Vapaus, May 12, 1951

              Mmm mm fm
Kp Sivu 2 , Lauantaina, toukokuun 12 p. — Saturday« May 12,1951
(linälTri, — XiulepeDdent Labor
Oii«n of Ffanisb canadtan». Es-
.«•Idtttied Noir. e, J917. Auttiorlzed
«» second cIAss mall by Uie Post
OfXlee Oepaxtment, Ottawa, pulH
lisbed tlulce «eekly; Tuesdays,
^^IfutfBdays atidSaturdayslQr Vapaus
^^Mtehfng taimpany Ltd,; at 100-l(»
£ l i a S t Sudbury. Ont,, Canada,
Telephones: Susine» Office 4-4284.
Editorial Office 4-426S. Manager
E, Suksi Editor W, Eidund. BttiUng
Bddress Box; C9, Sudbttiy, Ontario;
Adveitlsing rates upon ap|>U«itfa>a
Translatton free of chaiye.
TILAUSHINNAT:
Canadajisa: 1 vk, 7J)Q 6 kk, 3.75
3 kk. 3,25
Ybdysvalloissa: 1 vk, ZM 6 kk. 4,30
Suomessa: I vk. 850 8 kk, 4,75
Äitien päivänä v« 1951
"M
m
m:
IA../. "Aitienj^ivää on vietetty tämän maan suomalaisten keskuudessa
Iraajemmassa mielessä kuin kodin piirissä vasta viimeisten vuosien ai'
.r'>/fcana. «
'Puhtaasti yksilöllisestä, kodin keskeisimmän henkilön, äidin kun-
'"^niaksi pikkujuhlasta on muodostunut juhlapäivä, jolloin erinäiset jär-
^^Jestot ovat eri paikkakunnilla muistaneet äitejä.
Kieltämättä on kaunista ja aiheellista omistaa yksi päivä vuodes-
VASA yksinomaan niille naisille, jotka epäitsekkäästi uhraavat öiden ja
^•'"^|»iwen rauhan ja omat vaatimuksensa lastensa hyväksi. Vaikka voi-
S r-^faankin sanoa, että valtava äitien enemmistö tekee sen osaksi omaksi
.^ilokseen ja saavat juuri siitä lisää sisältöä ja merkitystä elämäänsä,
X^itn aaa kuitenkin niin, että he hoivaavat ja kasvattavat lapsensa yh-
'^^'teiskuntaa varten. Kun lapset ovat päässeet '-omille jaloilleen", on äi-
'""dlile useimmissa tapauksissa jäänyt vain lasten varfaaisvuosien tuot-
^'" Umat vaivat ja pikku ilot, kun aikuisten lasten aika kuluu suurim­maksi
osaksi kaikkeen muuhun kuin äidin hyväksi.
Kaikesta huolimatta tahtoo jokainen äiti, että heidän lastensa elä-f.
voi olla; jos lasten elämää uhkaavat sota ja atomipommin kauhut, ku­isten
nykyään on asianlaita. Siitä syystä — turvatakseen lastensa iu-
.wJevaisuuden — ovat äidit kaikkialla ryhtyneet aktiivisella tavalla tu-
^'^^kemaan rauhanliikettä. >
^ l^arfaaan palveluksen voivat niin äidit, isät kuin lapsetkin tehdä
-toinen toisillcenja samalla koko yhteiskunnalle kirjoitta
:'W>sä siihen maailman rauhanliikkeen va
' - ^tiektsi rauhansopimuksen keskenään.
'• Antaaksemme äitienpäivälle sisältöä ja «merkitystä meidän kaik-
»''"liien velvollisuus on ryhtyä laajakantoiseen toim
I miseksi Canadan rauhanpuolustajain anomukseen^ että Canadan halli­ni
tus ryhtyisi tukemaan ja vaat^
(;dysva]tain,' Neuvostoliiton, Kiinan ja Ranskan välistä rauhansopi-
! musta.
Mm
i i
i P i
S »
i l MP
l i » '
W i i i i
iSii
»ii
\ ''Sosialismin" mallinäyte
, ! Meille on sanottu, että sosdem.-oikeistojohto kannattaa asteet-l
taista ja rauhallista sosialismiin siirtymistä
Meille on myös sanottu, että brittiläiset laboristien johtajat ovat
; -käytännössä osoittaneet, että he todella ovat "sosialisteja",' sillä ovat-
\ jtan he "kansallistaneet" porvareille tappioita aiheuttaneen kivihiili-t
'.teollisuuden, sekä *£nglannin pankin, vaikka viimeksimainittu antaa-t
, kfn kahdentoistaprosentin voitot "entisille" omistajilleen.
I 'Meille on myös kiven kovaan sanottu, että Britannian Labor-
I dessa sosialisnftin täytäntöönpanoa rauliallisella tavalla, vaikka jotkut
} jbdraut ihmiset selittävätkin, ettei sillä kansallistamisella ole mitään yh-l
teistä sosialismin kanssa.
^ «Jhlutta ityt tuli pinnalle Iranin öljykysymys. Ja sen yhteydessä
: I kehittyi kummallinen tilanne. Iranin porvarillinen hallitus, joka ei
ole- koskaan? väittänyt olevansa sen paremmin :"sosialistinen" kuin
J '^kommunistinenkaan", päätti Iranin kansan valtavan enemmistön toi-
I ^yoi^usten mukaisesti kansallistaa oman maansa öljylähteet. Olisi
« ^luullut, että Britannian "sosialistinen" Labor-hallitus olisi rientänyt
m ^ ^ eiii^ tukemaan tätä toimenpidettä, sitäkin suuremmalla syyl­ä
t -4äkuh se tehtiin "ra ja kun se itse on selittänyt, että täl-v:
l^^v^ harkittuja askeleita sosialismiin
* ''siirtymisessä.
* Z Näin ei kuitenkaan käynyt. Kuten tiedetään, "sosialistinen"
* i^^^bor-hallitus on protestoinut ja uhkaillut iranin hallitukselle Anglo-ft/|.
flranian öljy-yhtiön k Hullunkurisempaa ti-
R \ f^^I^^^ kaiketi ole mbsään nähty kuin on se, että "sosialistinen'"
- i 'jballitus protestoi toisen maan ''porvarilliselle" hallitukselle siitä kun
y i ^viimeksimainittu yrittää toteuttaa sosialistihallituksen "sosialistisia''
\ periaatteita!
