Vapaus, January 5, 1957

              0rinistuneiBt myyjäisiet
^irtsJiupllQn hyväksi
' F « t i Jtetfmr. ^ Blim tämä jkiifoitus
tiuIeeiMiiien paJstxfO]^ o n y a i A a n t i -
laSelisttinat uusi vnosL
; Mitä se tuatmoOcanaan on Itselnil-badntunteo^
toDta^ voi­vat
"Ifimiset asettaa
veita ~Joidea toivotaan antavan itse-
Ininädnrtolviaailaan
/ 2fi|}obnim ihmisten "mteJessS k u i -
tenacSn tämän vuoden vaihteessa' k u ­ten
useiden nitnuieidgnkih^vs^
vaihteessa elää toivo ratihasta,{Qrsy-västä
rauhasta: Sodan^' l i e t ^ J a t hio­vat
~ vettsiään. tahtoisivat2 k ^ i U a .
: aseitaan j a niitä m o x ^ miu^väli-oeitä
Joite fcaikkiali^ o|i väl^iiäbettu.'
Tehkäämme* (kui&akin-'uudenvuoden
lupaiflEsen, • että tutemme entistä tar-moMcaammin
:'tals^^^
^uoie^ta siliä se on hetken täskein
kysymys.
^ " .... *
Naisten järjestämät käsity&nyyjäi-st
Ja samalla.ovipalkintotanssit, jot­ka
pidettibi joulukuun 20 pnä olivat
erikoisen onuistimeet. EHäsityöt te-kivät:^
j i y v ih kaupansa ajosta haluam­mekin'tässä
samalla lausua mitä kau­niimmat
kUtokset kaikille jotka oUvat
tilaisuudessa Ja ostivat valmistami-ämmTkäsitöitäkuin
myöäcin kiitäm-^
me dlitä monia naisia jotka lahjoitti­vat
shme käsitöitä täällä Port A r t h u -
ijssa Ja saimmepa vielä N^igonista-k
i n lahjoituksen Mary Nevalalta. Siis
kfitärijSne i k a i ^ a j a samoin niitä 'jot-«
ka valmistivat käsitöitä täten auttaen
keiiioh naisten työtä. Olemme erit­täin
kiitollisia, että ne monet naiset
V a £ ^ he eivät- olekaan, keiliomme
JSsen^/ ovat silti: auliita antamaan
. apuasih toiminnallemme monella eri
tavalla.
Samassa tfiaisuudSGsa Jaettiin o v i -
palkinnot j a ne nouävat aenraavilla
nmneroffla: lv No^ 997; 2: No. SOQr 3 .
No. 255; 4. No. 443 j a 5. No. 707. P a l ­kintoja
o l i 1atrfotttaTiiit_ Interöational
Co-op.StareUd.<kaIldEuna).kangas
Buokatavarali&e (kinkto) M t e . i i ^U
Toibko fteiliinan)," Tjryne fiiifanan
(kolme palkintoa).
Haluamme kUttää .kaQtkia lainoit­tajia
Ja samalla niitä' jotka.' osthrat
lipinija että« saatiin lä>koon nätti
summa. Josta lalijoitettiin rahaa Jou­lulahjana
> FOrt->Williamin xfi^natoriu» ^
missä oleyille^suamal^^
ollen Ocai tällä kertaa siälä noin Icol-misenkymmentä'
gp<y>n«^^!'*??tff7't>ot**fl-*?-
- - Toivotamme o i k j ^ hauskaa Ja o n ­nellista
uutta vuotta kaikille ja. s a ­malla..
että kerhomme naiset :'muis-taisivat
t i i l l a k t ^ u k s i i n Ja toisivat
uusiakin mukana.r • Näin- "Saataisiin
toimintamme 'x^eäksinsA taliren' a i ­kana
Ja tehtäviä kyUä riittää k un
vain saamme paljon innokasta iovk-koa.-
Uuden vuoden tervejsin, TAS.
anqnii tax^aa. ftgSftg^
miäegivuo^ea ydsp&
Grude He, One—Eribs 29-vno-tias
isä kuoli kelle 12 aikana ou-
:4eBivodeB
hinen 4>Taotite pidluuisa^
vahingossa haulikon, joka pii la­atatta
siinä mielessä, että vojdaan
pttaaampnenuiuä vuosi vastaan.
Kuolon ohriksi joutanut mies
Dll lioms Lacompte.~, ja perheen
nmat Jäsenet jontuivatavattomi-na
sfroraamaan tätä tragediaa.
Maaknntapoliisien kertoman
mukaan Lacompte on.vnodkansia
ladannotnseita pyssyjä Ja laa-kaissnt.
ne ulkona kellon lyodes-sä
12 ySllä. T&s5 mielessä Jun oli
nytidn ladanniit> 1& kaliberin/han-likon
mil^v Ifuiked edelläkerro-toin^
searapks^^-Mies kooU miltei
heti,vsillä panos osui hänen sy<
dämeensä.
Ranskalaiset laivat
palasiTat Egyptistä
Touloo, Ranska. — Viimeiset 16
ranskalaista; sota-alusta palasi ta­kaisin-
satamaan tänne torstaina.
Laivoja oli käytetty ?. ranskalaisten
joukkojen hyökkäyksessä Egyptiä
vastaan. , i
K a i k k i Egyptiä vastaan käytetyt
sota-alukset ovat hyt kotiutuneet
omiin satamiihsa. ^
T I L A T K A A T A P A U S !
