Vapaus, December 10, 1928

              tuKnrcsBnauT V A T A P D E S S A : ^ ^ _
•tj» M »yt.fc.~ «F»!*;^<r?^'*' §5.^2^* to^SSS-S
kattt. SU9 k dM kartu. — T i k » i I d M t t t ^ b iaOb
dB»; 1 »k. » J t < kk. » kk. %IJ» i» 1 kk. t u e
l!ilirt«l«J»fB: I. Y. KAWWASTO. Kn:k««ri»oh«to
fcblottaka» «sMlMa tUkkMak«iU]a
Aseistettu Europa
Tuleeko sota vaiko ei?
Onko mahdollinen uusi yleissota
imperialistivaltain kesken?
Näihin, jokaisen mieltä askarrut­taviin
kysymyksiin antoi Kominter­nin
VI kongressi selvän vastauksen:
— Kyllä, toinen maailmansota, mon­ta
vertaa verisempi ja tuhoisampi
kuin sota 1914—18 on ei ainoas-taan
mahdollinen, vaan vieläpä kier-tämätoa.
- Todellisuud««*!^?««Sä^^
kaah lakannut viimeisten 10 vuoden
kuluessa. Imperialististen valtain so­tilaallinen
hyökkäys Neuyostoliit-toon
ja Unkariin, Kreikan sota
Turkkia vastaan. Espanjan ja Rans­kan
sodat pöhjois-afrikalabia riffe-jä
sekä syyrialaisia druuseja vaötaan,
melkein kaikkien suurvaltain sota-retket
vallankumouksellista Kiinaa
vastaan, sotaretkel Mesopotamiaan,
Egyptiin, Nicaraguaan, — sanalla
sanoen Kansainliiton olemassaolon
aikana ei ole ollut yhtään ainoata
tuntia, jolloin ei jossain paikoin
maapalloa olisi veri virrannut so­dan
ja pääoman alttarille.
"Kansainliiton tietojen mukaan on
29 eurdpalaisella vallalla asteissa
miehiä enemmän kuin 3 miljoonaa,
johon lisäksi tulevat reservinä fas-cistiset
järjestöt, patrioottiset liitot.
"urheiluseurat, joitten jäsenluku: on
kymmeniä, jopa satoja kertoja suu­rempi
kuin laillisten iarmeyain.
Neuvostoliitto on supistanut ar­meijansa
562,000 mieheen. -^^^^
yksin niUlä 6 valtiolla, jotka liitty­vät
Neuvostoliiton länsJjtaxaam^^CSuo-mella.
Virolla, Latvialla, Liettualla,
Puolalla ja Rumanialla) on yhteen­sä
aseissa 520f000 miestä ja lisäksi
: fascistiset Järjestöt — vakituista ar­meijaa,
siis^ jotenkin yhtä paljon
kuin koko Punainen -armdja. —
Mutta 'Neuvostoliittoon rajottuvia
porvarimaita on kaikkiaan 121 ja
lisäksi muut kapitalistimaaLj
, Yksistään Veikzelio-^Piijesterin
alueella^ jonka pitäisi olla ; k o r i -
doorina ''bolshevistista^ tartuntaa''
vastaan, on vakituisia. armeijoita,
joitten luku on yhtä suuri kuin koko
Punainen armeija.
Jos katsomme merisptavarustuksia,
emme siinäkään huomaa mitään vä­hennystä
porvarimaissa. Ainoastaan
ryhmittymiset ovat erilaiset kuin en­nen
sotaa. Saksa, jolla sotalaivaston
tpnnimäärään nähden oli ennen vuot­ta
1914 toinen tila maailmassa, on
nyt kuudennella tilalla. Pohjois-
Amerikan Yhdysvalloilla, jolla en­nen
maailmansotaa oli vain 12 pros.
maailman sotilaallisesta • tonnimää-rästä,
on nyt yli 25 pros. — ja tämä
prosenttimäärä kasvaa yhä. Ameri­kan
jälkeen, joka on nyt ensi ti­lalla,
tulevat Englanti, sitte Japani,
^[talia.
Koko maailman sotalaivastojen
tonnimäärä oli v. 1913 — 6.9 miij.
tonnia, ja nykyään 5 miij. tonnia -—
vähennys on vain näennäinen ja
johtuu siitä, etta kaikki vanhentu*
neet sotalaivat ovat nyt poistetut
luetteloista. Suurinta,' 14- ja 16-
tuumabta laivastotykistöä on vain
Amerikalla (148), Englannilla
(16) ja Japanilla (96).
Sotilasnienot Europassa nousevat
2,500 miljoonaan dollariin vuodes­sa,
Neuvostoliitossa vain vajaa 300
miljoonaa dollaria.
Koska sitte uusi maailmansota
puhkeaa? ,
Italian diktaattori Mussolini. on
selittänyt» että toinen maailmansota
puhkeaa v. 1935, inutta Italian yh­teentörmäys
Jugoslavian kanssa
osottaa, etta se itse koettaa lyhentää
diktaattorin asettamaa määräaikaa.