• ? J on se, ettei Britannian kivihiiliteollisuuden
i * rkansallistamisella ole mitään tekemistä "sosialismin" kanssa, kuten
^1 on harhaanjohtavasti väitetty. Britannian kivihiiliteollisuus olisi kan-
:^^;v ^ sallistettu vaikka labor-puolue^i olisi koskaan päässyt valtaan, sillä
ulospääsytie sitä uhanneesta vararikkotilasta ja sellaise-
^. j 'naan siis myös kivihiilikaivosten omistajien etujen mukainen teko,
kansallistaminen Canadassa.
;>/ '^ öljykysymyksen yhteydessä ei liioin ole kysymys siitä,
K 'että Labor-hallitus "kannattaa" muka sosialismia Britanniassa, mutta
^.'vastustaa" sitä Iranissa. Tosiasiassa on kysymys siitä, että Labor-puolueen
hallitus palvelee pääoman etuja niin koti- kuin ulkomailla­kin
-— ja koska brittiläinen suurpääoma kontrolloi .Anglo-Iranin öljy-yhtiön,
niin se ön yrittänyt diplomaattisen painostuksen ja sotamah'
tinsa vilauttamisen avulla (Britannia on lähettänyt Iranin hallituk­selle
vastalauseita, vaatinut asian alistamista sellaiseen "tuomioistuin
meen" missä se saisi oman tahtonsa läpi ja lähettänyt sotalaivojaan-kin.
Persian lahdelle) estää sen kansallistamisen. Lyhyesti sanoen
Xabor-faallitus on:yrittänyt ja yrittää vieläkin jatkaa brittiläisen suur­pääoman
siirtomaariistoa Iranissa. Merkillepantavaa myös on se, että
vaikka Yhdysvaltain hyökkäävä imperialismi yrittääkin keinoja sääs­tämättä
kaapata omaan kontrolliinsa brittiläisiä maailmanmarkkinoi­ta,
niin silloin kuin tulee kysymys välittömästi joko vapauteeen pyrki­vien
siirtomaakansojen puolesta tai vastaan, niin, Yhdysvallat ottaa :
erehtymättömästi kantansa "sosialistisen" Labor-hallituksen puolesta
siirtomaakansoja vastaan.
* • *
Iranin parlamentin ja hallituksen edesottamiset .A,'nglo-Iranin
cfljy-yhttön kansallistamiseksi eivät luonnollisestikaan ole sen pa­remmin
sosialistisia kuin kommunistisiakaan toimenpiteitä. Kysymys
on siitä, että Irani haluaa kansakuntana päästä isännäksi omassa
talossaan. Tämä ilmenee Iranin ulkoministeri Baqir Kazemin seuraa­vasta'lausunnosta:
'
"öljy on meidän, Meidän täytyy käyttää sitä kansakunnan ja
maailman rauhan hy>'äksi."
Korostaessaan erikoisesti sitä, että "öljy on meidän" Iranin halli-itustiedoitti
samalla, ettei se anna tässä asiassa periksi laboristien
t
A
i (
*
I 1
t
t
<
»
»
i
t
t
t
i
• '*
• •%'
•:-^f •
:;v
•
:;;«•„
I
*
I
.•*: f
Runsaasti voittoa
East Sullivdn
Jiaivanhosta
r; T«rent«. East SulUväD kaivanto
on ehkä Canadan suhteelUsesti^ eni­ten
voittoa tuottava kalvantoyritys
sillä ,13;923X>35 dollarin arvoisesta- vii­me
•• vuoden tuotannosta Jäi runsaiden
poistojen ja erinäistenvarausten -Jäl­keen
puhtaaksi voitoksi .yli 45; pro­senttia
tuotannon arvosta < eli 6.140.-
147 dollaria, kuten todetaan tädJJä
Julkaistussa yhtidn viime vuoden tili-kertomuksessa.
Varsinaisten tuotan­tokustannusten
ilmoitetaan olleen. ai­noastaan
: 2,532.637 dollaria eli - vä­hemmän
kuin 20 prosenttia tuotannon
arvosta.
Yhtiön tuotanto käsitti viime vuon­na
33^1;021 paunaa kuparia, 28385,-
345 paunaa sink3c(ä. 448.237 unssia
liopeaa. 17,146 unssia kultaa Ja 37.518
tonnia pyriittiä. Todetut' oorivarat
olivat vuoden lopulla lähes vifsi mil­joonaa
tonhia eli' noin 500.030 tonnia
enemmän kuin Vuotta aikaisemmin;
Tuotantokustannukset olivat viime
vuonna 2.79 dollaria tonnia kohden
eli ainoastaan kuusi senttiä enem­män
kuin edellisen vuoden aikana.
Vuorokaudessa käsiteltiin keskimää­rin
2,383 tonnia ooria.
4 - -A mm.
Marsaljcka Maniierheirii oli
uskollinen Hitlerill
Suomen sotaherrat
salaperäisissä
puuhailuissa
Helsinki. — Huhtik. alkupäivinä on
Suomessa paljastunut korkeiitunan so­tilaallisen
^ Johdon : salaperäiset Jä
epäilyttävät puuhailut. Tänne saapu-.
neet tiedot ovat. todenneet, että reser.;
viläisten sotilaspasseja: 'tarkastetaan
työmailla Hangosta .Rovaniemeen
saakka. Kuvaavimpana'pidetään tä­käläisen
Rakennuskonepaja Qy:n ta­pausta.
Jossa työpaikan ilmoitustau­lulle
pantiin kehoitus, että- työläisten
on luovutettava sotilaspassinsa nimel­tä
mainitun siviilihenkilön. tehtaan
virkailijan tarkastettavaksi. , Helsin­gin
varuskunnan ' komentaja selitti,
ettei hän tiedä asiasta mitään mutta
Helsingin sotilasläänin esikunta on
selittänyt passien tarkastuksen ole­van
työnantajain yksityistä puuhaa.