K I I T O S
J ^Sydämellinen kiitos kaikille jotka otitte osaa suruuni mieheni: ikuor
.:Ieman.Johdosta. KaunislkiitosOSJ:nSu^urynos£fötoUe, kun luovutti
haalin kahvitarjoilua varten puolisoni muistoiksi.
. K i i t o s (kaunis lapsiUeni k u n järjestitte kaiikki valmiiksi minun aviä:-
senL Kiitos kantajille, tänjoilijoille -Ja kaikille Jotka tavalla itai toisella
buttoivat.aninua suruni hetkellä. I^tos k i ^ a l a i t t e i s t a.
Tämä apunne tidee säilymään sydämessäni eOämäni iltaan asti.
331-VVhlttaker Street
I D A N O R D L U N D
Sudbury, Ontario
Paljon onnea ja menestystä teille
WM. EKLUND ja EMIL JOHNSON
SO^aattssyntymäpämenne johdosta
^ toivottavat omaiset, ystävät^ja toverit:
Alina Eklund
R a i l i Ja vieno Joihnson
M a i y Ja Olavi Oja sekä B r i an
Nonna>Ja George PeHcola
Hilda Kauppila
Ida j a Oscar Männistö
Vihna Ja E . I<ethtola
Hilma Ja Heikki Mäki
Senja ja Edwin Suksi
Lempi ja Eino Mäki
Kalle. Salo
KerSHu. Ja Taisto lÄnsi
Helen ja Leo LainV
Uno Sirviö
RauJia ja Aimo Mäki ja
tytSt
Irja ja Aalu Koivula
Impi Poutanen
H. Proctor
Anni j a August Kannisto
HUia Smith
Ol0a Laine '
Hilma j a Prank Koivu.
Sofia Järvi .
Solia 09 iErkki "Piirainen :
Hilda Htditaoen
Linnea ja, Jarl Lind
L i l i Anttila
Elsa !ja Henry Riekko
A d a Gilliland j a J . Jarvfs
Aino Ja A r v i L a l i ti
Hfljä Ua Anton Kaisla
EJmmi j a Hans ^
Milija. Lauri <ja <tytöt
EJllen Ja F r ed Kivinen
H. Kauhanen .
Sofia j a Jaakko Pöntiö
Anni j a Niilo Nurmi
Hilda j a John Raivo
Helmi ja Olavi Lindroos ja
perhe
eaia j a Henry Ström;
Anni Mäntynen '
Olga Sula
Mary Saaii • »
Helen, S i h i Ja KaXle
Ctma Ja £mie Impola
fmpi 'ja Prahk Tommila
Kiima ja Ensio Wuorl- -
EHsa ija E r k k i Niranistd
Aune, Uno ja tylöt
K. Tulla
P. Rauhala
Victor Saari
Myra :ja K u r t Ostertund j a
pojat
AlU j a V . Hohteri
Ester j a Unto Joiqq?!
Karma ja Nkäc Skuro
Kaarina j a Aimo Mäki
Esther ja Toby jHakala
Tekla j a Anselm Kääriätoen
Victor Humasti
Ds-vid. L i l l i an j a George
, Gustafson
Mary j a Per(gr GoiÄdJS
^Hnnish-haalilla Stidburyssa tammik. 2 p. 1957.
K I I T O S
Suiiikiitos yhteisötä ym^^ nito maöilpsti jär-
. ,iestetty Hnnish-liaaliBe ^yntymäpäiviemme johdosta.
K i i t o s erinomaisesta kahvipöydästä .ja fli^feto fcrfcista emännille,
sekä (kauniista pidieista Ed-SiAaelle j a K ^
..-(Kiitos jtfhlavteraittenläfliptaaästä ysfcävptojoMttiftscsta^inyas,
.-niille, jotka eivät vohieet syystä tai,toiseste tikäsmneeatAm.
'Kutumme ikaikkia arviftfcaista lahjoista, jotka saimme juhfcuaa
vastaandttaa. Kiitos H e h i n fcökkakaupalle öianWa niu«iteta-
• Tiääähie kiitollisuudella kauan muistamaan tätä -toaBUtttxa.
W. EKLUND
Lockertqr, Ontario
EMIL JOHNSON
SnOntry. Ontario
Onni tarjoaa paljon
uutta Itabomotie
Vancouver. - T - Tämä on viimeinen
huomautus, että tunnettu näytelmä
^'QnniV esitetään Clinton haalilla
tammikuun. 13: päivänä (sunnuntai­na).
Näytös alkaa täsmälleen kello
7 i l l a l l a.
Nyt on myös saatu varmuus, että
Ronni Pajala tulee avustamaan näy­telmän
esitystä siihen sopivalla
"musiikkitaustaUa".
Sen lisäksi, että tässä näytelmässä
esiintyy uusia henkilöitäi meitä kiin^
nostaa se -ilahduttava seikka, että
nyt nähdään - myös sellaisia henkii
löitä, jotka<ovat olleet j o n k in aikaa
pois näyttämöltämme.
Myös on mainittava, että näytel­män
esitystä varten op hankittu
uudet kulisit. Haalin yläkerrassa
ovat vasarat heiluneet useita viik­koja
— r mutta kulisimiehet eivät
halua sanoa muuta kuin sen, että.
" O n n i n " esityksessä nähdään näyt­tämölle
asetuksessa jotakin uutta.
i^Muistakaa s i i s t u l l a Clinton h a a l i l -
l e sunnuntaina, tammikuim 13 päi­vänä
keUo seitsemältä. SieUä myös
nähdään, miten nämä uudet suunni­telmat
toteutuvat käytännössä.
