1964-08-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina; elbk. 1 p. — Saturday, Aug. 1; 1964 . A T l A T T O I N D E P E N D E N T L A B O R O I ^ G AN V / X x i x U Ö FINNISH C A N A D I A N S ; • ( L i B E p T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917 E d l t ^ : W. EkHind Manager: E. Suksi ' l'-/ - Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265 : PUbUshed^ ttirice weekly:^ Tueedays, Thursdays and Saturdays by Vapaus PuUteMng eo. Ltd.. IM St. We5t. Sudbury, Ontario. Canada. MalUng addresj: Box 69 . < Mayertialng rates upon appUcation, translations free of eharge. \ Ajathptlzed a s > ^ n d class pxaä by ^the pbst Office Department,-Ottawa, y; and for payment of postage hi cash " M . . , n . . , o- -S, CANADIAN tÄNGU^ l '• TILAUSHINNAT Canldassa: 1 yk. $9.00. 6 kk; $4.75 USA:ssa 1 vk; $10.0Q 6 kk. $5J25 r*'* 3 kk. 2.7S Suomessa: 1 vk. lOiSO 6 kk. 5.75 ! Mitä hefltä "unhoittm"? |l?örasteltuaan viimeaikoina vastoin tahtoaan lakkovahti-linj& ille pakotettujen latomotyöläistensä leivän riistämiseksi ja yleensä näiden kirjaltajain mustamaalaamiseksi suuren yleSön silmissä torontolainen Globe and MaiUehti julkaisi tiisfeiaamuna artikkelin Yhdysvaltain hyökkäyspolitiikan tehistamisen ja Yhdysvaltain käymän likaisen sodan jatkamien; "oikeuttamiseksi" Etelä-Vietnamissa. |]^plemisoituaan Etelä-Vietnamin sodan lopettamista vaativia; j a neuvotteluratkaisua suosittelevaa Ranskan president- 1;i 4e?vGaullea vastaan ja palautettuaan mieleen millä poh-jjalfe'de Gaulle ehdottaa neuvotteluratkaisua, Globe kirjoitti tiistaina: i-lTämä (de Gaullen ehdotus) tarkoittaisi asiallisesti Indo- Kiinan puolueettomuusformulaan palaamista, mikä laadittiin'y. 1954 Geneven konferenssissa. Se formula ei toiminut • sillom, paitsi sikäli, että Ranska selviytyi siitä pälkähästä, mihin se oli itse ajautunut entisissä siirtomaissaan, eikä ole mitääh toivoa siitä, että se onnistuisi nytkään ; . . Yhdysvallat kiiruhti tilanteeseen (E-Vietnamiin — V.) täyttääkseen sen .^tyhjiön, minkä Ranskan pois vetäytyminen jälkeensä jätti,-ja on nyt hyvin paljon samanlaisessa pälkähässä . . . Saattaa olla totta, kuten mr. de Gaulle sanoo, että Yhdysvallat ei pysty voittamaan sotaa Etelä-Vietnamissa siksi kun se ^iTöle valmis turvautumaan niihin koviin otteisiin joiden ^ peji{usteella se voisi joutua vastatusten Kiinan kanssa. Yhtä totta on se, että Yhdysvallat ei voi toivoa rauhan voittamista poliitisen ratkaisun perusteella, ellei se voi neuvotella voimatilanteessa ja vahvistaa sopimusta voimalla . . ." • On siinä -'ohjelmaa" kerraksi — ja samalla kokonainen liuia "unholaan" jääneitä totuuksia. JMeille on aikaisemmin kerrottu, että niin Yhdysvallat ku(n länsimaat yleensäkin ovat tunnontarkasti noudattaneet V. 4954 tehtyä Geneven sopimusta Indo-Kiinan tilanteen rau-ho^ amiseksi puolueettomuusohjelman perusteella ja että ne oviit vieläkin Geneven sopimuksen horjumattomia kannatta-j i a p - I Mutta nyt sanotaan suoraan, että mihinkään kelpaama-toii oU Geneven sopimus vuonna 1954 — että sen vuoksi oli miika*Yhdysvaltain "kiirehdittävä tyhjiöön" joka jäi jälelle raijskjjaisten lähdettyä sieltä pois. Ja siunatuksi lopuksi, Ge- 'nef^ej^^pimuksra'uftämäiexl "ei onnistuisi njrtkään" koska amerikkalaiset kenraalit kaiketi kiiruhtaisivat uudelleen "^tyhjiöön". Siitä kaikesta johtuu, että Yhdysvalloille ei kelpaa "poliittinen ratkaisu" ellei Washington voi sanella ehto-jaan ikäänkuin ehdoitta antautumisen jälkeen! I J * tällaisen tekstin kirjoittajat ovat muka kansainvälis-teij l&ien ja sopimusten tukipylväitä, sekä demokraattisten mcfnettelytapojen ja pelisääntöjen erehtymättömiä puolestapuhujia! • V X H Ä N H I S T O R I A N K O M E R O I S TA I Yhdysvaltalaisten politiikantekijäin ja heidän puhtaaksi-p §$ijäinsä kielteinen suhtautuminen Geneven konferenssin hyväksymään neuvotteluratkaisuun ei suinkaan johdu "kommunistien pahuudesta", kuten Globe yrittää edellämainitussa'artikkelissa väittää^ vaan nimenomaan Washingtonin sotaisesta laajenemispyrkimyksestä. ! Noin kolme kuukautta kestäneiden neuvottelujen jäl-kejen allekirjoitettiin heinäkuun 21 pnä 1954 Geneven konfe-rejissisopimusminkä mukaan palautui rauha Pohjois-Vietna-missa, Xiäosissa ja Kambodshassa. Geneven konferenssiin osallistuivat edustajat seuraavista maista: Ranska, Yhdysvallat, Britannia, Neuvostoliitto, Etelä^Vietnam; Pohjois-Viet-naifi"( eli Vietnamin Demokraattinen Tasavalta), Kambodsha ja^Laos. : Kuten huomataan, Yhdysvallat oli yksi tämän Geneven s(^imuksen osanottajamaa. Mutta Yhdysvaltain kongressi ei olf k0skaan ratifioinut tätä sopimusta. : Toisaalta USA yritti' tehdä kaikkensa ehkäistäkseen Genren konferenssin pidon ja siellä