Vapaus, April 15, 1967

              SOTA ILMAN RINTAMALINJAA
Eversti'V. Moltshalov tarkastelee amerildcalaisteii
viidakkosodan taktiikkaa Etelä-Vietnamissa
Amerikkalaiset joutuvat käy­mään
• sotaa Etelä-Vietnamissa
olosuliteissa, joissa ei missään
ole selvää rintamalinjaa, selustaa
eikä sivustoja. Sissiarmeija toi-
Inii kaikkialla toisistaan erillään
olevilla alueilla. Tämä ei johdu
niinkään sotatoimialueen luon­teesta
kilin siitä, että koko kansa
Oli ridlissiit täiätleluun vapautuak­seen'
mäahantunkeutuneista ame­rikkalaisista.
Siksi sotakin on
luonteeltaan sissisotaa.
Se sanelee myös amerikkalaisten
maavoimien taktiikan. Sotatoimet
ovat usein joukkojen majoituspaik-kojen
ja tukikohtien puoluslami.sta
tai sissien hyökkäysten torjumista.
SuurteiTrukikohtien ympärUle ame­rikkalaiset
ovat muodostanteet jopa
30 km:n säteellä turvavyöhykkeitä,
joilla huomattava osa joukjoista on
sidottuna passiiviseen vartiointiin.
Esimerkiksi Danangin tuikikohtaa
suojelee 20,000 merijalkaväen soti­lasta
ts. kokonainen d^isioona.
Kullakin puolustusalueella on 2—.3
kenttätykistödivisioonaa valmiina
torjumaan sissien hyökkäykset Puo­lustuksesta
huolehtivista joukoista
ainakin puolet varataan väijytys-vartiostoihin
ja vahvasti aseistet­tuihin
partioihin, jotka toimivat
yötä päivää.
Siitä huolimatta kansallisen rin­taman
joukot hyökkäilevät amerik­kalaisten
tukikohtiin ja lentjiken-tille.
Ulkomaisten lehtitietojeii mu­kaan
sissit viime vuonna tuliosival
parisataa lentokonetta Icnltoken-tillä.
Tietenkin amerikkalaiset joukot
suorittavat myös hyökkäystJoimia.
Hy ö kkäyksillään amerikkalaiset
pyrkivät ahdistamaan sissit sellai­sille
alueille, joilta ne eivät pääse
kokonaan livahtamaan motista ja
joilla he itse pystyvät samaan ai­kaan
käyttämään hyväkseen heli­koptereilla
siirrettyjen joukkojen
tulivoimaa; Hetkellä, jolloin ame­rikkalaiset
arvelevat vastustajiensa
siirtyvän puolustukseen näihin koh­distetaan
lentovoimien hyökkäys-iskuja,
minkä jälkeen jalkaväki
aloittaa hyökkäyksen. Mutta usein
maaston hyvin tuntevat sissit li­vahtavat
pois aivan amerikkalais­ten
kärkipartioiden edestä ja ame­rikkalaiset
joukot kohdistavat is­kunsa
jo tyhjentyneeseen paikkaan
'Viime vuonna amerikkalaiset al­koivat
varsin yleisesti käyttää ns.
aeromobilisia operaatioita. Niissä
jalkaväkeä siirretään laistekipai-kalle
helikoptereilla, joista käsin
myös tulitetaan vihollista, joskin
esim.' konekivääritulitus helikoptc:
rista on havaittu melko tehottomak
si . helikopterin epävakaisuuden
vuoksi. Tällainen taktillinen aero-mobilinen
ryhmä saattaa olla muo­dostettu
j a 1 k a väkikomppaniasta,
jolla on vahvistuksenaan Ilmavoi­mia,
kenttätykistöä ja pioneeri­joukkoja.
Aeromobiliston operaatioiden me
nestymisen ehtona on hyvä tiedus­telu,
ennen muuta ilmakuvaus.
Mutta koska kameran silmä ei näe
viidakon kasvillisuuden varjossa
olevia kohteita amerikkalaiset ovat
viime aikoina kylväneet laajoille
alueille myrkkykemikaalioita leh-vistön
ja pintakasvillisuuden tuhoa­miseksi.
Tästä kärsii ennen muuta
siviiliväestö.
Taannoin amerikkalainen uutis­toimisto
AP kertoi. Etelä-Vietnau
niissä käytettävän tiedustelukoneis­sa
elektronilaitteita, joilla voidaan
pimeässä havaita hehkuva savuke
tai välkehtivä vyöremniin solki.
