Vapaus, September 17, 1953

              ms
mi
l i i
iti
i 1
I '
Sivu 2
(UB&tTW) — Independent Labor
E, S J K L : . I.äitor V/. E k l u n d . M a i l i ng
a c l t t r y / . €ä, S u d ö a r y , Ontario.
Organ of Finnish CjinadlanE. E v , A , j - . r . r - ;> ?-.i-<-ruT>Fr~alDQFc?^
UbllÄed Nov. 6. 1917. Authoriz^d r^ . : \ j c h a rÄ
M eecond c3ass m a l l by the P o s t , - — -
Office Department. Ottawa. Pub- TILAUSHINNAT:
U«hed thrice weekly; Tuesdays Canadasea: 1 vk. 7 öo 6 kk. 3 75
n>ursday8 a n d Saturdays by Vapaus i 3 kr-' 2.25
PubliBhlng Company L t d . ; a t lfX)-Ju2 ; Yhdy.v.a::o,3ia; 1 vk. « f>0 C k / i . 4.20
Elm St. W., fi^idbury, Ont., Canada, i Sjornfes^a 1 vk. 8iH> 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Huutavan suuri epäkohta
- K u t ^ n lehtemme uuli-^j^d, ! « J ! M kf-.utt),/, - i J,.'i,Mil.iin < ,-.u<J-
• barylainen k<ii%0'-mjc:,-. \V.!ilt;r 'r>At'.:i kuMlj 'Ior-^iiVj-.-a miclcri'.ikai-
. ien sairaala-Ksa muutaman tunnin kul.itiua 'ui/>ni,M-,i laikcf-n,
I ' Samas^sa yhle\fJc^-a l o d t i U i n <{t<t u.rin f.ri a4 -.'-tfn ,;io-i( n' . i l -
' kana rioljäs sudi;ur\lamen, jok.t ojt kdomii h()ifi'rn |»iiiiMf(-,a >en
I vuoksi kun mielentilan hairujt-n joiM-ir-f >'.( ' t n n ' i ih I I I - M pide
I tään väliaikaisesi! jjaikalli.-e^i.si sankit-r-a y - i j . i a n . e l i a hiille
* rattaisiin liiäkärinhoit<^a .-airaala-N'I
< Palauttakaamme miflcen rn,tci i.i(ia}nh! ' \ « . . 1 I T 'I oijlnui ta)/auk-
1 sessa. 'Ikma voimakasrakcnlrin-n / ^ - . M K I M ' - kii^o-mie- v a n t ' i t i i ,n
juopuneena elokuun 29 pna p.irk i f l i - ' o l i j t i u - , a ' - > a taiMhiuneen
rähinän jälkeen. Huiilimalla laink-jarj M I M . oiiko ' l o b i n %;in^'it---
misen aikana humala"-'-a l.ji i j - ( h i i oji ' ! i ii m oh jo snloiii -^ai
ras ja hänet oiibi'pitänyt viedä- ;^aiTÄai;n'iri,.^(^^^^^ kuten.fjjiia-,
rion maakuntahailituk.'-en t c r l c v i r i i i n i U i - i i ui .Mackiiiiion IMiiIlijfe;
sanoi kuoIemantapauk.sen jalkcrn.
Mutta tä.ssä rikkari-.-,a nikkf i,k(;-kuk-.-'.-a ei «ile niin [)<iljua ra-
.^latti K u j a n p ä ä P rl A:'- '^Vi
'.ay.'.: r/J vuotia eilen, -r/yy^/Muri 16;
T j y n e .SiJlman Port Ar',Turl5ta
« a y . U i a CO vuotld .sy>s/CUfj.r. 20 p.ia
Vhd:.rr.rjw o n r i i L i e l u ; n . . i'
I M M i
»
>
j-haa, että voitaksiin huolehtia tallai'-Ma onne.tonnv.a .airui.ta edc, , valmistettuja katt:lo:ta.
v ä h a j k a i s e s t i .Xbianomaisteu kixikan. n H'l.)-,tuk-cn mukaan'paikal- ] ni^n vo:daj ' -^"'^^^^
Mitä muut sanovat
! • M.'l'<;; taikmi.-y.omen ica-. ty-> ruo-;
t / ' a a n r.ahdfri B i j t t t a a talo-^ia t a l o on
/.ler^aviilo Ä a u p p a . ' ' n K ' h i l l ' j Tnahdoii:-;
.^:e/C'.j myyda h a m j n a . s t y t t ävan K a l l u t i;
'...s;-;.n tyypp;/>;a k e i t t o v e h k e i t a k u n
ovat .saa;|C'j!. m m mjc-hen k u i n v-u-jf.
oniciij vakiiuteti!ik.s: s n u i , t-iia alu-rrijmLs
.s.sa k,Tttilo;^sa keitia.-n-.nen ori,
f p a t c r v e e l l L s t a .JuJkLsei l e r v c y . s v . r a n -
!• o m a i s e t - .bvjtt vufxsiKau.sia julistanee!:
' ;';urn.in u olcvazi tay?in turvaiL.se.n
j m u t t a .'aita h f o h m a t t a Jotkut, perheet
j ir)aK.v3v;:t n i i n p a l j o n k um 250 d o : i a -
r i a i uo.stui n a t t o i r i a ;;ta. lerak-^Cita val..-
•nn-steuui-ita k a t t i l o i . s i a k o K k a kauppa;
rii:fc}iei ovat -saaneet, h e i d ä t vakuuttu-i'
-neiÖ!;.'.etta
rn!oll:.s:a h e i d ä n - p e r h e i l l e e n . . J o . s p c rf
h e -: h a i u a a •: .<i.uo.s: a ru O'J t u m a t t om asla:
Kirj. George Matthevvs
.Veuvosloliiton haiiituks^n ilmoi­tus
vetypommin . koeräjahdyk>>«,stä
.N*euvf/stoliitossa ja tahan ;t^/5don-antoon
liittyvä vakuutus s i i tä •etta
Ncuvcstoljitto -lasta huolimatta
kannattaa aikai.semmin tekemiään
dellav. V e n ä j ä s t ä - s-jnr-!: -, So£.al:.^tjnen N'euvostoI::tio ei halua
ieen''i-julist:..äeras ame.-ikkala:nen k i r - a i - j i v . : - ja vetypommeja. Se
j o i t t a j a V. 1950. /cay-töisi paljor. rn;eluummm kaikki
v:Nyt'osoittaa-•Malenkovin'tiedonan--^i-:v6jniavar^
io::namak:-;n: k e r s k a i l u : t y h j ä k s i pu--!'e:i.n:asoa v i d d nopeammin k u i n M a -
.r.*eksi;-.Strategia, joka on perustunut ; - i e n Ä O - , : n puheessa e d l l y i e t t im
oletettuun-:Amerikan- yksinoikeuteen.;.'. >.'eu-.' « t o h i t t ö va!na.£:aa tällaii^a
vetypommm. suhteen.- f.n luh:stunut;?'aseua vain s i k s i . v e t t ä sen' on :pakka
ehdotuksia atomi- ja vetypommin ^' ^ucen kavi atomipom.-nink, n kohdal-1 m m t e h d ä a.-^nenkkalaisten h:>okkays-kieltamisestä
ja tämän kiellon tiu-; ja | p d i t i i k a n takia. Mutta se on valmis
kasta kansam^ähsebt» valvonnas-j Amerikicalaisen '.ctjpommiyKsmoi-Uucstu.Tiaan n. d e n k.eliamiseen ja
ta, on j ä l l e en nostanut atomi- ja keuden rikkominen kuten atomipom.- i tehokkaaseen valvonta- ja t a r k k a i l u -
vetypommikys>m>ksen maailman; rmyk.sino;keudenk/n murlu.Timen on 1 iarje.ste!maan. joka estais: niiden jat-vlei^
en mielipiteen valokeilaan. I r a u h a n vo.tto On ole.a helpompaa _ ,iuvan valmistasen
pakcttaa ramerikkala'set :suostumaan I Ylr.-seitse.mänfVuodVn vajan :ovat
k a i k k i e n -.-.:tallaisten -:; aseiden. :käi'ton|,NieijVostpli:t-OT
i m a n puole.^ta Amerikkalaiset ovat
j j a r j e , v . e i m ä l i : s e s t i tehneet tyhjäksi
nämä^:yr;ty^«^^^
myötävaikutuksena-.' . \ •••:.-:.-:'.>.'•
:^vk:tsä:kuusää::lÖ43:'esilt
k i e l t ä m i s e e n .