Italian lisäksi oin Europassa koko­nainen
joukko maita, joissa pn fas-cistinen
valta ja diktaattori: Mur
kari (amiraali Horthy), liettua
(Voldemaras), Puola (Pilsudski),
Espanja (Prinio-de-Rivera). Ja
kaikki näniä pienet ja suuret hirmu­valtiaat
voivat pysyä vallassa ainoas­taan
kypsyvän maailmansodan ilma-
•kehässä.^ • • ^^•:V^,
.Saksa, jonka alueesta on vielä osa
ranskalabten sotajoukkojen hallussa',
Ranska, joka on menettänyt yhden
siirtomaan toisensa jälkeen. Englan­ti,
joka jo pn menettänyt inäailnian-
Kerruutensa merillä --^kaikki ne
pyrkivät kiirehtimään "määräajan"
joppuunkulumista j a sodan tuloa
yhtä kiihkeästi kuin fascistimaitten
vallassaolevat koplat. Sen vuoksi
loppuvat lähivuosina fauhanajat
maailmasta — tulee uusi maailman­sota,
jonka kauhujen rinnalla kai-penevat
kaikJci viimeisen maailman­sodan
julmuudet.
JouBik 10 p;na-^M<mdäy, Dee 10
• t i i Hl I
/
Vaikkeivät ne lakkoUikkeet, Jotka
viime aikoina ovat käsittäneet melkein
kaikki kapitalistäset teollisuusmaat.
olekaan jä^estöllisesti teostensa kans­sa
yhteydessä, pistää kuitenkin s i l ­mään
ei ainoastaan niitten samanai­kaisuus,
vaan myös se seikka, että
vaikka taistelut tapahtuvat eri mais­sa
Ja eri (doissa, esittävät niissä työ­läiset
melkein täysin samanlaisia t a ­loudellisia
vaatimuksia. Silminnähtä­västi
aiheuttavat t^t]Bif| samanlaiset
syyt samanlaisia seurauksia. Näistä
syistä on tärkein kaikille ks^taUsti-sille
maille nykyisin yhteinen ilmiö
— ratsionaUsointL
Ulkomaalaisten markkinain supistu­minen
Amerikan yhä lisääntyvän k i l ­pailun
Ja vastanousseen siirtomaateol-lisuuden
Johdosta sekä eiuropalaisen
väestön ostokykyisyyden laskemisen
takia. Jota maailmansota talouddlli-taa
palkkoja. J a tämä tapahtuu Jouk-kokulutusesineitten
hintojen, varsinkin
ruokataipeitten hintojen noustessa k o ­ko
kapitalistisassa Eurt^jassa. On
luonnonisti^ että tällöm on työläisten
taistelu kapitalistisen ratsionalisotmi-sen
menetelmiä vastaan vallaimut
kaikki maat, alkaen korkeasti kehitty­neestä.
Saksasta Ja päättyen takapa­juiseen
Puolaan. Y
-Mutta koska europalaisen kapitalis­min
Jatkuminen nojaa ratslonalisoln-sesti
tuhosi, — tämä ulkomarkkinain
supistuminen pakottaa Europan . k a ­pitalistiset
maat Jännittämään kaikki
voimansa tavaroittensa levittämiseksi
kuluttajaln keskuuteen. Parhain kei­no
vaihtcq^ulan ratkaisemiseksi on
tietenkin tavaranhintain alentaminen.
Johon voidaan päästä vain tuotanto-kustans^
istcpa kääntämisellä:, Tästä
Johtuu se häikäilemätön pyrkimys
tuotannon ratsionalisoimiseen, milcä
on yUme aikoina vallannut emrppalai-sen
teollisuuden.
' Mutta päästäkseen ratisiönalisoin-tiln,
täytyi käyttää äärettömät sum­mat
uusien koneiden ostoon, jonka
vuoksi kapitalistit. koettavat "ratsio-nallsolda"
jpalkkaorjiensa työehtoja,
Usätä työteho^ sumentaa lyönormej^,
riistää työlälsUtä lepoheiket Jä alen-tiin^
Ja työvoiman lisättyyn riistoon,
niin proletariaatti, taistellessaan tätä
ratsionalisointia vastaan, antaa sar
mana raskaan iskun, koko kapitalisti­selle
Järjestehnälle Ja horjuttaa sen
perustuksia. On luonnollista, että
taistelussa kapitalismin agentit tjrö-väenlu(
dcan keskuudessa, kaikenväriset
sosialidemokraatti-reformistit. —\ löy­detään
»miasta leiristä työnantajien
Ja porvarillisten hallitusten kanssa.
Reformistinen sosialidemokratia r a ­kentaa
koko tulevaisuutensa kapitalis­tisen
Järjestelmän säilymiselle^ Jonka
Järjestelmän vallitessa sen väitteen
mukaan voivat työ Ja pääoma veljel­lisesti
sopia keskenään
Sen vuoksi ovat nykyisen taisteltm
ehdot työläisille- sangen vaikeat: —
työväenjärjestöt ovat suureksi osaksi
vielä reformistien käsissä. Sosialide­mokraateilla,
Jotka työskentelevät työ­väenluokan
keskuudessa Jo vuosikym­meniä,
on vielä, vahvat Juuret sen
keskuudessa. Alkaessaan lakkotaiste-
]u% tarvitsevat työläiset ennen kaik­kea
lujaa Järjestöä Ja päättävää Joh-toa/.
