1923-12-18-01 |
Previous | 1 of 42 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ainoastaan seHaisella ^tmkimta^äi^esljiffieto^^
vöi oUa enään t i ^ ^ työläiset
saavat ii^attia#^^
iaikki porvarilliset
lastamiseksi;: tulevat auttamattomasti rau^
keamaan tyhjiin.. "Q.
. ' ' A ir
•Montreal. — Tunnetta työraeh
Inepnoitsija professori Scott Near-ing
JTontrealin j^estyneiden - työ-
Jgisten järjestämillä ctyöväen opjs^
ton> luennoilla selosteli>.maailmaB
nykyistä sekavaa tilannetta ja olojen
järjestäraistä^udcn yhteiskonr
uan pohjalle. Nearing selitti, että
ialm yhteiskunta tulee malttamattomasti
olemaan' työläisten yhleis-hnta,
jossa kaikki tuotteet kuulu-
;tat itse toottajillejfa' koituvat.siis
työläisten hyväksi.; Hän selitti, että
yhteiskunnallisten "olojen muodosta-inisBsa
voisi ajatella kolme^-eri
muotoa. Ensiksikin voisi ajatella,
.että joku kansa .ydiollaisiv. maail-
• ma» ja järjestäisi sen olot tahtonsa
inQka'i5est>. Tällainen ajatus on
kniteniin nnn utopistinen ja mali-:
iloton toteuttaa kuin pikinä-olla -Saattaa.
Toiseksi Toisi ajatella femso-jen
liiltyniistä yhteen jkansojen liiton
kautta, - Tällaiset kokeilut eivät
ole ottaneet, menestyäkseen, sillä
nykyinenkin niin suurella: ToimaU
la-rakennettu kaijisojen: liitto ^kulkee
yhä nopeammin kohti romah-dostaan,
Kolmannelcsl on dj.ateltä-
• va koko maailmaa käsittävää tuotannollista
yhdyskuntaa,' joka muor
dostuu taloudellisista kokoomukgis-
: ta..-.,..,,,
,. •
Nearing selitti selkkaiperäisesti
tämän xraden tuotannollisen yhfteia-jnranan
mahdoBisuuksia ija sen tS\t-iSmättomyyttä.
Hutte ennenkuin
sellainen yljteiskunta käy maWolli-
. seksi, _on työläisten ; päästävä taloudellisen
ja yhteiskunnallisen elämän
kontrolliin. Ainoastaan • sellaisella
yhteiskunnalla on enään tulevaisuutta,
joka toimii itse tuottajain
hyväksi ja: jossa yhteiskunnalliset
ohjakset ovat niin tiiftasti työläisten
käsissä, että työläiset pääseyät
täydellisesti nauttimaan l^önsä tuloksista,
, '
LevottoiRiiäksia Yah-couveriifi
satamalakon
johdosta
Vaijcouver. ~ "Käliä k<i3misen
kuilta käynnisä olleen satamalakon
johdosta tapahtui kahakka, jossa
muutamiaMakonrlkkurelta pideltiin
jAin kovakouraisesti," että lieidät
täytyi kulettaa sairaalaan. Xolme
työläistä vangittiin,' syytettynä osan
otosta rikkurien pahoinpitelyyn;
Laivayhtiöt yrittävät edelleen pitää
toi^' käynnissä rikkurien avulla.
Neuvostovallan avustamiseksi
uurastetaan
Sydney. — Uuden Etelä Wale»in
työväen neuvosto «n pi&Sttnnyt ryhtyä
takemaan Ii\ket(a, jonha tarko-tuk
«ena on: saada Aastniliasta 200,-
000 {miMnV laiaäv V ^ neuvot-tohanitultt^
e...^ Luiiiäysymys on
herattSnyt, -.tyolaie^eii 'keskuudesta
voima&asta -yastabaltttnj^ Neuvotto-
Vcfnajiii'' putäileeta*
• "\:ym • •'
7y.
Intiaanit kansainliiton
puheilla.