Kohta kun lentokoneen laitteen ku­varuutuun
ilmestyy jokin välkähtä-vä
esine, lentäjä kutsuu paikalle
pommikoneet. Siksi viime aikoina
onkin usein sattunut, että koneet
ovat pommittaneet omia joukkoja,
koska elektronikoje ei kerro, kuu­luuko
sen havaitsema metalliesine
sissille tai jenkille.
Kun ilmatiedustelu on havainnut
jollakin alueella sissejä, paikalle
siirretään helikoptereilla amerikka­laisia
joukkoja, jotka haravoivat
Tarmolan talkoot
huhtik. 29 ja 30 p.
Toronto. — Toronton o.saston
johtokunta päätti, että kevään en­simmäiset
työtalkoot pidetään Tar-molassa
tämän kuun viimeisenä
viikonloppuna, siis 29 ja 30 päivinä
Osaston puolesta järjestetään tal­kooväelle
ruokaa ja toivotaankin,
että saamme näin hyvän alun Tar­molan.
kunnostamisessa. Siellä on
monta paikkaa saatava kuntoon,
ennen suuria juhliamme ja jokai­nen
meistä voi tehdä jotakin ja
näin yhdessä saamme paikat hy­vään
kuntoon.
Torstaina toukokuun 4 pnä on
meillä tarjolla mielenkiintoinen ti­laisuus.
Silloin Mike VVästilä, Työ-mies-
Eteenpäin lehden . toimittaja
pistäytyy Don haalilla puhumassa
meille mielenkiintoisia asioita.
AVästilä on tunnetusti hyvä puhuja
ja hänet aina otetaan ilolla vastaan
Torontoon. Tilaisuus alkaa klo 8 ip.
Jos ystävillämme on varattu ta­varaa
'•Rummago" myyntiä varten,
pyydämme että luotte nc liaalille
ensi tilassa, että voimme pdaltaä
myyntipäivän. Toinien naisten seu­raava
kokous on haalilla torstaina
20 pnä. ja siihen mennes.sä pilaisi,
kaikki tavara olla haalilla. — H l . .
maaston, järjestävät vartioinnin
.sekä puolustusasemat ja sitten pai­kalle
jätetään tavallisesti Saigonin
hallituksen joukoista muodostettu
varuskunta; Mutta koska usein on
käynyt niin, että amerikkalaisten
poistuttua^issit ovat palanneet ta­kaisin
ja ? Inhonneet varu.skunnan.
varuskuntiin on ryhdytty jättämään
myös amerikkalaisia.
Tai.sleliipaikoille viidakkoon kul-jetotaan
helikODtereilla myös 105—
1.55 inin:n;haupitseja, ja missä on
(eitä, myös 203 millisiä. Samoin on
ruvettu yhä enemmän käyttämään
telaketjuilla varustettuja uivia
panssarikuljetusvaunuja sekä tie-dustelutehtäviin
että joukkojen no­peisiin
siirtoihin. Niihin on sijoi­tettu
myös konekiväärejä ja kevyi­tä
tykkejä.
USAn lehdistössä pohditaan pal­jon
sotatoimien käyntitapoja Etelä-
Vietnamissa. _yseimmat kirjoitteli­joista
pitävät parempaa tiedustelua
joukkojen tehostettua liikkuvuutta
ja ennen muuta voimistettua lento-tukea
ratkaisevan voiton ehtona.
Mutta tuskinpa nekään keinot pe­lastavat
amerikkalaisia maahantun­keutujia,
sillä vastaavasti vapautus­armeijan
taktiikka käy yhä jousta­vammaksi
ja iskuvoima tehostuu.
SOON KUULUMISIA Lniiantai, huhtik. 15 p. 4- Saturday, Apr. 15, 1967 Sivai 3
VAPPUTERVEHDYKSENNE
VAPAUDEN VAPPUNUMEROON
Yö VÄEN kansainvälisen juhlapäivän Vapun juhdo.sla
ilmestyy Vapaus erikoisena juhlanumerona huhtikuun 25 pnä.
Vappu, toukokuun 1 päivä, on työtätekevän väestön oma juhla­päivä..
:
Tervehtikää tovercilannc ja ystäviänne Vapauden vyppu-numeron
palstoilla.