ON AJATELTAVA Ui;i)ESTAA.\
.lulkaisemme seuraavassa englan-tilaisenDaily
\Vorkerin artikkelin,
jossa käsitellään Malenkovin jo ai-;
kaiscmmin tekemän ilmoituksen
jiohjHlla kansainvälistä taistelua
atomi- ja vetypommin kieltämisen ' K u n he a j a t t e l r . a l olevansa ainoa i
puolesta. '' kansa, jolla nama aseet on h a l l u s ­saan,::
.saattoivat- he • j y r k ä s t i •tor.jua
kaikklii^yntyjcset^^nä^
: l ä m i s e k s • : • : - ' • : ' • [••':•"v::
I
t
li
I
.;
»
j
(
<
(
(
• 'i i
I
i
;
• vi-:-
i
f
f
(
(
I
I
t
Jiset sairaalat kieltä>tyvat vasK!aii(>ti,una-;a inlelcnhair:o<in uile\ia,
ilTmisiä, sillä i!airaalois.'-a ei ole tdr\jila'>.i paikkoja t.äilai-.ia viiraita
varten — ja nykyiVliarin ollc'-'^a mielen»ikai-c-n •-.liraan hoitaminen.:-
•tulisi paikalli.scsti:mak.saniaan:.>75-\nir)rok:riiHivsis;d( tiihan myti.s:
kolmessa •vuoro.ssa' tyo.skcntelevifn -au.ianh<5itaii('n j)alkka., joita il­man
mielisaira.sta oi ilmr'i-,e^t;k<t,in vouki juttaa \aivainfn .:,75 on
muka niin .suuri rahamääKi, ettei ^ . ' a - l a d i ko;j>r,ii h'-iiki^e,sti sai­raan-
ihmisen hoitami.sta varten -ja nnnrniiodi.nn haiun t ä y t y y virua
useita päK'iä juopuneiden {)utky--a'
Juuri näin tapahtui 'lobinin --ufUccM. Toi.m \aii;ritliin juopu­neena
elokuun 29 pnä ja p f d c t t i i n pulk. i s - , . ! , svy-kuun 3 jiaivaan
saakka. "Tama mic^ oli k u o k n i r M i kieltosi kun i i a p c t l ä h e t e t t i i n 'l'o
rontoon ja oli tietenkin h u o i i o n i m a ^ - a kuiii;o--a ,v.''a\iiltua.in Ontario
'Hospitcialiin .\'cw Toronto-'-a. Il.äneii"' elooniaainioinalul<jlli.suutensa
menetettiin kun h ä n e t l ä h e t e t t i i n 'l"(jron!.(i m. " sanoi CJniarion ter­veysministeri
tapahtuman j(,)lKio-,t,i hi ti kuoieinam.ipau!;-fn j ä l k e e n.
,1 Lääkärit, jotka maarasi\al 'rohjniii l,ihf't('ttavak''i midenvikais-
Iteh parantolaan, olivat samaa m i - I M IJ I U -.nMiistiTin k i i i s - a multa
Tie sanoivat olcvan.sa voiinatin'!!;.! ;:o-l.a . " - i K i h a t v e i ole edelly-t>
jks>^' [pi(|lisjiiai|jen hoi joa \aiten
, Saiy)tlako,on \ielr^ s(> losia-^-i ( M . I i - l v n 1 i i o l i Lt uhkokuiinu e-
" 4'*'TI^"^ Tbr^nioon tulon^a • jaikoeii.
an nuta ostaa,' t a v a l l i s i l ta
-vahittai.skauppianta, puolella ; h i n t aa
s;ta mita nama .talosta: taloon kulke­vat
kauppiaat niistä- velkovat". S i d -
'ncy Ma3'Bolms„ Macl/Can- . s Magazine.,
Cambridgen tuomio-herra
Raven on
neuvottelujen puolesta
Toronto. — Cambridgen yliop ston
tuomioherra, .Raven -sanoi .vume. vii>.
k o l i a . T n n i t y n ' alueen, y h d i s t y n e e s sä
kn'ko.s!-a puiety.s.sa tilaisuudessa, että
han:;::kannattaa : voimakkaasti • S i r
W.n.stonln esitystä. - e t t ä - j o h t a vien
suurvaltojen ,tulisi i j h t y a : neuvotte-le.
nnan er.mielisyyksista.
. " . V L i i a olen- kannattanut tata,aja-;
tu.sta toisen maailmansodan;: p ä ä t t y ­m
i s e s t ä -lahtien"; han sanoi. " K r voi
olla m:taan--,tcdellista syytä miksi- ef
rnaaraavissa.iisemissa olevien h e n k ii
loiden /kokoontumista voitaisi jar.jesr
t a a 'V i ' a n selitti. .Ajatus neuvottelu­jen
tarpeellisuudesta m u u t o k s e n ai--
kaansaamiscksi on y l e j s m a a i l m a l l i -
:/:.iJe.".ko-,:n Imoitus s . i l a , ettei Y n -
d-svulloiila enaa oie.:yk5noikeutta vc-lypo.
mmim merkitsee suurta, panosta
r a u h a a puolesta-ja, cn:-ankara.isku..a--|
• -.Nä.ma ylväät j a vallantunnos.sa elä­vät
suuren Rahan. edustajat: ovat jo
rakentaneet :.;•...solasuunnilel-mansa-
s i i r t in voletta.mukseen. että-, a-merikkalamen
.:kapital:smi on.- ainoa
J ä r j e s t e l m ä ; joka pystyy.hallitsemaan
atomi- j!! .vetypommin: -kaltaisten
kauhi.stultavien joukkotuhoaseiden
tekniikkaa
Grömyko: vi-;
raiiiset' neuvostolaiset - ehdotukset a-to.
mipom.min-- k i e l t ä m i s e s t ä : - ' j a - Y K n :
I , J ä r j e s t ä m ä s t ä ' atomienergian--kan-
- N y t , h e tietavat, etta mvos toisilla.; • • ^ , - . „= ^ ' • < Gamvalisesta \al-.onnasta. ^ u t a ei
Tobinin. tapau.s o.Vi huutavana varoituk.sena siiia. :milvin johtaa ncn
. L ä n s l r E u r o ö p a i i ja;^^^
hen. mielipide .ei. voi' koskaan; hyväk-:
nykyinen,eJäimeIIi.sen.raaka vä[ini):tamat.totiuvs ja toiinettoimuis niif-
'' ;•( • ' . - ^ -
', '.lenvikaisten h'oid(u'i '.«(ihtceiu ^ficlrnv)kni.*ten'parantiiral^ ovat-a.-^iah-
- Uuntiiain lau.sumion mukaan v a l i l i i m a i k a i M a . tuiviien taVte.-n ähdct- - "'Uittamisia K i
. .t',T. ... , j.ij i | . , . , ,., 1 ' , , , •. , ., I taan. han selitti kuulijoille.