Pariisi. — Kuusitoista, Arapalioe
intiaania käsittävä intiaanien' lähetystö
Wyomingista saapui, tänne
•riJkon lopulla. L^etyatÖ, aikoo
pyytää kansainliittoa s6fcaantumaan
sanotun intiaaniheimon ja Th<lys-1 rkajia^ Noin viisi sataa fascistia
valtain hallituksen väliseen • intiaanien
kansalaisoikeuksia Ikodcevaan
.kysymykseen ja vaikuttamaan Yhdysvaltain
hallitukseen, -niin että
66 myöntäisi heille sabat oikeudet
iniji muillekin THidysvaltain kansalaisille.
• ;
Mussolini Meltanyt Nit-tiM^^^^^
i^
Eooma. -r^ Itaaian entinen pääministeri".
FTancessöNitfi on pyytänyt
pääministejri Mussolinilta passia
itselleen ja perheelleen Englantiin
matlrastamista' varten,' mutta
MussoiUsi OB kieltänyt passit sano-
|'en hieman välttllen: » ^
• J o u l u ! / heAeäraatonlävja voimaperäistä valistustyötä. Pi'
Mikä tenhovoima onkaan tuolla sanalla/ MO* '^^^ on saatava häviämään ihmistein-laisia
ajatuksia, millaisia tunteita se herättäakään »ari^keskuudesta,
ihmisten mielissä. «Rauha maassa ja ihmisille h)Tä »ahto.» kai-
Tuhannet Ja taas tuhannet odottavat sitä kuin kuu taas tänäkin jouluna yli kristillisen maaiK
paAaint^yBläväänsä, kuin todellista ilon j ä r a u - man. Jospa niin olisikin. Mutta lyöväenjuokal.
hah tuojaa. Mutta taas toiset tuhanneet ja tuhan^ Ie ei ole tapahtunut rauhaa eikä hy\'ää tahtoa,
neet tuntevat sielunsa täyttyvän raatelevalla tus- Työläisten köyhä koti ei ole saanut vielä onnen
kalia joulun lähetessä. siunausta.
Jpvl"'! Vielä ei ole maassa rauha. Sota, säälitön so-
Kuinka paljon sisaltäakään se taikauskoa, vai- ta riehuu kaikkialla. Entistä hirviltävämpiä mur.
hettu, petosta ja tuskaa. Miten monej se onkaan havälineitä keksitään. Entistä kavalampia soloy
^kaissut näkemästä todellista elämää ympäriK juonia haudotaan. Ja entäs hyvä tahto?" Miten
lään ja tajuamaan tähän j»ihlaan liittyvät petolli- moni työläisperhe kastonkaan kyynelin viimeisen
set harhakuvat kaike^a Alastomuudessaan. , leipapalansa tai tyydyttää nälkäänsä niillä niu-
Tänäkin jouluna rientävät taas miljoonat puut^-1 koilla muruilla, mitä hyvänjekeväisyyden pöy-
•teen, sorron ja vääryyden alla huokailevat työläi* dältä on sattunut heidän eteensä putoamaan. Työ-set
kaikkialla maailmassa vir,vatulten valaisemiin yäenluokan puutteen ja sorrpnalainen asema ei
temppeleihin l^uuleniaan vanhaa tarinaa valhe-v vielä todista, että olisi tapahtunut hy>'u tahto,
rauhasta, kumartamaan valhevapahdukselle ja ,.. ^ . M , . . . . . . . . ' ^ . . . . ,
, , . „ . , . . . . . , . \ : valistunut työväestö kasitlaaicm, ettei rauhaa
niille uskotuksule, jotka eivat kuitenkaan voi ion- . • . . . . . . . ' . •• , . . . .