OHNISTtlMCITA j y U UA
SOUTH t>C^f»mi|JSA
.1
Australiaissa talsteiQaan
peiisasp£doja vastaian
Sydney, Australia. —- Naisia j a
lapsia.on ryhtynyt auttamaan puska-palojen
sammuttajia vähän matkaa
täältä. Puskapalot riehuvat Newcast-l
e n pohjoispuolella, Nöwran alueel­l
a etelässä j a B l u e Mountainissa län­nessä.
' „ >
Puskapalojen sammutusta vai­keuttaa
äärimmäisen kuumat ilmat.
Sunnuntaina nousi kuumuus 97.3
aseeteen Fatirenbeitia.
South Pofiipine. — Ankarat tal­ven
ilmat lakaisivat kokonaisuudes-'
saan y l i tämän mainehikkaan Inilta-alueen.
£teläisenmu$tä maista tul­leet
asukkaat pitävät tällaista hyvin
pahana, mutta me kylmässä, pohjo­lassa
syntyneet j a koko elinikäm-me
asuneet lumisten kenttien tar^
pojat emme Juuri osaa paljoakaan
v a l i t e l la ilmoista.
Muuten vuodenvaihte^ aikana e i
tällä kulmalla tapahtunut suurem­piakaan
onnettomuuksia. Y k s i paik­kakunnallamme
toiminut :pienilen-r
tokone pudota napsahti parikym­mentä
m a i l i a etäälle metsään, josta
armeijan lentäjät jo seuraavana-päivänä
loivat nämä lievästi: louk­kaantuneet
lentomiehet paikalliseen
sairaalaan mistä he kylmettymis
taudin hoitojen jälkeen pääsevät
pian pois näinä päivinä.
Jonkunlaista kohua on myöskin
koetettu tehdä paikallisen radion ja
T V : u avulla niistä 8:ta unkarilai
sesta^jotlia jonkinlaisina pakolaisi;
na saapuivat tänne Timminsin: kaupr
palaan j a tulevat tämän ympäristön
työmailla hankkimaan, toimeentu
ionsa. Muuten tämä k y s j ^ y s on
vakava itsestään; Sen tunnentme
jokainen; siirtolaisena tähähj. maa­han
saapuneet. Mutta toiselta
puolen siihen näyttää .kätkeytyvän
jonninjoutavaa; propagandaa jonka
uhrina näm^t uudet tulokkaat näky­vät
joutuvan olemaan. E n tiedä :^it
ten onko se heidän halunsa? ''Vai
eikö asioita voida muuten järjestää?
Kuitenkin olen varma että työn­teolla
he v a in saavuttavat toimeenr
tulon nämä uudet siirtolaiset. A i y dn
samoin Imin mekin y l i 'kolmekym­mentä
vuotta sitten tulleet.; 'Vas­taanotto
näyttää olevan kyllä* suu­resti
erilainen. Ja tältä puolen me
emme ole pettynyt tässä ntiäassa
ollessamme. ;Meitä vanhemman pol­ven
siirtolaisia e i ole hemAioteltii
koskaaijf. Olemme matkustaneet
huonoissa talviy^atetuksissa kau­k
a i s i l l e metsätyömaille, j o i l l a hiat-k
o i l l a olemme kärsineet kylmää ja
nälkää. Olemme seisoneet työnvä­litystoimistojen
edustoilla turhaan,;
Töitä ei ole ollut saatayissa. Oleni-me
olleet soppa jonoissa j a kulkeneet
tämän laajan maan rannasta rantaan
etsien työtä j a toimeentuloa. N o i l la
matkoilla olemme kuulleet hatikutr
tavan itseämme laiskoiksi j a kaiken­l
a i s i l l a muilla pahoilla nimityksillä
jotka eivät vastaa ihmisarvoa. Näin­ollen
me emme ole olleet hemmotel­tuja
kansalaisia vaikka olemmekin
saapuneet tämän suuren maan: siti*-
tolaiskutsusta tänne; K a i k e n tämän
nähneenä emme ole pettyneitä;
Mutta pelkäämme, että '^pakolaiset"
tulevat pettymään — j a j u u r i tuon
kirotun ^propagandan tähden.
N i i n , joulun j a uudenvuoden h i i
y i t onnistuivat täiUä EtelSpSissM
aivan y l i toiveiden j a ihmiset, jotka
< n i i h i n saapuivat, tunsivat y h d e^
olostaan suurta Juhlatuntua; Joulua
iltamat muodostuivat hyvin kauniik­s
i n i i n ohjelman kuin tarjoilunkin
puolesta. Ohjelman esittäjiä o l i
aina kuudesta ikävuodesta seitse-määnkymmeneen
viiteen vuoteen
asti. Siinä o l i monen ikäisiä. Jä
niistä kaikista kansa tykkäsi ,f^ivan
erikoisesti. Myöskiii^män^yksyn
aikana perustettu,' e l i h e n k i in herä^
tettysekakuoronjme lauloi pari kau­lusta
laulua, j a se herätti monessa
kuuntelijassa innostusta. J a myötä-
4untoa-^näitä kulttuuripyrkimyksi-
Smme kohtaan. Eräskin mies sanoi
matkustavansa seuraaville Canadan
suomalaisten yhteisille laulu-:«ja ur­h
e i lu j u h l i l l e ensi kesänä. .
• • •
; l^aljon o l i i l o i s ta kansaa liikkeellä
n i i n j o u l u n kuin uudenvuoden aat
totanssienkin aikana : j a : kaikki
näyttivät n i i n tyytyväisUtä että tu-lee
aivan sääli k u n joudutaan otta
maan vastaan nämä selkäviikot j a
reikäleivät, mutta ei o l l a huolissa,
kyllä siitä vielä sääsketkin inisevät
korvamme juuressa. ;
* • * •
Sointu-kuoron jäsenien huomioon.
