Vapaus, October 28, 1954

              Sivu 4 Torstaina, lokakuun 28 p,—Thxsrsäay,OctdbeT2Stl95i
Kun Hanoissa alkoi
nyt unsi
'liztuA, x Kojco Hanoin räestd on
ifninifikstkahmeen Klikojj ajan jtörff-not
k a a p u n a tulleen Vietnamin
Käi3Sia&rmeiUta kazmlaicsi.
I ^ a t on kotistettu punaleella aiJ-fctSa.
jalkafcäytävät orat €ä$nnä hOT'
raavaa ja li^qnijä lihottavaa i:ansaa
JtttOTtaea; rTOhat pxeridenttt
a> C h i ÄCnhiUe."
K^jopungiUa oli nähtävissä liikut
tavia kohtauicsla kun kauan käivtoeen
HatU>M asdkkaat tulivat ter/ehtlttään
5 tovereitaan; avlomlebiään, isiään, poi­kiaan
j a veljiään,
Dicn Blen Pfnm taistelujen vetcraa-nitriraalulsa
lÄäkaupungin rykment­t
i " , mikä on muodostettu Hanoin
cmJSrta pojista, jotka puolustivat kak-kuukautta
kaupunkia ranskalaisten
alctttaessa hyökkäyksen v. 1946, joh­tivat
Kansanarmeijan marssia H a ­noin
kaupunkiin, ^
Saaskan siirtomaajärjestelmän
vaihtaminen demokraattisen tasaval-
2an~hanintoon sujui ilman vällselk-kauksla,
Mutta ennen Trarsinaisen
-vaihdim t ^ h t u m i s t a ranskalaisten
tukemat nukkehallituksen voimat
yyrittivät tehdä kaikkensa sen hyväksi,
että kaupungin elämä halvaantuisi
vaihdon yht^dessä.
^ viimeisenä vandallsmitekonaan he
käyttivät milxiaJa hävittääkseen y h ­den,
maailmankuulun toideaarteen,
a i n a i s e n itämaisen temppeUn H a ­k
o i n keakuksesa.
i He ryöstivät sairaaloista leikkausvä-jlneet
ja lääkkeet «ekä kirjat ja t a i -
d ^ k s e t kirjastoista j a museoista.
He yrittivät järjestää nita, että k a « -
jmngln kivfhiiUvarastot loppuisivat
lokakuun 10:en päivään mennessä.
jolb^n kaupunki Joomtmiin demO'
kraatUseSe tatavaHalle,: "Xtotoitus oU
elten saada sähkötebtaat j a ves^um-pot
tehottomksS,
i&fotta Kg9 >l>inh Diettt kUUn j a
raxiskalaisten sabotaasista butflimatta
Hanoi o l i normaalitilaasa 'ttnstasian
tunnin kuluttua «en jälkeen k nn SSBOT
sananneijan joukot sa£9«ivat • k a s -
jRmkiin,
Väittäniättömät palvehi^ kuten t e f
s i , sähkö'ja liikennelaitos^ piimivät
normaallsesti ensimmäisen kerran my
TOoden aikana Hman ranskalaista
hallintoa j a teknikkoja.
Hanoin asukkaille e^ttämässään ve­toomuksessa
presidentti H b X ^ M i nh
sanoi:
'«Meidän täytyy toteuttaa halUtHk^
sen talousohjelma; mikä 'antaa r i i t ­tävän
h u ( ^ sekä valtion että yksi­tyisten
omistamille laitoksille'; j a t a ­kaa
yhteisen edun ^Iäisille j a pää­omalle,
rrjöViiSien pitäisi jyblyi i n ­nokkaaseen
rakennustyöhön. l i i k e - j a
ie-l]|sausmlesten tulisi pitää laiUdc-
<eens3 aktiivisessa, Icäynniasä. Ifeidän
täytyy ylläpitää j a lisätä pääkatuun-
S^tsanamie tuotantoa, kauppaa j a H -
nonssiasioita,"
Ulkomaalaisille asukkaille hän ^
noi;
^ e olette asuneet Vietnamin kan­san
keskuudessa. Te olette jääneet
Vietnamin asukkaiksi; rTeldän (rikeu-denmukainen
I tatoudenmni ja^ k u l t -
tnureOinen toimintanne ,9n, eduksi
myös Vietnamille, Täst^ ^^ystä minä
suosittelen teille :rauhalUsuutta j a s i ­ka,;
että jatkatte toimintaanne kuten
tavallista. Vietnamin ISemokraattisen
Tasavallan kansa j a hallitus tulee
auttamaan j a suojamaan teijtä." ,
Kansannousua Fanism
fsopimusta vastaan
vaaditaan Saksassa
pnä yfctacs teMauDBMOssBB « » ^
rfttfai «pfniiiiti fasfauMfc
UJMf ssBO^ ett» AdenanetfD'
|(OBBflS]DlifertiC!D-fV''^'-'^ft.''
käytävä kalkfs^
aa iifi^paOMtel |» anmatli^ije*-^
täMä <abtefaa FUfisin aapimok-
•eti loteallamfsta vastaan.
Labes täysi perunakato
EtdarPohjanmaalla
Ifffcfcifrt — d k S ) — BSaufaajöen
kannassa Utelä^FtdijanmaaOa suozl-tet^
mjen arvioitten mukaan on rukiin
sato väheii^iQrt 40 60 prosenttia
j a perjtniasato 10 SO prosaittia nor--
maalltasocm verrattuna. Arvioissa ef
huosnloittd sadon laadun hoonon-tunästa.
