah piti Kongon kysymy.s-tä,
koko Afrikkaa koskevana en­nakkopäätöksenä.
>
Kongon tapahtumat ovat teh­neet
täysin oikeutetuiksi varoi­tukseni,
että; Afrikkaa uhkaa ^ibal-.
kanisoitumineh, ja; samoin: myös :
jokapäiväiset arviointini. uudesta .:
jkolonialismista,; tavasta antaa: Af-
; r i k a n : : kansalle riippumattomuus:
. t o i s e l l a : kädellä; voidakseen ottaa ::
sen takaisin toisella.
tain yksityiSi-ijoituksista latinalai­sen
Amerikan maihin saati in voit­toja
.5,700 miljoonaa dollaria
Dillonin puhe Bogotan konfe
ronssi-ssa jälleen osoitti kuinka sy­vä
010 vallitsee Yhdysvaltain j a la­tinalaisen
Amerikan maiden välil­lä;
: Latinalaisen Amerikan.-maiden
kansojen paTnostuksen edessä Was­hington
on .pakoitettu manÖovee-raamaan,.
lupaamaan ja> pelaamaan
niiden kanssa. .'Mutta Yhdysvaltain
politiikka suuntauk-scssaan ei ole
muiiltuniil. Taman politiikan tar-ikoituksena
on lujittaa pan-amerik-.
kalaisia pilareita ja elahyttää jo
kauan sittenkuollutta, Monroen op-pui:
ja lopullisesti .pitaä miljoonat
latinalaisen Amerikan maiden kan­sat
kontrollissaan Turhia pyrki
myksid, gentlemannit! Latinalaisen
Amerikan kansat eiyat salli sitä.
Tavallisesti Britanniassa ilman su­kulaisia
kuolleiden henkilöiden
omaisuus annetaan valtiorahastoon,
imutta:. Gornwal 1 in herttuakunnassa
se annetaaan :kruununprin5sille: hä-.
nen ollessa myös Cornwallin hert­tua
Vuotuiset tulot harttuakunnassa
sijaitsevista::prinssi Charlesin: omaiv
suukMst» ovat noin 90,000 puntaa
($252,000), mutta tästä summasta
Charles ei saa kuin 10,000 puntaa
vuosittain verovapaana: kunnes hän
täyttää 18 ikä\uotta. Loppu siirre­tään
ns. siviililistan . rasituksien
helpottamiseksi — niiden meno­erien,
jotka koituvat kuninkaalli­selle
: perheelle makseltavista määr
rarahojsta. Esimerkiksi kuningatar
saa tästä rahastosta 475,000 puntaa
($1,330,000) vuosittain — vero va­paana
BCn kunnat vaativat
enemmän apua
maal(.-liallitul(selta
New Westminster, B. C. — B r i
tish-Columbian maakunnan kuntien^
johtajat päättivät ; viime .viikonlo­pulla'
kolmipäiväisen konferenssins-sa>;
uudella: vaatimuksella/ että^kun-ii
tien on saatava enemmän ? taloudet- '
lista: apua maakuntahallitukselta;; ••:
Mutta mahdollisuudet tilanteen
muuttamiseksi ovat tällä: kertaa
jokseenkinivähäiset, sillä muutosta
vaativat ovat juuri. ne. ihmiset; jot-:
ka;joutuivat häviölle viimeksipide^;
tyissä: maakuntavaaleissa, joissa va^
Iittiin:'uudelleen valtaan Social Cre-dit-
hallilus.
: Kuntien asia kaikesta sen tärkey-r
destä huolimatta ei saanut viime:
maakuntavaaleissa, kyllin suurta
kannatusta, sillä: asiasta kuntien y h ­distyksen
edellisenpuheenjohtaja .
Itenraali G.'A; Murisoninkin kirjoit- :
tama raportti, jossa vaadittiin
jotta -maakuntahallitus ottaisi vas­tuulleen
- kaikenymuun paitsi; omai­suuden
omistajille välittömästi suo- '
ritetun palvelun,: ei saanut siinä
määrin kannatusta^ että sen laatija
olisi:valittu lamlpatijakuntaan.^Kom;
servatiivit olivat ilmoittaneet kan- :
nattavansa. sellaista ohjelmaa, :mutr
ta heidänkään joukosta ei valittu
ainoatakaan, ehdokasta lainlaatija^;
kuntaan. •
Social Gredit-hallitus ilmoitti
kuntien yhdistykselle jo vuosi sit­ten,
että sillä , taholla ei pidetty
Murisonin suunnitelmasta, mutta
siltä huolimatta kuntien yhdistys
uusi vaatimuksensa; viime viikonlo­pulla.
Jos suunnitelma hyväksyt-t?
isiin, niin se merkitsisi sitä, 'että
maakuntahallituksen olisi maksetta-:,
va kaikesta opetuksesta,' sairashoi--
dosta j a varattomien -avustamisesta;.
Kuntien yhdistys on ryhtynyt vaa­timaan,
; että suoritettaisiin :::enemr::
män alueellista suunnittelua, hy­väksyttäisiin
laki, jolla sallittaisiin
kuntien pakoittaa -rakennusalueiden
rakennuttajat;,järjestämään ,niille-^
alueille kunnallinen;: palvelu ;: (lika-:;
\iemärit ja vesijohdot sekä kadut)
ja että raha-asioissa sallittaisiin
tehdä päätös yksinkertaisella:enemr;
mistöllä eikä 60 prosentin enemmis­töllä
kuin nykyään.
PÄIVÄN PAKINA
01 niitä onnen poil(ia!
