1955-02-24-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
W VOITTI
500 M
nrSAJASSA
tyJteeStsJ. * ^
LEVALA ON SYNTYNYT KARJALASSA USA.0 rikoHisdoD j^rvo Viitanen on Suomen liiiPiMl^iiiiii^
jaiat
Jaiften Jobannasseo. '
> « . tulokset: 1) Toivo Sabae.
a 42,6; 2) Sbilkov NeuvostoiS
)a 3) asalmsten, Buotsi ja Uo.
lott Vhdtysvallat 43;!.
» m . tulc&set: 1) Johacaassei
i 2) Ericson, RuoteiS
CronäiQrEDstontiass;». '
4RAS LAHJA
SUOMEEN
ilaislle tai tuttaville Pääsiäi:
1 perhejuhliin ym. on edd-tkin
JoMn kuuluisista Tansliaa
eteistämme. Joissa on täni
ttu määrä verovapaata kah-
JMAA" —
titamatonta
1 kilo parasta
kahvia, hinta
. Y M P i A " — 1 kUo parasta
titamatonta kahvia, 2% kiloa
ä, 1 kilo nishioita, hinta $7.0K
NNIA" — 1 kUo parasta paah:;
ua kahvia. 2 kiloa riisiä i
rusinoita. U n t a ^5&.
y* — X kilo parasta paahdet-kahvia.
1 kUo riisiä, hinta
oittakaa nimet Ja osoitteet
istl, mieluimmin tekstäamal-
Paketti perille 2 ^ viikossa
laikkl.paketit vakuutuksessa
. tyydyttävä palvelu takeena!
NORDMAN
(REGISTD)
SuUe 338
Donu Spuare Bldg.
MonlreaL Que.
en huomioon
nipuolisen varaston
iTÄREJÄ^
••«••«•••••«••««•»«,,.. 75c
• 75c
>f»••••••.••;......;• i . 75c 5ko '..V.V.V.V.V.V. 75c
• •... .. • . . . « » . . « . . ' 75c
••.»*..•.*..«' 75c
•••••.•••««•«•••« '75c
75c
1, puikko 75c
'^kp •••.•••*.'.......•* 75c
• 75c
T - . : 75c
75c
75c
75c
75C
«. 75c
JSVÄREJA
.....•••••«....•...•,.«. 60c .
'*....•*»«• 60c
> . . . . , . . . . . . . . . . . , . . . . 60c
60c
60c
.«..•.«•."•«•..*.•.«••.. 60c
. . . . *•.'•.«••. f . « . . . • • • 60c
•r. 60c
i . . ^ . . 6 0 c
60c
60c
60c
60c
60c
OHJAVAREJA
kessa)
putki 75c
. . ^ « . . . . V . . . . . . . . . . . . . 75c •
putid".*y.;'.".'.*'.**.'.".*. 75c
JOSTUSVÄREJA
60c
. . . . . . V . . . . ; . . . . . . . . . . 600 60c
. . i . . . . . . . 60c
60c
. . . . i . . . . . . 6 0 c
. . . . . . . . . . . . . . . . . i . . . . 60c
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60c
. . . . . . . . 60c
. 60c
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60c
60c
$IA SILMIEN
REJA
$1.00
1,00
1.00
iKE-UP
rasiassa)
$1-75
1.75
1.75
/ 1.75
•*••*•••*•«.»«.«•«*... 1»75
• ••••••««*••*•••«••«.•' 1.75
istarpeita
60c
JSHING
MiTED
SUDBUBY.ONT.
ieralatcos '««levalsn nmoofibr
ilmestj^i vsonn» 1M9 fbujalai»-
^aoinalaisessa Keirrastoteasnt*
reAKsen JsaJM^sB» Kalevala»^
selittävässä Johdannossa. O. ;
Kunsinen «elosta» iFhyertlÄfös
^^}u3lli£ecpoluenamme > käyt^^
•^DntatafstelDlta" Ja osoittaa
nmojen syntyneen Karjalassa.
jobdantoDsa lopussa bän esittää
Biyös nykyajan runolUJoIile ky-;
symyksen, onko Kalevalassa hell^:;
lä mitään oppimista. Jolkai-'
semine tänään; Kalevalan pälvä^
xa. katkelmia tästä snarta bno-inioto
herättäneestä Johdannosta.
tiMYSTöLACLUT JA
SALEVALA
Kalevala eroaa uselmpain muiden
[ansojen tunnetuista suureepoksista.
h e r k i k s i sellaiset feodalismin kanien
eepokset kuin saksalainen -'-Ni-.
«lungenllend" j a skandinaavialainen
•Edda", eivät ole kokoonpannut .BUO-astaan
kansanlaulajain, vaan a m -
nattilaiilajain runoista, jotka lauloi-t
aikaiua pikki&unlnkaiden pidois-ylistyslauluja
legendaarisista san-areista.
Tosin nämä laulajat käyt-ivät
aineksinaan perinnäistä kansantiet
out ta- -vanhoja kansantarinolTr
tai kansanrunoja, mutta, he muok-at
niitä ylimyksellisten suosi-,
ainsa maun j a toivomusten mukaili.
Kaikkien näidenkin eeposten l o -
lulliiien kokoonpano on ollut'yhden
muutaman toimittajan , työtä,
utfa runoaines, josta toimittajait
•at ne kokoonpanneet, ei ole ollut
uperäistä kansanrunoutta, kuten
alevalan runot, vaan ylmiystöä var-muokattua
runoutta,
suomessa on tosin: tehty yrityksiä
ulkita myös Kalevalan runous y l l -
itön«runoudeksi. Mutta kun runo-ien
löjrtömailla, -Karjalassa; ei ole
•osiaan oilut suomalaista ylimystöä,
rhtyivät taantiunukselliset kansan-louden
tutkijat ensin rakentamaan
'Haista aputeoriaa, että Kalevalan
lot muka olisivat alkuaan "synty-leet"
Länsi-Suomessa j a sitten vuosi-tojen
kuluessa vaeltaneet yli koko.
lomönniemen itään pysähtyen l o -
luksi Karjalan korpiin.
LEGENDA V I I K I N K I K A U D E S TA
Eiias Lönnrot j a hänen aikalaisensa
pitivät selvänä, että Kalevalan' runot
iolivat muinoin syntyneetkin • Karja-r
lian kansan keskuudessa. Lönnrotin
ikuoltua tämä käsitys joutui ahdas-jmielisten
kansalliskiihkoisten folklo-
Iristien, varsinkin Kaarle Blrohnin ja
ihänen koulukuntansa järjestelmälli-
Isen jäytämisen esineeksi. Heidän
jmielestään nähtävästi Suomen kun-jniakaan
ei sallinut' myönnettävän,
iettä niin arvokas kansan runollisen
jluomiskyvyn tulos kuin Kalevala —
j arvokkain, mitä suomenkielellä on
(luotu — olisi syntynyt Karjalan köy--
hän ja iukutaidottoman täiosan' Jtes'
lEuudessa.
£ia herätteitä. Hän voi löytää siitä
paljon selja isiafcin runollisia arvoja.
Mutta Krohnin koulukunnan moni- i«>ita täwän lärjoKuks^n puitteissa
kymmenvuotiset. ponnistelut ovat
varmasti : osoittaneet vain yhdeh
salan: sen. kuinka työlästä un todi»'
taarmahdotonta. Sillä tansi-Suomes-ta
ei ole tavattu ainoatakaan K a l e -
valaan kuuluvaa runoa. Sieltä y l i päänsä
ei ole löydetty eepillisiä san-karirunoja
jBaman hengen j a tendenssto i n noittamina
ovat sitten eräät' muut
suomalaiset itutkijat (J. Jaakkola.
Uuno Harva) jatkaneet legendan-muodostusta
suomalaisesta viikinkikaudesta
sekä Kalevalan sankarien
naamioimista länsisuomalaisiksi me-rircsvoiksi;
varsinkin siitä alkaen k un
Saksan fasistien keskuudessa tuli
muotiin pakanallinen Wötan-kultti:
Suomen ahdashenkisimmät k a n -
samnmouden j a varhaishistorian t u t kijat;
jotka eivät ole halunneet k i i n nittää
mitään huomiota 'Kalevalalah
ninoissa heijastuviin yhte'iskunta-oloihin
ovat omien ennakkoluulojensa
vetäminä harhailleet maita ja meriä
löytääkseen (ja »väUtämättä Ruotsista
tai Saksasta käsin!) historiallista
pohjaa Kalevalan' ylssityisille, eplsoo-deiDe.
Heidän (K. Krohnin. J . Jaakkolan.
U . Harvan) löytöretkensä ovat
kuitenkin johtaneet vain keinotekoisiin
j a luonnottomiin, tieteellistä a r voa
vailla oleviin kuvitelmiin (esim.
sellaisiin tiskotteluihin, eitä Väinär-moinen
oli: muka tehnyt ryöstöretkiä
Gotlannin saarelle tai Kuotsin ran-'
nikoille, ynnä muut sellaiset hullutukset).
Toistaiseksi ei muualtakaan
ole tiedosp. sellaisia historiallisia tosiasioita,
joiden nojalla ( voitaisito
osoittaa Kalevalan tärkeimmät e p i -
soodit (Sampo-retki ym.) määrättyjen
historiallisten tapahtumien k u vaukseksi,
vaikkakin on mahdollista
ja luultavaakin niillä alkuaan olleen
jotain historiallista pohjaa. •
ELÄVÄ MUISTOMERKKI
Kalevala ei ole vain menneisyyden
muistomerkki maailman kh-Jallisuu-dessa:
Sen vaikutus voi epäilemättä
yhä vielä hedelmöittää runouden kehitystä,
j a rikastuttaa edistyksellistä
kulttuuria.
E i kukaan ole Kalevalaa ymmärtänyt
syvemmin kuin suuri neuvosto-khrjaUija
Maksim Gorki; joka monessa
yhteydessä kiinnitti kansain parhaisiin
muinaisrunoelmiin Neuvostoliiton
nousevan kirjailija- j a r u n o i l i -
japolven huomiota. Hän ei • tietenkään
kehoittanut ketään jäljittelemään
noita muinaisrunoja, mutta i l meisesti
hän piti-nykyajan' runouden
kehitykselle : hyödyllisenä tarkkaavaista
tutustumista vanhaanikansan-hinouteeh,
sen sisäisten, pjrrkim^spe-rieh
j a aatteiden oikein oivaltamista.
Kalevalan runouden .tutkimisesta
voi nuori runoilija saada monenlai- {
on täytynyt jättää koskettelematta.