Viimeksi pidetyissä harjoituksissa
päätettiin, että seuraava kerta har­joitellaan
pyhien jälkeen ensimmäi­sellä
täydellä viikolla. Timminsin
laulajat saapuvat siis omalle haalil-leen
j u i i r i keskiviikkona tk; 9 päi­vänä
j a Eteläpään laulajat saapuvat
myös omalle haälilleen torstaina t.
k. 10 päivän i l l a l l a kuten aina. Kuo­romme
johtaja toveri Vuorimäki lu
pasi käydä kummassakin kylässä
näiden talvisydän kuukausien aika­na.
Mutta keväällä rynnistämme
taas yhteen kun koetamme saada
laulumme kunnollisesti kaikumaan.
ilaa, mutta ne rupatteluillat. Niitä
emme voi unhoittaa j a tässä ikään­k
u i n talven kunniaksi on ensim­mäinen
täällä Eteläpään haalilla
sunnuntaina t.k; 13 päivänä :kello
7 i l l a l l a . Silloinhan olemme selviy­tyneet
kaikista vuodenvaihteen rieur
noista j a kyläilystä, joten menemr
me iltaa istumaan oikein joukolla.
Huomatkaa väkevänpuoleiset k ah
v i t on saatavana. Tervetuloa yhtei­seen
seuraan. — H .
: st. Joluifer Newfoiiiidi9|ia:
kt/ko Canadassa,
- Toronto, - r , EMalmslapOTlnyf
CjinadMM ovat ,k«^iilu^'" ''*^'''
IVtrontossa J a kalkkien-l
a a n ' S t . . Jföhns^sa, Newf<
'••dissfc-o.3^^^
, Knluttajien lUpiaUideksi Unu)!-
l e t t i i n 123.1 pisteekki jouläk&vn
13 päiväni Ontaiion pil8kadpii|i-^
giss^ j a 107. ^ M t e e k ^ S t . Joläsis*
sa.^ " ^ a u l ^ mtfan se ön ke9lämi8-
Iin 120.3. ^' I " ' " " " "
Ruokamenot vOlivatsuui^ttimat
Montrealissa, mutta 8$aniii(t:To*
rbntbssa maksavat 11 .pistettä
(149.2) jenemnVn 1o4n flp^lr«^aiv
lissa. Tämä .«elkkSi, eneijpiqiSn'
kulnndfcään mua/teti«e^o|^Jt|^^
ta kalleimman kaapnngln., MyS»
vaatetu5~mak^aA < hlenum m*
män Montrealis$a vkuin T^roptos»
sa.
_ '0§§§M0^§^^^^
liau^tainartammik. .5 p..-r» Satiä^^flmiSf
Myyjäisikomitean
tärikeä koJkous
.'Toronto. — CSJ:n Torontonr
os&ton'>myyjäiskomitean: kokou» I
on)i Oon-haalilla tammikuun 10
päivänä keUo 8 i l l a l l a . K a i k k i ter­vetulleita.
Haalilla tavataan; -r-
L. A .
Egyptin Hatlitii^ ön
syytön - t4enon
Loottio. Intian laajasti matkus«
televa ulkoasiain erikoistuntija V. K .
Kriähna Menon sanoi täällä ^^vUme
sunnuntaina, että Egyptin Jiallitusta
ei voida pitää edesvastuussa. Port
Saidi^sa kaapatim hrittiläisen luut­nantin
- AntJhony Mooarhousen kuole­masta.
*
Menon lausuit " L i i an monet: i h m i ­set
ovat Jo puhuneet oiica asiasta.
Mutta Moorhousen .kuolemalla ei :ole
mitään tekemistä Egyptin hallituksen
kan^a;.: Se (Egyptin hallitus) : e l
kontrolloinut silloin Port Saldla."'
Kajro. — Täällä tiedoitettihi vii­kon
vaihteessa; että egyptiläisten :sls-:
sien Port Seidissä kaappaaman nuo^
ren brittiläisen luutnantin, Anthony
Moorhousen ruumis on löytynyt. Ruu­mis
löydettiin Port > Saidlsta joulu­kuun
30 päivänä ja vietiin paikalli­seen
äalraolaan; •
Lisää suomalaisia
Suezin aliioette
Helsinki* — Joulukuun 20 pnä
a r v e l t i in täällä, että, Suomesta ja
Ruotsista' Joudutäian lähettämään
täydennysjoukkoja Suezin: alueella
Y K : n ' j o u k o i s s a oleville näiden mai­den
joukko-osastoille.
Suezin kanavan iraivaustöissäikäy^
tettävienlaivojen miesten turvaksi
on nimittäin tarkoituksena asettaa:
suomalaisia j a ruotsalaisia poliisi*
voimia;Kysymyksessä on noin
miestä jotlca ^valitaan Portr Saidissa
olevan vsuomalaisen ckomppanian J a
ruotsalaisen pataljoonan .vapaaehtoi
sista.
Silminnäkijänä Budapestissa — puolue harhatiellä
Kulunut kuukausi on nähnyt
U n k a r i n historian 'Snurimman
kansallisten tunteiden' kuohun
nan. Koskaan aikaisemmin ei­vät
suuremmat joukot ole taistel­leet
hallitustaan vastaan kuin tb-kakuun<
23. päivän jälkeen. K a i k en
tragedia» o l i siinä, että sen piti
tapahtua Unkarin työväenpuolu­een
johtamaa kansandemokraat-t
^ t a hallitusta .-vastaan.
