Vapaus, January 20, 1953

              - Sivu 2 Tiistaina, tammikuun 20 p. — Tuesday,. Jan. 20, 1953
OiS»» of PJxmlslJ Canadlans. Bs-tabUflbed
Nov, 6, 1917. Authorized
as eecond class mail by the Post
CJirice Dcparönent, Ottawa. Pub-liitbed
tialce veäcly: Tuesdayjs
Tbtindaj» and aaturdays by V^aus
JPublI«Wn« Company Ltd., at if»-102
Eto St. W., Sudbury, Ont„ Canada.
Telephones; EusJness Offtce 4-4264
Bditorjai OX/ice 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. EÄliuid. MaUJng
addrcss; Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertjslng rates upon appJJcatlon.
Translation frce of cftarjge.
TILAUSHINNAT:
Canadaisa:
yhdysvalloissa:
Suomessa
1 V3£. 74)0 0 kk. 3.75
3 kk. 255
1 vk, 8.00 6 kk. 4J30
1 vk. 850 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
't.^A, '''' ^ S ^ i
f. •>
Vapaa Sanan osakkeenomistajilla
» Toronton Vapaa 'Saiian vuosikokou.s pidetään tk. iopullä ja sen
vuoksi haluaisfmme kiinnittää mainitun lehden osakkeenoriiistajain
^liuomiota niihin tärkefeiin^^ikkoihin, joista heidän lehtensä toimitus
/^li? johto haluaa ilmeisesti ^ •
Osakkeenomistajain kannalta katsoen ja kaikista pinnalli^uita
.i^rilraiöistä huolimatta on valitettavaa se, että V a p a a Sana .sairastaa
';-?«^yvin vaikeata tautia mikä kalvaa ja Jäytää sen elinjuUria. Tämä
"•'tauti on jo kehittynyt niin pitkälle, että osakkeenomistajat ovat me­nettäneet
huolestuttavassa määrässä kontrollin lehtensä sisällön ja
^ edesottamisten suhteen. Vapaa .Sanan jphtokin myöntää tämän isei-v
kan korostatnalla erikoisesti, että koska osakkeenomistajat eivät joko
halua tai etvät voi vuosikokoukseen o.salHstua, heidän tulisi lähettää
f l^i^altakfrjansa johtokunnan joillekin jäsenille, että vuosikokous saatai-jotenkin
lailliseksi.
Tämä Vapaa Sanan kuolemantauti ön poliittista laatua, ja sitä
o'ri yritetty parantaa "morfiinipistoksilla", joista' on lehtiliikkeelle
252: saatu hetkellistä taloudellista voimaa—^ mutta pitkän päälle ne jät-
^^^t^ät taudin en^ialleen ja.suorastaan pahentavat sitä. Ottakaamme
iobn renttineo, Beavcr Lake. Ont,
täyttää 77 vuotta torstaina. tJt. 21 p.
gr. A. lld^Den, i=Sault Stc. Marie*.
Ont.. täytti 78 vuotta viime lauan­taina,
tammikuun 17 pnä.
yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin! '
Kysymys: Haluaisin tietää kuuluu-
: • j Suomen Yleisradion ohjelma
Äuoraan Suomesta, liman ettei tällä
mantereella \ olisi erikoista vastaan-attolaitetta,'
jcsta se sitten laajalle-taan
tämän mantereen kuuntelijoille
uudelleen. — Väitökseen Joutimut.
Vastaus: Suomen Yleisradion tälle
mantereelle suunnatut . laajallukset
ituuluva t välittömästi Suomesta Ca-nadaan.
' • ; ' ' •;,; "
4
1 i
fc«^n»|(Btakln esunerkkejä:
Viune tiistaina julkaistiin \'apaa Sanan 'Vlt'isön" kirjeitten pals-
' talla sudburylaisen Arvo Katajiston "oikaisu", jonka yhteydessä se­litettiin,
ettei tulevan laulujuhlan pitopaikasta ole vielä päätetty mi-
^ ^ n , vaikka Vapaa Sana ''tiesi'^ ne pidettävän Suomirannassa. Mr. .
, Katajteto <Vaati korjausta tähän virheelliseen mainintaan sen vuoksi
kuD sudburylaisten "kansalaistemme keskuudessa käy aiikät^a sisällis-riiiS?*^'
kaikki kaikkia vastaan . . ^ ' X i '
o Vastatessaan yllämainittuun kirjeeseen, V'apaa Sanan toimitus
? i * ^ o i , että se "ei tiedä sudbijrylaisten 'sisällissodasta' tÄitään , , ,"
Kaikki sudburylaiset tietävät, että tuo '•tietämättömyys'' perustuu
totaaliseen valheeseen. Vapaa Sanan täytyy tietää, koska sen tietä­vät
"ulkopuolisetkin", että Vapaa Sanan ja sen kellokkaideh"kaikki-kahmin-
omaan-kasaani" politiikka johti tää;näsiihep, että heidän ,
• täytyi poistua Sampo-haalilta. Juuri tähän tunrtettuuri tosiseikkaan
viittasi mr. Katajisto kirjeessään. Mutta, kysyvät monet sudburylai­set
lukijat nyt, miten voidaan luottaa Vapaa Sanan raihiiikään jut­tuihin,
kuin se näinkin selvässä ja tunnetussa asiassa puhuU palturia?
' Toinen erehtymätön taudin oire on tämä.: Jokin aika sitten pal­jastui
(silta mUstaa valkoisella) että Vapaa; S a n a n ) ä h e t -
'iäflyt f välittäjänsä 'kautta Sudburyn ka^upjungjnvalJLy^^^^^ , jpjiikiri-;
laisen "ilmiantokirjeen" jonka tarkoituksenä:öli vahingoittaa;;Vapaut-;
. ta taloudellisesti — !saada estetyksi käupungiffiilmoitustelif julkaise-minen
Vapaudessa, 'Rehdit hukijat= kysyivät .siRöih'^^^ "
: lakin, että mistä alkaen on tällainen •''sokkerointi''sisa^ '
alehtityohon? , ••: ....
