Vapaus, January 5, 1956

              i t i
• <. •...-'•••iTJ.-
,1.-. -.. .M/ „.-.A ••
f'
l^jamne suInilaJsten j » ' tottavaln
diplomaateille, Aliittä
tdymuotp on ottirt käytäimatea aina­kin
vuocfcestalVosf Ja 8e,kiäkee;hTio-mattäviaa
ihintunääjM-rnoih 6-700 Ih­mistä
tfiäl^ä Canddassa.-^'
maan;^miäl5>ö "v^
i^aaiota^än, lainvalvojat eivät Voi
maksa. laskujaan,' ^,iijäD<ä' ef / voida
ttaastaa blkeut«n/«liöi^M^
-tystöäo^ 'ftnna ;>lUi^' "stiöstuibiista
Jfos häh östaä iiuden auton, i V : n Ja
' vilriapallon,:Mä saa ne ;vet«y^^
VAÄBJOksi^ siTEaV JA \^
l?euv3st6lliton tlederoldiet Ja Insi-ndöiit,
JoOca cvat suunnitelleet ja » -
tentaneet maalbnan ensinomälsen
atPTtlf^hlf»aseman, eivät ole ainoasi
taan toteu^aneet flunlSkunnan: yii-cbeialrasnän^
keksinnön teknoloögljft^
a/jeltamlsta sähkö^uotannon aikaani^
saamiseen vaan he ovat myöskin vil-mel3ti
piirtoa myilten ajatelieiitSräl-mBksi
kaiken sen mikä Dittyy aseman
hsnkllökunnan terveyldensupjeluuh jä
näidsn työntekijöiden suojäamlseeh
r a d l < ^ i i ^
k a im ne laitteet Ja välineet, Joista
vaikkapa imiten ivähässessä 'määrin
saattaisi äiheatua vaaraa,ihmlsä-^e,
.on huolellisesti peitetty s ^ eristetty
•käytettävissä'" olevin suojakeinoin.
iAiemallki toimii •^arta'Vastm
täpaävduasanä sjosta, huolellisesti
tarkkanaan kaikkea sitä mitä Ihminen
ei Itse Tci nShdä eikä tuntea vaa­rallista
sä;tellyä, jota ketjureaktio a i -
pämaahsätellyn suhteen. Asema ;cm
-varustetttt- erittäin herkin laittein,
Jotkiajolssa tvartdttavat vaaran nhal-
2 osa'OttawBsta/!vaan osa häiien < » n ^
ta maastaan; eikä pttawian p o i ^
ija pa'<(icimfalaislUa :öle oikeutta meEL-nä
sinne pyytämättä, buplim^
miftkälatnen on tilanne:" Jos^raken-nus.
palaa, palokuntalaisten on odotet-'
taiva • fcutsiia. Jös rikollinen hakee
. p y a j i|iMra^
dlpcmaäteUlej^s^
ahtaa/Canadan diploihaateille siellä.
•V,VehäJäh'lähety^tö8sä'<Äeeh ^
Ion';Johdo3ta- on: Ottawan pormestari
; i^ i u l t ? ^ t o k i S ' " ^ M Ä d e h bruttotulo onJasK?nuf jyrkJistr air®J|
' * W)desta 1951 lähtien ollen laskuprosenttiji% kuluvan vuodfen.puo|f ;s^l#tfc?2ju^^
Itväliin anennjes^äf^VjK'ui|^i^ut se fä tuläLU^ •^ttä^hittä^ Unsaimon,^te^¥kavataan: Sa<>-:
:^^:Taät^lUC#i'i^K»'^^^
i;;¥Uösiil955;:öh:^^
Äkä maailmankaupan vapauuämiseen' tähtäävistä töimenpitetstä ei j^eX ovat torjuneet sddan välittömän
ifilg^uluvana vuonna esiintynyt jälkeäkään. * ' ' ^ ' '\ \, ' - . i ^ i i ^ i i t ^ ^^
"t)soituksena'Englannin joutumisesta kriisin'kouriin ön kohsec-. telujen tien kansojenyfellsten suhtel-.
•'^miS^n hallituksen syksyllä esittämä yhWärämen budjetti, j - ^ ^ den selvittelylle. ,
J n n i n Oloissa on-Imrvikinen, ja joka merkitsi .g^^yt todisteita nUstä- tuloksista,
. i a «Xäiden maksujen nosta^mista useilla kymmenillä prosenteilla sekä jpite tuottaa'eri. järjestelmiä edusta-
^K^^^mistuotannon voimakasta supistumista. Englänpin. t«oUisUus{ vien valtioiden sekä suuren Ja pienen
4uotantoindeksi osoittaa tosin.nousua, mutta hiilen ja teräksen tuo|{| Is^ i^
« l o s s a on syntynyt peloittava vajaus, jota voidaan-joinkuin pjtää [^yyys Ja avunantosopimuksen Jat-
;kämlnen on varmistanut maamme
lauhaa'ja'itsenäisyyttä. Porkkalan
:yi^^ä<^ue«Ei^y^^
vostolUton luottamusta Ja liyvää
tahtoai'maatamme, kohtaan.. Llitty-
Ja;;päMs3nDme imdistynel^
Icuntlen Jäseneksi osoittavat, että (hy­vät
:4]aapuraussuhteet;(Neuvostoliitön
>kanssap^
jhallittayissa väin kalliilla tuonnilla Yhdysvalloista. Punnan arvo oh
heikentynyt devj^lvbrtnisasteelle. Korkeasuhdannetta on pidetty yllä,
jnaksutaseenvkustannuks^lla. Tilannetta pahentaa vielä se, ejttä vien-
-nin -volyymi j a hintakehitys on ollut tuontisuhdanteitaepaeduUisempi.
