Vapaus, September 18, 1924

              Lauantaina, syysk. 20 p. — Sat, Sept ^)tM024
rt-f
i
'a
•7
r
'f
/ f .
4
1
t h :
C:DAN PUUTAVARATYÖIJtlSTEN TEOLLI­SUUS-
UNION PERIAATEJULISTUS,
PERUS-JA SIVUSÄÄNNÖT
toimimaan virkakautenaan komite-oiisa.
joiden tehtäväksi jätetään
47, Yleinen toimeenpaneva
komitea voi kutsua koolle ylimää-jlueeUe
oUe^iaan. tämän järjestön tarpeellista.
«Nykyaikainen yhteiskunta o n j ^'^^'^'tS^o ia sen täysinmaksa-1 3Ö. - Yleisäänestyk^en tulosten
-»n-nrut: kahteen luokKaan: kapi- i-^- ^'""^ .» . '
luja paitsi mitä järjestö maksaa
lakimiehelleen varsinaista palkkio­ta.
tää kämpälle ja alkuperäinen on lä­hetettävä
äänestyslippujen, kanssa
13 _ Yksikään tämän union vir- päämajaan. Alkuperäiset äänestys-kailija
ei ole oikeutettu h>-^•äksy-1 liotat on säilytettävä päämajan
mään -nimitystä mihinkään porva- konttorissa seuraavaan konventsio-rillisen
hallituksen parlamenttiin eli
kokoomukseen.. • .
14. — Jokaisen L. W. I. U. of
C:n virkailijaehdokkaaksi nimitetyn
jäsenen tulee tyydyttävästi todistaa
sille konventionille, mikä hänet vir­kailijaehdokkaaksi
nimittää,, että
hän on työskennellj^t puutavarate-ollisuudessa
kämpällä tai myllyllä
viimeisen kuuden kuukauden aika-na,
ellei hän ole ollut aktiivisesti
järjestön palveluksessa;
Yleinen päämaja.
15. —• Yleinen päämaja, joka onl
niin saakka.
31. — L. W. L U. of C:n viral­lisen
lehden tulee edustaa teolli-suusunionismia
ja Punaisen Talou­dellisen
Kansainvälisen periaatteita,
32. — Sanomalehti on yleisen
toimeenpanevan komitean täydelli­sen
kontrollin alainen. Y. T. komi­tean
tulee palkata lehdelle kunnol­linen
toimittaja, joka on toimeen­panevan
komitean kontrollin alaise­na.
Piiritl
33. — Piirivirastoja tulee perus-eriUään
kaikista piireistä, sijaitsee. sellaisiin paikkoihin, missä sel-
Vancouvenssa. i laisen katsotaan edistävän järjes-
16, — Ylemen sihteeri-rahaston- .. . . , .. ., „•
toimintaa ja tekevän paikallisen
hoitaja tulee nimittää ja valita ylei- jäsenistön kykeneväksi hoitamaan
SS?
Penaa tejulistn*.
ikäinen yhteisk
kaan-unut kahteen luokKaar.: i^ i . . - ^r^^u-er-t saa-* oikeinhskemisen turvaamiseksi tu-talisteihin
ja P a ^ ^ ^ « i - - " ^ J^";;"^ j^^ ^^^^
den edut ovat toisilleen vastakkai- maan laiUisia nea.oja ja iaiui-ta, J . .
set
Nykyinen järjestelmä takaa ka-pitaJistiluokalle
yhä lisääntyvän
määrän varalHsuutta ja palkkatyö­läisille
yhä lisäänt>-vän määrän kur­juutta
ja kärsimyksiä. ' Sentähdea
on jatkuva taistelu käynnissä, näi.
den kaiiden luokan välillä.
Työvoiman myj-jinä ovat työläi­set
pakotettuja järjestymään teolli-suuksiltain
kansallisuuteen, mielipi­teisiin,
väriin tai sukupuoleen kat­somatta,
ei vain voidakseen taistel­la
itselleen parempia olosuhteita ja
puolustaakseen itseään pääoman ar­motonta
riistäntää vastaan, vaan
myösrdn kasvattaakseen jäsenensä
tuntemaan yhteiskunnallisen ase­mansa,
siten tehdäkseen heidät ky­keneviksi
ottamaan kiisiinsä teolli­suudet
ja käyttämään niitä koko
yhteiskunnan eduksi eikä kuten ny­kyään
muutamien harvojen eduksi.»
Loukkaus yhtä vastaan ori louk­kaus
kaikkia vastaan.
