1955-05-05-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukokuun 5 p, — Thursday, May 5, 1955 VAPAUS dUDULETI) iBdependeztf OiBEB Of Fbmiab CsnMUans. EB* ttbUtfied NoT. 0. 1817. Autborlzed M Meoad d a » mall bj ti» Poet CMDee Department, 0tt8wa. Pui>- lUbcd thrlee vreekly: Tuesdajrs nmndaya azul SaturdaTi bj Vapaus PohUihtng Company Lt<L. at 100-103 JBm 6t. W , Sttdbuiy. O n l . Canada. Telephones: Bua. Office OS. 4-4264 Editortal Office OS. 4HUi65. Itfanager e. SuksL Edltor w. Eklund. Mailing addrea»; Bo» 6g. Sudbury. Onterto. Advertiakig rates upon applleati^ Tranalation free of cbarge. T2LAU6HJ2«NAT: Caoidaaaa: i tä.lJDOt kk. S.70 8 kk. 3,25 TiidymllolMa: 1 vk. fljOO e kk. 4.30 SootxMoa 1 tk. Si» 0 kk. 4.7S SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Elämän kevät voittaa IfiUU Poikkiouiti, SUdbury, täyttää j tänään, toukoljuun 5 päivänä 65 !• vuotta. •., yhdymnie sukulaisten Ja tuttavain Kirj. L. Karasin onnentoivotuk£im. Ontarion maakuntavaalit •Kuten on lehtfcmmc uutisosastolla kerrottu. Ontarion maakunnan lainJaatijakunnan vaalit pidetään tulevan kesaicuuri 9 päivänä, siis täsmälleen viiden vjikon kuluttua tasta päivästä lukien. Vaikka onkin pilkan aikaa huhuttu, etta maakuntavaalit pidetään tänä vuonna, niin yleisena kasitykst-nsa on kuitenkin ollut, että vaalipäiväksi määrätään aikaisintaan kesäkuun kuudestoista. Näin ci kuitenkaan tapahtunut ilmeisesti siitä syystä, etta Ontarion nykyinen toryhällilus haluaa suorittaa vaalit mahdollisimman vähin puhein— eli kiiteri torypuolueen yksi huomatuin lehti, Torontossa ilmestyvä Globe and 'Mail; sanoi tiistai.ses.sa toimiluskirjoituksessaan, "oppositiopuolueiden asia on esittää taistelutunnuksia', tarkoittaen silla, että torypuolueen hallitus ci esitä .mitaan erikoiskysymyksiä valitsijain ratkaistavaksi näissä .vaaleissa. Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että Frostin, hallitus järjesti nämä vaalit siina nimenomaisessa mielessä, että se voisi paasta vähin puhein takaisin hallituspukille ennen kuin kehittyvä talouskriisi tulee entista pahemmaksi. Tulevissa maakuntavaaleissa on suuressa määrässä .Stephen Leacockin kuolemattfjman "Maripo.san vaali"-kertomuk5en tiintua, silla kaulaan.sa asti maantieskandaaleissji pullikoiva Frostin hallitus — mita on syytetty vielä siitä, elia mika tahansa puolueeton lutkimus; paljastaisi vielä suurempia skandaaleja Ontarion Hydrossa —-vetoaa ;Byt valitsijoihin pelkästään 'hyvän hallitukseii' muodostamisen lupauksilla! Pääministeri Frostin Lonaonissa esittämä 14 kohtaa käsittävä torypuolueen vaaliohjelma o.soittaa imyos, etta hänen tarkoituksensa on välttää kaikkea väittelyä nykyhetken polttavista kysymyksistä ja, päästä taitaisin hallitukseen laman ylimalkaisen ja mitaan merkiise- »mättömän 'hyvän hallituksen" muodostami-slupauksen perusteella. ; Kuinka kaukana on Frostin torykomento ''hyvästä hallituksesta"; se näkyy yksistään siitä, etta Ontarion hallitus on kieltäytynyt teke- 'imästä kerrassaan mitaan Ontarion tuhansien työttömien hyväksi. • . . Samalla kertaa Ontarion nykyinen hallitus on ajanut finanssi-ohjelmansa perusteella maakunnan kaikki kunnat suorastaan kestämättömään asemaan. Kaikista suurista lupauksista huolimatta Ontarion maakuntahallitus on vähentänyt jatkuvasti prosentuaalisesti opetusmenojen korvaamista, jättäen yha suuremman ja suuremman osan kuntien maksettavaksi. Seuraus lasta on se, etta Ontarion monet kunnat ovat jo vararikon partaalla.; Toi.saalta aikana, jolloin esimerkiksi amatooriurheilun kaikkrka.sittavallc ohjelmalle iinnetaan entista suurempaa huomiota kaikkialla maailmassa — myös Canadassa — Ontarion hallitus leimaa koulujen voimistelusalit "ylellisyyslailok-siksi", joiden rakentamiseen maakuntahallitus ei anna senttiäkään. Ja kun monet kunnat