' tuja ja s i t t e n k ä ä n Oi \oi(la tilaritmiillein %u(,l.-i a i i i a . i h.nlo.i kaikitJL- j
mielenvikaisille, jotka pita'si paLniK-l-ian i; i \ " l i a . i |a k<iikt'nlii.;iksi I
on kymmenittäin sellai.^ia kaiipur k'j.i ku n ( - i r i i - r l . i k : ' Sndlnir}' '•nii.»--
; ' sä ei ol^ mielenvikaisuuteen :<aipi^luvIlU' heiikiioillc nniuu paikkaa
irr^^^-.I^HilJjJiv^l??.^. j.'t k y l m ä t juoj)iiiieitli.<n j:)iiU;a;l,. mi.ssa he jj)iMuvat koko-
^, .naan asiaatunlemaUomicn lu n k i l o u j c n Li'-iicltavaki»i
* Toisena kuvaav.ma esiiiit rkkma vuidian m.unii,i, lojoiiloss.i
suurta huomiota hcrattanvt kuolcni,inta4)aiiä jonka jolulosta liinlafi-tijakunnan
j;Lsen J'. ,J}. S.iMicie (I.IM') o : i \.>,ii init peiii-,irelli-.ia tut­kimusta.
UiilistictoJLMf mukaan j o - L ' p h Dud/avc - - l i i l j .m i.iliaii maa
han tullut siirtolaisnuorukainen - vaiiizittiin e i o k u u n 20 piia .^Iaple
; Leaf Stadiumis^a Toronto.ss.i ja luinct laherotlmi I)oM-\,mkil.ui ktiul-
'•; .: 'ta .\Vhitbyn:miclenYikaisleii jKiriuiiulaan,- nvi:-^?;a kuoli.m il lei heti.
Torontos.sa a.suvat vaiihenimal rupesivat kuitenkin liodii.-telemaan.
mitä on tapahtunut heiflan p o j a M t e i i j a iu- - a i \ . i i tiet.ia elia ban oli
I kuollut ja haudattukin viikko ViUen 'ttiiileiiiallom.ma"'
', Kiien on jo y l e m p ä n ä todetiu, i i . i n i a t-ual -.uinkaan ole poi!^kou•^-
tapauksia, sillä .Su(llnir\nkin kohdalla on a^kei4i*ii \ufi.-ion aikan.i
I neljä saman.suuntar,sta k.uolemantxiiiau-ia- '.aikka ne kaikki c i s a l ole-
; kaan aivan yhta raikcasii hoidon piuiuee^t-i lolnuneil.i 1 allais-L-l
; häpeäpilkut pitäisi yhlei^kunlar.(koiUee.slainme poistaa vii\\liele-
I mättä. On kerrassaan surkeita. i, t la .--ellai^-ia .saisaita. jotka eivät \ o i
itse asioitaan valvoa, nimitläin miJeinikai^ia, k.i^itell.ian melkein
!' ,. -kuin: e nykyaikaisien hoitoiMctietelmien .i\ ulia moiicl
, heistä voitaisiin läydelli.H^ti parani.la.
, . Parempi olisi, etta. nykyisten .»^otavouhotteUijen .asemesta, joiden
johdosta pidetaän^ihmisten mitlia jannity-iikura'e--a ja aiheutetaan
muun lisäksi vielä mielon\ik.ii-iiudeiikin suust.i l'-äantymi.<ta. takcn
• «nettaisiin li:;aa .nykyaikaiM.i saiiaaloit.i nueloiuikasten inhiinillisi,!
Voitoa varten — j a että paiLdl!'^t^•^l ^aiia.ihnn \ hleyleen jarjcsteilai-siin
lain s ä ä t ä m ä l l ä lavalki .ilnakin \ paiki-.a. mihin \r)idaan mie­lenhäiriöön
joutuneet siiraat v.iiiail ai-^i>-li -ijout.ia lääkärinhoitoa
saamaan, kunnes heidät kuljeteta<it\ \ jK-inai-ien par.iniol.uiii .
^Parempi olisi, c l l ä japanin piins-icii tervehlkni--on ja ("anadaa
.Tastaan: sotineiden , fasisti johta iaiiv
^kaupungin pormestari ja nuiiil noliitircol iylltyi-i\ , a l joihinkin toi­menpiteisiin
tämän h ä p e a l a h r .m n.M^Uiiu!Ki-i^>.i aniakin ."^udburvn koh­dalta.
•';':::Ke--ialpityvätSj
he- y k s i n ä ä n p y s t y v ä t .tuottamaan .a-;
.-•tcmipS^ h:'-jä,',.,6.ttJi-:-^
- kyinmPhi.ä'-' ,eh.7enkiiij^^
.käa:n,.sä: —-,, 'Vt-akapajUineh'.'. :;^^^
'iii't,t'o-':':r/ystyisi--:^^V
.secii. •
K E R S K A I L L A
V-vkcksktiin
•'•'hVp i i p a i n ä m i s i s :siitä ;:• ...'miteix
• äevat:,,;'ihmis^^
_iiappia'paiiiatnaila;;
/käi.kiiien'.: iNeuvostoliitoir;:'" s^^
r k a u p u n k i e n - a s u k k a a t . s ä ^ ^^
•'mcrikkä>'s;ä^^^^^^
:., .-Nä'mä';kuvitel.m'at^^
dellisuucieii yairjooii:': . \ m^
p l r pakko': m y ö n t ä a r ^
t6.';:bmi.sti. atomipommin ;ja; ,ett-ä -Yh-^
'dys.valloilla, ei e n ä ä pllut: s i h e n -yk-:
.sirioikeutta:'V.;:;;'.- ' ' , ^ ' ' ; - i - ' ^ ' • - ' • V .
S i l l e i n .amerikkalaiset:' r y h t y i v ät
.sya.-.^iodun,. aloittamista - K i i n a a vas- : kerskumaan ,yksinoikeudestaan vety-,
pommiin. : •Olommc-rvusi: vuotta e-,,'
-Pollari käteen ja vain
dollari viikossa —
lopun elämäsi ajan
Kirj. Bert \Vhyte
on samat aseet ja / h e i d ä n : on pakko j.
a-jat-ella.:kahdesti entista polUukkaanr i
.sa. : Mutta- s i l t i tarvitaan • valtavaa
yleista painostusta,, jotta pakotettai-s
u n . h e d a t k i e l t ä m ä ä n , atomi-^ j a - v e -
typzmmii. -..•'•••:,-:;•,.•••,-,.,
- T a m a kysymys koskee: ihmiskun­nan
e l ä m ä ä ja,kuolemaa;,: E n g l a n n i l ­le-
se on kysymys- tulevaisuudesta- : .
: Atomipommi: oli jo tarpeeksi: k a u ­histuttava
: . j o u k k o t u h o v ä h n e . ; : Vety-,
pommi ;on tuhat, kertaa - pahempi.