Mutta kenties Juikkein opettavaisin-ta
on hänen Kalevalaan tutustuessaan
panna merkille, kuinka kcnrkei-s
i i n luomishengen saavutuksiin pyrkivät
j a pystyivät alkukantaisen y h teiskunnan
Ihmiset huoUmatta s u loisten
olojen äärettömästä kehittymättömyydestä.
Kuinka suurissa vaikeuksissa Ja
hengenvaaroissa he elivät karun ^ Ja
t y l y n luom^ion keskellä, mutta kuinka
•vahva j a terve, optimisti oli ihmisillä
saalisla kahmimaan
työyhtejrteen perustuvassa— joskin
alkukantaisessa — yhteiskunnassa! :
suloisen yhteiskunnan voiman lähteenä
oli sukuyhteisöönkuiilu vien i h misten
yhteistyö. Tästä lähteestä ammensi
alkukantaisen kansan runouskin
elinvoimansa Kun sitten yhteis-kunnjdlinen
kehitys kulki historiallista
kierrerataansa läpi kaikkien luokkayhteiskunnan
ristiriitojen j a kohosi
Neuvostomaassamme aivan uudelle,
kollektiivisen yhteiskuntajärjestyksen
korkeimmalle asteelle, n i i n silloin
avautui runollisellekin »luomistyölle
sellaiset arvaamattomat mahdollisuudet,
joista alkukantaisen y h teisön
jäsenet eivät tietenkään voineet
uneksiakaan.
KANSA ODOTTAA SUURIA
LAULUJA
Muinaisajan ihmisillä -teot olivat
pienet, laulut suiu*et. Meidän aikakaudellamme
teot ja taistelut ovat
suuret, ja kansa odottaa runoilijoiltaan
suuria lauluja, (vielä paljon suurempia
kuin koskaan niuinaisay£Oina
luotiin.
Ehkäpä Kalevala saa nuoren runoilijan
vakuuttuneeksi siitä, että r u nous
voi valaa säveliinsä ; mahtivoimaa
ja kuihtumatonta kauneutta
vain silloin, kun se täydelleen yhtyy
työtätekevän kansan taisteluun ajan
suurten tehtävien ja ihanteiden puolesta.
Kalevala opettaa, että olkea
laulaja on se, joka laulullaan todistaa
olevansa yhteiskunnallisen edistyksen
esitaistelija, lipunkantaja, joka kutsuu
kansaansa eteenpäin. .
: ToronU>. Eilis torontolalnen ^a-.
nocnalehO on kertonut, että ylidyaval-talaiset
suur-gangsterit ovat Tybty-neet
myösSclD: Canadan vaUoittämir:
seen sUIä anonet tunnetut gan^terit
tai heidän edustajansa ovat viime a i koina
sijoittuneet (Montrealin ympäristöön.
"Mutta he ovat hyvin huoma
tt«i /alla tavalla epäonnistuneet a i - '
kuyrit: "isissään ^muodostaa lÄontrea-
Usta Pchjols-Amerikan alamaaiman
p'ää>'£aupunki". sanotaan lehdelle
Montrealissa saapuneessa tiedoissa.
K a l k k i nämä rikolIia:t ovat laittomasti
Canadassa sillä yksikään heistä
el ole saapunut maahan laillisena
siirtolaisena.
Lehti kertoo edelleen, että viimeisimmät
viralliset tiedot, jotika on vah-;
vistettu yksityisten tut&imusten perusteella.
«oittavalMontreaUnjmir
paristossa toimivan Ailsl rikoUlsten
"syndikaattia", joihin kuuluu tusinoittain
Jäseniä S t ; Laurentissa; :Dor-;
välissä. Laciiinessa. Ja L ' A b o r d ' a
Plouffessa.'
•Näiden rikollisten johtajana keiro-taan
olevan erään nUehen; 'joka ' t o i mi
aikoinaan.-ny t : vankilassa olevan
gängste^^ johtajan; Frank -.Gostel-lon
apulaisena/ Hänen komennetta-vanaan
sanotaan olevan noin 25 enr
tistä vankiloiden aaikasta; jotka .ovat
varsin, l i y v i n : tunnettuja v töimlnnasr
taan Yhdysvaltain alamaailmassa.. :
"Kalkfei 'he ovat saapuneet; Cana-daan
viimeisten: »kolmen tai neljän
vuoden aikana, mutta el-kukaan v i rallista
siirtolaistietä. He ovat myöskin
hyvin läheisessä yhtelstohiiinnas-sa
Canadan rikollisten kai««>a;"
Lehti lisää, että nämä rikollisten
syndikaatit oU perustettu j o ennen
sitä k u n Montrealissa annettiin v i i me
syksynä, vaikea isku pelipaikkojen
j a partfcolain piöäJIUe. - Yhdysvaltalaisten
riikollisten kerrotaan erikois- Beaver Lake. — Ensi lauantaina ja
tuneen vedonlyöntiin, mutta he ovat sunnuntaina suoritetaan Port W i l l l a -
olleet mukana myöskin kaupungin
porttolain j a uhkapelipaikkojen hommissa
aeikä huumausaineiden kauppaamisessa.
. BelsinkL — (VS) Suomen hilhto-jnestaruuskilpailut
Jatkuivat lauantaina,
hsimlkuun 19 pnä Hytinkään
Sveitsissä. Pakilasta oli aamulla 18
astetta., lauhtuen pälvemmällä v i i t i sen
astetta. Sää oU nuriniolnen Ja
kirkas, keli melko kireä.
50 km. hiihtoa oli seuraamajssa kolmisentuhatta
henkeä käsittävä yleisömäärä.
• ' •
SO km. mestaruuden voltti ehsim-mäisen
päivän 'pikamatkan voittaja
myflykoskelatoen metsäteknikko Arvo
Viitonen, Joka erinomaisella loppuki-
.rillään ja peräänantamattomalla s i sullaan
löi pituushlihtäjlemme - valio-kaartin
Hy\'hikääniaskaalla ja voimia
kj-syväUä radalla. Viitanen löi
2 0 : s e k u n t t l a toisefcsi .sijoittuneet
Veini Kontisen j a Kalevi Monosen:
Veini Kontisen erIn.omalnen suoritus
oli ;'IIahduttava toteamus, sillä mies"
cn- viimeaikoina sairastanut pahoin
selkäänsä: ~
v50 km. tulokset: 1) ja Suomen mestari
Arvo Viitanen Myllykosken K i l -
pa-Veljet 326,57: 2) Vehil Kontinen
Jämsänkosken Ilves ja Kalevi Mononen
Savonrannan Urheilijat 3.27.17;
4) Eero Kolehmainen Anttolan U r heilijat
359,36.
-Naisten kaartin suuri suosikki M i r ja
Hietamies ei; sairauden- takia ottanut
o^aa kilpailuun j a niinpä tässä
lajissa lelvottilh 10 km yllätysmestariksi
Virtain Urheilijain Pirkko
korkee ajalla 41.43. 2) Sanna Kiero.
Ylämaan .Pyrkijät, ja Maire Hahl
£7smän Sisu 42.10,4; 4) Eeva Hög»
Pedersöre Pojknrna 42.27.
; Yhdistetyn Suomen mestaruuden
yoitti erittäin tiukan mäklkUpailun
Jälkeen lappeen »lennon Pertti sui'
honen yhteismSÄrällä* 442.€5.-Sotkamon
Jukka Merlläjinen sijoittui h o pealle
pistemiäärällä 443.03.
15 K M a i n i T o
Suomen JjiihtomestäruusStUpallujen
pikamatkan voltti viime perjantaina
Hyvinkään kilpailussa odotetusti A r vo
VUtanen. mutta täysin odottamattomasti
yllätti Joensuulainen Jorma
Kortelainen. Joki sijoittui toiseksi
vain 5 sekunttia huonommalla ajiUlti
kuhi Viiunen. Pitkänhuiskea Kortelainen
on vasta 22-vuotIas.
Voittajaksi selviytynyt Viitanen
lausui kilpailun päätyttyä: "Mielestäni
kova kilpailu. Ladulla o l i miehiä
vaikka millä mitalla. Latii oli
varsin vaihteleva; Tiukalle otti, mutta
olen Iloinen että voitin. Vahinko
l' vain ettei -Hakulisen Veikko saanut
olla mukana näin mukavassa kilpailussa."
Jorma Kortelainen, puolestaan sanoi:
"Tunsin jo alkumatkalla, että
luistoni oli hyvä. 12 km kohdaUa
otin vähän rauhallisemmin mutta
loppukirin aloitin • ehkä .vähän liian
myöhään. Tunnen kuntoni jatkuvasti
nousevan."
: 15 km tulokset: Suomen -mestari
Arvo Viitanen, Myllykosken K V 54;17;i
2) Jorma Kortelainen, Jaensuun K a - i
taja 5422 j a 3) Paavo Ixmkila, K i u r u - :
veden Jänne 54.42.
Ikämiehet 1) Aake Päivärinta Pyi-;
kömäcn Yrittävä 5653; 2) Tauno!
Karvanen T P U j a 3) Einari Taskinen
K P U .
Vahva siiomälaisedustus Canadan
hiihtomestaruuskilpailuissa
Torstaina. Iielmiljuun 24 p, — Thuris^3?,fjet>. 24i,>}d55 ''^ ^Bim;$f
Miten tullaan kuuluisaksi
PEARL S. BUCKIN kualttisat
ROMAANIUUTUUDET
NYT SAATAVANA!
PEARL S. B U C K :
N A I S T E N P I HA
i74sivua Hinta sid. $3.00
Rikkaan kiinalaisen kauppiaskodin muurien ympäröimä maailma
on täynnä kiihkeitä tapahtumia, sillä kuusikymmenpäisen perheen
piirissä elämä kouhuu rehevänä ja värikkäänä. Tämän plenolsyh-teiskimnan
valtiatar on viisas, lumoava rouva W u - / n i i tä harvinaisia
ihmisiä, joiden viehätys perustuu älyn ja sydämen tasapainoon.
Tämän naisen elämänongelmia — j a samalla jokaisen naisen ongelmia
— kuvaa Buckln "Naisten piha" --romaamLjossa välähtelee
koko maailman naisellinen viisaus • ^ x
PEARL S B U C K :
Ä I T I
274 sivua Hinta sid. $2.75
Pearl BUckln VAlti" kuUluu parhaimpaan, mitä tämä Nobelin palkinnon
saanut kUululsa amerikkalainen kertoja on kiinalaisesta aihe-oiiristään
kirjoittanut ; Se on romaani yksinkertaisesta, uljaasta
talonpolkalsvaimosta, joka jää miehensä hylkäämänä yksin huolehtimaan
lapsistaan, mutta joka ylpeydessään salaa tappionsa uteliailla
kyläläisUtä J a ryhtyy hUjalse^h taisteluun elämänsä Ja lastensa
ulevaisuuden puolesta.