Puolustusvoimain pääesikunnasta i l ­moitettiin
kuitenkin, että tarkoitukse­na
on saada selville, mitkä työläiset
ovat tehtalUe välttämättömiä Jä mit­kä
voidaan tuonnin katketessa sijoit­taa
^ korviketeollisuuteen. ^
"fCoko asiassa on selvä salailun, lait­tomuuden
Ja salaliittoilun leima. Ha­lutaan
peitellä sellaisia liikekannalle-panovalmtsteluita,
Joista sotilasviran­omaisilla
on huono omatunto.. Täl­lainen
salakähmäisyys tarjoaa m^ös
rajattomat mahdol!Usuudet;vakoilulIe",
scnoi Työkansan Sanomat kirjoittaes­saan
asian Johdosta.
- Tänne saapuineissa tiedoissa kerro­taan
myöskin.:.että Oulunkylän ase­malla
on ollut kolmella armeijan lin­ja-
autolla saapuneita upsereita tutki­massa
hevoston. autojen y.m. kaluston
lastausmahdolllsuuksia. Heidän toi­mintansa
viittasi suureen salaperäi­syyteen.
. . .• ;
Rovaniemeltä ilmoitetaan sinne saa­puneen
suuren määrän upseereita.
Jotka olivat kiinnostuneet kauppalan
huomattavimpiin rakennuksiin, kor­jaamoihin
yms. Suurinta ihmettelyä
on herättänyt se. että osa upseereista
oli pukeutunut USA:n mallisiin va­rusteisiin.
Josta syystä kansa- on ryh­tynyt
nimittämään heitä "elsenhowe-rilaisiksi".
Natsflafnen fcennuittv ^ o i r t b on
fcirjeittaant fs«taliist«cla0*/Joas»
maan ohella annetaan actUnperäl.
•Il, Joskin töriuJMI v9JlristeltyJä
tietoja: manalkks vMaAa«^^
suhteista HitlerUn.;8iuMiiM^
tandeinofcraattlen päi-ianenkan-nattaj
» VsH>a» Saiuron, kalsonnt
tarpeelliseksi oiko» tämän teoksen-
(drfceimpUt väärennykaiä; Ja kir­joittaa
niistä m.ni. sennuvaa:
-Historioitsijana" kenraaU«Wurth-ille
- on •luonteenomaista, '::;4ttä hän
käyttää teoksensa ensinunäUellä Ja
viimeisellä. sivulla sanaa: "-kaitselmus"
puhuessaan marsalkka Biannerheimis.'
tä, '^Kaitselmus Johdatti tätä suurta
miestä hyvin epätavallista tietä . ..
synnynnäinen hallitsiJaliionne:.% van­han
koulim aristokraatin unohtuma­ton
tyyppi.., häntä ei voida: sijoittaa
•mihinkään "categoriaan.., Näin syntyi
hänen -Johdollaan Ja esikuvaansa seu­raten
vitkalleen yksi ainoa -vOirival-mls;
ytimeltään . terve kansadoifhteys
Suomen kansassa,., Niin,-tätä £r-furthin
natsllalsta "kansanyhteyttä"
tidkitsivat mm. monet sabotaashlteot,
Joista yhden yhteydessä vangittiin 180
ihmistä. Kaitselemushuijauksella Suo­men
kansaavedettlin nenäitä Ja sen
silmille puhallettiin sumua.
. Ei tietenkään kaitselmus vaan Svin.
hufvudin ympärille ryhmittyneet kiih-kotaantumuk^
elltset piirit olivat teh­neet
täyshi tuntemattomasta':'VenäJan
tsaarin kenraalista suomalaisen ken­raalin,'
Joka • aito Jäaristisella v tavalla
Ja lisäksi^vielä Saksan keisarin; sota-
Jotildu)Jen avulla tukahdutti Suomen
työläisten vapaustaistelun-vereen; Ja
kaitselmusko. teloitutti Ja Isurmautti
vankiloissa nälkään 30,000 su9malaista
työläistä kansalaissodan Jälkiselvitte­lyissä,
< I i<'fj
Teoksensa sivulla 8 Erfurth .väittää,'
ettei Manneiibeim:' oDui' englaatibis.'
kiibkoinen' eikä. gaksaTalsmfaJn^i.
v o i ^ että -hän ajoi aina.- suomalaista
poUtiikkaa. ^Kuittmkin lian unohtaa,
että Mam^heimih politiikalla oli
vain yksi ainoaa päSnoä&rä: neuvosto­vallan
tuhoaminen Ja' tsaarivallan pa­lauttamien.
^ Suomen taantiuniis
käytti Mntä tiyv|Ucsee& l i i t t ä ä k s^
S|iomen - ensin./^hohenzoUeriläiseen
Saksaan; sittcndatler-Saksaan Ja v i i - '
meisen sodan Jälloeen miunanin Arne.:
rilckaan. sx). kaikkiin leireihhi. Jotka
oli :tähdätty Naivostollittoa vastaan, i
. (Mannerheimin.^teista'
teos antaa; rupoltfl; tietoJa^Ja t i a u ^
lopullisesti^ ttulnanSuomc»
sodasta^'. Suomen armeija oli täydel­lisesti
riippuvainen''HitlerinSaJuah
ase-; Ja' ammuttoimitukäBta. ',:Srfurth
kuvailee pemteeUlsestriManhe^vd
min Ja Hitlerin läheistä yhteätyötä,
erikoisesti iScannerheiMn'Idrjetk^t.
lerille. Joista ^selvästi ilnumee, missä
määrin Suomen aristokraattinen söta>:
marsalkka oli alistettu/palvelemaan
fyhrerkorpraalin tärkeintä' tavoiteta:
Neuvostoliiton kukistamista.Tälle
yhteiselle - päämäärälle ^ iMannerheim,
uhrasi yiideim nenäxuTPlstykseUk' sy-;
västl loukatun ylpeytensä sen'ja(hdös-^
ta, että hyökkäyssodan yirpäälllfckjSnä,l^aktidla^^^ yaaditttijim äsetoimi.