5 Sen jälkeen on palja.stunut JH; Vapaa .Sänun; lukijiil saivsit
^»tökiö^ensiipitväiseH$i'i||edot^V palstoilta •eivätkä omalta leh-/^
deltan "-4 että Vapaa'"Sana pn
antajapilrien, pankkien ja muiden- rahamiespiirien raha
tusta. • Tässä maassa '•vapaan lehdistön'' hiittäpuiina 'ori sey^ett
iulee toimeen omillaan. Jos mitä tahansa päKlitehträ'syyte^^^ kii-;
: ten on monesti asiallisesti Kyllä syytetty, että he toimivat joidenkin]
työnantajapiirien rahallisen; .tuen yarassg, ne kieltävät sen jyrkiisti-juuri
sen vuoksi kun tällaista "avustusta" pidetään RIIPPUV
DEX merkkinä. Vapaa Saria on kuitenkin purrut hävyltä hännänkin ja
yrittänyt leuhkia, että sellaisia lu-hoja he ovat, että suurpääoma ra­hoittaa
heitä ja täyttää ulostuksellaan toisinaan kolmanneksen hei­dän
pienen lehtensä palstoista. Tässä 'yhteistoiminnassa" suurpää­oman
kanssa on Vapaa Sanan toimitus mennyt niin pitkälle, että
sen yhtä tounittajaa on suuren rahan ikioman Financial Postin pals­toilla
mainostettu eräänlaisena valkoisena toivona, joka punaisuu-
'"^•'^en nujertaa tämän maan työläisten mielistä - - j a "todistuskappa­leena"
esitettiin mainitun herrasmiehen suurelle rahalle (tietysti mak-
^»^sua \'astaan) tekemänsä käännökset Vapaudesta!
Että Vapaa Sanan toimitus tietää olevansa ''vieraan" asialla,
iiAsIitä on meillä m.m, seuraavanlainen todistus: Äskettäin pidettiin
2i£SB£rpn)ntossa "konservatiivisten liikemiesten" kokous, missä eräs pata-
:^bmsta politiikko oli saarnamiehenä. Tähän tilaisuuteen oli "kut-ji^—
suttu*' satakunta "ulkomaalaista" ja "ulkomaalaisten" Ithticn edus-
•. tajaa. Vaikka me emme. tiedäkään oliko Vapaa Sanan miehiä tuossa
r* kokouksessa, missä "ulkomaalaisten" lehtien toimittajille pumpattiin
: j syntistä taantumusta, niin pikkulinnut kuitenkin visertävät että siellä
[ V he olivat. Olkoon taman asian kanssa kuitenkin miten. tahansa,
mutta tosiasia on, etta Vapaa Sanan toimituksella ei ollut'futtäyäSti-
: j sisua tämän uutisen kertomiseen. Toimitusta ilmeisesti hävetti tai
?» peloitti lukijainsa vuoksi, sillä -valkeus nauraa pimeyden töille".
Tuo uutisjuttu, vaikka se tapahtui Vapaa Sanan kotikaupungissa,
Il jai siis visseistä syistä kertomatta.
Il Vapaa Sanan monet lukijat ovat sitä mieltä, että ylläkuvatun-
11 laisesta ''ohjelmasta ' ei kunnian kukko laula. Ja he ovafsiinä ehdot-
II: tomasti oikeassa. Me puolestamme haluaisimme siihen lisätä seuraa- :
'l' van huomautuksen:
; *v Me emme tiedä, onko Vapaa .Sanan toimitus yrittänyt tehdä Va-pauden
(tai yksityisten kansalaistemme) suhteen joitakin muitakm
• * "ilmiantoja" Ja provokatioita. 'Mutta me tiedämme tämän: Me eläni-
' < me sellaista aikakautta, että ilmiannot, urkinnat ja provokatiot pal-
.) jastuvat paljon nopeamnurijcuin aikaisemmin ja varmasti vielä meidän
! i| aikakautenamme. Varmaa myös on, että Vapaa Sanan lukijain suuri
enemmistö, kuten kaikki hyvää tarkoittavat maanmiehemme, tuomit- <j
sejvat ilmiantoyritykset, urkinnan ja kätyröinnin. Tosiasiassa iinii
antajat ja kätyrit saavat olla etukäteen varmoja siitä/qttä heidän
omat lapsensakin tulevat aikanaan tuomitsemaan heidät ja sanomaan,
ctta he häpeävät-vanhempiensa likaisia tekoja.
< Me pyytäisimme kiinniltää Vapaa- Samin osakkeenomistajain
vakavaa huomiota yllaoleviin seikkoihin. Omalta kohdaltaan Va­paus
toivoisi, etta meidän lehtiemme välillä heiluva "'sotakirves" voi­taisiin
haudata maan uumeniin — että me voisimme yhteisten sopi-mjListen
mukaan toimia kansallisten kulttuuriperinteidcmme vaalimi­seni,
kaikkien maanmiestemme haluaman rauhan säilyttämiseksi,
seka yhteisymmärryksen ja yhtenäisyyden rakentamiseksi maan­miestemme
keskuudessa. Tämä on kuitenkin ••vapaa maa" ja ijiin-imiodoin
Vapaa Sanalla on tietysti "oikeus " lietsoa eripuraisuutta,
kiivailla sodanlietsojain ja oman pesämme likaajain hyväksi niin pal­jon
kuin haluaa. Mutta tähän loppuu "sanomalehtivapaus". Ilmi-arihpt,
urkinta ja kätyröinti ei ole enää sanomalehtityötä. Osat:kee:i-omistajain
velvollisuus lehteään ja ennenkaikkea itseään kohtaan on
liuolehtia siitä, että tämä mätäpaise puhkaistaan, ennen kuin se on
liiaa myöhäistä.
3Mc luonnollisesti tiedämme, että Vapaa Sanan johto tulee puo-iustamaan
näitä likaisia tekojaan sillä, että se on tuottanut rahaa.