Sen sijaan on niillä nyt refonnis-tisi^]
johtajia. Jotka kaikin tavoin
koettavat estellä työläisten avointa
esiintymistä. Ja; Jos sitte työläisjoukko
niitten Jarrutuksesta huolimatta
kaa lakkotaistelun. Jäävät ne liikkeen
jcAtoon. voidakseen pettää Ja myydä
sen kapitalisteille. Sillä tavaDa meni
karille kutomatyöläisten lakko Lodzis-sa.
hiilikaivoslakko läxekkoslovakias-sa,
suuri Joukko lakkoja Saksassa Jne.
On. aivan luonnollista, että taistelu
kapitalisteja vastaan muuttuu tavalli­sesti
tämän takia taisteluksi omia r e -
fOTmistisia Johtajiaan vastaan. Ja
Johtaa JouKtojen luopumisen refor-mismista
—"sosialidemokratiasta. K u n
ei palkka riitä edes niukkaan ravin­toon
Ja työnantajat kieltäytyvät sitä
suurentapiasta, niin Jutut luokkarau-hasta
lakkaavat vaikuttamasta kaik­kein
pimeimpinkiin työläisiin. Puheet
luokkaveljeydestä paljastuvat petok­seksi,
kun kapitalistit kutsuvat avuk­seen
valtionsa aseelliset voimat, kuten
tapahtui Pohjois-Ranskassa. Ja pakol­listen
sovinto-oikeuksien päätökset
menettävät arvonsa, kuten kävi Sak­sassa,
kun kapitalistit itse röyhkeäs­ti,
pölisevät Jalkaixisa alle omat lakin­sa
Ja "sovinto-oikeutensa" päätöksi­neen.
Sosialidemokraatit ovat perin­pohjin
menettäneet arvovaltansa
Joukkojen silmissä nykyisen lakkoliik-keen
aikana, — Ja siinä on tämän v a i -
hekauden suurimpia saavutuksia.
Käytännölliset tulokset viime aikojen
lakkotaistelulsta ovat tykkänään kiel­teiset.
Työläisten on melkein kaikissa
maissa täytynyt perääntyä. Muuten
ei ole voinutkaan olla, kim ottaa huo­mioon
keskitetyn pääoman valtavan
voiman. Joka nojaa valtiovaltaan sekä
soslalidemokraaitttsten Johtajien pe­tokset.
Proletariaatti ei ole voinut a -
settaa luokkavJholHstatyn vastaan y h -
al- tenäistä johtoa, eikä edes yhtenäi-kSsomuksia.
tarktdtusperlä Ja
Snetdmiä. Armeija, jolla on petturi-esikunta,
j a sekavat osastot, ei. voi
voittaa. .
Mutta nykyisellä lakkotaistelukau-ddla
ei ole ainoastaan kielteiset - FJO-lensa.
Proletariaatti on saanut sUtä
valtavan kokemuksen, josta tärkeim­piä
on sosialidemokraattien Ja luok-karauha-
ajatusten petoksen paljastu­minen.
Viimeaikojen lakkotalsteluissa
ovat kommunistiset puolueet Europaa
eri maissa epintyneet tarmokkaasti
sosiaUpettureita vastaan sekä vasem­mistolaisen
ammattiyhdlstyssivustan
avulla työntäneet joukkoja raöcaise-van
taistelun ti^e. Puolassa, Rans­kassa,
saksassa ^a Tshekkoslovakiassa
ovat- kommunistit kutsuneet työläisiä
yhteisrintamaan ja leppymättömään
taisteluun työväenluokan vapauttami­sen
puolesta.
Konmumistipuolueltten toiminta on­kin
oUut hedelmällistä. Niiden arvo­valta
on kasvanut sosialidemokraat­tien
laskiessa. Tietenkin on vielä en­nenaikaista
puhua Europan maitten
työväenluokan täydellisestä vasemmis-tolaistumisesta,
mutta täniä proses­si
edisty nykyisin nopeaa vauhtia.
Pääeste työväenluok&n voiton tleUä,
petoksellinen reformismi — sosialide­mokratia,
— on saanut musertavan
iskim.
Senvuoksi on nykyisellä lakköaaUol-la
sen taloudellisesta ulkonäöstä huo­limatta
syvä polUttinen sisältö. E -
dessämme tapahtuu europalaisen pro­letariaatin
laaja luokkataistelu, pro­letariaatin,
joka on vapautumassa
reformistien lumouksesta.
Pohjois-Qntarion met-sätyöllMsten
lakkp-taistelu
;
Metsätyöläfset lopettiuieet lakkonsa
Kapuäcastngissa
Kirjeenvaihtajamme tiedottaa 7
pnä lähetetyssä kirjelmässään:
Joulukuun 6 päivän, kokouksessa
päättivät lakkolaiset lopettaa lakkansa
Ja palata töihin ilman, ehtoja. Lakko-laisei
huomasivat olevansa kykene­mättömiä
Jatkamaan lakkoa lakko­laisten
suuren' enemmistön ollessa a i ­van
rahattomia, Joten tilanne oli toi­voton.''