TYÖVÄKI TARVITSEE
PUOLESTAAN PUHUJAN
SANOI MIt KASHTAN
TMimt». Täkä£Use«sä^ ^ l ^ i n i^
vaali;rilrissä I f P . - n fhrTnJrkaania fegra
'William Kasbtan esitti viikoä atossa
ssTtöksen, että mainitulla aJne«!^*'on
nälkiiniymistilasaa tuhansia \^^8tt5-
miä j a vanhuudeneläkkftellä olevia £2-
mlitä -'^ ' .
Ovelta ovelle kulkevat kaiiaatta ja-;
n i ovat txedoittaneet; kymmratttäin'
sydäntäsärkevlä tapauksia*^ «ancimr,
Karfitan GracekadoBa i^de^Tca »aa-'
Wu>kaauesz3. 'KaOö^: iSSa^sta,
tapahtumista pttäii^ tiedoittaa . t n i -
nuUe tal^vaallpäämajaani jotta''v[>im-n
» . ^ e 5 t ä ä taistelun heidän ^pu^
taan.'
Samalla kertaa täjnältPPctf ehdo­kas
korosti erikoisesti sitä^ et^ ellei
parlamenttiin, valita- tavallisen
{san edustajia vanhojen puolueitten
aspmesta, tSanae tulee yhä pahem-maJctd.'
"X^idväenliike j a haSitaksen jotkut
jn^f7yffri»^ftY}fy pitävät m^idoilisesa^
että ensi tahrena o n kdmeneijäzmes-miljtxmaa
tjrötöntä", sanoi nn^ K a s h -
tanC ^ n t t a IflttohaHftn^ istuu t o i ­mettomana'
peukaloitaan. pyörittäen.
Viime vilkona.mr,
ettei hän a io ryhtiä 'maiinkään ezi-^
kolstrtmeiqritpfi^n h j a Ontarion;
ministeri Frost sanoin että ^öttönqrys^
kyyymyksen käsittely k u n l n n ~ < ^ -
vraiIeL."^^Saiqmngii>halIinto ^ o n ' voi
ton. Kukaan e i o le e ä t t ä i ^ liittopar-lamentHIe:
tilanteen vaatimaa ^ohjeIr
maa. Mutta 'LPPesttääien, j os tulee:
(valitiäxL Jumi tätä; pazlamentimme
t a z v i t » e ~ uutta voimaa, mikä puhuu
k a n s ^ tarpeiden puolesta."
Kauniita ruusuja
ystävyyden medcesssä
Jfooei «amnnalfftdrt evai jnl-
' CaSUnäaa FmOatbanen Sb-distys
lähetti vnosikokoBksestaan
S9 vafkoiri» SSBBSB» NeimMtoS-fan
y>f»f»^rtfrr juenille."
- CaBfomian pontarimii baln-sivatfitcs
osaiffaa, ett» he ha-
^ laavat-yegfortoOfti» ja YbdTV
:vaUam xsooffen: k a i ^
; ystävyytf» Ja ^ tauhanainaist»:. l i n -
nakkaisdos. ^ >^
—BoDetin of the World CoancO
of Peacc
SUOMEN AMMATILLINEN
KESKUSLIITON HERRAT
i nebinkl.-^ (VS) Sosialidemokraat­tisten
jchtaijIcnmcntyä.Lesklsenmpr',
nesti kircaipaan Kekkosen hallituk­seen
^iman pitkiä lyklienselvittelyjä on
herännyt' kysyniya, m W syystä S A K
i n pääsihteeri Lindblom ja'puheen-
Johtaja Antikainen jullottvat 'ylels-iakköfm^^
JeKd'heidän on nytnsaa-aifiUiton
.sosde^. johtajien h a l -
IlttisnraVotteluiM tehdyn soplmukr
i en mukaisesti "lopetettava ennen sen
flUcamista.'* <!' ' ' i ' ' "
J lindblomin Ja' AntBcalasn kerro­taan
*aellitäheen;' liiiä' yleislakkouhka
voidaan nyt peruuttaa, koska sen t a ­voitteet
j ^ n saavutettu^, jKaUltus on
sitoutunut estämään palkankoro­tukset^
ja r u k k a k a a n indeksiä työ­läinen
da pienviljelijäin varotuk-j
^ t a kcottavllla varoilla.
Työläiset pitävät tällalseh ''tavoit­teen'
8aavuttkmi8ta;;frvokkaäfaa peUel^::
leihlit3nä veroflattaloK^
sella; Ixuleksls^
läää säUyttäiäinen. ijolu: on haBitufc^
sen olhtieldiaisa', inetldtflee väin eitä.
että aikomuksödä on" Va^tat^dntessa-kin
riistää p^kitnkcnrotukset työtiän'
fajlen Wolticijen lisäämiseksi; nilnltttia;
rri
TILATKAA
FRANCIS
KLEAN kOAL
KIVIHIILTÄ
Dial 5-7394
Kuukausimaksut-:;:
järjestetään
Milton Francis
Lumber Co. Ltd.
99 s. CumBerli^id Street
Port Arthur Ontario
on tähäii a«ti^ieb£y-'jd kolme kertJ»
'ja aiotaan nyt tehdä'neljätiftön ker­ran,
-suunnittelutoimiston'* perusta­minen
taka»' Valmaankin' Indeksistä
rUiHJumattomat korkeat • palkat' sä-
!hen kuuiuvlUe herroille, imutta i ylein-lakkouhkänjOUManUneii.
sen puoles­ta
on saattätmt-Xindbolmih j a A n t i - ,
kaisen työläisten yleisen pilkan ,kab-teeksl.
yleensä ollaan sitä midtä, et-;
tä kalkki nämä •tavoitteet" olivat
myös maalaisUittolalätlla minieiterieh-dokkailla
joten niiden vaatimisessa ei
olisi kannattanut esiintyä n i in uhkaa­vina
ktdn Antikainen ja IJlndblm^^
tekivät.