Miia niuut
TÄSTÄ KAADJETAAN'
V i i J A MYTLLYYN... "• _
VfasUngU^xi. — Ciaysl^T Comora-tionin
eräs päävlrkamja, Harold E.
Talbot on nimitetty Ilmavoimien sih-tecrlkffl;
Eisenhowerin, iMUlltukseen.
Talbot on aikäisemmiin ölluj; North
American' Avlatlon • yhtiön johtokun­nan
Jäsenenä. ;
... jATÄSTf X U H :E
JAl^HpT SÄKKIIN
Detroit. — l>etroltln varikon ko­mentaja,
prikaatikenraali iPaul M.
Seleen tiedoitt!, että Chrysler Corpo­rationille
pn annettu monen miljoo­nan
dollarin urakka ohjattavien pom-rnlen
tutkimustyön ja nlideö kehit­tämisen
suhteen.
kompromisoimaan, emmekä; suostu-
Ȋaiv m^
ovat' Epäedullisia Böl^^
fiertiriic tlriäamniiö V liuusf- väkijoukko
filUfen' Usäykicksli ''Kiiotemi jänkki-iriiperialttmilie!^
' • • ' ^ '
- i-Mlkeriosoltökseri järjesti .Boliyian
Tjöväeni^mtaraa '^ttämaaft • tukean-'
sä hallitukselle, sen jälkeen kun kes­kosena
syntynyt kapina oli hjivskat-
;T}'ÖväcnJohtaja Sergio Almaraz
tuomitsi "Pohjois-Amerikan 'v'aati-muksef,
että hallituksen takavari­koimista
tinakaivokslsta on makset­tava
korvaus yhdysvaltalaisille osak­keenomistajille,
että itsenäisen sa­nomalehden
La Razonin . sallittaisi
aikaa uudelleen ilmestyä ja että mi­nisteripaikkoja
omaavat työläiset pa­kotettaisi
eroamaan hintana, minkä
Bolivian tulee maksaa voidakseen
myydä tnaansa Yhdysvalloille. .
Samalla on presidentti Victor Paz
Estenssorro erottanut La 'Paz"in por­mestarin
Jorhe iRios Ctomarran teh­tävästään
kun kävi selväksi, että
useat korkeassa asemassa olevat kau­pungin
virkailijat o\'at olleet se­kaantuneina
äskeiseen vallankaap­pausyritykseen.
Sen jälkeen nimitti
presidentti La Pazin pormestariksi
Juan Luis Guticrrez Granlerin, Boli­vian
kansallistetun öljyteollisuuden
presidentin.
Farmareiden tulot
yäl^entyneet .
Ot(awa. — KesJkivIikkona julkais­tussa
tilastotiedoissa osoitetaan, että
Canadan, farniare!de.n tulot ovat vä­hentyneet
viime vUonna edelliseen
v u p t c e n , v e r r a t t u n a . - .
y;,-is^i-^qk^^^ tulot $2.-
826.CÖÖ^0W jä vilme^ vionna $2,788 -
000.000.
LcDloJo muistopäivän Johdosta
JoJkasBeiame erään l>jdiiin jklrjoi'
uSaea, ioia ilmestyi "SötsI^^Pe-mokrsV'lehdessä
lokak. 31 pnä
190d. Kiroltas iulkaistiin saoisen-fclel^
Uä eräässä Yrjö Sirplan toi-nJiianiassa
kirjasessa - - ' L e n in Ja
Suomen kysymys.'. Kirjasessa ole­vat
Leninin ^jbitukset qssoltia-vat
miten JoAdonkaniaibesti'Lenin
ja boIsbevUkklpaolae taistelivat
SpbmfBn itsenäisyyden puolesta.' ;
Talvipalatsin • muatasotniälaiset
bandiidit ja kolmannen duuman loka-,
kuulaiset väärinpelurit ovat alkaneet
uuden sotaretken , Suomea vastaan.
Pmistuslain tuhoaminen, lain/ joka
Oli turvatmut suomalaisten oikeuksia
Venäjän yksinvältiaitten mielivftllai-ta,
Suomen saattaminen muun Venä­jän
kanssa samanarvoiseksi poikkeus­tilojen
oikeuettomuudessa — kas sii­nä
tämän sotaretken tarkoitus, joka
on alettu tsaarin käskykirjeellä ase-yeIvoilsuusky5ymyksen
ratkaisemi­sesta
edu;skuntaa kuulematta <. seka
uusien senaattorien nimittämisellä
venäläisistji virkamiehistä. Tarpee­tonta
olisi ryhtyä tarkastamaan mitä
perusteluita, joiUa rosvot ja vaajinpe-lurit
koettavat osoittaa niiden vaati-mi^
tcnv laJpsuutta ja •^euderuQU-kaisuuttä,
joita on tehty Suomelle
miljoonan piistipen uhkan, tukemana.
Asian ydin el ole näissä, perusteluina
vaan siinä tarkoituksessa, johon py­ritään.
'-Hävittämällä demokraatti-serx
ja vapaan Suomen, talhtovat
t&aarlhallltus ja sen hengenheimolai­set
hävittää viimeisen jäljen kansan
•valloituksista 19D5. Taman takia on
kysyi^ys koko Venajan kansan asiasta
näinä päiyiriä,, jolloin kasakkaryk-mentit
ja tyklstopatterit valtaavat
kiireesti kaupunkikeskukset Suomes­sa.
Venäjän vallanfcumons, J6ta
suomalaiset tukivat, pakotti isaa-rin
hellittämään sormensa,^joilla
sfe' dli muotamlen' -vnosleir^^^an
kttiiistänut k i i r k u ^ Suomet^"kan--
' • sää^. •TsaarVjoka' tabtoi i^ifaa.