Perua- ja tiTosäännot.
1. — Tämä järjestö tunnetaan
nimellä Canadan Puutavaratyöläis.
ten Teollisuus-Unio (Lumber Wor-kers
Industrial Union of Canada.)
2. — Järjestö on rakenteeltaan
teollinen ja jokainen puutavarateol-lisuudessa
\ ja rakennus-käimpillä
työskentelevä palkkatyöläinen on
kelvollinen sen jäsenyyteen. Järjes­tön
tarkoituksena on jäsentensä yh-teiskunnallisten
ja taloudellisten e-tujen
ylläpitäminen ja edistäminen.
3. — Sisäänkirjoitusmaksu on
yksi dollari ja kuukausimaksu yksi
dollari,
4. — Jäseneksi pyrkijät, joilla on
täysinmaksettu jäsenkortti jostain
palkkatyöläisten järjestöstä otetaan
jiiseneksi ilman sisäänkirjotusmak-fiun
suoritusta. Jäsenet, jotka eroa­vat
uniosta antautuakseen joUeikin
toiselle työalalle ja liittyvät sen
työalan unioon, otetaan takaisin
onioon ilman rästissä olevien jäsen,
maksujen suoritustai silloin kun ne
uudelleen pyikivät union jäseniksi.
5. —. Jäsenet, jotka voivat todis­taa
yli kuukauden kestävän joko
sairaudesta tai loukkaantumisesta
johtuneen työkyvyttömyyden, va­pautetaan
jäsenmaksuista työkyvyt­tömyyden
ajaksi.
' 6 . — Jäsenet, joitten jäsenmak­sut
ovat jälessä kolme kuukautta,
menettävät jäsenoikeutensa eikä
heillä ole oikeutta ottaa osaa ko­kouksiin,
union toiminitaan tai vaa­tia
mitään jäsenoikeuksia. Jäsenoi.
keutensa menettäneet jäsenet ote­taan
takaisin , unioon sillä ehdolla,
että he maksavat kolme dioUaria
($3.00); kaksi dollaria uudelleen
jäseneksi ottamisesta ja yhden dol­larin
kuluvan kuukauden jäsenmak­suista,
kulavalla kuukaudella tar-kotetaan
sdtä kuukautta, jonka ai­kana
takaisin jäseneksi ottaminen
tapahtuu.
7. — Jokaisen työnjohtajaksi tai
superintendentiksi tulleen jäsenen
on viipymättä otettava <withdraAvah
kortti, jolla hän luopuu jäsenoi.
keudestaan.
8. — Jäsenet, jotka unioon yhty
essään ovat suorittaneet ainoastaan
sisäänkirjoitusmaksun eivät ole oi-
. keutettuja käymään kokouksissa ei­vätkä
ottamaan osaa järjestön asir
ain määrittelyyn kuin ainoastaan
30 ^päivän ajan yhtymisestään en­nenkuin
he ovat myöskin maksaneet
jäsenmaksuja.
9. — Jäsen, joka syyttää tai
parjaa jotain toista union jäsentä
tai virkailijaa, on pakotettava to.
distamaan syytöksensä sen piirin
• toimeenpanevalle komitealle, jonka
toiminta-alueeUa eripuraisuus on
tapahtunut; jä ellei hän voi sitä
tehdä, on hänen tehtävä julkinen
anteeksipyyntö syj-ttämältään jäse­neltä
tai virkailijalta union aika-määräisessä
kokouksessa. Jos kum­pi
hyvänsä riitapuolista ovat tyyty­mättömiä
piirin tomeenpanevan ko­mitean
päätökseen, he voivat, jos
niin haluavat, alistaa asian union
yleistoimeenpänevalle komitealle,
jonka päätös asiasta tulee oliemaan
sitova seuraavaan yleiseen konvent-doniin
saakka, joka voi asiaa edel­leen
käsitellä.
10. — Jäsenen, jokia haluaa evä­tä
jonkun toisen jäsenjryden, tulee
esittää syytöksensä kirjallisesti, että
. joko piirin tai union yleinen toi.
jneenpaneva komitea voi syytöksen
suhteen toimittaa tarpeellisen tut­kimakseni
Joe union yleinen tai pii­rin
toimeenpaneva komitea katsoo
syytöksen perostdat päteviksi, ta-
Jee syytetyltä jäseneltä tai jäsenek­si
pyricqaltä evätä jäsenoikeos jäis
jestdssä.