oli-korpraali,: Joikatöiu'aristökraatti-T^^
sen upseerin korkeintaan- pubdistäa)
saappaitaan.,: Mutta tähänkin man"
nerheimiläinen: ylpeys vkemaasti • alis­tui,
' '
ErfurthUta saamme tietää, että
Mannerheim teki henkilökohtaisesti
kaikkeiisa rauhoittaakseen' •• Hitleriä
raivonpurkauksissa. Kun: - Suomen
lehdissä oli vv. 1940-41 iUnestynyt
kaksi, kirjoitusta Saksan:ilmasodasta
Englantia .%'astaan;^. Joiden suhteen
Hitler tunsi ifteensä: loukatuksi.' ase.
tutti ^Mannerheim'erään suomalaisen
reserviupseerin kenttäoikeuden eteen.
oli:'aoulEannut::sakäui
eti^Ja.'*'>Kim ; ä t t t e^
v a b i n ^ i ä m y t Ja ^ksap itärintamal­la'
tal^ievaisuöniaiahien* dft-iKatal»
lieim:ti^^iJai'vt^ aitlertUei mi­kä^
tieäloiE Iralta^ ^tcn-Juttlin. -
gun"^tgU»ertieim kfe^Mniun '1 p:nä
Mi.sai'M]a^i& khr^'Joka'sisälsi
kOvfa'l4^ÖH|^^^!^' Sttbnilm/ polttiikäuia
astaanl}^J^ietoiiBj]äälU^iHä^ vään
myös J4^f»f ^urtSiilta, iaaiär oBlas-sa
o l i s i ^ c l i t i S i ^ ^ l K a t i f s u u t -
tiunukä»itMhdUt&n^
ämpää kujii^^^uomen k a n ^ rauhanr
tahdmiy^^ ;^oU :f^änelle
Hitlerhi mairitteteminra välttkmättö^
mien asejd^-ija: ammuksien : saarni­seksi,
iMafmorhelmin > f*rauhanpyrki-myksien^.
lvilpittömyyde^-anfaa h^.
vän < kuvan' ^ureava^^ErfufihSn''; teö^-
ieti
osoitti :'x^uhänneuv;6ittelujen' (kieltei­sen);
tulpl&iijohdosta'^tsytyvälsyyttä
Ja oil JhyVässk mielenlilassa;;' Tämä
tapahtui :k^äk;v,e'p:Ml^^^^^
ennen neuvö^armei Jan - suurhyökkä­ystä
Kf^dnäksella.
Kun 'il^heuvpsto-öffensUvi-sitten
alkoi. oUTÄCi^erheimbiensini^
jreaktior/iahjäksi; VM
tusten, :£^M^atil-Jlinav^^ tuto,- Ien
tokoneiden;^?/t^kkien'; Ja^^ a
^rytämihÄi:'^ -Ja-äitler llllÄtti .mitä
\^»stot täynnä
käiHna talraraa
Yhdysvalloissa
'fiew Yctk. Vlflckolehti Time ker­too"
huhtik: 30; päivän numerossaan;
että-"V}idy5vallolssa ei ole ollut niin
-Suuria; tavara-^ .varastoja 20 vuoteen
-kuin on nyt .varastoissa Ja vähittäis-kaupjpaliil^
iden hyllyillä.: Viime
vuonna' laäcettiin ke^kuussa varas­toissa
olleiden tavarain arvoksi 54.?^
200'miljoonaa dollaria mutta/nyi sa­notaan
varastoissa -olevan erilaatuisia
tavaroita noin." 64;6CO miljoonn dolla-rm
arvosta, - ' '
Chicagossa /sanotaan olevankaikki
]iyydeMiilä'5 i d^
Jotenkin'naivisti.kuua^tt säksai:,divi.
6iönän'llhettä!mis^.yiiptn4 mi^netet-iiin.
mtitta'suomen jäämajassa Mik­kelissä
U o i t ^ SaksdnTa^a^rähmaiik-
^ista.^ '»feWrhÄm' llhetfl.'Hitlerille
kätos^hkeeä';- koskapa aot^^euvos-tpllittöa-^
asllaaii .vpltiinjJailuiaitS^ä-
Un mitä'ät^elutta^nuua^a^^^
sa.r~;Fr|edricfc !fee.
Taistelu Persian ölj
Vaativat 9 sentin
tuntipalkkakorotusta
New York. — Intl. Union of Electrl-cal
Radio AC Machine Workers (CIO:n
unio) ilmoittaa, että se vaatii tunti,
palkkojen korottamista yhdeksällä
sentillä neuvotteluissaan Westinghou-se
Electric korporation kanssa.
Päätös palkankorotusvaatimuksesta
tehtiin viime sunnuntain aikana p i ­detyssä
lUE:n edustajien konferens­sissa,
Joka väitti edustavansa 65,000
WestInghousen työläistä.
Tolsina vaatimuksina mainitaan
eskalaattorikohdan sisällyttäminen
työehtosopimukseen, unlotyömaa, e.
läkkeen korottaminen 100 dollarista
125 dollariin. Riihen sisältyen social
securltyn liikevoiton Jakamlssuunni-telma
sekä työttömyysrahaston kar­tuttaminen.
.
Ranskalainen
työväenjohtaja
karkoitettu Marokosta
Casablanca, MaroUio. — Yleisen
Tj-öväenlliton Marokon sihteeri Andre
Leroy karkoltettiin täältä viime kes­kiviikkona.
Karkoituksen syyksi ilmoitettiin se,'
että hän oh vapunpäivänä pitämäs­sään
puheessaan sanonut, että Ma­rokon
pitäisi vapauttaa Ranskan kon­trollista.
Maaliskuun-15 päivänä Persiah par­lamentti
hyväksyi iehdotuksöi" öljy-teolUsuuden
kansallistamisesta^Ja
määräsi kahden kuukauden; ajan tä-itaän
asian toteuttamisen tutkimista
varten. Tällä^Anglo-IränianOlI Co :n
kansallistamisaikomuksella -on- -mer­kitystä-
muuallakin kuin: Persian si­sällä.
