Vapaus, December 23, 1969

              Sivu 2 Tiistai, joululk. 23 p. — Tuesday, Dee. 23. 1969
VAPAUS INDEPENDENT U \ B 6 R ÖRGAN
^ OF FINNISH CANADIANS
r U B E R T Y ) ^ BstabUshed Nov. 6,1917
Bditor: W. E K L U N p Manager: E. SUKSI
Tetephone: Office aod Edl'tarlal 674-4264
PubiUshed twlce veekly: asui Thunsdaors by Vapaus Publishing
Co. Uindted, 100-102 EDm St. West, S u d b ^^
. Advertlslng lates upon appilicattoQ, i t r a n ^
Seoond Olass Madi registrartdon Number 1076
MIKSI ISRAEL El VOI VOITTAA
^ CANADIANIUANGUAGEIRRESS
Canadajssa: 1 vk. $10.00, 6 kk; $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USArn:
Sudineen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5.75
I vk. $11.50. 6 kk. $6.25
Vähittäin ja tukuttain
Ne, jotka tietävät, kuinka vaarallista heidän toimintansa on
maan kansalliseduille, mutta pitävät kuitenkin edustamiensa valta­piirien
nopeata rikastumishalua yleisetuja tärkeimpinä myyvät
keskenään kilpaillen Canadan kansan perintö-oikeuksia vähittäin ja
tukuttain Yhdysvaltain suurpääoman riistettäväksi.
Alkuviikolla tiedoitettiin Ottawastä, että vuoden 1963 jälkeen
ovat pääasiassa yhdysvaltalaiset suuryhtiöt kahmineet kontrolliin­sa
peräti 605 canadalaisliikettä, ja että sama suunta jatkuu edel­leen.
Ontarion lainlaätijakunnan liberaalipuolueen jäsen Tim Reid
esitti viime tiistaina syytöksen, että kauppa- j a kehitysministeri
Stanley Randall kaupusteleeOntarioa amerikkalaisille, antaen yh­dysvaltalaisten
monopolien muodostaa kokonaan Yhdysvalloissa
omistettuja sisaryhtiöitä tänne.
(Kukaan järkevä ihminen ei yastust^ ulkomaisen pääoman
hyväksikäyttöä talouden kehittämiseksi.. Mutta on kokonaan eri
asia jos otetaan lainoja, mitkä voidaan maksaa määräaikaan men­nessä
takaisin, tai annetaan pilkkahinnasta amerikkalaisille "omis­tusoikeuksia"
canadalaisresurssien. pysyvän riiston hyväksi.)
Yorkin yliopiston professorina toimiva mr Reid kiinnitti huo­miota
siihen, että mitä enemmän Randallin politiikan mukaan ame­rikkalainen
pääoma saa ontariolaislaitoksia kontrolliinsa, sitä vä­hemmän
jää ontariolaisille mahdollisuuksia lahjojensa kehittämi­seen.
Suorastaan hirvittävältä tuntui television ääressä, kuunnella
jokin aika sitten kun liittohallituksen voima- ja resurssiministeri
J . J . Greene sanoi hyväksyvänsä Yhdysvaltain sisäasiain ministerin
Walter Hickelin "mannermaisen kannan" Pohjois^Amerikan luon-nonresurssien
kehittämiseksi.
Täytäntöön pantuna tämä ohjelma antaisi Yhdysvalloille tilai­suuden
päästä käsiksi Canadan pohjoisen alueen suuriin resurssei­hin,
mikä osaltaan heikentäisi edelleen maamme taloudellista ja
poliittista itsenäisyyttä. Mutta mr Greenen selostuksen mukaan
tämä Hickelin ohjelma "on hyvin innoittava" ja "Canadalle suuria
mahdollisuuksia antava." Tämä vielä sen jälkeen kun noin 80 pro­senttia
Canadan ekonomiasta on jo Yhdysvaltain suurpääoman
kontrollissa I
Kommentoiden, tätä kysymystä Toronto Daily Star sanoi ä.s-kettäisessä
toimituskirjoituksessaan: "Se mahdollisuus, että Cana­da
liittyisi Yhdysvaltoihin mannermaisessa mielessä voiman ja
energian kehittämiseksi, on hennoille käypää. Tämä on Canadan
ekonomian juuri se ösa mitä on suojattava USAn kaikilta uusilta
tunkeutumisilta, jos Canada mielii säilyttää, ja terävämmin sanoen •
voimistuttaa taloudellista ja poliittista kontrollia tulevaisuudessa.
Tällaista huolestuneisuutta ilmenee kaikkien canadalaispiirien
keskuudessa, mutta nopeasti dollareita rohmuamaan pyrkivät pii­rit
myyvät kuitenkin kansakunnan erikoisoikeuksia vähittäin ja
tukuttain.