11. — liesikään tämän onion
Tirkaiiiia tai järjestäjä ei ole
oikeutetta jäljestämään millekään
liikkeen entisen, nykyisen tai tule-;räisen konventionin milloin se^ kat-van
toiminnan tarkastus y.m„ mut- soo sen pitämisen välttämättöaiäk.
ta heillä on oikeus antaa näitten
komiteoitten jäsenille neuvoja, mii-sessä
konventsionissa. Hän ei saa
kuulua jäsenenä yleiseen toimeen­panevaan
komiteaan, joka muodos­tetaan
seuraavista jäsenistä: kaksi
edustajaa rannikko-piiristä ja yksi
edustaja kaikista muista piireistä.
a) Yleisen toimeenpanevan komi.
tean jäsenet valitsee kunkin piirin
jäsenet keskuudestaan.
17. — Yleisen sihteeri-rahaston­hoitajan
tulee olla aina yleisen toi­meenpanevan
komitean johdon alai­sena.
Hänen on pidettävä täydellis­tä
ja. tarkkaa kirjanpitoa kaikista
^•atha-asioiata ja tämä kirjanpito tu-lee
olla aima'saatavissa milloin ylei­nen
toimeenpaneva komitea tai sen
valtuuttamat vaativat siitä tietoja.
Hänen tulee tai;kistaa kaikki piirien
tiliraportit.
18. — kaikki järjestön rahava­rat
(ylebjärjestöri ja piirien) on
talletettava laillistetuissa pankeissa
union nimessä.
19. — Kopiot kaikesta uloslähe-tetyatä
kirjevaihdoatä on säilytet.
tävä union konttoreissa.
20. — Tilikirjat tulee tarkastut­taa
laillistetulla tilintarkastajafir-malla
kerran vuodessa, jonka tulee
valmistaa - titiselostus, mikä on esi­tettävä
yleiselle konventionille.
21. — Yleiselle sihteeri-rahaston­hoitajalle
tulee hankkia yhden tu­hannen
dollarin ($1,000) takaus
luotettavasta takausyhtiöstä. Toi.
meenpanevan komitean tulee hyväk­syä
ja maksaa takausmaksut järjes­tön
varoista,
22. — Yleisen sihteeri-rahaston­hoitajan
palkka on $30.00 viikolta.
,23. — Yleisen toimeenpanevan
komitean tehtäviin kuuluu keskit­tää
toimintansa jo toiminnassa ole­viin
piireihin. Sillä on oikeus ot­taa
käsiinsä minkä hyvänsä piirin
tai paikallis-osaston asiain hoidon,
joka ei täytä velvollisuuksiaan yleis-järjestöä
kohtaan, ja ryhtyä sellai­siin
toimenpiteisiin mitkä se kat­soo
järjesitön eduille välttämättö­miksi.
Sen on hankittava kaikkia
välttämättömiä tarpeita ja myydä
niitä piireille sisäänostohinnoilla.
24. — Yleiten toimeenpanevan
komitean tulee kokoontua ke^rran
kolmessa > kuukaudessa tai milloin
asiat vaativat, useimmin.
25. — Yleisen toimeenpanevan
komitean jäsenten palkka, siltä ajal-ita
minkä he ovat järjestön palveluk­sessa
on kaksi dollaria päivä kuusi­päiväiseltä
viikolta ja kulut, kului-uhion
paikallisia asioita. Jokaisella
piirillä on kontrolli piirin alueella
tehtävän järjestämistyon yli. Jokai­sen
piirin on maksettava yleiseen
päämajaan kuukausittain 25c pää-vero
jokaisesta jäsenestään yleis,
järjestön kulujen peittämiseksi. Tä­mä
oikeuttaa piirit saamaan va­paasti
järjestön virallista lehteä, jo­ta
on lähetettävä nipuissa (bund-les)
kämpille ja piirien konttorei­hin.
34. — Yleisen toimeenpanevan
komitean on avattava kaikki uudet
piirit ja ..valvottava niiden toimin,
taa^iksi kunnes ne kykenevät hoi­tamaan
omat asiansa.
, 35. — Yleinen toimeenpaneva ko­mitea
maksaa piirien järjestämisen
kustannukset pää*majan rahastosta
ja sitten kun paikallinen jäsenistö
ottaa käsiinsä piirin asiain hoidon
on sen maksettava p^majan ra:-
hastoon sillä olevasta kalustosta ja
muista konttoritarpeista.