Ymmärtäen, että S A K : n oikeisto­johtajien
ylelalakkouhka on ollut vain
muutamien hallituskipeyttä potevien
sosdem. herrojen polilttii^ta ilveilyä
jcsta työväenluokalle ei voi koitua'
mitään apua. työläiset ovatkin viime
päivinä pitämissään joukkokokouk­sissa
kiinnittäneet huomionsa talsr
teluun ' palkankorotuksen puolesta.
Kalkt työlälast polilttiaUn mielipitein
siln katsomatta ovat vaatineet indek­sin
osoittamaa palkankorotusta, kos­ka
muutamat pienet hinnanalennuk­set
eivät /voi Isorvata sitä tapplotar
jenka uden hallituksen omaksuma
pLsteo6topolltlikka aiheuttaa kaiklUe
palkallaan eläjille.
Frestwick. — Fan-Amerikan D C 6B.i
kone lensi äsken New -Foundlanrista
tänne — 2/120 mailia -^viidessä tun-,
nlssa j a viidessä minuutissa. Keski'
määräinen nopeus oli 416 miallia tun­nissa.
Parhain taliaus siitä, että
raitanne pysyy maassamme on se,
että annatte kannatultsenne
pail(aiiiselle osuusliil(l(eelle.
Täten menetellen olette hyeä
canadalainen.
INTERNATIONAL CO-OP
STORES LIMITED
^76 S. A L G O M A ST. PORT ARraUB. ONTARIO
Lapset totutetaan murhiin
USArssa ja Canadasisakin
Tarfedituksena, etteivät he vastustaisi sodan
julmuiifcsia ja oU^vat valmiit tykinruoaksi
mn, ALBERT KAHS
^^ Tonnetto ; amerfkkalalnea vklr- •
USOb, Albert Kahn. jonka (eofc- '
set 'Yatttopetosr j a "KaoUmxn
Mkki" ovai ilmestyneet myös
tuomeksi, ' on ' vfimemalnf tossa
V teoksessaan vakmtttavaätf oseitta-nat
YbdymUolmÄ JaCanadassa
Bhkasvaca lisääiityneen oooriso-tttutOtimatny^
ei kodista '
e&ä ihmisten "iaootal^tsU taipn-moksesta"
rikollbuptegn vaan sil­tä,
kylmän sodan Omapiiristä* joka
Ku-jaknrien Ja television viötyk-seia
tinikaittm lasten tajuntaan
jo ennen koin he oppivat luke­maan.
Oheisessa artikkelissaan,
josta JntkaUffmmr osia, hän kästt-
Mee simaa kysymystä;
Ifuoritprikkollisuuden ongelma on
onut uaA:ssa jo kauan vilkkaan kes­kustelun
kohteena. ^Erään laajalle le^
vfoeen teorian mukaan ^johtuu vnuoriii;
florikolllsnus ensi sijassa kodissa vai-:
litsevlsta' epäsuotuisista olosuhteista.
acuuan to^peni';koidiAmta;'vätttä^^
että lasten oma^aKanynz^^bienv|eYpt^
tomtnis ja hermo^uteisuus muodoi^^
taisivat pääsyyn lieMn' ' ä s o ^ i i ^
käytttlytymiseensä.^: Tämän-1teorian
urakaan: nuorisorikollisuus^ on>lasten
•'^jTOiyxmälsen vihan*! j a • luonaojliscn
hyökkäyshalun" senraps.
'^lätSs va^^ ryamä psfsr-koanät^
ytJkkoJa; j a lapsispeslallstejä
t o t ^ ; ' syvämlelistä' ajattelua ' molU
tavin ifinein, että kalkki ihmiset oi&i
Itlöimöstäah xikolllsla.'tft.'nuorisorikol-
Osuuden nopea kasvaminen^Yh(fysväl-löJbsa
ei ' m k k i t s l s i muuta kuin että
syntyisi ytiä enemmän sellaisia lap­sia,
jotta eivät voisi tukahduttaa hels^
sä uinuvia "luontaisia rikollisia taipu­muksia''.
New Yorkin yliopiston professori
Paul Tuppan, jota pidetään yhtenä
parHaana ^ nuorisorlkollisiraskysymyk-sen
tuntijana, e i pidä syypäänä yksi­tyistä
henkilöä — lasta — j a hänen
"rikollisia vaistojaan", vaan nykyistä
yh^iskuntaa ja sen turmelevaa vai­kutusta
lapsiin. Mutta hänkään ei
pääse mihtokään todelliseen ratkai­suun
tässä kysymyksessä.
«KYLMÄN SODAV VAIKCTCK-SI8TA
VAIETAAN
On tunnusomaista, että likipitäen
kalkissa kirjoissa, joissa käsitellään
U 3 A : n tämän hetken nuorisori­kollisuuden
ongelmaa,^ ei puhuta sa­nallakaan
siitä vaikutuksesta, inikä
maassamme vallitsevalla "kylmän so-darf*
Ilmapiirillä on lapsiin ja nuori­soon.