Siihen liittyvät ole^lsesti
kansainväliset - voimatekijät, - -• ja»' n i ­menomaan
-englantUatsten ViSCMMS-i
rikkalaisten monopoliyhtymien iväli-nen
taistelu öljystä.
/-Perustamalla - Anglo-Iranian • =: Oli
Co:n tämän vuosisadan ! alusss^' - sai
englantilainen pääoma täydellisen
monopolin Persian rikkaimpiin ;ö^y-xkian-
kehittäminen ann^tiln.amerilc.
V.lffOTsukeltautui näyttämölle Wäsh-ingtoftissa
laadittii ds, "Persi'än'Jäl-leetn^
entamlsen . 7-vuotissirunnitel-ma'?
i -Jonka' yhteydessä - oli -puhe 2^0
miljoonan doil^fin-lainan zny^iitämi-scstä'
-Persialle/ - Tämän - suunnitel­man-
kehitätminto imnettiin 'ameHlc-kalaisen
Standard Oil-yhtymäir edus-'
t»jille.-'v Viime ivuormä tehtiin' sopi­mus
amerikkalCaisen' sotilaallisen^ "a-vun"
myÖntäm'iaestä^'Persöaie, jpnSa
sopimuksen ehtona -oli.c että Persia
myöntää iTSAlie ^oikeuden äjyn saan-tita
Persiasta, "Jos tarve vaatU".
Sitten tilanne..•hleman'muuttui;lCi^n
viime. vuoden ".heinäkuussa Persian
pääministeiiiksL; tuli äsken - murhattu
kenraali Razmarp. >: - .-Hän 'ryhtyi tOf
teuttamaan amerikkalaisille epämie­luista
politiikkaa.- Hän >ehoittiAtne-lialaa
Ja vaatimusta:.Anglo-Iranian
Oil Co:n hävittämisekstötJyteolUsuu^
d^n kansallistaminen vavtma^Y-Tällä
amerikkalaiset impetialistii ^luMvat
heikehtäit talOUdelli^^tf ^^VaÄtiläM^
kilpailijaansa,' \- ToIsaaUa> he -l^fikei-^
moivat Persian ölJyteöUiiuiiden ra­kentamiseksi
:lyril9?tt§$^nsa-^Väyu
varjolla i<pääs€/^änsä vIcSs&si' I^rsian
öljyrikkäuksiin'. FtOiiauii^^sakin'ta-pau!
ksesäJp.^itf-;förvolvat, ;öttll iTtii\^^
salllstalniseh n^hdolOSUUs teke^ e ^
lantilaiset ;'Ttaii)dväisaniiiiksi j sopi­mukseen
amer^ikalaislteil^ inono^ie^
pääsysi^-'Osallisiini J^ärslan> öljystä,
Vahi täUä i)n'selvltet6lvisää,;se, että
Persian parlamentissa otettiin yfifäk-kiä
k ^ i f i ä v ^ j l t ^ ä i l i ^ t ^ k y -
symys. ^ ^-^ .\ ^ ^
Mutta;:-pkaminbteri'^^^
oli • suhteita ;6n8lantil4i3Up,::VMtusti
kiiväaati JajyteolHSuttd^n ktu^
mistä. Hä^en vallassaolotteä el' .sopi­nut
- amerii^läisten 'laskeimiih, > Ja
silloin päihaiiiivät revoOyerinlatiksuk-set
Teheranin. nitoskeijän.. e^tistalla.' T
Hyvin - todetmäköiseltä^tuntuu,- e t^
englantilaisten op '-vaikea pitää puo­liaan
amerikkalaisten v •monopolistien
vaatimuksia vastaan. Amerikkalai­nen
lehdistö khrjoittaä Jyrkässä ää­nensävyssä,
vaatien r " P ^ i a n öljy­sopimusten
tarkistamista'^ Persian
uusi pääministeri - on,'--amerikkalais-suimtauksen'-'
omaaiva ; henkilö. / - Oh
luultavaa, ' ^ttä -englantilaisten on
paikko menihä - myönntykslin. Jos . he
sillä selviä(^at. tseuaiseen viittaa
myös ulkoministeri Moirisonin maa-yli.
puolet:ovat f^laxinht .-hallituk­sen
käslssäv .V.l«33 sopimus uusit- ^ ,
tiirt.,mutta se ei ollut yhtään eäulli- rikfcalaisiä taloudellisia^^ '*ne^^
tajia" poistumaan maasta.' kielsi
VAmeilkän - i ^ e a^
ra^ip-ohjejimi^ v ä l i t y^
ja sbhni'ediill^n kauppasoftinniksen
Neiivostoiiitoh -/k
vöimakkBast vaikuttivat Persian lum-san
.aktiiviset h^ieienil^ Jä pii-litostus
stih teiden par^ht
vostoiilton kanssa.^-' V
nen nturhatulcsi^ ^tuloaan; hän < särio-mialehtlhaaistatterussar
läustii: sano-neensa
Amerikan lähettil|lälle. että
Persia ei nyt i ehää '-ftide /pyj^
mään amerikkiaiaista a^^
Nyt ämerUdtataihen diplomatia ryh­tyi
toisenlaisiini toimenpiteisiin.'- -Se
päätti '• • käyttää hyyäkseen Persian
kansan keskuudessa omäksattiia' mie-sempl
persialaisUle, ' ÖlJy-yhtlö sai
vuosittain myj-<mästään persialaises­ta
öljystä tuloja-486 miljoonaa dol­laria,
mutta Persia sai silta vain va-:
Jaa 20 miljoonaa dollaria. Pakot­taakseen
Persian uudelleen alistu­maan
tiUaiseen ryöstösopim-ukseen,
lähetti silloin konservatiivinen halli­tus
sotalaivoja: Persian lahdelle:; An­glo-
Iranian Oil.Co on imperialistisen
rosvouksen tukipesäke Persiassa. Sen
seurauksena onkin Persian taloudel­linen
Ja kulttuurinen takapajuisuus.
Siitä syystä -Persian kansa on Jo
kauan vaatinut jihtyman hävittämis­tä.
