Vapaus, January 17, 1922

              VAPAUS
Caofidan suomalaiscji työväestön Mnenkannattaja, ilmes-tjry
Sudburyssa, Ocu, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO, ' J. W. SLUP ,
Vestaava toimittaja. Toimitussihteen.
V A P A U S ,
(Liberty) , „ ^
The only organ of Finnish Workere in Canada. POb-ll8bed*
te Sudbnry, Ont., ever/Tnesday, Tbursday and
nmotosMnta 4Qi palstotoomalta. ~- AJin hmta kerta-flmotokseJta
Wc. — Kaotemanilmotakset $2.00 (nmlsto-väreyistä
BOe. k a t t ^ iisäkal). — Kihlaus- ja aviolutto
flmot. elin tilit»'12.00, niroenmantosilm. (mnuten kuin
»viomttoämotosten yhteydessä |2.00 kerta. ~ - Avioeroil-motnkset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-takset
$2,00 kerta. — Halataan tieto i a osoltciJnjOtakset
J1.00 kerta (8 kertaa $2.00). - Kaikista Jlmotukslsta,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mnkana.
Advertising ratcs 40c per col. Jnch. Minimum chargc
for single iiisertion 75c. Discount on standinjf advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medium among
tfae Finnish People in Canada^
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.60 ja ytol kk. 76c. \ . , „ ,
Yhdysvaltofhin ja Suomeen, yksf vk. $6.60, puoli vk.
9tf.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
^altgj asiamiesten joillg on takaukset
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseeone, kirjottakea uudelleen liikkeeboitajan per­soonallisella
nimellä.
3. V . KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Eläväkasvava puolueemme
Edellisessä lebdessämme julaistusta Canadan työ-läispuolueen
toimenpanevan komitean konventionlkut-susta
kay selville, että QuorI, vasta varsinaisesti syn
tymassä oleva puolueemme on nyt jo saanut Canadan
työväestön parhaimmiston jakamattoman kannatuksen.
Siihen virtaavat ja een nostaman proletaarisen taistelu­ja
toiminnan lipun juurella yhtymäkohtansa löytävät
kaikki luokkataisteluun monissa kokemuksissa ja kii­rastulissa
karaistuneet toverit kaikista työläisjärjes*
töistä Canadasäa^ Sitä rakentamaan ovat itsensä jou
duttaneet marxilaisten sosialististen kasvatusjärjestöjen
jäsenet, siihen tahtovat kuulua ammattiunioitten edis-tyemielisinmut
ja kumouksellisinunat veteraanit, sota­veteraanien
työiäisainekset liittyvät mukaan, öBVni
johtavat ja parhaat voimat julistavat tulevansa mu­kaan,
sosialistipuolueen vasensiipiläiset julistavat jät­tävänsä
«viisastelijain» seuraksi, kuivettuneet puo­lueen
ja tulevansa tähän elävän toiminnan ja taistelun
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorae S t , Puhelin 1088.Postiosote:
Box 60. • Sudbury, Ont
Begiatered at the Post Office Department, Ottawa, as
•econf clasa matter.
Terveyden vaarat
Työläisten terveyden vaarat ovat moninaiset —
lukemattomat Monet näistä vaaroista ovat sellaisia,
jdita!*ei työläinen voi väittää, vaikka tietäisikin. Työ
laisen asema nykyisessä yhteiskunnassa on sellainen,
että hänen täytyy tietensä antautua Alinomaisiin vaa
Töihinj taloudellinen puute ja hätä pakottaa b({n«t alin-omaan
rikkomaan terveydenhoidollisia luonnonlakeja.
Kuitenkm on myönnettävä sekin, että työväki on tas
Kakin kysymyksessä, kuten niin monissa muissa sivis
^ksoilislesä tiedoissa aivan välttämättömiä, atkeelli
sfakin tietoja vailla, terveyden, vieläpä kuoleman vaa-jroja
uhmaa,va työläinen pitää tarpeettomana, jopa jou­tavana
puhuakaan terveyden hoidosta; joko sitten että
itse iutkisi .tätä täilceää kysymystä. Ja kuitenkin, jot­t
a meidän luokkamme voisi kehittyä voimakkaaksi ja
monlli^kuisekBJ, on tlirkeliä ettemme menettäisi yhtä­kään
jäsentämme, on tärkeää, että se olisi fyysillises-tikin
voimakas ja taistelukuntoinen, jaksaakseen kun-nbycaaati
kantaa luokkataistelumme raskaan taakan.