/;v • v-;;^.;.. ;•
L i ^ otettu a i ­van
tarkoin huomioon sitä seikkaa.
että lakkolaisten suuri enemmistö a i -
Vim heti Joutuu riippuvaisiksi avua-:
tuksesta. J a kun rahavaroja e i ; ollutl
niiQ ei voitu vuokrata mitään haalla
Amerikan Neuvosto­liito
kouluista
Neuvosto-Venäjä, köyhä ja ulko­naisten
vihollisten vaikeuttama, on
maailman johtavin maa sekä lasten
että aikuisten opettamisessa, lausui
cnierikalainen opistomies John De­wey
puhuessaan äsken n. tuhannen
henkeä käsittävälle kuulijakunnalle
American Society for Cultural Re-lation
with Russia-järjetön koko-v^
uksessa New Yorkissa, Dewey oli
.mnerikalaisen koulumiesten lähetys;
tön johtajana Neuvostoliitossa vii­me
kesänä.
; En ole milloinkaan nähnyt, mir
tään sellaista", lausui Dewey pu­huessaan
Neuvostoliiton opetus- ja
kouluoloista. Tuhannet työläiset ja
talonpojat tutkivat taiteen eri aloja
museoissa. Taidelaitoksien ja -näyt­telyjen
lisääntyminen viisikertaisesti
vallankumouksen jälkeen on tässä
suliteessa merkittävä. Moskovassa
•yksinään on 100 museota. Nämä
seikat olivat suorastaan- haltioitta-neel
Deweyn mieltä. Ja sen perus­teella
hän sanoikin, että mikäli on
kysymyksessä lasten ja aikuisten va­listaminen,.
ei rikas Amerikakaan
edes siinä suhteessa vedä vertoja
Neuvostoliitolle.
; "^Moskovassa on huvipuisto, missä
on monia Goney Islandin (New
Yoric) huvittelutapoja, mutta Mos-
|cov£^ nimittää sitä porvaripuistoksi
ja vain sangen harvat työläiset siel­lä
käyvät. Mutta kaupunki rakentaa
suurta huvi- ja virkistyspuistoa ja
tunnetaan se Kuhtuurivalon Tarhan
nimellä. Voisiko tämä tapahtua
missään muussa maailman maassa?
kysyy kouluinies.
Työ- ja kokeilukoulut — joihin
vain rikkaitten lapset voisivat täs­sä
maassa mennä — ovat "kaiken
opetuksen sydämiä ja keskuksia Ve-näjäUä."
"Sellainen opetustapa, jo­ta
jotkut meiltä pitävät edistyksel-lisimpänä,
on Venäjällä kokonaan
hallituksen kaikella voisiallaan tu­kema."
Kouluissa bn työ suuresti sosia­lisoitu,
suurimman itsehalliimon
ohella. Ja kotilu ja sen seinien ulko­puolella
oleva elämä pyritään saa­maan
mitä läheisimpiin suhteisiin.
Opetusmetoodi ja opetusaine poh­jautuu
tuotantotoiminnan eli työn
aatteen pohjalle ja oppilaat varus­tetaan
ottamaan paikkansa elämäs­sä
käytännöllisinä työläisinä.
Minnesotan valtiosta Carleton
Collegen presidentti Cowling, myös­kin
edellämainitun opettajain lähe­tystön
jäsen, sanoi pari viikkoa sit­te
tapahtuneessa keskustelussaan
valtiosihteeri Kelloggin kanssa val­tiosihteerin
väittäneen, että pää
asiallisin este Neuvostoliiton halli-eli^
ravintolaa, sillä^ suurimman osan
tästä kauppalasta'' omistaa sjprui^
Ealls Conipany Ja ykrftylset käyttivät
tilaisuutta hyväkseen, vaatien aivan
kohtuuttomia., vuokria huoneustois-taan.'
'^• ^
Xiakkolaiset timsiyat huomattavaa
pettymystä, sillä suurin piirtein he
katsoivat tulljeensa nat;ratuiksi, ktm
avtisttista oh kerätty Jatkuvasti, vaan
sitä ei kuitenkaan riittänyt peitlÄ-mään
muutaman lakköpäivän menoja,
eikä ollut tilaisuutta odottaa avustusta
suurelta yleisöltä, sillä tässä kauppa­lassa
eläminen tulee huomättaivan
kalliiksi, kun. muutaman päivän l a k -
kokustannukset nousivat useihin sa­toihin
dollareihin. — Raportterl.
Lauantaina Julkaistussa selostukses-sa.
jo mainittiin, että lakko Kapuska-singissä
on^ppunut työläisten palat­tua
.töihin. Edellä on lähempi selos­tus:
töihin palaamisen syistä.