tehdyn neuVottelupäätök-sejp. Look-julkaisun ja John Robinson Bealin kirjoittaman Jofin Foster DuUesia elämäkertakirjan kertoman mukaan / vi|)den 1954 keväällä ja kesällä oli kuumeista kulissienta-kaSsta neuvottelua, jonka tarkoituksena oli viedä Ranskan lillaiiien sota Indo-Kiinaa vastaan "voitokkaaseen loppuun". f K^nskan yleisesikunnan kenraah Paul Ely oli mainitun vijpden maaliskuussa käynyt Washingtonissa sotilaallista apjia"^ pyytämässä. Hänen kerrotaan sanoneen, että ilman Yhdysvaltain sotilaallista sekaantumista asiaan Ranskan tilan-n4 Indo-Kiinassa on toivoton. Edellämainittu elämäkertakir-jofttaja, mr. Beal, sanoo Dullesin vihjanneen Ranskan yleisesikunnalle, että Ranska voi luottaa Yhdysvaltain apuun, rafitfti sitä ennen Ranskan hallituksen pitäisi esittää viraUi-neji avunpyyntö Washingtonille. ^- J USAn yleisesikunnan silloinen päällikkö, amiraali Arthur R*lf6rd oli Indo-Kiinan sotaan liittymisen kannalla. Ranskan keSiraalien kanssa tehdyn sopimuksen mukaan ja Ranskan viiallista avunpyyntöä odottamatta USAn yleisesikunta sopi, et{a 360 yhdysvaltalaisen pommituskoneen pitäisi ensiksi tu-ho^ a^Vietnamin vapausarmeijan joukot Dien Bien Phussa. "IjJSA;! hallitus", sanoo edellämainittu mr. Beal, "ei halun-nijt odottaa allekirjoitettua avunpyyntöä ennen kuin tehtiin päätös siitä mitä tehdään . . . Maalit oli valittu . . . " j a edelleen- rsuunnitelma " e i rajoittunut yksinomaan Dien Bien Pljuun". ' > • ! . * Mutta sitten alkoivat sodanlietsojain vastoinkäymiset. TciJsin kuin Dulles oli odottanut, USAn kongressin johtajat, jo^le hän salaisen suunnitelmansa uskoi, suhtautuivat kauhistuneina siihen. Dulles meni lentäen Lontooseen, mutta niift' Churchill kuin Edehkin suhtautuivat sodan laajenta-, m&suunnitelmaan kylmäkiskoisesti. Ja Intian Nehru omak- Sui^-BJin päättävän asenteen sodan laajentamissuunnitelmia m on sotaa ivmm)\tt%, MlBs^-yheinfikuussa 1964, r:8a9«ii3n Hattieslmr^TToilelUsen^ valon" baptistilMrkkoon^ maanan-tainitlläB^ Vun 6cprii^ltlolttaahseni opeltaA koulussa. Mei- |aon^iidilA^^a»t,^]^'el^ käytänn&llifesti-katsoen kaikista liittovaltion ö^avidtiöistä;; t;8k'o)ii että.mone^ käyneet läpi melkoisen itsetutkistelun, ennen kuin ryhtyivät tähän j>uuhaan. Minun perusteluni tuntuivat «illoiii hyvin yl^sinkertaisilta — halusin auttaa neekercitä saavuttamaan oikeutensa. Qlen sen iälkeen havainnut, etteivät syyt olo koskaan niin yksinkertaisia — me olemme kaikki hyvin monimutkaisia olentoja. Tässä ohjelmassa on kolme osaa. Ensinnäkin on kysymys rekisteröi^ tymisestä vaaliluetteloihin. Sen hoitavat pääasiassa ylioppilaat jotka käyvät ovelta oveUe rohkaisemassa neekereitä äänestämään ja selvittä-mässB 'äMinestysmenetelmiS. Kaikissa neekeriyhdysknnnissa on neekeri-lapsiftfsglttfiviä julisteita 4ek8teiri: "Minä olen Uian nuori äänestääkseni ^>niikäfon8inttn«yy8l?"^ToiMk8i onHa^^ :ta-liii:k&ojen'<^ kansallisneuvosto• tukee. Tämä .kampanja alkoi marras-httitBM> ««Ust^viUrierton r <fpiirittämisen" merkeiss§ ja jatkui sikslKktiimcs"isisslssipin edustajahuone^ tonkokuussa^^h •pil^$tcmqMa' vastaan. ^^^:K^ aikana osallistui SO pappia tähän mlieleno^öitusmnDtoon. 'Kesälomien aikana osallistuvat sadat eri kirkko- .kuo^^knUlnvat: papit kansalaisoikeuslain toteuttamistyöhön. He pyr hivät vstlkuttaniaan ennen kaikkea valkoisten seurakuntien keskuudessa. iTo^taiseksi täraä.työ on olluttuloksetonta. Kolmas työmuoto ovat vapauden 'i fconltit. Viii 1500 neekeriä on kirjoittautunut niihin opiskelemaan VSAsnrja ^Mississipin:^ perustuslakejae neekerien historiaa, englantia, tai; teita^vUeteitS, matematUkkaaja'konekirjoitusta. Hattiesbur^^^^ astikaianfiarä on MiOOO; on' osavaltion, suurin vapauden koulu —^600 hen-kllSä. Englanii ja NL ovat päässeet sopHnakseen luoitoelidoista Englanti ja Neuvosloliitto ovat päässeet lopulliseen sopimukseen 100 miljoonan punnan arvoisten kemian konekauppojen luottochdoistii. Luottosopimusneuvotteluissa viimei: senä ongelmana oli ns. force ma jeure-klausuli eli ylivoimaista estettä koskeva ehto. Englantilaiset ja neuvostoliittolaiset neuvottelijat pääsivät Lontoossa viikon alussa asiasta kompromissiin. Tämän mur kaan jos englantilaiset firmat keskeyttävät vastaisuudessa Englannin hallituksen päätöksen johdosta ko netoimitukset, niin Neuvostoliitto maksaa vain niistä koneista Ja laitteista, jotka on jo toimitettu Neu vostoliittoon. Sen sijaan toimittamatta jääneis tä tai valmisteilla olevisjta koneista vastaa Englannin hallitus englanti laisille firmoille. Kun kemian ko neiden kauppojen sopimusten päälinjat ja osittain yksityisistä kaupoistakin on jo sovittu, siirtyvät kaupat nyt kautta linjan käytännön vaiheeseen. Neuvostoliitto halusi luottoncuvot teluissa