ovat muutenkin vararikon partaalla, niin uusien koulujen voimisteluhuoneet jaavat luonnolli.sesti rakentamatta tai niistä tehdään aivan liian pieniä — ja niin kielletään torypuolueen toimesta lapsillamme oikeus fyysillistenkyky]en.sa ja lahjojensa keittämiseen kouluissa! - ' Vaikka Frostin julkaisemas.sa torypuolueen vaaliohjelma.ssa pu- •hutaan maakuntamme suurten luonnonresurssien kehittämisestä, niin tosiasia kuitenkin on, etta torypuolueen hallitus on syyllistynyt kerrassaan tuomittavalla tavalla luonnonresur.ssiemme haa.skaami.seen • siten, etta ne on luovutetu pilkkahinnasta yhdysvaltalaisille rahamiehille, jotka kuljettavat rajan eteläpuolelle nama luonnonresurssimme pääasiassa raaka-aineina. Seuraus tasta on. se, etta noin yhdek.san- , kymmentä prosenttia kaikista nyt ulottuvilla olevista metsistämme, suurin osa nialmirikkauksistammc, raudasta, nikkelista; asljestista jne; seka sellaLeet tärkeät teollisuuslaitok.setkuan es merkiksi autoteollisuus, ovat nyt yhdysvaltalaisten rahamiesten kasi-ssa. Vaikka yllaoleva.s.sa viitataan vain joihinkin suuTcmf)iin epäkohtiin, niin sekin jo osoittaa, etta työläiset ja farmarit civat voi niis«aan nitnessa antaa kannatustaan |)orvarij>uoUieille eika ainakaan Frostin johtamalle torypuolucellc. Vaikka onkin totta, etta työttömien avustaminen on ennenkaikkea liittohallitukselle kuuluva tehtävä, niin se ei ims.säan tapauk.<es.sa vapautta edesvastuusta maakuntahallituksia — eika ainakaan rikkaan Ontarion maakuntahallitusta. Tosiasi-ssa maakuntahallitusten täytyy omaksua vissi osuus työttömien avustamisesta yksinomaan sen vuoksi kun niillä on mahdollisuus auttaa, jos haluavat, työttömyyden lievent ä m i s t ä .M uita nais.samolemmi.S5a tapauksi.ssa on Ontarion toryhal-litus punnittu ja köykäiseksi havaittu- Yhtenä esimerkkina Ontarion niaakuntahallituk.sen kykenemättömyydestä voidaan csiltaa se, etta Pohjois-Ontarion tiet eivat vastaa lähestulkoonkaan enää väestön vaatimuksia: uusien teiden rajientammen edisiyy;.etanan noloudella" ja vanhojen teiden kunnoslami.sc.sla ci kannata juuri puhuakaan muulloin kuin vaalivuosina. Ontarion maakuntahallitus on kieltäytynyt antamasta lisäapua vanhuudcnclaketla nauttiville lakkaille kan.«alaisillentnic. sc on kicl-läytynyt panemasta tikkua ristiin sen hyväksi, etta naisille maksettaisiin sama palkka .samasta Ivosta kuin miehillekin — ja etta maakunnassamme otettaisiin lakivoiniai.scsti,käytäntöön 40 tunnin työviikko —-mitkä kaikki lisäisivät vaestoinmc ostokykyä ja antaisivat li.saa työmahdollisuuksia. . . Selvaa on, etta Ontarion maakunnas.sa tarvitaan hallituk.sen muutosta, ja etta työläisten ja farmarien seka muiden pikkuihmisten pilaisi tehdä kaiken vcntavansa sen hyväksi, että kesäkuun yhdck.san-tena paivana saataisiin maakuntahallitu.s, mika huolehtii Canadan kansan ja ennenkaikkea Ontarion väestön eduista. Mitä muut sanovat MUTTA KENE-N MU.VfEN. Joseph H. •Hirshom on nopeasti puiiuva. sJkaaria imevä promoottori diikcasiain edistäjäj "Brooklynista ' US A joka . . . oli miljonääri 29- vuotJaana.. eikä osaa nyt 55-vuotiaa-na lainkaan arvioida omaisuuksiensa arvoa . . . . Viime-viikolla promoottori Hlrshhorn allekirjoitti miljoonasopimuksen, millä on suuri merkitys ja mikä antaa hanalle paljon rahaa. Ta-ma kauppa tekee hänestä uraanin-tuottajan n:o l Ca nadassa,: tai' koko maailmassa. Tanan kauppaan sisaltjry .Algom Uranium Mmes Ltd, joka on Canadan Blind River alueella . . . Yume viikolla tämä yhtiö tiedoitti. että se on tehnyt banadan hallituksen kan.?