Vapaus, October 28, 1954

              mm
"M
f. m.
II siintojä
raraita
m
m:
u
>-
^'
a.
t-sa
Ia
m.
ta
ä.
!n
i -
i -
t-sä
li­t­an
in
tä
ta
:o,
y-it­ä­neitä
tavallisten TQile^ien lisäksi,
inäa lisäksi, sata ^^T^
menee epäkuntoon, tai paiiolcset'
povat. panlaTangan jpala cn
taipeeseen : eläinten PT^djst
TiKdQta-varten. ,
.Lähtiessään kämpältä metsään'
ei Isota suuntaa ottaessaan
omaan aurinkoon, vaan tarkistaa i
yleissaannan,,mi]xm hän on me
ja sen ajan^ kuinka kauan hän
Täee kutakin suuntaa, jotta hän^
xnääritälä: kartalta asemansa:
ottaa^TähtöiwiTfnlla.aian jotta 7oi^J
inistaiitua: siität'että pääsee t:
ennen pimeän tuloa. >
Sääntöp ncudattavat me
eivätrek^^iValitettaTaa kuitenkin
että monet ovat huolimattomia ja,
nettävät kaiken käffityksen
bti
sä
in
m.
in
o-r
"Stsi Toronton johtavimpia
<• kukkakauppoja
FLOBA FLOWER SHOPPE
HÄÄKUKKAVIHKOJA ,
Paikka mihin asiakkaat lähettävätl
heidän ystäVMisä. *
Pnh. WA. 1-5459
396 CoUesi St^ Toronto. Oiill
(28-4-1^-18)
jBji junaajalaiva Radium Queen
l^saapumismerkin kääntyessään
liemra ympäri niin kaiku vastaa
Bayn rannoilta,, Eteen a u k ^
ja sen yläpuolella kiiltavkt
t: 6e on Bushellin satama
Athabaskan pohjoisrannalla,
päättyy se pitkä taival, jota p i ti
^jetetaan kaikenkaltaisiatart
niitä 1600 kaivosmlestäi pros-^
Insinööriä, geoloogia,, kaup-ilmaiUjaa,
intiaaniavym;.Tar­joutuvat
elämään Ja rtalveh-^
täällä Saskatchewanln maa-luoteiskOlkan
> rikkailla; ruraa«
_ kaukana erämaassa.
^5ssä satamassa on^: varastoituna
juljoona gaUonaa erbaatuisia pet-tiiotteitä.
joita -tarvitaan-kotien
iseeiieo asteen pakkasessa;
käyttämiseen; kaivannoissa,
ivoiman kehittämiseen .koteja
j jotka
AthabaEkan uraanialueen pääkaupunki siiait««^
Saskatchewanin maakunnan S S a
na.3ta asioista yksityiskohtaisia tie­toja
koska niita pidetään 3 ha edel­leenkin
sotasalaisuutena
taan. Josnäin tapahtuu teille.
takaakmtealle suojaiselleTOikallfitaMJii paikkojs». varten,, käyttövoimaksi
järven rannalle öa hankkikaa aAen mttoreille,' trokelUe ja autoille, i l -
paljon kuivaa polttopuuta. näitä tuotteita ei olisi mahdol-
: b'i »istää sita uraania,.:jota esiin-lamassa-
Päiväsajkaan on hyvä panna tavallista runsaammin yuoriper
toistuvasä vihreätä tavaraa tuleea, Isä näillä main.
jottaretsijätnäkisivät s^Timerkm.;vähemmän kum kymmenen vuotta
: .Mutta .kaikkein parempi ca,se ennustivat geoloogit, että maa-ettäyseuraatte
sääntöjä, ja vältytt< äan tarpeita varten el löydetä riittä-eksymästä.
_ Istj uraania. (Mutta viimeisten viiden
moden aikana on näistä .Saskatche-jjnin
maakunnan seuduista mucdos-int
ehkä huomattavin tämän tär-r
alkuaineen lähde, jonka väite-is-
Ji-ö-eU
n-ja
4.-
la.
Bi­le-,
de
ja
ei-i
t -
ia-,
an
an
itä
me
jet
» -
tne
m-le-in-as-s
i -
us-äi-a
i -
aa,
a l ­ien
,to-
>Ie-sU-
011-
nut
aU-rllä
Domäki Bros.
Monument Co..
'-..n.il
; Huolella valmistaa kaikkia'
/kivityöalaan kuuluvia toitä.:;
PnbeUn MI. 4469
506 Bmnswick Ave^ Toronto, OnL 1
Parkway Bakeii'
valmistaa V niokar ja kahvUe^tf
Leivoksia, nhnipäivä- Ja hSäkaak-1
'koja. korppaja yjo. lelpomoalisj
tuotteita.
PJÖHELIN EM3-7e7t
28t ^neen^St W.' • Toronto^ OotJ
. ONNI TEBYO
JORMA P. SAIO
' (Physiotlierapisl, xepist! ^
*• lUofinon teraplsti) -'-^^"
Ainoastaan sopimuksen mukqan.
' tÄXKENTÄVOIMISTELUA
Sähköhoito, valohoito* hierontaa, |
voimisteluhoitoä,' kabmettiholtoa.
Puhelin LL. 1253 .
6 Ossincrton Cres., Toronto, Ontario
' ""^ (2I-28-4-U»
DR. LESLIE SIMON, L.».CC|
IHO- JA SUKUPUOLITATmEN
ERIKOISLÄÄKÄRI
S SPADINA ROAD
(Bloorin kulmassa)
TORONTO, ONT.
Tastaanotto (minlt:
^ 4 lp. Ja 6-7 lp.
Puhelimet: Konttoriin WA. J-SJ}}!
Kotiin TV A. 2-801» I
-10- Hammaslääkän
NS- & SURGEONS'
iUURROMAANEJA
BliVETISTÄ
^ Hinta Oä. ^ZJOO
, vakaumuksellisen paatoksen hehlnrt-risoda
vastaan.
l A S S A LINNASSA
— Hinta sid. ^ 0 0
c ^ l c u v a t a arkipäivän I h ^ J ^ ^ ^Ä
a. Jöka^on>Inusta ihmeelhsmtä in«»
jltU jo Sir Waltar Scott.
i N K I P I NÄ
-> Hinta sid. $3.75
T UUSI lÄHETYS ^ ^
i enslnunälsen^aaihnansodan jgg
malta SS
InHrBtfymBlla romaanin t o i ^
kokemuksista, keskitydeheista
{itsee lukijan ensimmäiseltä s i ^ ^
ädestään ennen kuta on nahnjt seu
tav^n.
A OXSOHTBELLA:
Paras joululahja
SUOMEEN..
edelleenkin Tanskan paJtetti,'
siellä on nyt; saatavana
I verokahvia. Jonka hinta
tavattoman korkea, r: - Mutta
an pakettien k ^ v i on edel-nkm
verovapaata.