S i r Winston C h u r c h i l l on sanonut,
e t t ä kcska a m e r . k k a l a i s i l l a on ;atomi-j
a vetypommi t u k i k o h t i a -Englannissa
''me. tulemme olemaan rintamalmjas-,
sa- m i s s ä tahansa - tulevassa-sodassa..
i
<
t
I
i
I
I
4
f
'I
f
t
»
I
I
. ..'I
I
I
i
I
i
I
l
xm
i
I
j i
Onnea syntymäpäivän johdosta
Lehtemme tämänpäiväinen nupuro on i.nii.^ieiiu 4Q vuolla t ä y t ­tävän
Clmton-haalin -\ nt> nUpa!\am!nu'iok.M - . - ja \ a j i a i u l o n koko
lukijakunta yhtyv liiunnoUise.sii t o i m i t i K s o e n toivottao.-.»ainn>c Van-coir\*
erin suomalaisia'palvelevalie p.\ivan - a n k a r i l l e onnea tamiui syn­tymäpäivän
johdo,->ta.
• .Neljäkymmeniä M i o i t a on l i i ^ t o n . i ^ - a \ a i n lyhyt hetki, mutta
-'..^^fftolaisina tähän maahan »aajnmeuien' t \ o k i i s l e n jatje.slotoinunnaii
'pljrissa se on sellainen merkkita{»aii- t-tia .«-ita kannattaa ia tuleekin
juhlia -suurena merkkitapauksena
• Lainkaan epäilemaita-\(ji(ia. iu smoa eiia ijtnan läta CSj n kuli-tuurikotia,
40-vuoti.^ta toinijntakauita.-.n n \ i juhlivaa'Clinton-haalia,>
. Vancouverin'suomalaisten henkinen ,eiämä o!t<i ylöitj-ise^ti ja yhtei-'
sesti paljon huonommilla uk-^iila, iiuta >e lan.i paivana on \ o jarje^lo-vcteraanit.
jotka vaikeuk-ia pelkäämättä tekivät 4Q yuotta-sitten rph-kean
päätöksen'tämän kulltuurikudm rakentämi;ek- i . . ja ' iie ^adat.
maanmiehemme, jotka ovat taniän haalin \'iLipiiäneet maunmiestem-me
yhteiseksi liyijdyksi. ovat -uoi-iiianeot bVvän ,ia arvokkaan päivä-'
tvön, mistä heitä niuisietaxin kauan i!il;aa, ei vain nuoremman suku-polven,
vaan myö.=;>Vancouverin t\i,'\vx'nliikkft^u rivei-.-^ä vlcen.-ä, To.-^i-
' asia nimittäin on. että palvelle.-.sian maanmiestemme tarpeita kuh-,
• tuurinälän tyydyttumiseksi/Gmtön-haali on tämän 40 vuoden aikana'
antanut oman panok.sensa Canadan' känsalluen kulttuurin kehittami-se
hyväksi. , \ , • '
- Pitkät matkat rja-kalliit kyytimaksua estävät monet niaanmie-v;
\'aneouver.- ^ - K ä v e l l e s s ä n n e -HasJ
t i i i H i l l a • j a .-, . G r a n v i l l c a .ylös..;, n ä e t te
n u i n i o s t c i t a : •• 'Ei mitaan kateismiiicT'
sua.: Helpot:;:maksuehdot; * : •'Sentin
myynti;.' Koulunavajais-cnkois-m
y y n t i " " E r i k o i s i a huonckaluar-vo;ai"
' H o u s u j a ja - pukuja alhaisilla.^ hyvin
a l h a i s i l l a ; h i n n o i l l a . , ' : ' ' H a n i e i t a m y y n -
Mi.ssa "
öicll.i ja l a a l l . i on l y h j u i kauj^pa-j-
huoneita, — . m i s l a .on v ä h i t t ä i s m y y jä
1 tyontietty seinaa vasten ketjukaupp;-^
jen loimesta. Vuonna -1953• on in-vi-o
i i u t u l e v a n m a k s u k y v y t t ö m ä k s i ;noin
900 -lukcpaikkaa. (Canadan l i i k e l a i -;
tosien vararikkojen kohoava -mittari
n a y l t a a .seuraavanlaista - lcch.Uyslar-
IJO—177 varar kkoa. 1951 — 797 ja
1952 -1 843.)
Mutl;?^ciko luke-elama ole buumi-k
uidessa? Eivatko voitot ole suu-r
- c m m a t k um koskaan ennen? . ' E i v ä t ­kö
v.ihutaism\ynnit ole suuremmat
k um Mime vuonna.
K j l l a Pninallisesli li k c - c l a m a on
biiumikaUdessa. :voilot. kohoavat . J ,^
myynnit- 1 saantyvat,. M u l t a .-stina
on muutakin
, -Ba nk of. Ca na d an -:•. va ra pr C Ä i d e n U i
A. G ; ; A s h f o r t h . p a l j a s t i sen Torontos-;
sa. - ; M y y n t i k l u b i n :. kokouksessa^..pita-iuassiian
puheessa joka voidaati-tulkiv-ta
nuiutainalla: sanalla:,--'Kuluuajivi:i
luoton lisUiintymmen "
K u l u t t a j a i n cstoks.a p i d e t ä ä n kei­notekoisesti
korkealla tasolla>an-vcrik-kalaisella
-kovanpainecn myyntitaval­l
a . 'Dollari k ä t e i s m a k s u k s i ja d o l l - i ri
V i k c s s a . l c p u n elnmaasi ' Tulee sit­ten
pieni taloushc lahdus ja t;.otto-j
maks: joutu\i\t tyolsTiset k ä ä n t ä v ät
I sen sitien,.,seuraav.iksi. •'Dollari k a -
I teismaksuksf ja loppu s.tten kun"
saatte minut k u n n i j ' Ja SJHoin alkaa
pum kkt.
P a n k k i i r i Ashforth esitti taman a-s
i an valwm hienoimmalla taialla.
:mutta-. tarkoitus on: saniai-.*-Huonnöön
ottaen korkeat tulet, nykyinen taipu­mus
luotto-ostojen painostamiseksi
i l m a n k ä t e i s m a k s u n ja maksujen jiui-dessa
suor tetlavaksi p(tkak.si ajaksi,
on vahingoksi. Jos edelleen Iisaamme
ekonomiaan suuret' maara: k u t i t e l ­tua
k y s y n t ä ä epa;.-ar'mnn luoton muo­dossa,
s i l l o i n p\7damme vaikeuksia."
.;; Kaikcsta:^huohniatta- juuri nain o ii
• tapahtumassa.: -Elokuun 22 p n a F i ­nancial
Postin • craassa. artikkelissa'
sanotaan: .*L i k k e . l l a . on i ^ k e a m p aa
k c i a t a s.iaiaviaan."
:; • . ' V ä h i t t a i s - j a t u k k u l i i k k e i d e n .pai-:
velukscfasa to.muat kolehtccraajat
:tiedoiltavat. e t t a - h e i d ä n palvelulleen
:tulee yh a e n e m m ä n kysyntää, vaik­ka,
kesa on 1 nnden.kohdalla.). t a v a l l i ­s
e s t i , hiljaisempi - a i k a . ' - . K u l u t t a j a t;
iup'^a'..>.t SiUi i m a n 'Dollari sitten
•-kuiiv;;saat tc=-hviniit::fci iiihi.''?.;;;; t'v'::;>;--^: i;
; Sanvalla.kun pienet kuluttajat eivät
V O I ./maksaa; pienet vanmaismyyjat
j o u : u \ a t puriitukseen ja tukkuluk-:;
keet: l a k e t t a . a t • koletiteerajai-ikkeet
niiden ikimppuun. K u t e i i ; F i n a n c i a l;
Post sanoo.