Hsevaltititeäss" ^ Snome«!n> "Jonl^
. perustuslain hänen eä-lsän!^ ja'
' hän. Itse'6iiviat4anjibiie^
•' 'väiisä;'oti pakotfeftJu'ttyörity&ään
' ' ef atrnbastään boi>tiko^iaisteir£är!r
' köti&seen^ifeen'" mäastaf ^ • ja
"it^ifckldn 'la^ttbmi^n''mkäri^p
^ ' l e t ^ ^a ^iäi&l8<^''^«ä^«fep
toteuttamiseen Supmessal^''-'^^-;'^^
Kuk&tetttuijanv.-^yenäjän ::;yau^a^
mpuksen, palaa tsaasi . entiselleen,
mutta silla .e^pltMksella, että nyt hän
tuntee omj^ya^a?:|ta|tea 'i^}:
taan vanhati ''kaartitr, pal^'-''"
jalnsa ja kruUduiivarkaltten taiholta.
mutta myö^:$ij|^ ;,öij^|Ä|a3alh^^^^^1^^
ta, jcka Kruperiskfe'ai jä t j u ^ i k d v im
johdolla yhdessä esiintyy kolmannes­sa
duumassa Venäjän kansan nimssr
sä.- / •
Kalkki suosii rosvoista yritystä.
Venäjän vallankumousliike on kovas­ti
laimennut ja huoli sen suhteen el
käännytä kruunattua petoa pois ihl-monsa
mukaan valitsemastaan saa­liista.
Länsi-Euroopan porvaristo. Jo­ka
kerran lähetti tsaarille addressl-anomukseri
Suomeen rauhaan jättä­misestä,
ei nyt liikuta sörmeaankaan
bandiitteja "pldättääkseen. Ovathan
sille juuri liienneet takuiSseen tsaa­rin
tarkoitusten kunnlallisiiudeii ja
"perustuslaillisuuden' puolesta' ne
henkilöt, jotka aikaisemmin kutsui­vat
Eurooppaa tuomitsemaan tsaarin
POUtlikän Suomessa. Kadettijohita-
Jat. jotka nimittävät itseään 'Venä­jän
intelligens^in edustajiksi", ovat
juhlallisesti vakuuttaneet (eurooppa­laiselle
porvaristolle, että he ja hei­dän
kanssaan myös Venäjän kansa
— oyat solidaarisia tsaarUle. 'Venä­jän
liberaalit ovat ryhtyneet kaikkiin
toinienpiteisiin, että Eurooppa suh­tautuisi
yhtä välinpitämättömästi
kaksipäisen ryövärin uusUn hyök-kä}-
ksiin Suomea vastaan kun se on
suhtatitunut sen hyökkäyksiin va­paata
Persiaa vastaan.
Vapaa Peirsla on omin ponnistuk­sin
torjimut tsarismin. Suomen kan­sa,
ja etupäässä Suomen proletariaat­ti,
valnilstaa lujaa vastarintaa Bobiri-kovin
seuraajille.'
Suomen proletariaatti ymmärtää.
että sen on kä^ftävä taistelua mitä
raskaJramiBsa olosuhteissa. Se tie­tää,
e^tä länsi-eurooppalainen por-yaristo,
jpk^ kiemajjee itseyaltiudej;
kanssa, ei tule sekaantumaan; että
Venäjän pmJstava yhteliskunta, Jpkfi
on' ö s ^ l lahjottu Stolypinin; pol tu­kalla,
osaksi kadettivalheen turmele­mana,
el osoita Supmelle sitä siveel­listä
kannatusta, Jpka isillä oli en^en
vuotta 1905: että Venäjän halhtuksen
julkeus on tavattomasti kasvanut sil­t
i lähtien, kun sien onnistui antaa
l ^ u Yaliarikumoiikseliiselle armeijalle
itse Venäjällä.
(Idutta suomen proletariaatti tietää
myös, että polUttlsta taistelua el rat­kaista
yhdellä ottelulla, että se väliin
vaatii' pitkäaikaisia sitkeitä ponnis-.
tuksla; Ja että- low)Ujen lopuksi voit­taa
s^, jonka puolella on historiallisen
keihityksen voima/ Suomen vapaus
pääsee voitolle, koska ilman sitä ei
ole ajateltavissa Venäjän vapautta. Ja
liinan vapailäen asian riemuvoittoa
Venäjällä el ole ajateltavissa Venä­jän
taloudellista kehitystä.
' Suomen proletariaatti tietää myös,
kunniakkaasta kokemuksesta, miten
on käytävä pitkää sitkeätä vallan­kumouksellista
taistelua vapauden
puolesta laskien sLTien. etta inhoitta­va
vihollinen uuvutetaan, desorgaml-eoidaan.
saatetaan häpeään, kunnes
olosuhteet sallivat antaa sille ratkai­sevan
iskun." , ,
Sen ohessa tietää Suomen prole.
tarfaatti, fttä sen'cnslmniälsislä
askeleista;.SLJbaen' nukessa,,t|i|ste-
Insaa tolee^ sen pii(^elW oI?i|aan
koko Venäjää s o ^ ^ U s ^ n ^role-t
M i ^ t t l , valmiina - iäytta|h^n
' velvolllsautensa, kpkPi^lvpllisao-teo83,.
iiMten ra^atpyatkaäti ny­kyhetken
olot. ' t'
Eduskunnan spslalldemokraattlnen
rybihiä on lähettänyt lähetystön; kol-noaxmeri
duuman sosiaildemokiraattl-seen
ryhmään, yhdessä harkitaksensa
tafstelusuimiiltelmaa väklvallantekl.