Kaikki nämä muka tieteelliset
teokset saa hikea kannesta kanteeh
' tapaamatta pienintäkään viittausta
siihen, miten levottomuus, tuska ja
vainotolmenpiteet, jotkaj ovat käyneet
yhä yleisemmiksi maassamme, samoin
kuin turvattomuuden Ja.kyynlllisyy-den
täyttämä ilmapiiri vaikuttavat
Amerikan' nuoren polven mieleeni
Näissä kirjoissa' ei ole sanaakaan s i l ­tä,
mikä vaikutus poliitikkojen Jä so-tilashenkllöltten
virallisella ohjelmalr
la on kasvavaan nuorisoon, chjelmal-la/
Jonka päämääiilnä on; kuten ken­raali
LewlaHcrshey on asian ilmais­sut.'
kasvattaa "mxurhamiesten suku­polvi"
sotaa varten. O n valkea uskoa,
että kalkille näitten' kirjojen oppi­neille
tekijöille el olisi tunnettu sellal-neh
ilmiö kuin "kylmä sota". Joka on
sananmukaisesti- kaikkialla havaitta­vissa.
Nämä tiedemiehet Jotka, kuten
olettaa sopii, askartelevat lastenkas­vatuksen
ongelmien parissa, väistävät
arkoina keskustelua "kiistanalaisista
kysymyksistä", joilla on lasten onnel­le
j a hyvinvoinnille aivan perustavaa
laatua oleva merkitys. Useimmat heis­tä
karttavat jopa senkin seikan muis­tuttamista,
mikä hirvittävä vaikutus
sarjakuvilla, elokuvilla/radiolla Ja nä-kfirftdiolla
on lapsiin.'
LAPSET TOTTUVAT. MURHIIN '
M i t e n suuri vaikutus amerikkalai­siin
lapsiin on* näillä sarjakuvilla.
Jotka kertovat rikoksista ja muista
inhoittavista asioista ei voi kuvitella­kaan.
Jos ei ofe käsitystä siltä kuin-k
suunnaton levikki tämänkaltaisella
kirjallisuudella on.
Eriän tästä Aiheesta pitämäni esi-elmän
yhteydessä pyysin kerran k u u ­l
i joitäni 'arvioimaan kuinka paljon
/Yhdjrsvalfolssa myydään sarjakuva­kirjoja
vuosittain. Eräät arvelivat 10
miljoonaa, :. toiset ^ 25r-rG0 miljoonaa.
Todellisuudessa julkaistaan Yh4yBval-
-loissa yhden ainoan kuukauden, aika­n
a lähes loa miljoonaa kappaleta^sar-jakuvakirjoja..
Eräs ;; tutkimus'-;^ on
osoitanut että 90' prosenttia kaikista
amerikkalaisista lapsista lukee sään­nöllisesti
näitä kirjoja. Jokainen lapsi
lukee kuukaudessa keskimäärin 20^25
kappaletta. ' '
Seuraavassa eräitä luenteenomaisia-sarjakuvakirjojen
otsakkeita: Seikkai­lut
' saavat kauhean Ic^un, Kuuluisa
rikos. Turmiollinen salaisuusi- K u u ­luisa
gangsteri, 'Lainrikkoja, Buninen
sodassa,: Atomisota, Verenhimoinen
gangsteri. Salaperäinen hämärä:X>pe-raatlo
'Murhamies", -Jännittäviä ja
kauheita tapauksia. Elämme kuollak­semme.
K a i k k i sarjakuvakirjat .'vas­taavat
'^kylmän sodan" tarpeita,; koska
ne: '^^uttävat'/miijoonittain i;|inoria
{^<w«Yt)fV^ifatffta >Ttrfit?*flti«mp??*v^^^ffI«'-
tämätömästi väkivallantekoibin^i.jul-nmuteecc:
ja äkilliseen fkuoleoiaan. V .
'r7htä'iaufaistnttavlar a s i o i t >iaxva-^
taan myösilapsUler tarkoitetuissa :näf!
köradiolähetykSiSsä./On :andoitii;k::elitä
y l i ! 20 ^miljoanaa ameriiikalalsta ilasta
seuraat säännöllisesti näköradiortdh^-i
mia;-Niistä;;öhielmista.;;jotka tavaUif
sestlfvovat hteidät^r^ka^eJltaviQaan/v^is^
selyäuf kuvan, kun öet||^.,-fit^ y^sdlien
ainoan vifiEon aikapa näy$f;^|^7|oi9
tuhat r i k « ^ jEräs;opettaj»ytolj5tes
l3usui4iilJaWaiU;Benkatt«istenTiäka^
dlo-objelmien vaHcutukeesta seuraa­vaa:
^ u n murhien lukumäärä kas­vaa,
tottuvat katsojat vähitellen sen­kaltaisiin
' fpäTKTTF'1[^T<*^*'tn • ^'^T^f^O^^^T>•
Nuori ipolvi. joka seuraa näköradiolä-hetyksiä
joka päivä, tottuu murhiin
— se-ei tule enää esittämään vastalau­settaan
sodan^julmuuksiin.'^ Radio ja
elokuva ruokkivat Amerikan lapsia j a
nuorisoa samanlaisilla ' huvitnksma"
ja lEasyattavat^heitä yhtäläiseen epä-inhiminisyirteen.
Suomen työväestö
valmiina taisteluun
korotusten^ puolesta
Hefajnti — Tf^jaikkakokouksis-roan
kautta m a a n ovat työläiset kä­sitelleet
viime päivinä. S A S : n J b h -
tadien ylpfelakkortfifeaTTe asettamia t a ­voitteita.
Yksimielisesti on näissä k o ­kouksissa
hylätty SAK:n-johdon t a ­voitteet
työläisten taholta .ja: todettu,
että vezovaraHla suoritetut hintojen
alennukset eivät vastaa työläisien e-tUja'
eivätkä paranna heidän elinta­soaan.
. Ainoastaan sellaiset hinnan-alemmkset,
jotka suoritetaan kapita­listien
-voiäoia 'kaventamalla.voivat
merkitä parannusta työläist^ ja
,j>anfgnggaji«»r| WiTita.snnTi. -y:\.