Yksityiset tervehdykset 50 senttiä. Henkilökohtainen vappu­tervehdys
erikoiskehyksessä $2.00 ja $3.00.
Tervehdysten tulee olla lehtemme konttorissa viimeistään
huhtikuun 17 päivään mennes.sä.
KERÄÄJÄN NIMI
PAIKKAKUNTA
KIRJOITTAKAA NIMENNE HYVIN SELVÄSTI
NIMI
Port Arihurin
kuulumisia
Port Arthur. — Viikon vaihtees­sa
pidettiin täällä Luoteis-Ontaiios-
-sa kolme ehdokkaiden nimitysko.
kousia tulevien Ontarion maakun­tavaalien
varalta.
Uuden demokiaattipuolueen hi-mityskokouksessa
Port .\rthurin
vaalipiiriin valittiin ehdokkaaksi
inrs. May, Scaman, joka on työs­kennellyt
ylivalvojana Da\vson
Court vanhainkodissa. Hän on ol­lut
aktiiviiuMi luiolupon toiniinnas-sa,.
korost-.ion erikoisesti naLsten
osaIlislunii,-<ta vaaliloimintaan. Hän
:0n aikaisemmin, miehensä rinnalla
ja omalta kohdallaan havainnut hy
yin tarpeelliseksi unioloiminnan.
Täten on NDl^:n ehdokkaat-ni-niitelly
kaikih.sa vaalipiireissämme. >
Fort \Villiamin vaalipiirissä on uu- j
delleen valintaa varten nykyinen
edustaja Ted Frecman. Uudessa
Thunder Bayn vaalipiiiLssu NDP:n
vaalipiirijärjcstön muodostamisen
yhteydessä viime .syk.synä valittiin
ehdokkaak.si Jack Stokes, Schrei-berisla:
Uiidc.ssa Thunder Bayn vaali-piiris.
sä liberaalipuolueen nimily.s^
kokous pidettiin sunnuntaina (le-ra
Idloii i.'^';;!, .ja' asct cU i i n - clidok. !
ka.iksi R. K, IJiifliak. Kon.'iCTvalii- :
yipuoliiecii niinily.^kokoukse.'^';;! . \ i - '
pi-jnn k i ' ' pp . ! a . ' , i m n r t c i t i i n eh
l i c k k a a k s i T.. Sei)p.-ila viime lanan-'
' ; | i n ; i . . . "; ^ • V i
Jäanmui-la.ja • Ale.xa.ndcr t l e p i v!
T l u p u i t - r . l',ayn ve.sille |o v i i - i
me i:uKin' ; i i n a . iJiiitlri koncviaji V\-•
. iiom 5 mailin e!ai.<vvlcfn
koska ei voinut rikkoa jääla rajoi-!
letuilla voimillaan. KoriaustÖitä oii j
suorilcttu ja odotetaan Henryn ui- j
van lähelle rantaa tiistaina, jolloin I
rannikkoalueella paksun jään mur- j
tammen voi alkaa: Ainoastaan jo^ I
kien. Mission ja Kam suulla on I
pieni pala auki. Majakkain varti-
.lat nyt kuitenkin valmistautuvat
jättämään yksinhi.set asemansa.
1'oit Arthurin ja F<'ort VVilliamin
välinen Forl William. Road kunnos­tetaan
ja laajennetaan kaupunkim­me
valtuuston päätöksellä. Toinen
kaupunkien välikulkukatu Memo-rial
Ave on samalla liikelaitoksien
koskMIäjn aina vilkasliikenteinen,
multa Fort William Road-katua
kulkevat myöskin kaupunkien vä-liscij
b^issiliikenleen. vakituiset ja
tilapäi^t matkailijat, joten sen uu-dislannhen
on aiaiikohtainen väil­tä
mätlömyys. — ATH.:
HURJA AJATUSKOE
Kööpenhamina. — Jos ihmiskun­ta
polveutuisi noin 12,000 vuotta
-iilten eläneestä yhdestä pariskun­nasta
ja jos sen vuotuinen lisään­tyminen
olisi siliä lähtien ollut
noin 1 prosenttia, niin maapallon
väestö muodostaisi nyt pallomai­sen
massan, jonka läpimitta olisi
u.seita tuhansia valovuosia ja joka
laajenisi ulospäin moninkertaisella
valon nopeudella.