R. D. B L A C K M O R E :
R O S V O L A A K S O N T Y T ÄR
(86 sivua Hinta sid. $2.50
aomaani vie lukijan Stuart-kuninkaiden Englantiin. Exmoorin
nummeUa, jylhän vuorilinnoituksen sulkemassa laaksossa, on l a i n suojattoman
Dooneh suvun rosvokylä. Jota koko seutukunta pelkaa
ia kammoaa. Doonet ovat hurjia, väkeviä miehiä, eikä kukaan_ole
turvassa heidän liikkuessaan ryöstöretkillään maanteillä j a karta-aoissa,
FELIX D A H N :
T A I S T E L U R O O M A S T A
S14 siraa Hinta sid. $2.50
Felix Dalinln "Taistelu Roomasta" on mahtava kuvaus ajalta. Jolloin
kansainvaelluksen Jättilälsaalto vyöryi y l i ikuisen Rooman,Ja
sen raunioille kohosi lyhyeksi kukoistuksen tuokioksi goottien maali-'
manvalta. Historiallisiin tapahtumiin j a henkilöihin kutoutuen
polvelevat romaanhi Juonlsäikeet n i i n Jännittävinä Ja dramaattisina,
että salapoliisiromaanien ahmijallakaan e i ole syytä valittaa tämän
klassikon ääressä.
Kuuluisan amerikkalaisen kirjailijan ja sanomalehtimlehten ,
A L B E R T K K A H N I N teos
- ^ K U Q L E ; M A N L E I K K I -
246 sivu» ainuaa.^M
"Kuoleman leikki" on voimakas, hd&uva taistelukhrja ^^steaM-keukslen
puolesta. Siinä esitetään pelkkiä toslasldjte.^ Mutta Ätä
lukee ahmien kuin parhaita Jännltysroiflaania, sillä K a h i ^ on i h meteltävä
taito esittää kylmät, lahjomattomat tosiasiat elävästi mur
kaansatempaavasti, vaikuttavasti. Se harras vakavuus Ja inhimillinen
lämpö, jolla K a h n ajaa tässä teokessa "näiden pienimpien
sota- Ja rotukiihkon. raakojen sarjakuvien Ja gangsterlfflmlen, mie-lipideterrorta
ja poliittisen koston urheiksi joutuneiden Jast«a_ —
asiaa, el voi Jättää välinpitämättömäksi ahioatakaan "inhimillistä
ihmistä".
omatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBUBY, ONTABIO
Helsinkiläisen Työkansahi Sanomain
pakinoitsija Juorkunan Jussi
kertoi äskettäin seuraavan tarinan s i i tä
miten voi tulla kuuluisaksi: i
K i r j a l i j a Mika Waltarin uutta teolta
mainostettiin kovasti eillse.ssä U u dessa
Suomessa. Neljän palstan Juttu
^ja kaksi isoa valokuvaa.•
— Mitäs hän nyt sitten on Julkaissut?
kysäisee lukija, joka ei niin Juurta
jaksain seuraa kirjamarkkinoita.
f E i hän mitään : ole julkaissut. E i
k I hän ' mitään ole edes kirjoittanut.
I Mutta hän aikoo ruveta kirjoittamaan
i keväällä.
Mykän: ihailun vallassa luen' tätä
Uuden. Suomen Juttua. Tähän asti
olen aina hymähtänyt Mika Walta-rille.
Nyt myönnän, että hän ob
suurmies. Yksinäinen huippu, valtavien
mittojen, Jättiläinen. Joskaan ä
kirjallisuuden, niin joka tapauksessa
mainoksen alalla.
Aikaansa seuraavat päivä- Ja kuvalehdet
tulevat tietysti tarkom seuraamaan
suurmies Waltarin uuden
kirjan syntymistä. "Paperikaupan
lähetti tuomassa paperia Waltarin
uutta käsikirjoitusta varten" " K i r j o i tuspöytä.
Jolla Mika Waltari aikoo
kirjoittaa uuden teoksensa." "Kahvikuppi,
josta hän Joi viimeksi ennen
sitä hetkeä. Jolloin hän ryhtyi Jclr-jolttamaan
uutta mestariluomustaan."
Sillä tietysti se on mestarllU(Hnus Jo
ennenkuin kirjaintakaan on naputet-^
tu.
Ennen vanhaan tapahtui usein niin,
että kirjaiUja ehti kuolla Ja tuUa kuopatuksi,
ennenkuin hänen teoksilleen,
annettiin arvoa. Näinhän kävi mm.
Aleksis Kivelle. Se oli tietysti onnetonta
Ja väärin j a oli hyvä, että nykypolven
kh-jailljoille ikäänkuin h y vitetään
heidän edeltäjiään kohtaan
tehtyä vääryyttä Julistamalla heid&a
tuotteensa mestarillisiksi jo ennenkuin
niitä on edes alettu kirjoittaa.
Waltari on yksinämen huippu, mutta
el kuitenkaan ainoa menestyvä
mainosmies maassamme. Toinen on
oululainen Mikko Luttinen, Joka tols-^
ta viikkoa sitten vapautui Sukevan
varavankilasta;
Vapautumista tietysti Juhlittiin hyvien
kaverien kanssa Ja sUnä muun
vilkkaan Jutustelun lomassa Luttinen
tuU sanoneeksi,, että hän o n kyllä
semmoinen mies. joka saa kuvansa Ja.'
haastattelunsa vaikka Kalevaan, Jos
tahtoo. (Kaleva on Helsingin Sanor
main oululainen pikkuveli.) Kaverit
sanoivat, että älä leuhki liikoja. Ja
Luttmen-funoi. että, "lyyäv vetua".
Veto lyötiin Ja Lutthaen meni K a l e van
toimitukseen.
EI ollut mikään yksinkertainen mies
tämä Luttinen. Kyllä hän tiesL mistä
narusta nykäistä pitää kun menee
Kalevan tapaisen lehden huoneistoon^
Hän kertoi olleensa 15 vuotta' sotavankina
Neuvostoliitossa, yrittäneensä
paeta, tehneensä orjantyötä tun-^
nellnkaivuussa Ja tavanneensa vankl-leiriUä
monia muita yhtä onnettomia
^ m a l a l s i a , Jotka täällä kotimaassa
o n julistettu kuoUelksI.
Totottäjat kutsuivat kiireeiktl v a lokuvaajan
paikalle Ja v Luttiselle
eli Pekka Niemelle, kuten hän itsensä
oli eslteUyt — tarjottiin höyllsU tu>
palckaa. Yleisen innostuksen seassa
Jollakulla toimittajalla sentään sytytti
sen verran, että otti viranomaisilta'
selvää, onko sotavankeja palautettu
Luttisen mainitsemana päivänä. E i hän
niitä ollut, "joten kertomus sillä
kohtaa vaikuttaa oudolta", ihmetteli
Kaleva, mutta tämä ei tieteiucään. estänyt
pamattamastä niin kuvaa kuIii;
Juttuakin Jokseenkin täyteiiä totena..
Luttinen siis voitti vedon Ja tuli
kuuluisaksi. Muutaman tunnin k u luttua,
poliisi kyllä selvitti" Luttisen
henkilöllisyyden ja. elämänvaiheet,
mutta silloin Kaleva o l i Jo aikoja s i t ten
painettu Ja postitettu aina Helsinkiä
myöten leveästi hymyllevine
Luttisen kuvineen.
Aina ei yhtä nopeasti Ja perusteellisesti
selvitetä porvarilehtien uutisten
alkuperää. Mutta olkaamme varmat
siitä, että Jos tällaisia tutkimuksia
harjoitettaisiin, niin: varsin monien.
Juhlallisesti tietotoimistojen merkein"
varustettujen Juttujen . takaa löytyisi
aivan samanlaisia Luttisia. :
i ,
Port Arthurissa
on hiihdetty
Port Arthur. — Täällä suoritettihi
V.- j a u;-seura Iskun parkissa saman
seuran, järjestämänä' tämän talven
ensimmäiset hiihto kilpailut tJc. 20
päivänä.
Osanottajia oli liittomme kolmesta
eri seurasta. Osanottajia toivottiin
toisistakin paikallisista ; seuroista,
mutta samaksi ajaksi oli sattunut
yhteensattuma, oli port arthurilaia3n
erään klubin vuotuiset, "karnevaali-hiihdot.
Kuitenklnv kilpailuistamme
muodostui hyvät hiihdot. Hiihdettävä
matka oli 5 km. j a lapsille 1 km.
Hiihtäjiä lähti laduUe yhdeksän Ja
vain yksi keskeytti.
Kamln Tiikereistä olisi ollut halukkaita"
lapsihiihtäjlä. mutta el pltu
saatu heille kyytiä. Tämä osoittaa,
että eikö Jotain voitaisi vanhemman
väen taholta tehdä, koska on sinesta.
HIihtokeU o l i hiihtäjien kielellä vesikeli,
sillä vettä satoi hienosti Ja
kaikkien sukset näyttivät lipsuvan
taakse.
Parhaan ajan sai vanhin osanottaja
Vilppu Hietaniemi North Branchln
Elosta.
Voitto Hietaniemen lahjoittaman
pokaalin sai haltuunsa Vilppu 'Hietaniemi,
^poikansa lahjoittaman pokaalin
voitti isä), 5 km hiihdossa ajalla
33.02, ja saaden 5. pistettä, Kalle
Kaarela 3 pistettä j a AUan «Lampal-nen
saaden -1 pisteen. Tästä pokaalista
vielä tulee Järjestää kUpailut 10
km matkalla tämän-talven aikana Ja
kesällä kaksi kertaa 3 km Juoksun.
Eniten pisteitä saava Uittomme u r heilija
kahden vuoden ajalla saa sen
omakseen (koskien kaiketi P o r t A r t hurin
piiriä),
PalkaUIset liikkeet Ja yksilöt l a h joittivat
palkintoja. Joista haluamme
kiittää lahjoittajia. Int. Osuusliike,
Nelson Kyro Ltd;. Saasto's 2iSen's
'Wear, Port Arthur Hardware, f l o t h -
chlld's Auto Supplles, Peterson Electric,
Langila, Hardware, Vapaus P u b -
missä, eli Port Arthurin ja ympäristön
suomalaisten pesäpaikassa Canadan
tämän vuoden hiihtomestaruuskilpailut.