E'g.USIA&'' — I kilo parasta paah-
Itamatonta kahvia, hinta $4.50.
NtTMPIA" — 1 köb parasta
Ija^tamatonta kahvia/2%-kiloa
tnlaä, 1 kilo rusinoita, hinta $7.00.
[•FENNIA" — 1 kilo parasta paah-
[jettna kahvia papuina, 2:-kiloa r l i -
fliä, I kilo rusinoita, hinta $7.25.
huy _ 1 kilo parasta paahdettua
IbhTia papuina, 1 kilo rUsiä,'hinta
[Kirjo5tt^aa : n i m e t ! ^ \ ospitteet
[Rl7ästi, mieluimmin testaamalla.
Ilttetti- perille 2-3 viikossa^ Ja Jiäik-
|b paketit vakuutuksessa.
N O R D M A N
(REGIST'D)
Snlfe 338, Dom. Square |ft)dg.'
. ' Montreal, Quebec sW / r
UBAAXLV ESILNTVMINEN
Vaikka uraani tuntua olevan perin
harvuia'.sta min tosiasiassa ei se kui­tenkaan
ole varsm harvinainen me tal­li,
silla sita v,iitefaan olevan maa^
pallon kuoressa n m nelja csaa mil­joonasta'eh
runsaammai Luin esm.
hopeaa;, antimonia ja elohopeaa yh-,
teensä. Sen har.inai uus johtuu si tä;
etta rikkaita esiintymiä tavataan \ain
harvoissa pa.koissa .Rikkiiimmat tun.-
netuimmat esiintymät ovat Belgian
K o n s o i s a , TshekkcslDvakiassg. Et?H^
Afr.kassa ,ja Canadan pöhjöi-iUa
alueilla kmn myöskin Blind Riveria
seudulla Sudburynnikkelialueen län­sipuolella.
Suurm osa. siitä on piki-valkkeen
'(pltchblende) yhtsydessa ja
miltei kaikii Canadan tunnetut uraa-niesuntymat
Sijaitsevat Pre-Kambri-sen
-vyöhykkeen•. (Precambrian shield)
alueilla, joista kaikkein rikkain hehee
Athabaskan alue.
, Eldorado -Mining;and Refiningijh-tiov
loysi Athabaskan- rikkaimman
uraaniesimtyman vuonna 1950, seit­semän
vuotta kestäneen etsinnän jäl­keen,
johon ch käytetty miljoonia
dollareita. Tämä Inttovaltion omista­ma
yhtio rakennutti shalteja'ja kai­vatti
maihkaupalla tunneleita maan
alle: seka perusti asutuspaikan noin
500 työlaistaan varten. Sama 11a"ruvet­tiin
myoskm rakentamaan rika^teteh-
1 dasta uraanioonn kasittelva varten..
.: Kaksi vuotta myöhemmin eli kesäl­lä
1952 loysieras geolocgi teisen rik­kaan
uraaniesimtyman. Han oU to-rontolaisen
uraanimiljonaann, Gil-
,bert Labmenja Gunnar Gold Mmes-yhtiön
palveluksessa, joista tuli sit­ten
taman loydon omistaj at. Tama
loyto sijaitsee noin 17 mailm etäisyy­dessä
Eldoradcn valtauksista ja sen
..vaikutus tuntu: maailman kaikilla
kolkilla. Sivumennen saneen Gilbert
Labme teki Canadan - tarseimman
uraanilöydön vuonna 1930 Great Bear
Laken rannalla ja sen johdosta Ca-nadasta
muodostui toiseksi tärkein
uraania tuottava maa. .
1 . UEANIUM CITY ,
Uutinen Labtfien ja Gunnar Qold-
'yhtiön löydöstä johti prospektrrien
itulvimisen Athabaskan alueelle^ Kye­täkseen
.tyydyttämään;.taman suuren:
afmeljan'ja alueenvaatimuksia. paat^-
ti - S9skatchewanin maakuntahallitus
rvhtyä toimenpiteisiin ja • niinpa sen
^^Imesta! päätettiin perustaa taman-
'uraanialueen pääkaupunki — XJra-riiiuh'Cifyl'Se
sijaitsee noin kymme­nen
•mailia länteen Eldorado-yhtion
PEARL S. BUCkiN hivXms&t
ROMAANlUUTUUDET
NYT SAATAVANA!
PEARL s. BUCK:
N A I S T E N PIHA
< 174 sivua ' Hinta sid. S3.00
Riikaan kiinalaisen kauppiaskodin muuripn ympäröimä maailma
on taynna kiihkeitä tapahtumia,-sillä kuu.sikymmenpaisen perheen,
: piinssa elämä kouhu^ reshievänä jä värikkäänä. Taman pienoisyh­teiskunnan
valtiatar ön viisas; lumoava rouva Wu — mitä harvinaisia
mmisia, joiden viehätys perustUu älyn jä sydämen tasapainoon,
laman naisen elämänongelmia"^ ja samalla jokaisen naisen ongel­mia
— kuvaa BuckinVNaisteh piha" — romaani, jossa valahtelee
toko maailman naisellinen viisaus^
PEARL S BUCK:
Ä I T I
274 sivua Hinta sid. S2.75
„Pearl Buckin "Äiti" kuuluu pairhäimpaan, mitä tämä Nobelin palkin­non
saanut kuuluisa amerikkalalheh kertoja on kimalaisesta 'aihe-
JlMstaän ku-joittanut Se on romaam yksinkertaisesta, uljaasta
luonpoikaisvaimostä; joka' j ä ä miehensä hylkäämäna yksin huoleh-
Jmaan lapsistaan, mutta joka ylpeydessään salaa tappionsa uteliail-
•akylalaisUta ja ryhtyy hiljaiseen taisteluun elämänsä ja lastensa
ulevaisuuden puolesta.
