Vapaus, September 28, 1967

              Si\ru 2 Torstai, s^ysk. 28 p. —-^Thursday, Sept. 28/ 1967
VAPAUS
^LIBERTY)
EOITORr W. E K L U ND
INDEPENDENT L A B O R O R G A N
OF FrNNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
^ MANAGER: E. S U K S I
T E L E P H O N E L O F F I C E AND EDITÖRIAL 6 > 4 ^ 2 6 4
Inibllshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ck>. Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Adl«rtlsing rates upon application, translation free of charg«.
Authorized assecond class mail by the Post Office Department, Ottawai
iand lor payment of postage i n cash.
CANADIANrlANGUAGE-PRESS
• I : ••• ;-TILAVSHINNAT:
Canadassa: 1 l i e : $10.00, 6 kk. $5.25 1ISA:n;
. 31ck. 3.00 Su^pieen:
1 vk. $11.00,6 U L $5.75
Ivk. 11.50..6ki:/ 6^25
"PIENI SOTA'^ HiNNÄLtÄÄN SUURI
(Jntanon vaaleista' ^><
Ontarion lainlaatiiakuninan vaalit ovat jo 19 päivän ku­luttua
(lokak. 17 pnä) lehtemme tämänpäiväisen numeron
ilmestymisen jälkeen. Tämä sellaisenaan an ta ajattelun ja
harkinnan aihetta kaikille, joiden sydämellä on maakunnan
väeätön yhteinen etu ja hyvinvointi.
Käytännöllisesti katsoen vanhat rajapylväät eivät pidä
enää paikkaansa. Kysymys ei ole "kumpaa vanhaa puoluetta"
äänestämme ja tuemme vaan siitä, mistä löytyy niille molem­mille
tehokas vastaehto, voima, jdka aidaan parempaa toi­voen
valita vanhojen puolueiden asemesfta hallituikseen.
, Me luonnollisesti tiedämme — ja kunnioitamme heidän­kin
oikeuttaan niin tehdä — että osa täkäläisistä kansalaisis­tamme
tukee ja äänestää jompaa kumpaa vanhaa puoluetta',
joko konservatiivi- tai liberaalipuoluetta. Mutta huolimatta
siitä, mitä nämä kansalaisemme haluavat ja mihin he pyrki­vät,
tukemalla vanhojen puolueiden edustajia he tukevat
niitä, jotka vastustavat sanokaamme kaikkikäsittävän kan­sallisen
sairaushuoltolain laatimista, ja maakunnallisen hal­van
autov^akuutulksen saantia sekä tukevat tuhansien pikku-farmarien
häätöä kotikonnuiltaan ja nykyisen ulkopolitiikan
jatkamista Yhdysvaltain vanavedessä kiulkien.
Osa kansalaisista antaa kannatuksensa sellaisille kommu­nistisen
puolueen ehdokkille kuin Bruce Magnusonille, joka
on tullut tunnetuksi metsätyöläisten union (LSWU) perus­tajana,
ja uniotoiminnan edistäjänä yleensä. •
Valtaosa täkäläisistä kansalaisistamme on kuitenkin tul­lut
tai on tulossa siihen loppupäätöksen, että ainoa realinen.
vastaehto 24 vuotita vallassa olleelle, ja sen vuoksi väestön
todellisista tarpeista yhä kauemmaksi liulkeneelle konserva­tiivipuolueen
hallitukselle^ on nyt Uusi demokraattinen puo­lue
(NDP).
Kuinka tärkeätä on käännöksen teko vasempaan näissä
vaaleissa se näkyy mm. seuraavista tosiasioista:
Pääministeri John Robartsin edustama konservatiivipuo­lueen
hallitus ei ole esimerkiksi kouluverohelpotuksien lu­paamisesta
huolimatta tehnyt juuri mitään kuntien ja kotien-omistajain
kireän finanssi ja verotilanteenhuojentamiseksi.
Ontarion konservatiivinen maaikuntahallituksen ja libe­raalien
muodosftama liittohallitus ovat tehnyt jatkuvasti pa­henevasta
asuntopulasta poliittisen potikupallon; kumpikin
»syyttää toistansa toimettomuudesta, mutta tosiasia on, että
kumpikaan niistä ei ole tehnyt juuri .mitään käytännöllistä
vähävaraisen väestöosan asuntopulan lieventämiseksi.
Kumpikaan vanha puolue ei ole yrittänytkään tehdä mi­tään
farmarien suojelemiseksi monopolipääomaa vastaan, mi­kä
riistää farmareilta itsenäisyyten.sä, alentaa farmiväestön
elintasoa ja ajaa tuhansittain farmareäla joka vuosi {>oiskoti-bonnuiltaan
— etsimään leveämpää leipää teollisuuskeskuk­sista,
missä heitä ammattitaidottomina kohtaa aivan liian
usein halpapalkkaiset sekatyöt tai pitkäaikainen työttömyys.