• • •.Valinea-lalla.- erikoisesti.nakoradio-^:
alalla,:-missa: on. myyiiteja'.;edisletty
viiimakkaasti : p i t k ä a i k a i s t e n : maksu­j
e n a-, u l i a . ilmaantuu epaonn stumia
kolehteerau.Kiscn hitauden takia.
"Tehtaat ja \ä'nittaismy:> jat b-maksi,
ivat::.myonnstvnoina tiukempia
luottc.saadoksia Pankkien j . i l u c t -
tolaitostcn painostus pakoittaa ' mo-';
net; vali-nelnkkeet-rajoittamaan luotr,
toissa':-18 :kuukauden'-:maksuik&;,missa
ennen;ohi 36:kuukauden-maksuaika.
M e n k ä ä m m e vahan j lemmaksi
nahcaksemme miten painostusta har-.
joit-ctaan-,,.::-' Suurin';osa xeoUisuuksiST-ta:
lainaa .suuressa-.mittakaavassa :T.
1953": s a n a - P m a n c i a l Post 'elokuun 29
pna Mma lamaani .
• S u u r . n osa teoU suuslaitoKsista
lamaisi p.-inkeiUa puolen -.uoden a i ­kana
e n e m m ä n kum vastaavana ai­kana
\uosi s i t t e n . . . T ä r k e i m p i e n l i -
E a a n t \ m i s t e n . joukossa o\a-,, S131,4
miljoonaa eU 117 prosenttia ' . a h i t t ä s-myyntimaksuja
jai'jesta\ille yhtiöil­le:.
S123 :miljooi\aä; eli ;26;7.' prosenttia
kauppiaille annettuja 'lamoja . . "
Vuoden 1929 n talousromahduksen
a.iheutt.i: :tuo:antovalmeidon Likatuo-tanto
eika kulutustavarain • l i i k a t u o -,
tanto". On m;eienklinto.sta kuiten-
.k.:n; palauttaa - mieleen.: etta Höoverin
silloisena tunnuslauseena oi i " K a k si
autoa jckaiseen a u t o t a l l i i n ikaksi k a ­naa
jokaiseen pataan."
Me.dan on parasta"nostaa'ylos vaa-ramerkki
ja nakoradioteolltsuus o-maksuu
tunniislauseekseen: ;':';Naköra-.
flio k a i k k i n h u o n e i s i i n !"
LONTOO VETYPO:vr>II-HYÖKKAYKSESSA
S i i t ä . - m i t ä se - merkitsisi;, saadaah
heikko kuva: t u n n e t u n tiedemiehen, tx-i;
J.. Bronovvskm kuvauksesta i...
' " M a a Iman laajimman; kaupungin,,
Suur-LontoorV: l ä p i m i t t a on 48 km.:
T ä l l ä y l i 200,CCO h a alueella, asuu; la-^
hes 9 m i l j o o n a a ' ^ i h m i s t ä - j a •si.a.it.sep
n e l j ä n n e s Englannin-teollisuudesta.
, :y.etypommi-tuhcaisi perusteellisesti
k y s y m y k s e s s ä olevan y m p y r ä n ' kes- ' 'aikaansaannoksia
k i m m ä i s e n ' puolikkaan . : H : D u n s l o w s ta
,"WoolwichiLn ja' B a r n e t i ^ t a : Croydp-n
i i n j a ''tulipalot.- l e v i ä i s i v ä t ..ympyra-n
,. toiselle: p u o l i k k a a l l e ; , .-:.
K u o l l e i s u u s - o l i s i kuvaamaton.: T ä ­män,
pä-van L : n t o o s s a , ' : i l m a n .eva­k
u o i n t i a ;,tappaisi; tonnin.. yetypommi
huomattavasti- y l i miljoonan- i h m i s tä
S e k u n n i n ifiiljoonasosassa k u o l i s i , e -
n e m m ä a . : i h m i s i a - k u n • vuosien, ,191.4
j a ;1918:välisenä,.aikana sotatoimissa."
- T ä l l a i s e n -nakymien;;edessa, on . k a i ­k
i l l a "englantila s i l l a , joilla on j a r ki
J a l l c U a , vain yksi tie.
Olivalpa he kommunisteja, tyc-väcnpuoluceseen
• kuuluvia, kon-
, scrvatiiveja tai.liberaalcja^ tai puo-
; :iucettomia, hc olisivat samassa
asemassa pommin räjähtäessä.
; Heidän kaikkien yhteisen etunsa
• •; Hiukaista on. huolehtia siitä: ettei
be tapahdu.
;:käsilelty;Amerikähi^yaaUmukse^^
' K a k s i m u u t a - n e u v o s t o l a i s t a es/tysta
Y K l l e ; t e h t i i n V . ; 1947. :'Nuhin kuului
y k s i t y skohtamen - ehdotus atomiener-,
• g i a l a i t o s t e n ; k a n s a i n v ä l i s e s t ä - t a r k a si
tamisesta; • Ehdotukset h y l a t i u n i:
Vuonna 1943 teki Neuvostoliitto
kaksi uutta- -yritystä: saadakseen sopi­muksen
aikaan. Molemmat: esitykset
h y l ä t t i in
Kolme, samanla sta e s i t y s t ä tehtiin
vuonna 1949.;samanlaisin; tuloksin.:
:; Marraskuussa 1350 y r i t t i Vyshinski
uudelleen, mutta ; amerikkalaiset. ja
englantilaiset; vastasivat i . -Ei.; .
Marraskuussa 1951 j a uudelleen
joulukuussa-samana vucnna Vyshmsr
kr teki -uudet, esitykset pommin k e l -
t ä m l s e s t a . N a i h i n esityksiin t uU van-;
na vastaus.
Vnme • vuonna, lokakuussa • -1952,
Neuvostoliitto ;tuKr puolalaista YKssa.
t e h t y ä ehdotusta. atomiase den, kiel­t
ä m i s e s t ä . . Myös . ta.-na esitys .hylat.r
tiih.:;:'' -:'•.'•.•;.-::':•.:•/::•':••• -.••••.:•'-•:;'-'i^^'•';••;••;
Kouluissa fiuoriietfu
-värväystoimiiita
tuomitaan Quebecissa
' .Montreal. — Quebecin sanehta-jien
unlo iitbenäinen Social Cre­dit
liike 1 hyraks.vi kaksi viikkoa
sitten pidetyssä »Tiofcikokoukses-saan
protestin fcilä vastaan, että
: Cahadanäsevoimien toimesta suo­ritetaan-
Quebecin kouluissa :>oti-
:laspropagandaa ja värvätään nuo­risoa
armeijaan. Protestissa sanoT'
; taan. e t t ä koulujen päämääränä ei
ole kiinnittää nuorison;mielenkiin­toa
sotilastoimintaan.
Kokoukseen .osallistuneet 3,000
, edustajaa kehoittivat Quebecin
: maakunnan. koulujen opetustoi­minnan
johtajaa Omer Desaul-niersia
kieltämään kaikenlaisen
sotilasharjoituksen kouluissa.