* * *
^ D. BLACKMORE:
^ , ROSVOLAAKSON TYTÄR
•«« sivua Hinta sid, ?2.50
^«omaani vie lukijan- Stuart-kuninkaiden Englantim. Exmoprin
«umnella. jylhän vuoriUnnoituksen sulkemassa, laaksossa, on lain.-
«ojattoman Doonenvsuvun rosvokylä, jota koko seutukunta pelkaa
;fj=^oaa. Doonet ovat hurjia, väkeviä miehiä, elka kukaan ole^
«rvassa heidän liikkuessaan ryöstöretkillään maanteillä ja karta-
DAHN:
, T A I S T E L U ROOIVTASTA
>" sivua - Hinta sid. S2.a0
Dahnin 'rraistelu Roomasta" on mahtava kuvaus ajalta, jol-
^nsainvaelluksenjättiläisaältö vyöryi yli ikuisen Rooman ja
^raunioille kohosi lyhyeksi kukoistuksen tuokioksi goottien maali­jyvältä
HistoriauSdn tapahtumiin ja henkilöihin kutoutuen
Poivelevat romaanta juonisäikeefniin jännittävinä ja dramaattisi.na,
g^gJ^a^Polilsiromaanlen ahmijallakaan ei ole sjTtä valittaa taman
Kuuluisan amerikkalaisen kirjailijan ja sano malehtimiel4en
A L B E B f - E ; IKAHNIN teos
K U O L E M A N LEIKKI^^,,^^„
SfifJ^'' on voimakas, hehkuva taistdukhja lasten oi-l
Ä w p u o l e s t a , Slhiä esitetään pelkkiä tosiasioita. Mutta sita
^ a h m i e n kuto parhaita jannitysrotiiaania, sUla Kahnilla on »h-g^^
vä taito esittää kyhnät. lahjomattomat tosiasiat elayas imu-
^^tempaavastl. vaikuttavasti. Se harras vakavuiB ja inhimilll-
^Jampö, jolla Kahn ajaa tässä teokessa "näiden Pienunpien -
ia rotukiihkon. raatojen sarjakuvien ja gangstenfUmlen n».-
I^terrorii, ja pblUttisen koston urheiksi Joutuneiden lasten - . Sfeä- ^^'^ välhipitämättömäksi ahioatakaan 'inhuniDlsia
kaivannon itäpuolella, 16 maiha luo-,
leeseen Labine—Gunnar-valtauksilta
ja ncm 6 j mailm etäisyydessä Biish-elhn
satamasta koilliseen.
Tama keskus palveleeympäristön
kaivantoja, vaikka jotkut niistä suun­nittele
vat oman asutuskeskuksen pe­rustamista
samaan tapaani kuin oli
aikaisemmin tehnyt' Eldqjrädo-yhtlö:
Tahan uuteen keskukseen tulee eri­koinen
asuntoalue, kouluineen jä kirk­koineen,
entinen lUkekeskus.' puiisto-alue
jne. Likaviemari- ja Vesijohto­verkoston
liHäksi rakennetaan sähkö­lait
:s, joka;maksaa noin 50,000 dol­laria.
I.mperial 0.1 rakennutti 1952 Bush­ellin
varastosaihot petroolivalmistei-,
taan varten, jotka tuodaan nyt suui
reksi osaksi rautateitse, maanteitse Jä
lai.vateitse Bushelllln. Ennen gasolii-ni
ym. tuotiin tänne lentokoneilla
rautatien. paatepaikastajFort McMur-r
raysta,ja gasolimi. maksoi silloin niin­kin
paljcn kmn 150 dollaria gallona.
Lucnnollisesti Bushelliin tuodaan
Lake Athabaskan yli kaikkia muita­kin
tarvikkeita. Imperial Oil-yhtiöh
tankkien läheisyydessä on varasto-iiuoneita
.i.oissa on -kaimuruokia, vaa­tetusta,
hucnsialuija. kail^nlaatuisia
kotitalcustarvikkeita, kaiA-antojen ko­neita
ja tarmkkeita • teräspalkkeja Ja
vielapa ylellisyy£i:aivaroitakin. Niiden
Iisak.'!, on varastoissa "ulos" menevää
tavaraa, pienia uraamrikastesakkeja
jotka, ovat matkalla Ottawaan arvon
määrittelyä varten. Ottawasta säkit
lähetetään edelleen Port Hopen re-fineryHe,
jossa uraanirikaste jaloste­taan
uraanioksiidiksi. tTama oksiidi
lähetetään sieltä iYhdysvaltain uraa-nivoimakomissiclle,
jonka, -toimesta
suta valmistetaan . uraammetallia,
käytettäväksi Yhdysvaltain atomi-pommitehtailla
ja vahaisessa maarin
Canadan atomitehtaalla Chalk Ri-veriUa,
Ontariossa. ;
Bushelhssa on kesäisin 24 asukasta
niiden kolmen eri yhtymän palveluk­sessa
mitka omistavat lotjia Ja hinaa-jalaivoja.
Sen Iisaksi: on ,siella liitto­valtion
-cmistaman Atomic' Enerey-yhtiön
varasto. Niin'pian kum jarvl'
jaatyy lokakuussa, vähentyy Bushellin
asukasluku yhteen mieheen^ Joka Jää
siiine talven ajaksi vartioimaan va­rastoja.
.. •
' KESAX KIIREET ) :»
. Suurin liikennepulma, nallia seur
duilia on saada -kalkki ^ vuoden -tarvik­keet
kuljetetuksi varastoon - niiden
hoin ^adan päivän aikana, jolloin lal,:
vallikenne on mahdollinen. Silta syys­tä
tämän liikenteen palveluksessa-ole­vat'
• työskentelevätkin yötä • paivaa.
Lake Athabaska on vapaa jäistä ta-
-valhsesti kesak. 4. pa.van? ^^urilla..
Liittovaltion omistama^-f. iStort^ern^
Transpcrtation-yhtio, joka omistaa
lotjia ja 17 hinaajalaivaa, lastautlaa
silloin Pcrt MoMurrayssa ensunmaiset
lotjansa ja lähettää, hinaajalaivansa
kuljettamaan niitä Athabaska-Jokea
myöten Athabaska Lakelle ja järven
yh Bushelliin,
Tämän kesän aikana, arvioidaan
kuljetetun noin 40 000 tonnia tavaraa
ja öljyä Uranium Citya ja sen läheis­tä
ympäristöä varten.
Uranium Cityssä, on miltei kaikki
epätavallista ja poikkeuksellista. Jot­kut
ovat saattaneet tulla upporikkaik-^
si lyhyessä ajassa ja toiset ovat taas
menettäneet oletetut rikkautensa. kä­denkäänteessä.
Prcspektorit keskuste­levat
kuiskien ravintoloissa ja tanssi­vat
lauantai-iltaism kesiuyon aurin-r
gcn valossa. Sen jälkeen he saattavat
lähteä uimaan niifi^a pienissä Järvissä,
joita on kaupungin läheisyydessä.
Kun Bushellista JUsln saavutaan
uraanikaupunkiin. kobtiui tuUJaa en-simmäis^
i ' 2 f ' huonetta käsittävft
Uranium City Hotel, jossa kylmä ja
lämmin vesi juoksee Jokaiseen b a »;
neeseen. Se rakennettiin vUme vuonna
Ja se tuli maksamaan noin 250,000 dclr
laria kaikkine ny^aikaislne' laitt^lt
neen. Sen yhteydessä on ^tellevän
uusi ravintola, jossa työskentele^ käUr
niita tarjoilijattaria, jotka ovat saa­puneet
Edmontonista kesän ajaksi
tänne työhön.
- Pohjoisempana sijaitsee 135,OC0döl|
larin hintainen 'koulu< j a / opettajain
asuinrakennus neljää opettajaa "vara­ten.