• 36. — Piirivirastojen on annet­tava
yleiselle toimeenpanevalle ko­mitealle
tiliselostus kahdesti kuu­kaudessa,
joka tiliselostus on laa.
dittava virallisille kaanrakkeille, joi­ta
sitä varten lähetetään piiriviras-toille
päämajjasta.
37. — Kaikkien piirivirastojen
on hankittava viralliset tarpeensa
päämajasta.
38. — Piirien on pidettävä pi-rikonventioninsa
p u o l i vuosittain,
joissa konventioneissa piirin sihtee­ri-
rahastonhoitaja ja- piirin toimeen­paneva
komitea valitaan.
39., — Kellään piirin virkailijal­la,
joka valitaan piirikonventionis-sa,
ei ole mitä^ määräysvaltaa ul­kopuolella
sen piirin, mikä hänet
on valinnut. ,
40. — Piirin sihteeri-rahastonhoi­tajan
tulee hankkia yhden tuhan­nen
pollarin ($1,000) takaus.
41. — Piirikonventionilla on oi^
keus laatia omalle piirilleen sivu-lait,
edellyttäen etteivät nämä sivu-lait
ole ristiriidassa Lumber Wor-kers
Industrial Union of Canadan
perussääntöjen kanssa.
42. — Piireillä on valta laatia
omat fcokousohjeensa.
43. ~- Mitään avunkeräystä ei
saa lähettää ulos ilman yleisen toi­meenpanevan
komitean lupaa, mut­ta
'jokainen piiri voi panna kerä­yksen
toimeen omassa piirissään,
hin kuuluen ruoka, asunto ja kyyti-? mutta sellaisessa tapauksessa on
maksut.
26. —. Jos yleisen sihteeri-rahas­tonhoitajan
paikka jää jonkun syyn
takia avoimeksi on yleisen toimeen­panevan
komitean nimitettävä v.t.
yleinen sihteeri-rahastonhoitaja hoi­tamaan
sen tehtäviä seuraavaan
konventioniin saakka.
27., •— Yleisellä toiineenpanevalla
komitealla on valta, joko omasta
alötteestaan tai piirien toimeenpa,
nevien komiteain valitusten johdos­ta,
erottaa minkä yleisen virkailijan
hyvänsä, joka menee toimintaval-tuuksiensa
yli tai l^minlyö tehtä­viensä
suorittamisen ja jos valitus
huoonataah päteväksi, tulee takaisin-kutsukysymys
alistaa heti koko jä­senistön
ratkaistavaksi yleisäänes-tyksellä,"
edellyttäen että asia saa
kahden piirin toimeenpanevan ko.
mitean hyväksymisen.
28. .. Jos perussääntöihin tah­dotaan
tehdä muutoksia tai kutsua
takaisin yleisen toimeenpanevan ko­mitean
jäsen tai jäseniä, niin asia
tulee alistaa kaikkien jäsenten
yleisäänestyksellä ratkaistavaksi, kun
vähintäin kaksikymmentä prosent­tia
jonkun piirin jäsenistöstä sitä
vaatiL
29. —-Yksikään toimeenpanevan
muulle uniolle tai poliittiseUe puo- komitean jäsen ei - ole kelvollinen
eritoten selitettävä, että keräys on
piirin eikä yleisen toimeenpanevan
komitean toimeenpanema.
44. —. Kaikki vapaiaehtoisella ke­räyksellä
kootut varat, lakkoavus-tusta
eli tämän 'järjestön jäsenten
laillista puolustusta varten, tulee
olla joko yleisen tai piirien toi­meenpanevien
komiteain suoranai­sen
käsittelyn alaisena.
45. —. Piirin toimeenpanevalla
komitealla on oikeus, joko omasta
alötteestaan eli jäsenten valitusten
johdosta, toimittaa tutkimus minkä
hyvänsä piirin virkailijan toiminnan
johdosta, jonka virkailijan goko e-päillään
väärinkäyttäneen määräys­valtaansa
tai laiminlyöneen tehtä­viensä
suorittamisen- Jos komitea
asiaa tutkittuaan huomaa syytökset
päteviksi, niin tulee sen heti erot­taa
kysymyksessä oleva virkaflija ja
alistaa hänet koko piirin jäsenistön
yleisäänestyksellä takaisinkutsutta,
vaksi. • • •
KonTentionit.
46. — Järjestö kokoontuu ylei­seen
konventioniin kerran vuodes­sa.
Yleisen toimeenpanevan komi­tean
oö julaistava konventionikut-su
vähintäin yhtä kuukautta ennen
konventionin pitoa.