Maapallon vlieslön vuotuinen kas
vu on nykyi.sin .1.7 pros. Jos kasvu
jafkiiu nykyisellään tulee ,maail­massa
olenvaaTi 700 vuoden kulut­tua
neljä ihmistä neliömetriä
kohti.
— Aasian, kehitysmaiden osuus
maailman teollisuustuotannosta on
alle 2 % vaikka tällä alueella (Kii­nan
kansantasavaltaa mukaan lu­kematta)
asuu melkein kolmannes
maailman väestöstä.
— Viime vuonna Ruotsissa kat­sastetuista
1,175,000 autosta ja
muusta moottoriajoneuvosta, jotka
olivat vuoden 1963 mallia tai van­hempia,
hylättiin noin 9,000 eli 0,8
prosenttia. Edellisen vuoden hyl^
käysprosentU oli , . .
Sault Ste. Marie. Kyllä täällä
kanavien kaupungissa on jo. aika
pitkällä kesän tulo. sillä lunta ei
ole enää juuri ollenkaan, paitsi
joillakin mäkirinteillä. Kesälintu­jakin
on jo ilmaantunut monenlai­sia
ja ovat täydessä pesänlaitto
hommissa.
Suomalaisen Järjestön Steelton
haalilln on pideltv kahdet syntyinä-päiväkekkerit.
Paäsiiiisviikon lo­pulla
oli Malli Huhtalan 80-vuotis-syntymäpäivä.
Tilaisuuteen oli ke­rääntynyt
suuri joukko onnittele­maan
Mattia. Suuret kilokset meil­tä
kaikilta tyttärellesi Sällille hy­vin
järje,stety.stä tlasuudesla.
Sitten Fanni Isotalo täytti 60
vuotta. Hän itse kiilsui tilaisuuteen
paljon vieraita ja kaikilla oli ko­vasti
hauskaa kun sai oikein reip­paasti
tanssia Eemelin soiton tah-di.
ssa. Kiitos paljon Fanni ja Han­nes.
Eikös olekin mukava asia kun
tämä meidän haalimme oh viriä
ensiluokkaise.ssa kunnossa, jonne
ovat kaikki tervetulleita seurustelu
tilaisuuksiin sekä tekemään uusia
tuttavuuksia toverillisessa seuruste­lussa.
Suuret kiitokset ansaitsevat
myös taloudenhoitajamme Maija ja
Toivo Kolppanen, kun pitävät ta­lomme
niin ..erinomaisessa kunnos-sa.:;.,
•
Jäänmurtaja-alus Alexander Hen­ry
saapui tänne huhtikuun 6 pnä
"alajärviltä" Se on canadalaisista
jäänmurtajista pienin, ollen kone
3.li50 hevosvoimainen ja alus 1.763
tonnin painoinen. Varsinainen lai­valiikenteen
odotetaan alkavan
vasta kymmenen päivän kuluttua
kun jäät on rikottu Port Arthuriin
asti. . • • •
o o a
Osa tämän kaupuni^in nuorisosta
antaa paljon päänvaivaa järjestyk­sen
valvojille. Kaupungin omista­man
bussiyhtiön virkailijat tiedot^
lavat, että joudutaan kfiyltämään
noin 20 dollaria päivässä bussien
istuimien korjaamseen. On väitetty
että noin 99 piosenltia jatkokoulu
jen oppilaista syyllistyi bussien is
tuimien ja ikkunoiden rikkomiseen
, Bu^.sien huoltaiat toivovat, että
henkilöt ilmoittai.-ival heille, että
saataisiin nuo ilkitöiden . tekijät
kiinni.
Viime joukikuii'=sa synnytti eräs
12 vuoden ikäinen, tyttö lap'-;i'n
paikaliiise.s.';a sairaalas.sa. liinoin
myös, että 32-viiolias Eldon Frank
Sim on asiimit tvlöii ä i d i n kanssa
1.") vuolta ia elia sillä ajalla on
heille .syntynyt 10 lasia. Kuuluste­luissa
ilrneni. e l l h tjimä nuori ,-iiii
el olliilkaan syytetyn lan^ i . Syylii
i i en l u o n i i i i i i n . v i i d e k s i viio(h'k<-i
K i i H j s l o i i i i i r;ui';tu.s'(iii(i;ic"S("'i'!i •
' ^ a a i i K i i i i i , 10 n u i i ; i i \ iskua vii''i;,
kun hau tuleo' vankilaan ia • t(ii-<i;i i
A J i M kiiiv .h;wr;v;;;p,:utMU su-lt^i,. ;iht-. I
• l ; i i . i - f ' n lytfJii.' i-aiskaaiiiiseNla;.-.