Kaakossa sijaitsee faalUtukisenra^
ken^ukset. joissa^ on' maakunnan'-ni>
mittämän kaupungin johtajan töimtt^
to, paikallisen suunnitteltikomltean
kokouspaikka Ja kuninkaallinen vrat^
supoliisin toimisto. ~ '
: Mutta huomattavia ;!;iakennuksla
ovat Huds;n's Bay-yhtiön liikeniken-nus
ja. elokuvateatteri. Joka hinattiin
tänne Jään yli noin 20 mailia hylj&r
tystäGoIdfieldsin kauppalasta :;^t7raa-nikaupucgissa
on myöskin pieni- s a i -
raala, paloasema; kakslv autojen pai-;
veluasemaa, pallohuone,: kaksi: pahkr
kia; osakekauppiaan toimisto, 'Väkl-
Juomakauppa ja Imperial: Oil-yhtiöh
varasto.
•Uranium City ei ole Järven rannal-*
la (lähin on mailin etäiqrydessä)^-
mutta se sijaitsee' hiekkapohjaisella
ylängöllä, mikä oh eduksi lUcaviemä­rien
suhteen^ Veden saanti on vaikeui
tena Ja vielä nytkin myydään vettä'
kaupungin kaduilla dollarin hinnasta
tynnyriltä. Kaupupngin; 714 asukasta
palvelemassa : on 18 vuokra-autoa - ja
35 yksityisten omistamaa autoa, jotka
kulkevat huonoja teitä myöteh ym­päristön
kaivanneille.
Keskelle kaupunghi valtakatua on
ankkuroituna laiva, joka hinattiin v i i ­me
talvena maihin korjaustöiden 8iu>-
rittamulia varten. Mutta työt ovatvie-r
lä keskeneräiset. Valtakadun lähellä
on pieni lammikko, Jota: viime talvena
käytettiin: luistinratana; liammlkossa
purjehtii nyt rannalta rannalle pieni
vajarakennus. ,
Lammikon itäpäässä on suturi kaup­paliike.
Jonka omistaa englantilals-syntyinen
Gus Hawker,; joka sanoo
olevansa 48 vuoden ikäinen. Eräänä
aikana Gus'oli kaupungin alnoa'kaup-plas,'
Joka värusil^Mkokd lähelsÖi ym­päristön
' inttä' 'eriliätuislmmilia 6är-vikkeiUa.-
Lablne-i-Ginmarilöyd<in>Jäl-;
kelsen VaftauskuUmeen "aikana ^ hän
otti kaikkiaan nöln 60 valtaiste-mak-siikSl
myymistään tavaroista.'Hän myi
näistä*valtauksista;noln 20 saafctäri
niistä Mltei^eljänkesmiljoön^
laria. ;,Muttä: sitten valtauskuuiA^
päättyi' Ja Gus sai kilpailijcita. Jbidta
lasia buUmi
Chetkaapk N. & —^Kak«i nuorta
(pplkaa. 7.vuotias Arthur Poirier Ja
«•^vuotias Gerald Foirler. huUkulyat
Itun .tKÄi syöksyi täällä satamassa
mcfeen.
.(Pqjat. jotka nimistään huolimatta
eivät ole mikmaltin. oUvat menneet
omin päinsä trokihi ja todennäköises*
tl «vapauttaneet ^rrut sekä muutta­neet
vaihteen, joten trbU pääsi syök-
«ymään alas mäkeä edelläkerrotulU
seurauksella.
Vanha höyrylaiva
paloi romuksi '
IVindsor, — Vanha kuuluisa höyry-lalra
City ot Cleveland 'n, pälol xo-nuiksl
lokakuun 20. pnä. lUleh usko­taan
saaneen alkunsa öljyyn \ helte-palavasta
savukkeesta. Tuhou­tunut
entinen loistoalusi/vlhlttllh vir­kaansa
Vuonna 1907. Se törmäsi Hu-ron-
järvellä'horjalaiseen lahtllalvaän
V. 1950 ja muutettiin «en jälkeen öl-jynkuljetusalukseksl.
ainakin yhden illanvieton viikossa.
Kaikkein suosltubnpana puheena^ -
heena on- luonnollisestikin < uraani.
MUteji Jokisella miehälä Ja vieläpä
vaimoillakin on , uraanlvaltauksia.
Kalkki maat noin 30 fnalU^ säteellä
kaupungista cn vallattu ja Geigermit­tarit
ovat yhtä yleisiä kuin paistin­pannut.
Kaksi ilmailulllkettä tuo ali­tuisesti
alueelle prospektoreita, perien
kyydistä noin 30 dollaria 50 mallin
matkalta.': Jos mies eksyy, el hänen
etsimisestään peritä mliään maksua.
anitel kaiUUa ur^anlkaupungln
asukkailla; on prospektorln toimilupa
sillä se el maksa muUta kuin ^^isl
dollaria. J c ^ i n e n saattaa, tehdä<'vuo­dessa
kaikkiaan 21 v^ljbausta, joiden
kirjaamisesta on maksattava kymme­nen
dollaria kustakin; iProspektorl voi
tehdä omaan nimeensä-y^ideksän :~val-:
SUOBURY JA
YMPÄRISTÖ
johdosta hänen kaupassaan 'on hyt
nota 85 000 dollarin arvosta 'tavaraa
myymättä.
V Kun-l«tolllien^pappL Isä5i3rown,
4aaptU.ail&iiȊn1%im9)cU
hänen! nöiäessääs^JurkoH^ p&ustämf-'
nen. Mutta hänellä ei ollut.^ahaa.
Vaikka hänen esimiehensä sttt^utuir
vat ajatukseen kovin kylmäkbdcoise^
ti niin hän osallistui val^ttsicuumi^'!
seen Ja myi \ valtauksensa -:63/)00 dol­larilla,
jonka johdosta hänellä ^on?ny;t
eräs pohjoisten seutujen kauneimmis­ta
kirkoista, ' -
Kaupungin suurimman kauppaliik­keen
omistaa Alex (Mclver. joka: on
sen komitean «läsen,! joka jäf jestää
kaupungin huvitilaisuudet jnms;.»Ke­säisin
on joka :lauantai-llta tanttlt
läheisellä Martin Lakella, jossa noin
sata paria uhmaa sääskiä ja - mustia
kärpäsiä, sunnuntait vietetään uiden;
soutaen Ja Juoruten; Useimmat asuk­kaat
käyvät sunnuntaiaamuisin te­kossa
sillä' kauptmgissa on: kaikkiaan
kolme kirkkoa. Muut Illat vietetään
hotellissa, pallohuoneessa^ tai eloku-
'vissa.UJseimmat perheet järjestävät
lista porata niinkin^syväänrkuin 4000
(jalkaa.. Esimei^ciksl iEldoradOrkaivanf:
non tutkimisiien>' ja^ ^ kehittämiseen
•käytettiini'20imi]j),'; ennenkuin se ky-^
kenl'tuottamaan'paunaakaan :oorla:
Suunnilleen sama määrä yrahaaikäy4
tetitän i: Gunnsr-lcaivannon!tutklmlt
sttetyjA tuotantokuntoon saattamiseeni
vuoden 19S3 kesän aikana käytettihi
alufeellä noin kuusi miljoonaa* dollaria
timänttliioraustölhinr Joita on Jat­kettu
^elleen kuluneen kesän aikana/
Kaikkiaan hoin 65 miljoonaa dollaria
' arvtold8an''käytetyn alueella valtaus^
ten tutkimiseen Ja-kehittämiseen tä»
häq^mennessä. ; • ^
P OTO^iolnif>ni!verrattä6i
jbaie^avf^. .kalkkl^^ smui<on «.tällä
alueella kallista. Talven aikana, jään
yliaänhe Ooldtieldslstä hinatut kolr
meh'huoneen asunnot; maksavat sata
dollaria kuukaudessa. Autokyyti mak­saa
1.SO-3X0 dollarilta maiUlta, Polt­topuut
maksavat 24 dollaria koortl.