Tamara Deutscherin toimittama kokoelhia jälkeenjäiineitä kir-r
joitukaia ei käsittele Isaac Deutscherin pääaihetta, Venäjiin vallan­kumousta
j a sen historiaa. Kirjoitukset, joista suurin osa on julkais­tu
eri lehdissii, pohtivat juutalaisongelmaa ja Israelin asemaa maail­mansodan
päättymisestä lähtien. Deutschcr ehti vielä nähdä vuoden
1967 "kuudenpäivän sodan" (tällä hetkellä tuntuu siltä, ettii sotaa
olisi mitattava pikemminkin vuosissa kuin päivissii, siksi kifsile voi­daan
varustaa lainausmerkein) ja hän teki siitä johtopäätöksensä;
Tosin kuuden päivän sota pikemminkin vain vahvisti Deutiicherin
aikaisempia johtopjiätelmiä ja hänen pelkoaan Israelin kehityksestä.
Harkitsematonta kiihkoilua
Pinnallisesti katsoen näyttää siltä, että Canadan amatööri-jääkiekkoilu
on menossa kokonaan lekkeripeliksi.
Toiöaalta kuitenkin tuntuu — liekö sitten toivomus tunteiden
pohjalla— että järki voittaa lopulta.;
Kysymys on maaliskuussa pidettäväksi aiotuista jääkiekkoi­lun
maailmanmestaruuskilpailuista yleensä j a erikoisesti canada-laisjoukkueen
osallistumisesta niihin.
Jokin aika sitten huomatuista liikemiespiireistä muodostetun
"Hockey Canadan" presidentti Charles Hay — torontolainen liike­mies
— esitti Montrealis.sa järjestetyssä haastattelutilaisuudessa
katsantokannan, että Canada jää pois Montrealissa ja Winnipegissa
maaliskuussa pidettävistä jääkiekon MM-kilpailuista, ellei kan^
sainvälinen jääkiekkoliitto (International Ice Hockey Federation
(IIHF.) antaudu ehdoitta Hockey Canadan vaatimuksiin ammatti-läisky
sy my ksessä .
. Meillfc on kuitenkin urheilutoiminnankin yhteydessä puhuttu
"demokraattisten pelisääntöjen noudattamisesta" mihin sisältyy
luonnollisesti enemmistöpäätösten kunnioittaminen. Mutta Hockey
Canada julistaa nyt, että olkoon kan.sainväli8en jääkiekkliiton
enemmistön mielipide asiasta mikä tahansa, Canada jää pois MM-kisoista,
ellei mrHayn ja kumppanien vaatimuksiin suostuta!
Merkillepantavaa on myös.Hockey Canadan kellokkaiden tun­nustus,
että he eivät puhu Canadan Amatööri-jääkiekkoyhdistykscn
puoleiJta, joka on IIHF:n canadalaisjärjestö, vaan ainoastaan
omasta puolestaan. Me uskomme myös, että kun asiat tulevat yksir
'•tyiskohtaisemmin suuren yleisön tietoon. Hockey Canada joutuu
toteamaan senkin, että canadalaiset eivät hyväksy sen "kaikki'tai
ei mitään" ultimaattumia.
Vaarana on kuitenkin se, että maamme jää pois jääkiekkoilun
MM-kisoi.sta, ja että Canada voi menettää näiden kisojen pitämis-'
oikeudenkin enai maaliskuussa.
Tämä olisi liian korkea hinta siinäkin tapauksessa vaikka
Hockey Canadan johto olisi l(X)-prosenttisesti oikeassa ja kaikki
muut väärässä. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että
n H P : n muilla jäsenliitoilla on syytä pelätä amatöörioikeukfjien.^jä
menetystä, jos heidän liittonsa suostuu Hockey Canadan vaati­muksiin.
Pahinta kuitenkin Canadan amatööriurheilun kannalta on
se, että Hockey Canadan vaatimusten hyväksytyksi tuleminen tar­koittaisi
muutenkin suhteellisen heikon amatööri-jääkiekkoilun
kuolemaa Canadassa.
Tavoitellessaan, "hinnalla millä hyvänsä" jääkicklcoilun MM:n
voittoa ensi vuonna, Hockey Canadan johtajat haluavat miehittää
koko edustufljoukkucemme "entisillä" Ja nykyisillä ammattilaisilla,
mikä tarkoittaisi käytännölliaesti katsoen sitä, että todellisilla ama-.
tööri jääkiekkoili joilla ei olisi enää koskaan tilaisuutta päästä edus­tusjoukkueisiin
ja kansainvälisiin kilpailuihin.
Se,ei mlssjlän tapaukfleasa auttdifll amatöörljääkiekkollua^^^ C
nadassa. ' . •
Keväällä 1954 Deutscher kir­joitti
Israelin henkisestä ilmapii­ristä
seuraavaa: "Vieraalta ky­sytään:
"Eikö sinusta tunnu siltä;
-sttä meidän..juutalaisten juuret
ovat täällä ?" Keskustelu.s.sa puhu­taan
usein 'juurista' ja 'juuretto­muudesta'.