- .sa sopimuksen, jonka mukaan se mj-y Jialhtukselle $207 arvosta uraania joulukuun 31. päivään 1961 mennessä. . . Han päätti tehdä sen (pros-pääkkäyksenr Pre-^ton East Dome Mlnesin kautta. Jonka osakkeista han omistaa 20 prosenttia. Preston ?vei lentoteitse Blind: Kiverille 75 miestä. Seitsemän viikon aikana Hlrshhorn Ja Preston Dome rekisteröivät 1.400 kaivosvaltaufita 56,000 eekkerin alalla Hirshfhornin uuteen $207 miljoonan urakkasopimukseen Canadan; hallituksen kanssa sisältyy prosenttikaup-pa . . . Kaivosmiehet arvioivat Hirsh-horn'. n joutuvan maksamaan uraani-malmlnsakaivaml. se.sta $10 tonnilta ja (Canadan) hallituksen sanotaan maksavan .s*iitä $ia—20 tonnilta. Arvioitu voitto Algomin urakkasopimuksesta on $100 miljoonaa. Ja se, sanoo Hir.shhorn. on vasta alkua: "Me ajattelemme 50-^60 vuoden merkeissä. Tiedossa olevan malmimme arvo on 2—3 miljardin dollarin arvoinen. Mmä istun munien paalia odottaen niiden hautumista." — Times, n:o 8. 300,000 nimeä jo kerätty Suomessa Helsinki. — Nyt on yli 300,000 allekirjoitusta kerätty atomisodanvastai-seen vetoomukseen Suomessa, Varsi-nals- Suomen johtaessa tilastossa. Vastalausellike: : atomlsotavalmlste-luja vastaan on Suomessa saanut jo merkittävän voiman. Nopeassa tahdissa virtaavat täyttyneet allekirjol-tuslistat Rauhanpuolustajain tolmla-tccn. Nyt on jo yli 300.000 suomalaista yhtynyt vetoomukseen. Vaismais-Suomen Rauhanneuvosto jchtaa allekirjoitusten keräyksessä ja toisena on Kainuun Rauhanneuvosto. Seuraavina PohjolsrHame, Pohjoispohjanmaa. Uusimaa, 'Lappi. Keski- Savo ja Keski-Pohjanmaa.. Tukholman vetoomukseen kerätyn allekirjoitusten maaran on ylittänyt 15 kuntaa. Parhaat kunnat allekirjoitusten maäraa asukaslukuun verrattaessa ovat Kajaanin mlk. Karkkila, Taallntehdas, Loimaan kpla. Turku, Vammala. iPietarjaan, Temmes, Sälöinen ja Kemi. Ilsemääräämisen oikeus kunniaan Geneve. — Y K : n inhimillisien oikeuksien komissio hyväksyi viikko sitten maanantaina päätöslauselman, jossa vaaditaan toimenpiteita kansojen ja kansakuntien itsemääräämisoikeuden kansainvälisen kunnioittamisen takaamuseksi. Päätöslauselmassa kehoitctaan Y-K: n yleiskokousta asettamaan kaksi komissiota tata tarkoitusts» varten. Toisen naista olisi tutkittava kansojen j ja kansakuntien valtaa luonnonva- (Delhistä Intia ja Kiina julistivat rauhanomaisen rinnakkaiselon vjisl periaatetta, jotka ovat saaneet Burman. Indonesian ja muiden Aasian tnai- > Kaunis on ke'/ät kukoistulcsess^ian, kun ympäristö on täynnä aurin^^on valca ja lämmintä, kun elirm laulaa kaikkialla voitonlaulua, kun maa on pukeutunut /vihreään vaippaansa. leKdet lepattavat puissa, itun lumi on sulanut maasta, joka on nauui-nut tarpeek-setn kevaan mehusta ja ottanut itseensä siemenet kasvaakseen viljaa inmiselle. Luonto lloiisse keväisessä asussaan, varmistaa taas uudemman kerran elaman; ilon ja tuoreuden. Olkoon mmmen elänyt kuinka monta kevättä tahansa, han ottaa aina ilolla: vastaan uuden imevään, uuden kevätjuhlan, joka antaa hänelle uutta virikettä, lisää voimia Ja uskoa valoisaan tulevaisuuteen. Maamies toivoo runsasta satoa, työmies tietaa tyonsa lisäävän yhteiskunnallisia hyveitä, oppinut tuntee hillitöntä halua panna luonnon\'oi-mat ihmisen palveluk.seen, konstruk-torin utelias ajatus tahtoa luoda uut-; ta tekniikan alalla, rakastuneet haa-; veilevat onnesta ja omasta kodista. Ja miljoonat ihmiset toivovat rauhaa ja työtä rauhan h>-vaksi. Mutta ihminen ei vain toivo ja haaveile. Han rakentaa, jotta haneri toiveensa muuttuisivat todellisuudeksi Eikö ole ilahduttavaa kuulla, että Neuvostolutossa on ihmisneron suurin saavutus — atomivoima pantu rauhanasian palvelukseen, pyörittämään sähkövoimalaitoksen turbiiner ja. Eiicö rauhanlaulun tavoin kantaudu tieto siitä, etta neuvostoihmiset herättävät eloon miljoonia hehtaareja uusia viljelysmaita. Eiko suuressa Kiinassa, jossa kuuslsata miljoonainen kansa on nostanut maansa ylle vapauden ja- rauhan lipun, ole tapahtunut tosiaankin satumaisia muutoksia; Nami kevaanpalvat kertovat pal-jcn suurista uudistuksista ja