Myöskin on Kapuskasingista lähe-
V^tts asianomaisten lakl^komitean
Jäsenten toimesta lakkolaisten ensi-mälsen
kokouksen pöytäkirja Julkais­tavaksemme,
mutta- emme katso sitä
enää tarpeelliEueksi . Julkaika, koska
l ^ k o on loppunut Ja ne toimenpiteet,
mistä pöytäkirjassa puhutaan ovat
luoimollisesU^^ mainita
tämän Jälkeen. Lisäksi on :asiat, mistä
«mptussa pöytäkirjassa ptihutaan. Jo
julkaistu aikaisemmin, viime lauan­taina
kirjeenvaijitajanmie lähettämäs­sä
selostuksessa/.^ Joten mainitsematta
jää.vain henklläledot. : - ^
T i i u t t a v i l k k a ^ lakko Kapuskaslni-glssä
on/tolstäiileksi loppunut, niin ei
ole ensinkään TOpiiaa etteikö se v b l -
äi isaada vaikkapa lähimmässä tideval-suudessa
uutta . j u h t i a , sillä kirjeen-yaihtajiemme
selostuksista käy: Umi,
että olosuhteet sanotun Spruce Fall^
komppanian työmailla ovat kerras­saan
tavattomanfialhaiset Ja muut olo­suhteet
sitä myöten myöskin sietä­mättömät.
Siksf on avt;stust6Imln-täa
kaikkialla. /Jatkettava. Sitäkin
suiurääimalla syyllä, kun Cochranen
lähelt^ olevalta Hawk Lake komppa­nian
^työmailta pii viime viUcon lopul­la
läkkoutunut toistasataa miestä,
Joideii avustamisesta on pidettävä
hiiblta,
tuksen tunnustamiselle on se, että
"Yhdysvalloissa ei ole tunnustamis­ta
suosivaa mielialaa." Mutta pre­sidentti
Cowling kehotti tunnusta­maan
neuvostohallituksen, sillä "en­si
kerran historiassa hallitusta hoi­detaan
sataprosenttisesti kansan etu­jen
mukaisesti — eikä suinkaan 5-
tai 6-prösenttisesti." Hän kuvaili
viiden viime vuoden aikana tapah­tunutta
edistystä uudelleen rakenta­misen
alalla "todella ihmeelliseksi."
" E n milloinkaan elämässäiii ole
nähnyt iloista ja onnellista orpoko-,
tia — ennen kuin menin Venäjal-^
le", sanoi kolmas tuon lähetystön
jäsen, Fola La Follette, Amherstin
presidentin ja entisen senaattorin
tri George D. Oldsin tytär,
Federated Pressin kirjeenvaihtaja
kertoo kokouksen, missä nämä pu­heet
pidettiin, olleen tavattoman in­nostuneen.
Työväerimaan raivaustyö
opeirtsalalla on saanut amerikalais-ten
koulumieslen ihailun ja ihmet­telyn
osakseen. Koulumiehet ihmet-televät
mitä valtiosihteeri Kellogg
mahtoi tarkottaa edellä olleella lau­sunnollaan.
Hän tarkotti yksinker^
taisesU, että kapitalistien keskuu­dessa
ei ole "suosivaa mielialaa".
Ne ovat hänen isäntiään.
Työväestöön nähden on asia toi
nen. •
kuitenkaan, kokouksen tärkeyttä sil­mällä
pitäen, voinutkaan tervehdys­käynnille
osallistua.
Valtakirjoilla edustettuna olivat
seiuraavat Työläisnaisten liiton osas­tot:
Creighton Mhie Mandi Joensuu.
Worthington HUda Tuori ja Elma
Meri. Sault Ste. Marie Ida RossL
Beaver.Lake Mandi Aalto Ja Ester
Kuula. Sudbury Ida Ylönen, BMja
Aho, Fanny Lehtelä ja Elin Luoto.
Levack Mine Elma Meri. Oarson
Mine E. Tunmen. BUrritt^ydla Mä-naisten
Raportti ke^l-Ontariön aineen tyor
läisnaisten nenvottdlakokonkses-ta,
joka irfdettiia Sadbnryssa jon-lok.
2 p. 1928
Kokouksen avasi alueen sihteeri
Lempi Venhola, lausuen edus­tajat
j a läsnäolevat tervetulleiksi tä­hän
alueemme toiseen edustajakoko­ukseen.
Virkailijoiksi vaUttiin: puheenjoh­tajiksi
Anna Purola ja Elisabeth Este
ja pöytäkirjureiksi Helvi Koski Ja
Fanny Lehtelä. Valtakirjain tarkas­tajiksi
Ida Rossi da Elma Meri. R a -
portteeraajiksi Vapauteen Tilda K t o -
ninen Ja Toverittareen Hilja Aho.
Ponsiv^okuntaan HUda Tuori, Ida
Rossi Ja Olga Lievonen. Viime publi-vuöden
tilejä tarkastamaan E l i n Luo­to
Ja allekirjoittanut. E M I .puolivuo­den
tilejä tarkastanuum Hilja Aho
j a Lempi Venhola.