Natsien keskityslei-^
rien entiset uhrit, jotka; ovat kär­sineet
vanhojen puolalaisten anti­semitismistä
ja Romanian - rauta­esiripun
uhrit, kaikki ovat lopul­takin
voineet tuntea olevansa ko­tona
ja turvassa. He ilmaisevat
tyytyväisyytensä huojennuksensa
ja'ylpeyten.sä. Ja kuitenkin aivan
liian usein korvaan tunkeutuu.
valheollisGn nationalistisen mys­tiikan
kaiku — eikä tämä mys­tiikka
ole vapaa rotutietoisuudcs-ta
vaan puhutaan 'valitusta kan­sasta',
j a tämä .sopii hyvin huo­nosti
juutalaisten viileän rationa­listiseen
.njattelutapaan."
Deutsclier tekee selvän eron
sionLsmin ja juutalaisuuden välil­lä.
Hän toteaa, ottä Ilä-Euroopas-sa
juutalaiskysymys oli.kokonaan
erilainen kuin lännempänä — esi­merkiksi
Puolassa oli suuri juuta-lai.
sproletariaatti, joka puolestaan
ei sanottavammin lämmennyt sio­nismille.
(Puolan kommunistinen
Duoluet.irjosi ainoana ensimmäis­tä
, maai!man.sotaa seuranneen
kauden poliitli.scna ryhmittymä­nä
.täyttä ; suojaa juiitnlai.srlle;
tästä seurasikin juutalaisten suu­ri,
lukumäärä puolueessa.) Sosiaa­linen
vallankumous antaa juuta­laisille
tasa-arvon ja vapauden.
Sen vuoksi, he eivät tarvit.se .sio­nistista
messiasta, sanoivat va-rcc*
el-'::!, riutta voiko tästä
;.b.':'r':t! siyyttää sionismia?
• srael «n e:iemmän kuin Itä-
Euroopan ghettojen henkinen
siirtokunta. Se on niiden stturi;
lraa^'inen jälkeenjäiinyt pr, ei­linen;
joka taistelee elämänsä
-puolesta loputloman vilaali-
'ftcsti." :
Tämä on siis kirjoitettu vuonna
1954-, jolloin Deutscher'kuvasi en­nen
kaikkea kibbutzeja. Ja kui­tenkin
kibbutzeja oli vartioitava:
"Israelin utooppisen sosialismin
linnakkeet ovat täynnä kiväärejä"
'cirjoitlaa Deutscher. Valtion syn­nyttäminen
.synnytti myös arabi-
•.)akolaiset. Tämän ryhmän suu-
'uus vielä Inaicni.muutamalla sa­dalla
tuhannella vuoden 1967 so­lan
aikana; Näiden juurettomien
ryhmien keskeltä ver.sonut. epä­toivo
vaikuttaa kenties ratkaise­vammin
lähi-idän tilantee.scen
'ciiin vir.'>lli.sten arabihallitusten
toimet. Historiallisesti osat ovat
vaihtuneet, entisilläjuurettomill?.
^n nyt juuret, joita he puolusta­vat
— mutta samalla tämä pro­sessi
on synnyttänyt uutta maa­tonta,
irnillista pakolaisväestöä.
Aiknisemniis«a iuuret.tomista
juutalaisista, Deutscher kirjoitti
i.95i myös: "Ihmiset loikkaavat
•^alavan tai uppoavan laivan kan­nelta
välittömättä siitä, päätyvät­kö")
he nolfistn.sveneeseen tai lau­talle.
Heille loikkaaminen on 'his­toriallinen
välttämättömyys'.
Lautta' on; tavallaan heidän koko
olema.ssaolonsa- perusta. Mutta
seuraako tä.stä, että loikkaus on
• ; , semmisto la1i s•e t . ju•u t.a ,a i.s suk, uno ,- I, teh,.•tä v. ä ohjelm• ai ksi ta••i etta i la- u*tt.a - v e t a l i t u L -•i i e e n , . Sai-o ni•st .it- i toiselta I" valti.o ta on 'p iciettava poliittisen
vat juutalai.sia olemaan luotta- • ^'^^'^ maailma on pakottanut juu-matta
mihinkään muuhun kuin ' turvaa kansal-tulevaisuuteen
omas.sa maassa." "''"^'''^^'«•'^^''^ aikakaudella, jolloin
Ia Deutscher jatkaa. toLsessa ! kan.sallLsvaltio on katoamassa."
maailmansoda.ssa sioni.stit saivat! " ^ ^ ^ n o n kansallisvaltiot ovat
•tamottavan voiton: kun kuusi > ^ ^ ' ' y " ' ' ^ " ' ^ ^ * - ' " " " t ^ ' ^ ' "
miljoonaa juut-.laista oli tuhottu svmboli.sen ulkokuoren.