Meitä suomalaisia hiihdon
ystäviä kiinnostaa erikoisesti se seikka,
että näihin kisoihin osallistuu yksistään
jo SUdburyn j-mpäristöstä
n i i n , kuuluisa j a nimivahva hiihtojoukkue
että tuskinpa koskaan aikaisemmin
sellaista on nähty, ellei oteta
huomioon viime talven kisoja Sudbu-
•ryssa> joihin kansaa ja osanottajia
oli saapunut ennätysmäärä^" erikoisesti
senkin tähden että ~Suomen
hiihtoliiton edustaja Pauli Huhtala
o£ä||istui näihin kisoihin. Sudburyn
V o l a s i a osallistuu mestaruuskUpal-luUiin
hyvin vahva joukkue, nimittäin;
viime talven Canadan hiihto-mestari
j a viime talvenapa tänä talvena
kaikki kilpailut voittanut Arvo
Äyräntö, lisäksi Leo Raaska, Uuno
lishlng Co. Ltd.. Kelloseppä Aho sekä
eräs'hiihdon ystävä.
Yleinen sarja, 5 km.: K . Kaarela,
Isku 33.553; A. Lampalnen,. Elo
34 58,4.
Ilrjuniesten. 5 km: V. Hietaniemi
Elo 33.02.0; W. Wäyrynen 33.50,0;
A. Widegren, Elo 38.18,0.
Poikien alle 13 v., 1 km.: X a r l Kaarela,
Tigers 7.28,4.
Tyttöjen alle 13 V., 1 k m . : A l l i K a a rela
9.322. :
Palkintojen jako suoritettiin heti
kilpailujen jälkeen Iskun Parkissa
jonne olikin kokoontunut hiihdon ystäviä
Ja emännät tarjoilivat hyvää
kahvia niin yleisölle kuin hiihtäjillekin
josta kiitos kahvin keittäjille.
— Yksi yleisöstä.
Rastas j a Olavi -Haukioja.
Omaa liittoamme edustavat Whlte-fishin
Speedln erikoisesti tänä talr
vena pinnalle noussut ja kunnostautunut
Karl. Pulras j a Beaver Laken
Jehusta Antti Ranta,, joka on ollut
viime- ja tänä talvena hiihtomme
vahvin nimi. Kova on siis suomalals-sakkl
Joka sonnustautuu matkaan ja
huoletta volmmenskoa että nämä pojat
tekevät kunnialla työnsä ja puolustavat
suomalaisten crlkoiasstl tällä
hetkellä kuuluisaa mainetta Iällä
puolen suuren rapakon. Varmin voittajaehdokas
tälläkin hetkellä' on Arvo
Äyräntö j a hännillä ovat toisetkin
pojat varmasti etupäässä. *
Näissä klsolsm ; jo tarkistellaan
miehiä ensi talven talviolympialaisten
hiihtokisoihin Cortinaan Italiaan.
Itseoikeutettu matkanlähtljä tällä
hetkellä ^mikäli kilpailujen perusi
teellä voimme tietää) olisi Arvo Äyräntö,
vaan kun hän enempää kuin
Raaska; Rastas ja Haukioja eivät tietämämme
mukaan ole Canadan kansalaisia,
eivät he voi osallistua maan
edustajina kisoihin. Tämä on Ikävä
asia mutta kai auttamaton tällä hetkellä.
Kuka sinne pääsee ja pääseekö
Saatavana pikaista
tihetystä varten
• Interlor Trim
• In8tU'Bric Sidiag
• Pl7Wood
• Maroniio
•; Asphalt ShInglM
• Fibre Glass Insnlation
Milton Francis
Lumber Co. Ltd.
PiOieUn DIal 5-7394
99 8. CumberlandSL
Pori Arthur Omarlo
Kuuluisa norjalainen
"JOTUL"
'puita polttava
KAMIINA (stouvi)
niitä nyt myy
LANGILA HAHDWARE
LIMITED
Pori Arthurissa
No. 602, kuten kuvassa, on yhdistetty
keitto-Ja lämmitysstouvl. 8e
antaa lämpöä noin 7 tuntia yhdellä
pesälllsellä puita,
lämmitysstoovf No. 118 antaa O
tuntiin saakka lämpöä yhdellä pesälllsellä
puita.
Täydet selostukset antaa:
LANGILA
H A R D W A R E L T D .
PUHELIN 4-3508
10 Cumberland St, N.
Pori Arthur/ Ontario
Osuiisfoiminfa on kansanliikettä...
, Tekin voitte liKtyä
^OSUUSLIIKKEESEEN
ja olla kansan mukanaf
Tehkää ostoksenne . . . -
Inlernational Co-Op Stores Limited 176 s. ALGOMA ST. PORT AHTHXJH, ONTARIO
KK:n ifsmx^mupmsa.
Ueidnitl. — Ennakkolacäceimleu
mukaan muodostui v, 1934 «distTsmie-
Jiselle osuuAlUkKeelle ' tuIoksUtaan
royöntelseromttksi kuin «it^ edeltäneet
vuodet, kertoo fXin Johtaja
Veikko • Kuoppala. Osuusliikkeiden
moslliikevaihto kohosi £9938.6 milj.
markkaan Ja oli 2.4% suurempi kuin
edellisenä vuonoav suurin .liikevaihto
oli OI. Elannolla, 11.417 milj. mk Ja
kaikkiaan tl osuusUlkkeen Ulkevfih-to
9u I mrd. nik:n rajan. Uusia Jäseniä
lUtt}i osuusliikkeisiin 20,m Jft-senmäärän
fiuuruus^olt viime vuoden
lopussa 527,021 Jäsentä.
, MouficaL ~ Quäxdn lalnlaaSlä^l
kunta on päättfiitf» autaa I c j n n Ä a ^ t,
tuhanneu iloUarlD imap^latkiittkS^^
käupuögin toimceiqMmevatt Ima^tmy/
pubeenjohtajaxia IS vuo^a^t6lmIneti^•^
Ie J. O. AmeUnUie.-Joit3(a JEuqnnuEiii'^
asukkaat crolttlvat tolaiestaän siiime y
syki^na pidetylssft tomnaUlsvaalelsif'^',
Robma. — Täällä pantiin käytäntöön
Joku aika sitten seitsemän tnai-lin
pituinen' maanalahien rautatie»
Jota nivettlln rakentamaan :liB^ vuo
ta sitten. Ainoastaan noin puolet
tästä rautatiestä o n maan' alla.' ICos-l
i a se ; sijaitsee Ikaukana: k
keskuksesta sanotaan: täällä, että se
"ei ala mistään eikä <Johda minnekään."
' Kaupungin asukkaat toivovat
että >kaupuniki kasvaa; sille; suunnalle
minne tämä. rautatie bn rakennettu.
Joku suomalainen se nähdään pian,'-
Fort Willlamhi ja Port Arthurin
suomalaisilla : on erikoislaatuinen t a paus
nähdä nämä Jännittävät kisat
Ja varmastikin he täyttävät ladun
varret j a ovat innostamassa poikiamme,
j a tietysti myöskin kaikella t a valla
avustamassa heitä. Allekirjoittanut
Ja minun mukanani kalkki
muutkin suomalaiset täällä, toivomme
pojille parasta mahdollista onnistumista
näissä arvokilpailuissa j a s a malla
se on mainostusta kansallisurheilu
numero yksi. — Tekonlmtis.
koska tiäntin «Johtamansa kaupiinglii^
halUtus oUsallinot paheellisen eli-inftn
härjoittamiaen kauimngissa; JEIB-/,
ke annettiin ivastoln iäaatmiin kätt-v
pungUi talitoa Ja siitäkin >uoläiiatta'/'
että mr AaseUn ä iiöielsestiklUinjcle^
eläikkeen tarpeessa — iniitta Icaikesta^',
huolimatta qujE^Mscin pBIbniniaMrt^
Duplessisitt kUtoEmsjmdeh bsoifuics^--:
si mr. AssellnlUe. jbka bn 6Uut,Dffihj
lesslsln huomattaiva kaaiuittaja SJ^ptf^-
Stunaan tapaan meneteltiin vUme]
vuonna kun maakunnan lainlaatija»';
kunta s ^ t t l myöntflJL kaupungin eit^ -
tlselle ipormeotarllte, CamUllteL BQu»;.
delle, 12,000 dbllatin vuotuisen;eläk-'
keen. mikä on myöskin'xoäktietteva^
kaupungin varoista. (Sir. Boude.oll'
myösUn virassa samaan aBsaan Jcun
kaupungissa eallittiin Reellinen
mä. ..Jonka. .Johdosta monet ..pblt|si(.
menettivät Virkansa <r- lautta-jkatt-;
puhghi' kaikkein'korkeimmat'^iika'!
miehet ovat saaneet Ihan päbnvastal» -
sen tunnustukfim A runsaait jdiAr^
kautisen, eiäkkeen ^a kaiken lisäksi.