Jokaisella kommunistilla on oi­keus
kysyä, miten tämä saattoi ta­pahtua;
miten työläiset saattoivat
nousta hallitusta vastaan, joka
johti heitä otettaessa maat j a teh-?
taat suurtUallisilta j a kapitalisteU-ta
ja miten monet todelliset sosia­listiset
saavutukset synkennettiin
sarjalla erehdyksiä ja>Ikoksia?
M i t e n saattoivat ylioppilaat,
jotka entisinä aikoina eivät Itos-kaan
o l i s i nähneet yliopistoa sisä­puolelta,
taistella n i i n katkerasti •
hallitusta vastaan, j o k a avasi heil­l
e ovet korkeampaan sivistyk­seen?
M i k s i seurasivat nuoret työläi­set
ulos kadniUe hallitusta vas­taan,
joka antoi heille maailman
parhaat urhellnmahdolisundet?
S U U N T A K A D O T E T T I IN
Vastaukset ovat moninaiset j a mo­nimutkaiset.
Ne eivät ole yksin­omaan
löydettävissä ensimmäisen
ylioppilasmielenosoituksen törkeän
virheellisesj^ä käsittelyssä tai vasta­vallankumouksen
tavassa käyttää
hyväkseen tilannetta, j o t a olivat toi­voneet
j a valmistelleet viimeisten 11
vuoden ajan.
Täydellisen selvityksen saaminen
vie aikaa; tarvitsenune paljon enem­män
tosiasioita muodostaaksemme
täydellisen, l o p u l l i s e n , mielipiteen.
Arvelen sen olevan samalla selvityk­sen
kommunistipuolueesta, joka ka­dotti
suuntansa jonka. johtajat si­toivat
kätensä j a jalkansa dogmeil­l
a ; kamppailivat sen arvovallan ja
uskon puolesta, että täydellinen
Neuvostoliiton jäljittely oU k a i k k i
mitä Unkari tarvitsi, vaikka tämä
o l i s i ritiriidassa kansallisten tuntei-^
den j a perinteiden kanssa. Se on
selvitys puolueesta joka eristi itsen­sä
joukoista j a menetti myös omien
jäsentöisä luottamulcsen.
Lokakuun. 23. päivä on erimieli­syyksillään
heikentänyt , U n k a r in
työväenpuolueen poliittisesti; m i l t e i
voimattomaksi^^ on myös nähtävä,
n i i k s i se o l i eripurainen.
Vuodesta 1948 lähtien puolueen
yhtenäisyyttä ei o l tu saavutettu vain
todisteluilla j a tuomitsem.isilla vaan
tuomalla valtiokoneisto puolueen s i
säiseen elämään. Uhkauksin, vangit-senusin,
vieläpä teloituksinkin. Ra-kosm
j a Gerön johtama ryhmä otti
käytäntöön lähes täydellisen henki­lökohtaisen
vallan.
Unkarissa olevat ulkomaalaiset
toverit näkivät osan siitä vastenmie­lisyydestä,
millä unkarilaiset tove­r
i t keskustelivat k r i t i i k i n kysymyk­sistä.
Heidän vankkumaton mielij>i'
teensä oli, ettei mitään voisi muu^
taa. Tämä o l i vallitseva mieliala a i ­na
Hrushtshevin Neuvostoliiton
Kommunistisen puolueen 20. k on
gressille antamaan raporttiin asti.
Kongressin jälkeen alkoi suun­naton
keskustelun vyöry; K a i k k i : ja
mikä tahansa asetettiin kyseenalai-selcsi.
E n s i n hitaasti, mutta sitten kasva­valla
vauhdilla t u l i julkisuuteen ti^r
to Rajlcin jutusta, l i i k e kasvoi suu­r
i i n muutolcsiin j a luonnollisesti tä­mä
ilmeni Hakosin erovaatimuksina.
Keskuskomitean kokoontuessa
heinäkuussa koko asia o l i saavutta­nut
kiehumapisteen. Tähän men­nessä
Janos Kadar, Marosän J a muut
vääryydellä vangitut oli vapautettu'.
Mikäli puolueen mielialoista saatoin
päätellä, enemmistön vaatimuksena
oli^ että Kadarista tehtäisiin ensim-
•mäinen sihteeri.
S Y V Ä H A J A A N N US
Tähän aikaan Rakosi erosi, mutta
keskuskomitae n i m i t t i tälle paikalle
Emo Gerön j o k a jäsenistön silmissä
o l i ilmetty toinen Rakosi.
Käytännöllisesti katsoen Unkarin
työväenpuolue o l i hajonnut huipul­t
a pohjaan asti. Keskustelut eivät
raivonneet vain puolueen sisällä
vaan olivat piirtyneet kaduillekin
antaen taantumukselle loistavan t i ­laisuuden.
Miten taitavasti se tätä
käytti, sen voi jokainen nyt nähdä
mutta ajoissa sitä e i kyetty teke­mään.
Vaikka Imre Nagy oli suosittu
henkilöhahmo, eivät huomattavat to­verit
katsoneet häntä pystyväksi to­delliseen
johtoasemaan. Heinäkuun
jälkeen alkoi kansan keskuudessa
kaksitahoinen kamppailu, ^mutta «e
ulottui myös puolueen sisälle.
Toisaalta Nagyn nimi Unkarin
suurimpana leninistinä o l i ylistetty
k a i k k i a l l a . Toisaalta johdettiin K a ­daria
vastaan: hubukampanjaa^ jon­k
a mukaan hän vuosikausien van­gittuna
olemisestaan huolimatta o li
vain rakosilainen j p l l a joli ollut epä­onnea.