£1-
48, — Yleisissä konventsioneissa
tulee olla saapuvilla yleisen toi­meenpanevan
komitean jäsenet ja
edustajia kaikista Lumber Workers
Industrial Union of Canadan pii­reistä
seuraavan edustusperusteen
mukaan: yksi edustaja jokaista en­simäistä
kahta sataa jäsentä ja
yksi edustaja jokaista seuraavaa
kahta sataa jäsentä tai sen enem-mistöosaa
kohden. Kellään yleisen
toimeenpanevan komitean jäsenellä
ei ole oikeutta olla konventionissa
täysillä edustajavaltuuksilla, ellei
joku piiri ole häntä valinnut edus­tajaksi.
49. — Kaikkien piirien sihteerien
on oltava saapuvilla kaikissa ylei­sissä
konventioneissa ja on heillä
konventioneissa puheoikeus, mutta
ei äänioikeutta, ellei joku piiri ole
heitä valinnut edustajiksi.
50. — Piirit, joiden pääverot
yleisjärjestölle ovat enemmän kuin
kaksi kuukautta jälessä, eivät ole
oikeutettuja lähettämään edustaji-aan
yleisiin konventioneihin eikä
niillä myöskään ole puhe- eikä ääni­oikeutta
yleisjärjestöä koskevissa
asioissa, paitsi sellaisissa tapauksis­sa
ettei niillä ole riittävää jäsen­määrää
ollakseen itsensä kannat
tavia tai jos ne ovat otta^ieet osaa
lakkoihin tai voivat osottaa sellai­sen
syyn, minkä yleinen toimeen,
paneva komitea katsoo kyllin päte­väksi
heidän kyvyttömyydtestään
maksaa pääveroa.
51. — Ainoastaan koko järjestön
jäsenistön . yleisäänestyksellä tai
yleisten konventionien päätöksellä
voidaan julistaa yleislakko tai teh­dä
muutoksia järjestön perussään­töihin.
Äänten enemmistö ratkaisee
kaikissa tapauksissa, paitsi niissä ta.
pauksissa joissa järjestön perussään­nöissä
toisin määritellään. Ei ku­kaan
L. W, I. U. of C:n virkai.
lija omaa valtaa julistaa tai sopia
lakkoa, paitsi milloin asianomainen
jäsenistön enemmistö hänet siihen
valtuuttaa.
62. — Jokaisessa yleisessä kon­ventionissa
määrätään seuraavan
konventionin kokoontumispaikka.
53. — Kaikissa Lumber Workers
Industrial Union of Canadan ylei­sissä
konventioneissa maksetaan e-dustajille
matkakustannukset, jotka
jaetaan kaikkien piirien maksetta­vaksi
suhteellisesti lähettämäinsä e-
'dustajain lukumäärän mukaan. —
(Matkakustannuksilla tarkotetaan ai­noastaan
edustajain rautatie- tai
laivapilettien hintoja.)
^yömaalShetit (delegates).
54. — Jokaisella kämpällä ^ tulee
jäsenten pitää kokouksia joka viik­ko
ja valita yksi keskuudestaan
kämpipä-lähetiksi, joka toimii uni­on
virallisena edustajana työmaa!
la, ja joka heti valituksi tultuaan
ryhtyy kirjeenivaihtoon piirivirastoo
kanssa, jotta hänelle voidaan sieltä
lähettää tarpeelliset valtuudet ja
välineet.
55. — Kämppälähetin tulee laatia
säännöllisesti raporttinsa piiriviras-toUe,
sitä varten varatuille viralli­sille
kaavakkeille.
' 56, — Lähetit ovat oikeutettuja
pidättämään itselleen viidtenkymme.
nen sentin palkkion (coromission)
jokaiselta uudelta'jäseneltä, jonka
he sisäänkirjottaifat. He ovat myös­kin
oikeutetut pidättämään itsel­leen
union varoista rahojen kerä­yksistä
ja niiden lähettämisestä koi­tuvat
menot, kuten postikulut y.m.
57. .— Jokaisella kämpällä tulee
valita jäsenistön keskuudesta kolmi­miehinen
komitea, jonka tulee neu­voa
ja avustaa lähettiä kaikissa esil.
Ie tulevissa tärkeimmissä asioissa jä
sellaisissa, että kämppä-lähetti ero­tetaan
työstä unioUe tekemiensä
palveluksien vuoksi, tulee kämpällä,
jossa sellainen tapaus sattuu, heti
kutsua koolle kokous ja ryhtyä tar­peellisiin
toimenpiteisiin järjestön
jäsenten etujen suojelemiseksi.