•MoiiUealm joen n i a k i o n noin (!.">
ii:;,ilia i i i ä l l ä : pohjoisciMi.-ja . Uunie-taan
i('kr..iv,-i'.!iuiii kulu - t i i | i e i i kcs .
kuiiflev^;! .•••SI;;ir.'HLr! ; ( ) i i .-e Ililfr
. (Teura'^tamu-niak.1) niinellä. ' Tussa i
niaessa on ollut viiiiifisen k;!!i'Ii'n
vuoden aikana 2 2 oniiett!p,i;,,i .'ta.
Viime helmikuussa nien(.'ili s '
yksi vaunun kuljettaja lien;^eiis.i i,i
satoja tuhansia paunoja lihaa on
mennyt vaunujen mukana tiellä
melsaaii; Hekkavaunujen omistard
ovat karsineet mäen takia .STY.OOO
omaisuusvahingot. Tama mäki on
pitkä )a mutkainen, loleir maantie-.
hallitus on luvannut aloittaa pian
ko^jauslvol . . .
Coppereorn-kaivov on taalta noin
60mailia .• Port .Artiuiriin pinn.
Siellä- ivu.^kenlelee Mom .1:^,") niiesla ;
ia he ov;it Inferiiational .\Iine. M i l li
and SmclterXVorker'; union j a « e -;
n i i i . Tvomiehet- saivat luuri uuden-lyöeiilosopiniuksen,
loka takaa;
heille .S^.tio. tuntinalkan sekä lon- '
nimaksun lisänä. Tämä kaivos tuot-taa
enimmäkseen kuparia.
Viime vuoden syksyllä peuran
metsästysaikana sai Aluoman pii­rissä
peuran joka viides paikalli­nen
metsästäjä eli yhteensä 457
metsästäjää. Ulkopaikkakuntalaiset
saivat 131 peuraa. Tilastojen mu­kaan
osallistui peuran metsästyk­seen
kaikkiaan viime vuonna noin
2,700 henkilöä ja tämä summa li­sääntyy
joka vuosi.
Maanantaina, huhtik. .10 pnä al­koi
lakkp täällä Mannesmannin
"tuubitehtaalla". Tehda.s valmistaa
saumattomia putkia, joita käyte­tään
öljy- sekä kaasujohtoina. 96.6
pro.s. lunlipalkkatyoläisisiä äänesti
lakon puolesta. Nämä työläiset kuu
luvat Steelvvorkers iinioon. Yhtiö
on luvannut 46;;. sentin lisäyksen
tuntipalkkaan, mutta työläiset vaa­tivat
56'/^ sentin tuntipalkka lisäys­tä
ia kolmen vuoden työehtosopi­musta,
kuten .sovitleUilaiilakuntä
on ehdottanut. Alin palkka tehi
talla on nykyääii noin .$2 lunnilta.
Tämä saksalaispertiinen yhtiö tuli
tänne 10 vuotta sitten ja tämä on
ensinimäineii kerta kun sen lyöliii.-
setovai. joutuneet lakkotilaan.
Kova puute pulkityöläi.sistä oii
syynä siihiMi kun AlKoina terästoh-laalla
on uusien koluiunien valmis-luminen
useamman kuukauden jä-lessä.
Suurena tekijänä tähän am­mattimiesten
vähyyteen on se kun
Allied Chemieal Canada Ltd. nimi­nen
"urakoitsija" ei ole ,suo.slunut
inak.samaan ruokaa ja asuntoa
iniiilla paikkakunnilta saapuneille
ammaltifyöläisille, jotka näin ollen
joutuvat ylläpitämiihn kahta talout­ta.
Union virkailija ei sanonut kä-siltäviin.
sä miksi yhtiö tästä kiel­täytyy
ko.ska heillä on sellainen so­pimus
allekirjoitettu.
•vt i> • . 'y
\
Tä.ssa Alj^omaii piirissä avattiin
helmikuussa loinen vanhainkoti
Thessaloniin, Sen rakeniui.skustan-nukset
olivat .?I,469,4K(i. Täh.-in vii­meistä
mallia olevaan taloon sopii
154 vuodetta, mutta tällä kertaa ei
siellä ole vielä kun vähän yli 20
hoidokkia, muita ei kulu pitkä aika
kun huomataan tilan ahtautta. Toi-votamnu!
onnea täniati uuden kodin
asukkaille sekä henkilökunnalle.