Tämän vuoksi, kuin myöskin luokkamme jäsenten jo­kapäiväisen
elämänilon kannalta on tärkeätä, että tä­hänkin
kysymykjäcen kiinnitetään joskus huomiota.
Canadan uusi terveysministeri varottaa näin^ päi^
vinä sanomalehtien kautta kansaa terveyden vaaroista.
Hän painostaa, että vuoden kolme ensimäistä kuukautta
ovat ilmaitosuhteitten takia terveydelle enimmän vaa­rallisia,
euiirin kuolevoisuUä tapahtuen helmikuussa,
Un jälkeen mdoliskuussa j a tammikuu ollen kolman-neilasijolla.
Tämä terveysministerin varoitus kumoo
sen olettamuksen, että ihmiset pysyvät temita^inä
talven helisevässä kylmyydessä.^ Tähän töäift löytää
Ylityksen siitä, että monet ihmiset senge» Vähän hen­gittävät
puhdasta ulkoilmaa, olesktlM ummehtunees­sa,
sisäilmassa ja kun sitten mennSän ulkoilmaan, on
vaihdos Hion suuri ja kylmSa ilman vaikutus tervey
delletuhoova., Kun taas toiselta puolen tuhannet työ
Iäiset joutuvat olemaan paljaan taivaan alla ryysyissä
ja repaleissa, vailla riittävää vaatetusta, joka antaisi
tarpeeksi lämpöä talven kylmän hyökkäyksiä vastaan.
/ , Toiselta puolen terveyden vaaraa lisää, varsinkin
työväen keskuudessa sopivan ravinnon puute. Ja kuten
tiedämme, työväenluokkaloiset, joista kymmenet tu
/hlannet ovat työttömiä, eivät omaa minkäänlaista r a ­vintoa
riittävästi. Ja .kuitenkin terveysministeri pai­nostaa,
että talven aikaankin olisi saatava riittävästi
tai ainakin jossain määrin vihannebia j a kasvisruo­kia,
jotka antaisivat ruuansulatukselle helpotusta. Hän
määrittelee ravintoaineita, kuten'^tomaatteja, lettubia
ja muita kasvissalattejajä sanoo niiden vaikuttavan
erittäin hyödyllisesti terveyden säilyttämiseen. Me
kuitenkin tiedämme, että tällaiset «herkut» ovat työ
Iäisten pöydällä ylellisyyk^ä talven aikaan.
Terveysdepartemenlti neuvoo myöskin kansalaisia
että on mentävä vuoteelle silloin kun tuntee saaneensa
kylmää j a s(^n johdosta huonostivointia, eikä missään
tapauksessa saisi silloin mennä ulos, siliä sellainen
uhma koituu suureksi vaaraksi.
ja suurten työläisjoukkojen asiaa edustavan puoluee­seen
j a seuraavana saamme nähdä vielä n.k., työväen-puolueitten
radikaalisten ainesten jättävän reformis­tiset
politikoitsijansa j a porvarien liepeissä kuleskele-vat
poliittiset kiipeilijät j a tulevan mukaan tähän todel­liseen
työväenpuolueeseen.
Samanlaisia, proletariaatin kokeneimpia j a kun
nokkaimpia aineksia sisältää Työläispuolue Yhdys­valloissa.
Nämä amerikaloiset työläispuolueet syntyvät siis
rohkeimmin toivein, suuremmilla edellytyksillä j a var­mempina,
kokeneimmilla j a päättäväisempinä tehtävis­tään
kuin niilloinkaan ovat mitkään muut amerikalai-set
työväenpuolueet tai sosialistiset puolueet syntyneet.
Eikä näiden puolueitten tarkoituksena ei ole muo^s
tua yksinomaan proletaaristen valiojoukkojen puolu-
,eefcsi, vaan suurten, leveiden työtätekevien kerrosten
joukkopuolueiksi, jotka yhdistävät hajallaan olevat työ'
läismassat suureksi, jättiläisinäisebi j a l u j a b i , hyvin-keskitetybi,
eläväksi j a voimakkaabi poliittisebi
luokkataistelujärjestöbi, joka kykenee esimtymään yh-tenäisegti
proletariaatin asian puolesta riistäjäluokkaa
vastaan.