Lakot
58. —- Jäseniä kehotetaan mikäli
mahdollista käyttämään hyväkseen
työmaataistelua, tai milloin välttä­mätöntä,
myöskin välillistä lakkoa,
koska työläisten on helpompi käyt­tää
näitä taistelutäpoja.
59; —. Lakkoa ei voida julistaa
palkkakysymyksessä, ellei siihen si­sälly
myöskin alinten palkkain ko­hottaminen.
60 — Kaikkien jäsenten, jotka
menevät lakkoon jollakin kämpällä,
tulee jäädä alkamansa lakon mu­kaan,
eikä mennä työhön muille
kämpille, ja kaikkien tämän järjes­tön
jäsenten, jotka ryhtyvät joko
pienempään, yleiseen tai myötäton-toisuuslakkoon
tulee pysytellä niin
lähellä työmaata kuin mahdollista
ja pitää lakkovahtia työmaalla.
01. — Kämppiä, joilla on tapah­tunut
ainoastaan yksinkertainen
ulpskävely, ei tule asettaa boikot-tauslistalle.
02. — Jokainen jäsen, joka ottaa
telee samanaikaisesti jollain toisella
työmaalla, tulee erottaa uniosta.
63. — Tämä järjestö vastustaa
urakka- ja kappaletyötä ynnä palk­kio
(bonus) järjestelmää. Työsken­tely
tällaisten työjärjestelmien hä­vittämiseksi
jätettäköön jokaisen
piirin jäsenistölle.
64, Jäsen ei saa olla yhtä viik­koa
kauempaa sellaisessa te/htäväs-sä
jota yleensä ^on hoitanut use­ampi
kuin yksi mies sitä ennen.
Järjestön yleinen toimeenpaneva
komitea on alentanut Ontariossa
maksettavat kuukausimaksut vii­teenkymmeneen
senttiin.
Huvittelun tavat ja
taito
«Ihminen ei elä ainoastaan lei­västä
— — —> sanotaan sanassa,
ja että se pitää täydellisesti paik­kansa,
siitä tulee varmuuteen, jos
viitsii hiukan tutkia vaikkapa vain
omaa elämäänsä. Jokainen ihminen
omaa fyysillisen nälkänsä ohella
monia muita tarpeita, jotka eri ih­misillä
saattavat olla aivan erilai­sia
riippuen ehkä ensikädessä kun­kin
henkilön iästä ja kehitystasos­ta.
• •
. Jos missä, niin juuri tässä asias­sa
joudumme kosketuksiin tapojen,
eli tottumusten merkityksen kanssa
ihmisyksilöiden elämässä. Katselep-pa
ympärillesi. Tuossa näet nuo­ren
tytön, joka vasta hiljattain as­tui
lapsenkengistä, jokaisena viikon
iltana, jolloin hänellä on tilaisuus-uhrata
se huvittelua varten, somis­telemassa
itseään tanssiaisiin lähte­äkseen.
Jos tunsit hänet jo vuosi
sitten, sait nähdä hänen tekevän
samoin. Ja kun seuraat hänen elä­määnsä
vielä parisen vuotta eteen­päin,
saat nähdä aivan saman tois­tuvan
viikko viikon jälkeen. Tur­haan
odotat hänen sisäisten intres­siensä
vaihtumista johonkin muu­hun
huvittelumuotoon, ellei jokin
ulkoapäin tuleva vaikutin astu eteen
muutoksentekijänä. —' Tuossa näet
toisen samanikäisen tytön tai po­jan,
joka ilta illan jälestä istuu
elävissäkuvissa etsimättä ja kaipaa­matta
itselleen muunlaista huvitus­ta.
Tuossa taas eräs hieman iältään
varttuneempi henkilö, jonka intohi­mona,
on teatterissa istuminen. Oli­pa
esitettävänä kappale mikä ta­hansa
ja esittäjät ketä tahansa, ai­na
nähdään hänet katsomassa: —
Niitä on vielä monia joutavia ta­poja,
mutta edelläolevat riittänevät
osottamaan mitä osaa tottumukset
näyttelevät huvituksessa.
-Tässä ^piilee epäilemättä epäedul­linen
vaikutus. Ihmisen vaipumi­nen
tapojen orjaksi tyrehdyttää hä­nessä
eteenpäin pyrkimisen halun.