täyden selvyyden ns. force majeure-klausuliin nimenomaan .siksi, ettei se joutuisi kärsimään, jos Englannin hallitus oma-aloittei-vastaan, että "Amerikan ulkoministeri ei voinut nähdä mitään syytä, miksi Nehrulla on asiallisesti puhuen veto-oikeus Amerikan suunnitelmista", kuten Beal kirjoittaa. Vastoinkäymiset jatkuivat Pariisissa, missä Dulles sai tietää, että koko Ranska suhtautuu kielteisesti hänen suunnitelmaansa ja niin todettiin amerikkalaislehdissä, että Amerikan suunnitelma epäonnistui "liittolaisten horjunnan" ja "tappiomielisyyden" johdosta! Washingtonin kaikesta vas-taanhangoittelemisesta ja sota-suunnitteluista huolmiatta Geneven konferenssi kokoontui huhtikuun 26 päivänä. Jouduttuaan tuomituksi maailman yleisen mielipiteen edessä ja myös omien liittolaistensa toimesta, Washington lähetti myös edustajansa Geneveen. Mutta sielläkin Yhdysvaltain edustajisto teki kaikkensa käytännöllisten sopimusten estämiseksi ja oman voimapolitiikkansa hyväksi. Mainittakoon vielä, että Yhdysvallat kieltäytyi (yksinään) allekirjoittamasta Geneven sopimusta julkaisten oman lausuntonsa, jossa se sanoo huomioivansa tehdyn sopimuksen ja lupautuu pidättymään voimakeinojen käytöstä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanon ehkäisemi-seksi. ( Miitla Washingtonin sotaiset piirit eivät heIlittäneet.„Yhdys-välloisla on lähetetty tuhansittain "sotilasnuevonantajia" ja •suunnattomia määriä sotavälir neitä Etelä-Vietnamiin minkä hallitusta ylläpidetään kirjai-mellise. sti Yhdysvaltain pistinten turvissa. .Washingtonin omien tiedonantojen mukaan Yhdysvaltain sotilasneuvonan-tajia on Etelä-Vietnamissa jo 16,000 — ja nyt aiotaan sinne lähettää 5,000 jenkkisotilasta lisää! Kelpaa torontolaisen aamu-, lehden tällaista hyökkäyspoli-tiikkaa nyt puolustella! Vaikka mitäpä voi. odottaa lehden upporikkailta kustantajilta, jotka ovat esim. valmiina ajamaan satoja kirjaltajatyö-läisiään lakkovahdintaan vaiii siksi, että senttiäkään ei tulisi työläisten hyväksi latomoalan automatisoinnin säästöistä! sesti (ai USAn pakottamana tekee konetoimitiisten kcskeyty.stä merkitseviä päätöksiä ns. vientilistan varjolla. Tähän Neuvostoliiton varovaisuuteen antoi aiheen erikoisesti Länsi-Saksan hallituksen viime maaliskuussa USAn painostuksesta suo- •ittama teräsputkien toimitusten keskeyttäminen Neuvostoliittoon vastoin länsisaksalaisten toimittaja-firmojen tahtoa. Luottosopimuksen käytännöllisiä finanssitoimenpitcitä varten Eng iannissa on muodostettu pankkiiril i i k e Lazard Brothersin ja Midland Bankin johtama raboitusyhtymä. Tämä antaa luotot neuvostoliittolaisille pankeille, jotka väittävät ne edelleen sellaisille neuvostoliittolaisille ulkomaankauppaelimille, jotka suorittavat konekauppoja englantilaisten firmojen kanssa. Kaupan- Käynti englantilaisten firmojen ja neuvostoliittolaisten ulkomaankaup-paelinten kesken tapahtuu normaal i l l a pohjalla, ts. neuvostoliittolaiset ulkomaankauppaelimet maluavak suoraan englantilaisille toimittaja-firmoille. Luottojen kestoaika on aina 15 vuoteen asti j a niillä on Englannin valtion takuu 80-prosent-tisesti. Pankkiiriliikkeet hoitavat luotot 5-r7 vuoteen kauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja korko on 5.5 pros. 8—15 vuoden välisen ajan luottojen hoito on vakuutusyhtiöiden huolena ja korko on tällöin 6.5 pros. Suurvoittoja dhjuskaupoilla Lontoo. — Englantilaisen maasta ammuttavan Bloodhound ilmatorjuntaohjuksen kehittänyt yhtymä on saanut tästä kaupasta 82 prosentin voiton, sanottiin Daily Expressin torstaina julkaisemissa tiedoissa. Tämän yhtymän, Ferranti Ltd: n voitto arvioitiin aikaisemmin 63 prosentiksi — j a alahuoneen komiteassa viime huhtikuussa tätä pidettiin "suunnattomana voittona". Daily Expressin julkaisemassa selostuksessa sanottiin Ferrantin hankkineen 5,770,000 puntaa Blood-houndilla. Lehti lisäsi näiden numeroiden olevan peräisin selostuksesta, jonka antoi hallituksen aikaisemmin tässä kuussa asettama virallinen tutkimuslautakunta. Bloodhound-ohjusta, j o l l a on tärkeä osa Englannin puolustuksessa, on viety myös Australiaan, Ruotsiin ja Sveitsiin. Kun aloitin ensimmäisen koulu-tuntini' o l in kokot l a i l la peloissani. O l i n i tutkistellut- oppiaineitani kahden viikon ajaii löytääkseni sitten it^ seni 7-^8'vuotiaiden'neekerilasten parista. Jalkani vapisivat, vatsassa koUriöti ja' halusin' paeta. Tunsin etten tiennyt mitään — mutta sitten kaikki avautui itsestään. Ennen kuin koettelemusten päiväni päättyi, olimme tehneet retken luontoon, tutustuneet punakukkaiseen myrttlpensaaseen, Formosa-puubun ja minä olin oppinut kaksi vapauslaulua. Eräänä päivänä kirjoitimme kirjeitä presidentti Johnsonille. U-seimmissa