Parhaillaan on öljy-yhtyniän
alueella työläisten suuria lakkoliik-keitä
Jotka ovat puhjenneet pattan-korotusvaatimuksina.
mutta joihhi
yhdistyy vaatbntis öljysopimuksen ku­moamisesta
Ja maan oljyteollistm-den
kansallistamisesta. Siltä syys­tä
Englannin "työväenhallitus" on
lähettänyt sotalaivoja Persian lah­delle
tukahduttaakseen työläisten l a ­kot
ja turvatakseen Englannin öljy-kapltalisteille
jatkuvat rilstomahdolli-suudet
Persian öljykentillä, "raten
Englannin labourhallitus Jatkaa kon­servatiivien
menettelytapoja Ja hn-perilistista
politiikkaa.
Persia ei ole koskaan. tunnustanut
vuoden 1933 sopimusta lailliseltsL
Siitä syystä Persian hallitus vuoden
ld4T lopulla .vaatii sopimuksen uu­delleen
tarkistamista. Neuvottelut
Johtivatkin siihen, että v. 1949 • laa-dlttUn
hs. lisäsopimus. Jossa öUy-yhtymä^
lupasi pikkuisen lisätä" Per­sian
osuutta öljy-yhtymän voitoista,
mutta jätti peruskohdlltaan iapU
muksen entisellen. Tätä lisäsopi­musta
Persian parlamentti el kui­tenkaan
vahvistanut, vedoten "ajan
niukkuuteen". Todellisuudessa sopl-mu'fcien
vahvistamisesta kleltäjrtyml-nen
Johtui, kuten eräs persialainen
sanomalehti mainitsi, "ulkomaisesta
asiaan puuttumisesta". "Sopimuk­sen
hyväksyminen olisi alheuttahut
tj-jtymättömyj-ttä amerikkalalslisa.'*
Amerikkalaiset Imperialistit maä-ilmanvalloltuspuuhissaan
öväi' io
vuosikausia tavoitelleet Englannin
sjTjäjttämlatä Persian öljj-keritflta.
•varastotilat täynnä tavaroita niin etr
tä suuret määrät on pitänyt' sijoittaa^^
lUkonmaan peitteiden alle, kaikenlair:
tuisfto Vaajoihin Järautatievaunuihihi
Samanlamen tilanne vallitsee mnirin
ipiirteln kaikkialla Yhdysvalloissa.
/'Tämän tilanteen sanotaan Johta­neen
siihenV että' kun vähittäiskaup-plaät:
tilaavat tavaroita odottaeii saa­vansa
ne ehkä 'noin iEUukauden ku-:
luessa, tavarat saapuvatkiniiseissa ta­pauksissa-
muutamissa -päivissä^ ai­heuttaen
e;itistä; enemmän " vaikeuk­sia
tavarain vattLstoinin suhteen.
- K<wrka suurin"; osa ^varastoissa ole­vista;
tavaroista, on - vähittäiskauppa-m
k e i l | ä ovat lukuisat liikkeet ryh­tyneet'
New ^Yorkissa -Ja muualla hln-tainialtotamiseen-
laajassa-mittakaa­vassa;
päästäkseen: eroon liiallisistar
varastoista.'^ ^
^ vUike-elänän tuntijain keskmidessa
todetaan täällä, että ellei Yhdysval­lat
olisi ryhtynyt Korean sotaan, Joh-taeh
javsminnaten tuotannon, mah­dollisimman'
suuressa määrin.' sota-fa7koituksiln,
volisi Yhdysvalloissa nyt:
Jo:liikat\iotannosta aiheutunut paniik-kltilamie.
Joka onnistuttiin kuitenkin
välttahiäähjä:'siirtämään inyöhem-ntäk^'^
korean: sodan avulla.: Saman
aikaahpOvat eri- tuotantoalat saaneet
entistä suuremmat voitot-inm ne ovat
siirtyneet sotatuotantoon' - '
s 1'
OSASI JOTAKOi'
— Miinm;isäni osaa
lemmilla fcssntgsn
- Oäko, se' totta, ei
sitäosaL V
—r Varmasti, se on tottii
Jolttaa IdrJoituskoneella:
• •
"Sosialisti"
puolustaa-imperialiistejä
^Biianiiigliain,-<Eng. — >Ylid^va3täin
fsos^ähstipubluecn: jcditaja^ Norman
"I^pmas^ sanbi: täällä Iceäki^ikktma
ha^statteliJoiUe,; että Amerlldca ei Ole
syyllinen Korean sotaan; > i.;^-
- .."El ole olemassa. söur«npaa: val­hetta
kuin se väite, että JRkdySvaltain
^ I t a l i s t i t halusivat l(jitlHliiiiii 'in^n
sotaa Koreassa.'',, sanoi m / T ^
;;,imn_pcrusteU täj;ä kantaa. Isillä^ että
Korean ".i$Odan' takaiia ?on -VK, kuten
hän voitti.
PASASTA OPPIA AilD
KUn lisä:'tuli' kotiin
netpuheineen. Pienen.^
neliä käydjin-gcesäaisteltm!
meni nuoren:'po&ansa'
noi:
"Jallu, olen • pahoillani
että sinä olet pahoittanut gZI
ien välttämällä häntä vastaTiJ
. "Mutta hän oli väärässä i^l
tasi poika. • \
Silloin Isä sanoi painoi
sä ei merkitse mitään se\«i
•^keassanäi väärässä. Sinuna,
tietää ajois^ minkä minä QIQ]
nyt oppia, että hm nainen'a«
Jokta on niin se on niin.
sitten ei,olisikaan min." • '
* , ;.:
. NYKYAIKAISTA
-r Onko teuiä näyttää
teloa.
—El ole nykj-istä muita
vanha, josta piä^settc tiet|inäij'j
hinnat kertomalla kaikki
Pääministeri
Diiplessis tuojmltta
maksamaan kortrauM^
Montreal. — Quebeeirt
Maurice Xhiplessisr tuomlttlia-ii
keskiviikkona ofkeudessa
$8,123 korvausta ravintolan "o
jalle Erank Roncareliuie.