'liilerin kaasukammioissa, Israe­lin
valtiosta tuli lotta.
"Oli.si nlluf parempi, jos I.srael
ei koskaan olisi syntynyt ja jos:
ne kuu.si miljoonaa oli.sivat jjiä-
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
•i^^.^-J^ .J^ . _ .j
John Niemelä, Sudbury.
ft 11 f a ne n va t m yös jät tä nect kii i -
täiset aikansa kauas, kauas taak­seen.
Niiden - heikkouteen; pn
u.scimmitcn:yhtenä syynä, että se
riippuvat kiinni kan.salli.svaltio-aattee.
s.sa. Jokaisen muunkin ai^
kansa eläneen organismin taVoih
.^an.sallisvaltio voi pidentää; kes-toaan
ainoa.staanlehostamallade-,
geneiantioproscssiaan.. Kan.sallis-v.
nltion huippu ja rappio tapah­tuivat
Kolmannessa valtakunnas-
^jfjj.sa. Kua Israel nyt liittyy kansal-
"isvaUioihin, sen on myös jaetta-j
.va niiden rappio."' .;
Kun "kuuden päivän .sota" oli
käyty ja Israelin valtion hallit­Ont.
sema alue levinnyt Eg>'ptiin. Jör-ta.
strofia ennen kaikkea Israe­lille
itselleen." '
Israelin ilmapiiristä Deuts­cher
kirjoitti 1967 sotlWi jäl­keen:
"Puoliksi mielipuolisesti
arabien kostoa peläten israeli-^
'laiset ovat suurella enemmis­töllä;
hyväksyneet sen *opin', .
jolla heidän maataan hallitaan;
'opin' joka sanoo, että Israelfti:-
turvallisuuden takaa sota, jon­ka
tasaisin välejn on tehtävä '
arabivaltiot voimattomiksi."
Deutscher on kuollut, sota jat­kuu
päivittäisinä taisteluina.
Näytää.siltä, että Israel ns. ran-gaistusiskuineen,
eräänlaisen so-takentillä,
noudatettavan Hammu-rapin
lain (vaikkapa silmä silmäsr
tä, lentokenttä ""lentokoneesta)
turvin pystyy ainakin toistaiseksi
pitämään arabinaapurinsa soti­laallisesti
heikompina. Mutta tä­mä
toimii ainoastaan lyhyellä täh­täyksellä.
Ajan mittaan Israelin
sotatoimet aiheuttavat radikaalis-tumista
arabimaissa. On syntynyt
järjestöjä, jotka pystyvät kana­voimaan
tämän tyytymättömyy­den
tehokkaaseen toimintaan —
arabisissien: järjestöt, joista
Deutscherin kuoleman jälkeen ori
tullut yhä merkittävämpi voima­tekijä
Välimeren pohjukassa. •
''Pinnalta kat.soen Israelin ja
arabimaiden ristiriita <»n aino- •
a.staan kahden kilpailevan kan-salli.
suuden konfliktia Näyttäisi .
siltä, että kummatkin liikkuisi­vat
oman itsetuntonsa j a louka­tun
kunnianhalunsa ikuises.sa
ympyrä.s.sä. Abstraktin kansain
välisyyden näkökulmasta ei mi-kään
olisi helpompaa kuin tuo­mita
molemmat yhtii ar\otto-miksi
j a taantumuksellisiksi. J a ;
kuitenkin tällai.sen kannan ot­tamalla
.syrjäytettäisiin tilan­teen
sosiaalinen ja poliittinen
iodellisuu.s. Puoli- tai varsinais­ten
siirtomaiden itseniiisyyten-
.sä puolesta taitiielevien ilimis-ten
kan.salli.stuntoa ei saa mo­raalisesti
tai poliittisesti rin­nastaa
valloittajien ja sortajien
nationalismiin. Kdellinen on .se­kit
hi.slorialliseHti oikeutettua
että; luonteeltaan osittain edis­tyksellisiä,
jälkimmäinen ei. On
.selvä, että arabien nationalismi
kuuluu edelli.seert lajiin ja Is­raelin
ei." Näin Deutscher tuo­reimman
sodan jälkeen.