SITÄ
Ä H
• MILTTI MIELE.N*i
F a r m a r i , j c k a c i : koeo ic^^r,.
m u u t o l t a elämäänsä i^ry
- H n k a r a s t i -i.i.kkea m.:a*v£-rt'
l u o v u t t : han f3r.T...n^3 kj-^Vr*
jen -s a l i t t a j a n m:.yt<i-.a'£j";7
m i e t o j e n v a l i t t a j a MiLnv.v"
tavan i l m D i V J i s t n mjvta.as- j ' . ,^
ta, m u t t a paatti kuitenkin'^2^
c-.a>ik^i omis;ajalie. Xun se oL-^
tanGi,;far.mari-: .;- • - .••:.•;.
• O d o t t a a k a a r a n , lukekaa se-leen
h taammm. Mr.ä m^J:.a^
tani enka .myykään ta-a h:T.^\..
koko elamani ajan uneksunr"!^-'
.-ena paikasta."
I M K ^ V I K VJ N L
Sointula (
joint-ali» - 15!
Työläisten tulee nousta
toimimaan yhteisvoimin
oikeuksiensa puolesta
IDNTARII
I U f . i . o - ' - a :^
/
f>ulie!
l l i a s i n
l^g J o h n sit^
HUONE
[;j.;];i<-fo;a:.v"'^»a-
U2::.d.k-iiiaijpe
m:-'sfeiyii:::hvatt5J3^<
1 tei-.ä
BurUu-olTi
1'uhelin
ijIS Q'Jf(-:i -^t-
YKSLNOIKEUS"
Verratkaa - t a h a n . . amerikkalaisten
On saatava abkaan yleinen kansan­l
i i k e , vaadittava, etta E n g l a n n i n h a l ­l
i t u s tekee aloitteen e h d o t t a m a l l a - v ä ­l
i t ö n t ä • - k a n s a i n v ä l i s t ä -; sopimusta
kä kfcien-:-atcmiaseiden k i e l t ä m i s e s tä
ja atomienergian kayt^am.sesta rau­hanomaisiin
l a r k o i i u k s u n.
NEUVOSTOLIITON ASENNE
S e l l a i n e n aloite ^aisi epailomalta
osakseen välitöntä.>rvastakaikua .Neur
vostoliiton taholta-. - koska se v a s t a si
-Neuvostoliiton hallituksen ,-jo • monien
vursien aikana noudattamaa johdon-.:-
mukaista p o l i t i i k k a a.
Amerikkalaiset .ovat . p i t ä n e e t kiin-r
n i ••Baiuch-suunnitelmasta", joka ei
tarkoita • a t o m p c m m i n . k i e l t ä m i s t ä.
'vaarti-YKn- turvallisuusneuvoston v a i -,
vonnan- ulkopuolella; olevan ja ;ame-
' r i k k a l a - i s i en m ä ä r ä y s v a l l a n alaisen e^
hmen:: perustamista tarkastamaan
k a i k k i a atomitehtaita ja; materiaalia-k
a i k k i a l l a maailmassa.
: -Tämän, suunnitelman turvin - Ame­r
i k k a ; j a t k a si.pomnvien':;.tuoiiamista
j ä varastoimista johonk n tulevaan a -
- j a n k o h t a a n ' s a a k k a , ; vaikka- .kaikilta
m u i l t a e s t e L t ä i s u n - niiden valmistami­nen
•,•:::.';:;•,: 4.;:.:^-: •^-'•:^--'^'-(f^
; •Tama -suunnitelma ' t a h t ä a - . yksinT
kertai.^cst . A m e r i k a n menettämän-; a -
t i i n i - ja. veij-pomniiyksinoikeuden
p a l a u l t a m . s e en
M u l t a amenkk^ilaiset eivat vain
vastusia:'. atomipommin • kietlamisen
;tahtaavia ehdotuksia, v a a n : myös s u o ­sittelevat
avoimesti sen käyttöä.-;.
' -'Ant.akaa-.- m i n u l l e -maarays ja ; t u ­hoan
^Neuvostoliiton v i i s i -.a-pommi-.
-kes'ÄUSta.^ viikossa". : l a u . s u i . - k e n r a a li
Anderson: ; ; . U S A n . ' : i ^
p ä ä l l i k k ö joulukuussa 1950,
UHKAILUJA
..:: K e n r a a l i m a j u r i ; O D , v n n c l l ; : tJSAn
K a u k o ^ I d a n - p o n i m i l a v u c e n ; - p ä ä l l i k ­kö;,
vaati tammikuussa ; 1951;-atomi-';
pommin k ä y t t ä m i s t ä K i i n a a vastaan.;
Presidentti Eisenhcivver.-ilse;- j u l sti
maaliskuussa 19511
\.:'\Minun käsittääkseni pitäisi a-
;; : tomipommin käytön olla: .seuraa-
-; Port .-\rthur. '— Ompa ib.meellisia
miten - ä k k i ä v tapahtuu:, muutos- luon--
nossa," Aivan; ä s k e n oh k a i k k r mitä
suloisimmalta - n ä y t t ä v ä ä ja., nyt- vyo-
"ry.vat-;; m>Tskypilvei- ' ; y l i t s e , - ' : levitellen
- y m p ä r i l l e e n hyistä h a l l a a . - - P u d e n
lehdet alkavat ; m e n e t t ä ä ;: meheyan
• v i h r e y t e r i s ä ^ j a / n i u u t u a ' -^
keltaisiksi.; K u n ; .sitten saapuu pak-;
k ä s k u u r ö , murtaa se n n s t a . l o p u n k in
elonvoiman... Sen. j ä l k e e n myrskytuuli
r i i p i i ne-pois j a l e v i l t a a kaikkialle...
': Syk.syn tullen alkavat myöskin k o u ­l
u t -ja lapset' r i e n t ä v ä t .kohti koulua
.toivorikas hymv: huulillaan.. Luin
j u u r i l e h d e s t ä ; etta oppilaita • o n pai-j
o n , . mutta kouluissa er ole. t i l o ja kai­k
i l l e . : - Useissa kouluissa on. jarjestet-;
t y -lasten -kouluttaminen osa-ajalle;,:
I h m e t y t t ä ä , ' kuinka vahan.; - t o d e l l a:
k i i n n i t e t ä ä n .huomiota Siihen.- etta; r a r
k e r i n e t t ä isiiin ^riit t ä v ä s t t . ,kiinnpir-sia" j a
ajanmukaisia - ; k o u l u j a , : j o : s s a . , lapset
v i i h t y i s i v ä t j a saisivat- h y v ä n cpetuk-;.
sen.- M ; k s i ; e i nuta vai'Oja; - j o t k a . hal­l
i t u s tuhlaa sotavarusteluihuv. käyte­t
ä lasten ja n u i rison kasvatuksen.:ja
tulevaisuuden hyväksi.-.,. .- • . . - • r -.,
- N ä i n . s y k s y n - t u l l e n , ajattelen..- etta
m i t ä h ä n me voisimme t e h d ä monien
e p ä k o h t i e n korjaamiseksi,: O n enaa,
•'vain p e n i aika siihen, k u n r y h d y t ä än
•suunnittelemaan uusia hallitusherrG-
;.' . vaira.- periistalla:''IIj-ödyttaäkö. se
minua vai eikö kun joudun so-
; ;i:t.aan?f^ Jos tuntisin; e t t ä se aineel-
; linen- tuho, jonka aion "saada ai-
'kaan, ei vastaisi sen aiheuttamaa
moraalista tai muuta reaktiota, pi­dättäytyisin.