Viime viikonaikana annettiin va­roitus
jäakalaslajillc, että. kenellä
on kalastiiskämpät vielä Siiperior-järvellä,
niin hakekaa ne heti pois
sieltä. Oli joitakin Matli-myöhaisiä
joulen kalasUiskäniniit lähtivät lai­den
mukana liikkeelle ja hävisivät
sille tielle.
Sitten vielä viime perjantaina
huhtikuun 7 pnä meni 64vuotias
Ernest Trudeau koettamaan kala­onneansa
sillä seurauk.sella, että
kun hän rupesi tekemään avantoa,
niin hhn vaiosi iään läpi. Avun­huuto
kyllä, kuultiin, nnitla mies
vajosi L5 jalan syvyyteen, josta su­keltajat
hänet löysivät. Tätä paik­kaa
sanotaan Gros Cap"iksi ja siila
oli Jäänmurtaja jo mennyt Supe-rior-
järvelle.
Ja sitten muutama, sana siunc
Etelji-Ontarioon, Torontoon, mis­sä
ne meidän Suurjuhlat tullaan
pitämään ensi kesänä elokuun
ensimmäisellä viikolla. Toivom­me
juhlien järjestiijIMe terveyttä
ja onnea. Kyllä nve täältä sinne
joukolla tullaan jos vaan ilmaa
palkeissa riittää. Onnea mycs KI-slUe
ja Tomille heidän uudessa
kodissaan. On mukava luk<?a kir­joituksiasi
Elsie, anna vain tulla
lisäa — toivoo .V. H.
r r i A T K A A V A P A U S!
UUSI ms. KUNGSHOLM
TOUKOKUUNI?, 1967
NEW YORKISTA-GÖTEBORGIiN
Edelleen:
Cö(('!)or«i.sl:i-Tukl)C)Iiii:uin yöjiinall.i irakuupiukkolncea
Tukholmasla-Hcl.sjnkiin S.S. J3IRGER JARL-laivalla.
\
HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27.
Turistiluokan hinnat: i
New York-Gät«borg, alkaen US $280.-l/2R.T.;US $295.--one way.
5 %:n aZcnnu» meno/paluulipusta, jos matkustatte toukok.l7 ja
palaatte heinäk.11. Myöhemmillä laivavuoroilla palatessa,
alemius vain menolipun himiasta.
Göteborg-Helslnid, U.6. $50.-8iaaItyen tähän mm. matkat, toisen
luokan makuupaikka yöjunassa Göteborg-Tukholma, toisen
luokan hyttipaikka TuHiolnia-Helsinki sekä kaikM ateriat. Jos
halutaan I luokan hyttipaikka Tukholma-Helsinki, on lisämaksu
U.S.$5.-
Matkatavarat suoraan New Yorkista Helsinkiin. Matkustaja voi
maksutta viedä New-Yorkista Göteborgiin ra.skasta matkata­varaa,
arkkuja, yms, kaikkiaan 270 Ibs. Ruotsin rautatiellä ja
Suorncn laivalla pieni lisämaksu, mikä maksetaan New Yorkin
laivalaiturilla laivan lähtc^äivänä. Kaikki hyttiin menevät mat­kalaukut
yms. menevät maksutta.
Säästätte, kun ei tarvitse maksaa hotelliyöpymisistäeik»
ruoka-aterioista. Paikat Ne« Yorkista Helsinkiin voidaan
varata ja liput ostaa täällä. ,
Matkanjohtajana SAL:n
M o n t rea I i n konttorin johtaja
M r. Ca rl E. Wsjselius ja
hänen apunaan matkana-
' ^ <. fsmm mäntänä Mr*. Sylvia Aarnio
New Jerseystä.
TOKlOLArsiA
VI.I 11 M1L.I00NAA
Tokio. --• 'I'okion a.';ukasliikn on
y l i l t a i i y t 11 n i i l i o o i i a n l a i a i i . i l i n o il
I n a l kau(>iiiu'in virai-.fiiii.tmct tois-laina;-.
'. '•• ,
K;iii;>u!u;:i! asi;!:,t:-!iik'.rOii viral-ii.
sten tielojcn mukaan \ \ . i ) 2 r > , ( ) ] :i
l . u n m i k u u n : (;iisinitnai.«en.'i pai vana
Muut laivavuorot v. 1967.