T u o r ^ t a maidosta on maksettava 60
senttiä, kvartilta Ja salaattilehdet 60
senttiä kerä.
FääasiaUisenä tekijänä korkeisiin
hintoihin ovat luonnollisestikin kor­keat
kuljetuskustannukset tänne kau-kaiseen^^
erämaahan. Athabaska Z<ake
on jälleen jään peittämä ja varsinal^
nen tavarain kuljettaminen tälle
tausta ja toisille 12'Valtausta. Jokai­sella
valtauksella V on tehtävä joka
vuosi vähintään sadan dollarin arvos-!
ta työtä, jotta valtaaja voi pitää ne
jatkuvasti hallussaan — Ja myydä
jos ostaja löytyy. ' ,
.Valtausten kehittäminen Ja tutki­minen
on .kuitenkin varsin : kallista
hommaa sillä esim^erkilcsl timanttipo-;
raus:maicsaa noin kuusi dollaria Ja-
|lalta Ja Joskus saattaa .olla tarpcel4l.„atettavaiellal3ta mikä merkitseeVAt
Vailiiuslo pelkää
kannan omaksumis­ta
yhdistämisasiassa
Civic Retorm As80filattoni}}j edus-taja
Hai ftroctor oli* tilslai-lltana 'pi­detyssä
sudburyn valtuuston kokouk'»
sessä'painostamasi. '^l&*'^al^uiiitotl
pitäisi pikaisesta omakDiia' licfväiiJA^ta
McKim-kunnan kaupunkiin^ yhd|lstär
misasiassa, j(uika' johdosta pideten,
Ontarion kunnallisaslain . laUtäkun-.
nan taimesta .täällä yleinen kuulustelu
perjantaina marn^sk. S pnä. yt^q^en
iSSlalussa Sudburyn'valtuusto alisti'
maakunnan kuxmalllsasialn lautäkun-i
nalle anomuksen, että Mcf^lm-kunta
yhdistettälsUnSudbUryh kaupunkiin
mutto nykyinen valtuusto cn tähän
mennessä omaksunut hyvin epämää­räisen
kannan^ tähän aslottn nähden
sUlä se ei ole tehnyt selvää'päätöstä
puolesta eikä vastaan. \ j
' V a i k k a kaupunginhalUtuksen jäsen
Stan Raclcot teki asiasta selvän ehdo­tuksen
Ja sai kannattajakseen kaksi
valtuuston jäsentä ei valtuuston
enemmistö Icannuttanutvsltä^':joten
ehdotus tuli hyljätyksi:
Mr. Prootor sanoo, että valtuuston
enemmistö tietää mutta el uskalla sa
'noa Sudburyn veronmaksajille; ^ että
McKhn-kUnhan ' yhdlstänilhen' kaU-punkiln
merkitsee buomaitavaa vero­jen
kohoamista'kaupungin veronmak-sajUle.'
Heillä on tiedossaan ihyöikin
että Jos Cwpper Cliff Ja Frood yhdis­tettäisiin
kaupunkiin niin'se tulisi
merkitsemään verojen 'vähentymisiä
kotien omistajille,'muttk he. eivät;us-kalla
ryhtyä kannattamaan sellaista
yhdlstämlsvaatimusta mikä merkitsccr
sitä, että inco pakotettalsith: maksa­maan
kohtuullinen osuutensa kunnal­lisveroista.
Civic >Rerorm Association kehoittaa
tämän tilanteen johdosta kaupungin
asukkaita esittämään valtuuston Ja
kaupunginhallituksen Jäsenille vaati­muksen,
että heidän on vastustettava
bellalsta yhdlstämlsehdotusta : mikä
merkitsee verdJen-kohQamistAjftlMni
Torstaina; lokataiuiv28 p. —Tbursday, October28; 1954; .älysiJ^>|L
McKimin vältiMisto
vastustaa Kuniiän
yiidistämlstä
Vaikka jonklnlinen yhtenen komis­sio
saattaa olla tart>eelllnen Sudburjrn
ympäristönr puhtaanapidon. * vesljoh-toI
»tt:kse& ja poUlfltolmen kohtml-
Uolntia varten, on MbKim-kunnan val-
'tuusto kunnan 6udburyn kaupunkiin
mmm mm I l i i I»
rotaakau huoJenliUmistA.
alueelle on päättynyt seuraavaan ke­säkuuhun
saakka. Postia^ matkusta>
jia j a arvokkaampia tavaroita kuljc<p
tetaan talven aikana lentokoneilla.
joOca ovat ainoana ^^iteytenä muu­hun
maailmaan. — Imperial Oil
Revier. , f f .|
CPR:ri taksoitusta'- ' " ^ ' ^i
k6r<it^Hilh"^ärsW '-^^'t
hupma^tav^ti
<'i tiqdburyn> lii'lak«sUtusvn]ltiu;oiki;uj(
Yahvisti^i<tiistalni[^ n e AalcBoltusasvdjfin
llcorotukset;, JolU kaUpungin.-laksoii-'
itajat olivat tehrt*ÖtÖF»}fti*»dlMa»J
nUin ipalhlp aa,r^^WH>w.yft^P^b4fn
'C£»,o}ni*taafJsaup^ngJ^l%:i!sef^tftl^JS8r
kaikkiaan, m^Alp e ? J f ^ f ^ . - ^ ^f
rakennuHfia> Jfijj», k j ^ I ^ v f t , , ; ^ }^
tarkWetaan.k^rriifi;vy^)Ea!8^.y»l5^p
-,Kaupungln.5t»K«oiJWM,.pJ»M!/K!?'l
rottaneet rautatien M(ef^mifk-^{j,|
eeUa slJaitsevien;3Qr tont^^MJ^Hv^^
sen mm dollarista )1>2^^1Q' ;dplla%
ritn Ja rakennusten taksoituksen 58.^
530 dollarista 177,205 dollariin tehden
icorotus maihin nähden yli' sata pros.