yielftkaupunisrln ivficstön ja^^^^^
sexi hallinnon ivasfjilckaifiesta mielipiteestä
huolimaitd. ^ . - '
Viimeisimmät levyuutuudet ovat saapuneet. . V
VARASTOMME K X S I T T X X KAIKKI^SCOSITVIMUAT
DECCA- J A RYTMILEVYT
' • Allaolevasta luettelosta löydätte suosittujen laulajien levytykset J
• Allaolevasta luettelosta löydätte parhaat Joululevyt Ja -lalijaiitltt.' -'^
• DECCA-LEVYJÄ
SD 5043 Keskiyön valssi, Henry Theel - ~
Eron hetki on kaunis, tango, Henry Theel
SD 5137 Karjatyttö. valssi, Henry .Theel * . ->
Tänä I l t J ^ tango. Henry Theel . , : , V''
8D 5169 Mustalals^ttö, tango, Martti Öuuntalaj ' > , "
Kaksi yksinäistä Ihmislasta .tango, M a r t t i SutintaUt
SD 6181 Talvlsääliä. fox-trot. Metro-tytöt " '
Valkea Joulii, 8lowIox, Henry Theel Ja Metro-tytOt -
SD 5182 Minkä vuoksi, tango, E r k k i Jtmkkarlnen '
Muistojen pieni valiil, Eilckl Junkkarinen ^ •
SD 5197 Tulisuudelma,'tango. Olavi Virta Ja M e t r o - ^ t
Ennen kuolemaa, tango, Olavi Virta
SD 620Ö Viesti, mereltä, tango, Olavi Virta ' ' - '
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi Virta -
S D 5208 Unelma onnesta, tango, Erkki Junkkarinen
Koditon rokkaus, tango, Erkki Junkkarinen
SD 5218 Mustasukkaisuutta, tango, Olavi Virta
LaCumprasIta, tongo, Olavi Virta Ja Metro-tyiöt
SD 5221 Valkoinen kukka, tango, M a t i l Louhivuori
Mua varten el, tango, Matti Louhivuori
SD 5228^Tle, Joka luoksesi Johtaa, tango. Metro-tytöt
Kohtalon tango. Metro-tytöt
SD'5233 Jäähyväistango, Erkki Junkkarinen
Tavallinen tarina, tango, E r k k i Junkkarinen
SD 5240 Missä lienetkään, tango beguine, OlävI V i r ta
Tyttöni, luokseni Jää, valssi. Olavi Virta
, SD 5241 Kohti kaukaista rantaa, valssi. Mitro-tytöt
Sade kattoihin lyö. tango. Metro-tytöt
SD 5263 Alfonso, tango, Olavi Virta Ja Metro-tytöt
Tuntematon taival, beguine., Olavi Virta
SD 5264 Toivetyttöni, foxtrot. Olavi Virta
Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi V i r t a '
SD 5267 Täyttymätön toive, tango, Metro-tytöt ;
Yksinäinen asema, foxtrot, Metro-tytÖt
S D 5268 Koivu Ja sydän, foxtrot, Juha Eirto
.MMäen laidassa pienoinen tölli, valssi, J u im Eirto
• RYTMI-LEVYJÄ
R 6035 Köyhä laulaja, tango, Henry Tlteel
Kostervalssl, Henry Theel
R 6037
Rem
R 6113
R 6118
R 6125
R 6126
R 6128
R 6168
R 6171
R 6155
R 6207
R 6211
R 6213
R 6215
R 6216
Siirtolaisen muistoja. Jenkka, Jorma Ikävalko
Tukkilaisten tanssiaiset. polkJca/Jorma ftävaUeo
Imatran i n s e n , valssi, E i l c k l Junkkarinen;
Kulta kuumetta, tango, Erickl Junkkarinen
Sysmän Linda, valssi, Veikko Sato
Tämän kylän Jenkka, Veikko Sato
Vaillejääneen valssi, Jorma Ikävalko
Surut säkkiin. Jenkka, Jorma Ikävalko
Aika Uuno. jenkka, Jorma Ikävalko , > >
Tarkkalatt Tarja, Jenkka, Jorma Ikävalko
Topparoikka tulee, foxtrot, .Justeeri
Huoleton hummcripoika,"Jenkka.: Justeeri ; ^ ,
Tumma tie, valssi, Erkki Junkkarinen
Kevätunta, tango. Erkki Junkkarinen
Minä Ja.MandoliIni, Jenkka, Jukka Lönnqvist
Kulkurin viimeinen näky; fox-trot. Jukka Lönnqvist
Taikayö, vaUsi, Metro-tytöt
Odotin pitkän, illan, tango. Metro-tytöt
Ei sitä passoo sannoo, huntoreskl. Esa Pakarinen
Valehtelijan valssi, Esa Pakarinen
sokeripala, fox-trot, Olavi V i r ta
Ajattelen sinua aina, fox^^rot. Olavi V i r ta
Hiljainen tango, Kalevi Tauru
Rakkaalle äidlUe, v a l u i , Kalevi Tauru
Voi, kun olis viulu. Jenkka, Justeeri
Markklnapolkka, Justeeri,,
Uutta ja vanhaa No^ 3, valsslalkermä, Tamara Ja Justeeri
Uutta Ja vanhaa No. 4. tangoslkermä, Tamara Ja Justeeri
Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt
Kohtalon leikkiä, tdmo, Olavi V i r t a ' ,
L X B E T X M M E LEVYJÄ K A I K K I A L LE
HINTA $1.35 itPL..
(Ostajan maksettava lähetyskulut) r
Posti- Ja pikatavaratilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyft
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd.
Leijona-, Beaver- ja Fcnnia4evyjen tukkU" ja yähH(dhmyyjStx:'ih
Canadassa, ^ '\\
BOX 69 §0DBURY, O N T A i ^ i d '
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 24, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1955-02-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus550224 |
Description
| Title | 1955-02-24-05 |
| OCR text |
W VOITTI
500 M
nrSAJASSA
tyJteeStsJ. * ^
LEVALA ON SYNTYNYT KARJALASSA USA.0 rikoHisdoD j^rvo Viitanen on Suomen liiiPiMl^iiiiii^
jaiat
Jaiften Jobannasseo. '
> « . tulokset: 1) Toivo Sabae.
a 42,6; 2) Sbilkov NeuvostoiS
)a 3) asalmsten, Buotsi ja Uo.
lott Vhdtysvallat 43;!.
» m . tulc&set: 1) Johacaassei
i 2) Ericson, RuoteiS
CronäiQrEDstontiass;». '
4RAS LAHJA
SUOMEEN
ilaislle tai tuttaville Pääsiäi:
1 perhejuhliin ym. on edd-tkin
JoMn kuuluisista Tansliaa
eteistämme. Joissa on täni
ttu määrä verovapaata kah-
JMAA" —
titamatonta
1 kilo parasta
kahvia, hinta
. Y M P i A " — 1 kUo parasta
titamatonta kahvia, 2% kiloa
ä, 1 kilo nishioita, hinta $7.0K
NNIA" — 1 kUo parasta paah:;
ua kahvia. 2 kiloa riisiä i
rusinoita. U n t a ^5&.
y* — X kilo parasta paahdet-kahvia.
1 kUo riisiä, hinta
oittakaa nimet Ja osoitteet
istl, mieluimmin tekstäamal-
Paketti perille 2 ^ viikossa
laikkl.paketit vakuutuksessa
. tyydyttävä palvelu takeena!
NORDMAN
(REGISTD)
SuUe 338
Donu Spuare Bldg.
MonlreaL Que.
en huomioon
nipuolisen varaston
iTÄREJÄ^
••«••«•••••«••««•»«,,.. 75c
• 75c
>f»••••••.••;......;• i . 75c 5ko '..V.V.V.V.V.V. 75c
• •... .. • . . . « » . . « . . ' 75c
••.»*..•.*..«' 75c
•••••.•••««•«•••« '75c
75c
1, puikko 75c
'^kp •••.•••*.'.......•* 75c
• 75c
T - . : 75c
75c
75c
75c
75C
«. 75c
JSVÄREJA
.....•••••«....•...•,.«. 60c .
'*....•*»«• 60c
> . . . . , . . . . . . . . . . . , . . . . 60c
60c
60c
.«..•.«•."•«•..*.•.«••.. 60c
. . . . *•.'•.«••. f . « . . . • • • 60c
•r. 60c
i . . ^ . . 6 0 c
60c
60c
60c
60c
60c
OHJAVAREJA
kessa)
putki 75c
. . ^ « . . . . V . . . . . . . . . . . . . 75c •
putid".*y.;'.".'.*'.**.'.".*. 75c
JOSTUSVÄREJA
60c
. . . . . . V . . . . ; . . . . . . . . . . 600 60c
. . i . . . . . . . 60c
60c
. . . . i . . . . . . 6 0 c
. . . . . . . . . . . . . . . . . i . . . . 60c
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60c
. . . . . . . . 60c
. 60c
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60c
60c
$IA SILMIEN
REJA
$1.00
1,00
1.00
iKE-UP
rasiassa)
$1-75
1.75
1.75
/ 1.75
•*••*•••*•«.»«.«•«*... 1»75
• ••••••««*••*•••«••«.•' 1.75
istarpeita
60c
JSHING
MiTED
SUDBUBY.ONT.
ieralatcos '««levalsn nmoofibr
ilmestj^i vsonn» 1M9 fbujalai»-
^aoinalaisessa Keirrastoteasnt*
reAKsen JsaJM^sB» Kalevala»^
selittävässä Johdannossa. O. ;
Kunsinen «elosta» iFhyertlÄfös
^^}u3lli£ecpoluenamme > käyt^^
•^DntatafstelDlta" Ja osoittaa
nmojen syntyneen Karjalassa.
jobdantoDsa lopussa bän esittää
Biyös nykyajan runolUJoIile ky-;
symyksen, onko Kalevalassa hell^:;
lä mitään oppimista. Jolkai-'
semine tänään; Kalevalan pälvä^
xa. katkelmia tästä snarta bno-inioto
herättäneestä Johdannosta.
tiMYSTöLACLUT JA
SALEVALA
Kalevala eroaa uselmpain muiden
[ansojen tunnetuista suureepoksista.
h e r k i k s i sellaiset feodalismin kanien
eepokset kuin saksalainen -'-Ni-.
«lungenllend" j a skandinaavialainen
•Edda", eivät ole kokoonpannut .BUO-astaan
kansanlaulajain, vaan a m -
nattilaiilajain runoista, jotka lauloi-t
aikaiua pikki&unlnkaiden pidois-ylistyslauluja
legendaarisista san-areista.
Tosin nämä laulajat käyt-ivät
aineksinaan perinnäistä kansantiet
out ta- -vanhoja kansantarinolTr
tai kansanrunoja, mutta, he muok-at
niitä ylimyksellisten suosi-,
ainsa maun j a toivomusten mukaili.
Kaikkien näidenkin eeposten l o -
lulliiien kokoonpano on ollut'yhden
muutaman toimittajan , työtä,
utfa runoaines, josta toimittajait
•at ne kokoonpanneet, ei ole ollut
uperäistä kansanrunoutta, kuten
alevalan runot, vaan ylmiystöä var-muokattua
runoutta,
suomessa on tosin: tehty yrityksiä
ulkita myös Kalevalan runous y l l -
itön«runoudeksi. Mutta kun runo-ien
löjrtömailla, -Karjalassa; ei ole
•osiaan oilut suomalaista ylimystöä,
rhtyivät taantiunukselliset kansan-louden
tutkijat ensin rakentamaan
'Haista aputeoriaa, että Kalevalan
lot muka olisivat alkuaan "synty-leet"
Länsi-Suomessa j a sitten vuosi-tojen
kuluessa vaeltaneet yli koko.
lomönniemen itään pysähtyen l o -
luksi Karjalan korpiin.
LEGENDA V I I K I N K I K A U D E S TA
Eiias Lönnrot j a hänen aikalaisensa
pitivät selvänä, että Kalevalan' runot
iolivat muinoin syntyneetkin • Karja-r
lian kansan keskuudessa. Lönnrotin
ikuoltua tämä käsitys joutui ahdas-jmielisten
kansalliskiihkoisten folklo-
Iristien, varsinkin Kaarle Blrohnin ja
ihänen koulukuntansa järjestelmälli-
Isen jäytämisen esineeksi. Heidän
jmielestään nähtävästi Suomen kun-jniakaan
ei sallinut' myönnettävän,
iettä niin arvokas kansan runollisen
jluomiskyvyn tulos kuin Kalevala —
j arvokkain, mitä suomenkielellä on
(luotu — olisi syntynyt Karjalan köy--
hän ja iukutaidottoman täiosan' Jtes'
lEuudessa.