. ja hyvaa tahtoa voi olla ennenkuin ihminen ne
itsfe hankkii itsellensä työn ja taistelun, vapauden
taistelun kauttq. Elämä on taistelua. Luokka*
taistelussa on koyhäUslön rauha ja ihmisille hyvä
tahto, 'o
Lopullisten vaalitietojen mukaaa fyöväenpuok-eella
tulee olemaan 186 dlu^aa^seuraa<
vassa
taa tyoJäisraatajia pois kapitalismin pimeyden ai
host^ valon ja onnen päivänpaisteisille kunnaille.
Mistä tämä johtuu? i
Onhan järjen elävää sanaa levitetty jo pitkän
pitkät ajal. Onhan sosialismin soihtukin heittä*
nyt jo valoaan raatajain pimeisiin mieliin vuosi^i"
kymmeniä? . >
Syyt ovat syvällä, valitettavan syvällä.
Kansat ovat luonnontilassa olleet taikauskoi-;
sia. Penntönä on taikausko siirtynyt myöhem- . _ ,,t„a
män; ajan ihmisille. Porvarillinen sivistys ei ole mään joulua varmana siitä, että köyhälistön luok-koettanutkaan
sitä poistaa, 8illä_.se on itse ollut • kataistelu on se vapahtaja, joka yksin kykenee
sen sokaisema samalla kun porvariston eduille : vapahtamaan ihmiskunnan sen pahimmasta kiu*
on kansan tietämättömyydessä pitäminen ollut saajasta, kapitalistisesta sorrosta. Ju tämä vasen
elinkysymys. Kirkko on aina ollut porvaris- pahtaja ei ole lorujen hämärässä. Sft toimii nyt
ton hengen liesi. Se on pitänyt kansat pelossa" jo m<Jidän keskellämmo. Se on jo alollanut suu*
ja nöyryydessä. Helvetin: ja Raivaan voimat • on rft^^ya^ JCöyhäliiftön luokkatoiste-manattu
onnettomien kansojen kauhuksi. Aiko* lun soihdun valaisemaa tietä kulkien on pimey*
I jen'varrella syvälle juurtunut taikausko ei lähde dessä' vaeltanut ihmiskunta viimeinkin onnensa
hevillä ihmisistä. Sen poistamiseksi tarvitaan löytävä. /
Siksipä tämänkin edessä olevan joulun työväestö
tulefe käyttämään oman asiansa tunnetuksi
tekemiseen. Uurastus työväen asian eteen tuo
meille iloa ja nautintoa.'
Siinä mielessä mekin varustnudummc vieltä-
Porvaripuolueet ovat -alkaneet salaisen vehkeilyn
horjuvan asemansa lujittamiseksi
Työttömät sotaveteraanit
pyytävät halli-tiäcselta
apua
Ottawa. — Manitoban sotavcte*-
raanien lähotystii, joka saapui tän>
nc pnri' päivää sitten, ön esittiinyt
hallitukselle vaoltlmukscn Manitoban
6otaveteraanien avustamisesta nykyisen
tyfittSmyydon aikana. Lä<
hetystSn jäsen P. G. Rumor, joka
edusti ManitobBn maakuntahalHtus-ta,
sanoi tilant^n AVinnipegin kat»*
pungissa olevan V yhä HsnilntyvSn
työttömyyden taklb hyvin vakavan.
Lakyiaiset^ v^
joululahjan
Berlin. ..-^ ;W^ eaapuneissa
aShkösanomlstä kerrotaan, -. etta lla<
vall«»«a : vallinnut sa!>k& ja posti»
tyoiiisten laWio on pSfitlyByt ^lyS.
ISlsttin voitolla ja lyöt on oiettu
iwt3. LaVkolalaet 'vaativat orllmh*
ta joulcreraksli^,. Jonlto Ka y^t^^
iiBeilä taistolailttan 'voittivatttlB.
Lontoo. — Lopullisen äänten laskun
mukaan Ty&väfrn puolueen lia-^
talla tuli äskeisissä paaleissa vaU»
tuksi 186 edustajaa parlamenttiinw^
Konscrvatiivierf jäsenmMrä jiu,
litieraalien jBsenmäBrfin ollessa
153. &fuiden ryhmien edustojomäS'* <
rä nousee yhteensä 12 ja yksi edos>>;
tajapiiikka on joutuniit tyhjäksi'
kuoleman» knutta. Tämä paikka
tullaan täyttämään jo tässä kdussau
Kysymys uudetta batlitnkteila.