Tervehdyksensä kokoukselle lausui­vat
seuraavat veljesedustajat: toveri
K Jääskeläinen edustaen kp:n vU-dettä
piiriä, toveri Bruno ' Tenhu­nen
edustaen kp:n Sudburyn kau-punkikomlteaa.
Toveri M . FPhJansalo
edustaen kommunistista nuorisoliittoa.
K p : n piirisihteeri E. Jääskeläinen
toi myös toveri Jussi Virran terirelset
sairaalasta, Jossa hän nykyään makaa
sairaana, samalla selostaen sairaan
tilaa J a kehottaen Itsekutakin edusta-
Jaa psiikkakunnallaan tci±:f2!iaan te-r
ä y ^ n tehöstamisefcd vanhan ja
tarmokkaan puolueveteraanin hyväksi
Kokous myös valitsi koJmehenkisen
komitean sairasta tervehtimään, Jbhpn
vapaaehtoisesti lupautuivat toveritta­ret
Ida Rossi, Hakola Ja Virran sisko
Hilda Tuori, Joka viimemainittu el
ki. White Fish Martha Huhtala. Long
Lake Emma Hänninen, Signe Kinnu­nen.
Tilda Hänninen, Anna Pimila.
(kuuluen laajennettuun sihteeristöön).
Veljesedustajina nuorisoliitosta Hel­mi
Ahlgiren. Sudbiuyi) palvelijatar-yhdistys
Helvi Koski. Sitäpaitsi oi!
saapuvilla eri paikkakimtien naisosas­tojen
Ja: nuoriso-osastojen Jäseniä.
Sihteeristön toimintakertomus l u -
etiin Ja hyväksyttUn pienillä toi­vomuksilla
vastaisen toiminnan va­ralta.
Siltä ilmeni, että toiminta pn
mennyt eteeniÄin sääimöllisesti, uu­sia
osastoja on perustettu Ja Jäsen-inäärä
on lisääntynyt 86:11a oUen nyt
yhteensä 304 Jäsentä. Kokouksissa o-sanotto
on kyllä hieman laimennut,
syynä oUen kesäajan toiminnan ylei­nen
velttous. '
Alustuksia.oli saapunut nmsaasti
eri pfdkkakunnilta. Joista osa oli ajan
vähjyden takia Jätettävä seuraavaan
edustajakokoukseen.
Varhaisnuoriscm ja yleensä nuori­son
kasvatuksesta käytiin pitkä Ja
monipuolinen keskustelu. Ponslyallo-kunta
laati asiasta seuraavan pon­nen:'
..
Lasten ka,svatus ja miorisokysymys.
Laajan Ja monipuolisen keskustelim
perusteeUa pääsimme tulokseen, että
on sa^an välttämätöntä alkaa luokka-a
§etnamme tunnetuksi tekeminen lap­sille
n i i n aikaiseen kun lapsen ha­vainnollinen
huomiokyky s«i sallii;
myöskin huomattiin välttämättömäksi
kesäleirien järjestely varhaisnuori­solle,
siellä missä olosuhteet suinkin
myöten antaa. Tätä järjestelyä var­ten
valittujen toverien tulee olla k i i n ­teästi
yhteydessä sihteeristön kanssa,
samaUa toimia paikallisten työlkis-naisUiton
osastojen valvonnan alai­sina.
Nuorisokurssit huomattiin parhaam-maksi
nuorison valistusvälineeksi.
Kokous toivoo, että kurssit pannaan
jatkuvasti toimeen vuosittain. Samoin
toivomme, että saataisiin iltakurssit
nuorisokursslen yhteyteen. T. N, l i i ­ton
tulee tukea lasten Ja nuorison toi­mintaa
kaikilla mahdollisilla käytettä­vissä
olevilla k€|inoiUa.
Sodan vaaraa ja sotavastainen toi­minta
sai myös osakseen vilkkaan
keskustelun. Josta p<msivaHokunnan
laatimaa poiisi on seiuraava:
Sotavastainen toiminta on ulotetta­va
niin laajaUe kun mahdollista, niin
tamme mahdollisemman eheäksi ja
tuloksia tuottavaksi.
Osuustolminta-aslaa: käsiteltäessä olt
kokouksen yleinen mielipide, että on
yleensä itsekunkln naisosaston teh­tävä
enempi ja järjestelmällistä agl-tatslonia
sen asian hyväksi, että oli­simme
selvillä osuustoiminnan siih-teesta
ja hyödystä luokkaliikkeessä.
Väkljuomapahe todettim olevan
yksi vankemmista jarruista työväen
liikkeessä. Eikä äiti ja yleensä nai­nen
voi koskaan tehdä tarpeeksi sen
paheen poistamiseksL Erittäinkin ko­tona
lasten ja nuorten Joukossa biisi
siltä aina muistutettava ja sen turmi­ollisuus
selitettävä. Ja yleensä olisi
naisten ensiksi puhdistettava kodin
nurkat eikä sallittava väkijuomia
käyttää missään muodossa.