Myöhempien tapahtumien valossa
jokainen voi ymmärtää, miten mer­kityksellistä
taantumulcselle oli saa­da
heikko Nagy puolueen johdossa
avainasemaan Kadarin sijasta.
P U O L U E E L A MA
Jokaisen on muistettava että vuo­desta
1946 vuoteen 1956 puolueen
jäsenmäärä: oli muutamasta tuhan-'
nesta kasvanut lähes miljoonaan.
Näissä uusissa jäsenissä o l i tuhan­sia,
jotka Uittyivät koska he näki­vät
sosialismin päälinjan Ja p o l i t i i ­kan
oikeaksi.
Mutta monet tulivat myös hypä-täkseen/'
liukuhihnalle", saadakseen
henldlökohtaista menestystä j a yh­tä
selvästi työskennelläkseen sisä-puoluetta
vastaan; Myöskään e i tule
unohtaa, että Unkari o l i ollut fasis­tinen
valtio y l i 20 vuotta "ja puolu­een
jäsenmäärä käsitti nyt lähes v i i ­desosan
täysilcasvuisesta väestöstä.
Jos tarkastelemme kaikkia näitä
t e k i j ö i t ä tasapuolisestii voim­me
nähdä miksi kylmän sodan jän­nityksessä
j a sosialismin rakentami­sen
vaikeuksissa byrokratia alkoi
tukahduttaa puolue-elämää.
Unkarin byrolcratiasta sain pian
käsityksen, «ttä se sai alkunsa siitä
tosiasiasta, että monet ihmiset hoi­tivat
puoluevirkoja omaamatta hi­ventäkään
vakaumusta. He saattoi­vat
toimia vain ylhäältä annettujen
ohjeiden mukaan J a antaa määräyk­siä
alaspäin. Tyypillisenä esimerk­kinä
siitä, mitä he pitivät kommu­nismin
puolestaa taistelemisena oli
erään ylioppilaan, joica o l i kysynyt,
miksei Puolan puolueen äänenlcari-nattajan
Trybuna Ludun kaksi n u ­meroa
olleet käytettäivissä kuten
tavallisesti, erottaminen nuorisolii­tosta;
Hänet karkotettiin marxis­min
vastustajana. OU uskin häm­mästyttävää
tavata hänet ylioppi­laiden
vallanlcumouskomitean joh­dossa,
kun kävin siellä saadakseni
Daily Workeris8a olleen haastatte­l
u n .
Suurin piirtein puolueosastot oli-;
vat ylhäältä jäsenten enemmistön
j a toisaalta keskuskomiteassa mää­räävän
ryhmäb J a heitä kannatta­vien
byrokraattien välissä.
J o k u voi kysyä: Mutta jos puolue­väki
i i a l u s i muutosta miksi sitä e i
tapahtunut?
V A I K E U S
Bljnun mielestäni tässä onkin p u ­heenaolevan
9slan vaikeus. Vastaus
ei ole yksinkertaisesti löydettävissä
yksilönpalvonnassa; vaan: siitä: to-:
siasiasta, että Unkarin kommunisti­nen
puolue oli t u l l u t miltei erotta^
mattomaksi osaksi valtiokoneistoa..
Puoluetoimistot olivat valtion viras­ton
^ kaltaisia; Hyvin usein ne me-nettelivät
valtionvirastojen: tavoin
puolue-elämässä. ; Tämär o l i vaara­na
siellä missä työväenluokka pää­see
valtaan. Valitettavaa on, että se
Unkarissa johti kapinaan. Seurauk­sena
o l i erijiurainen puolue kaduil­le
vedettyine, keskusteiuineen, jotr
ka luisuivat taantumuksen käsiin.
Älköön kukaan sekdSitako tätä
keskusteluihin' demokraattisesta
sentralismista kommunistisen orgo-nistisaation
perustana. Unicarin ta­paukset
osoittavat, että puolue, joka
ei käytä demokraattista sentralis-'
mia, on tiellä tuhoon. ~ .
Se osoittaa myös että kysymyk­sessä
puolueen asemasta j a sen suh­teista
hallituskoneistoon työväen­luokan
hallitessa on vielä paljon
pohtimista.
TASA-ARVOISUUS
E i kukaan voi epäillä Unkarin
puolueen johdon nuhteettomuutta,
mitä tulee n^uvostopuolueen apuun
ja neuvoihin. Unkarilaisten onnet­tomuudeksi
he eivät ottaneet vain
apua ja neuvoja vaan sovelsivat j '
kajsen Neuvostoliiton kokemuksen
kertakaikkiaan sellaisenaan Unka­r
i n elämään.
K u n Rakosi erosi j a korvattiin
Geröllä Kadarin sijasta keq-ottiin
kaikkialla että Mikojan o l i o l l u t ' B u ­dapestissa
j a k u n h i e l t ä kysyttiin
neuvoa muutokseen/sanottiiii hänen
pitäneen Gerön valintaa parempa­na.
Luonnollisesti juttu kasvoi
kiertäessään j a p i a n Icoko Icajnsa us­k
o i ettei o l l u t kysymys neuvosta
vaan, että Mikojaan o l i vaatinut Ge
roä korvaamaan Rakosin
Minun oma mielipiteeni on että
unkarilaiset johtajat luottivat neu­vostotovereiden
neuvoon j a ymmär­rykseen
paljon enemmän kuin o l i
välttämätöntä tai korrektia. Mopis^
sa tapauksissa he käyttivät näitä
luovan marixismiin sijasta omissa
probleemoissaan omassa imaassaan.