saavutuksista Varsovassa ja Prahassa, Bukarestissa ja Sofiassa,; Budapestissa ja Tiranassa. Ph.ongjangissa ja Ulan- Batorlssa.. Ne kertovat uusista tehtaista ja voimala:toks:sta. jotka muuttavat maan muodon, uusista kouluista ja yliopistoista, jotka tuovat tietoa ja valoa, uusista kastelu-laitoksista, jotka muuttavat paivan-polttamat arot kukoistaviksi puutarhoiksi Ja Viljaviksi valnioik.si.. Työnsä hedelmistä tuntevat laillista ylpeyttä • byöihmiset kaikissa maissa — amerikkalaiset konetyomie-het. englantilaiset kankurit, ranska- . laiset vlininvjljelijat • ja • • norjalaiset kalastajat. Vappuna, kevään valbi'- sana Juhlana, kukkien ja ystavy-jden päivänä miljoonat ihmiset rientävät kaduille, vastaan kevättä ja aurinkoa, ja kautta maailman, merten ja vuorten takaa, toivottavat työih-m: set toisilleen onnea ja menestystä ilmaisevat toivonta ja tahtonsa. He sanovat: — Me, ttyöihmiset, olemme ihtriis-kunnan kalkkien hyveiden luojia. Ihomme van ja elämämme tyyh. on erilainen, mutta me tahdomme elaa rauhas.sa ja sovussa. Me emme tarvitse sotaa ja riitaa. Auringon alla on tilaa kaikille. Tyossa ja kanssakäymisessä me moninkertaistamme elämän iloa. Kilvoitelkoot kansat keskenään paremmista saavutuksista rauhanomaisessa rakennustyössä! Vuoden 1955 Vappu on erikoinen, liimlskunta viettaa sodanjälkeisen rauhantyön ensimmäistä kymmen-juhlaa, jolloin musta; hakaristi — veren, surun ja ihmisvihan symbooh lyötiin murskaksi maahan. Rauhan voimat, joita johtaa uljas neuvostokansa, murskasivat X X vuosisadan vandaalit, jotka tahtoivat anastaa ihmisiltä kevään, rakkauden ja onnen. Kymmenen vuotta. Ne ovat tuoneet suuna muutoksia. Miltei puolet koko ihmiskunnasta on noussut rauhan ja edistyksen lipun alle. Siellä ei suvaita sanaa: .sota. Siellä vallitsee ystävyys Ja kunmoitus toisia kansoja kohtaan. Herännyt on Aasia, joka on jättlläistavoin katkonut orjuuden Ja häväistyksen iänikuiset kahleet. Maailman kaikille kulmille, kantautuu vanhan ja vasaan Intian aani. ja suuttumuksen aäni niitä kohtaan, jotka aikovat taas ioairita ^ l e n rauhaa Ja lasten unta. rikkoa nuoruuden toiveet. ni:ta kohtaan, jotka emm-tianneuvoston julistukseen ilmaisten r «Itcn uudemman kerran pyrktoyk-1 sensä-. rauhaan; Miljoonat ihmiset [ ovat jo tuoneet «iten ilmi rauhanrak- t mälsvoittojensa vuoksi ovat Aralmllt) keutensa. Heitä «euraavat viela sa-liukuilamaan maailman. veren, ja i dat; m:ljoonat.joti£a rakastavat ela-i kärsimysten mereen. Heita, naita ihr i maä ja rauhaa. , misia. jotka ovat menettäneet oman- • tuntonsa ja ihmismuotonsa, on va-! Nalna —kevaanpaivina kajahtaa | kiukkuisesti, Euroopan aani. Paria- 1-an. mutu he kylvävät U)raa ja r i i - ^^^^^ ratifioineet Panism sotaa kaikkialle, ^^yllSFttavat kansoja toistensa kimppunns ^hautovat uuden sodan suunnitelmia, solmivat sota-lilttoja ja laajentavat atomi- ja vety-aseen tuotantoa. H e tahtovat taas nostaa maailman ylle fasistisen ha-pimukset.. mutta kansat panemat ve- j tonsa nuhin. Taistelu Pariisin sopi- j muksia vastaan Jatkuu kasvavalla <. voimalla. Kansojen suuttumuksen i aalto Lanst-Saksan aseistamista vastaan nousee ympäri Euroopan kanstin' herättää henkiin kostonhi- ^ ^ ^ ^ ^ ^^^^^ ^^^^^ moiset saksalaiset sotalaumat, käyttää niitä Euroopan santarmina, iskuvoimana niitä kansoja vastaan, jotka ovat astuneet uuden -valoisan elämän rakentamisen tielle. •Mutta sita ei tule tapahtumaan. Voitosta on maksettu luan kallis hinta. Se on pesty miljoonien neuvostoihmisten ja kimalaisten patrioottien verellä. Sen puoesta ovat antaneet henkensä Ranskan -ja Yhdysvaltojen, Englannin ja Italian, Puolan ja Tshekkoslovakian. Belgian ja Norjan seka muiden kansojen pojat. Viela eivät ole kuivaneet äitien ja leskien kyyneleet, .suun on viela sotaorpojen suru. Pimeydenvaltaa • ei saa