Palvelijattarien yhdistyksen toimin­nasta
teki selkoa toveritar Olga Lie­vonen
ja totesi, että ollaan hyvällä a -
lulla siinä asiassa Sudburyssa. Yhdis­tys
on ollut toiminnassa vasta vähän
alkaa ja on siinä siitä huolimatta k b l -
yksilöhiä kuin joukkotöimintana. E r i ­toten
on pyrittövä taistelemaan sota-kiihotusta
vastaan lasten Ja nuorteon
keskuudessa. Tämän työn tehostami­seksi
olisi työläisnaisten pyrittää op­pimaan/
englanninkieltä.
Mitenkä saataisliti enempi yhteis^
ymmärrystä maalais- Ja kaupunMlais-työläisten
Välillä ~ oU kysymys Josta
oU toisin ajoin sukeutumassa mitä
v D k k ^ Ja mielenkllnCöiän' väittely
Asia kuitenkin puoleen Ja toiseen kes­kusteltua.
Jätettiin ponslvallokunnaUe
Joka siitä laati seuraavan nonnen:
Kokous toteaa, että koska larmari-
Ja työläisraiset ovat saman puristuk­sen
alaisina tämän Järjestymän val­litessa,
on heidän ehdottomasti koh­deltava
toidaan tovereina Ja tuettava
toinen toistaan, saadaksemme t«dmin-misenkymmentä
Jäsentä. Mutta pal­jon
on vielä toivomisen varaa ja pal­jon
tyttöjä Sudburyssa, jotka eivät
ole vielä paikkaansa ottaneet Joukko­liikkeessä,
yhtymällä oman ammattin­sa
osaston jäseneksi. Äideille maaseu­duilla
ja myöskin kaupungeissa anr
nettiin tehtäväksi selostaa tyttörilleen,
että heidän vielvollisuutensa itseään Ja
kanssasiskojaan ; kohtaan velvoittaa
heitä kuulumaan Ja' työskentelemään
omissa ammattiosastoissaan, huoli-,
matta siitä, ovatko he vakituisia eli
tilapäisesti sillä työalalla. Samalla
tulisi heidän antaa arvoa toisilleen,
sillä ei ole eroa yhteiskunnallisesti
sillä, olemmeko tiskareita tai kirjan­oppineita.
Keskusteltaessa kysymyksestä mik­sikä
naisen yleensä olisi valistettava
Itseään, käytetyistä puheenvuoroista
tultiin siihen tulokseen, että naisen
Ja äidin on siksi ensin valistettava
itsensä, että hän sitten yhä paremmin
Ja selvenunin voisi olla kasvattamassa
Ja ohjaamassa tulevaa sukupolvea;
luomaan uutta yhteiskuntaa, /
Puoluekuri ja sen käytäntöön pa­neminen.
Tämä kysymys' sai aikaan
vilkkaan keskustelun, mutta kuitenkip
oltiin tinkimättä sitä mieltä, että
joukkokuri on käytäntöön otettava
kaikessa toiminnassamme ja itsekun­kln
edustajan on paikkakuntansa o-sastossa
selostettava, että miksi ja
minkätähden yleensä puoluekuri <
välttämätöntä joukkoliikkeessä.
Sitten vielä oli keskustelun alaise­na^
^naisten yleiset piirijuhlat, jotka
päätettiin viettää joka kesä. Koko­uksen
toivomus oU, että ne pidettäi-sun
ensi kesänä Sudburyssa Ja näy-telmäkUpaUut
nuden yhteydessä ^^"^^"^m^^ järjestely ja
^ i k k a missa ne pidetään, jäi sihtee-
K O M M U N I S T I P U O L U E E N SBA.
M A U U S E N P U H U J A N T OV
5. G . N E I L IN
\ matkaohjelma
- Joulnkmilla:
Nolalu . i . . . .
Wolf Siding
Port Arthur
Millar . . . . ..
« j a 15 ^
H R
18 p.^
. . . . . . 18 .pi^
• 19 ja20p.
••21 ja a PL
•23 ja 24 p,
Tov. NeU on Juuri palannut matkal.
taan Neuvostoliitosta. Jossa hän on
Comnee . . . ..
Pbrtf Äances
Finland . . . ..
Canadan Kommunistipuolueen edusta<
Jana Kommimtstisen Kans^dnvällsext
kuudeimessa kongressissa (heinä- ja.
elokuussa), Ja vieraili Neuvosto-Kar.
jalassa, sekä tältä mantereelta siirty^
neltten työläiden muodostamissa
Kommuimeisssa. Näissä tilaisuuksissa
tulee tov. Neil selostelemaan tämfia
vallankumouksellLsen proletariaattik
maailman kongresshi päätöksiä ja
merkitystä. ISmän . kongressin mer-kityksen
tärkeys ilmenee siitä, että
nyt lopullisesti hsrväksyttiin Kommu.
nlstisen Intematlonalen ohjelma, kä.
siteltiin sotavastainen työskent^y,
slirtomaasuhteet Ja imperialismin j»
sen aseenkantajaln nykyinen asema
Ja merkitys, sekä perinpohjin sehren-nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin tarkistettiin canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksl-en
Ja tehtäväin ymmärtäminen
Puolueen Jäsenille Ja työläisille y.
leensä on tärkeää tutustua tov. NeU'.