Uud(>n hallituksen mttodostamtr
nen on edelleen ^rvöitiikBenineR;
fcysymya. Porvaripuolueiden masi!**;
napolitikoitsljatr vai'8lnkin köne^rvar
iiiviUovat alkaneet verhojen takaisen
. vehkeilyn maaperän hankldmfr
seksi itselleen uuden, hallittikseit:
muodostamisen varaha. Heidän tar»
kotuksenaan on koettaa talijiatto»;
libernalejo H ok oo mushalUtuksek
muodostamiselbi tnrkotuksella «R*
tää, hallltusobiakslen joutumasta^
työväenpuolueelle. '
^«fos minä .'laskea .Nittin ulkomaille
heU sen jälkeen kun hänen
kotinsa Mvitettiin, iän tulisi tekemään
Italian nykyiselle, liallituksel-le
epäsuosiorUsen vaikutuksen.» '
Nitti^ joka^^pyysi Mcssolinilta' ul-komaapassia
"e^ään ystäKänsä välityksellä,
sanoo tulevansa matkustamaan
Englantiin ilman Mussolinin
lupaa. Hän tulee, mahdollisesti purjehtimaan'
. Engläntiijo- Neappelista,
jossa hänellä on paljon sympatisee-
Sosialistip/erheen murhaaja
tuomittu
hyökkäsi Nattin kotiin koiraatta viikkoa
sitten ja kun .he eivät löytäneet
•Nittiä kotoa särkivät he kaikki iuo-nekalut,
varastivalt vaatteet ja paljon
muuta tavaraa. Nittin vaimo
sai vammaa. fösiy^rteepsa samalla
kertaa.
Mr. K. N I K K A S E N ' K M P Ä L TÄ
Toivotamme me korven kuiasen kaatajat:
Hannii j * K. NUtonea
Box 624 So, f orcttpine
WiUio ja FnuJli Malö
Boi 624,.So*,|to^
.'Eljas-- HaluJ*?*;;:;;.:-,
Box 101; Timminsi Oöt;
Efaner .'Kostd
Box 519 So. Porcopine,
Hja8.,.SaMi".,-r -v:- v:,>i
Box 140 So. Porctipinc
EHdci Salnloea
Box 624, So. Porcupi:^e
Daiffid Ldno ' "
Box 40, Soi Porcupine
JaQit Juoilclca
Box.^ 303 SQ.' Porcupine
Auetut Anttila
Sox-394 Timmins
Heiidkl 1
•Box 624 So. Porcupin/
VaUer HoblianeD
Box 624 6o. Porcupin^
To-kio. — Kap tee n 1 Masahiko
Amakasu, santarmiupseeri, joka
raakamaisesti murhasi syyskuun 16
päivänä Sakaye Osugin, tunnetun
sosialistijohtajan ja hänen vainionsa
ja lapsensa ja tunnusti tekonsa,
on tuomittu kymmeneksi vuodeksi
vankeuteen. ,
Kersantti Mori, joka ^ toimi Ama-kasun'
rikostoverina, tuomittiin vain
vuodeksi vankeuteen.
Murhattu Osugi oli "karkotettu
Hanskaan radikaalisten mielipiteittensä
takia, mutta oli palannut takaisin
Japaniin juuri vähää ennen
joutumistaan raakamaisuudessaaa
vertaistaan löytämättoman murhan
uhriksi maanjäristyksen jälkeisenä
Uikana.
'Murhaaja selittää tehneensä teon
srksi, että hän kansalaisena katsoi
Osugin yhteiskunnalle cvaarallisek-si>
henkilöksi. Missä suhteessa on
Osugin vaimo ja lapsikin olleet yhteiskunnalle
«vaarallisia» ei tiedetä
murhaajan'selittäneen.