£ia herätteitä. Hän voi löytää siitä
paljon selja isiafcin runollisia arvoja.
Mutta Krohnin koulukunnan moni- i«>ita täwän lärjoKuks^n puitteissa
kymmenvuotiset. ponnistelut ovat
varmasti : osoittaneet vain yhdeh
salan: sen. kuinka työlästä un todi»'
taarmahdotonta. Sillä tansi-Suomes-ta
ei ole tavattu ainoatakaan K a l e -
valaan kuuluvaa runoa. Sieltä y l i päänsä
ei ole löydetty eepillisiä san-karirunoja
jBaman hengen j a tendenssto i n noittamina
ovat sitten eräät' muut
suomalaiset itutkijat (J. Jaakkola.
Uuno Harva) jatkaneet legendan-muodostusta
suomalaisesta viikinkikaudesta
sekä Kalevalan sankarien
naamioimista länsisuomalaisiksi me-rircsvoiksi;
varsinkin siitä alkaen k un
Saksan fasistien keskuudessa tuli
muotiin pakanallinen Wötan-kultti:
Suomen ahdashenkisimmät k a n -
samnmouden j a varhaishistorian t u t kijat;
jotka eivät ole halunneet k i i n nittää
mitään huomiota 'Kalevalalah
ninoissa heijastuviin yhte'iskunta-oloihin
ovat omien ennakkoluulojensa
vetäminä harhailleet maita ja meriä
löytääkseen (ja »väUtämättä Ruotsista
tai Saksasta käsin!) historiallista
pohjaa Kalevalan' ylssityisille, eplsoo-deiDe.
Heidän (K. Krohnin. J . Jaakkolan.
U . Harvan) löytöretkensä ovat
kuitenkin johtaneet vain keinotekoisiin
j a luonnottomiin, tieteellistä a r voa
vailla oleviin kuvitelmiin (esim.
sellaisiin tiskotteluihin, eitä Väinär-moinen
oli: muka tehnyt ryöstöretkiä
Gotlannin saarelle tai Kuotsin ran-'
nikoille, ynnä muut sellaiset hullutukset).
Toistaiseksi ei muualtakaan
ole tiedosp. sellaisia historiallisia tosiasioita,
joiden nojalla ( voitaisito
osoittaa Kalevalan tärkeimmät e p i -
soodit (Sampo-retki ym.) määrättyjen
historiallisten tapahtumien k u vaukseksi,
vaikkakin on mahdollista
ja luultavaakin niillä alkuaan olleen
jotain historiallista pohjaa. •
ELÄVÄ MUISTOMERKKI
Kalevala ei ole vain menneisyyden
muistomerkki maailman kh-Jallisuu-dessa:
Sen vaikutus voi epäilemättä
yhä vielä hedelmöittää runouden kehitystä,
j a rikastuttaa edistyksellistä
kulttuuria.
E i kukaan ole Kalevalaa ymmärtänyt
syvemmin kuin suuri neuvosto-khrjaUija
Maksim Gorki; joka monessa
yhteydessä kiinnitti kansain parhaisiin
muinaisrunoelmiin Neuvostoliiton
nousevan kirjailija- j a r u n o i l i -
japolven huomiota. Hän ei • tietenkään
kehoittanut ketään jäljittelemään
noita muinaisrunoja, mutta i l meisesti
hän piti-nykyajan' runouden
kehitykselle : hyödyllisenä tarkkaavaista
tutustumista vanhaanikansan-hinouteeh,
sen sisäisten, pjrrkim^spe-rieh
j a aatteiden oikein oivaltamista.
Kalevalan runouden .tutkimisesta
voi nuori runoilija saada monenlai- {
on täytynyt jättää koskettelematta.
Mutta kenties Juikkein opettavaisin-ta
on hänen Kalevalaan tutustuessaan
panna merkille, kuinka kcnrkei-s
i i n luomishengen saavutuksiin pyrkivät
j a pystyivät alkukantaisen y h teiskunnan
Ihmiset huoUmatta s u loisten
olojen äärettömästä kehittymättömyydestä.
Kuinka suurissa vaikeuksissa Ja
hengenvaaroissa he elivät karun ^ Ja
t y l y n luom^ion keskellä, mutta kuinka
•vahva j a terve, optimisti oli ihmisillä
saalisla kahmimaan
työyhtejrteen perustuvassa— joskin
alkukantaisessa — yhteiskunnassa! :
suloisen yhteiskunnan voiman lähteenä
oli sukuyhteisöönkuiilu vien i h misten
yhteistyö. Tästä lähteestä ammensi
alkukantaisen kansan runouskin
elinvoimansa Kun sitten yhteis-kunnjdlinen
kehitys kulki historiallista
kierrerataansa läpi kaikkien luokkayhteiskunnan
ristiriitojen j a kohosi
Neuvostomaassamme aivan uudelle,
kollektiivisen yhteiskuntajärjestyksen
korkeimmalle asteelle, n i i n silloin
avautui runollisellekin »luomistyölle
sellaiset arvaamattomat mahdollisuudet,
joista alkukantaisen y h teisön
jäsenet eivät tietenkään voineet
uneksiakaan.
KANSA ODOTTAA SUURIA
LAULUJA
Muinaisajan ihmisillä -teot olivat
pienet, laulut suiu*et. Meidän aikakaudellamme
teot ja taistelut ovat
suuret, ja kansa odottaa runoilijoiltaan
suuria lauluja, (vielä paljon suurempia
kuin koskaan niuinaisay£Oina
luotiin.
Ehkäpä Kalevala saa nuoren runoilijan
vakuuttuneeksi siitä, että r u nous
voi valaa säveliinsä ; mahtivoimaa
ja kuihtumatonta kauneutta
vain silloin, kun se täydelleen yhtyy
työtätekevän kansan taisteluun ajan
suurten tehtävien ja ihanteiden puolesta.
Kalevala opettaa, että olkea
laulaja on se, joka laulullaan todistaa
olevansa yhteiskunnallisen edistyksen
esitaistelija, lipunkantaja, joka kutsuu
kansaansa eteenpäin. .
: ToronU>. Eilis torontolalnen ^a-.
nocnalehO on kertonut, että ylidyaval-talaiset
suur-gangsterit ovat Tybty-neet
myösSclD: Canadan vaUoittämir:
seen sUIä anonet tunnetut gan^terit
tai heidän edustajansa ovat viime a i koina
sijoittuneet (Montrealin ympäristöön.
"Mutta he ovat hyvin huoma
tt«i /alla tavalla epäonnistuneet a i - '
kuyrit: "isissään ^muodostaa lÄontrea-
Usta Pchjols-Amerikan alamaaiman
p'ää>'£aupunki". sanotaan lehdelle
Montrealissa saapuneessa tiedoissa.
K a l k k i nämä rikolIia:t ovat laittomasti
Canadassa sillä yksikään heistä
el ole saapunut maahan laillisena
siirtolaisena.
Lehti kertoo edelleen, että viimeisimmät
viralliset tiedot, jotika on vah-;
vistettu yksityisten tut&imusten perusteella.
«oittavalMontreaUnjmir
paristossa toimivan Ailsl rikoUlsten
"syndikaattia", joihin kuuluu tusinoittain
Jäseniä S t ; Laurentissa; :Dor-;
välissä. Laciiinessa. Ja L ' A b o r d ' a
Plouffessa.'
•Näiden rikollisten johtajana keiro-taan
olevan erään nUehen; 'joka ' t o i mi
aikoinaan.-ny t : vankilassa olevan
gängste^^ johtajan; Frank -.Gostel-lon
apulaisena/ Hänen komennetta-vanaan
sanotaan olevan noin 25 enr
tistä vankiloiden aaikasta; jotka .ovat
varsin, l i y v i n : tunnettuja v töimlnnasr
taan Yhdysvaltain alamaailmassa.. :
"Kalkfei 'he ovat saapuneet; Cana-daan
viimeisten: »kolmen tai neljän
vuoden aikana, mutta el-kukaan v i rallista
siirtolaistietä. He ovat myöskin
hyvin läheisessä yhtelstohiiinnas-sa
Canadan rikollisten kai««>a;"
Lehti lisää, että nämä rikollisten
syndikaatit oU perustettu j o ennen
sitä k u n Montrealissa annettiin v i i me
syksynä, vaikea isku pelipaikkojen
j a partfcolain piöäJIUe. - Yhdysvaltalaisten
riikollisten kerrotaan erikois- Beaver Lake. — Ensi lauantaina ja
tuneen vedonlyöntiin, mutta he ovat sunnuntaina suoritetaan Port W i l l l a -
olleet mukana myöskin kaupungin
porttolain j a uhkapelipaikkojen hommissa
aeikä huumausaineiden kauppaamisessa.
. BelsinkL — (VS) Suomen hilhto-jnestaruuskilpailut
Jatkuivat lauantaina,
hsimlkuun 19 pnä Hytinkään
Sveitsissä. Pakilasta oli aamulla 18
astetta., lauhtuen pälvemmällä v i i t i sen
astetta. Sää oU nuriniolnen Ja
kirkas, keli melko kireä.
50 km. hiihtoa oli seuraamajssa kolmisentuhatta
henkeä käsittävä yleisömäärä.
• ' •
SO km. mestaruuden voltti ehsim-mäisen
päivän 'pikamatkan voittaja
myflykoskelatoen metsäteknikko Arvo
Viitonen, Joka erinomaisella loppuki-
.rillään ja peräänantamattomalla s i sullaan
löi pituushlihtäjlemme - valio-kaartin
Hy\'hikääniaskaalla ja voimia
kj-syväUä radalla. Viitanen löi
2 0 : s e k u n t t l a toisefcsi .sijoittuneet
Veini Kontisen j a Kalevi Monosen:
Veini Kontisen erIn.omalnen suoritus
oli ;'IIahduttava toteamus, sillä mies"
cn- viimeaikoina sairastanut pahoin
selkäänsä: ~
v50 km. tulokset: 1) ja Suomen mestari
Arvo Viitanen Myllykosken K i l -
pa-Veljet 326,57: 2) Vehil Kontinen
Jämsänkosken Ilves ja Kalevi Mononen
Savonrannan Urheilijat 3.27.17;
4) Eero Kolehmainen Anttolan U r heilijat
359,36.