. Ronoarelll - nosti> körväu
sen pääministeriä vastaan
rusteella.että DnpleMlsih v ^
takia ROnäarellin omistamalta d
tolalta' kleilettUnväkijuotnien j
keluoike^s. - i :
Tulipalo aiheutti'
$400,000 vahingon
Afcron, O. - Viime
syit^i tulipalo taalla' olcraSsi-l
kaalitehtaassa Ja liekit kobostrji]
jalän -korkeulcen. :
:.60 -palokuhtalaistä sai _^
tyksen palavasta kcmlkaäUsta |
täytyi:- antaa ^ happea tulip
Kymmenen'kuljetettiin
Palopäällfldcö Frank Vcmotijf t
että se oli^ahin tulipalo mitäi
hän on tahäh saakka tapeUut-f
Vaftingotvarvioldaan |*)O,O00;^l
liffeuun< pnä .Englannin alahuo­neessa
pitämä pulie. jossa hän tun­nusti
•• kannattavansa yhteistoimintaa
amerikkalaisten kanssa.
>.: 'Näillä imperiklistema;: riidellessään
Persian ^oljysrä/ Itulee: kyllä olemaan
tekemistä -^^ rmyöskbi >;Pei^iah . -känsän
kanssa.: - Se on suurella innostit
ofctanut. vastaan tiedon öljyn'kansal­listamisesta.
KOko maassa on ke­hittynyt
.kansanliike sen puolesta.
Tuon liikkeen johtamiseksi on muo­dostettu
erikoinen kansallisyhdistys.
Tämä liike" tulee^kolttamaan im­perialistien
kortteja. Tässä yhtey­dessä
on pantava merkille, että kun
kansälli9tamisasian tutkimiseksi mää­rättiin
alkaa käiksi kuukautta. Julis­tettiin
samalla pääkaupungissa sota­tilanne—
myöskin kahdeksi kuukau­deksi,
jolloin/kafkäu yleiset esihitymi-set
on kielletty. Nähtävästi imperia­listit
pyrkivät käyttämään t ä t ä tUan-netta
hyväkseen taanumukselllsen ot­teensa
kiristämiseksi Persiassa.
. - — Työkansan Sanomat,
MaahalsuheiL atöiiui>^
pomniikokeilu pian r
Seattle, Wasb. — ^naaUcd^l
renO.Ma^UsOn on llmoittaAäj
^a;. että • Aleytian saarilla
piakkoin. -maanalainen ab^
kokeilu, että päästäisiin-sili^
minkäIalnei^-;,-yaikutus
kun se räjähtää maanalla, täsl|
pauksessä eh^'noln 200 Jalantr
dessa,: Atomjenergiakomissia^l
§»!net Washingtonissa ovat-neet
;komm'entoimasta senaatti
moituksen jol}dosta.
Thomas Mann tukee
rauhanliikettä '
Berliini, r— Kautta maailnum^t
nettu kirjailija Thomas Maon oiS
san itävyöhykkeen sivistysliitolle, j
vannut parhäansa^mukaan tuJuij
hanliikettä. iJitoUa on äskettäin*'
kokous Haliessa ja Mannin
julkaistiin i sosialistien yh
puolueen* äänenkannattajasj
Deutsohlandissa,
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pälkatohfa ylityötä
M e i ^ n rahamlnisterimme. Etoiiglas tslmman..;^ähän rahaa- ostoksien tc-litoiyiaX
6 tavallaan joutuneet sanomaan, että
meidähV, jaettä me itse haluamme päättää omista astoistam-omista
luonnonresursseistamme. Ero johtavien tunnuslau-j||^|]||
7Tseidim^ J Iranin
MiMiMt^K/Sia^ Iranin itsenäisvvstaisteliiA kävrlÄKn kani-talismin
myöhäiskaudessa, ja niinmuodoin maan itsenäisyyslijkekin
omaksuu paljon enemmän työväenliikkeen tunnuksia ja taisteIurDU<>-
'töja .ilakoi Jne,) '•'^••j:^
Alutta kukaan oikeamielinen ihminen ja kukaan demokraattista
katsantokantoja omaksuva henkilö, puhumattakaan nyt rehellisistä
sosialisteista tai kommunisteista, ei voi olla n^yöntämättä sitä tosiasIa^>
että Iranin kansalla, kuten kaikilla muillakin kansoilla on ehdptCfti
oikeus itse päättää oman maansa asioista ilman minkään toisen n^n
^i^;^^ «välilläjohtuu yain tästä: Jranin itsenäisyystaistelua k ä ^ „ JiaiU ta^^ eittAittkaik^^ tarvlimut korottaa «meiik^
Abbott puhui .maanantaina Shawhii-gan
PailsUla ja esitti sellal<*n ehdo­tuksen;
josta kaikki työnantajat pi­tävät.
Rahandnistert esitti, että työläi­set
luopuisivat sotaan valmistumisen
takia vaatimasta lyhempää tjöpäl-vää.
että voitaisiin tuottaa enedunän
sotatarvikkeita. Mutta nor.. Abbott ei
rajoittunut ainoastaan työpäivän ly­hentämisen
kieltämiseen sillä hän te­ki
työnantajain kannalta; vieläkin pa­remman
ehdotuksen. , että Jokainen
tekisi neljä tai neljä ja puoU tuntia
enemmin viikossa työtä kuin iähän
mennessä. Siten, hän sanoi, voitai­siin
tuottaa noin kymmenen prosent­tia
enemmän kuin tähän mennessä.
Rahamhiisteri el sanonut mitään
siitä pitäisikö tästä hänen vaathnas-taan
ylityöstä saada palkkaa, ei,ai­nakaan
sen sanomalehtiselostuksen
mukaan mihin olemme olleef tilai­suudessa
tutustumaan. Mutta kun
me tunnerpme rahaministerin entuu­destaan
Ja tiedämme hänen olevan
puutteen eikä runsauden apostolin, oli
meillä s>7tä olettaa, että. hänen tar­koituksensa
mukaan el tästä -hänen
ehdottamastaan ty&tä pitäisi mak­saa
palkkaa, et ainakaan korotettua
palkkaa, kuten työehtosopimukset e-dellyttävät.