Me uskomme, että Ontarion kasvun ja kehityfksen perus­ehtona
on vanhojen puolueiden sivuuttaminen NDPn ja mui­den
vasemmistovoimien toimesta. Konservatiivihallitus ei ole
vain ollut liian pitkää aikaa hallituksessapa hallituksen liha-kupeilla
ollessaan "laiskiintunut'Y vaan se on myös poliitti­sesti
pujnnittu ja köykäiseksi havaittu. Uudelle satavuotis-kaudelle
lähdettäessä Ontario voisi edistyä taloudelliseaiti,
sosiaalisesti ja kulttuurisesti paljon nopeammin, jos näissä
vaaleissa tulisi^ valituksi vasemmiston enemriiistö lainlaatija-
^^kuhtaah. '/••';•••:•}•;,
Ken vähänkin epäilee tätä, hänen sietää- päläuiJtaa mie­leensä
nykyisen konservatiivipuolueen hallituksen ja erikoi­sesti
pääministeri Robartsin suhtautuminen 'kansalliseen sai-raushuoltolakiin.
Ontarion maakuntahallitus, on vastustanut •
liittohallituksen lupaamaa yleistä sairaushuöltopälVoluä ni­menomaan
siksi kun se ottai.si suurilta vakuutusliikkeiltä
'•liikennöimisoikeudon'' inhimillison sairauden kustahnuic-sella.
•
Selvää on, että vaalikampanjan aikana pääministeri Ro-barts
ön mahdollisimman hiljainen tästä asiasta. Hän ei tule
julistamaan, siitä saamme olla varmoja, "valitkaa minut ja
kpnservtiivipuolue, että voimme vastustaa littöhallituksen /,
lupaaman kansallisen sairaushuoltolain voimaan astumista
tulevan heinäkuun 1 pnä 1968." "
Konservatiivit eivät 'tule sanomaan: "Valitkaa meid^
että voimme antää hintojen nousun jatkua, vesien j a ilman
saastutuksen lisääntyä ja luonnonresurssien pilkkahinnasta
antamisen ulkoiViaälaiseh suurpääomanjcontrolliin;^ ~'
• Näin ovat töryt, kuten liberaalitkin; hallitusvastuussa''
ollessaan menetelleet, ja niin ne tlileyat edelleenkin, monet-teiemääh.
Mutta vaalipuhdssa luvataan yhtä hyvää ja kahta
kaunista ja ollaan vaiti kuin hauta todellisuutta vastaavista
asioista. :J . - • ' • ' ^ . '
^ Suuri vaara onkin siinä, että jos nyt valitaan^simerkilksi,
konservatiivipuolue uudelleen VaUaan Ontariossa, molemma
vaTuhat puolueet ja erikoisesti torypuölue, tulevat selittä­mään
sitä kuten paholainen raamattua väittäniallä, että On­tarion
väestö antoi muka Vaaleissa kannatuksensa esiinerkik-si
kansallisen sairaushuoJtölain vastustamiseiie!
Me uskomnrie, että Ontarion väestöllä on nyt mainio ti­laisuus
"heittää veijarit pois hallituksesta" kuten saaiotaän^
valitsemalla toisia sijalle", jos annotaan jakamaiton kannatus
työväen ehdokkaille, jotta saadaan Ontariossa lähteä,Cana­dan
toiselle satavuotistaipaleelle NDPn hallituikseri johdolla.
Vielä yksi varoitus: Älköön kukaan sanoko, että mitäs
meidän "pieneen suomalaisryhmään" lukeutuvien kannattaa
ktiintyä "suuriin poliittisiin asioihin". Tosiasia on — vaikka
kukaan ei halua sanoa, että hän "on yksinomaan meidän
miehemme" — että esim. BudGerma tuli Sudburyn vaali-"
piiristä yiime kevään' täyteväBleissa- valituksi alahuoneen
Alussa amerikkalaiset kenraa­lit
laskivat leikkiä: Olkaa varovai­sia
Vietnamin sodan kanssa, älkää
kolauttako sita; eihän se hääp-pönen
ole mutta ainoa mikä meil­lä
oh." Nyt Time-lelitl valittaa/
että mies, jonka hammasta pa­kottaa,
ei voi ajatella mitään
muuta. Ajoittain tuntuu siltä, että
USA on samanlainen eikä voi aja­tella
.muuta fcuin Vietnamia.
Sodista, joka aidssa tuntui kiin
nostavHIta sotilaalUseita matkai-iulita,
on'hiu«i^ostunut tärkeä le­luja
USAn poliittisessa elämässä.
• • . , , •• . . ' j ••• • .,
USAn sotila^^mljetti on kasvanut
Vuosi vuodelta. "Varainhoitovuonna
1065-66 o l i sotilasbudjetti 57.7 mil-
'Jardia dollaria,'mutta seuraavana
vuonna — 1Ö66-67 jo 70.2 mrd. K u ­lumassa
olevana varainhoitovuonna
käytetään sotatarkoituksiin 75.5
mi-d dollaria, mikä lähentelee vuo­den
1945 ennätysmäärää 79.9 mixi
dollaria. Mutta vuonna 1945 o l i k in
käynnissä suuri sota.