-Naisten kaartin suuri suosikki M i r ja
Hietamies ei; sairauden- takia ottanut
o^aa kilpailuun j a niinpä tässä
lajissa lelvottilh 10 km yllätysmestariksi
Virtain Urheilijain Pirkko
korkee ajalla 41.43. 2) Sanna Kiero.
Ylämaan .Pyrkijät, ja Maire Hahl
£7smän Sisu 42.10,4; 4) Eeva Hög»
Pedersöre Pojknrna 42.27.
; Yhdistetyn Suomen mestaruuden
yoitti erittäin tiukan mäklkUpailun
Jälkeen lappeen »lennon Pertti sui'
honen yhteismSÄrällä* 442.€5.-Sotkamon
Jukka Merlläjinen sijoittui h o pealle
pistemiäärällä 443.03.
15 K M a i n i T o
Suomen JjiihtomestäruusStUpallujen
pikamatkan voltti viime perjantaina
Hyvinkään kilpailussa odotetusti A r vo
VUtanen. mutta täysin odottamattomasti
yllätti Joensuulainen Jorma
Kortelainen. Joki sijoittui toiseksi
vain 5 sekunttia huonommalla ajiUlti
kuhi Viiunen. Pitkänhuiskea Kortelainen
on vasta 22-vuotIas.
Voittajaksi selviytynyt Viitanen
lausui kilpailun päätyttyä: "Mielestäni
kova kilpailu. Ladulla o l i miehiä
vaikka millä mitalla. Latii oli
varsin vaihteleva; Tiukalle otti, mutta
olen Iloinen että voitin. Vahinko
l' vain ettei -Hakulisen Veikko saanut
olla mukana näin mukavassa kilpailussa."
Jorma Kortelainen, puolestaan sanoi:
"Tunsin jo alkumatkalla, että
luistoni oli hyvä. 12 km kohdaUa
otin vähän rauhallisemmin mutta
loppukirin aloitin • ehkä .vähän liian
myöhään. Tunnen kuntoni jatkuvasti
nousevan."
: 15 km tulokset: Suomen -mestari
Arvo Viitanen, Myllykosken K V 54;17;i
2) Jorma Kortelainen, Jaensuun K a - i
taja 5422 j a 3) Paavo Ixmkila, K i u r u - :
veden Jänne 54.42.
Ikämiehet 1) Aake Päivärinta Pyi-;
kömäcn Yrittävä 5653; 2) Tauno!
Karvanen T P U j a 3) Einari Taskinen
K P U .
Vahva siiomälaisedustus Canadan
hiihtomestaruuskilpailuissa
Torstaina. Iielmiljuun 24 p, — Thuris^3?,fjet>. 24i,>}d55 ''^ ^Bim;$f
Miten tullaan kuuluisaksi
PEARL S. BUCKIN kualttisat
ROMAANIUUTUUDET
NYT SAATAVANA!
PEARL S. B U C K :
N A I S T E N P I HA
i74sivua Hinta sid. $3.00
Rikkaan kiinalaisen kauppiaskodin muurien ympäröimä maailma
on täynnä kiihkeitä tapahtumia, sillä kuusikymmenpäisen perheen
piirissä elämä kouhuu rehevänä ja värikkäänä. Tämän plenolsyh-teiskimnan
valtiatar on viisas, lumoava rouva W u - / n i i tä harvinaisia
ihmisiä, joiden viehätys perustuu älyn ja sydämen tasapainoon.
Tämän naisen elämänongelmia — j a samalla jokaisen naisen ongelmia
— kuvaa Buckln "Naisten piha" --romaamLjossa välähtelee
koko maailman naisellinen viisaus • ^ x
PEARL S B U C K :
Ä I T I
274 sivua Hinta sid. $2.75
Pearl BUckln VAlti" kuUluu parhaimpaan, mitä tämä Nobelin palkinnon
saanut kUululsa amerikkalainen kertoja on kiinalaisesta aihe-oiiristään
kirjoittanut ; Se on romaani yksinkertaisesta, uljaasta
talonpolkalsvaimosta, joka jää miehensä hylkäämänä yksin huolehtimaan
lapsistaan, mutta joka ylpeydessään salaa tappionsa uteliailla
kyläläisUtä J a ryhtyy hUjalse^h taisteluun elämänsä Ja lastensa
ulevaisuuden puolesta.
R. D. B L A C K M O R E :
R O S V O L A A K S O N T Y T ÄR
(86 sivua Hinta sid. $2.50
aomaani vie lukijan Stuart-kuninkaiden Englantiin. Exmoorin
nummeUa, jylhän vuorilinnoituksen sulkemassa laaksossa, on l a i n suojattoman
Dooneh suvun rosvokylä. Jota koko seutukunta pelkaa
ia kammoaa. Doonet ovat hurjia, väkeviä miehiä, eikä kukaan_ole
turvassa heidän liikkuessaan ryöstöretkillään maanteillä j a karta-aoissa,
FELIX D A H N :
T A I S T E L U R O O M A S T A
S14 siraa Hinta sid. $2.50
Felix Dalinln "Taistelu Roomasta" on mahtava kuvaus ajalta. Jolloin
kansainvaelluksen Jättilälsaalto vyöryi y l i ikuisen Rooman,Ja
sen raunioille kohosi lyhyeksi kukoistuksen tuokioksi goottien maali-'
manvalta. Historiallisiin tapahtumiin j a henkilöihin kutoutuen
polvelevat romaanhi Juonlsäikeet n i i n Jännittävinä Ja dramaattisina,
että salapoliisiromaanien ahmijallakaan e i ole syytä valittaa tämän
klassikon ääressä.
Kuuluisan amerikkalaisen kirjailijan ja sanomalehtimlehten ,
A L B E R T K K A H N I N teos
- ^ K U Q L E ; M A N L E I K K I -
246 sivu» ainuaa.^M
"Kuoleman leikki" on voimakas, hd&uva taistelukhrja ^^steaM-keukslen
puolesta. Siinä esitetään pelkkiä toslasldjte.^ Mutta Ätä
lukee ahmien kuin parhaita Jännltysroiflaania, sillä K a h i ^ on i h meteltävä
taito esittää kylmät, lahjomattomat tosiasiat elävästi mur
kaansatempaavasti, vaikuttavasti. Se harras vakavuus Ja inhimillinen
lämpö, jolla K a h n ajaa tässä teokessa "näiden pienimpien
sota- Ja rotukiihkon. raakojen sarjakuvien Ja gangsterlfflmlen, mie-lipideterrorta
ja poliittisen koston urheiksi joutuneiden Jast«a_ —
asiaa, el voi Jättää välinpitämättömäksi ahioatakaan "inhimillistä
ihmistä".
omatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBUBY, ONTABIO
Helsinkiläisen Työkansahi Sanomain
pakinoitsija Juorkunan Jussi
kertoi äskettäin seuraavan tarinan s i i tä
miten voi tulla kuuluisaksi: i
K i r j a l i j a Mika Waltarin uutta teolta
mainostettiin kovasti eillse.ssä U u dessa
Suomessa. Neljän palstan Juttu
^ja kaksi isoa valokuvaa.•
— Mitäs hän nyt sitten on Julkaissut?
kysäisee lukija, joka ei niin Juurta
jaksain seuraa kirjamarkkinoita.
f E i hän mitään : ole julkaissut. E i
k I hän ' mitään ole edes kirjoittanut.
I Mutta hän aikoo ruveta kirjoittamaan
i keväällä.
Mykän: ihailun vallassa luen' tätä
Uuden. Suomen Juttua. Tähän asti
olen aina hymähtänyt Mika Walta-rille.
Nyt myönnän, että hän ob
suurmies. Yksinäinen huippu, valtavien
mittojen, Jättiläinen. Joskaan ä
kirjallisuuden, niin joka tapauksessa
mainoksen alalla.
Aikaansa seuraavat päivä- Ja kuvalehdet
tulevat tietysti tarkom seuraamaan
suurmies Waltarin uuden
kirjan syntymistä. "Paperikaupan
lähetti tuomassa paperia Waltarin
uutta käsikirjoitusta varten" " K i r j o i tuspöytä.
Jolla Mika Waltari aikoo
kirjoittaa uuden teoksensa." "Kahvikuppi,
josta hän Joi viimeksi ennen
sitä hetkeä. Jolloin hän ryhtyi Jclr-jolttamaan
uutta mestariluomustaan."
Sillä tietysti se on mestarllU(Hnus Jo
ennenkuin kirjaintakaan on naputet-^
tu.
Ennen vanhaan tapahtui usein niin,
että kirjaiUja ehti kuolla Ja tuUa kuopatuksi,
ennenkuin hänen teoksilleen,
annettiin arvoa. Näinhän kävi mm.
Aleksis Kivelle. Se oli tietysti onnetonta
Ja väärin j a oli hyvä, että nykypolven
kh-jailljoille ikäänkuin h y vitetään
heidän edeltäjiään kohtaan
tehtyä vääryyttä Julistamalla heid&a
tuotteensa mestarillisiksi jo ennenkuin
niitä on edes alettu kirjoittaa.
Waltari on yksinämen huippu, mutta
el kuitenkaan ainoa menestyvä
mainosmies maassamme. Toinen on
oululainen Mikko Luttinen, Joka tols-^
ta viikkoa sitten vapautui Sukevan
varavankilasta;
Vapautumista tietysti Juhlittiin hyvien
kaverien kanssa Ja sUnä muun
vilkkaan Jutustelun lomassa Luttinen
tuU sanoneeksi,, että hän o n kyllä
semmoinen mies. joka saa kuvansa Ja.'
haastattelunsa vaikka Kalevaan, Jos
tahtoo. (Kaleva on Helsingin Sanor
main oululainen pikkuveli.) Kaverit
sanoivat, että älä leuhki liikoja. Ja
Luttmen-funoi. että, "lyyäv vetua".
Veto lyötiin Ja Lutthaen meni K a l e van
toimitukseen.
EI ollut mikään yksinkertainen mies
tämä Luttinen. Kyllä hän tiesL mistä
narusta nykäistä pitää kun menee
Kalevan tapaisen lehden huoneistoon^
Hän kertoi olleensa 15 vuotta' sotavankina
Neuvostoliitossa, yrittäneensä
paeta, tehneensä orjantyötä tun-^
nellnkaivuussa Ja tavanneensa vankl-leiriUä
monia muita yhtä onnettomia
^ m a l a l s i a , Jotka täällä kotimaassa
o n julistettu kuoUelksI.