T y ö l ä i s e t : lausuvat ^läluottamuk-amsa
hinnanalenmiksia kohtaan ja
asettavat etualalle taistelun yleisen
palkankorotuksen; maksamattomien
indeksfkorotnsten puolesta. J<^:'näh-eksyniisei
varalta
Toronto.—Ns. s a a r e i r i i s t an pyyn-tJcausi
o n n y t alussa j a metsästäjät
samoilevat jo Ontaricm^metäs^' M o ­net
metsästäjistä palaavat takaisin
surumielin, mutta entistä -viisaampina.
Ontarirai maiden j a metslca d?part-jtnentin
tunraBisuusvirkallijat Idiiuiit-tävät
tämän metästyskandeu alussa
huomiota seuraaviin v- tnrvallisuos-sääntöihin^
: EDeiznetsästäJällä ole: hyytn,värik­käitä
vaatteita, hänet voidaan luuUa
riistaeläimftksl j a toisen metsägtäjän
sonni koskettaa toisinaan ; Iiii»sitita
ennen kuin. ampuja on vaxma siitä.
mitä hän amimn. Ktckkaanptmainen
t a i -keltainen l a kM ^erotiaä^^i
pTäfmistfi aietsäsäjänvnenäliinan p i -
täisi myös oSa punaisen. sUlä'valkoi­sen
nenäliinan vilaus muistuttaa met­sästä
jälle peuran häntää.
Vaikka metsästäjä 'kulkee yhdessä
kokeneen orppaan kanssa, hän voi j o u ­tua
eristetyksi j a äc^^Vusaalla met-
> sästäjäHä on aina mukana'.: alueen'
kartta, tarkka kompassi j a kello. Hän
dään ainoaksi varmaksi takeeksi työ-läisten
elintason parantamiselie.'
KOULUT YMPPÄÄVÄT LAPSIBfC
SOTAHENKEÄ
- . O n ereiuiys olettaa, että Amerikan
koulut vastustavat ponnekkaasti nuo­rison
johdattamista tällä tavoin ri­kollisuuteen.;
Kouluista o n -tullut yhä
selvemmin ' kansallisen politiikan t o ­teuttamisen
•välikappaleita'^— minkä
Eisenhower on selittänjrt koulun var-sinaisekä
kasvattamistehtäväksi;;
Koulut 3rmppäävät lapsiin virallisen
tahon huolellisesti valmistamie^ oh­jeitten
. mukaisesti:: yhä kasvavassa
•määrin toivottuja: 1^
•mästä^od^ta''; ;Lapiet: saavat^knuUa
pä^yä^ päivään, että, Neuvostoliitto^
; K i i ^ . j ^ . ; ^ , - E i i u p o p a n ] ! i ]^
; dysyaltajn: [vWivibollisiä. että^-faeidän
: a m e r i k k a l a i s ^ Jcotimi|ai|sa< yllä' häl^
:lyy;Va^vaMöskpy<wjph^
; n i u n j s ^ n . s f^l^n.'?:^aara, .että, h e i .
4^'.i?!?^/?7ömi^ au?.
;l^cek%.sota. vcdvpuhjeta jioinäi^etl^enä
jtabäDS^ j ä pomznit heidän nis^
:eutua."univonhuxm Ja ottaa
Molotov ottanuf
vastaan amerii(ka-laisen
senaattorin
.Moskova.:— Neuvostoliiton ulkomi­nisteri
-Ifolotov otti tiistaina vastaan
amerikkalaisen senaattorin Margaret
Chase ^Smithin viimekalmainitun
pyynnöstä.- •
' Hän haastattelT Molotovia, noin
tuUhin ajaxx. :Antamatta minkään-laista
/vastausta sanomalehtien tle-dustduim
• haastattelun. .-tuloksista
mrs. S m i t h ineiii.suoraan Britannian
lähetystöön päivällisille.
ottaa myös ^hrän siitä; miten näitä
välineitä käytetään
Eksymisen varalta on : tarpeellista
pitää mukana:'hyvä metsästy^uukko,
pari kuivia sukkia, tulitikkuja veden­pitävässä
; astiassa tai 'luotettava sy­tytin
missä on riittävästi jpolttoainet-ta,
'Vähän snklaakara malleja .'ja r u s i -
Suomi osafllistuu
Brysselin näyttelj^
BiyaseL — suomen -aysselissä ole­va
ministeri Tapio Voionmaa ilmoitti
I(d:akuun; 20. pnä, .että .Brysselissä
vuonna 1938 pidettäviin :Ziäyttelyihin:
tulee myöskin Suomi osallistumaan.
Brysselissä: vuonna 193S - pidettyihin
maailmannäyttelyihin osallistui Suo­mi
myöskin:
Helsinki:.; ..i^tiVilme-viikon lopulla
Pohjois-Suomessa; 'ja: Lapissa:ivallinr
nut pakkBfisää ja^ lumisade on tehnyt
mahdolliseksi, n!i§tsäa;jojen algittami-fi3n:
lyhemmillä matkoilla. PrkkujärT
vet ovat j o saaneetjmiehen kestävän
Jääpeitteen.
Enemmän työttömiä
Toronton seudulla
Toronto.: -.-:'ri^öttömyysvakuutii^^
komission paikallisen toimiston kirjoi­h
i n o l i merkitty t k : n 21. pnä työttö­miksi
kaikkiaan:23;876 henkilöä^eU
520 enemmän kuin -viikko a l a i s e m ­min.
.Työttömistä oli naisia 7,616; j a
työttömyysvakuutusta maksettiin 14,-
S-Ä henkilöUe. joista 4,164 oU naisia.