Naisilla kurjat palkat
Kommunistinen nuorisoliike
Australiassa
Sydney, Uusi Etelä-Wale8, —-
Kommunistinen nuorisoliitto toimii
Sydneyssä. Liittoon kuuluu nuo-,
ria tovereita 14 ja 25 ikävuosien
välillä. Opiskelurenkaita, puhujien
luokkia on toiminnassa ja keskusten
luja järjestetään. Liitolla on myös
hyvä varasto vallankumoukgelli^
kirjallisuutta > nuorten . työläisten
käytettävänä.
Sydneyn nuorten työläisten h'it-
|to vietti kansainvälistä nuorisopäivää
aivan kuin liitot muuallakin
maailmassa ovat tehneet ja nuoret
puhujat pitivät kiitettäviä puheita.
' Kesäkuukausia varten'' on tehty
suunnitelmia propagandatyon stfo-rittamiseksi.
Järjestettyjä matkoja
meren rannalle tullaan teköröään
tarkotuksdia päästä kosketuksiin
XniXaon kuultunattomien' työläisnno-rukaisten
kanssa. Anti-inllitarist!-
nen ryntäys, critotea boy-scout liikettä
vastaan, tullaan järjestämään.
Moskova. Jleuvostohallitus on
päättänyt toimenpiteistä Sveitsiä
vastaan jnlistetnn boikotin toteu-tamiseksi.
Sveitsin l)oikoftin alai^
seksi julistaminen johtuu Keuvostj-
Venajän edustajan Vorovskyn, mur-haajauj
sveitsiläisen Intinöörin:
Maurice Conradin vapauttamisesta.
Kuten tunnettua,' marliasi Conradi
M; Voroyskyn Lausannen rauhiinkan
ferenssin aikana Lausannessa viime
toukokuussa. Venäjän ulkomailla
oleville edustajille on hallitus ilroot-tanut,
etta heidän tulee kieltäytyä
viseeraamasta ^Sveitsin kansalaisten
passeja. Venäjän hallitDBvirkaili-jat
tulevat samanaikaisesti toimittamaan
tutkimuksia saadakseen selville
; kaikkien Venäjällä olevien
sveitsiläisten olinpaikat maasta kar-koittamista
varten. Venäji tulee
myöskin boikoteeraamaan kaikkia
sveitsiläisiä tuotteita ja vaatii todistuksen
kaikkien sellaisten tavarain
alkuperästä, joita epäillään Sveitsissä
tuotetuiksi
Toronto. ^ PeaBlaitostySläistcn
union järjestäjä F. .j^ock ^proltestec
rasi minimipalkkalautakunnan edessä
pesuloitokSissa työskentelevien
naisten työtunteja ja palkkoja koskevan
asetuksen muattamista vastaan.
Brock väitti suunnitellun
muutosehdotuksen slfSltävän neljä
työläisten oikeuksia ja etuja vähin
goittavaa pykSlää,
Drurylle puuhataan
uutta puoluetta ^
Toronto. — Uusi progesslvjnen
puolue, jonka johtajaksi tulee mab
dollisesti valittua-E. C. Drary, tul
laan perustamaan ensi tammikuussa'
Torontossa pidettävässä konyen-tionissa.
Uuden puolueen perusta-mispuuha
seuraa Ontarion maanvll-jelijäia
järjestön' (United Farmers
of Ontario) eroamista poUittisesta
toiminnasta.
; Pykälää, mikä määrää pesulaitok-
'sissa työskenteleViicn naisten työviikon
ei vähemmäksi kiuin 44 tun-^
niksi eikä eneramäksi kuin 60 tunniksi,
vaati B^oek kcraottavaksi,
väittäen jokaisen kykencfvän pesu-laitoksen
pitäjän voivan harjottaa
liitettään 40 ja enintään, 44 työtunnilla
viikossa, jonka hän toivoi
lautakunnankin tulevan huomaa*
maan. Uuden työtunteja koskevan
pykälän voimaan tultua eivät työläiset
«aisi palkkaa yliajasta juur!
ollenkaan, koska työviikko «aisl venyä
50 tuntiinkin.