•:.••;
iKutenr k ä i l t ä asioita jiuolelilsesti
seiuiuuMet ihmiset Ue^
dtorathamm pniiuttMn ap<^
toU. Hänen epl^tama on. ettävköy-kemistä
varten.;: Juuri sliid mieles­sä
hän,korotti ^äskettäin.veroja. Kun
työläisten ipalkoista : pMätet^h en­tistä
enemmän veroina-jää sen Jäl­keen
JäleUe--finÖst|lvähcmm& "tuh­lattavaksi";
ruokaan; asuntoon.' vaa-tetukseen^
fauonekalnlhJn ,ym. köyhän
kansan . tarvlkkelsUn. Nyt kun jfri-tetään
tuottaa mahdoUisImmah. pal­jon
kaikenlaatuisia'sotatailrikkelta Jää
Jokapäiväisten tarvikkeiden tuotanto'
vähäisemmäksi tai -ahiakln pitäisi
jäädä sodanlietsojain Ja sotaherrojen
suuimitelmien mukaan. Jos köyhällä
kansalla .on entinen määrä rahaa j ä -
lellä välttämättömyyksien ostamista
varten, sanoa rahaministeri sen mer-kitse\^
än sitä, että hinnat kohoavat.
Ja koskfi rahaministeri ei halua saat­taa
voimaan .hintakontrollia jää siinä
tapauksessa ainoaksi kehioksi työläis­ten
•ostokyvyn vähentäminen verojen
lisäämisen avulla. Josta me saimme
"nauttia"; äskeisen tAbbotthi budjetin
hyväksymisen Jälkeen.
Johdonmukaisesti ajatellen voitai­siin
päästä vielä parempiin tuloksiin
jos työläisten palkkoja alennetuisim.
Mutta kbska-se el ole Ilmelisestl raliä-mlnisteritt/
ijalelest& mahdollista niin
simä tapauksessa pitää pyrkiä sa­maan
päämäärään toista Uetä — vä­hentämällä
kansan ostokykyä, "vero­jen
lisa&mlsenaiyulla. -SeUalnen "Ice-liitys'
on tapahtunutkin
slenaUcana u s e i l l a ' . t « ^^
tokyky ei ole: pysynyt hintojen ko­hoamisen
tasolla. Viimeisimpänä e-simerkkina
siinä suhteessa on se, että
Siidfoinyn seudun ntkkelinkajvajahi
realipalkat ovat vähentyneet kesäkuun
1947 ja viime maalisk.l päivän vä­lisenä
aikana 3.61 dollarilla viikossa
vaikka palkat ovat kohonneet sama­na;
aikana $12J32 viikossa. Kos­ka-
hinnat ovat: Jatkuvasti kohonneet
kykenevät työläiset ostamaan nyt vä­hemmän
kuin kesäkuussa 1947. Se
toteaa enishmäkta sen, että-työläis­ten
palkat laahustavat, aina htaitahi
kohoamisen perässä ja toiseksi sen,
että paBäcoJen korottaminen ei aiheu­t
a hintahi kohoamista. Jos - hinnat
kohoaisivat palkkojen korottamisen
Johdosta nUn siinä tapauksessa p i ­täisi
hlntahi kohoamisen' olla palk­kojen
kohoamisesta jaiessä, eikä päin-ifastoin,
kuten asianialta on todelli­suudessa
Tässä yhtej-dessä tuli mieleemme,
että ^cöhnerkftsi nikkelltyöläiset ovat
vetäneet tässä hintaln - kohoamisen
•kilpajuoksussa lyhemmän korren kos­ka
kerran heidän ostokykynsä on las­kenut
— mutta — Ja tämän seikan
haluaisimme sanoa. mahdollishnman
kom-aantuntuvalla tavalla. Incon puh­taat
voitot lisääntyhrät viime vuo­den
aikana 51 prosentilla edeUiseen
vuoteen verrattuna. Eikä se ole
kummakaan sillä Inco korotti nVk-kelto
hintoja viime vuoden aikana
kahteen kertaan, kuten yhtiön presi­dentti
toteaa yhtiön vuotuisessa tili-kertomuksessa.
Tästä edellisessä kappaleessa mai­nitusta
.esimerkistä selviää varsin
kouraantuntuvaUa tavalla, ettäi ilih-tain
kohoaminen ei Johdu palkkojen
korottamisesta. Jos nfiniiä Icaksi asi-
-OlishrA toistensa k ä n ^ yhtey­dessä
nito el nikkelin hintojen oUsl
antoi palil^kEaannkkoo rotukset
kuten tässä tapauksessa tap
kä myöskään sima maarink
tiön voitot lisääntyivät sen;
51 prosentilla vaikka palkkoJ»;J|
tettiin ahioastaän muutamilla r"
teillä. ' *
.Tuuri tällaiseen tulokseen kntoi
on päässyt hinta- Ja pa
kassaan pyrkii rahaministerimtfj
kiila alofllä. Etta työläiset t»
entistä •vähäisemmän osuud^;)
tamiensa tavarain arvosta jf!
pitalistien voitot muodostuls^j
Vistä runsafarimlksi — kas
meidän ;rahaministcriiniBe
suurin -piirtein esitettynä.
datetaan sitä politiikkaa
kansan harteUle entistä
määrin sodan ja.siihen
rustamlsen'-kustannuksct.
kaä llkltään kansan harteilfcj^
vät kapitalistit entistä
Juuri näitä; seikkoja silmäu»^
esitti raäiamlnlsterlromc
sessa puhekaan, että ty
t&lsl tehVlä^Utyötä neljä tai!
puoU tuntia viikossa. Ml»** ,
tehdään työtä sitä suure^"
kapitalistien voitot — J*^'*
ei tarvitse maksaa mitään yu
Tämän laatuhien palkattqogj
työn teettäminen on kaikldtf
listien ja rahaministemnflefjj
na ja salahien unelma-män
me puskemme joka fS^^J
enemonän siitä krituu ^"^^^^j
Usteille. Arvatenkin ^^^J^j
nadan työväestö kaikkia
nltefania j a taistelee yh*
lyhernmänlityöpäivän J«
puolesta elit» suostu
ehdofeÄsiin palkattoman
iiigrt|J(s«^a.; 1^
muuta imin]puu^ Pr^iil