In selostuksiin, sekä keskustella olldea
Johdosta. Puolue-elimien yllämainltun-l
a paikkakunnilla tulee siis järjestää
tilaisuudet Ja Uracdttaa ne mahdolli­simman
hsrvin. Myöskin toivotaan pai-kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustaimuksien kor-vaamiseksi.
Kommunistisen tervehdyksin,
• K p . keskustoimeenpanevan komitean
puolesta,
A. T. HILL, sihteeri
petettiin klo 9 aikaan illalla ja jol­takin
kysymyksiä Jäi vielä pöydäUe.
Lopuksi pyydän lausua sulimmat
kiitokset Sudburyn toverittarille kaik­kien
edustajien puolesta vapaasta
kahvista, Jonka he tarjosivat. Samoin
myöskin majotuskomltealle yökorttee-rien
hankinnasta sitä tarvitseville.
' Tilda Härminen
Port Ardniiin notism
ristön huoleksL
^^Kokou^ssa myös ilmeni toivomus,
etta nuorisokurssit ensi kesänä pidet-taisim
Long Lakella.
^Sihteeristöön tuli valituksi seuraa- ItJ^^i^^'' "evonen,^.
sabeth Este, Martha Koski, Tyyne
Tenhunen Ja Helvi K o s k i , 1 S ; t a ^
Ä ä k T ^ ^ ^ ^^
Neuvottelukokoukset tullaan nitä
maan kahdesti vuodessa
Yleensä voi todeta, että kokous te-t
y ö t ^ K ^ ^ ? ^ ^ ' Ja sisältSLste
S w 5 X ° " ^ ° / ° ^ ^ ° « rauhalUsS
ti "sekukin edustajTnSS
hyys
S. J . OSASTON KOKOUKSESSA
Joulukuun 2 päivä oli muun ohella e-sillä
kysymys S. Järjestön konventslo-hiverosta.
Saapuneessa kirjelmässä
selostettiin että kysymyksessä oleva
vero on maksettava marrask. kiiluessa.
Nyt kuitenkin o l l e ^ Jo Joulukuussa
Joten maksuaika on Jo ohi. Kokous
siis katsoi parhaaksi; maksaa tuon ve­ron
suoraan osaston varoista tällä
kertaa, koska bltä el enään mitenkään
ehdi Jäsenkohtalsesti. käbtamaan kyl­lin
ajoissa.
^Kysymys uuden haalin rakenta­misesta
oli myöskin kokouksen käsi­teltävänä
Ja valittiin toimikunta asi­aa^
edelleen kehittämään. Tästä asi­asta
ei olekaan keskusteltu "virallises­t
i " pitempään aikaan, vaikka se kyl­läkin
epävirallisesti on oUut hautu­massa.
Mutta nyt kun kysymys on
kerran iuotu esille, niin toivon että
sitä aletaan tarmolla ajamaan eteen­päin.
Että olemme uuden tilavamman
huoneuston tarpeessa, siltä tuskin lie­nee
erimielisyyttä olemassa, ja että
sen saavuttamisessa tulemme kohtaa­maa
njoitakin vaikeuksia, siitä ehkä
myöskin kaikin olenune tietoisia. Mut­ta
nuo vaikeudet eivät ole voittamat­tomia,
kunhan vaan tartumme kaikin
asiaan kiinni sihiä mielessä että ne
on voitettava.
JÄNNITYS LAUKEE
Se jännitys nimittäin jolla olemme
viime aikoina seuranneet "Iskun" poi­kain
tohinaa. He nähkääs ovat nyt
aivan juMsesti Umottaneet koko maa­ilmalle,
että se heidän tohinansa on
kohdistunut iltamien valmisteluun
jotka pidetään t.k. 13 päivän Iltana.
Ja valmisteluista Inttäen niistä tu­leekin
mahtavat iltamat. Siis joukolla
osaston haalille 13 päivän Iltana,
vaikka se oiUdn torstai ilta.
VIINANKEITTO EI OTTANUT VE-BELLÄKSEEN
Toivo Mäld, Lybster townshlpistä e-siintyi
poliisioikeudessa Port William-i
^ a t,k. 3 p:nä syytettynä päihdyttä­vän
Juoman valmistuksesta. Johon
hän myönsikin olevmc^ syyllinen. Tä-nelle
tuomittiin 300 dollmlasak^
Ja kulut tai seitsemän kuukautta
vankilaa. Tuomion kuultuaan sanoi
Mäki että: "se oli minun enslmäinen
v^a an t.e ki ki°u^soalllaliasnta: Ajan vä-
Peeksi naine kokouksille. K o k ^ l j l
yritykseni Ja koska ett siinä onnistu­nut
niin kuittaan koko homman". P a ­rasta
se lieneekin.
TULIPALOT
täällä kaksoiskaupungeiasa ovat vii­meaikoina
bileet melkeinpä jokapäi­väisiä
ilmiöitä; Joitakin päiviä sitten
paloi Arthurissa eräs isoidainen va­rastohuone
aiheuttaein noin 30,000 dol­larin
vahingon. J a t J c 3 jSivän llta«-