Ilman työttömyys-vakuutusta Jäänei­den
lukiunääxä oli siten «y3$5.
noita tavallisten voileipien lisäksi
tnäa lisäksi, sötä varalta euä
menee epäkuntoon, tai pacoiset-puvat,
rpaulalat^sn pala cn ix,
tari>eeseen:: eläinten pyydyst
ruokaa varten. ,
Lähttessäfin kämi»Itä metsään
ei Isota : suuntaa ottaessaan y''
omaan aurinkoon.Taan tukistaa
yleissuunnan, ^mihin hän on me
j a sen ajan. kuinka kauaa hän. ]
vdee kutakin suuntaa, jotta haa-'
määritellä; kartalta asemansa;
ottaa^ lähtöpaikalla a:;an jotta -rodTar
mistautua: siitä, että pääsee ta
ennen pimeän tuloa,
^äntöjä noudattavat me^
eirätreksy.vValitettaraa Iciiitenkin
että monet ovat huolimattomia ja,
nettävät kaiken: käsityksen sun
taan.; Jos näin' tapahtuu teille,
tukaa korkealle suojaiselle pailaUe
järven rannalle ija hankkikaa
paljon kuivaa polttopuuta.
,: ja pitäkää se pa
lamassa. Päiväsaikaan on hyvä
toistuvasti vihreätä tavaraa
j o t ta etsijät näkisivät s^TimerMn.;
' Mutta kaikkein parempi ca
että seuraatte sääntöjä, ja v^"
eksymästä.
>~ ;:Yksi ?Toroiiton johtavimpia
*• kukkakauppoja
FLORA FLOWER SHOPPE
HÄÄKUKKAVIHKOJA
Paikka mihin asiakkaat lähettävät
heidän ystävänsä.
Puh. WA. 1-5439
3 9 6 - C O H ^ St. Toronto. OiiL
kuvasti lisääntymässä. T^imä ei. ole-^
kaah ihme; sillä k(»keehan lääketiede
jumi heidän omaakin terveyttään j a
huomattavassa määrin myöskin hei­dän
omaa feukkaroaan.: sillä t^evät-raaioiogia
Kirj. prof* Ss^aii Mustakallio
bf 2 palst. keskelle (Suomen Badlolo
Tuskin; o n : liioiteltua : sanoa, että
lääketiede on astunut uuteen aikakau­teen.
LääkintäbuoUon kehityksen t6-
Jiokkuudesta on parhaana todistukse..
^a Ihmisen keski-län nopea kohoami­nen.
Olemmeko me Suomessa pystyoeet
seuraamaan tätä valtavaa kehitystä ja
pystymmekö me tulevaisuudessa seuj
raamaan sitä?
Ensiksikin meidän on todettava;:,et-tä
Suomen Radiologiyhdistys, vaikka
se täyttääkin nyt jo 30'vuotta, ei suin-:
kaan syntynyt- kovin aikaisin. (Rönt­gensäteethän
keksittiin jo 59 vuotta
sitten.
Lääketieteellisen radiologian kchl-tiys
on johtanut tämän lääketieteen
haaran jakaantumisen kahteen meHco
itsenäiseen alaan, nimittäin röntgen-diagnostllkkaan
Ja sädehoitoon^:eli
radiotherapiaan. : Näitä radiologin
aloja on tarkastettava senvuoksi erik­seen.
' '
IRöntgendiagnostiikka on kehittynyt
pelkästä läpivalaisusta Ja ykslnker-f-täisten
luukuvien ottamisesta jo p i t ­källe
tieteeksi. Joka käyttää hyvee­seen
hyvinkin monimutkaisia konels^
toja. Nykyisin me voimme kuvata jo
miltei kaikki ruumiin osat, myöskin
pehmeät osat Ja niiden ontelot.'T3.'r
män 'edistyksen cn^ tehnyt mahdolli­seksi
toisaalta koneistojen kehitysVjä
toisaalta varjoaineiden käytäntöönöt^
taminen. Itöntgensäteiden- Jä^ ''vafjor
aineiden avulla voimme täten lothtlä
esiin nähtäväksemme aivo-ontelof,-^ttf^
vojen verisuonet. :selkäydinkaimvasi
sydämen eteiset j a kammiot, sinorei
ja ,: pienet : verisuonet, sappirakon'^ja
sappltlet, munuaiset, koko ruoansula­tuskanavan
jne. Röntgentutkimuksen
a-vulla me voimme tarkastaa halua­mamme
elimen yksityiskohtiakin;'ja
l&pivalalstm ja : röntgeninematograr
phlan avulla vohnme tutkia eri eliPr
ten toimintaa; Tomographian eli läpl-lelkfcftuskuvauksen
avulla voimme'9t^
taa läpileikkauksia, sekä pituus- etiä
poikittaisleikkauskuvia ja tohtori
Paatero on kehittänyt hienetelmSn^
jolla saadaan läplleikkauskuviakäy-ristäUn
pfaanolsta.
Bdntc«ndiagno8tiikk» on aSbi,
kehiltyny» liyvia keskelselui i«£';\
- kimnsmentelmfilai cli läilwtiete^'-'^'<
aloUla. Niinpä voidaankin liyiällä^
:; syynä sanoa, että röntgendiagno-
StiOdcaa tarvitsevat kaikki eri lää^
^ ketiefeen alat j a että tämä mene-
: telmä on k e ^ e l s in nykyisistä tut­kimusmenetelmistämme.
.: Ajatelkaamme myöskin pienoisrönt­genkuvausta.