Arnold Toynbre kirjoiM.i jonkin
aikaa ennen vuoden 1967 .sotaa,
3ttä I:-;raelin.sotapolitiikka tulee
lujittamaan . a r a b i e n solidaari-
CJaLkuu 3 sivulla)
uiiHiiiiiiiiiiii(uHiiiini»iiniinriiniHni»HiHHHinH»iMHHiHMmiHHiiiiiiiiiiirii>niiiiiniiiiiiiiiNHiiiiimiiiiiniiiiiini
Mitä muut sanovat
KYSYMYS OIKEUDENMUKAISUUDESTA
; : Yhtiöiden johtokuntien jäsenet kannattavat "uhrautuvaisuus-ohjelmia"
inflaation ehkäisemiseksi, mutta he haluavat aina, että
"te suoritatte uhraukset", sanoi autotyöläisten union (UAW:n)
presidentti Walter P.Reuther Detroitissa. \
Hän sanoi haluavansa noiden yhtiöiden johtokuntien Jäsenten
.saavan tjetgä, että "me_vaäaimme v. 1970 työehtosopimusheuvötter
luissa oiketidenmukaisuuttaV.
Huomioiden poliittisella taivaanrannalla näkyvät/'vakavat pula-vaaran
merkit'.' Reuther sanoi, että "yksikään näistä yhtSöiden joh­tokuntien
jäsenistä ei tule pakkplomautetuksi" pulan joÄdbsta. " Y h ­denkään
heistä ei tarvitse ylläpitää perheittensä jäseniä .työttö­myysvakuutusmaksuilla
(eikä mennä) köyhyydenappa, a^^^rnaan lap­silleen.-
-,"1 ! O^..-; .
"Minäisänon, jos mielimme taistella ij^flaatioä,vastaan,'tehkööt
uhrauksia ne_,jotka siihen pystyvät", häii .sanpi.' r / . , ^j.
Reuther. kiinnitti huomiota 'Msseihi^-ylösajaii^in^^
taloustietoihin", joiden mukaan infiaatioa aiheuttaa ^e,.-i[^^; $4,000
vuosipalkalla oleva työläinen saa $1,000 paikank9r'otukseii;7 mutta
pitää-ci-inflaatioalinreuttavana sitä kun $400,000 vuosituloilla oleva
yhtiön johtokunnan jäsen saa $100,000 korotuksen tuloihirisa . . .
— U S A : n lehti, Solidarity.
HIIIIIIHinillllHIIUntMUIIIUnMMIIIIInllUIIIIIIIIMIHIIIUIIIINIIIIIIIIIIIIUIIIIIIIIIUIIIIIIIIIIIIIMUIinillllllllimilllllUIIIIIIMIIIIIIIIIIIU
Helsinki. — Laosissa on käyn­nissä
tä.smälleen samanlainen
sodan laajentaminen kuin Ete­lä-
Vietnamissa. Amerikkalaiset
koneet tekevät kuukausittain
l.'),000 lentoa Laosiin, osan niis­tä
strategisilla B-.52 pommitjis-koneilla.
Tuhoisalla ilmasodalla
tuetaan maahyiikkiiystä, jonka
kohteena ovat Laosin isiin-maalliscn
rintaman vapautta­mat
alueet, kaksi kolmasosaa
maasta.
. • Vietnamin sodan varjoon jää­neestä
amerikkalaisten hyökkäys­sodasta
Laosissa kertoi Laosin
vapautusliikkeen Neo Lao Haksa-tin
keskusjohdon edustaja Tiao
Souk Vongsak viime viikolla Hel­singissä.
Amerikkalaiset kuluttavat 250
miljoonaa dollaria vuodessa Sou-vanna
Phouman hallituksen tuke­miseen.
Se on suhteellisesti eniten
mitä USA käyttää satelliittiensa
tukemiseen. (Laosissa on vain 3
miljoonaa; asukasta, joista enää
puolet Vientianeri nukkehallituk­sen
valvonnassa.) ;
-^Amerikkalaisilla on taloudel­linen,
poliittinen ja sotilaallinen
johto hallituksen alueilla. 12,000
amerikkalaista upseeria ja neu­vonantajaa
osallistuu yhdessä.
.0 000 Thaimaasta kootun palkka­sotilaan
j a Van Paon, Laosin nuk-kearmeijan,
kanssa sotatoimiin,
joilla isänmaallinen rantama ja
sen vapauttamat alueet .pyritään
hävittämään, mainitsi Tij^o Souk '
Vongsak.
Neo Lao Issara nimellä, toimi­nut
vapautusrintama/j. ,taisteli
maailmansodan jälkeeii;,9 ^.vuoden
ajan ranskalaista kolonialismia
vastaan. Taistelu amerikkalaista
maahantunkeutujaa vastaan on
jatkunut jo 15 vuotta. .Vuodesta
1956 lähaen vapautugjfiJte on
käyttänyt nykyistä nimieään.
— Vietnamin, Laosin ja Thai­maan
isänmaalliset voinaat ovat
tukeneet toisiaan koko,; tämän
ajan. Meitä on yhdistänyt tais­telu,
ystävyys ja solidaarisuus,
sanoi Neo Lao Haksatin^edustaja.
Amerikkalaisen; iniperialismin
Laosissa käyttämät menetelmät
ovat samat kuin ; yiethamissa.