Minusta näyttää myös, eitä neu-vostotovereillamme
pn myös suures­sa
määrin vastuu h e i d l b salliessaan
tämän tapahtuvan. Mielialat neuvos-toliitolais^
unkarilaisissa suhteissa e i ­vät
näytelleet pientä osaa lokakuun
23. päivää seuranneissa tapahtunai-s
a . , (Jatkuu)
; ^W«slifag(tini.----Yhdysvaltain maa^
talousde^Brtmentti ilmoittaa, etteJi
«oskaaii Y^hdysvaltain historian ai­kapa
9}e JraivuustUaime nlln.vakäva
k u i n se nn-nykyPn. Tiedohaniiön
mukaan:noitt 29,000,000 eekkerbi^ala
piäata voi jouhta suuren vaaranalai-fseksi
Jos tuuli l i i p e a kuljet
inaata-pois. , - - ' '
Departmentin mukaan viime sykr
synä aiheutti tuulet-suurta-vahfai-
— Vuoden 1955 kMluessa Cana-daah
tuotettiiti'uUöinaUta'2,00^^
gallonaa viskiä, jonka yhteinen ar­vo
o l i $9;6ÖO,1000 eli $4.50 gallonaa
kohti. • ' '
1 l&avaudenathentUimr''^^
.«.«^S«n«?tov6g?a#öiy
ih«iioiäB»;5^
mmm
Jalka tohien fa heUfiä keaUriDdcd
kuukaudessa keilQtaT>a.'
MATKOJA
LAIVALLA . . . LENTÄEN .
J i n i l A L L A tel BVSälLLA
Laivalippujen säästökauden h i n ­n
a t nyt voimassa. JSrUcoisiahalpoja
IS päivän huvimatkoja lentäen
lökaauiun l pätvästä. B a l e j a per.
hematkoja lentäen marraskuun^ 1
j a maaliskuun 31 p :n välillä. Voit­te
matkustaa meidän"Maksetaan
Lmyöhemmin? suunnitelman^anmila,
ainoaataan 10% käteen. Varaticaa
nyt paikkanne V. 1957 varten; Lisä­tietoja
varten soittakaa tai kirjoit­takaa
Miss PontsonUUe.
VAKUUTMKSIÄj
Neuvot^neaa kanssamme/tfovltes-,
sanne-miflfkiilalsta vakuutä^ta tai",'
hansa Itsellenne, kodOIenne iMr^
lUkkeeUenne. Täsmällinen j a luo?
tettava' paiveilus'palo-, auto-^ <va^>i
kaus-, vastutu. henki-, tapatunnä-^ 7
ta äairaus-tai mitä mtuta^valrau.-^';
taksia tarvinnettekin. Tied^steUcaa^<•
meiltä uuden '^Kaikki yhdessä rBu.'^
kuutUkseasa" hlntoja,fiopiv»7taloh''
omlstfijiUe tai vuokralaisille. . V o i t r ; '
te käyttää meidän mtftavaä v ^ - '
htttäfsmaksutapaa .' v a k: u u tuICT ^
sia maksaessanne^ Lisätietoja var»--
ten soittakaa tai- kirjoittalcaai Mr,^
Nömmlselle.. ..^ i^'
O. K. J O H N S O N & C O . L i m i T E^
VAKUUTUS-JA M A T k A t L V T O I M I S T O -J J
697* Bay Street Toronto 2, Ontarto , .'^ W(lim'^:i^i''
m
1
•
m
mm Älkää odottako siksi kunnes reumatismt,^nivdtuläMlUs:tat
• 9 -lihaskivut j a .»pakotukset,runtelevat teidät, piinaavin, k a l -i
II M vavUi tai pistelevm, kivuin, Hankkikaa. itsellenne'utttta ,
^ ROXODlUM-lääkettä, kivun hävltiävaa', ^tiyun lieveritäiai.''
äm\ ^ joka tunkeutuu syvälle; Ihoii läpi koviin Uhaskudokslia^v..
VUJHPJ muutamien sekunttien kuluessa . . . antaen HEniKOB*^
TAISTA, uskomattoman nopeata helpotusta muutamietf^V
minuuttien k u l u em liiallisesta ponnistelusi ; j d^
venähtäneille J a pakottaville «Uhafti^llle, kanke8Ue'^iMlPl^0
pakottaville hartiblUe,^ käsivarsUie, kyynärt^iUe.lrahteilleirj
sorminivelUle. nilkoille, rint^yskästä; selk&fklvusta^ harimio^ft
särystä lantioissa; t a i säärissä, .pakottavista poli4ätaWttiiff^
nilkoista, polttavista, aroli^ta; v&synelstä^ j a ' haIsiE<i^%|^-ilC
U)ista^,venähdyksistä. ruhJev9mD\olsta:J
varpaista^ tulehtuneista, varvasiliahkoista'^:Ja k&nslstll.