Nykyisten sopimusten mukaan on
työläisten alin palkka |12 viikolta,
jota Brock' varftj korotettavaksi $16
enintään 44 tuntiselta työviikolta
väittäen, että leskien, joilla on useita
lapsia elätettävänään, on mahdoton
tullav toimeen $12 vtikkopal-kalla.
; '
Lautakunnan puheenjohtaja toht.
J, W. MeMiilan sanoi ottavansa
Brockin esitykset harkittavakseen
mutta el antanut mitään lupausta
siitä, että hän tulisi toimimaan nii
dten edellyttämällä tavalla.
Portugalissa ministieri
pula
'(Lissabon. -~ Presidentti Gomez
on antanut hyväksymisensä Macha-don
ministeristdn croahakemukselle.
Mihisteristdn eroaminen johtui siitä
kun eduskunta kieltäytyi antamasta
luottamuslausetta hallituksen
politiikalle Portugalissa tapahtuneiden
levottomuuksien syistä keskusteltaessa.
Yhdysyalt^in ja. En^-
lannm välinen kon-snliseMaus
Lontoo. -~r TVnshingtonlsta aaapu*
neet tiedot» joissa kerrottiin, että
YMysvaltam hallitas el voi "nvatö
Nfevcavtlessi olevaa konsulaattiaan
ennenkuin Englannin,, hallitus on
julkisesti vBQiauttanut konsuli
Brooksin ja vara-konsuli SIäterin
niistä syytSksistil, jotka johtivat
konsulaatin: sulkemiseen, ovat saa*
ncpt Englannin haliitusvirajiomaisct
ymmälle. ^
Yhdysvaltain konsulia Ja' varakonsulia
vastaan tehdyissä syytöksissä
väiteftään, että sanotut vitkat-lijat
ovat kohdelleci brittilSlslklai
TyövSenpuoIua ryhtyy tyfihSn etijel*
maasa mubaan.
doutulpa työvilenpuolae vaitaair
täfkka ei, joka tapauksessa 6« pitää
tentävänäiln vaaliohjelmansa ' käytännöllistä
" ajamista. Tähdellisenä
kysymyksenä pitaS tF<iVdGnpQpltt<!,
vaatimusta Vqnäjan neuvostotialliA- ,
tukson jtunnuB^aniise^^ jft^täyd6^
tien kauppasuhteiden: jÄtjöStSinistit ;yj
soh ' Jjanssav/ TySttöÄ^skysyÄ^^
vaatii ttjySsJftnv :plkalsiÄ^ • toimerepif> ^
teitä. Myöskään •eltyaväenpuoluesi
tule unofhtamaan lupaustaan t^imbn-;
piteistä Versaillesin rauhansopimuksen
korjaamisökst^ ja yleensä Euro* :
jan sekavan tilanteen a^lvlttämisek». )
Sota ajaa lapsetkiit
itsemurhaan
Lins, Itävalta, Lasten lt8emu^.'
hat ovat tulleet* hyvin jokapäi-alks^
i^v^KeskirBtfi^ä^
. , . ... , V '''*'®"* traagillisuutta on omi-voja
piioIucelHsesti Vhdysvhltain H- aan kuvaamaan täOIlä muutapio päi-pun
suojassa kulkevien kauppalal-, vä sitten tapahtuneet - itsemurhat.
vojen vcdiuksi.
Kiskuri pakkotyöhön
muiden kauhuksi
War8ova.—- Eräs ruokj^tavära-kaupptas
on tuomittu kolmeksitois-to
vuodeksi pakkotyöhiSn ja kailcki
hänen omaisuutensa takavarikoitiin
hirmuksi kaikille muille profiteeraa-jiUc
ja keinottelijoille.