Jos. ajattelisin nct-
. tohyddyn olevan puolellani, kayt-
. täisin s i t ä e p ä r ö i m ä t t ä . . . ' ' f ;
Maailman "inielpiteen-. mobilisoimi­nen:
rauhanliikkeen avulla; cnkoisesti
Tukholman-vetoomuksen ; kautta, -sai
-Eisenhovverin. j a h ä n e n kaltaisensa
toteamaan, -etta; alomipommin ; k a y l . -
tamisen: aiheuttama 'moraalinen -re­a
k t i o ' olis. • voimakkaampi: kun;;atc-mipommin
.kavion aiheuttama ' a i -
n e e l l.nen tuho" Koreassa
Nyt uhkaavat kenraali Clark j a
muut ka,vttaa atomipommia Kauko-;
Idassa-:sen j ä l k e e n -kun.-he; olisivat
aloittaneet;-uudclleen'Korean sodan:
. Mutta;kansat, jotka tahan men-i'
nessa ovat pystyneet estämään a-
;tomiaseiden käytön, ovat tarpeek­si
voimakkaita; jos ne toimivat no­peasti
ja yhtenäisesti atomiasei-
; den kiellon aikaansaamiseksi ja
varmistautuvat silta, ettei niitä
käytetän koskaan ,missään ; eikä
milloinkaan.
ja kaupung.n halhntoon lule.anTi,
ä e n f a j a k s i . ' *^
.:;t^iikih;;tai.kä--
;;.keta;: ; ä ä h e s t ^ ^ t;V:siliä :,vupdesisi;
teen o n tyola.stonkm aanet
•pareni.piOsäislei'!-^: ehdpkk^.;lie;;
' c i v ; p y s y t t y -'JatkuväStivsämS^^
•;tös5aiv::-:.'V^iinie
;'.keriiasKaah,rhuimaavä^
den verot v i e l a kalcsinkena.fu-.ei.
J o k a i n e n napi.see vei oja maisai.
• h i u t t a n - ä i^
csian-..todellisen, . . l a i d a n ' ' 'Kaup-i
; y a r b j av.;{iihla ta aii hi on edii, t a r pä
m a a n , mutta .mo.i'et hvodjliiser-pl
tavat .jaavat-; tekemättä'' k-ate.i
:koulujenkii:i; r a l e i i t ä m i n^
;Vi Eurp;:pa^^^
:et t ä • ' t ä a i i ä ; ; dya t:'^kbul:iit;' • ja: Jiouläi
'•ta!'Vitla.vät).yälinee^
;äia;^''i,^v^.;'.',;;V':'•";•'. t:".::-.:-:'^')'-k:-\
;;-;'^'KJiikkialla-;,;:itarä
ijqukkövrpimaa;i j a ,työläisteii;-yhteiäj
mmtaa seka sella.sta vr.kauir/uS a
ta m e i d ä n on ncusrii-.a erraa.iil
iiäi) ::£c.-yalypihaan' dikeu^^
kat-cmaaiv j o t t a kan.san vatcjj iii
tetä'än,.;,'.bikeaila,;:^
tarv iss; atomipo.mm?-a-'einxe£ä i
i i il. -. 'm u t t'a m e. • ^ ta i-vi tsemme'' leipal; j
oikeutta iastemnie hyviiv.;o;ni-;ir.;;
oiine'en.. - r . T A 3 : ' • ,
Jarkwa
rriiRStä?;:; nJ''''-*^
iH. o b i . i n.niiP:
I itotieita;.:,' ;;•;';;:;;^:
PUHELIN
\-2ii) tju''t^n St. Vi
OSSI
Voisnalditöslierral
mukmn afomivoi-mäsalaisiiuksiin
Uhalk River, Ont. — N.:ir. 75 C.--
d a n v o i m a l a i t o s t e n - johtomiKa c.
'.viime'-:;viikolla kolme -paivaa
renss..<£3; taalla, jolloin;heijie pijj?
;;te,lt;iin/P;-eiifemhiäii,
suuksia :kuin- koskaan- enneivon pii
;jastetcu-; n i l T i l t ä ^ teonisuuiai3ri.Eö|
t a j i l l o '
F;'Hällittiksen?;:?-':''^^
edustajat;' e s i t t i v ä t 'koiifei-enssKa
leiUe kaikkiaan 28 Kirjallista srfc-
;tiistä'.;?;jotka';;k(Dikivat::-•'atomh '
j:tutk!miiics::a
ato.m.voiman keh.Itämiseen le'-
;^u,u;tta''j}y^
'den;^;;:cd'iis'läj}lie--;^^^
:saävatyise;;jäi!Jestäa^
;!nm\hällit.uksen liah^^
:iiiy&>:in.-;:,cm'.^
'kktsqVat:;sen,tarpee;!liseksi.^^ ;•;;•;;;
•• •Kcnicren.ssiin' esallistiineide.i
koasa oh myöskin seliab^eri
niien edu3^aJia m i t k ä vaLni.staia!
;kaita--'-vo;malaitosköneist:0]a.,:,.-;;;:.;
i i i r r i i i i i t i i i t i n M im
nosD (
DYilRS AT
Suoma Idinfij
•^Sfeli-i:;,ikofeu;o)
|-(:ää-';il«tt;jk:(;-^.'a:
icalKkil:;Vpuhtlis,i
|-5yöni:e:;-':-K'0-0ii':l
'/,lt; o i;i):ii;<)r Oi
.-', -. ..Vt.!, .sOlU.ö
V.lrCUht-i
;I oroi:;.! &'•::;•'• ;';:':-^'
ilEsiis
l i i O - J.^ S U KI
KPJKOIi
3 SPADl
' I-iluoiin
TORON
\'a.st:ian(
IMMI
'KontlMi U.\. eoi
iPysäyttäki
laiheuUanii
Onko rienaaja synnin vihollinen?
hemme osallistiimast.-i Clinton haalin 40-viioti.<iuhlan'viettoon, mutta '
henjjensä ovat muksna nnn ida^sa' kuin "lännelläkin- asuvat maan­miehemme.
' ^ , • ' ' .
/ Onneksi olkoon vieläkin! Jatkukoon edelleen se monipuolinen ja
mene.^tyksellinen kulttuuritoiminta, mit.i CIinton-haaliHn on edistettv'
sen 40-vuotisen toimintakau'den aikana. ' '
i"'tekemään samoin tai parenunjDu?
• S u o m a l a i s i l l a on paljon sananla.=ku;J
ja. ' j o t k a kuvastavat isiltä perittyä
ViiiJautta •kansanomaisella -t-ivallav
- . - M u t t a ' o n i n e i l l ä s e l l a i n e n k i n .sanan­lasku:
: i u i s s ä , e s m i . .sanotaan, -.-.etta
•*ilo; i l m a n V i i n a a c n t e e s k e n t e l y ä '.
m i t ä ; m e ; - e p ä i l e m m e vunatehtaihjain
tai -heidän, .mainosmiestensa;. a l k u u n -
panemaksi.
Nama seLkat tulivat mieleemme
viune :maajiaiit.am-a,-;radiokuuluttajan
tiedoittaessa,,etta jotkut' r a i t t i u s t y ön
e d i s t ä j ä t : : o l i v a t •esittaneet;'.:".'haisevan
vastalauseen";: sen-vuoksi; kun.vEtela-;
O n t a r i o n - e r ä ä n ;vkaupungin virano--
• m a i s e t o l i v a t suunnitelleet;otta.a kun-':
ni;''välcijuomissa.- l i o t e l l u i l l a 'malssinr:
jyvillä;."maan::v-aivaksi'-';tulls.ta k.vTii-kysia.