Ja eteenpäin olisi päästävä, päästäh
vä huvittelujen kauttakin, sillä ne­kin
voivat tarjota oikeaan osuneina
naljon oppia.
Tanssi on nykyajan yleisimmis­tä
huvittelumuodoista ehkä kaikkein
turhanaikaisin. Sen antamasi-^i'hyö­dyllisestä
opetuksesta tuskin ku­kaan
saattaa esimerkkejä, eteen loih­tia.
Ja kuitenkin useimmilla osas-tojemme
taloilla on vielä tänään
tanssi-iltamien ja pelkkien tanssien
pito yleisimpänä huvitilaisuutena.
Valitettava asia. Elävät kuvat as­tuvat
jo aimo askeleen eteenpäin.
Vaikka näissä «myllyissä» ei esite­tä
ainoatakaan puhtaasti proletaaris-henkistä
filmiä, vaan useimmin ai-toporvarillista
katsomusta,, ja mikä
pahinta hyvin kierolla tavalla, niin
on niillä joskus jossakin suhteessa
jotain kehityksellistä prvoa.
Historian ja luonfion tuntemuk­sessa
esim. ovat jotkut filmit hyviä
opastajia. Taiteellistakin arvoa mo­nessa
niissä löytyy aika paljon, mo­net
komeat näyttämcasetukset, his­torialliset
j oukkokontaukset y. m.
viehättävät hyvinkin anssiokkaasti
taiteellista, silmää ja edistävät tai­teellista
makua. Ehtona kuitenkin
on, että katsoja kykenee niissä erit­telemään
näkemänsä. Ottamaan it­selleen
mikä todella oh sen . arvois­ta,
ja heittämään roskan yli laidan.
Kuinkahan moni siihen kykenee? —
Sama on laita teatterilaitosten. Sii­tä
ei tässä yhteydessä ole tarvis pi­temmältä
puhua, siksi tuttu laitos
se on jo nykyään jokaiselle työläi­selle,
ja vallitsevat epäkohdat siksi
tarkoin tunnettu. Sitäplaitsi näy­tännöt
ovat työläisille liian kalliit.
Tarpeellista ei tietystikään ole an­taa
makunsa kehittyä huvituksessa­kaan
mihinkään farssimaissuuntaan
— olkoonpa, että sellaista näytän-nöiden
tai muussa muodossa esite­tään
työväennäyttämöiden palkeil-
Kun olenime ehtineet niin pitkäl­le,
että yleisimmästä huvitteluhar-rastuksestamme
osaamme eroittaa
nykyisesi yhteiskunnassa hyvät ja
huonot puolet, silloin emme enää
olekkaan tapojen orjia. Ja siUoin
voimme löytää itsellemme tyydytys­tä
useammastakin kuin yhdestä hu-vittelnalasta.
Siihen olisi pyrittävä.
Yksipuolinen ihminen on vaivainen
eläjä nykyisenä aikana. Vaaditaan
tuntosarven ulottamista useanunills
aloille kaikessa. Pyri siihen, sil­loin
olet hnvitteluissasikin'saavuttaa
lanMa työvMehdille
välittää
VAPAUDEN KONTTORL
AsUmtehemme voivat ottaa tiUokiU .euraaTUle lehdiUe. .
täytyy «eprata raha mukana- TilanbU
Liekld, Kaunokirjallinen viikkolehti, Helsinki, i vk. «o nn vk. $1.25. *2.00, ^
Tnislra, pilalehti Helsinki, 1 vk. $2.00, % vk. |1,25
•"»•^"J^Worker. Chicago, päivälehti, hinta ?6.o"a vk., 5359
^'^%^tJn:0^\^'' J™^*^"" I^-nkausijulkaisu, teta
''"Tr.25"vk!: esr^^^v^^^^ ' ' ^ ^ ^ ^^"-^ "--tyvä. hinta
The Labor Herald, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta Sl 50
Young Worker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vL
Young Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta öOc vL
The Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2 50 vk.
Ny Tid, ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta ?2.50 vk., I1.25
vk» ' ' ,
The Worker, Toronto, viikkolehti, hinta ?2.00 vk., $1.00 % vL
Young Worker, Toronto, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
Työmies, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3,25 % vk. ja $2.00 3 kk
Toveri, päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. ja $2.25 3 kk
Eteenpäin, päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. ja $2.25 3 kk
Toveritor, naisten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 % vk.