Kysymyksessä ;olevat maat muodos­tavat
noin 40 pros. CPR:n roatsta
tässä kaupungissa,
CFR:n lakhnies väitti että CFR;n
maiden lähellä olevien maiden tak-soitusarvoja
oli käytetty mittapuuna
taksoitusarvoja korotettaessa Ja että
CPR:n veturitallin arvo oJl määritelty
väärillä perusteilla. Kaikesta huoli­matta
taksoitus vahvistettiin tulevien
viiden vuoden ajaksi.
Rautatiellä on kuitenicin vielä tilai^
suus valittaa tehdystä päätöksestä-l
yhdlsSämlstä f tai «uurkaupunkaluecn
perustamista vastaan. "' <
' Valtuuston.:kanta,^hdistämlskysjrl
mykseen nähden taUvarsim «Uvästl i l ­mi
v l i W vaihteessa pidetyssä ',iral-tuuston
kokouksessa. Jossa.päät^ttin
;kunnan kanta ilmaista erikoisessa klr-^
Jalltsessa lausunnosBa<'knIkä aUstetaan
Ontarion kunnallsasiain lautakiinnäl''
le siinä Julkisessa kuulustelussa mikä
pidetään tääUäperJantainftmturrask.!
3, päivänä. Valluustcn Jäsenet sanoi<
vat. että yhdlstämlsejftä el o)c mitään
hyötyä kuniiälle Ja sen asukkaille..
Valtuuston Jäsenet olivat sitä miel­tä,
että likavicmäri-, vesijohto. Ja
polislaslolta ."fvarten': .voidaan-^: tarpeen
vaatessa perustaa yhteinen komissio
kaupungin kanssa; Mikäli likaviemäri-laitteet
ovat kysymylcscssä omaksuivat
valtuuston Jäsenet sellaisen kannan,
että kunta vo tarpeen vaatiessa ?rai
kennuttaa cmanUkavlemärlnsä jajos
kaupunki tarvitsee sitä voi so mak­saa
sen Icäytöstä kunnalle samoan ta-päanr
kuin kunta maksaa nyt kaupun-gUie'
vesijohtolaitoksen käyttämisestä.
Kokouksessa todettiin mjröslein Bud-buryn
kaupuiijiin olevan krisitilan-te£
ssa ratian lainaamiseen nähden
)koska se on Jo käyttänyt kaikki lai-
^naamlsmahdoUlsuutenta mutta Mc
Klm-kunta on'siinä suhteessa paljon
edullisemmaiuia asemassa, tososiassa
paremmassa tllahtcessa kuin koslcoan
ennen. ' " < ^
jnentin maananUtoalMBtalseinle^Ö-V'' v\
loatoUetpiJen nnikäan mslnnbi äiS»^ ^ .\ ;
na kuouontarlossa \m,hxms^k%\ 'K
däntautcihhi, eU ehemmäil l n i l ^ W ^ '
hlnkäänmuuhun.,Beiiätaavftfiii^^ ; j , '
oU syöpä.JohonkuoU 5Ö0i,h«Öyai^8iÖi.?,/:'
427 ja topaturmlin kuoli 2D3 Ot^f^^^. ;
tä. Kaikkiaan kuoltu ^taslfunnäKä
Syyskuuau, syntyi aatarlo$8a'l]^u;: -'
lasta J a avioliittoon, vihittUn'4^'l»^ J
Hukkui kalasiusmätfiBäy^
, Pembroke. ^ Kenncm Brow& jSu^t?!
'kui/viime sunnuntaina öttaw»<jokeen'
ollessaan kalafiiusmotkälla.^; ' ' T CM
Viimeksi' bänet ,nähiiin veneenä,;^ $
'Joka oli ankkurotuha noin 2S pa)]Kaik' |
joenrannasta. Hänep tyhjä veiyfen;^^!
sä löydettiin maanantaina. Ruiunia*"
ta ci ole vielä löydetty; ^/^ .^Jj
— Canadasta lähetetään ulkomaille
Itahdekjsan kertaa' enemmän olutta
kuin sitä tuotetaan maahan ulko­mailta.
Ovatko>^1'|kkautemmc
siunaufc^ii vaiko
kirouk|ek^i?
Uraanlrlkk^uksten omistaminen on
päkottanUt|ipsBädan» noudattamaan
lt8enäisemDää'^ulkopoIitiikkaa> väitti
;ra»?WjAb?fhi|fjt jB-Klnbeftr, puhucs^an
täällä, >9M'^"^p.,''(^?-;
"i^^rialen[i9i|i4skQfnpl|iksi j ^ l l p l pm
n^{^%fl§^tt»ft,nv)Of|o£iuayaaralllseK.
fil^.piail^tli^ntiscks}, w^9\6&t}M^f^
:o)fsmw«^,Hif5li^8 n^^mme
j-riiffcaujti»»*!);;,«yxnM^ ?nltci^,iAa4<'9"
jvailifc-mvttfl^jhän,v«r«<tMrftaw^<
tmsIlaj/tÄv^lIa^-.os*'»'
^ •fitjitjntäbrion,,ontanMt.ffiei.<!ft?J'flwlr
(t«nmm# aOTokkalla atomlnjap-^iÄftkft-;
paineita..'., MKKiln;on'Pi^.t9>tä,vä ovat-;
ko<«eriixmfuk«ek»< t<4,WF<»Wksck«V.V
isv^h -""Kjrvtrt"—r r rr
Kljhah läheHlläs
saapunut
Lontooseen
Lontoo, Kiinan kansantasavallan
lähettiläs Huan Hslang /»aapul tänne
keskiviikkona". Hän on ensinimjilnen
Kiinan kansantasavallan lähettiläs
» r i t a n n l ^ n . .
Britaoniall4.,on sitten 1950 lähtien
ollyt :9sio(den^Jioitaj» Pekingissä.
<3eneve/i,.konferenssin aikana,Kii­nan
kansi^ltasaYallan valtuutetut
neuvottelivat yhdemä brittiläinen
valtuutettujen kanssa'jä «Illoin sovit­tiin,
että Kiina lähettää ilipiomaat-ti^
en edustajBn.X/>ntoo»een/
E I N O K I L P I:
'^PaaaassiikKii ven I. . //
inja
irilatkää< osoitteella;
VAPAUS PaBliSHING CO. LTD.
"OXea . SUDBUBY.ONTAHIO
(Jatkoa>
Mitä sisälsi tama ohjelma^ ja mitkä
olivat - Paasikiven hnjan" tavoitteet?