USAn asevoimien miesvahvuus
myös lisääntyy vuosi vuodelta. V .
1965 kesäkuun 30 pnä o l i aseissa (ja
"rakettien vieressä") 2,653,000 hen-keä,
vuoden kuluttua 3.092,000 ja
tämän vuoden alussa 3,329,000 hen­keä.
Yhtymien voitot kohosivat viime
vuonna verojen poiston jälkeen 48.3
miljardiin dollariin kun ne vuonna
1985 olivat 44.5 miljardia. Erityi­sesti
rikastuivat Pentagonin tilauk­sien
toimittajat. Em. lukuja esitel-le.
ssään New York Times totesikin
näyttävän siltä, että "maamme on
kulkemassa siihen, että sen talous­elämää
hallitsee sota".
Bertrand Russell antaa tänä vuon­na
julkaistussa kirjassaan 'VVar
Crimes i n Vietnam" (Sotarikokset
(Vietnamissa) seuraavanlaisen ku­van
USAn militarisoitumisesta.
"USAn puolustusministeriö oh
maailman suurin järjestö. Sen omis­tuksessa
on 32 miljoonaa acrea maa­ta
Yhdysvalloissa ja miljoonia
muissa maissa . . . M i l j a r d e j a dol­lareita
juoksee sotilashenkilöideh
taskuihin antaen samalla Pentago­nille
taloudellisen vallan, joka ulot­un
Amerikan elämän kaikille aloil-c.
Sotilastaiiikoituksissa oleva omai­suus
USAssa on kolriie keilaa suu-rcunpi
kuin U.S. Steel, Metropolitan
Life Insurance, American Tele­phone
and Telegraph, General Mo­tors
ja Standard Oil yhtymien yh­teinen
omaisuus. Puolustusministie-riössä
on työssä väkeä kolme kertaa
enemmän kuin näissä suurissa kan­sainvälisissä
y^Jöissä . . . T ä l l a i n en
'4-vallan keskittäminen tekee Penta--
gonille ja suurteollisuudelle välttä­mättömäksi
asevarustelun jatkami­sen
oman itsensä vuoksi.
Kireää Englannissa
Englannin kauppaministeriö on
äskettäin julkaissut katsauksen
maan ulkomaar>kaupan kehitykseen
elokuussa. Tämä antaa aihetta jäl­leen
pettymykseen. Ileinäikuussa
kauppatase osoitti ensimmäisen kerr
ran tänä vuonna vientivoittoisuutta
ja Wil*onin hallUus yritti tehdä
I t ä s t ä pitkälle meneviä johlopääiök-siä,
joiden mukaan Englanti on nyt
astunut nousun kynnykselle. Hei­näkuun
lukujen perusteella asian­tuntijat
olivat kuitenkin toisia miel­tä,
Oli otettava huomioon koko vuo­den
seitsemän ensimmäi.sen kuu­kauden
tulos ja tämä taas osoitti
suurta vajausta. Elokuun tulr,.s7'
e p ä i l t i in jo tällöin negatiivi.seksj. J a
näin siinä nyt sitten kävi.
Ennakkolarckelmissaan .Englannin
kauppaminisleriö oli ai^vioinut tuon­nin
supi-sluvan ja viennin ka.svavan.
Nyt tapahtui kuitenkin aivan päin­vastoin.
Tuonti nousi elokuu.ssa en­nätyssummaan
eli 515 miljoonaan
puntaan, huolimatta tiukiusta koti-;
maisesta talouspolitiikasta j a kulu­tustavarain
kululuk.sen rajoittami'
sesta. Vienti sen sijaan laski 433
milj. puntaan. Vai-sinainen kauppa­tase
- ^ p e l k k ä tavarain vaihto —-
osoitti 80 miljoonan punnan va­jausta.
Kun mukaan lasketaan,.ku^
ten Englannissa on tapana, myös
muut ulkomaankauppaan välittö­mästi
liittyvät tulot ja menot, ku­ten
rahdit. Vakuutukset ja pankki­siirrot,
elokuun vajaus oli 29 mil­joonaa
puntaa. Kuluvan. vuoden
kahdeksan ensimmäisen.kuukauden
vajaus oli yhteensä 172 miljoonaa
puntaa. '., '
AVilsonin hallitus ön luonnollises­ti
ottanut kilvekseen Isratelin hyök­käyksen
arabimaita vastaan sekä
sen seuraukset. Englantilainen F i - :
n a n c i a l • Times varoitti kuitenkin
t ä l l a i s ^ t a häköhanha.sta. Sillä tOdel-li.
suudessa lähi-idän kriisi on .vaikut­tanut
Englannin kauppaan vain tie­tyssä
määrin. A s i a on nimittäin siten
e t t ä lähi-idän kriisi haittasi Ja hait­taa
suurin piirtein yhtä paljon tuon­tia
kuin vientiäkin. E i voi päätyä
muuhun tulokseen kuiri että olisipa
lähi-idän kriisiä ollut ta| ei, riiin
kauppataseen vajaus olisi oleellises­ti
kehittynyt samoin kuin nyt on ta-pahtunut.