-joitä vastaan, . Duuman i)iduijalavan
korkeudesta antavat ediistajamme
kuulua äänensä, kuten Jo. tekivät vii­me
vuonna, lelmataksefisa häpeällä
tsaarin hallituksen ja riistääkseen
naamarin sen tekopsrhlltä liittolaisil­ta
duumassa. Ponnistakoot vaan
kalkki sosialidemokraattiset järjestöt
ja kalkki työläiset vohnlansa, jottei
edustajiemme ääni Taurian palatsissa
kajaMaisi yksinänsä, jotta Venäjän
ja Suomen vapauden viholliset huo­maisivat,
että koko Venäjän proleta­riaatti
on solidaarinen Suomen kan­san^
kanssa. Toverien velvollisuus
paikkaktimtiiSa-ön käyttää kaikki tar-jmiiiimi'
mi^ JuUstäalt-teöi
Veriajäii^pjrbletariaä^
tyksistä' V^faftjäh'^ä;iÖä<i^
deriiokraattfeUle' ieduä&jaiylurillle ja
jatkaeri -' äfct^visöoäte
tavoilla, i « ^ a puölue.ättäv^i'ke}-
ribja - • rliköÄseeit' '-^-Mp^^ti^
väikeneirilsieriv-^^jbrikä 'Vallitessa vVeril^-
jäö 'vastavalöabkuniotts'wät^^
hien kansaan hiitoista.''' ' - ' •""' ! -
SuPmeSsakäsrdMn taistelua ko­ko;''
Venäjän - Vapauden puolesta.
Biiifeft katkeria lietkiä^^ tuokaaii
nUsr - t ^ t e l u niin mlehouUiselle
SuPmeh proletariaatille, joka uu-sUlä
sblfdaarlsuoden siteUIa yhdis-
. tää - Suomen ja Venäjän työ-väenlaPkan,
valmistaen sitä siihen
hetlceen, joUoia se pystyy 'viemään
loppnon sen, minkä se alkoi loka­kuun
päivinä 1905 ja mitä se yritti
jatkaa Kronstadtin ja Viaporin
kunnCakkaina pälvlnä.'>v
^CYrjö.Sirola: Lenin ja Sjioipen ky­symys,
siv.: lft—29i) ,
KESKIYÖN AIKANA
Keskiyöllä saapui hotelliin aiBum:'
matl-istaja. Muuan toinen matkuj,
ta ja odotteli hotellin aulassa, TDI
Ja kysyi:
— Olen täällä aivan outo, VpItteL
sanoa, onko tämä rauhallinen pait
.: On varmasti, vastasi tolaen,uii,l^
jQäkhi olen o<jipteUut täällä Jo tunpa||
herran eUJä.haikaan ole minua i f e i ^
i»iimyt..tv;.>.\ • -.AV ..^^
SeJiaki
Imiesku
-i Port AJ
^kapellinjestarihuomauttaa kopto.m;;" basson 'soittajalle:
^^•^'te pnVmatälal;'; ^
'[": ^^D • ;ori^-;vieir^ m^ V^AS§
'basisti keskeyttämättä ' soittoMn.
•m
" Is
E0$;osl3iii muuttaiiMs- I
efadotukset esitetfy
atlahiioheelle
Ottawa.: ^ .pikeusnfijnsteri Sttiarl
S, Garson esitti tiistaina pailameötp
alahuoneelle senaatista .saapunee^
Ethel ja Julius Rosenberg aiotaan
surmata Slng Slngln sähkötuolissa.
Olen nähnyt sahkötuohteloituksen
ja tahdon kuvata sitä teille ihnan
kaunoisteluja.
Erään lehden paa tonnitta ja oli
määrännyt minut olemaan läsnä
Crowley-4ilmlseni.suurrikollisen; kuo­lemantuomion
i i. (täytäntöönpanossa.
Hän :4atttol finhimUllatäi asiakirjaa",
'Teloituk^ rpitL .tapahtua tuntia, «n'-
nen .puoU3yötä,anutts-meidät lasket­tiin
vankilaan kaksi-tuntia; alkaisem-
«iiri. M€ite:x>li isaapunut tllaiJw
. i^iitlscnikyirijrientä hi imiest &.! a jaj ime
Kalki.J? i<Äiiajfte "leht^^^ • •
.-.tYXsi .«portterösta rkatfnulijtninut.
'.täyÖyl».yif.;iV^';-£l; -•i-h,:^ •
<r/,-^M3lBldän.5m7<>$et^^^^ s ^ i.
'-r.^EtM)tMv^^<^i<t^^kn^i ^leite
-tyl^rtä-liermojanne -alkoholilla..JEl-l^|
e jiio jft^, m ino:
selvänä.
'Äta^e^'tie<m; ririk^ pdöttaa teitä.
Haju saa sydämenne kourlstum^iaii.
: j Ympärillemmef olivat. kerääntyneet
numtlehtämlehet,. Helliä kalkUia
olivat whisky-tasbumatlt^ He ottivat
toisen kulauksen,
: Sisään * tuU vartija, joka järjesti
meidät • riviin. Taskumme etsittiin
läplkctaisin. ettei meillä, ole mitkaha
valokuyauskonetta.' Meidät ohjatiln
Slng. Slngln kuolemahkammioon.
— En kestä tätä, enää, kuiskasi
eräs repprtterltoverinl kalpeana ja
vapisten koryäanU ; Tulin. yllrtie kerr
ralia hirvlttsfväai. paholnvoivsUisl.
Kerrottehan minulle kaikki yfesityis-kphdau'palatessanne?
.
'Nyökkäsin suostumukseksi paar­iani;'.
F,n koskaan _,iinphda New Yorkin
valtionvankilan Slnig: Slngln Jtelpi-tushuoneen
traaglllista alastonauutta.
Ensjri uskoin, ettei huoneessa ollut
muuta kuin sähkötuoli. Johon kaik­ki
huPmipL«3skittyy astuessanne s i ­sään.
Sen eteen on asetettu riviin
muita tuoleja — ehka viitisenkym­mentä
— mutta niiden jokapäiväi­syys
vain korostaa kuolemantuoUn
merkityitäellisyytta. tuolm. Jenka
varusteet ovat mahtavia Ja josta
riippuu synkkiä leveitä nahkarem­mejä.