Totottäjat kutsuivat kiireeiktl v a lokuvaajan
paikalle Ja v Luttiselle
eli Pekka Niemelle, kuten hän itsensä
oli eslteUyt — tarjottiin höyllsU tu>
palckaa. Yleisen innostuksen seassa
Jollakulla toimittajalla sentään sytytti
sen verran, että otti viranomaisilta'
selvää, onko sotavankeja palautettu
Luttisen mainitsemana päivänä. E i hän
niitä ollut, "joten kertomus sillä
kohtaa vaikuttaa oudolta", ihmetteli
Kaleva, mutta tämä ei tieteiucään. estänyt
pamattamastä niin kuvaa kuIii;
Juttuakin Jokseenkin täyteiiä totena..
Luttinen siis voitti vedon Ja tuli
kuuluisaksi. Muutaman tunnin k u luttua,
poliisi kyllä selvitti" Luttisen
henkilöllisyyden ja. elämänvaiheet,
mutta silloin Kaleva o l i Jo aikoja s i t ten
painettu Ja postitettu aina Helsinkiä
myöten leveästi hymyllevine
Luttisen kuvineen.
Aina ei yhtä nopeasti Ja perusteellisesti
selvitetä porvarilehtien uutisten
alkuperää. Mutta olkaamme varmat
siitä, että Jos tällaisia tutkimuksia
harjoitettaisiin, niin: varsin monien.
Juhlallisesti tietotoimistojen merkein"
varustettujen Juttujen . takaa löytyisi
aivan samanlaisia Luttisia. :
i ,
Port Arthurissa
on hiihdetty
Port Arthur. — Täällä suoritettihi
V.- j a u;-seura Iskun parkissa saman
seuran, järjestämänä' tämän talven
ensimmäiset hiihto kilpailut tJc. 20
päivänä.
Osanottajia oli liittomme kolmesta
eri seurasta. Osanottajia toivottiin
toisistakin paikallisista ; seuroista,
mutta samaksi ajaksi oli sattunut
yhteensattuma, oli port arthurilaia3n
erään klubin vuotuiset, "karnevaali-hiihdot.
Kuitenklnv kilpailuistamme
muodostui hyvät hiihdot. Hiihdettävä
matka oli 5 km. j a lapsille 1 km.
Hiihtäjiä lähti laduUe yhdeksän Ja
vain yksi keskeytti.
Kamln Tiikereistä olisi ollut halukkaita"
lapsihiihtäjlä. mutta el pltu
saatu heille kyytiä. Tämä osoittaa,
että eikö Jotain voitaisi vanhemman
väen taholta tehdä, koska on sinesta.
HIihtokeU o l i hiihtäjien kielellä vesikeli,
sillä vettä satoi hienosti Ja
kaikkien sukset näyttivät lipsuvan
taakse.
Parhaan ajan sai vanhin osanottaja
Vilppu Hietaniemi North Branchln
Elosta.
Voitto Hietaniemen lahjoittaman
pokaalin sai haltuunsa Vilppu 'Hietaniemi,
^poikansa lahjoittaman pokaalin
voitti isä), 5 km hiihdossa ajalla
33.02, ja saaden 5. pistettä, Kalle
Kaarela 3 pistettä j a AUan «Lampal-nen
saaden -1 pisteen. Tästä pokaalista
vielä tulee Järjestää kUpailut 10
km matkalla tämän-talven aikana Ja
kesällä kaksi kertaa 3 km Juoksun.
Eniten pisteitä saava Uittomme u r heilija
kahden vuoden ajalla saa sen
omakseen (koskien kaiketi P o r t A r t hurin
piiriä),
PalkaUIset liikkeet Ja yksilöt l a h joittivat
palkintoja. Joista haluamme
kiittää lahjoittajia. Int. Osuusliike,
Nelson Kyro Ltd;. Saasto's 2iSen's
'Wear, Port Arthur Hardware, f l o t h -
chlld's Auto Supplles, Peterson Electric,
Langila, Hardware, Vapaus P u b -
missä, eli Port Arthurin ja ympäristön
suomalaisten pesäpaikassa Canadan
tämän vuoden hiihtomestaruuskilpailut.
Meitä suomalaisia hiihdon
ystäviä kiinnostaa erikoisesti se seikka,
että näihin kisoihin osallistuu yksistään
jo SUdburyn j-mpäristöstä
n i i n , kuuluisa j a nimivahva hiihtojoukkue
että tuskinpa koskaan aikaisemmin
sellaista on nähty, ellei oteta
huomioon viime talven kisoja Sudbu-
•ryssa> joihin kansaa ja osanottajia
oli saapunut ennätysmäärä^" erikoisesti
senkin tähden että ~Suomen
hiihtoliiton edustaja Pauli Huhtala
o£ä||istui näihin kisoihin. Sudburyn
V o l a s i a osallistuu mestaruuskUpal-luUiin
hyvin vahva joukkue, nimittäin;
viime talven Canadan hiihto-mestari
j a viime talvenapa tänä talvena
kaikki kilpailut voittanut Arvo
Äyräntö, lisäksi Leo Raaska, Uuno
lishlng Co. Ltd.. Kelloseppä Aho sekä
eräs'hiihdon ystävä.
Yleinen sarja, 5 km.: K . Kaarela,
Isku 33.553; A. Lampalnen,. Elo
34 58,4.
Ilrjuniesten. 5 km: V. Hietaniemi
Elo 33.02.0; W. Wäyrynen 33.50,0;
A. Widegren, Elo 38.18,0.
Poikien alle 13 v., 1 km.: X a r l Kaarela,
Tigers 7.28,4.
Tyttöjen alle 13 V., 1 k m . : A l l i K a a rela
9.322. :
Palkintojen jako suoritettiin heti
kilpailujen jälkeen Iskun Parkissa
jonne olikin kokoontunut hiihdon ystäviä
Ja emännät tarjoilivat hyvää
kahvia niin yleisölle kuin hiihtäjillekin
josta kiitos kahvin keittäjille.
— Yksi yleisöstä.
Rastas j a Olavi -Haukioja.
Omaa liittoamme edustavat Whlte-fishin
Speedln erikoisesti tänä talr
vena pinnalle noussut ja kunnostautunut
Karl. Pulras j a Beaver Laken
Jehusta Antti Ranta,, joka on ollut
viime- ja tänä talvena hiihtomme
vahvin nimi. Kova on siis suomalals-sakkl
Joka sonnustautuu matkaan ja
huoletta volmmenskoa että nämä pojat
tekevät kunnialla työnsä ja puolustavat
suomalaisten crlkoiasstl tällä
hetkellä kuuluisaa mainetta Iällä
puolen suuren rapakon. Varmin voittajaehdokas
tälläkin hetkellä' on Arvo
Äyräntö j a hännillä ovat toisetkin
pojat varmasti etupäässä. *
Näissä klsolsm ; jo tarkistellaan
miehiä ensi talven talviolympialaisten
hiihtokisoihin Cortinaan Italiaan.
Itseoikeutettu matkanlähtljä tällä
hetkellä ^mikäli kilpailujen perusi
teellä voimme tietää) olisi Arvo Äyräntö,
vaan kun hän enempää kuin
Raaska; Rastas ja Haukioja eivät tietämämme
mukaan ole Canadan kansalaisia,
eivät he voi osallistua maan
edustajina kisoihin. Tämä on Ikävä
asia mutta kai auttamaton tällä hetkellä.
Kuka sinne pääsee ja pääseekö
Saatavana pikaista
tihetystä varten
• Interlor Trim
• In8tU'Bric Sidiag
• Pl7Wood
• Maroniio
•; Asphalt ShInglM
• Fibre Glass Insnlation
Milton Francis
Lumber Co. Ltd.
PiOieUn DIal 5-7394
99 8. CumberlandSL
Pori Arthur Omarlo
Kuuluisa norjalainen
"JOTUL"
'puita polttava
KAMIINA (stouvi)
niitä nyt myy
LANGILA HAHDWARE
LIMITED
Pori Arthurissa
No. 602, kuten kuvassa, on yhdistetty
keitto-Ja lämmitysstouvl. 8e
antaa lämpöä noin 7 tuntia yhdellä
pesälllsellä puita,
lämmitysstoovf No. 118 antaa O
tuntiin saakka lämpöä yhdellä pesälllsellä
puita.
Täydet selostukset antaa:
LANGILA
H A R D W A R E L T D .
PUHELIN 4-3508
10 Cumberland St, N.
Pori Arthur/ Ontario
Osuiisfoiminfa on kansanliikettä...
, Tekin voitte liKtyä
^OSUUSLIIKKEESEEN
ja olla kansan mukanaf
Tehkää ostoksenne . . . -
Inlernational Co-Op Stores Limited 176 s. ALGOMA ST. PORT AHTHXJH, ONTARIO
KK:n ifsmx^mupmsa.
Ueidnitl. — Ennakkolacäceimleu
mukaan muodostui v, 1934 «distTsmie-
Jiselle osuuAlUkKeelle ' tuIoksUtaan
royöntelseromttksi kuin «it^ edeltäneet
vuodet, kertoo fXin Johtaja
Veikko • Kuoppala. Osuusliikkeiden
moslliikevaihto kohosi £9938.6 milj.
markkaan Ja oli 2.4% suurempi kuin
edellisenä vuonoav suurin .liikevaihto
oli OI. Elannolla, 11.417 milj. mk Ja
kaikkiaan tl osuusUlkkeen Ulkevfih-to
9u I mrd. nik:n rajan. Uusia Jäseniä
lUtt}i osuusliikkeisiin 20,m Jft-senmäärän
fiuuruus^olt viime vuoden
lopussa 527,021 Jäsentä.
, MouficaL ~ Quäxdn lalnlaaSlä^l
kunta on päättfiitf» autaa I c j n n Ä a ^ t,
tuhanneu iloUarlD imap^latkiittkS^^
käupuögin toimceiqMmevatt Ima^tmy/
pubeenjohtajaxia IS vuo^a^t6lmIneti^•^
Ie J. O. AmeUnUie.-Joit3(a JEuqnnuEiii'^
asukkaat crolttlvat tolaiestaän siiime y
syki^na pidetylssft tomnaUlsvaalelsif'^',
Robma. — Täällä pantiin käytäntöön
Joku aika sitten seitsemän tnai-lin
pituinen' maanalahien rautatie»
Jota nivettlln rakentamaan :liB^ vuo
ta sitten. Ainoastaan noin puolet
tästä rautatiestä o n maan' alla.' ICos-l
i a se ; sijaitsee Ikaukana: k
keskuksesta sanotaan: täällä, että se
"ei ala mistään eikä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-02-24-05