Englannin keskusipankkiort ollut
kuitenkin paljon varovaisempi ja
ennustelee katsauksessaan, . öttä
kauppa- j a maiksutase tulevat osoit­tamaan
koko vuoden osalta vajaus­ta,
vaikka niiden suuruutta ei i l ­moitettukaan.
Näiden vajauksien l i ­säksi
ftyöttömyyden tuntuva lisään­tyminen
(itse asiassa uuteen en-nätyslu'kuun).
talven infttaan on odo
tettavissa, toteaa Englannin Pankki.
" Libra.
LEPOKODIN TIEDONANTOJA
2 AIILJAKDIA DOLLARIA
K U U K A U D E S SA
Vietnamin seikkailu maksaa kuu­kausi
kuukaudelta enemmän kuin
Pentagon on ennakoinut. Kun piosi-deivtti
Johnson tammikuun 24 pnä
pyysi kongressilta lisämäärärahaa
yli 12 miljardia dollaria KaakkoLs-
.•\asian sotatoimia varten hän tun-^
nuiti, että vuotia aikaisemmin teh­dyt
la.skelmat Vietnamin niahdolli-sisfa
sotakuluista eivät olleet oikei­ta.
Mahdollisesti "virhe" tapahtui
sotilasviranomaisille, jotka tällä ta­valla
haluavat voimistaa Pentagonin
vaikutusta maan elämä.ssä. Sotilas-viranomaisethan
. eivät maksa, he
vain saavat rahaa ja kuluttavat sitä.
Aggrei.siosta maksavat lavalliset
anienkkalai.sel - ^ r a h a l l a j a ihinis.
elämällä: Ja niitä enemmän kuluu
dollaieila ja verla sitä varmemmin
lunleval sotaherrat istuvansa poliit­tisessa
satu las.sa. Kongressi oli val­mis
myöntämään presidentin pyytä­män
ylimääräisen tu.sinan dollareita
Solilaskulut Victnami.'».'ia olivat
pitkän aikaa "parhaiten varjellut
synkimmät Johnsonin aikakauden
salaisiuidet", kirjoitti Nation viime
vuoden lokakuussa. Mutta iiclmi-kuuii
3 pnä H)ö7 Time-lehti selosti
lukijoilleen. Pentagonin kirjanpitä-
I j i en Ja.-kelniia. Sen mukaan Vietna­min
aggre.vsion hintakehitys on seu­raavanlainen:
Varainhoitovuonna
105.Ö-6Ö 5.8 mrd dollaria, 1966-67
19.4 mrd ja 1967-68 21.9 mi d. dol-:
laiia. Ky.symykscssä ovat suoranai­set
menot. Lehti tähdentää, eitä jo.s
välillitiet menot c-tflaan mukaan,
niin summa on v. 1966-67 24 mil­jardia
dollaria.
Multa nämäkin summat ylilclään
U. S. Nows and \VoiId Keporl k i i - i käytäiiiiölli.se-Jti
j o i l l i toukokuun 8 pnä. että Viet­namin.
sota maksaa heinäk. 1 pnä al­kaneena
varainhoitovuonna "vähin­tään
4—6 mrd dollaria enemmän
kuin suunnitfllul : 22 miljardia:
Kaikki laskelmat "halvasta sodasta"
ovat osoittaytuneet väBriksi. -On
täysin ilmeistä, että edessä on suu-renipi
sota, jopa — suuri sota."
Englantilainen New Statesmän
kirjoitti viime vuoden lokakuussa:
'-Jos ne varat joita amerikkalaiset^
suunnittelevat käyttävänsä ' ensi
vuonna sotaan, jaettaisiin yksinker­taisesti
Etelä-Vietnamin 16 miljoo­nalle
asukkaalle, niin jokainen
rnies, nainen ja lapsi saisi melkein
700 puntaa, mikä turvaiör''hei:lle
erään maailman korkeimiha'n tulo­tason
henkeä kohti la^ikettuna."
KAKSI ATOMIPOMMIA
KUUKAUDESSA)...
Vaikka strategisista pommituksis-:
ta saatiin varsin vaatimattomia tu­loksia
toisen maailmansodan aikana
samoin myös Korean sodassa, ame­rikkalaiset
edelleen uskovat voitta­vansa
sodan pommikonelaivueilla.