paas-taa voitolle. Kevaan aurinko hajoittaa pimeyden. Tyoihmiset. rauhan-puclLajat tuntevat atomisodan saarnaajat Ja sitovat heiltä kädet selän taakse. • , •. Vappujuhlissa : kajahti uudella voimalla niiden aani, jotka rakastavat rauhaa. He julistan'at jyrkästi: me vastustamme atomisodan valmistelemista, me vaadimme atomi- ja vetyaseen kieltämistä. Jokainen hels-jalleenyhdJstymista. eika hitlenlais-ten kenraalien johtamaa wehrmach-tia, joka on: JO vaatinut nr.n paljon ihmishenkiä. Toukokuun aurinko paistaa kirkkaasti. Juhlayleisö kulkee kolonnois-sa. Marssivat miljoonat osoittaen myotatuntoaan kansojen taistelulle raufcan puolesta. Marssivat kevään ja kukkien, elaman ja onnen puoltajat. Heidän ajatuksissaan on rauhanlm-nake —• Neuvostoliitto. Heidän ajatuksissaan on .Moskova, maa. joka on nostanut iaksi ylleen rauhan ja ystavy7'den lipun, maa. joka tekee kaikkensa, etta kodeissa olin rauha, että lasten nauru helkkyisi puistoissa ja aukioilla. 'Moskovan taistelu rauhan ja yhteisen onnen puolesta lujittaa Ihmisissä uskoa järjen voimaan, kansojen ystävyyden kaikki-voittavaan voimaan. Vappujuhlissa : kantautui maaliman aarista aariin kutsu: —' Alas sota! Atomivoima ihmiskunnan lijyvinvoinmn palvelukseen! — Elakoon elaman kevät! Elakoon I^^Jies 20 miljoonaa allekirjoitiista 4:ssä päivässä AneUrJoUusten Ivrää Wienin atomisodan nutateenve-toomultfcen aloitettiin Pcolana bnbtikoiin 14 pn» sen anteen fcun aslaa^^oU laaJalU tusftelty luknl-sissa kofcouksina eri-poolilla maata. AIIekirJoUoskampaDJa alkoi heti saiu-en' innostulcsen vallassa. Lukaisten telitaiden työläiset allekirjoittivat .vetoomuksen jo beti yovaoron alkaessa babtikoon 14. pna Ja esim. Varsovan ja Wrocla-nin yliopistoissa vetoomus oli aamusta alkaen rehtorin kansliassa halukkaiden allekirjoitettavissa.. Kampanjan laajuutta ja tehokkuutta kuvaavat erinomaiset luvut, jolta allekirjoitusten kertymisestä jo heti ensimmäisinä päivinä saatiin. Niiden mukaan allekirjoituksia oli 14 päivän iltana 1,970,000 15 päivän Iltaan mennessä oltiin jo luvassa 3,820,000, 16 päivän iltaan mennessä oU Puolan Rauhanpuolustajille toimitettu jo kokonaisia 17,661,000 allekirjoitukset ja palvaa myöhemmin tiedOltettiin luku 19,891,000 allekirjoitusta. SI ta panee nimensä Maaliman Rau- 'rauha kaikkialla maailmassa Uusi aika tulossa Canadan työväelle Unioiden yhdistäminen on tärkeä edistysaskel tämän maan työväenliikkeen taistelun tiellä Kirj. Wi!liam Kashtän Trades and Labor Cjn?ressm ja Canadian Ccngre^s of Labor ottivat iskettain uuden edistysaskeleen kun laiden kahden jarje;ton yhtenaisyys-omitea s:pi uudsn keskusjärjestön mmesta kum myöskin sen virkailijoista. Joitakin pulmia näkyy esiintyneen saantojen laatimisessa. Mita ae ovat, ei ole viela tiedossa, mutta minulla on enemmän kuin aavistus 3:ita, etta ne aiheutuvat Yhdysvalloista eika Canadasta. Mainitun komitean paatokset alistetaan kummankin keskusjärjestön vuotuisille kokouksille tana vuonna, .•ninkä jälkeen kutsutaan koolle uuden keskusjärjestön perustava ko-taloudellisella, lainlaadmnallisella ja pohlttisella rintamalla ja rupeaa siten rajoittamaan monopoolien .valtaa. Mr. McDonell ei ole huolissaan kenenkään muun kuin suurjnrittajam vapaudesta kerata huikeita voittoja Canadan kansan kustannuksella. Silta jol-tuukin, etta han ja ne joita han edustaa, vastustavat yhdistämistä, ^ e tulevat tekemään kaikkensa vahmgoittaalcseen nyt edistymässä olevaa työväen yhtenaisj-ytta. Ja se tapahtuu seuraavista syistä: Yhdistyminen muodostaa tärkeän edistysaskeleen järjestyneelle työväelle. Samalla kun se lujittaa työväenliikettä, lujittaa se myoskm taistelua rauhan, demokratian ja Canadan itsenäisyyden puolesta. Yhdisty- .M5 i n-.urt( { meni i sa jj I lu^ko jv-';,"Mi I kaver mene man, jat tl Tie( taiva£ lausui sanoa