oli yksinkertaisesti: "Hyvä presidentti Johnson — Vapaus". Olemme myös pitäneet vaalit, ni menneet ehdokkaat luokan presidentiksi ja valinneet ' kesäkuun hepun". Tänään minusta tuntui, että olen päässyt johonkin, kun pieni Felicia sanoi; " E t ole n i in kuin opettaja, vaan min k u i n äiti." Iltaluokkani jäsenet ovat sensijaan 50—80-vuotiaita. Olin pelännyt. lukutaito«ngelmia — niitä ei ole. He ovat elämänhaluisia ihmisiä, jotka kiihkeästi haluavat tietää oikeutensa j a käyttää niitä. Känsa-laisoikeuslain voimaantulon jälkeisellä viikolla saatiin 500 tämän alueen asukasta ilmoittautumaan rekis terivirastoon äänioikeuden saamista varten. Näin siitä huolimatta, että rekisteröityvät ovat vakuuttuneita jjiitä että " S i p p i " yhä pyrkii löytämään keitioja' kiittääkseen heiltä oikeudet. Olemme käyneet läpi neekerien historiaa, opiskelleet englantia ja perustuslakeja. Illalla tarkastelimme uutta kansalaisoikeusla-kia ja minä selitin, miten se on vain lausunto, jossa ilmaistaan missä laa-juudessaa hallitus on halukas myön-' tämään neekereille ne oikeudet, jotka heille on annettu jo 100 vuotta sitten, perustuslain 13, 14, ja 15 lisäyksissä. "Oppilaani" yllättivät minut osoittamalla joka kohdassa, miten ' S i p p i " pyrkisi sivuuttamaan l a in määräykset. Tänne vapaaehtoisina työntekijöinä saapuneet ovat korkeakouluopiskelijoita, opettajia, sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia, kirjailijoita j . n.e. Neekeriyhdyskunta on ympäröinyt meidät suojeluksellaan, olemme kuin sissejä. He ruokkivat meitä, järjestävät meille majoituksen, kantavat meille v e d e t— se merkitsee heidän puoleltaan uhrauksia, sillä elämä ei ole helppoa. Neekerinai-isille on tarjolla vain kotitaloustyötä ja sitäkin l i i an vähän. Miesten työt ovat kaikki raskasta ruumiillista työtä, joka on huonosti palkattua. Myös heidän kohdallaan on työvoiman ylitarjontaa. Kuitenkin nämä perheet sijoittavat joskus jopa neljäkin vapaustaistelijaa asuntoihin- .sa, jotka ovat hyvin primitiivisiä Tämä kostea ilmasto synnyttää jätti-läiskovakuoriaisia j a liskoja j a sit^ ten täällä on pienen hiiren kokoisia mustia torakoita, jotka vilistävät äänekkäästi lattian y l i . Lisäksi on pahasti purevia sääskiä. Joka aamu on tarkkaan puhdistettava vaatteet ylimääräisistä otuksista. Kansalaisoikeustaistelijat ovat jatkuvan kiusanteon kohteina ja kiusantekijöinä ovat sekä poliisit että valkoiset rotukiihkoilijat. Tapahtuu lukemattomia aiheettomia pidätyksiä naisia syytetään irtolaisuu-desta ja järjestetään nyrkkitappelulla. Eräänä iltana pidätettiin pres-byteeripappi valkoisten ystäviensä luota — häntä syytettiin katteettoman shekin antamisesta. Seuraava-: na iltana hänet päästettiin vapaak, si takuita vastaan. Eräs rohkea ncckerinuorukaincn lähti työhön lounais-Mississippiin, alueen vaikeimpaan kolkkaan, missä sanotaan olevan 60,000 aseistautunutta rotukiihkoilijaa — yhdessä par in muun COFOn (Council of Federated Organisation| — yhteenliitty-neiden järjestöjen neuvosto) työntekijän kanssa. Heitä vastaan tehtiin pommiattentaatti, jossa Curtis Hays loukkaantui. Joka päivä poliisi puuttuu jollakin tavalla asioihimme, meidät pysäytetään, vedetään si vummalle ja meitä tuijotetaan. Koetan liikkua ikään kuin heitä ei olisi olemassakaan. Kak.si heistä astui suoraan eteeni, kääntyi sitten ympäri ja toisti eleensä. Onnistuin ole-: maan silmänkään värähtämättä, mutta pclois.sani olin. McGonibin ja Lounnis-Mississippin rinnalla Hat-tiesburg on kuitenkin rauhan tyyssija! Tänä iltapäivänä saapui kaksi nuorta mississippiläistä, jotka edustavat valkoisten Attack- (hyökkäys-ryhmää) GOB"'0:n toimistoon keskustelemaan. Sananvaihto heidän ja neekerinuorten välillä oli aluksi k i i - vaanlaistu valkoisten nuorukaisten esittäessä omia rotutnielipitcitään, jotka parhaimmillaankin olivat puolustelua. He sanoivat kansalaissodan pilanneen kaikki asiat ja saattaneen Mississipin hunninkoon. Eräs neekereistä vastasi: "Teidän orjakauppanne on pilannut asiat;" He syyttivät neekereitä oman perintönsä ja kulttuurinsa kieltämisestä — sen ' häpeämisestä". Vastaukseksi neekerit luettelivat oman vapautustaistelunsa sankareita ja syyttivät valkoisia siitä, että he vallanpitäjinä olivat sivuuttaneet neekerikulttuu-r in ja -historian kirjoistaan. Seuraava syytös koski COFOn työntekijöitä. Miksi probleemoita ei ratkaistaisi mississippiläisten, neekerien ja valkoisten, kesken i l man pohjoisvaltioista tulevaa apua. "Ilman heitä — niin mississippiläi-s i l le nuorukaisille vastattiin — emme koskaan saisi ohjelmaamme toteutetuksi, koska te hakkaisitte ja lynkkaisitte meitä." Joitakin mississippiläisiä . valkoir sia on tullut COFOn toimistoon toisessa mielessä. Hc ovat pääasiassa vapaamielisiä ylioppilaita, jotka ovat ristiriitojen runtelemia ja toisaalta tuntevat, että asioiden on muututtava. He haluavat tutustua Mitä muut sanävat.