Kokonaisten icuisojen
keuhkot j a muut rintaelimet kuva­taan
nykyisin tällä menetehnällä.-Tu-heriEuloosiin
kuolleisuus: on laskenut
nopeasti myöskin meidän maassamme
j a yhtenä tärkeimmistä syistä siihen
oU'varmasti pienoisröntgenkuvaus Ja
sen yleistyminen, s e n avulla keuhko­tuberkuloosia
sairastavat .saadaan
ajoissa hoitoon ja. eristetyiksi ^muista
ihpiisistä niin. että tartunta ei siinä
määrin leviä. Aikaisin hoidettuna on
keuhkotuberkuloosin paranemismah-dollisuudet
paljon suuremmat kuin
myöhäisvaiheessa.
: (Röntgendiagnostiikka on koettanut
pysyä maassamme ajan tasolla, mutta
pakostakin se on jouttmut -hieman t a ­kapajulle.
Tähän on useita syitä. E s i ­merkiksi
röntgenlääkärien: työmäärä
pn .lisääntynyt paljon nopeammin
kuin röntgenlääkärien määrä. !Butii-nityön'paljous
on monissa laitoksissa
estänyt alan kehityksen.: Yhtenä .^y-
: nä o n myös vaka va huoneistopula.
. 'Röntgentutkimuksen tarve on l i ­sääntynyt
n i i n nopeasti; ettei valtio­vallan
jäykkä koneisto ole ehtinyt kul­kea
tarpeeksi nopeasti,mukana.
Laa|a vailcea radiologian ala:
Atomnaäketiede^ kulkee vielä
•^^tn»a'a»mme'lapsen kengissä. K o i - :
.'pienkinsilläalalla^o^ mois- .
'^sa. m a l s i M . Jo sangen pitkälle.
"^(tikdUojodla käytetään jo vakituisesi
suuria' 'määriä kilplrauhashäiriöiden
toteamisessa ja parantamisessa, . r a -
diofosforia veritaudeissa j a radiokul-taa''
pahanlaatuisten kasvainten hoi­dossa.'
Koboltti 80 on ehkä hyödyllisin
atisnllääketleteen ase. Sitä käytetään
sekä radiumin tavoin lähihoidossa, et-
:tä' 'ebnenkaikkea' -etäishoidossa ns.
'koboltti-kanuunan mucxiossa. Meidän
maassamme e i ble ollut tilaa, eikä va-röjfi
tällaisen: uudenaikaisen erittäin
tärkeän: hoitomenetelmän käytäntöön
ottamisessa j a : kazraunan: hankkimi-ieai^:
^Ainoastaan Naistenkllnllckaan
önryoltn hankkia.: pieni-määrä i K o -
boltti-isotooppla {lähihoitoa'<'-varten.
Btobbtttlknnnnpaa '-tarylttalsiin; vält-äin^
tU'8]rvällä olevien syöpäkasräin-^
ten hoidossa. -Emme-ole voineet myös­kään,
hankkia Betatron konetta em­mekä
miljoonien volttien jännitteillä
toimivia röntgenkoneita. Myöskin n i i ­tä
tarvittaisiin syvällä olevien syöpä^
kas-vainten hoidossa.
'Entä sitten sädehoito, miten on sen
laita? Siellä on'tilanne aivan sama.
Röntgenhoitokoneet ovat kehittyneet
myös nopeasti eteenpäin. Vanhaa ko­netyyppiä
hyväksi käyttäen on luotu
niinsanottu rotatio eli pyörityshoito-menetelmä,
konvergenssi ja:pendeli-hoitomentelmät
jne. Yleisenä pyrki­myksenä
'on ollut kuitenkin hohottaa
hoitokneiden sähköjännitettä; jotta
voitaisiin päästä paremmin käsiksi
syvällä/ruumiissa äjaitseviin kasvai­miin.
Tavallisten meilläkin käytän­nössä
olevien 200 kW jännittfeillä t o i -
:mivien koneistojen lisäksi ovat ennen-^
kaikkea miljoonien volttien jännitteilr
lä: toimivat; röntgenkoneetv joutuneet
yleiseen käyttöön ulkomailla. Meidän
maassamme ei ole ainoatakaan täl­laista
kojetta. Melkein kaikki rönt­genosastot
ovat aivan -liian pieniä ja
henkilökunta riittämätön.: Sen vuoksi
kaikki voimat tälläkin alalla on ollut
uhrattava rutiinityöhön. Jos me ajat­telemme
• esim. syövän, sädehoitoa
olemme sangen synkän; tilanteen
edessä.
ElectronisäteUystä on odotettavissa
huomattava lisäase syövän hoidossa.
Se vaatii kuitenkin. Betatronin hank­kimista
jäsen hankkimista taas uutta
t i l a a vahvoille suojalaitteille. Samalla
nämä.uudet koneet vaativat myös lää-keUet^
lliseh: säteilyfyslikah kehittä­mistä
maassamme. Tyydytyksellä on-i
dn mainittava; että me olemme saa-^
neet kuntoon pienen sätellyfysiikan
laitoksen sädeholtoklinlkan yhteyteen
Ja siellä työskentele^' Jo kaksi fyysik­koa,
eitäpaitsi valtiovalta asetti a i k o i ­naan;
sädesuojakomitean, . j o ka on
stumnt-^önsä valmiiksi viime kevää-näi
Toivottavasti valtiovalta toteuttaa
viipymättä / tämän asiantuntijakomi-tean
esitylcset. ^ *
.Röntgentutkimus:ja sädehoito on
siis jäämässä muista maista pahasti
jälkeen, ellei tätä asiantilaa kiireesti
kohenneta.