Maata, taloja, ihmisiä"^ä eläimiä;
poltetaan. Väestöä viedään . kes­kitysleireille,
jotka kulkevjat "hy­vinvoinnin
vyöhykkeiden" jnimellä
.amerikkalaisten perimijnäisenä
tarkoituksena on yhdistää miehi-tysvyöhyke
Laosissa; "A^ekongin
vyöhykkeeksi", joka feulke'e myös
Thaimaan lävitse. ',.
NIXONILLA VALTAKIRJA
SOTASEIKKAILUIHIN
Izvestija kongressin päätöslauselmalta
äytti_sunnuntaina. joulukuun 21;,j^^^j,^^^^ -.^^ ^^^-^.^^ kukkuioille.
pnä 75 vuotta.
Aino Lahti, Toronto. Ont. täyt­tää
torstaina, joulukuun 25 pnä
72 vuotta.
J . Saikkonen. Whitcfish, Ont.
täyttää torstaina, joulukuun 25
pnä 86 vuotta.
Jussi Kuusi.sto, Sudbury, Ont.
täyttää perjantaina, joulukuun 26
pnä 82 vuotta.
George Salonen. Sylvan Lake,
A1 ta täyttää per ja n ta i n a, jou 1 u -
kuun 26 pnä 75 vuotta.
Jack Kajala, Port Arthur, Ont>
täyttää lauantaina, joulukuun 27
pnä 72 vuotta:
Ida IMänni.stö; Sudbury, Ont.
täyttää keskiviikkona, joulukuun
31 pnä 71 vuotta:
O a c a r H a u t a , Dinsmore Sask.,
täyttää; lauantaina, joulukuun 27
pnä 78 vuotta.
Yhdymme .sukulaLsteu ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Deutscher kirjoitti oman yhteen­vetonsa
tästä "ihmeellisestä sor
dasta"; hänen mukaansa .se ei rat-kaiss
111 .ainoatakaan Israelin ja s i ­tä
vastas.sa olevien arabivaltioi­den
välistä ongelmaa.
--"Päinvastoin, se on pahenta­nut
kaikkia vanhoja ongelmia
ja luonut uusia, vaarallisempia
ongelmia. Se ci ole lisjinnyt I.s-raelin
turvallisuutta vaan teh­nyt
.sen haavoittuvammaksi
kuin ennen kesiikuun 5 päivää
1967. Tämä 'kuuden päivän ih­me'
— tämä Israelin aivan liian
helppo voitto.tulee jonakin päi-vjinji,
eikä niin kovin pitkän
ajan päästä mcrkitscmiiän ka-
.Moskova. — Valkoinen talo on
saamU "luvan" Vietnamin sodan
jatkami.seen, kirjoitti Oleg Vasil-jev
viime viikolla Izvestijassa
kommentoidessaan USA:n kong­ressin
edustajainhuoneen hyväk-symäii
pliutiislausclmaa hallituk­sen
Vietnam-politiikan tukemi­seksi.
Kirjoittaja toteaa, tämän
: päätöslauselman olevan aneklr-jana
Valkoiselle talolle, jotta se
voi jatkaa ja laajentaa Vietnam-seikkailuaan.
Todisteita siitii, että WashingtOv
ni£sa ei ole luovuttu sodan Jaajen-tami.
son ajittukse.sta, on enemmäu
kuin tarpeeksi; Näinä päivinä on an­nettu
julki.suutecn USA.n armeijan
esikuntapäällikön kenraali Westino-relanJin,
armeijaministeri Resorin
ja puolustusministeri Lairdin lau­sunnot
edustajahuoneen sotilasmää-ränihoja
kä>ittelevän valiokunnan
suljetus.sa istunnossa lokakuussa.
Westmoreland julisti busunnos-saan.
sotilaallisella suorasukaisuu­della,
että hän on pahoillaan Viet­namin
demokraattisen tasavallan
alueen pommitusten lopettamisesta.
Armeijaministeri puhui kaksiselit-telsesti
sodan ^ viemisestä menestyk­selliseen
päätökseen, mutta hän tur­vautui
myös avoimeen painostuk­seen
viitaten "demilitarisoidun vyö^
hykkeen ja jonkin verran sen poh­joispuolella
sijaitsevien alueiden"
pommitusten uudelleen aloittami­sen
; maihdollisuxiteen. Puolustusmi­nisteri
taas lausui suoraan, että hän
ei sulje pois Vietnaanin sodan uuden
laajentamisen mahdollisuutta " y d in
a5een käytön rajoille saakka". Iz-vest
i j a n kirj eenvaihta j a toteaa,; et^
tä ilmeisesti Yhdysvaltain pääkaur
pungissa ynletään valmistella yleis­tä
mielipidettä Vietnamin sodan
uuteen aktivointiin. Tässä yhteydes­sä
hallitus voi nyt viitata edusta­jainhuoneen
päätöslauselmaan.