^: ^ .iinniiiiiiiiiiiniiii^^ P A P P ^ M KEtEOtTETTU TAISTEUnp;-^ €iOLDWATER-WkARAA V A S T A Ä ^ ^ ' -Lontu<^. — Pyhän paavalin luj^kossa täällä rovalAl/CÖBins kehoitti saarnassaan pappeja tuomitsemaan senaattori Barry Gol(|waterin politiikan. ^ ^ ' . "Meidän täytyy julistaa kertakaikkiaan, suoraan j a suorasukaisesti, että Goldwaterin t i e o n ehdottomasti ybteensoveltuinaton j a -vastakkainen kristittyjen periaatteille. Kirkkojohtajien täytyy julistaa, että kristityt kautta maailman eivät tule sietämään sellaista politiikkaa." Rovasti Collins huomioi^ että Goldviraterin nimitys o l i esimerkki ' fa-, sistisen psykologian uudelleen syntymisestä." —= Työmies-Eteenpäin: uulistieto. ^ VAKUUTUS "PERSOKA NON ORATAA" VASTAAN Persona non grataksi sanotaan henkilöä, joka ei jostakin syystä ole suosittu. Tämän nimityksen käyttö on vakiintunut tosin vain diplomaat tikieleen ja siten.valtio, joka haluaa saada jonkun vieraan vallan diplomaatin poistumaan maasta, voi j u listaa tämän henkilön persona non grataksi. Seurauksena on, että tällä tavalla leimattu henkilö pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa j a lähtee vähin äänin muille markkinoille. Suurvaltojen edustustoissa tällaisia henkilöitä ilmaantuu aina silloin tällöin, pienemmän maan edustustoissa harvemmin. Käytäntö on toisinaan asiallinen, toisinaan kostotoi-menpide tai kylmän sodan ase. Luonnollisesti henkilö, joka tällä tavoin joutuu muuttamaan virkapaikastaan, kärsii asiasta taloudelli- .scsti, koska muutto maksaaaina COFOn työntekijäin mielipiteisiin ja perusteluihin. Kesäkuun lopulla kirjoitti James A; Wechsler New York Postissa vaatien liittohallitu.sta .suojelemaan Missi-ssippiin lähteneitä. "Esitän tämän ehdotuksen jokseenkin kiih-keänä, koska uskon että aikamme parhaimmat nuoret ihmiset ovat parastaikaa ampumalinjoilla, koska tiedän heidän vanhempiensa tuskan ja pelon ja koska minusta tuntuu käsittämättömältä, että hallitus joka niin usein vakuuttaa päättäväi- .syyttään kansainvälisissä asioissa, e l ei voi luopua laittomuudesta Mis-sissippissä." & •!> O Perjantaina 17. 7. k lo 12 päivällä. Jouduimme yhtäkkiä kasvotuksin Mississipin k.in.ssa. Kolme henkilöä Larry Spears Stanfordista, clevelan-dilaincn rabbi Arthur Lelyveld ja David Owens, jotka keskustelivat rekisteröitymisestä kahden: neekeritytön kanssa, joutuivat keskellä kirkasta päivää klo 11.30 hyökkäyksen kohteeksi täällä Hattiesburgissa. Kaksi valkoista rotukiihkoilijaa hakkasi heidät henkihieveriin puolen tuuman vahvuisilla rautapampuilla^ Hyökkäys tapahtui Spearsin, Owen-sin ja Lelyveldin noustessa autostaan neekerien asuma-alueella. Hyökkäyksen toimeenpanijat huutelivat ja nimittelivät nuorukaisia "neekerien rakastajiksi", kommunisteiksi ja sukupuolisesti abnormeiksi. Larry Spearsin kurkkuun työnnettiin rekisteröintipapereita vaatimuksin: 'Syö tämä paska". Neekerityttöihin eivät intoilijat koskeneet. Hyökkäyksen toimeenpa^ nijoilla oli GMC-merkkinen aivan uusi ruskehtava auto, jonka rekiste-rilaatta oli vaihdettu. Mutta o l i miten oli, Mississipin poliisi ei tule näkemään vaivaa heidän kiinnisaamir sekseen. FBIn miehet jotka komennettiin johtamaan kolmen va-paustaistelijanuorukaisen katoamistapauksen tutkimuksia, ovat missis-sippiläisiä j a rotueiottelun kannattajia. Tämä on todella sotaa. Muualla sit<i ei kenties täysin tajuta, mutta täällä sen tuntee Joka askeleella. Rotuerottelun kannattajat ovat varustautuneet kaikin mahdollisin a-, sein heidän vastustajillaan on vain paljaat kädet. Helen Huusko Englantilainen vakuutusyhtiö Lloyds joka muuten vakuuttaa melkein mi tä vain on äskettäin_pttanut ohjelmaansa myös vakuutuksen persona non grataksi julistamista vastaan. Luonnollisesti vakuutus ei estä millään tavalla ei suosituksi henkilöksi julistamista vastaan, mutta korvaa ne taloudelliset vahingot, jotka tällainen kohtalo uhrilleen aiheuttaa. Monta kertaa tämä kohtalo on kylläkin haettua, ainakin silloin, kun persona non grataksi julistamisella on asiallisia perusteita. Lloydsin alkuun panema vakuutusmuoto 'on nyt löytänyt tiensä; myös Suomeenkin. Suomen ulkomaanedustustoihin kuuluvat henkilöt voivat saada tällaisia vakuutuk s i a maksamalla vakuutusyhtiölle vuosittain 125 markkaa. Jos vakuu tettu henkilö sitten joutuu hääde^ tyksi pois toimipaikastaan, saa hän kertakaikkisena korvauksena 5,000 markkaa. K a i k i l l e suomalaisille diplomaateille on vakuutusyhtiöiden taholta lähetetty tarjous tällaisen vakuu^ tuksen ottamisesta, mutta toistaiseksi vain kaksi