Canadalainen puolueemme tulee ^ pitämään helmi­kuun
puolivälissä ensimäisen varsinaisen konventionin-sa,
jossa puolueen rakenne, sen ohjelma, taktiikka j a
taistelusuunnitelmat laaditaan. .Odotamme tätä kon-ventionia
suurin toivein j a innostunein mielin.
Terveysministeri;bme neuvot tuntuvat oIevan< hyviä,
ikävä vain etteivät työläiset voi niitä kovinkaan suu­ressa
määrin noudattaa. Mutta kaikesta yhteiskunnal­lisen
asemansa Aurinkurisuudestokin huolimalta, voi­daan
työväen keskuudessakin panna suurempaa huomio­ta
terveyden vaarojen välttämiselle j a itsekasvatuksel­le
terveyshoidollisissa kysyroybissa, sekä työläisten
oman jokapäiväisen elämänilon että työväen luokka­taistelun
kannalta tärkeänä kysymybenä. Ja tässä
suhteessa on esim. kaikellaiset taiviurheilul suuresti
terveyttä edistäviä, hyvän raiklcaan ilman pitäminen
huoneissa ja muut sellaiset seikat tärkeitä tekijöitä.
— Albertan maanviljelijät ilmottaVat että he ovat
enaän kykemättömiä mabamaan lastensa synnytys-kustannuksia.
Canadan hallitus j a kapitalistit voitte­levat
ymenään; ettei Canadassa ole riittävästi a/ukkaita
j a sehtähden puuhaavat suurta siirtolaisuut^ Euro­pasta.
Tässä olisi hallituksella j a lapitalisitsilla hy­vä
tilaisuus osottaa ismtmaallisuuttaan j a aitsaa koti­maisen
väestön lisääntymistä, auttamalla AUieräitQ far­mareita
svnnyltäma^ lapsensa.
Edesmenneen espanjalaisen Man­nerheimin
ansioluettelo
'Kerrottaessa viime aikoina sattuneista espanjalaisten
toverien vangitsemisista ulkomailla ofl myös mainittu
surmansa saanut Espanjan pääministeri 6ato. Berli-nissä
vangittujen espanjalaisten syndikalistien luovut­tamista
koskevassa Espanjan nootissa Saban hallituk­selle
lausutaan m.m.» että ^Dato ei ollut mikään taan-nmubellinen,
vaan leformisti j a työväenluokan ystä­vä
». Kannattaa siis ^ luoda katsaiis > tämän «ansaitun
)alkkansa saaneen» espanjalaisen «työväen ystävän»
ansioluetteloon.
Heti Valtääti asbtiuäah suuntasi haä voimaiskun
ötomaltijärjestöjä vastaan. Vuoden 1920 elokuussa
vangitutti hän ensi a l u b i 27 ammatillista johtajaa ja
lähetti nämä Guinoaan, missä viruvat vieläkin. Sa­massa
kuussa vangitutti hän 3 työväen esitaistelijaa
Euecassa. Santarmit veivät nämä kaupungin ulko­puolelle,
missä ampuivat heitä kohti yhteislaukauk­sen.
Y b i joukosta kuoli, k a b i jäi haavoittuneena v i ­rumaan
paikalle, mistä toverit heidät myöhemmin
korjasivat j a veivät sairaalaan. Useat todistajat näki­vät
verilöylyn mutta Daton määräyksestä kiellettiin
syytteennosto pyövelejä vastaan (aivan kuin Suomes­sa).
Lokakuussa alkoi työläisten joukkovainot ja
•vangitsemiset Barselonassa. Vuoden lopussa virui
maan vankiluolissa kaikkiaan 7,000 barselonalaista työ­läistä.
Marraskuun 29 pnä tappoivat santarmit huma­nistisen
asianajajan, Francisco Layretin, juuri kun tämä
lähti asunnostaan mennäbcen oikeuteen, puolustamaan
vangittuja. Muudan loinen hyväsydäminen asianajaja
taas karkoiteltiin.
Ssoieo työväenhokba, m bkkatajstdn ja
VemjaänsK
37.
(Jatkoa nrrö 5.)
Kolttaan ja katuatlitet omi-oalsaodet
Soomeua
Vuonna 1921 jalkttivat vainot samaan tapaan, vie­läpä
entistä verisempiftl. 60O työläistä on tapettu; yk­sityistapauksista'
on jo ennemmin useasti mainittu. Vai­not
eivät ole kohdistuneet ybistään työläisiin, vaan
kaikkiin, jotka tavalla tai toisella ovat nousseet vastus­tamaan
Daton alkuunpanemaa murhajärjeslelmää. Pait­si
edellä mainittuja asianajajia, on lisäksi yksi mitä
raaimmalla tavalla murhattu, yhtä kidutettu, k a b i kar-k
o i t e t t u j a k a b i teljetty vankilaan.