Seitsemäntoista: vuotias poika lopetti
eläm&nsä hirttämällä ja hänen
neljäntoista vuotias veljensä lopetti
elämänsä seuraavana päivänä sa-^^';
maila tavalla ja samassa' palkassa.
Nuorin pojista jätti kirjelapun, jossa
hän sanoi .et voivansa eläällfttiin
leSkkitoverioan. Nämä# itsenotailia-.
taipumiikset lasten keskuudtess»
oyat johtuneet niistä olosohteibta^
joissa he ovat lapsuudessaan olleet'
sodan aikaan, < -
TolvotUvatt
Eino; Sandra j ^ ' ^ Chat
Norinl, B<>X;348
So Porcupine- -
E/ Ballad, Box 28;
8o, Pörcupfnc.
K; P^loalanii Bbx 28
So. Porcupine
Arvo HoiaiUu, Box 28
So Porcupine
J. Lehto, Box 28
So Porcupine
A&t« Labti^ Box 28
So Porcopine '
John Halkola, Box 28
So.. Porcupine
E. BaBad Camp, So. Porcupine, Ont
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 18, 1923 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1923-12-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Audience | 1923-12-18 |
Description
| Title | 1923-12-18-01 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Ainoastaan seHaisella ^tmkimta^äi^esljiffieto^^
vöi oUa enään t i ^ ^ työläiset
saavat ii^attia#^^
iaikki porvarilliset
lastamiseksi;: tulevat auttamattomasti rau^
keamaan tyhjiin.. "Q.
. ' ' A ir
•Montreal. — Tunnetta työraeh
Inepnoitsija professori Scott Near-ing
JTontrealin j^estyneiden - työ-
Jgisten järjestämillä ctyöväen opjs^
ton> luennoilla selosteli>.maailmaB
nykyistä sekavaa tilannetta ja olojen
järjestäraistä^udcn yhteiskonr
uan pohjalle. Nearing selitti, että
ialm yhteiskunta tulee malttamattomasti
olemaan' työläisten yhleis-hnta,
jossa kaikki tuotteet kuulu-
;tat itse toottajillejfa' koituvat.siis
työläisten hyväksi.; Hän selitti, että
yhteiskunnallisten "olojen muodosta-inisBsa
voisi ajatella kolme^-eri
muotoa. Ensiksikin voisi ajatella,
.että joku kansa .ydiollaisiv. maail-
• ma» ja järjestäisi sen olot tahtonsa
inQka'i5est>. Tällainen ajatus on
kniteniin nnn utopistinen ja mali-:
iloton toteuttaa kuin pikinä-olla -Saattaa.
Toiseksi Toisi ajatella femso-jen
liiltyniistä yhteen jkansojen liiton
kautta, - Tällaiset kokeilut eivät
ole ottaneet, menestyäkseen, sillä
nykyinenkin niin suurella: ToimaU
la-rakennettu kaijisojen: liitto ^kulkee
yhä nopeammin kohti romah-dostaan,
Kolmannelcsl on dj.ateltä-
• va koko maailmaa käsittävää tuotannollista
yhdyskuntaa,' joka muor
dostuu taloudellisista kokoomukgis-
: ta..-.,..,,,
,. •
Nearing selitti selkkaiperäisesti
tämän xraden tuotannollisen yhfteia-jnranan
mahdoBisuuksia ija sen tS\t-iSmättomyyttä.
Hutte ennenkuin
sellainen yljteiskunta käy maWolli-
. seksi, _on työläisten ; päästävä taloudellisen
ja yhteiskunnallisen elämän
kontrolliin. Ainoastaan • sellaisella
yhteiskunnalla on enään tulevaisuutta,
joka toimii itse tuottajain
hyväksi ja: jossa yhteiskunnalliset
ohjakset ovat niin tiiftasti työläisten
käsissä, että työläiset pääseyät
täydellisesti nauttimaan l^önsä tuloksista,
, '
LevottoiRiiäksia Yah-couveriifi
satamalakon
johdosta
Vaijcouver. ~ "Käliä k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-12-18-01