Rauhan solmimmen oli hetkellinen
tavoite- Tärkeintä oh politukkamme
vastainen suntaus, asennoitumisemme
itäiseen naapui-Jin. Ja kansalaiskasva­tuksemme
tässä mielessä; Lahtdkoh--
ta oli täj^^sln päinvastainen kuin ns.
sotapcliitikkojen näkemykset. Suo­men
vapaus ja riippumattomuus oli­vat
"Paasikiven linjan" mukaan par­haitten
tiurattuja ylläpitämällä mo­lemminpuolisia
luottamuksen Ja ystä­vyyden
suhteita Suomen ja Neuvosto­liiton
kesken. Suomen kannalta tätä
ori pidettävä suorastaan valtiollisen
dostunut. samanlaiseksi. Seuraavan
vuoden aikana asiaa tosin siticeästi
tunnusteltiin konkreettisin ehdotuk-
•sin muutamien Suomen haUituksen
Jäsenten ja Neuvostoliiton Helsingin
lähetystön eräänT virkamiehen kesken;
mutta tunnustelut eivät JcAtaneet m i ­hinkään
tulokseen. vPäinvastoln epä­luulot
kasvoivat puolin ja toisin kan­sainvälisen
tilanteen synkistyessä
Siten meidänUn vhalUnlla tahollam­me
suhtauduttiin kielteisesti esimer­kiksi
kevääimiB39päiväjarjesty]^^
sä .olleeseen .'Ranskan--ä)fi£la^
Neuvostoliiton liittosuunnitelmaan, ja
sen yhteydes^ esitettyyn scpimunsal-den
yhteiseen takuusftoumukseen mm
^ Suomen turvallisuuden tukemlMksi.
elämämme perustana, minkä sanelee j Pyrkimättä ;mitenkään esittämään
jo yksin'maantieteellinen asemamme-kin.
Neuvostoliiton mielenkiinto Suo­meen
onkin maantieteellisesti pelkäs­tään
strategistaV puolustuspoliittista
laatua ja perustuu sen oman turvalli­suuden,
lähinnä Lcniogradhi alueen,
suojaamiseen. Senvuoksi Neuvosto­liitto
täysin jraimärrettävästl haluaa
varmuuden siita, ettei sitä vastaan
Suomesta käsin valmistella tai tehdä
sotilaaUisia hyökkäyksiä. Näitä nä­kökohtia
Neuvostoliiton taholta onkhl
jatkuvasti korostettu itsenäisyytemme
aikana. Niinpä ulkoministeri Holstin
-vieraillessa Moskovassa 1937 hänen
neuvostolainen vhkaveljensä latvtaov
«elvitteli tähän tapaan asiaa ja se
näyttikin alkavan kehittyä oikeaan
suuntaan. Jatko ei Juiitenkaanimio-jälkivilsautta
voidaan todeta, että
meidän ulkopoUtiikastamme silloin
määränneellä taholla ei muun muissa
ymmärretty tai" tahdottu 'ymmärtää
ns, regionaalisen eli alueellisen. tur­vallisuusvaatimuksen
oikeutusta. 6el
laisesta tapauksesta kaiketikin' äuo-men
ja Neuyostoliitcn k o i l l a oil
kyorroys...•..'.:?'-
Olipa tämän seikan laita miten t a ­hansa,
joka tapauksessa jätettiin
boomiotta, että ^euvostoliiion l>it-kiän
länsirajaan nlottttvat naäpitiri-maat
olivat sen puolustuipollUiican
kannalta ensiarvoisen tätlceitä' teki­jöitä.
Näin pU asianlaita^ erikoistu
aikana, jolloin Hitlerin hyökkäjrniuun-nitelmatNeuyostoIilttoä:
rastaan ;lcä-heessa
Neuvostoliiton taholta esltefr*
tiin Suomellekin rajojen tarkista^
mistä Karjalan kannaksella, koska
Somen tahcfta annetut puolueetto-muusvakuutukset
eivät tuntuneet riit-tävilä.
; K u n asiaa el.saatu järjes­tykseen
neuvottelujenkaan avulla, t i ­lanne
kehittyi myöhäissyksyllä 4939
sellaiseksi, että NeuvostoUitto asevoi­min
ryhtyi toteuttamaan pyrkimyk­siään
tässä suhteesM. Myöhemmän
ajan arvioitavaksi jää, oliko talvisota
sllfl ehdoton välttämlittömyys, Kui­tenkin
cn tämän päivän Ja viidenioK-ta
vuoden takainenkin selviö, että
Neoirbstoliltto vakavasti. otti laskeir
missään huomioon sen mahdollisuu­den,
.että Saksan myöhemmin hyökä­tessä
sen kimppuun, vaara olisi uh­kaamassa
myöskin Suomen alueelta
käsm: Tilannetta selventääkseen Sta­lin
syikiQfn 1939 neuvotteluissa pai­nokkaasti;
hucmauttikin Paasikivelle:
"Maantieteelle emme me voi mitään,
ettekä te Uloin!' Saman ajatuksen
on faasiklvt puolestaan eri aikoina
useasti esittänyt, saamatta sille kui­tenkaan^
ajoissa «littävää kannatus^
Johdonmukaisesti hänen "linjansa"
osoitjtanduttua oikeaksi eräässä pu­heessaan
IcevääOä 1945 kiteyttikin
Neuvostoliiton politiikkansa merkittä­viin
lauseiliin;
"NetivostoIUtoh politiikka Suomeen
nähden on cUut defensiivistä poUtUk^
kaa, valtakunnan turvalUsuutU tar­koittavaa.
Minun ymmärtääkseni ja
Takamukseni mukaan Neuvostoliiton
ha%MV(Mi<vcaada asfafr .nlin, jär/ester
tyiksi. että se voi Buomeen iuottaa,
ja ettei Suomi enää ^Icotdcaan mene
UUSI SUUNTAUS —
TEOIN TAATTAVA ' ^
Näin esitetyt periaatteet muodosti-vatkin
perustan sille "Paasikiven lin­jan"
mukaiselle politiikalle, j oU tässä
maassa pyrittiin sotien Jälkeen nou­dattamaan,-
Käänne suomen polltii
kassa Neuvostoliittoa kohtaan oli teh­tävä
selvästi Ja vakuuttavasti siirty­mättä
silti toiseen; äärimmäisyyteen
orjamalseen matelevalsuuteen. Mutta
pelkästään ylimalkaisiin vakuutuksiin
rauhasta ja ystävyydestä Ja sitoumus­ten
täyttämisestä ei voitu pysähtyä;
jos kerran, pyrittiin hankkimaan Neu-vostoUlton
meille välttämätön luotta:
mus. Uusi suuntaus- oli iOMitett«\va
teoin, Tämä<- oivaUettiin, piuuajlakhi
maailmassa, mUsä^Suomen ali(^t>^m;
mat .ystävät ^oliyat^/levottojnina Ja
huolestuneina, seurailleet Suoman so­ta
vuosien asevelJeyttärS^ani^lpna;;-
la. Läntistenkin yoittajamaldgi). «il­loista
yleistä, käsitystä kuvaa »eXxaetp
kiksi se paljon huomiota herättänyt
Johtava artikkeli, jonka lontoolainen
maallmanlehti *Times'-' julkaUi vuo­sien
1944—45 vaihteessa; Suomen tu­levista
tehtävistä sanottiin tuossa kir.
jcltuksessa mm.; "Paljon on nyt teh-
Ava; kun on kysymys niiden voimien
poistamisesta^ jotka johtivat in^an
akseliystäyällistä politiikkaa ja vei­vät'sen
onnettomaan (tappioon, 6aatr
taa tapahtua, että puhdistus ei pysäh­dy
pontikkoihin. Jos «uoffli haluaa
ottaa pallean kansojen yhteisö^, on
välttämätöntä, että se avoimesti "Ja
selvästi syrjäyttää ne. jotka ovat vas-tuiissa
aikaisemmasta ^^1/tUfcasta.''
liebti lopetti ärtikJMUnsa'kobtaIort/
tuntuisen levottomasti;'••Mitä 'fiuotol
l ö k t t ä ä , «e nähdään j^aalelMa.'; ' -, .