ROXODXUM-lääkkeen on annettava teiUe tiftkuuUa^ helpol^u^ta «talo­rahanne
takabln. Hinta $2.25 ^ a |1;65 pullo kalkisssiXtAtflodcaupoIssii''
Kärsittekö kaasuisesta vatsasta, ruo»nsutetU8faiUriölst&, röyh^
täilemisestä, kaaaulses^ vatsanpurusta, pSSnfiäryistA^^ k u a€
roeesta', hUononvointlsuudesto .v^ts|Msa,^hemiostuiiej!jl^ij^^
t^ j a onko suussanne huono maku j a klel^ihne 4afoniBa'^tif J
onko teillä peräpukamia u m p l ^ u d l n johdq^t^, TBl y a i v a ^^
teitä ruokahalun puute,- makten'- säpeä' eptUiöiitiiääiUMät
toiminta, ttmpUauti, epäsäännÖIUnen ulo^us tol|s4#|ipl^|
' vat. Jotka johtuvat munuattten. epänpvmaallsatat^ifdimtiir^
na^ta. Älkää haaskatko aikaanne i)a irfthaaahe-tellalSiiit^^UiM^'
ketsiin, jolsla ei ole apUa. Nauttikaa nusUtalllneiiBlttTSdt^;
lääkettä ennen aterioimista. . H i n ^ abio^siaiin |6,O0I|%JQO'
pullo kaikissa roi\doskaupoiB8a tal<tilaitka«^oaoitti|dk|l:ii4^^
9 5 9 BATttUBST STBEBI» X01IONTO/,4f;j^ANAI>A :'
tMAVMVn
•TOMACH
M K M K O V
|.,......,.
•••-I
f--
P ii
r l
CSJ:N OSASTOJIN KtHC^MliSET
OSJ:n ^anopin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
fcuultauden vUmelsenä aunnun-taina
klo l lp. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wflnup, Oat.
C S J i n Sanlt 8(e. Marien osasto
, No. S työkokoukset pidetään joka
kuukauden toinen Ja neljäs tiis­tai
osaston omalla talolla, 821
John St., alkaen kielo 8 Ulalla.
C S J : D Vanconveritt osaston kitu-kauslkokotdcset
pidetään Oimton-
. haalissa jokaisen kuukauden toi­sena
Icesklviikkona, kello 7.30 ip.
Johtokunta kokoontuu edellisenä
perjantaina kello fJSO illalla,
Kh-jeenvaifato sihteerille: A. 61-
ven, 2605 East Pender Sfc, Van-tiouver,
B. O.
C ^ 1 : D Toronton osaston varsinai­nen
kuukaustkolcous pidetään jo­ka
kuukauden ensimmäisenä
sunntmtaina; kello- 2 ip, osaston
huoneistolla Oon-haalilla.
'CS J s n ' TlBunlnsin oissfon kuukau-'"^''
flikokoukset pidetään jokafsen
kuukauden ensimmäiseni, g n t t r ' ' ''
, nuntttina kello 7 U l a l l a . ,
CSJ: n Port Arfborln.oeaston k i n t - ^f
kausikokoukset, p i 4 e t | ^ jOka-
• kuukauden ^Immäisenft tUs-' ^
^ i n a k d l o ' 8 Ulalla j a johtökute^ < l
nan'kokous samana iltana kl0:7, -
iUalla. KhjeenvaUlto , osoite: f
316 Bay St„ Port Arthur^ Ont.'/"
CSJjn,Beaver Laken osaston k^tt- *
kausikolious pidetään joka kuu»
kauden toisena sunnuntahui 106^ ^
1 päivällä osaston haaiUIa. K i r - :
jeenvalhtajan osoite: Vietor Ju-> ^
tila, R4EI. 1, ,WorthIngton, Out;
C£fl;n Bodbuyn osaston kokoukset'^
pldetäää jokaisia kuukauden ef--^
Bhnmäisenff sunnuntahia. Jobto«<r
kunta J J a 3 maanantaL' Pii»' ^
heenjohtaja Salervo l&tola. ja ^
khrjjeenvaihtaja^: Aimo osot-m
te BOX 354, Sudbury, Out.
mSSt
i Arvokkaita
mmmmmSuomen kansalliskirjäilijain
VALITUT TEOKSET
saatavana kirjakaupastamme nyt seuraavatrl/.
ALEKSIS KIVI — VALITUT TEOKSET
528 sivua, Hinta sld. 43.00
Sisältäen: Seitsemän veljestä — Nummisuutarit Kihlaus — Lea
Valikoima ruhoja,
JUHANI AHO — VALITUT TEOKSET
605-sivua, HixU;a sid. $3X)0
Sisältäen; Rautatie — Papin rouva — Katkebnia teoksista "panu']^;
'ja Kevät Ja takatalvi" — Juha — Valikoima "Lastuja".' "
ARVID JÄRNEFELT — VALITUT TEOKSET
524 sivua. H i n t a sid, 83X)0 O-J-Sisältäen:
Isänmaa ---Elämän meri ---Maaeinon lapsia, ---^Gi^eta^^;/
j a M n e n herransa Katkelma teoksesta "Vanhempieni'romaani",
Ultt^HH CANTH — VALITUT TEOKSET !.L
562 sivua. Hinta sid, $3,00 ^, '
Sisältäen: Murtovatkaus Työmiehen vahno — Köyhää kansaa"-
Hanna — Kauppa-Lopo — Papin pexhc — Anna-Liisa, >•
MAILA TALVIO — VALITUT TEOKSET
555 sivua, — H i n t a Skl. $3JOO -
Sisältäen: Pfaneänphtm hävitys >— SUmä yössä <—Valkea bnvUd
— Luku teolQsesta »Itämeren tytär" —- L u ku teoksesta 'Xhmoi^tdc-sen
itoiset rouvat". , , ' ^
KAUPPIS-HEIKKI — VALITUT TEOKSET
510 sivua, H i n t a sfal. ISJOO - - -r^ . - -r
' emitäen: valikoima "Tartaolta- — Laara — A l U n a U n m a u k a J s : "
.5 sijat — Savolainen soittaja. . . ',' . ,
T I L A T K A A OSÖnrfiELLA: , , 3
Vapaus Ptiblishjiig Company Ltä f
..... BoK;:^,.^Swdbvxf,..Qatts^
•I- L
'im
•m
m