Tätä kehityksestä jälkeen jäämistä
valistunut yleisö ei oikein käsitä, s u u ­r
e n yleisfo y l e l s s l v i s ^ on huomatta­vasti
kohonnut j a sen mukana sen
tiedot lääketieteellisistä aslosta ovat
lisääntyneet Ja sen Idinnostus juuri
lääkeUeteelUsih} kysymyksin on jat-
•hän lääkintähuollon menot huomatta­van
prosentin nykyisen yhteiskunnan
budjetissa. Näyttää siltä, että pian
olenune sellaisessa tilanteessa, että
yleisön^ nöelestä- me 'lääkärit' ölenime
saamattomia kun emme ole pystyneet
hankkimaan Betatroneja;-kobolttka-nuunoita
jne. M e lääkärit olemme
ylesön mielestä vanhoillisia.'^kun em­me
hoida syöpää )eai\rm^tli^i^\a.^ ihme­lääkkeillä.
Tätnä muodostaa tosiaan­k
i n suuren pulman.
Tämä. on vielä suuressa maaBmäs^
sakin ratkaisematon arvoitus, ^ikä s i ­tä
paranna se. että yleisö sokeasti us­koo
kaikkiin n i i h i n tietoihin mitä päi-vittän
esitetään sanomalehdissä.' a i ­kakauslehdissä
acanrvietelU^emisissa,
raÄoriaijaikulkupuheissa. Monet sai­raat
j a kärsivät ihmiset,:ovat.näiden
uutisten johdosta lähteneet taipeettor
mille, kalliille, matkoille etsimään ole­matonta
ihmeparanirusta uhraten s i i ­lien
-viimeiset varansa. lääketieteelli­sen
radiologian kehitys o n jo joutunut
vaaravyöhykkeeseen, tilanne o n k u i ­tenkin
velä . parannettavissa järkevllä
toimenpiteillä.
/ Domäki Bros.
Monument Co..
: ; 'Huolella valmistaa kaikki*
: .ktvityöalaan kuuluvia töitä.:;^
Puhelin MI. 4469
506 Bmnsirick Ave., Toronto, OnL
-liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiimiiiiiiiiiinH
Parlmay Bakeis^
^valmistaa, nudcar ja kahvil?
Leivoksia,nimipäivä- Ja Mäksak-kuja,
koippuja yjn. lelpomoal^s
tuotteita.
PjdHELIN EM3-767t
28* QBeen;st HV.- Toronto^ OA,,
. ONNI TEBVO
ilililiii|iiiliiiililillUfflliUIIIII.IIIWini
JORMA P. SALO
^.i'-,Xftv-*S,:D. R.-P.'T.i; i . ' ^ ^
' (Physfotherapist, xepist:"
. - = lUofinon teraplsti) - ' • / - ^ i'
Ainoastaan sopimuksen tnukan.
LÄÄKINTÄVOIMISTELUA
Sähköhoito, valohoitOi hierontaa,
voimisteluhoitoa, • kabrpettihoitoa.
Puhelin LL. 1253
6 Ossington Cres., Toronto, Ontario
'• (21-28-4-lT
DR. LESLIE SIMON, L.M.CC
1HO-' JA SUKUPUOLITATmEN
ERIKOISLÄÄKÄRI
3 SPADINA ROAD
(Bk)orin kulmassa) ,
TORONTO. ONT.
Vastaanotto tnmilt:
2-4 ip. Ja 6-7 ip.
Puhelimet: Konttoriin WA. 1^|
Kotiin WA 2-801»
DR. E. C. AHO-HamnmimhSri
HUONE 640 PHYSKJIÄNS' & fiTOROEONS' B ^ ^ ^ N O ^ ^
M Blioi vot vr SftiirvMete t nWrMestti Toronto, uttu^
finlieliii KBngsdale 8237
.^••?i':i>!^?>-::'••;r:^'.;''-7^-j:'^;-rf:-:>v--;:<::
MAAILMAN SUURROMAANEJA
KONRAD LEHTm2(KI:
YLÖS HELVETISTÄ
' 339 a^vna-^Hintasid. $ 2 ^
"Ylös helvetistä" on tuliseJa, vakaiimukseilisen paa toksen hebtort-tfuna
julistus sotaa j a 'miUtarisnda vastaan.
N E I T Q V A N H A S S A LINNASSA
242 sivua — H i n t a sid. $3.00
rrsHä nuorena naisella on kyiq^lrava^ »ridpälvän ii>°^}^^^
ristlritoja ja tunnelinla tavalla; J<to"''on|iiihustaihmeellisint^^
koskaan olen tavannut", Urjoitti jo Sh: Waltar Scott.
E R I C H ^MABIA^C|^ABj|17E: ; < <
ELÄMÄN K I P I NÄ
. , 34^ stvna — Hinta skL $3.75
Kirja JoilaiiStAarAkPirCjoNitCeTte UaaU SvaI inL 2kteHrEraTn¥ Sv uosisad^a ssa, .
E r i c h Maria Ranarqne, jciiäi pnslmmäteen^aaihnansodfln j ^
kirjoitti teoksen "Länsirintamalta ei m i ^ uutta", on J a u ^
hätkähdyttänyt lukijoitaan ^Julkaisemalla romaanin tois^
mansodan Järityttävimmfista kokemuksista, keskitysle^eista.
Dramaatttaen jäittä^Vafigltsee lukijan ensimmäiseltä fy^Jf^
käen. Kirjaa ei v o i laskea ^tSde^^rfiäP ennen kuin on nanny* ,
sankareiden kuolevan tai voittavan.
TtLA-lKAÄ OlSOrrrEELLA:
•.'V>:v;^;;':'')j;':''