suomalaista diplomaat tia on tällaisen vakuutuksen itselleen ottanut. Se ei ihmetytä lainkaan, että suO' malaisten diplomaattien valtaosa on jäänyt tällaisen vakuutuksen, ulkopuolelle. Suurempi syy on ihmetellä, miksi nämä kaksi ovat vakuuttaneet itsensä persona non grataksi julistamisen varalta. Onko heidän toimintansa sellaista, että on syytä pelätä häätämistä virkapaikalta. Missä nämä diplomaatit työskentelevät? Kenties jo vastaus tähän kysymykseen antaisi viitteen siitä, miksi nämä diplomaatit ovat ottaneet vakuutuksen. — Kansan Tahto. Sitä ja fälä ANSAITSI RAHAN Sir Lawrnece Olivier oli kerran ystävänsä kanssa kävelyllä Lontoon Piccadillyllä. Heitä tuli vastaan kerjäläinen, joka alkoi pitkän, häilyttävän saaman kuvaten järkyttävästi itsensä ja perheensä kestämättömän taloudellisen tilan. Sen tuloksena O l i vier ojensi miehelle punnan setelin, — Mielestäni sinä annoit liikaa, sanoi ystävä. Hänhän ei ollut hyvin ansaitseva ammattikerjälämen. — Smähän kuulit itse. sanoi Sir Lawrence, joko hän oli todella avun tarpeessa tai; sitten hän oli pahuksen hyvä näyttelijä. Kummassakin tapauksessa hän ansaitsi lanttinsa. ILTALOMALLA Tansseista palaava sotamies osoitti saattelemalleen tytölle upseeria, joka johti "katujyrää". —^Tuossa menee aremijan suurin kusipää. ^ Tiedättekö, kuka minä olen? kysyi tyttö kalseasti. Minä olen tuon upseerin tytär; — Tiedätkö, kuka minä olen? tiedusteli sotamies puolestaan. — En. ~ — Luojankiitos. PÄIVÄN PAKINA KAHDEN HERRAN PALVELUSTA ' Mitähän sanottaisiin sellaisesta "kristitystä" joka sanoo seuraavansa Jeesusta Kristusta, mutta toises.sa seurapiirissä vakuuttaa, että-hän on sittenkin hyvissä suhteissa sielunvihollisen kanssa, jota myös vanhaksi vifatahousuksi sanotaan? Tai mitä sanottaisiin sellaisesta kansalaisesta, joka auttaa ja tukee palokuntalaisia napurin. tulipalon sammuttamiseksi, mutta toisaalta auttaa tuhopolttajaa heittämään gasoliinia eli bensiiniä liekkien levittämiseksi? Ja mitä tulee sellaisesta "liberalismista", joka pukeutuu kon-scrvatiivisuuden vaippaan muka äärioikeiston vastustamiseksi? Viimeksimainittuun kysymykseen saatiin käytännöllinen vastaus; Yhdysyaltain republikaanien puoluekokouksesta, missä kuvernööri Rockefeller ja kumppanit yrittävät — ja he yrittävät epäile-mättä tosissaan -— estää äärioikeiston kaappaamasta vallan mainitun puolueen johtoelimistä, mutta turvautuivat siifll" yhteydessä vakuutteluihin, että hekin ovat sekä l i beralismin, että kaikenlaisen kommunismin vastustajia. Rockefellerin ja kumppanien varauksellinen "liberalismi" ei ollut mikään vastachto - senaattori Goldwaterin edustamalle äärioikeistolle j a niin he joutuivat perääntymään täydessä epäjärjestyksessä. Äärioikeistolla oli"heinän- : teon päivät" republikaanien puoluekokouksessa nimenomaan opposition heikkouden ja horjunnan takkia.; Mutta nyt mcUit kerrotaan, että presidentti Lyndon Johnson, josta tulee melko varmasti demokraattien presidenttiehdokas aikoo turvautua "varaukselliseen" liberalismiin jonka edustajaa ei muka voida "liberalismin" poltinraudalla leimata siksi, kun hän on .samalla myös vankkumaton "konservatiivi"! Tällaisen sana.sclityk.scn mukaan prcs. .lohnsonin sanotaan pyrkivän poliittisten ammuksien pois kis-kaisemiiieen Goldwaterin kä.sistä; Me epäilemme sitä suuresti! Me olemme täysin vakuuttuneita siitä, että paholainen ei tappele paholaista vastaan, että taantu-muk. sen ehdokasta ei saateta tappiolle sillä, että "libcraalisemman-k i n " suunnan edustaja esiintyy myös taantumuksen käyttökelpoisena aasina. Ajan kuvan mukaista on muuten AVashingtonista viikon alussa saatu eräs poliittinen katsaus,, jonka - suurena otsikkona komeili ko. kirjoituksen kirjaimen ja hengen mukaisesti: "Johnson tulee välttämään iiberaalimerkkiä' taistelussa Goldvvaterin oikeistolaisuutta vastaan." Jo on todella aikoihin eletty! Nuoruutemme päivinä kuulimme yhteiskunnan "sivistyksen" kermakerrok.3epn kuuluvien pauhaavan suu vaahdossa "saatanan susialisteisla". Viimeksikuluneitten vuosikymmenien aikana ovat "susilistit" olleet jossakin määrin rauhoitettuja, mutta sitä enemmän ovat ne "parommat p i i r i t " ampuneet ras- ^ k a a l i a :haukkumatykistöllä kommunisteja ja punikkeja vastaan yleensä, joiksi on ilman muuta lei-matlu kaikki ihmiset, jotka ovat tavalla tai toisella olleet eri mieltä valtapiirien kanssa joistakin pe-rusky. syinyksistä. esimerkiksi varustelumenoista ja sotavouhottor luista yleensä. Mutta nyt on otettu Yhdysval-loi. ssa askel eteenpäin — "parempien piirien' poltinraudalla: leimataan nyt " l i b e r a a l i n " merkki ääri- . oikeiston poliittisten vastustajien otsaan joten merkiksi siitä, että hän on miltei maanpetollisuuteen asti