- "
K y y h k y s i l l e ei s a a ' opettaa n ä i tä
juoppojen ilvnu«ten huonoja tapoja,
sehttivat k.o. r a i t i i u s k i i h k ö i l i j a t . '
J o l l a k i n tavoin allekirjoittanut ei
voi sulattaa y l l ä k u v a t t u a ajatusta.
N a i n ,UI valitsen kuolevaisen k a n n a l.
ta katsoen ei ole s u u r t a k a a n vai a
:silla;mite.a';otetaan k i i n n i tuhottavak-j;
si-:, tuomi tui; • kyyhkyöet;: •;; P a m vastobi-,
* e,sim, m y r k y n s y ö t t ä m i n e n aiheuttaisi
k y y l i k y s i l l e t u s k i t i j a k ä r s i m y k s i ä ja
kai ken':;;lisaksi.-vielä.sen-vaaran,-: e t tä
m j T k k y a saisivat' m u u t km I L m j u t ' ja
myrkytykseen kuolleita" ' kj-yhk-ysiä';
,soisiv-at\kissat.Jne.:''Ampuma--aseitarei
l i i o i n ' voida '• suurissa kaupungeissa
.l.käytUä j a ' m p i l k , t a v o i n ,kyyhkystä
kiinn.otraminen on pakostakin h i ­dasta
:ja-. k a l l i s t a hommaa; jonka:ve-
:ronmaksajat; saisivat' tuntea nahcis-"
saan.
Ky«ymv.« onkin vain s i i t a , etta onko
kyynkvsia nnn paljon etta niita on
;:ruvettava;vtulicamaan....-^;..jä;;;ainäkLn'
allek rjoittaneen on vaikea antaa
tappotuomiota kyyhkysillekään. M u t -
.ta JOS ne todella ovat 'maan vaiva­na",
j a JOS n i i d e n kiinnisaaminen tu­lee
helpo.mmaksi viinaksien avulla,
nnn siina on a „ n a k t n yksi sellainen
tapaus mista ei voida k e t a ä i i s y y t t ää
" v ä k i j u o m i e n v ä ä r i n k ä y t ö s t ä ",
1:j;:;c^äl-:|S?T^^t''r^
Vakijuo.mista puheen 'ollen me
voimme todeta, etta t ä l l a i s i n a aikoi-menna"
mielialaa sana i n a a i i n . etta . Mf s y y t t ä j a .-uotta n'Ji.3.,a'.
e t s i t ä ä n nautinnon lisäksi 'lohdu- j me tahan asti lu'a:ieet. eua vMra-s
tusta' ,ja " u l o s p ä ä s y t i e t ä " vakijuo-' t a i h j am p ä ä t a v o i t t e e n i on iaina
mista. I on muidenkin tehtailija.n p:>«
Hselyäät;sib;:;b
öi-caan ja ainoalla tuloksia tuotta- voittojen hankkiminen ni.n p:a
valla tavalla vastustaa vakijuo.mien 'mahdollista. '
v a a i i n k a y t i o a ja .hm skuntaa sima Tata katsantokiir-^a o a* i ^ i
suhteessa parantaa hänen taytjy \ puolustelleet ^.'lla K U - I . " V < \
:t!iisteilä,:niiäe^
.suhteiden;:-parantamiseksi;- j o t k a ovat:f-muutä--"kohottamise.i".-mei-!C.<ej*
l a m a n k i n yhteiskunnallisen sairau- , se. e f a n u t a ostettacs^ 52a 3-
den ja vitsauk-en perustana j v e t t ä j a k c r k e i t a veroja .-laJ?-'
M u t t a kuten sanottu, meiUa on ta-s. j Useksi. , '
i^axin r.hteydessa kaikenlaisia nuoral- | .Rutikuivat" puolestaan o-.sr
latanss ja-taikatemppuilijoita. joilla nakevmaan. etta viinatehl?.il:;a!;
on tomen toistaan parempia-patentti- ^3,.^. mioituksillaan myyda i
l ä ä k k e i t ä tarjottavana seka n.s. koh-nisi.mman paljon t ä t ä veania.-.r
(uuden miehille j a n a i s i l l e e t t ä niille i^^^^oilla p i l . t f ä a . r^
jotka yhtravat kaikki rajat. '
Ot:Äkaanime yksi hienoin e.->imerk- i " , _ o—r*'
•^^ . Mutta nyt saa.mme<..-. •^*-"^'^
neena-:todeta-;';';ecta.i vaarassa /-•rr
VA
I'ulie
.33 Lav^ren
Tdssä pj,xvanä muutamaru—p.det-t
im Toronto-rsa .^Ikoholi-ja maantie-^
liikenneasioita käsitellyt 'tomen kan­s
a i n v ä l i n e n kohferen.ssi misi-a siimaa,
rapavttamatta vakuutettiin, etta v i i .
, i ä i s t e n lehtitietojen nvakaan yhtenä
-Kukaan ei h a l u a eika voi k i e l t ä ä !'puhujana newvorkilaisen vimateh-s
i t a . etteiko väkijuomien kaytto ole ' t a an varapresid.' George Moslev joka
l ä n n e n ihantoloissa suuresti Iisaan-; sanoi, etta jokaisen, arvovaltaisen
' ."reputable. v.matehla"ilijan tavoit-to"
Ole sos^aalmen ongelma - . y h - kuvaamaan sen k ä y t t ö ä pidattvvasti,
teiSKunlamme tuote j a h e d e l m ä , mika ainoastaan - " •
_ ) - miellyttävän (gracious)
pahenee sita mukaan mita epava-• elaman apuna-(adjunct)
kaammaksi j a toivottomammaksi tu-1 Tassa rafct^or l;,„„J,
Ja -a.!.vIrr.Sr .LrC^;:u7 vams.ell,t,.;otfct »,l,eutu>,.: ,a. meiUe. Icerrassaah uusia ^iSök
.y.T llisen. ka nsan keskuudessa "anna avartava:*: 'tavoite".
;Söa-fSr;-'#S.As-W
taaskin olleet, koko mato.r.er.
Silla vimatehtailija: ei.si ^r'
;mitään- sen paremmin,omj'.s
taan k u m kehnon tuot:ee.'j:
ta h nnoistakaan, silla neidan 7^^
voitteenaa on jalö, kaur.is aa:?
^ t | | v p a | | | m i ^
daan enaa sanoa — käytettä--^ J
ncastaan miellyttävän ela-iia-na".
M- t a h ä n sanottaisiin ]05
aielunvij'ipllinen, jota myo5'viL.i>--
suksi kutsutaan,. i!niaan:u-=i ^
maan kamaralle ja rupeaisi
maan, e t t ä hän' ei haltia i ^ - " '
=yntia, t e k e v ä n , silla- kaiiJ^?^_
ja pienten perkelejtten taro»
onkin, ei i h m i s t e n sjmfi^n
nen, vaan se, etta "kohotetaan
kea toimintaa heidän
y m p ä r i l l e ' ' ? ' .
Me, vain kj*symmc.
O')-. Ii \v S'l
7 uruntoi,
Fr-^aJuTaii
Hi.;.-us!unui
l ' ' i h ( l in kori
J.Jtiri L a t ia
k y s y i
Suunnitt
/f',',.ir.,i'jir;ki<
'Wl ;i...ianiiest
^ - / i j^^kuis
;.i;s .Si'():