<
' (Miikaan hiljaisuuden • silmänräpäys,
jonka ehka olette kokeneet, el voi an­taa
teille: mitään Lusltystä -niistä ää'-
Irimmäisen JännityliiencSJeikunnelsta,
jotka . alkavat i sinä hetkenä, jolloin
i i"v.irallisfet • todistajat" istuutmat,' - ja
;5ptkfti päättyvät sinä sekunthu,; ijöl-:
loijikuuiemme 'ähtaastäi;&ä.ytäyä8tä.
(^omlt^ liit^kt «uäte bäJd^n^ Imäis}
dessaän.'kuoliBihaan^:"^^^
saattamema.: Näytelmäao syntiiyttäm^
koh talckkuudeh •. tmmelma;; - purfcti
'^ääntäni •kuin; jokin- ,kuplemahtu£^'.'
Itse kuoiei^ asteli näin; huoneeseen,
hitaasti ja rauhalllsestiu;i ;' - •
i lC?owley.. astui;/teloitiishuoiieeseen
papin jä univormuasuistenV^vartijoi-den;
saattamana.• Hän käyi Nkiirehr
tlmättä sähkötuolia kohti, KasvoUr
laan uhman (ja välinpitämättömyyden
ilme, häAi el ollut näkevinään sitä.
Olen nähnyt monia-ihmisiä elämän­sä"
krlrtilllsillä hetkillä, mutta kos­kaan
eri ole tavannut ilimlstä joka
oUsi osoittanut samaa itsehallintaa.
"Hän Istuutui rauhallisesti ja ke­nenkään
auttamatta ; sähkötuoliin.
TäsinälUsin lliKrein . teloittajat kii­rehtivät
-sitomaan nahkahlhnoja ja
kiinnittämään hänen päähänsä pml-tulsta
kypärää.
— Mitä kuuluu, vartipkersanttl?
kysyi Crpvvley tyynellä äänellä. K i i t ­täkää
johtajaa hyvästä kohtelusta.
Ja sanokaa viimeiset terveiset äU
dlllenl.' >•
Vieläpä Ikuisuuden kynnykselläkin
kuolemaantuomittu keksi keinqn te­loituksensa
lykkäämiseksi:'
— Tämä hihna, hän sanoi, osoit­taen
oikeaa jalkaansa, ei ole sidottu
lujasti. ICiristäkää sitä hiukan.
Huomautus synnytti jossakin mää-rm
hamaäTpiystä, Kuolemaantuoml-tim
oU onnistunut häiritä teloituk­sen
säännöllistä kulkua, jä mmusta
tuntui, että han utnsi eräänlaista
tyydytystä vartijoiden tutkiessa hih­noja,
Heimostunelna nama kiireh­tivät
sitten antamaan sovitun mer-kip
sähkökatka^ljaa ,. hqitelevalle
näkymättömälle ^vu-ksft^eljellien, *' • •
. ...Virran. ..^oksyessa. saMutuoUm.. ja.
'-idiktc§^mäi'vmm^ viuneisiaeiädn'
soluun ulurl nytkähti kourlstUkseno-tualöeen,
"tialikahihra.t''' natisivat.
Me; heittäylydj^ipme .iuoU^ sel­känojia;
vastaan ikään: kuin: välstääk-semme.
- t ^ ^ ' syök^.
Toisen kerran, j a vielä kerran säh­kövirta
kulki kuplemaan^^^
ruumiin läpi, jpka kuoristuksenomal-sesiti
iiytkähteli ja | kp^ttl-ponnahtaa
öliti^^a:
lakiehdotuksen rikoslain tarklstami.':
sesta ja: muuttamista. oaceusmInii.^Mä|
ter.n ehdotuksen mukaisesti läpän'J^^^
tama lakiehdotus ensimmäisen lul«.';=|^fä
mlsan keskustelutta. t;Pv'i|
Tama laklendotus tunnetaan np-alahuoneen
lakiehdotuksena no, Ss"*^
(•Bill No. 93). Parlamenthi edellisa ^f^-lrvokkaisl
istuntokauden aikana se tunnettil:
senaatin lakiehdotuksena H-8 ja tä
man istuntokauden aikana senaatti
lakjehdotuksena O (Bill O).
näkynyt
laulukuoi
ole sentä
päässäkäi
isäännöllii
•joka tils
Ikeen väs
älvät po:
iTossammf
ovat
lss£unm
ätkä vie
•joituk
'at aina
[Jäinen ir;
esimei
taUlaJ
[kaikki e
ioukossan
ös ali»
Kaiku-]
täE
13
[amme S
Ijon tj
itykäet
.lie h
liksipä oi
puu
utthnas
^ 'iohituisist
"m
Kirkon lehti moittii
hirttämistä ja tarjoaa
myrkkyä sen tilalle
Toronto. — United-kirkon leht
Observer moittii tounltusklrjoltuk
sessaan rikollisten hirltamista "krls-^
fcittyjen omaatuntoa loukkaavana sa)'
distisena näytöksenä." i
Mainitessaan kuhden torontolalset' /
pankkirosvon hirttämisestä
kuussa, lehti sanco, etta
kuolemisensa kesti.50 minuuttia
'Me emme käsittele kolraammekaai
Iloisella. tavaUa/'
"Jcs rikolUsten tappaminen o:
:Jaan valu
2Kuoro
lulua, joi
luisan suc
[erikann<
on k<
yiimu''
"heldai' /
viisi. nUnuuttlaoU:kulu^t^ sUta, kut;^|
me olimme astun^Jllltohtalonkam-sj ;
^ p p n , mutte melstäf^mfcul, että uit {\ ~
^caimme-^yli^feföneet steuatv^ona^Bf^^
i ^ M ^ » . ^ ^ M t \ ^ f ] # i ^ S d 4 ^ % s J v l ^ ^ ^ ^ ^
««v«miS?i^rf«frw'i?S£Airfivtr^ lll^iiväHdlh vieS&tken.' ^ l vaf-^:^
' "\m olLiiToltfcmÄ^eltos^^
Vbiminätta'S^^
'^mmm
s u r m ^ ^ 1 f - ^ ^ ' - ' ^=
K u l t e i ^ B l i ' : *
taa vastaan, joka kulki hänen ruu­miinsa
läpL Tä^ 'vaj|icu'teta^^ vahr