epäluotettava. Mitään ihmettelemistä ei kuitenkaan ole tässäkään. Kuten toisen maailmansodan edellä Saksassa, Yhdysvalloissa on asiallisesti puhuen julistettu kommunistit ja kaikki rauhanpuolustajat poliittiseen pannaan. Sitä linjaa seuraten on itsestään selvää,. että samaan poliittiseen paitsioon joutuvat aikanaan liberaalit j a kaikki valtaherrojen oppositioparit, kuten tapahtui Saksassa ja muissa fasisti-maissa toisen maailmansodan edellä. " — Tätä tilannetta ei suinkaan paranneta sillä, että äärioikeiston vastustajat työntävät kamelikur-kien l a i l l a päänsä taantumuspen-saikkoon ja luulevat: siten olevansa turvassa. Äärioikeistoa ei voida vastustaa oikeistolaista ohjelmaa myötäillen sen sai kuvernööfri Rockefeller Ja kumppanit San Franciscon Cow Palacessa kouranatuntu-vasti todeta. Toivottavasti demokraattipuolu-een johtajat ovat siitä jotakin oppineet — mikäli he todella haluavat mobilisoida Yhdysvaltain demokraattisen kansanosan taisteluun äärioikeiston murskaamiseksi marraskuun presidenttivaaleissa. .' — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 1, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-08-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640801 |
Description
Title | 1964-08-01-02 |
OCR text |
Lauantaina; elbk. 1 p. — Saturday, Aug. 1; 1964
. A T l A T T O I N D E P E N D E N T L A B O R O I ^ G AN
V / X x i x U Ö FINNISH C A N A D I A N S
; • ( L i B E p T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
E d l t ^ : W. EkHind Manager: E. Suksi
' l'-/ - Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265
: PUbUshed^ ttirice weekly:^ Tueedays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
PuUteMng eo. Ltd.. IM St. We5t. Sudbury, Ontario. Canada.
MalUng addresj: Box 69 . <
Mayertialng rates upon appUcation, translations free of eharge. \
Ajathptlzed a s > ^ n d class pxaä by ^the pbst Office Department,-Ottawa,
y; and for payment of postage hi cash "
M . . , n . . , o- -S, CANADIAN tÄNGU^
l '• TILAUSHINNAT
Canldassa: 1 yk. $9.00. 6 kk; $4.75 USA:ssa 1 vk; $10.0Q 6 kk. $5J25
r*'* 3 kk. 2.7S Suomessa: 1 vk. lOiSO 6 kk. 5.75
! Mitä hefltä "unhoittm"?
|l?örasteltuaan viimeaikoina vastoin tahtoaan lakkovahti-linj&
ille pakotettujen latomotyöläistensä leivän riistämiseksi
ja yleensä näiden kirjaltajain mustamaalaamiseksi suuren
yleSön silmissä torontolainen Globe and MaiUehti julkaisi
tiisfeiaamuna artikkelin Yhdysvaltain hyökkäyspolitiikan
tehistamisen ja Yhdysvaltain käymän likaisen sodan jatkamien;
"oikeuttamiseksi" Etelä-Vietnamissa.
|]^plemisoituaan Etelä-Vietnamin sodan lopettamista vaativia;
j a neuvotteluratkaisua suosittelevaa Ranskan president-
1;i 4e?vGaullea vastaan ja palautettuaan mieleen millä poh-jjalfe'de
Gaulle ehdottaa neuvotteluratkaisua, Globe kirjoitti
tiistaina:
i-lTämä (de Gaullen ehdotus) tarkoittaisi asiallisesti Indo-
Kiinan puolueettomuusformulaan palaamista, mikä laadittiin'y.
1954 Geneven konferenssissa. Se formula ei toiminut
• sillom, paitsi sikäli, että Ranska selviytyi siitä pälkähästä,
mihin se oli itse ajautunut entisissä siirtomaissaan, eikä ole
mitääh toivoa siitä, että se onnistuisi nytkään ; . . Yhdysvallat
kiiruhti tilanteeseen (E-Vietnamiin — V.) täyttääkseen
sen .^tyhjiön, minkä Ranskan pois vetäytyminen jälkeensä
jätti,-ja on nyt hyvin paljon samanlaisessa pälkähässä . . .
Saattaa olla totta, kuten mr. de Gaulle sanoo, että Yhdysvallat
ei pysty voittamaan sotaa Etelä-Vietnamissa siksi kun
se ^iTöle valmis turvautumaan niihin koviin otteisiin joiden ^
peji{usteella se voisi joutua vastatusten Kiinan kanssa. Yhtä
totta on se, että Yhdysvallat ei voi toivoa rauhan voittamista
poliitisen ratkaisun perusteella, ellei se voi neuvotella voimatilanteessa
ja vahvistaa sopimusta voimalla . . ."
• On siinä -'ohjelmaa" kerraksi — ja samalla kokonainen
liuia "unholaan" jääneitä totuuksia.
JMeille on aikaisemmin kerrottu, että niin Yhdysvallat
ku(n länsimaat yleensäkin ovat tunnontarkasti noudattaneet
V. 4954 tehtyä Geneven sopimusta Indo-Kiinan tilanteen rau-ho^
amiseksi puolueettomuusohjelman perusteella ja että ne
oviit vieläkin Geneven sopimuksen horjumattomia kannatta-j
i a p -
I Mutta nyt sanotaan suoraan, että mihinkään kelpaama-toii
oU Geneven sopimus vuonna 1954 — että sen vuoksi oli
miika*Yhdysvaltain "kiirehdittävä tyhjiöön" joka jäi jälelle
raijskjjaisten lähdettyä sieltä pois. Ja siunatuksi lopuksi, Ge-
'nef^ej^^pimuksra'uftämäiexl "ei onnistuisi njrtkään" koska
amerikkalaiset kenraalit kaiketi kiiruhtaisivat uudelleen
"^tyhjiöön". Siitä kaikesta johtuu, että Yhdysvalloille ei kelpaa
"poliittinen ratkaisu" ellei Washington voi sanella ehto-jaan
ikäänkuin ehdoitta antautumisen jälkeen!