Tätä laatua on ollut edesmenneen veriministeri Da­ton
«työväen ystävyys». Kelpaa sillä Espanjan porva­rillisen
hallituksen kerskata! Ja edellä on mainittu
vain järjestyneisiin työläisiin "taikka heidän ystäviinsä
kohdistunut terrori. Kuten tunnettua» hävitettiin Da­ton
toimesta myös kaikki työläisten vallankumoubel-liset
järjestöt j a ryöstettiin näiden omaisuus. Mistä
seurasi, että nämä nyt työskentelevät maan alla, val­mistellen;
joskohta äärimmäisen tukalissa oloissa, lo­pullista
tilintekoa luokkansa raiskaajille, valkoisille
porvareille, joiden palkkaamia pyövelejä datolaiset
ovat.
ovat läheistä sukua skandinavialai-selle
ja Saksalaiselle. Ne ovat suu­reksi
osaksi noista maista lamattua
tavaraa. Mutta eroavaisuuttakin
löytyy, varsinkin kansallisiin omi­naisuuksiin
nähden. Mikäli nämä
seikat vaikqttavatlnokkieh välisiin
suhteisiin ja yleensä luokkataiste­luun,
on merkille pantava ensibikin
se, että niin ammatillinen koin po.
liittinenkin työväenliike on imenyt
ohjelmansa, toiminta- ja menettely­tapansa
juiiri' noista maista, pääa­lassa
Saksasta. Sieltä on kotoisin
koko sosialidemokraattiseen puolueen
julkaisema ja levittämä työväen va-listuskirjallisuus
samoin erikoisesti
ammatillista taistelua johtava tie­toisuus.
Niissä maissa saavutetut
kokemubet opit ja teoriat ovat ol­leet
tähän asti Suomen työväenliik­keen
määrävinä esikuvina. Miten
ne ovat vaikuttaneet ja mihin johta­neet,
siitä on edellä kerrottujen ta.
pausten selostelussa mainittu. • '
Kansallisista ominaisuubista, n i ­menomaan
luokkien välistä taistelua
silmällä pitäen, on huomioon otetta­va,
porvariston ja työväestön keskei­nen
toisiinsa suhtautuminen, joka on
Suomessa melkoisesti erilainen kuin
Ruotsissa ja useissa muissa kapita-istisissa
maissa. Sen sijaan, että
§Sim, Bnotsissa usein n^ee (kuten
asiantuntijat ovat vakuuttaneet), et­tä
työnantaja ja työntekijä sunnun­taisin
ja lauvantai-iltoina istuskelee
samassa kapakassa, jopa samassa
pöydässäkin totilasinsa ja rysrppyn-sä
ääressä, ei sellaista ystävällistä
a muodollista tdsa-arvoiauutta koh­taa
Suomessa. Kaduilla, raitiotie­vaunuissa
ja yleensä työstä vapaana
ollessa esim. Amerikassa, sanotaan
kapitalistien ja' työntekijäin kohte-evan
toisiaan muodollisesti tasa-ar-voisina.
Työntekijä ja kapitalisti
saattaa silloin väitellä politiikasta ja
keskustella kaikista päivän kysy­myksistä
yhtä tasa-arvoisesti kuin
cabi työntekijää keskenään. Niin
ei' ole Suomessa.
Suomessa . ei kapitalisti, tehtaan
ohtaja, työtä johtava insinööri tai
muu virkaherra ole voinut kohdella
työntekijää läheskään muodollista
tasa-arvoisuutta muistuttavalla ' ta­valla.
Päinvastoin on suhde ollut
otenkln avoimesti ' orjanomistajan
orjalle osoittaman kohtelun mukais.
Kapitalisti Suomessa ei tavalli­sesti
laisinkaan antaudu keskuste-uun
tyjintelrijän kanssa, ellei hänel-siihen
ole pakoittavaa tarvetta.
Työpaikan ulkopuolella, kadulla, ka­pakassa
ym. ei kapitalistillia ja työn
ekijällä ole mitään keskinäistä
kanssakäymistä. Viime aikoihin as-
IM I l l l t l
39. Soomen suhde Neuvosto-Ve*
n&j&Hn
on ja tulee epäilemättä, rauhan te­osta
huolimatta, olemaan vihamieli­nen.