Sodan mittasuhteissa päästään jo
ennätystuloksiin. Esimerkiksi maa­liskuussa
pudotettiin Vietnamiin
amerikkalaisten lehtien mukaan 77,-
000 tonnia pommeja. Korean sodan
aikana "kulutettiin" kuukaudessa
keskimäärin 17,000 tonnia. Toisen:
maailmansodan kiihkeimmällä kau­della
satoi Eurooppaan kuukaudes­sa
pommeja 80000 tonnia. McNa-mara
lupasi senaatin varu.steluasi-ain
valiokunnassa, että hänen pyy­tämänsä
varat "antavat mahdolli­suuden
kuluttaa vuodessa pommeja,
raketteja jne. saman määrän, minkä
USA käytti toisen maailmansodan
huippuvuotena".
Jos lasketaan, että räjähdysaine
käsittää noin puolet pommin koko
paino.^ta, niin saadaan tulokseksi,
että amerikkalaiset-pudottivat maa­liskuussa
Vietnamiin noin 38,000
tonnia räjähdysaineita eli atomi­pommin
yhteydessä käytettävän ter­min
mukaan 38 kilotonnia. Ame­rikkalaiset
siis pudottavat Vietna­miin
kuukaudessa räjähdysain^i-ita
määrän joka va.staa suunnilleen
kahta Hiroshiman atomipommia.
Pentagon ei kuitenkaan ole saa­vuttanut
pommituslennoille asetet­tua
päämäärää. McNamara tunnusti
kongressin valiokunnan suljetu.ssa
istunnossa, että Vietnamin demo­kraattisen
tasavallan pommittami­nen
antaa vähän tuloksia sotilaalli-se.
ssa mielessä ja että yhtä tulok­setonta
täytyy olla pommitusten
edelleen laajentaminenkin.
M u t i a saavathan yhtiöt tilauksia;
Vancouver.. —^ Lausumme uudet
jäsenet tervetulleiksi LepokoUyh-distykseen.
Naisien Voiman kokous on lökak.
7 pnä kello 2 ip. 2130 Harrison Dr.
Kaikki Naisten Voiman jäsenet mu­kaan.
Lepokodissa lokak. 15 p n ä kello
2 ip. alkavassa tilaisuduessa saam­me
ohjelmäai jossa nun. Victorian
perheenemännät esiintyvät. Myydyt
ja myymättä jääneet lipujt pyyde­t
ä ä n palauttamaan ennen 15 päivää
nirs. Hilma Vanhatalolle 612 Cassiar
St., tai mrs. ä e l m i Lailalle 2606
McGill.
Lahjavoittoja otamme ilomielin
vastaan, '. ~
' Lepokodilla on taidenäyttely lo­kak.
28 p n ä kello l - - 8 ! 3 0 i p ; ja 29
pnä kello 12—7 i p .
Syyskonsertiti J a itanssit on mar-_
rask. ^4 pnä kello 8 ip. Hastings
Auditoiiumissa, 828 E . Hastings St.
Uudet jäsenet huomioikaa, kun
palautatte jäsenhakemuskaavakkeet
johtokunnalle, niin rahan täytyy seu
rata mukana $10.00 tai $20.00, riip­puen
siitä anotaanko vuosi- tai so-pimusjäsenyyttä.
Lahjoituksia yhdistykselle: mrs
Ring $10.00, mr. ja mi^s. Eino Paa­vola
$5.00, Gylden $2.00 kuk;«ta ja
mrs. Annola $55.00 sähkömankelis-ta.
Kukkarahastoon: mi-s L a i l a $2.00,
Nomi $2.00, V. Laukkarin muistolle
$8.00, E. Niemen muistolle $80.00
ja edesmenneen Sarmannin jäämis­tö
$718.00.
Maailman turuilta
K U K . V . \ \ EI KONTROLLOI
Kongressi valvoo toimeenpanevaa
valtaa .\merikassa pääasias«a käyt-liimällä
sen hallussa olevaa "kuk-kaion
valtaa", toisin sanoen bud­jettivarojen
jakamista eri ministe­riöiden
kesken. Multa nykyään ei
kat.soen kukaan
l u i k i . kiiittise.sli puolu:slusministe-riön
anomuksia. -Parhaimmas.sa. ta-paukses.
sakongic.ssin j ä s e n huoleh­tii
.siitä,.että sotilaalliset hanki^nnat
tulevat hänen vaalipiirinsä firmoil-
Kirjoituksia Joulu-julkaisuun
Vanhojen perinteiden mukaisesti Joulujuhlien täydentämi­seksi
ilmeatyvään '•JOULU"-julkaisuun halutaan avustajien
kirjoituksia jouluaiheisia ja muita kertomuksia, kuvauksia,
runoja Ja muita, sekä kirjoitusten yhteyteen tai muuten ajan-kohlaisia
kuvia. Kaikki kirjoitukset ja kuvat pyydeiään' kireän
lyövoimatilanleen vuoksi lähettämään mahdollisinmian aikai­sin
ja viimeistään lokakuun 30 päivään mennessä. Kuvat palau­tetaan
lakaisin siinä tapauksessa Jos sitä erikoisesti pyydetään.
Avustajien kirjoitukset pyydetään iähotlämään osoitteella
"Joulu". Box 69, Sudbury. Ont.
Antoisasta avustuksesta etukäteen kiiltäen
Joulun toimitus.