Tappokaasun väoto
hermosfufti l|^:s$a
New York. - r Parisä:tajrrhmistä
jouduttiin; evakuoimaan äskettäin
.Yhdysvaltain keraiallisteii'ja bio­logisten
aseiden , koeasemalta
Utahissa sen jälkeen kun.^räässä
hermokaasua sisältävässä säiliös­sä
oli havaittu vuoto.
Onnettomuus sattui; Dygwayn
koealueella. Pelastusmiehistön on­nistui
kuitenkin varsin pian tehdä
vaarattomaksi vuotanut (j kaasu.
Armeijan viranomaiset-vmainitsi-vat
ensi alkuun onnettomuuden
pelkäksi vähäpätöiseksi.- välikoh­taukseksi,
mutta se sai kuitenkin
aikaan levottomuutta siviiliväes­tön
keskuudessa. ^; ^^31
Eräs utahilainense^^^flori pal­jasti
myöhemmin kysymyksen ol­leen
samanlaisesta kaasusta, joka .
oli tappanut 6,400 lammasta maa­liskuussa
1968, jolloin icaasua oli
päässyi; ilmaan lentokoneesta.
Tällöinkin armeija kielsi tietävän­sä
mitään asiasta, vaan väitti jon-
.kin epidemian sumanneen eläi­met.
Vasta lehdistön puututtua
asiaan myönsivät sotilasviran­omaiset
kysymyksen olleen her­mokaasusta.
,. •
Armeijan edustajat-jcuitenkin
tähdentävät, ettei 'tässä tapauk­sessa
ole vaaraa kaasun leviämi­sestä,
koealueen ulkopuolelle.
PÄIVÄN PAKINA
Me olemme kansakuntana; jo
liian paljon "penkkiurheilijoita",
jotka seuraavat ammattilaisotte­lua
joko sisähalleLssa tai televi­sion
ruudulta. Tämilii tilanteen
edelleen huonontaminen siten, et­tä,
amatöörien tilalle otettaisiin
ammattilaisia ,MM-kilpailuihin
osallistuvaan maajoukkueeseen­kin,
olisi.teko mihin meillä ei kan­sakuntana
ole varaa.
Me; toivomme luonnollisesti ca-nadalaisjoukkueillc
menesty.stä ja
voittoja m^ös MM-kilpailuissa.
Mutta näniä voitot on saatava
reilus.sa,pelissä ilman poliittisten
"takapirujen kikkoja" tunnuksel­la:
"paras mies voittakoon".
Porasta siis olisi Canadan ama-tööri-
jääkiekkoyhdistyk.scn ottaa
ohjat käsiinsä, hiopua Hockey Ca­nadan
johdon öykkärimäi.syydcs-tä
ja ilmoittaa, että Canadan
joukkue tulee kunnioittamaan
kansainväliHon jääkiekkoliiton
päätöksiä ja kansainviiliseu olym­piakomitean
amatöörivaatimuksi.a
niin, että maäliskuu.ssa: siioritet-tavat
jääkiekkoilun MM-kiipanu,t
voidaan . pitiiä Montreali.ssa ja
Winnipegi.ssa siten, että kaikki
• cahadalaLsct voivat olla siitä iloi­sia
ja yipeitäkin.
T O D E L L A S U O M A L A I S TA
; Englannissa toimii eräs maa­ilman
vanhimmista ja arvoste­tuimmista
raudan jalostuksen hy-väk.
si työskentelevistä yl|distyk-sistä,
"The Iron anT^Steel Insti­tute".
Son-toimintaan o.sallistuu
brittiläisten rauta-alan asiantun"
ti joiden lisäksi huomattava j o uk
ko tunnettuja asiantuntijoita
myös muista maista. Itse Eng­lannin
kuningatar on "instituu­tin"
kunniapuheenjohtaja. Nyt
tämä yhdistys on kutsunut kun-niavarapuhecnjohtajak.
seen Rau
taruukki Oy:n toimitu.sjohtajan,
dipl.ins. Helge Haaviston. Suo-malainen"
teräsmics" on siis nyt
• itse asias.sa Englannin kuningat­taren
varamies kertoo Helsingis­sä
ilmestyvän SKDL:n äänen­kannattajan
Kansan Uutiset-lehdon
pakinoitsija "Taavetti".
Hän jatkaa:
Kyseessä on hyvin huomatta­va
tunnustulcsbn osoitus suoma-laLsclle
rauta- ja terästeollisuu­delle
sekä tietenkin myös toinii-tii.
sjöhtaja Haavistolle henkilö-jaan..
Rautaruukkihan on ollut
toiminnassa vasta muutamia
vuosia,, mutta niiden aikana se
on esim. erikoislujien teräslevy­jen
tuottajana saavuttanut
maailmanmainetta. .Rautaruukki
laajenee parhaillaan voimak­kaasti.