visti se tosiasia että hSh^n raumiis-taan
ja kasvoiltaan vlrtaf^ runsas
hiki. • •.^•:;.';'.' . :
Ja,yh'älfkiä.;mlnä nälh kammot­tavan
-totuuden: olin todistajana,
kuinka ihmisolento käristettlhi elä­vältä/
r ;••••
Sähkötuoli ei ole muuta kuin eri­koista
tyyppiä oleva sähluäuuni, HaJU,
joka kyllästi onnettoman vaatteet^
syntyi niistä nesteistä, jotka höy-ryyn^^^
t'^^iköh palstaessqt hänen
lihaansa^ Vaäelhta' kestää'^ dU tuo
teloltetim haju, jötäel yoldä verrata,
mihinkään mUuhun kuin siihen
hajuun, joka leviää käristettävästä
slanlöiästa. Täniä, UJettäva .-Ja . vas-tenmlcllnep,
löyhkä, el- leviä vain. te-loltushuonetöeen
vaan se täyttää"
laajan osan vankilasta,
Crowley julistettiin kuolleeksi. Vahi
ivälttämätantä,^:emmekä me ole lain: -^^^
lEäanyakuubtuneet' siitä, että se cii^J^i
•kristillistä,. niin varmaankm enenjj <
^iaäin Kih^iisnjälsia, }täpa^ ^yoidaa? „
>iäyttM. ^ÖnfoltmasSa i>alJoö rolj-IJ. •
toja, jotka aiheuttavat pikaisen ki)((-^|^*
leman L'an; niitä ruiskutetaan v(f
reien-', sanotaanV^iij|i^kirJoltuksel-^^ ~»
iz^]ki|)iem^a^^
e
sen sairaalakärryihlh; Heitin nopea: ^;
sihnäyksen tähän puolittafai alasM-^
maan ruumitseeh- Ja huomasin, ettt
sen pöhöttynyt Ja paistettu liha d
värUtään . tulipunaista. Tuo. väi
muistutti sitä väriä, jonka ihmislilii
saa joutuessaan vplmakkaan aurin­gon
polttamaksi.
Jouduttauniuin muiden l^tlmie*
ten jätteen sateeseen. Uselmmä
heistä horJahteUvat alkohpUn vai-
•kuti|i'ien alaisina;
Meidän kiirehtlessämme
sanoma toimistoon lähettääksemiö
ärttkk.ätainie lehdiUemme .kysyin it­sekseni
kiirehdimmekö palkastaät
pelosta, että jOku meistä ei saisi m
raa; linjaa käytettäväkseen, Mlo
puolestani tunsin, että kUrehdln yhti
paljon halusta paeta Slng Singc
kirottua kuolema nkammiota.
8ähk&.
Charles Frances iPotter
"Ce Soh:"-lehdessä.
^" kysyttävä, mitä hyötyä oli Juudas Iskariotilla kolmesta-kymmenestä
hopeape^ningistääh?
V, Sanan osakkeenomistajat: Älkää olko enää toimettomina. On
tottuy (että ta\'allisen yhtiökokouksen puitteissa pidettävässä vuosi-
• kokouksessa teillä ei ole •varsinaista päätösvaltaa tilanteen parantami-
;.seksi. Torontolaisten johtajain ryhmä, jonka käytettävissä on huo­mattavasti
suurempi osakemäärä kuin millään muulla ryhmällä voi
olla. voi äänestää teidän kaikki ehdotuksenne ja esityksenne kumoon.
Mutta yleisen mielipiteen painostus tuntuu Vapaa Sanankin johdossa.
Lähettäkää siis omia edustajianne. Hankkikaa varoja heidän raatka-kulujensa
peittämiseksi. Valitkaa edustajiksenne miehiä ja nais^,
jotka uskaltavat puhua suunsa puhtaaksi, vaikka heille lyödäänkin
nyrkkiä pöytään. Älkää lähettäkö valtakirjaanne kenellekään sellaii-selle
yksilölle, joka on osallistunut kätyröinliin tai joka on sitä puolr
tanut julkisesti tai vaitiololla. Jos annatte valtakirjanne jollekin, n i i n'
\-aatikaa, että hänen täytyy avoimesti tuomita lehteänne häpäisevä
ilmianto- ja kätyritoiminta. Vaatikaa \-ähimmässä tapauksessa, sitä,
että lehtenne palaa'takaism ainakin sosialidemokraattiselle linjalle,
jolle toimittajanne takavuosina tekivät huulipalvelusta, ja että leh­tenne
on sisältönsä puolesta vapautettava suuren rahan kontrollista"
ja vaikutuksesta.
Tässä vuoden vaihteen aikana—
vanhan hj-vän tavan mtikaisestl .—
annettiin ulos jos jonl^lkisia kat­sauksia
kuluneen vuoden aikaisiin
saavutuksiin ja miksei myöskin me-
^ hietyksiiri..
Niinpä myöskin Korean sotapiiolet
Julkaisivat katsauksia sekä omista
mehetyksistään iettä vastustajaile a i ­heutetuista
tappioista.'
Kajoamatta tässä ollenkaan, tllas-.
tojen kaameuteen, jota ovat valta­vasti
lisänneet kansainyäiisillä sopi­muksilla
kiellettyjen aseiden, kuten
bakteeri- Ja myrkkypommlen käyttä-mlneh;
varsinkin turvattomia naisia
ja lapsia vastaan, kiinnitämme huo­miomme
lentokoneiden menetystä
koskevaan kohtaan.
Amerikkalaisten sotapilrien vuosl-katsäuJdsessa
sanottim. että heidän
lentokönemenetyksensä Koreassa o-vat
olleet suunnilleen puolta suurem­mat
kuin korealaisten ja kiinalaisten
vapaaehtoisten.