Se on ainoastaan pakoitettu.
rauhantilanne. Sillä kapitalistival-tion
ja työväenvallan välillä ei todel.
lista ja yhteisymmärrykseen, ystä­välliseen
yhteistoimintaan rakento-vaa
raahaa voi syntyä. Valkoisen
lahtari-Suomen hallitus on jo monil­la
tavoin, karanteenipyrkimyksiUään
j a muilla eristäytymisyrityksillään,
liiankin selvästi, osoittanut noudat­tavansa
rauhantilannetta vain sikäli
kuin se on ehdottomasti välttämä­töntä,
eroittautuabeen edes jollain
tavalla avoimesta sotatilasta.
Jos iSuomen kapitalistit jotenkin
voisivat tulla toimeen ilman talou­dellista
yhteistoimintaa, ja kauppa­vaihtoa
Venäjän kanssa, eivät ne
avaisi minkäänlaista liikeyhtejirttä.
Ne pitäisivät rajan mahdollismman
tiukasti suljettuna. Mutta sitä ne
eivät voi, sUlä Suomen kapitalisteja
uhkaa liian nopea taloudellinen'ro­mahdus.
Liikevaihto Neuvosto.Ve­näjän
kanssa on niille sitäkin vas-tenmielisempi,
kon eivät voi sitä
laajemmassa mittakaavassa toistai­seksi
suorittaa siten, että toisivat
tavaransa vain Bajajoelle ja siitä
ottaisivat vastaan vastiketavar^&n.
Vastiketavara on kaukana Rajajoel­ta.
Ja jos mieli saada sitä suurem­massa
määrin Suomeen kuletetuksi,
on suomalaisten lähetettävä omat
kuljetusvälineensä hakemaan sieltä
missä tavara on. iMutta sitä Suo
men kapitalistit tahtoisivat välttää,
sillä he pelkäävät pahasti kommunis
tista tartuntaa. Siksi ne haluaisi­vat
suorittaa koko liikeyhteyden Ra.
jajoella, uskollisimpien suojeluskun-talahtariensa
päästä rajan yli Neu­vosto-
Venäjän puolelle, samoin kuin
tahtovat estää Neuvosto-Venäjän
alueella asuvien käyntiä ja henkilö­kohtaista
yhteyttä Suomen puolelle
raJaa.
?iuininiiniiiiiiiiiiniiiiff{iiiiiiiiuiiimiiiiniiiiiiiii,|,„„j
I l^ E t Y S K U S T A NN
I PosHasa 15c b i k i l t a annunilta. SähköB^^ ^^5Q ^
s Kysykää erikoitikurEsia suurille enmmille.
S Toiminta nopeaa ja perillemen(? varma,
a Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden aialk
S Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodXj-s
Rahaa vähtetaän myöskin 4ailiäciin Suomen p a n i ^ ';
5 Kailcki rahavalityksemme numeroon 869 asö
5 ilmotuben mukaan jaetut äelsingistä asianomaijr
S jille jouluk. 20 p.
f:Bc«69..;:
Torontossia ottaa tahaväKtyksiä vastaan A. T Hin i l
f a i r A v e . - ' - , '
KIRJAILTAMÄT
Tähän rpennessä ovat seuravat osastot meille
levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vaoauden
— Parry Soundissa tuomittiin venäläinen työläi­nen,
joka. särki liikehuoneitten ikkunoita pääst^seen
vankilaan j a saadakseen siellä ruokaa, 40 vuodebi
Sudburyssa varasUvat poliisit j a palokuntalaiset tuli­paloa
sammuttaessaan kaikenlaisia tavaroita, heille tuo­mittiin
viisi dollaria sakkoa. — Tasaista oikeuden ja­koa?
Submariinit ovat saaneet uuden tehtävän^ Viime
tietojen mukaon kuletetaan Yhdysvaltoihin suunnatto-m
^ mälrat väkijuomia submariindlla.
ti ei työntekijöitä yleensä päästetty
sisällekään samaan kapakkaa, mis­sä
kapitalistit mässäilivät. Eikä
suhde lienee parin viime vuoden ku­luessa
sanottavasti muuttunut. Pie.
nempikin kapitalisti ja virkaherra
pitää itselleen alefatavana keskus­tella
työmiehen kanssa.