New York-6öteborg Göteborg-New York
GRIPSHOLM.
toukok. 2, kesäk. 3, kesäk. 28,
hcinäk. 21. dok. 16.
KUNGSHOLM, toukok 17
elok. 26, syysk. 21,.jouluk. 4.
GRIPSHOLM,
toukok. 24, kesäk. 17 heinäk.
11, elok. 5, elok. 28, jouluk. 11
KUNGSHOLM,
kesäk. 8, sj7sk. 12, jouluk. 27.
Kiirehtikää t e k e m ä ä n paikkavarauksenne joko
matkatoitiiistonne kautta tai suoraan
Svvedish America» LiiiC
THE WHITE VIKING FLEET
Ships uncier Swedish flegistry
\r(>\:rit?.: V.!. I, (}i I., r . \ \ . \ i > . \ ., . . . . . : .4(;rr si. .lohn Street
V t X f O f i T i ; . [!. ' ., (" \ . \ . M ) . \ . ..Hiili Ui^st IJaslin-.;s Slrerl
\VIN'Nn'l"<^ •*: .'.! ^^ . (:.^rv.VI).\ Dali! K . S . .\>;(-v.. :i:.'."L<if,':in Avenue
'''ii)i'jil!il<''.ii.'.|'''ltllii!!l^
n K ], i : \ T \ K V \ I \ IV
Cana
A
(.laikun)
51. USA
Canadan valIaiikiiin(Hi.sil;>itteet laikvttivat pi'
rinpohjaisesli l i n l a n n i a n Ivailitusla la y l c m c n n i u ' -
lipide oh. etta hallituksen, piläii ryiitva pikaisiin
t o i m e n p i t e i s i i n lolta .nain odottamattomat lapaiik-
,scl oivat u u . s i i i i t u i . s i . I . o v . c r Canadan lupakirja lak­k
a u t e t t i i n kolmeksi vuodeksi ja B r i t i s h North Ame­r
i k a n kuvernouri keniaalik.-;i, j o l l o ' a n i i e l l i i n iaj;i-
(on.. maai-;i;imi.';valia. l a l i e t e t l i i i i L o r d i D i n h a i n . En.si
t y ö k s e e n han e r o t u virasta Lo\vor Canadan halliiUo-v
i r k a i l u a t . nimitti, uudet miehet h e i d ä n t i l a l l e e n ja
vapautti meikein k.aikki . poliiUi.set vaumt. Viiden
kuukauden aikana D u i h am kulki ympäri maakun-ti:
i. tuiki: s i i r t o l a i s t e n oloja, eliimää .ia siirtolalake-ja
ja työn,';ä lulok.sena julkaisi kuuluisan raporttin­sa,
eli .selostuksen rohjois-Amcnkan tilanteesta.
Tämän raportin pohjana oli luottamus tulevai­suuteen
ja rakentavia ehdotuksia valtakunnan ke­hitykseen
jo.ssa kulmakivenä on näiden siirtokun­tien
itsehallinto. Lordi Durhamin raportti tuomitsi,
perinpohjaisesti koko siirtokuntahallitu.sten järje.s^^
telmän sellaisena kun hän sen huomasi toimivan
Torontossa ja Quebecissa ja puolusti useita vallan­kumouksellisten
vaatimuksia. Hän tuomitsi petolli­set
viranomaiset, huolimattomuuden kansan oloja
kohtaan; huonon koulusysteemin ja ri.stiriitai.suuden
maiden jaossa. Rnportisi5a oli monia rakentavia
ehdotuksia, joilla hänen mielestään siirtolain asuk­kaiden
elintasoa voidaan no-stan. ja niin välttyä
uusilta vallankumousyrityk.siltä.
Ensiksikin hänen ehdotuksenaan oli, e t t ä Ca-nadalle
annetaan oma "vastuunalainen hallitus, jon­ka
huolena on päättää kaikki siirtokunnan si.säiset
asiat, hallitus, jonka jäsenet on valittu. siirtolaisien
keskuudesta. Tämä oli yksi tärkein vaatimus, joka
kuului myöskin patrioottien ja reformipuoluoen o l i -
jolmaan. Lordi Durhamin mielestä katolisella kir­kolla
oli liian paljon vallan ja liian paljon maan­omistusta,
sillä se omisti kaikki parhaimmat vil­jelyalat
Sf. L;-.wrence-laak.so.ssa, ja yhä kasvava siir­tolaisuus
Britannian saarilta levisi myöskin Lower'
Canadaan, vaatien itselleen hallituksen lupaamia
maita. Huomatlayin ehdotus raportissa oli että nä­mä
. kaksi Canadan maakuntaa yhdistetään yhdek-si.