I J * tällaisen tekstin kirjoittajat ovat muka kansainvälis-teij
l&ien ja sopimusten tukipylväitä, sekä demokraattisten
mcfnettelytapojen ja pelisääntöjen erehtymättömiä puolestapuhujia!
•
V X H Ä N H I S T O R I A N K O M E R O I S TA
I Yhdysvaltalaisten politiikantekijäin ja heidän puhtaaksi-p
§$ijäinsä kielteinen suhtautuminen Geneven konferenssin
hyväksymään neuvotteluratkaisuun ei suinkaan johdu "kommunistien
pahuudesta", kuten Globe yrittää edellämainitussa'artikkelissa
väittää^ vaan nimenomaan Washingtonin sotaisesta
laajenemispyrkimyksestä.
! Noin kolme kuukautta kestäneiden neuvottelujen jäl-kejen
allekirjoitettiin heinäkuun 21 pnä 1954 Geneven konfe-rejissisopimusminkä
mukaan palautui rauha Pohjois-Vietna-missa,
Xiäosissa ja Kambodshassa. Geneven konferenssiin
osallistuivat edustajat seuraavista maista: Ranska, Yhdysvallat,
Britannia, Neuvostoliitto, Etelä^Vietnam; Pohjois-Viet-naifi"(
eli Vietnamin Demokraattinen Tasavalta), Kambodsha
ja^Laos.
: Kuten huomataan, Yhdysvallat oli yksi tämän Geneven
s(^imuksen osanottajamaa. Mutta Yhdysvaltain kongressi ei
olf k0skaan ratifioinut tätä sopimusta.
: Toisaalta USA yritti' tehdä kaikkensa ehkäistäkseen Genren
konferenssin pidon ja siellä tehdyn neuVottelupäätök-sejp.
Look-julkaisun ja John Robinson Bealin kirjoittaman
Jofin Foster DuUesia elämäkertakirjan kertoman mukaan /
vi|)den 1954 keväällä ja kesällä oli kuumeista kulissienta-kaSsta
neuvottelua, jonka tarkoituksena oli viedä Ranskan
lillaiiien sota Indo-Kiinaa vastaan "voitokkaaseen loppuun".
f K^nskan yleisesikunnan kenraah Paul Ely oli mainitun
vijpden maaliskuussa käynyt Washingtonissa sotilaallista
apjia"^ pyytämässä. Hänen kerrotaan sanoneen, että ilman Yhdysvaltain
sotilaallista sekaantumista asiaan Ranskan tilan-n4
Indo-Kiinassa on toivoton. Edellämainittu elämäkertakir-jofttaja,
mr. Beal, sanoo Dullesin vihjanneen Ranskan yleisesikunnalle,
että Ranska voi luottaa Yhdysvaltain apuun,
rafitfti sitä ennen Ranskan hallituksen pitäisi esittää viraUi-neji
avunpyyntö Washingtonille. ^-
J USAn yleisesikunnan silloinen päällikkö, amiraali Arthur
R*lf6rd oli Indo-Kiinan sotaan liittymisen kannalla. Ranskan
keSiraalien kanssa tehdyn sopimuksen mukaan ja Ranskan
viiallista avunpyyntöä odottamatta USAn yleisesikunta sopi,
et{a 360 yhdysvaltalaisen pommituskoneen pitäisi ensiksi tu-ho^
a^Vietnamin vapausarmeijan joukot Dien Bien Phussa.
"IjJSA;! hallitus", sanoo edellämainittu mr. Beal, "ei halun-nijt
odottaa allekirjoitettua avunpyyntöä ennen kuin tehtiin
päätös siitä mitä tehdään . . . Maalit oli valittu . . . " j a edelleen-
rsuunnitelma " e i rajoittunut yksinomaan Dien Bien
Pljuun". ' > • ! .
* Mutta sitten alkoivat sodanlietsojain vastoinkäymiset.
TciJsin kuin Dulles oli odottanut, USAn kongressin johtajat,
jo^le hän salaisen suunnitelmansa uskoi, suhtautuivat kauhistuneina
siihen. Dulles meni lentäen Lontooseen, mutta
niift' Churchill kuin Edehkin suhtautuivat sodan laajenta-,
m&suunnitelmaan kylmäkiskoisesti. Ja Intian Nehru omak-
Sui^-BJin päättävän asenteen sodan laajentamissuunnitelmia
m on sotaa
ivmm)\tt%, MlBs^-yheinfikuussa 1964,
r:8a9«ii3n Hattieslmr^TToilelUsen^ valon" baptistilMrkkoon^ maanan-tainitlläB^
Vun 6cprii^ltlolttaahseni opeltaA koulussa. Mei-
|aon^iidilA^^a»t,^]^'el^ käytänn&llifesti-katsoen kaikista liittovaltion
ö^avidtiöistä;; t;8k'o)ii että.mone^ käyneet läpi melkoisen itsetutkistelun,
ennen kuin ryhtyivät tähän j>uuhaan. Minun perusteluni tuntuivat
«illoiii hyvin yl^sinkertaisilta — halusin auttaa neekercitä saavuttamaan
oikeutensa. Qlen sen iälkeen havainnut, etteivät syyt olo koskaan niin
yksinkertaisia — me olemme kaikki hyvin monimutkaisia olentoja.
Tässä ohjelmassa on kolme osaa. Ensinnäkin on kysymys rekisteröi^
tymisestä vaaliluetteloihin. Sen hoitavat pääasiassa ylioppilaat jotka
käyvät ovelta oveUe rohkaisemassa neekereitä äänestämään ja selvittä-mässB
'äMinestysmenetelmiS. Kaikissa neekeriyhdysknnnissa on neekeri-lapsiftfsglttfiviä
julisteita 4ek8teiri: "Minä olen Uian nuori äänestääkseni
^>niikäfon8inttn«yy8l?"^ToiMk8i onHa^^
:ta-liii:k&ojen'<^ kansallisneuvosto• tukee. Tämä .kampanja alkoi marras-httitBM>
««Ust^viUrierton r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-08-01-02