38. Luokkarajat.
Tämä 6n epäilen^tiä «>llut yhtenä
melkoisesti' vaikuttavana syynä s i i
hen, ct& luokkarajat tyStätekevän
ja kapitalistiluokan välillä ovat Suo­messa
paljon selvemmät ja jyrkem-mät
kuin monissa muissa kapitalisti­maissa.
Luokkien välistä suhdetta
käytännöllisessä elämässä voi parem­min
verrata Venäjällä tsaarin aika­na
vallinneeseen työntekijäin ja ka.
pitalistien väliseen suhteeseen kuin
useimmissa länsimaissa tavattaviin.
' Ja tätä luokkarajajakoa on valkoi­nen
laHtariterrori entisestäänkin jyr­kentänyt
sen vuobi on dotettavissa,
että varsinaisen vallankumouskamp-pailun
Suomessa puhjettua, tulee
kapitalistiluokan ja työtätekievän
luokan' välillä lopullinen yhteeöötto
olemaan todellista taistelua' elämäs­tä
ja kuolemasta. Pikkuporvaris­toon,
alempaan, ja keskiarvoiseen
virkamiehistöön, talonpoikiin, jotka
itse asiassa kuuluvatkin työtäteke­vään
ainekseen, voi ja pitääkin äaa-da
yhteisymmärryo aikaan, verinen
yhteenotto estetyksi. Mutta tod^.
liseen kapitalistiainekseen nähden
sitä tuskin mabaa yrittääkään. Suo­men
kapitalistit ja muutamat sen
häikäilemättömimmät kätyrit, ovat
tahrineet kätensä työläisten veressä
jo niin ruskeibi, ettei riitä saippu­aa
niiden valkaisemiseen.
Mitä tulee luku- ja kirjoitustai­toon,
on se Suomen työlaislnokan
keskuudessa jotenkin yleinen. Te-rävibi
hioutuneet luokkasuhteet
ovat ikäänkuin ajamalla pakottaneet
työtätekevän, väestön jossain mää­rin
senraamaany yleisiäkin asioita,
hankkimaan poliittista tietoisuutta.
Tarvitaan vaan selvälle luokkatie-toiselle
pohjalle koulutettua, kurin
alaisuuteen taipuisaa, todellista työ.
tätekevän väestön taistelujärjestöä,
niin Suomen työtätekevä luokka on
kykenevä ottamaan vallan ja koko
yhteiskunnan hoidon käsiinsä.
L a h t a r i - S u o m e n vihamielisyys
Neuvbsto-VeÄäjää kohtaan ei rau­hanteon
jälkeen ole pysynyt edes ul­konaisten
rauhanpuitteiden sisäpuo-ieila.
Se on edelleenkin tahtonut
kaikin keinoin puuhata ckansannou-suja
» Neuvostovaltaa vastaan. Se
bn avustanut imperialistikätyrien
Kronstadissa hommaamaa kapinaa,
joskin mahdollisimman peitetyssä
muodossa, ja toiselta puolen samaan
aikaan" yrittänyt mostattaa: ' pöra-järveläisiä
taisteluun Karjalan Kom.
inuunin alueella, eOcä tietenkään ai­noastaan
porajärveläisiä, mutta
yleensä kaikkia mahdollisia vastaval­lankumouksellisia
voimia.' Suomer
kapitalistien omat «edistysmielisets
lehdet, jotb ovat pelänneet tuon
puuhan vakavia seuraubia lopulta
itselleen kapitalistiselle komennol­le.
Suomessa, ovat paljastaneet suo-jeluskuintalahtarien
(muka hallituk­sen
selän takana) harjoittamaan
aseellisen • hyokkaysvarustelun Po-rajärven
suunnalla. Että Suomen
hallitus ei ole voinut olla bikesta
tästä tietämätön, on itsestään selvää.
Jos ErichTn hallitus ei siitä Itaikkine
tuhansine ohranafeätyreinefen piisi
saanut tietoa, Hiin miten ybityiset
sanomalehdet sen olisitat /voineet
saada. Eivät^ka ^inoastaaft jotkut
8anöm'a1e'hdet, mutta 'ybityiset i h -
niisetfcih Söömfessä tietairät enem-mänicin
tuntevat senkin, "että koko
Po"hjois-Suötiiesöa dh jo biikeh tal­vea
harjoiteltu suojeluskuhtiia eri­koisesti
karjalaan hyökkäämisen tar­koituksessa.