MIES PUUSSA 50
VUOROKAUTTA
Maanviljelijä Quirino Berja on
istunut 50 vuorokautta 20 metrin
kookoypalmun latvassa, eikä uskalla
lulla alas, koska pelkää kyläläisten
tappavan hänet.
Berja kapuni palmuun riilaannut-tuaan
kyläläisten kanssa. Hän ei
suostu laskeutumaan puusta ennen
kuin poliisien :määrä ylittää hä­nen
puun juurelle päivittäin ke­rääntyvien
vihollistensa lukumää­rän:
.
Hän sanoo pelkonsa lisääntyneen
-sen jälkeen kun hän näki kplmen
miehen iskevän yhden pojistaan
kuoliaaksi viikon kuluttua siitä kun
hän muutti puuhun, Berjalia on
10 lasta.
.Manilasta 160 km pohjoiseen si­jaitsevan
kylän poliisi ilmoitti, että
kaksi miestä oli p i d ä t e t ty epäiltyr
nä: maanviljelijän pojan murhasta,
mutta he ovat nyt vapaina takeita
vastaan.
Muuan kylän naisasukas toimittaa
Berjalle ruokaa pjäiviLtäin.
:-r-V'- • •
Sairashoitolaa varten:'''Mri^ii mrs.
HämSIäuien $5.00 sekä mr! j a mrs.
Tynjälä $10.00 molemmat S o ^ u l a s -
ta.
Lahjoituksia täysihoitolaan: nu-s.
Reynolds seuraavat tavarat: puoli
tusinaa veitsiä ja haarukoita, lauta­sia,
juomalaseja, liemikauha, kan-nutettuja
kirsikoita ja Tiuonekasve-ja.
Mrs Grönroos punajuuria,' Naemi
Lind päärynöitä, Ellen Paldtala 2
paunaa kahvia, Fanny Lind 10 paur
naa riisiä, Galarny Lion's Club to­maatteja,
mrs. Skantz. pesulappuja,
Anitikainen maalasi yhden täysihoi-tolan
huoneen, Ray Rinta tomaatteja
Nenonen lohta kahdeksi ateriaksi,
Laamanen 3 jalallista omatekoista
tuhkakuppia,: mr. j a ma-s. Karjala
luumuja. Nippa kalastuslankaa uu­sia
niisiä varten, jotka mrs. Skanitz
teki^mrs. Poullon sakset matonku-tojille,
mi-s. E. Salo luumuja, mrs.
"Arfman luumuja sekä mr. ja mi-s.
Pollar $10.00 jauhojen ostoa var­ten.,
••
Syyskuun 8 pnä kerättiin: musti­koita
200 paunaa seuraavien henki­löiden
ansiosta: Skytte, Pollar, Bois-ner.
Salo. Niemi, Skantz, mr. ja
mrs. Peter.son, Sironen, Männistö,
Kanena, Sato, mr. ja mrs. Gylden,
mrs. Henry j a mrs. Ursin. Impola
lähti myös samoissa aikeissa, mutta
joutui saman tien palaamaan takai­sin
loukattuaan peukalonsa. Kuljet­tajina
toimivat mm. seuraavat hen­kilöt:
Anttila, Langvist ja Berg.
Syyskuun 15 pnä oli vielä viisi hen­kilöä
marjassa. Marjat on kerätty
Mahlbergien maalta ilmaiseksi.
Lepokodin puolesta lausun kaikil­le
suurkiilok.set.
J. Varila
mainospäällikkö.
Irti Vietnam-sodasta
liike
valmisteilla
Torcntö. —^Viikko sitten täällä pi­detty
Canadan kömmunistisbn puo-
•jeen keskuskomitea päätti aloittaa"
kansallisessa ^mitlakaavassa kampan­jan
"Canadan irroitta.-niseksi Yhdys­valtain
hyökkäyksestä Viehlamin kan­saa
vastaan"; r>'htyä työskentele-kbkö
vasemmiston yhtenäisyydeji saa­vuttamiseksi
suunnan muuttamiseksi
yasenimälle Cänadassa; hyväksyi äs-kcfläin
Ukrainassa vierailleen puolue­valtuuskunnan
raportin; lupasi täyden
kannatuksensa Suurten järvien lakos­sa
oleville merimiehille 40^tuntiseJi
työviikcri. puolesta; valitsi William
Kashtar.in uudelleen puolueen kansal­liseksi
johtajaksi.