Työväeuhallituk.scn aika­na
on tehty päätökset ohutlevyr
jcnvalssaustoiminnan ajoittami­sesta:
kuumavals.saamoa raken­netaan
Raaheen ja kylmävals-saamoa
sekä galvanointilaitosta.
Hämeenlinnaan. Rautaruukki
elää siis nykyisin suotuisten täh­tien
alia;
Rautaruukki on valtioenem­mistöinen
yhtiö, jossa alun perin
oli mukana yksityistäkin pää­omaa,,
mutta laajennusten myö­tä
yksityisten osuus laitok.sessa
on jäänyt yhä toi-sarvoiscmmaksi
Rautaruukin synty oli myrskyi­nen,
kuten niin monen muunkin
valtion laitoksen siynty on ollut.
Rautaruukin pcrufltatnista ajoi­vat
työväenpuolueet ja erityi­sesti
kansandemokraatit hyvin
kohtaisesti. Erityisen merkittä- .voimakkaasti, kuti taas kokoo-vä
tiima huomionosoitus on sen mii.s ja sitä tuleva suuri raha
vuoksi, j-c.itä se on kohdistunut panivat kynsin hampain hant-varsinhiioren
suomalaisen raii- tiin.AsiaiittintIjoita.'marssitet-ta-
ja teräsalan laitoksen johta- tiin sekä" kotimaasta että Ruot­sista
todistamaan, miten valtion
miljardit muka heitetään kuin
Kankkulan; kaivoon ryhdyttäes­sä
perustamaan omaa raudanja-lostuslaitosta.
Järki kuitenkin voitti ja Rau­taruukki
perustettiin, kun ensin
oli riidelty perustamisesta ja
sitten sijoituspaikasta. Masuuni
laitoksen kpneet-tilattiin Neu­vostoliitosta,
ja jälleen poi-varit
itkivät verikyyneleitä, ja samoin
Neuvostoliitto toimitti terästeh­dasta
varten nk. jatkuvan valun
laitoksen ^koneet. Englannista
taas tuotiin ja tuodaan valssaus-laitosten
koneet.
Mikä on ollut tulos? Rauta­ruukki,
joka on nykyisin maail-manmittaknavassa
yksi kaikkein
uudenaikaisimpia j a tehokkaim­pia
laitok.sia, vaikka sijoittuukin
kooltaan keskitasolle. Tämä lai­tos
turvaa laivalevyt telakkateol­lisuudellemme
ja näille levyille
on, niin sanotaan nykyisin ky­syntää
niin paljon, e.ttä tuotanto­on
myyty pitkälle etukäteen.
Laatu kun on valioluokkaa, ja
eräät erjkoissitkcät levyt sellai­sia,
joita ei kovin monessa pai­kassa
maapallolla saada aikaan.
Rautaruukki antaa nykyisin
työtä tuhansille ihmisille, turvaa
raaka-aineen suömalinisille me­tallialan
useille huomattaville
yrityksille, tuo valuuttatuloja
viemällä tuotteitaan ja korvaa-maila
aikaisemmin tapahtuneen
hyvinkin suuren tuorihin,
Sanalla sanoen Rautaruukki
on edistyvän suurteollisuuden
esimerkki, hyvin monella tavalla
Suomen kansantaloydelle hyö­dyllinen
laitos, jossa, jon, oivallet­tu
tuotteiden korkeaa; laadun
merkitys, kuten alussa .kerrottu
, kunnianosoituskin todistaa.
Kyllä Rautaruukkiaaikoinaan'
sinnikkäästi vastustaneet porva­ritkin
ovat asian oikeSui; laidan
oivaltaneet. Jo Rautaruukin v i h ­kiäistilaisuudessa!
istuivat kun­niavieraiden
joukossa.. • ijokseen^
kin kaikki arvovaltaisimmat vas
taanhankaajat ja myöliemmin
yksi ja toinen("asiantun!!ija" on
katsonut viisaamaksi olla potki­matta
tutkainta vaataan ja v i i ­saasti
kyllä näytellä ..sellaista
naamaa, että kyllähän i me suo­malaiset
sentään teräksen teos­sakin
pärjäämme, -i ,
Niin kuin pärjäämmckin.
Näin nimimerkki !'Taavetti".
Ilahduttavaa on kuulla ja
lukea, että pyhän ylt^ityisomis-tuksen
ja sen nuhemiesten vas­tarinnasta
huolimatta p;i isiem­me
maassa tällaista'^ejplistystä
tapahtunut ja tnjjalii^tyi edel­leenkin
sekä maalisltuun vaalei­hin
mennessä että toivottavasti
vielä jälkeenkin päin.
, -:- Känsäkoura.
'> ;•