Sellaista on se iräiihantila, joka
•vöidaah saavuttaa työVäen hallitse­man
Netivosto-Veriäjän ja "kapitalis­tisen
vältioh'välillä.
Sekä 'luohnonrikkauksiinsa, 1ei^
maiantieteelliseen asemiaahsa nähäen
6n, Sbömi siinä tilassa; ettei se ajan­mittaan
'voi tulla toimeen ellei se
saa tavärahvaihtöa ja liikeyhteyttä
Neuvosto-Venäjän kanssa. Siiomi
ci voi tuottaa "riittävää niäärää"välfe
tämättömiä elintäfvetäväroita. Sen
täytyy saada "viljaa ym. ruokätär-f
peitä sekä' faäka^aineita ulkomailta;
Tärvitseniahsa" viljan ja'raaka-äiheir
den'vastikkeeksi'voi se tarjota valf
mistä paperia, maassa, puita ja joif
takin muita teollisuustuotteita, muti'
ta ainoastaan sangen rajoitetun
määrän elintarvätavarbita uiaidon ja
voin muodossa. ^ Mistä se ei'yöi saa­da
tarvitsemiansa tavaroita riiui
edullisesti kuin^ Venäjältä. Mutta
Venäjää lukuunottamatta voi elini-tarvetavaroita
vain saada Amerikas­ta
Ja Australiasta sillä muissa mais.
sa ei niitä yleensä riitä ulos vietä­väksi.
Nyt on kuitenkin niin, että
missään muualla kuin Venäjällä ei
tarvita niitä tavaroita, joita Suomi
voisi viedä vastikkeeksi, .ellei ota l u ­kuun
sitä pientä määrää voita ja
maitoa, jota Suomi voi tarjota. E i ­väthän
Ameribn, Englannin ja
Ransbn mUjonäärit voi Suomen
kapitalisteilta ottaa Suomelle välttä­mättömien
tavarain maksuksi vas­taan
paperia, maassa, puuta ja ko-neita,
koska heillä kaikkia noita on
B E A V E R L A K E , ONT.
COBALT, ONT.
FORT W I L L U M . ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
THORHILD, ALTA.
COLEMAN, ALTA.
Kuka oh seuraava? '
hyväisi:
TEHMINS'
SUDBURI
aOINTÖUi
WEBST£R COl
SALMON AEM
LDAUPMPBIL,.A ONNETT;m .
Tov. VAPAUDEN!
iiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
jo ennestään enemmän jkuin tarvit­sevat.
Sen ovat maailmansodan jäl­keiset
vuodet liiankin selvästi todis.
taneet;
Ulkomailla ei ole kysyntää nyt
edes ^puutavaroista, vaikka Englan­nin
saaret. Ranska ja muutamat toi­setkin
Europan maat ennen sotaa
ostivat paljon puutavaroita m. m.
Suomesta. Syynä tähän on se, et­tä
kapitalistisen, ainoastaan lisä­arvon
saalistamisen tarkoitubessa
pyörineen tuotannon kehitys on py­sähtynyt.
Missään kapitalistisessa
maassa ei pyritä lisäämään ainakaan
muuta, ellei elintarvetuotantoa, ja
sitäkin vain silloin kun se ei jtyydy-tä
oman maan tarvetta. Ulosvien-tituotantoa
kaikissa maissa päinvas­toin
on ollut pakko supistaa siitä
syystä, ettei löydy sellaista ostajaa,
joka voisi vastikkeeksi tarjota joi.
takin sellaisia arvoja, joista tuot­tajilla
on puute. .
40. Vararikkot.nftii EitroOppa.
Europan maat ovat yleensä vara­rikon
partaalla. Monet sellaiset pie­net
maat, kuin Suomi, aivan romah-dustilassa.
' Ne tarvitsevat välttä-mättömästi
ostaa suuret määrät elin­tarpeita.
Useilla j niillä olisi mak­suksi
antaa koneita tai muita tuot­teita.
Mutta ne maat (Australia ja
Amerika) jotka voivat myydä ulos
elintarpeita, eivät noita Euroopan
maitten tavaroita tarvitse, sill^, sa.
moja tavaroin «n mt& »IseMäh ei
^ihöiastaah OMksi tarpeiksi, mutta
myöskin «(ilos^yietäväbi, — mutta
ostajaa ei 4öydy, ei ole sellaista os­tajaa,
joka vastikkeeksi 'Voiä -antaa
jotain noille maille arvokasta. Maail­man
hyvyys — juuri nUo välttämät­tömät
elintarvevarastot ovat kerään­tyneet
muutamien: harvojen miljo­näärien
käsiin, sellaisille pniistajille,
joilta ei -itseltääh mitään ipatitu,
joilla bikkea oniHikaa, ja joille siis
^ i kiikalan -Vöi eniia i t t i t ^ n heille
arvobsta taiiöta.