Aloittaessaan kampanjan Canadan
iirroitramiseksi Yhdysvaltain hyökkäys
. • — — r — - — — • • • - .sodasta Victna.Tiin kansaa vastaan
le. Ovatko ne todella tarpeen nijan puoluekokous tähdensi, ettei tämä tar-puolustukselle,
tätä kvsynivstä on M t a eroamista maailmanlaajuisesta'
harva kongressin jäsen ratkaise-j Rikkeestä, mikä vaatii Yhdysvaltoia
nri^.sa ! lopettamaan ilmapommituksen ja
Virginian yliopiston professori E. ? "i""» sotilaalliset operatiot Pohjois-
Kolodziej sanoo tutkimuksessaan
"The Uncommon Defense and Con-gre.
ss": "Suur osa keskusteluun tar­koitetusta
ajasta hukataan sellai­siin
osaky.symyksiin kuin kansallis­kaartin
miesvahvuus tai oman seu-
Vietnamia va.staan, sillä tavoitteena
on saada Canada irroitetuksi Yhdys­valtain
häpeällisen hyökkäyssodan tu­kemisesta.
Puolueen kannan keski-idän tilan­teesta
määritteJec Israelin hallituksen
tavoitteiden tutkiminen. Puolueen.kan-dun
maidon käyttäminen Alaskas- ^.^^^^^^-^^ friisi on suu-sa.
Kiistaa käydään pienistä raha
summista, mutta miljardimenot hy­väksytään
mekaanisesti. Kaikenia^i-nen
suhteellisuuden taju on kado­tettu.
Kiin puolustuspolitiikka on
luiskahtanut pois kongressin käsis­tä
ja jopa suuressia määrässä myös
niiden valiokuntien valvonnasta ja
vaikutuksesta, jotka käsittelevät
puolustuskysyinyksiä vastaavasti on
vähentynyt lainlaatijain tieto puo­lustuskysymyksistä
j a heidän kiin­nostuksensa
niitä kohtaan."
re.sti vaarantanut maailman rauhaa.
Israelin hallituksen toimenpiteet arabi
mailla vallanncitten alueitten hallussa-pitämiseksi
on merkkinä Israelin hal­lituksen
byökkäysohjslmasta ja on po­liittisen
ratkaisun esteenä. Puolue ke-hoitfaa
kaikkia canadalaisia, huoli­matta
siitä mitä mieltä he ovat keski-idän
sodan syistä ja seurauksista, vaa­timaan
Israelia vctäytymMän pois ara­bimaiden
alueilta, mika loisi perustan
lähi-idän ongelmien oikeudenmukai-sellii
ratkaisulie.
PÄIVÄN PAKINA
IC//LÄN OH(/r /»ÄA
jäseneksi noin. 150 äänen enem­mistöllä,
minkä enernmistön
hän sai aivan varmasti täkäläi­siltä
kansalaisillaimme.
Älkäämme siis jääkö "koti-puoluelaisiksi"
oletettuun "pie-nuuteomnrie"
vedoten, sillä vas­tuunalaisina
kansalaisina ja
asukkaina me kaikin voimrne
auttaa maakuriinan tulevaa 'ke­hitystä
ja hyvinvointia anta­malla
tukemme näissä vaaleis­sa
työväenmiehelle ja -naisille
kunkin vaalialueen tilanteen
saruelemaHa tavalla. •
Viime viikolla tuli VVashingtpn-ista
tieto, että Yhdysvallat on päät­tänyt
ryhtyä rakentamaan Kiinan
mahdollista ydinöhjushyökkäy.stä
vastaan "rajoitettua torjuntaohjus-järjestelmää",
minkä alustavaksi
hinnaksi mainittiin $5 miljardia.
Canadan pääniinLsteri Lester B.
Pea,i;son ilmaisi pian sen j ä l k e e n ,
" v a l i t t e l u i i s a " ^ i l ä kun YhdysvaS»
tain hallitus on katsonut tarpeelli.
seksi lyhtyä valmistamaan tai ra­kentamaan
rajoitettua torjuntaoh-;
jiisjärjestelmää (aiiti-ballistie mis-sile
System eli |y|iye.sti ABMs).
Tämän: suunnitelman "rajoittu­neisuuden"
kan.ssa voi olla vähän
niin ja näin, sillä asiaan liittyy
"business-seikkoja" joiden takana
on jättiläiskokoisten yhtiöiden suu­ret
lalou.sedut.
' Tältä pohjalta katsoen voidaan ,
hyvinkin olla sitä r.iieltä, että tämä
"vain" .$5 miljardin hintainen "ra- .
joitettu" torjuiUaohjiisjärjestelmä
onkin .se "kiilan ohuempi pää",
minkä avulla lyödään vastustajien
voimat hajalle, jotta saadaan lo­puksi
.se suunkin kala, eli $40
miljardin hintainen 'torjunita,oliju.s-järjestclmä
rakennuksen alaiseksi.