Uusiin < eduskuntavaaleihin kohdis­tuikin
tällölh niin kotimaan kuin u l ­komaidenkin
mielenHiinlo. Vaalien
haUltseva kysymys oli :i Mitä tietä nyt
eteenpäin?'Sota«ajan poliittisen suun'^
tauksen sopivasti miedonnettu Jats^,
vaiko paasikiven IlnJa? Äänestäjien
oil ratkaistava, pitivätlsö paikkansa
äskeisten vuosien yhdenmukaistetut
väitteet, että koko Suomi muka hy­väksyi;
sodan natsien liittolaisena,: vai
antoiko kaiisa päinvastoin hyväk^ymil
sensä tuota polltiiklcaa vastustaneelle
suuntaukselleyj BenkiUikysymjiltmit;
ovat t^lYsttoici^^tapaUlullsänsetov^
tkelmmat, ja niinoli nytkin laital;
' Pääministerin ^rkansapuojesta
Paasikivi itse' piti isän^haalllsena' veiP
i^oUlsuutenaan tässä kohdin t e r o i t ti
iuimalaisten mielUn i^aalien-suuV<4
fiittista merkitystä 9^^J'okalsen valitsi­jan
omakohtaista vastuuta myöskin
iiitä. mlllalBla henkilöitä uuteen'edus|
luntaan'valittaillii^-VlelJsrfiUossa^pi;^
iämässään tunnetusta puheessa— Jo­ta
"vanhan suunnan'"taholta kovasti
paheksuttiinPaasikivi lausui mm,;
; "Nyt suoritettavissa edu*kuntay'äa-leissa
ollsfeduskuntaan saatava viime
vuosien erheellisessä politiikassa kulu­tettujen^
tilalle uUisla •voimia, ijoIDa el
ole oiennsisib^den pabullaBtia^^^ v ^ ^
,jotka avokatseisestl ja ennakkoluulot­tomasti
voivat käydä käsiksi edessä
oleviin tehtävHn. Eduskunnan pitäisi'
saada, n i p u i n on sanottu/^udet
.;kasi^t^'^;:|«
Näiden toivomustensa selväksi pe-
^ J e ^ l hän vielä IJsäjii 'Vanha
ictuus on'/ e^tä ulkopoUtiikicii kulkee
on saapunut \'^< ''^\T\ "^'"'^
Herran sotiiri^V; ^ ,
m sivu» ^tttnta
m s ä . teoksena-kirjailua: kertoo
lähetyssaamaajalsänsä monumen­taalisen
elämäntarinat^ . ,
: Vuosisatojen perintör'
" 438 Sivua — Hlnt» nid, f >.
,'Romaanl -
'.Mika Waltari:*. * s ' ' ' ' I
Palava: huoruui»
r S03 SIVU» ^ Hinta hi& «LOO
,K;uvaUs maailmansodan'jälkeis^tar^
Suomestac > ' v:
,aflta^'waltarif, - / V
ZjSXim^% ovatc>kudir^ j
m oivH»n{nta^ntd,'«f4IÖr '
' ' ' NöventJ» :ja -näertelmä;^' "f^^v^i
Katri ingmon, ,
'»r-'|^ri»a8nl'^'f
.Haman^Imias^
Viileä suvi
. .io.Uomaani H
,,?W;#liri» 7-,Jnint;»^J|I.0O ^, |
K,Oudm'Una«ohV. ':A
^ Kiukainen ranta' ^
iVvi(t'Järiie^cltV'''^''
Heleiia
* .ttomafthl^v
409 sivua Hfnte nld.
,s'5v;v;i^i??:ftiW;f'S^^
Eatl Heiniö: lv Ojaii .^takana ^s-.
: 'Romaani ' * s
2IS sivua *^ IjUnt» nid, I LM
Sisa 'Heporauta: ^ ' « '
„Suur|„yö y'\
' '"Romaani^"'
336 «ivo» ^ Hinta nid, f iiW
Elsa Heporaudan kbrjan "Suuri yö'
sankaritar on ^ nuori, erOcolscn
herkkä Ja mieletään aOalUeleva
rouva Eva Salo. Hän elää onnelli­sessa
avioliitossa miehekkään mie­hensä
kanssa; Xeftkenmyötälcäy-mistä
puhkeaa kuitenUn suvusa
piillyt mieUtauti nuoressa rouv9Ma
L'8iin. Hänet viedään mielisairaa­laan,
jossa hän saa kokea^Suuren
yön" kauhut ja myös onnelliset
hetket selkenemistä kohti.
Mauri KaJas:
Sortin tyttö ja,Kasperi
Romaani . ;
384 sivu» » Hlnto n|d, %tJ»
i
m
Henry'Bordcauxi , - ^
^ Kaikkien kokien romaani g
338 sivua ^ Hinta nfd. fLOQ
Romaanin vaikutus on voimak-s
kaasti kohottava, ja se'on Irirjol-^
tettu hyviä lämpimästi ja sydämel-lisesti,
' ' ^ - > -
K. Oudmundsson; 1 '
Myrskyn mentyäl.
\r Romaani * -J-
\ 318 Siira» Ulat» nid. $U»'
Hans Fallada: ' \
Kuhiihts^tä jaiCp»emari^~
* ' Romaani f
. 410 sivu» — Hfnl» nid, $tM^
Seiniä Anttila;*^- ' '
Nuoret; kauppiaat ,^
.247 sivia •'»•^ Hinta nKL f l ^ ,
John G»lsworthy: '
Kirjan kertomatyyli on titeä JCi
kirkas kum jalokiven faofades.'. 1 ^
i-;^vS:t;ä;.8eiklwllöÄä|ääÄ-':ii^ ^'
' 20$ s l v o » ' ^ muaTiiUL nJn'^
£thel /My DeU;
Kiehtovaa lukeinlst»/kaikllle.-T^
• • '-^•"••"""^'•^^ • ^ 1 1 »
Mm