Tämän tbimcnpiteett kautta Lordi Diirham toivoi,
että vähitellen sammutetaan r<7nskalaisten kiihkeä
kansallismieri!5yys jos heidät kiinnitetään'britliläi-
.seen kan-sakimtaan. Hän u.skoi, että vähitellen enj,'-
lannin kieli ja tavat voittaisivat Ftanskan .siirtolai­set
puolelleen ja tulevien sukupolvien aikana Kans-.
l;:in smlo!ais'.pn k i c i i . la k u l l l i i u r i häviäisivät- ko-k
o i i a a i i - pois., l i r m e n ehdoluKsensa oli; etta. kaikki
uudet lakisaadiiksel kirjoitolrian entilannin kielellä,
k.ii!ckii'n li;!liituksen odu.slalieii j u l a ä olla englan­nin
kielen laitoi.^ia. ja e i t ä kaiki.ssa kouluissa ope-
Ui> f i i K i h t n n iL-iHifsovallamaan kielellä.
I.ordi O u i i i a m i i i raporlM. ioiika johdosta alkoi .
uusi aikakausi Britannian maailmanvallalle, ei saa­nut
alkiuiii liyvaksvmislä kummallakaan puolella
Atlanlia. .En^lannIn liallituksessa oli pelkoa, että
.siirtokunnille oman määräännsvallan sisäisiin asioi­hin
antaminen tulee johtamaan valtakunnan rap­peutumiseen.
Upper Canadassa vanhoilliset virkai­lijat,
joiden taloudellinen ?sema oli taattu perin­nöllisillä
hallituksen viroilla, vastustivat yksimieli­sesti
raportin ehdotuksia. Ranskalainen väestö vas­tusti
sitä kansalaisuutensa ja perintöoikeuksiensa
puolesta, sillä ehdotukset ilmeisesti olivat heidän
uskontoaan ja omaa kulttuuriaan vastaan. Kuiten­kin
vastuksista huolimatta Canadan Union Act hy­väksyttiin
heinäkuun 23 päivänä, 1840. Uusi laki
yhdisti molemmat maakunnat yhden hallituksen
alle, jonka päänä. Englannin kuningaskuntaa edus­ti
kenraali kuvernööri ja lainlaatijakunta. Lainlaa-;
tijakuntaan nimitettiin 20 edustajaa, ja virka oli
elinikäinen. Siirtolan eduskuntaan valittiin äänes^
tämällä kummastakin maakunnasta neljäkymmentä­kaksi
edustajaa, ja äänioikeus oli ainoastaan niillä
kansalaisilla, joilla oli maanomistuspapcrit.
-Ensimmäinen Canadan Union Parlamentti ko­koontui
pääkaupungiksi nimitetyssä Kingstottissa
kesäkuun 14 päivä, 184L Kenraali kuvernööriksi
niiniteftiin Englannista Lordi Sydenham ja ensim­mäinen
lainlaatijakunta oli kokonaan brittiläinen.
Sydenhamin hallituksen aikana tuli Canadaan huo­mattavia
edistyksiä, uusia teitä ja siltoja ruvettiirt
rakentamaan, siirtolaisille jaettiin maita oikeuden­mukaisemmin
ja tärkein kaikista oli laki, joka mää­räsi
uuden kahsakoulTiperustan, jonka mukaan kou-,
luja aloitettiin jokaisessa kylässä ja kaupungissa ja
näin taattiin siirtomaan lapsille alkeellinen koulu­sivistys.
Kaikki verot oli ennen maksettu Britan­nian
valtakunnalle, mutta uuden hallintojärjestel­män
vaikutuksesta suurin osa veroista käytettiih
oman maan rakentamiseen. Vähitellen siirtokansa
voitti itselleen >'hteisikunnallisia oikeuksia, mutta
edessä oli vielä monta kamppailua, ennenkuin saa­tiin
Canadaan oma "vastiuinalainen hallitus", millä
nimellä tarkoitettiin demoKraatti,stä eli kansanval­taista
hallitusta; tai oikeammin valtiomuotoa.
. ' , (Jalkoai