Sanotaan, että kummalli.sia ovat
heilojen kuolemankauppiaiden
tiet, jfi sitä se vähän onkin. Mut­ta
jos katsotaan asioita sellnteina
kuin ne todellisuudessa ovat; sil­loin
kuva selkenee melko nopeas-
• ti:
Mikäli on pulhö siitä AkiSlan
ohemmasta päästä", niiii tässä yh--
teydessä on syytä m uistaa. että
Yhdysvaltain puolustusministeri
Robeit MeNamara on julkaissut
rtiönen monta lausuriiloa tällaisen
•torjuntaohjusjärjestelmän raken­tamista;
vastaani
Hän on selittänyt, että sellai­nen
törjuntaohjusjärjestelmä ; on
kokonaan Jniitätön maan puolus­tuksen
kannalta katsoen j ä osoit­tanut,
että vaikka tällaisen kalliiii
järjestelmän avulla voitaisiin tu­hota
90-prosenttisesti. vihollisen
ydinohjukset, niin 10 prosenttia
kuitenkin tulisi läpi ja äiheuittaisi
Yhdy-svalloille miljoonien j a mil­joonien
ihmishenkien menetyksen.
"Ite" presidentti .Johnson on sa-.
nonut tätä torjuntaohjiisjärje.stel-mää
"varustelukilpailun uudeksi
kalliiksi ja hyödyttömäksi eskalaa­tioksi".'
••• . -
Mutta kaikesta huolimatta USAn
yleisesikunta ja sen takana olevat
jättiläissuuret sotatarpeita tuotta­vat
yhtiöt saivat tahtonsa ajetuksi
läpi tällä keilaa tosin yain "ra­joitetussa"
muodossa;
Varmaa on kuitenkin, e t tä hiiden
"ruokahalu- ka.svaa syödessä", sil­lä
tämä torjuritaohjusjärjestelmän
rakentaminen lupaa lihavia puo­lustuslaitoksen
urakoita j a tilauk­sia
niille, joilla muutenkin on pal­jon
sitä, mitä koi syö ja ruoste
raiskaa.
Eräs torontolaisen päivälehden
kii-joittaja esitti tämän asian vii­kon
vaihteessa seuraavasti:
— Pentagon sanoi syyskuun 12
pnä 1966 a ntaessaan Western Elec-trieille
$256 miljoonan hintaisen
Nike Xn tutkimustyön, dttä useita
tuhansia liikkeitä Yhdysvaltain
miltei kaikissa osavaltioissa odot-
: Niiden kauaksi iiloltuvat finaiis^
sivaikutukset tulevat vaikuttamaan
paikallisesti.talouselämään ja nos­tattamaan
monen kongressimiehen
huulilta huudon "Älkäämme jää­kö
jälkeen venäläisistä."
Yllälainattujen rivien kirjoittaja
esittää vielä esimerkin Nike :n
kehitykseen osallistuneiden yhti­öiden
tutkimusten todenneen, että
nämä yhtiöt voivat pyytää sadas­ta
senaattorista 84: n suopeata ym­märtämystä,
435 kongressimiehestä
172 myönteistä suhtautumista ja
50 kuvernööristä 42 ymmärtämystä
taa saavansa alaurakoitsijoina tai vaatimukselleen, että kongressin
välittäjinä ui-akoita. ja hallituksen tulee antaa yhä l i -
" B c l l Telephone laboratorit ovat sääntj^ässä määrässä tilauksia ja
vastuussa hyväksytyn ÄBM-järjes- rahaa täniän torjuntaohjusjärjes-telmän
kuuluvan Nike X : n suun- telmän hyväksi — ettei vain mi-nittelusta
ja kehityksestä. Siihen tenkään "«nSt-ii^i vpnäläisisitä i ä l -
sisälty.v useita eri tutkalajeja ja
kaksi ohjusta: Spartan mikä voi­daan
lähettää ohjusta vastaan 400
mailin päähän ja Sprint, jota voi­daan
käyttää niitä ohjuksia vas­taan
mitkä pääsevät ensimmäisen
puolustuksen läpi.
jäätäisi venäläisistä jäl­keen",
että kaikki teollisuusalueet
pääsisivät"hyötymään" näistä uu­sista
sotatarvetilauksista!
Tosiasiassa tämän suunnitelman
toteuUainise.sta annettiin tieto vas­ta
viime viikon alkupuolella. Mut­ta
aivan sen tiedon kintereillä tuli
Bell-yhtiön ja We.stern Electri- ' Washingtonista Reuterin uutistie-cin
rinnalla Nike X:n kehitystyö­hön
osallistiivat seuraavat suurim­mat
liikkeet:
Douglas Aircraft C o . mikä val­mistaa
Spartan-ohjusten lento­koneita;
Martin Co., mikä valmis­taa
Sprint-ohjuksen lento-osan ko­neita;
Raythen Co; mikä valmistaa
ohjustukikohtien tutkalaitteita;
Speri-y Univac Division, mikä val­mistaa
tietokoneita . . .
to, minkä mukaan suunnitelma oli
jo niin valmis ,että Yhdysvallat
on jo ryhtynjt rakentamaan Tyy-
. nellämerellä olevaa eirästä kehä-riuttaa
Kiinan mahdbllista ydin-ohjiishyökkäysta
vastaan tarkoite­tun
torjuntaöhjusjärjestelmäi>sä
koe-aluecksi.
Näin ne isot pojat panevat tö­pinäksi
. saatuaan isketyksi kiilan
ohuen pään sisään. — KänsSkoura.