kumrr Siev polusi kunsa aitisi. ankar '.To! nut k katsoii bury ja toisen TLC:n järjestämis- ja valistustalon johtaja Max Swerdlow. Kummatkin he;sta yrittivät todistaa olevansa yhta hyvia punakauhun liet-sojia kmn kuka taantumuksellinen työnantaja tahansa. Puhuessaan Kiwanis Clubin hike-miehill^ hyökkäsi mr. Alsbury CCL:- sta ja TOLC:sta erotettuja umoita -vastaan. Mr. swerdlow vastusti myöskin naiden -umoiden ottamista uuteen ke^usjarjestoon. Kummatkin puhujat ; ohvat yhdistämisen kannalla, K,ad( mutta heidän ehdottamansa yhdistämisen rajoittaminen ei lujita työväen voimia edessä olevaa tilannetta varten eika myöskään tulevaisuudessa:' . V. •• Naiden miesten harjoittaman pu-nakaunun lietsonnan ja hajoituspo-lithkan itarkoituksena on saada suurr pääoma suostumaan yhdistamispuu-haan. Mutta yhdistämisen tarkoituksena .ei. ole. paasta hyvun kirjoihin monopoolien kanssa, koska sen.tar-' koituksena on järjestyneen työväen voimien lujittaminen nun, että se kykenee tehokkaasti puolustamaan ja edistämään taman maan työläisten etuja monopooleja ja niiden ohjelmaa vastaan. Tapi torni Pari Itsensä hyppa; kerrok • Useii kijana löydc matt Edm^ aonnut perjani läheltä on non Helli- James tias po gi.'«;a. L.AAJA KAN.XATUS .'lO-LUl Se t niihm; avoime kattiin sa. UI distam ;<0us, todennäköisesti tulevan .vuoden nyt ammattiyhdistysliike • on eittä-aikana. Saantoja ei laadita ennenkuin kumhiatkm. nykyiset keskusjärjestöt ovat pitäneet kokouksensa tana .vuonna;' . Siihen mennessä ryhdytään kaikkialla maassa keskustelemaan tasta yhdistämisestä. .'•Vastakaiku on ollut sekalaista. Eraan havaitsemani lausunnon oli esittänyt Canadan teh-ta: lijay::distyksen presidentti A. J. McDonnell Vancouverissa. Han väitti, että tämä unioiden keskusjarjes-ö: en yhdistäminen. Johtaa canada-aisten "vapauksien menettämiseen". Mr. McDonellin kantaa ei ole vaikea kasittaa. Ollen eras maamme suurra-han puhemiehista, han Cl ole huolissaan silta, etta yhdistäminen riistäisi kenenkään vapauksia, vaan feiita. mattomasti taman maan kansallisten etujen mukainen. Silta syj-sta p j T k i i suurpääoma sen ehkäisemiseen ja epäonnistuttuaan sima se pyrku sisältäpäin vabingoit-tamaan uuden järjestön suuria mahdollisuuksia. H A J O r r U F A S E ET Punakauhun lietsominen on ama ollut työnantajain suosima ase kun on kysymyksessa ammattiyhdistys-lukkeen hajanaisena pitäminen ja heikentammen. Silta syystä ei unioiden Johtajien pitäisi avustaa heita tassa tyossa. Ollessani äskettäin Vancouverissa sattui tielleni kaksi -puhetta. Yhden niistä piti CCL :n 'Vancouverin kes-delliser Mcfepfti^lin, Alsbury n ja ,SV,-erd- 'myys, lown lausu;>tojen kesken on läheinen yhteys. Silla Canadan tehtäilijam yhdistys ei halua nahda, etta tanan maahan muodostettaisun : kaikki uniot käsittävä keskusjärjestö; eika myöskään Alsbury ja S'werdlow halua sita Nama kaksi. B. C:n unioiden johr tajaa palvelisivat työväen parhaita etuja JOS he lopettaisivat moiser» mac- .carthymaisen taktiikan ja keskittyisivät sellaisen kaikki uniot käsittävän yhtenau-yyden luomiseen mita Canadan . tyovaki tanaan haluaa ja tarvitsee.. Matkustaessani poikki Canadan, tapasin kaikkialla sellaisen laajalle levinneen käsityksen, etta työväen keskusjärjestöjen yhdistäminen avaa uuden luvun työväenliikkeessä. On totta, etta jotkut pelkäävät yhdistämisen antavan oikealle suvelle suuremman kontrollivallan ja etta sita käytetään työväen etuja vastaan. Olisi todella vaarin otaksua, etta oikeistojohtajat olisivat muuttaneet mieh-piteitaan ja etteivät he pyrkisi rajoittavasti vaikuttamaan nuhin mah-doliisuuksiin, joita yhdistäminen avaa meille. On kuitenkin vallan en asia tulevatko he onnistumaan siina. Yhtäällä on en. asia mita Alsburyt ja Swerlowit I tulee e fikeuki -tain.ve . Prötl men tv nen ja nen. j teoll.su