Kuinka sellainen voi olla mahdol­lista?
Onhan meille aina kaikin mah­dollisin
tavoin; osoitettu, että yhdys­valtalaiset
Sabre-jet-koneet ovat
maailman parhaita Ja että vaikka ne
eivät olekaan aivan niin nopeita kuin
korealaisten Ja kiinalaisten vapaaeh­toisten
käyttämät venälälsmalliset
Mig-15 koneet, eivätkä .pääse niin;
korkealle, niin. ne ämpu levät "Migiä''
/alas kuin heinää vain. : :
Moni on varmasti asiaa aprikoinut
ja päätelmätkin ovat varmaan pUeet
monenlaisia.
Viime viikolla »asla sitten kuitenkin
selvisi. -
lEräänä päivänä, tfeisl olla keski­viikkona,
tiedoltettiin radioverkoston
välityksellä, että eräs yhdysvaltalai­nen
sotilashenkilö oli tuon syj-n kek­sinyt.
Hän sanoi, että syynä yhdysvalta­laisten
suureen lentokonemenetyk-seen
Koreassa on se, että korealaisil­la
on mainio ilmatorjuntatykki, jolta
eivät itse Sabre-koneetkaan ole tur­vassa.
Tämä tykki kuulutaan tuodun Neu­vostoliitosta
»
A|aa, jopas erehdytte! Ei se ole
Neuvostoliitossa keksitty. Tämän
ratkaisevan Ja valaisevan tiedonan­taja
sanoo, että se lähetettiin yilme
maailmansodan aikana Yhdysvallois­ta
Venäjälle Ja nyt se sitten on rai-i
Jattu Koreaan yhdysvaltalaisten o-mlksl
kaula villoiksi.
Lausunnon,antaja'kyllä sanoo.,et­tei
'hänellä ole iiainkäänlalsia todis­tuksia
eikä tietoja sUtä, jotta asla
niin olisi, mutta niin [^se kuitenkin
on. •:: [ •• '
Hän ei tietenMän tiedä,mii^älai-sla
tykkejä — täi; t^kkl maaU-mansodan
aikana ' Venyjälle vietiin,
Ja vielä vähemmän-sl&.mlnikälaisla-ilmatcrjuntatykkejäk^
rea^iset käyt­tävät,
miifta koska^hliti sahbo-asian
niin olevan iiiä^siHd^^
niin on. •xtiih,'^-- .%-fyj-«vj
Radloverkostot taas puolestaan-JciJ^
kuttivat tubn ''päteväft^-^^YeiöstÖkifeft-i
maailm^^jökaVkp^^^^^t:^
Annamme tunnustuksen 'tdplle Ien?
tokoneiden mehel^?8tä'''i'kodtSvän.:ar-.
v o l l u t e ^ i - a t k ^ e ö i ^ ; ' !^
vielä" suulremni|a' sl^gi' 'e^^JiAalsellp
tykille. • ; • '^^^^••..v^ii-
Slllä ^klur-iÄ itoainettä -jä kun-nlaa.'
• "^'^^^u. n-'-^ • ^-^^^
Ensin sillä tuhottiin Hitlerin (Luft-wahv^.
jonka piti olla maaliman ete­vin
lentovoima Ja nyt sillä tiputellaan
alas amerikkalaiset lentäjät Korean
taivaalta, tiputellaan, vaikka lentä­vätkin
700 mailin tunthiopeudella.
Jollaista nopeutta el maailmansodan
aikana vielä osattu kuvitellakaan.
Ja piippu el kuin klUtelee/vain.
T a v p U ^ lentokonetyklt — puhu-piattakaan
nyt raskaammista tykeis­tä
—. pystyvät .ampumaan vain muu­taman
sata laukausta, kun niiden
piiput oh''^ uudelleen porattavia Ja k-ih-lattava.
^
'Muttatämähfin onkin amerikkalai­nen
tykki — ja se muuttaa asian.
Kunnioitettava tykki.., Vai olett^:
ko koskaan ennen kuulleet tyklsti^;
jollaa on voitettu kaksi sotaa?
Nyt sitten selvisi Ja ihan vaivatK^;
mastl ja ilman mhikäänlaisia "tpdi-:
tiikBia ja tietoja", miksi yhdysvatti'^;
laisten lentäjien on vaarallista le^
neliä'Koreassa. - f
jROitta iselvitettäväksi jäi toinen ki|
perä kysymys. .
Kuka lähetti tuon hrmutykln Vei
näijäile? :.
;'rjJEiöoW/dt-välnaJaa el voida epJi
I v Ä -MicCarraiihi ; noitijahtlktfnil-"
'teah'tätMttayal»l;--Joten on loydettJ-,'S
;j(&iri;';toiÄ^ni s l M ^ k ^ ^ "»'"^If
kuin 'fulkomaaö aslaniies'' el ole TOi-,?
tmt sefliaista tekoa suorittaa,.. valk-^ J
kiapä^^bllitakih NeuvostoUltto oU iHl
lofii'liittolainen. . , ^
(Joku on joka tapauksessa vedctti-r''-^
vä!*äpälälautaaö Ja sitäkin suureo-1
maila syyllä, koska se lienee oUut^j;|
noa sellainen tykki Amerikassa. p
Minkälainen se olf, sitä el siilnltaasp
tiedä kukaan. E l sitä tiennyt edelB-kerrottu
arvoituksen ratkaisijakaan.
ios tykto lähettäjä saadaan selrf*
ja sähkötuoliin, on se suuri ""^IM
••demokraattlseUe elaroantavallf»^^
mutta -vielä suurempi voitto oM «
jos tuo tykki voitaisiin saada kas^:
tuksl takaista amOTlkkalaisine. So­loinhan
ei enää mikään estäisi »»^
rikkalalsen elämäntavan levittäfflfsU
koko inaailmaan.
Puhna on vata se, että millä ihme*
kujeella tuon tykin takaista saisi- -
Kulkuri.^
« ii
1-
m
4ft