Viime viikkoiscssa yhdessä me-hukkaimmassa
uutistiedossa kerrot­tiin,
että viidentoista pitkän odo-tusvuoden
jälkeen Canadan asevoi­mille
annetaan vihdoinkin — ame­rikkalainen
teiäskypärä!
Me jotka olemme sellaisia teräs-pottuja,
joutuneet jcskus kokeile­maan,
voimme hengemme silmillä
nähdä .sen suuren ilon ja riemun,
minkä-tämä uutistieto aiheutti! .
Raamatussa kerrotaan, että Jaa-,
koppi palveli aikoinaan "seitsemän
vuotta-, Raakelin lähden','. Mutta
nyt tuli lyödyksi tämäkin ennätys
koska Canadan asevoimat ovat pal­velleet
peräti "viisitoista'' vuotta
a m e r i k k a laisten teräskypärien
vuoksi"j^ I
Asiaa koskevassa CP:n uutistie­dossa'
kerrottiin, että näitä J'20-
prosenttia' canadalaisiä 'parempia"
ahierikkalaisiatleräspyttyjä qn ollut
varastoissamme 'jo ' vuodesta 1945
. - V
alkaen, mutta viranomaisten selir
tysten mukaim on-oliut^ kaksikin
syytä, miksi niillä ei ole 'aikaisem-
: m i n po ika m me; ronnel 1 ist utettu;" Nä­inä
syyt ovat:
" 1 . Ne tekisivät canadalaisjioukot
enemmän;: amerikkalaisia smuistutta-!
viksi.
"2. Varastoissa on vielä suuria
määriä canadaiaisiateräskypäriä-e^
lähes 205,000 kappaletta, jotka kes­täisivät
nykyisen käytön perusteel-,
la seuraavan sadan vuoden ajaksi.":
Mutta vaikka varastoissamme on­kin
kokonainen vuorenkorkuinen
kasa teräskypäriä, niin siitä huoli­matta,
ons hankittu: 48,000 miestäikä-sittävälle..
armeijallemme ^ 60,00():
amerikkalaista tträskypäräd.
— Anteeksi, asia ei ole ^vallan
näin mutkaton. Kot liutisticdossa
kerrotaan tosin, että nyt canadalai-sille
sotapojille jaettavat teräsky-pärät
ovat amerikkalaisia "Mark h
mallisia" pyttyjä, jotka ovat olleet
i i i i
Yhdysvaltain asevoimien käytössä
ensimmaisestä maailmansodasta .al­kaen
Mutta kun yhtenä ongelmana on
se, että: näitä: rajantakaisia - pyttyjä
pitävistä sotilaista tulee amerikka­laisia*
muistuttavia:; miehiä, niin sik­si
kaiketi on keksitty, että nämä
amerikkalaiset kypärät eivät ole­kaan
"Tenää amerikkalaisia, vaan
"NATO-mallisia" kypäreitä.
Ja 1 tällä selityksellä on kuulema
pohjair, niin paljon, että amerikka­laiset'kypäröitä
tuottavat sotatarve-tehtailijat
ovat saaneet niitä myy­dyksi
, NATO-liiton eräille muille­kin
maille — Ranskalle, Länsi-Sak­salle
(kuinkas sitJjCn} ja Tanskalle.
Näin helposti tulee amerikkalai­sesta
sotakalustusta "NATO-mallis­ta"
tauhkaa!
Mutta me,saamme olla aivan var­moja
siitä, että näitä "NATO-malli-j
.sia" kypäriä tehdään edelleenkin
Yhdysvalloissa ja ainoastaan Yhdys­valloissa.
Niiden jakaminen NATO-Hiton
maille, nyt Canadan sotilaille, on
luonnollisesti hyvää' afääriä —
amerikkalaisille ' sotatarvetehtaili-joillejfeSiksi
::saammej/olla ^ myös-;ai-van
varmoja ?iitä, että näiden laävät voitto-osingot" Yhdysvallois-
"NATO-mallisten" kypärien* jaosta sa — Känsäkoura.
iloitsee tuhannesti: enemmänAame-i;
rikkalaiset sotatarvetehtailijati •, eri-:;
koisesti kypärien tuotannon alla
spesialisoineet sellaiset kuin ca-nadalaiset
sotilaat.
Kypärikauppa on tuottoisaa afää­riä;
palj'ontuottoisempaa kuin ome-?
nien myynti hautausmaalla, ja
senkin sanotaan kannattavan työn-
-tekoa paremmin. _ >
No, jos muistimme!- ei pahasti
petä. meille kerrottiin eräitä vuosia
sitten, että käyttöön oli ostettu niin
paljon solmioita, että " n e k i n r i i t -_
tävät vuosikymmeniksi^ellei niiden
tilalle hankita myös amerikkalai--
| i a ; i l | | i l i | | | i ^^
Kaikki tämä palauttaa mieleemme •
Ottawan entisen porniestarinnan äs­kettäisen
lausunnon, että Canadan
valtio joutuisi, auttamattomasti va-rarikkotilaan.
joTlopetettaisiin —
nykyinen varustelukilpailu__ja _vii«_
nan myynti.
Asioista löytyy' siis aina hieman
valoisampiakin puolia.
^ Me puolestamme sanomme tästä '
uudesta amerikkalaisesta, e l i ' NA- i
TO-mallisesta kypärästä: - 1
Oi niitä.onnen poikia, jotka-näi- ]
den kypärien valmistamisessa', ke- i
•
4]
sm
<r,]
^ I
U
•H
VI
i
tl*'