rulmak Jar V jes^ai Yh kraat lisuut Tyi taloui seksi työllii han pan « Tyc tount sevall Tyovi jen yh( pulmier mys ; tj dostuu suven • ta huo] . Terve maan j va yht että tyovacnlukc lujittaa asemaansa kusneuvoston presidentti Tom Als-puhuvat ja haluavat tehdä ja toisaalla on kerrassaan cri asla kykenevätkö he tekemään sita mita he haluavat. ten tot välla. I net tuli 1 se tulee Rauhankokouksen aika siirretty Kuten loisessa [)aikkaa lehteämme julkaistavasta uutisticdosla näkyy on Maailman rauhaiikonsressin pito siirretty kuukaudella tuonnemmaksi. Tämä erittäin tarkea kansainvälinen kokous pidetään vissien rauhanjariesioicn pyyniiusta uihaniuiks?n aikana t kesäkuun 22-29 p.) jolloin tuhatjarvicn Suomi on kauneimmillaan. Vaikka tama siirto voi aiheuttaa joillekin edustajille vaikeuksia — ja Canndastakin on jo valittu 23 edustajaa, mukaanlukien Canadan suomalaisten oma edu.staia —min toisaalta .<e tekee mahdolliseksi sen, etta tama, kokou-5-:;a"a. ehtisla suuremman kannatuksen.. Kuinka tärkeätä «n. etta maailman rauhaokonpressi saa kaiken mahdollisen tuen. se näkyy siita. jos pidämme mielessämme kaksi paa-seikkaa: 1) sen. etta tuleva rauhankonjircssi todella vaikuttaa rauhan säilymiseen, ja 2) sen. etta tilanne on nyt h\-\-in vakava. Viimeksimainitun .seikan yhteydess;i meillä on syytä palauttaa mieleemme oman paamimsterimme. mr. St. Laurentin lausunto, etta ''on tapahtunut suuria muutoksia . . . Canadaa uhkaa vaara jos suursota syttyy.' Samassa yhteydessä han korosti erikoisesti, etta jos suursota syttyy, niin silloin on mahdollista, etta "heti sodan alussa — tahtoo sanoa, muutaman ensimmäisen tunnin kuluessa, Pohjois-Ame-rikkaa vastaan voidaan kohdistaa kova atomipommihyökkays — ja rolhinsa nähden. Toisen olisi tarjottava välitystään rauhallisen ratkaisun aikaansaamiseksi Jokaisessa kysymyksessä, Joka koskee kansakuntien 1 den, koko maailman tunnustuksen. Mitä Neuvostoliittoon tulee, min se on aina noudattanut näitä periaat-tcfita ulkopolitiikassaan. Elämän kevät on tullut-korean ja Indo-Kiinan Itsemääräämisoikeutta. Päätöslauselmaehdotus hyväksyttiin j U aanella 6 vastaan yhden jättäessä f äänestämättä. Paatöslauselmaehdo- "Kyllä vakka kantensa hakee" I tusta vastaan äänestivät Norja, Aus- j pelloille. Iloinen on kevaanjuhla Ha- 1 tralln. Ranska, Turkki. Englanti ja | noissa. Kuinka ei voitaisi muistella [USA. j mielihyvällä Geneivea..jossa rauhan- I — — — I T— —i—^ j poutllkka pääsi voitolle "voiinäpolitii- I — Canad.issa oh 1953 lopulLi rau-' kasta" ~, : •'• i^^tateua kaikkiaan 58.695 mailla eli 404 : Vappuna kaupunkien ja kylien ka-r mailia enemmän kuin vuoden 1952 dullia kajahtaa ei vain ystävyyden ja : lopuUa. i veljeyden aani. vaan myöskin vihan nuo hyökkäykset voivat hyvinkin kohdistua-yhta hyvin canadalaisia kmn yhdysvaltalaistakin paikkoja vastaan.' Kukaan jarkeva, ihminen ei halua sita. etta Canadan kaupuns;it. teoIliMiiiskeskukset ja kylat loutuvat atomipommituksen uhreiksi. Mutta tama vaara voidaan torjua vain siten, etta estetään uhkaavan sodan puhkeaminen nun. ettei mikaan maa joudu pommitettavaksi. lassii ovat rauhanpuolustajat ratKaisevana tekijänä. Jos Hel-sin^ Kssa kes;ikuun lopulla kokoontuva rauhankonpressi voi puhua kellin edu>tava>ti ihmiskunnan suuren enemmistön puolesta, niin se voi panna tehokkaan sukin kehittyvälle sodanvaaralle. Siksi nyt kiinni-tetaanmm suurta huomiota Helsingin kokoukseen. Siksi tulisi meidän kaikkien kerata allekirjoituksia atomisotavastaiseen vaatimukseen ja tarvittavia varoja edustajain lähettämiseksi Helsinkiin; Naiden nvien kirjoittajana, kuten suomalaisilla yleensä, on ollut tahan asti sellainen . käsitys, että isiemme maa. tuha^jai-vien- ihana Suomi lukeutuu demokraattisten kansojen kärkipäähän.