'41. • Neuvostb-Vfeiiäja
on, ainoa, maa,. jofea tarvitsee niitä
tavaralajeja^ joita 5upmi -Voi maasta
ulösvietäväbi tuottaa. - Ja Venäjä
voi myöskin '•vastikkeeksi antaa elin^
tarvetavaroita ja kaikkea niitä Suo­mi'Välttämättä'tairitöee.
4'o3in "NeiivoSto.Ve^^^ -tällä
hetkdlä kykene %k^ Suo­men
• ja Venäjän ^Väliselle. Rajajoelle
kaikkea dta mitä se voi "ulösvietä­väbi
tai^ota. 'Mu«a siitä saavat
Suölnen lahtärit^kiifctSä"Icökö bpita-listista;
Vmaailmaa(siinä mukana
myöskin iteeaäri,^^V^^^ pienem-fiänä'
tekijänä). Imjjeriälismin Neu-vosto-
Venäjää^ '1^^^^^ asettama
saari» /a'heidän provoseerM
ja avustamansa Venäjän entisen ka-pitalistilniibn
-Vastavallankumouk­selliset
käiisalalssodat jä kapinayri.
tybet ovat eätäneet Kefnvostoiraltaa
raksi. Saarron ;
'.annin on jo ollut;
räytyä, solmia hep;
vosto-Venäjän kina.-
42. Kapitfiltitieci
ei koskaan voi saanät
ta, toverillista J3i
j a liikeyhteyttä 1
kanssa kuin SnonaJ
edut vaativat
vallan j a työväen tijS
aina vallitsemaan fsfd
salainen sotatila,
imperialistien mHiiI;
luokkavaistonsa
vat Suomen kapiö
hautomaan sa
taa vastaan, EH
puolestaan saata)
toisesti suhtantaa!
johon se ei väiääiäii
väen valtana, pysyy'
perimmäisenä
mys avustaa tyÖtäi«lrf
taan kaikissa moisäiSa
Mitä voimakk
valta paisuu, mitä;
listiset maat. ttfevsf;
ryhtymään sen
sitä pienempiä etuja-rö
aen Suomi odottaa
Neuvostovallan kansa
sa mitassa kuin N«_
kääntää Suomeni
kenee kapiterismiii •
jossa työtätekevän ^
j a vaikutusvalta i "'
pakoittaa v ä h ä t iÄ
tyneeramänkin
lopuksi tajuatnaan^
kapitalistikoplan^ "
pohjainen m""
taa Suomen
nääntymästä.
talo:
saamasta kuletusvälineitä siihen kun­toon;
:^ttä^niiUä'^isi • liikutella suu­ria
vilja- j a raaika^aine paljouksia,
joita jhäasta: riittäisi ulosvietäväksi.
43, TyolSteite*
- Työväen; Nenr
määrääväksi Suo
men taloudellinen^
taattu. Vasta 5i
j a Venäjän va^
tilin läheinen JS
ranvaihto j a tn»
toiminta kuin naiJf^
tieteellisesH b » ' "
sesti välttämätön
Vasta silloin
missä maissa
t u j e n j a l i s P ^ ^ ^
j a l l e - v a a n ^ ^
vnttaniis«n> _^
maan crilaonfo-*'
luoflnonednt ö .
kuin tuoöabn f
leen j »
rikkauksia, ^
vana Jna»"*
mecn
men kanssa-on
VCDSJI
sen ja
«1
sijasn«'
verillinen yi;'
talous sen ^"
Neijvbstd-Veriäijääri köhdistetto tomasti ^f^^
imperialistinen saarto ci kiilankaan ko P J ^
ole volhirt saa^ttfia :iärkoitustaan. talondes»
Se ei ölc-"saanut'Neävostövältaa nu- Ja
jerretnkHl -Mutta se uhkaa piak- m a i s a , ^^
koin muuttua kapitalismin ^"^^ ^'^.^t^ n
ylen määrin poristavaksi hirttonno-porvariva»'».