Punikki, kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 vk,, $1.05 % vV
Vapaus, 3 kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
vastaan iakkoavustusta ja tyosken- uut tapojen asemasta taidon. ;
RUOISIN-AMERION LINJA
Nopea ja mukava laivatie
Suomesta Ruotsin kautta Canadaan
Nopeat ja mukavat Ruotsin-Amerikaii Linjan höyrylaivat sei­laavat
säännöllisesti Gothenburg'ista Halifax'iin. Matka Suomesta
Canadaan voidaan tehdä Ruotsin kautta 10 päivässä.
Mainio ruoka, erinomainen puhtaus, ystävällinen kohtelu ja
tietoisuus siitä että on kaltaistensa seurassa tarjoutuvat suomalai­sille
matkustajille mennessään tai tullessaan Amerikasta Ruotsin-
Amerikan Linjan laivoilla.
, Ostakaa piktti omaisillenne tai tuttavillenne Suomesta Cana­daan
Ruotsin-Amerikan Linjalla ja matkustajanne pääsevät kulke­maan
nopeasti ja nauttimaan matkastaan.
Pilettien hinnat Helsingistä, Hankoniemestä tai Turusta Ha-lifaxiin
tai New Yorkiin ovat:
Toisessa luokassa $155.00 ja kolmannessa luoka*8a $109.50.
MAHTAVA JOULU-HUVIMATKA
Canadasta Suomeen
Tunnettu höyrylaiva STOCKHOLM lähtee Halifaxitta Jonin-kuun
4 p. suoraan Gothenburgiin. Suomeen menevät matkustajat
ovat Turuss^ Joulukuun 12 p. Tilatkaa pilettinne nyt, jos aijotte
tällä huvimatkalla matkustaa.
Tarkempia tietoja saadaksenne kysykää paikallisilta asiamiehiltä tai
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State S L ,
NEW YORK, N.Y.
Temple Building,
DETROIT, MICH.
J. V. KANNASTO,
Box 69, Sudbiiry, Ont., Can.
518 St. Catherine St.W.
' MONTREAL, QUE.
ERICk J. KORTE,
Port Arthur, Önt, Can.
Norjän^Amerikan linja
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta ' (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN)
Nopeilla, nykyaikaisilla hoyrylaivoiila:
Stavangerfjbrd Elo. 15, Syysk, 19, Lokak. 18, Marra.k. 21.
Bergensfjord Elok. 29. Syysk. 26 Lokak. 29, Jouluk. 5.
T u o t t Ä omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJAIAA, joka on tunnettu erinomaisista jn.^kavuuksistaa^^^^^
västä hoidosta matkalla ja;muuten(kin tunnolhsesta P a l ^ ^J
Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkim: Cabm-1^^^
ka $1&5. ja ylöspäin, l U luokka $109.50. Taalta Suom^^n m
luokka $110.50. Myyaiime pilettejä kaikkialle Canadaan ja Yhdys­valtoihin,
perille asti.
Lähempiä tietoja ja pilettejä paikallis-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WbilebairSt. Hobe&to. ; gearhorn St
New York 319-2 Ave. So. Chicago,
Minneapolis, Minn,
REIDAR GJÖLME CO J^V- KANNASTO ERICK J- KORTE
Seattle, Wash. l^berty Bldg.
919—2 Ave. Sudbury, Ont.
Port Arthur,
Ontario.
t l F o o t
PALOVAKUUTUKSIA
•;•-"••::,—ja —
Kiinteimistöyälityksiä
Nickel Ranga Bldg.
Phone 936. Sudbury, Ont.
Ruokaa ja " Kahvia
ELGINLUNCH
12 EIgin St., Sudbury.
Vastapäätä C P . R. sähkösano-makonttoria.
_ .
Autoajori samassa paikassa.
Phone 1396.
John Reipas.
ERICK PIIRAISEN
P«rt«rilHN ^T»p«blwfca«|tp> Ja Fal-lomaaui
iiJBitMvat
»7 Luc St, Cobatt. Ont, Can.
ITiri H. Quackenbush
HammafiaSkäri
107 Cuthberlfon BIk.
[FORT WILLIAM,
I . . • —
t
ONTARIO;
Auki iltasin sopimuksella
_ Phone S. 2334 -
i Valmistetaan ' ^ "^
j Lja, valtakirjoja ja ^
i f e S N K A N S A L A l S P A F E K T
< hakemnksi»
^ J. JABVI&,.
JBox 1181 S^&urr, J
^ Konttori Bank of Co»"»*^
TILATKAA