- Me olemme lyöneet rmtoihimme ja sanoneet, että Öuomen kansalla on kuolemattomat vapausperinteet aina i nkän päivistä tähän hetkeen asti, ja I etta Suomen kansan .vapausp>enn-teet eivat jaa, missäai^ suhteessa toisten kansojen pennteita huonoun-miksi. . i mokfiUUtlsen yhteiskunta-3a valtiojärjestelmän vaatimaa kyp-syyskoetta?" J a ettei mitaan Jäisi epäselväksi, herra. Jamberg ivastaa omaan kysymykseensä seuraavaan, todella syvämietteiseen tapaan: "Tällaisen kysymyksen asettaminen on osittain oikeutettu . . ." Tolsin sanoen, kun Suomen kanai ei ole vielä "kyennyt suonttamaan demokraattisen yhteiskunta- ja valtiojärjestelmän vaatimaa k^p-sj-ys-koetta", m m Suomella ei luonnoHi- Snomea. Suomen Icansaa ja Suomen' valtiota, joilla kaikilla on vahan erilaisia mielipiteita naista kysymyksistä kuin Vapaa Sanan "suunlndella", herra Max Jam-berfflllä. tomasti' SJ herra Ji "Tä tausta dentlr Mutta sellaista se oi» aina ollut. lahcm Suuret. nerot, kuten herra Jarnberg. eivat ole Juuri timnustusta eläissään saaneet. j Tama samainen herra Jarnberg omaa sivumennen sanoen poliittista taipumis- ja mukautumiskykyä oikein err.merkillisellä tavalla. Han on Vapaa Sanan lukijoille pauhannut suu vaahdossa siitä kum "suurta tappiota" idänkauppa Suomen kansalle ja valtiolle muka aiheuttaa. Taman asian__ yhteydessä han on. \'ucdattan}it ainakin peuka- 1 Edistysp lonpaaniokoisia kyyneleitä. ' ilman ai Mutta virnie lauantaina; jolloin han ! raaleista Juuri Jamberf ka herr: suoraan linen t enkin; taipuval eslla on — mutt kansan lee syda sanpuoli Mutta me olemme ilmeisesti olleet j .sestlkaan ole mitään olemassaolon oi- { puhui Suomen kansan takapajuLsuu- 1 kansan täf,5akin asiassa auttamattomasti vaa- keutta itsenäisenä valtakuntana' Ja desta yleensä, hena Jarnberg esitti ovat slii rässä^^—kiiten on ollut vaarassa koko kun Hitl-e r —la hti- kymmenen vuotta Suomen kansa. j sitten autuaimmllle raetsastyamaiUe, Näin alnakm julistaa Torontossa kuten lahti aikaisemmin keisari Ni- Umestyvä suomenkielinen "Amerikan kolai toinen seka hänen Jiovinsa ras-äänl" suuren "auktoriteettinsa" putlini niin nyt ei ole mitään muuta Max Jämbergin suun elikkä kynän keinoa kuin se. että Suomesta teh-tallalsen toteamuksen: i tnmollta "Kun hallitua on koettanut hank- ; Herra kia. Venäjältä kaupan ja lainojen ! eivät me avulla taloudellisia voimavaroja. .J)n J tuollaisiz nama voimavarat kulutettu melko i tuksi?;iia edesvastuuttcraastl . . . " "Ameriki tilaa lal viime lauantaina seuraavan, todella muodostaa Yhdysvaltain 49:tta osa kautta. Mamittu "suuruus" esUti dään Yhdysvaltain alusmaa, jos el sii- . , ^, , , • Toronton Vapaa Sanan artikkeJis.sa tä maantieteellisistä syistä voida' ^«^^»^ ^^"«f'^ idänkauppa ' . I on ennen ollut isästä paholaisesta i Kuten t koska se on muka aiheuttanut pelk- lauantali kää vahinkoa Ja tappioa Suomelle/ Ei ole niin nyi 'siitä on kiiitenkin ollut hyö- san erää ty* — miittaty-perä Suomen Icansa poliittista syväluotausta osoittavan kysymyksen: . "Eikö Suomen icansa ole vielä- '. kään kyennyt suorittamaan de-valtioa? Tämä sdDaiscnaan olisi muuten käytännöllinen ratkaisu "Suomen onkiman" suhteen, ellei olisi sanotaan on käyttänyt sen "melko edesvastuut- I tensj^ ha
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 5, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-05-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550505 |
Description
Title | 1955-05-05-04 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, toukokuun 5 p, — Thursday, May 5, 1955
VAPAUS dUDULETI) iBdependeztf
OiBEB Of Fbmiab CsnMUans. EB*
ttbUtfied NoT. 0. 1817. Autborlzed
M Meoad d a » mall bj ti» Poet
CMDee Department, 0tt8wa. Pui>-
lUbcd thrlee vreekly: Tuesdajrs
nmndaya azul SaturdaTi bj Vapaus
PohUihtng Company Lt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-05-05-04