Englannin kulta^^jadollariv
,se'^lf enää 2,283' miljoonaa dollaria. Kun punnan konvertabiliteettiin
siirtyminen'edellyttäisi noin 5 ,imiljärein dollarin varantoa, niin yn^-y;;
anärlää helposti, että Englannissa ei-enää hijskutakaan punnan täy­teen
vaihdf^tavuuteen siirtämisestä. , Englanti aloitti vuoden 1955
»5 •miljoonan ku)jetus- Ja metallityöläisen uhatessa lakolla. ^ f^alkan-korotuksia
saatiinkin, mutta ne olivat riittämättömiä. Elokuussa 3
:'&Qjöonaaanetallityöläistä esitti: 1^
tusta, mutta Butlerin: budjetb jälkeen korotusVaatimuk^^
KäyjtännöUisesti katsoen koko Englannin palfckarintatna on nyt liik­keellä.
Jos mikään «kapitalistinen maa, niin Englanti' aloittaa vuoden
195^ talouselämän ollessa jättiläismäisen tuliväoren-taalla.
^ , - ' . ' ,
, Länsi-Saksa on — valtavista, lakkoliikKeis^ huolimatta'— tullut
toimeen miehitysdollarien ja jattiläbvarustelujen pohjan luomisen
av^la. !Mutta sanianlainen'^k^
lella kuin Englanninkin: 'Erityisesti ^hiili j a teräs^muodostäyat' kir^ätf^;
kapeikot. ^Jinhat^ovat nousseet, palfckarintanto^n ^cäint:lijfck«e^r
ioL jNa ovat. kultexf^ olleet liian
kauan Anoimassa. Ja ennen muuta, ne
" —JBaJMnf ?Pttaviaui^k^
, 3Qirklsta.kaa'mme
seen, 'missä tämä tärkeä turvalllsuus-l>
alvelua*sma- Eij^dtBe<Ejr 'Ikkunan^^
na olevan pöydän ääires^ Is^uiLnäorl
työntäjä «valkoisessa taklssa.^Hänes-ohjaustanlua:
imittärelneen;: Silnäv^n
ensiapuaseman hälyytyfkeskus;: Jonka
mittarit osoittavat. vähälslmmänkin
' S ä t e i l i ihhaantumisen sekä i l m o i t t a -
!vät^i:;Umem{v
tehden Joka hetki^mahdollisek^^^^
ilmaantunlit radioituvista säteilyä,
'nranhista^
; Tämän seikan totcamlseksitaEyitsee
yain.palnaa määrättyjä: vipuja; Tark-,
kailupöydästä: i^ähtee : ohuitjt putlcla
:iaiiciäih'vj^
tau*kailua;^.Nllhln,^Qn^aBenneJ;t%ip^
soitunilska^ijierolta seka mult^ la^ittel-laista
vaaraa Ilmenee n i in punaleet
lamput ofttyvät flotogiaattteegtl J »
häl7ytysä«]J»t nveanrat soimaan. «Euo
merkitsee sitä, ettei terveydelle vasL'
raU'ste.sätÖ'yä: ole Ja Ihmlneh
mainitussa palkassa liikkua' yaaritto-masti;
£äbköasemah iSuraeiss» .val­litsee
aina irUtls ibna teho
letinjärjestelmän asiasta, * } 'U ,
i V Ä a m v t y ^ i i t ^ j t Ä » ifeHkilJÄ-^
kuvasti. . EnsKcstkln > on jokaisella
j o k a ' n ^^
pidetään : ^ i ^ ^ ^
•sä::-:!l^tä;^'^t
tää millä hetken^^ kbhQUä»
mallä sitä 2va'h vkioa .rasten. Jolloin
saatetaahltodeta missä, määrin önäan
säteilyUe altttita.' Sen lisäksi on So-äa!
sa'aa työntekijällä tuUtikkurasiän
kokoinen kasetti, joka rfeagoi herkästi
rad>oakt=iviselle sätei^lle. Neljästi
päi^>jssä'.dÖ5iometriteknlkot kehittä-vät
kasetin•lilxninja-.toteavatsätei''
lyh Diääxänj jOTka a'aisena, iy
(jät o^t l^övuorozKsa a^kana^^olleet.
•Kraisen säteilyn määrä on häviävän
pieni eikä se o l e terV^de]li^<vaaranis-ta;/
lVönturviälilsmisp3}veihm'suor^^
' jat seuraavat toiiterikln sitä' Muurein-ihalla
5j«yM säteilyn mäibiSäi
seen ajoissa peMlle sUm ettei kukaan
;'• T^öfii^cmm ter
hokkfuistl eikä 'viibden qltcW>V ole sat-
;tumig^^
Kleitoikäyhtii^ Y-'N«W*'***'^***'**
atomisähköasemalla' ' päättyy rsalllh,
icnne • keddttynrä aseman ohjäukaen
kaikki langat. ^ Jos reaktoria pide­tään,
aseman; sydämenäimin^'j>ää^
jaamo;töiB?^
mo.->n kesiHtyväb automaatlsäätötek-nl-
kän' Jal- teleihekaimkan: k a l ^
tuudet keräten tänne kaikkien ase­malla:,
tapahtuivien-prossssieh? k
arvot.
Avarassa.', huoneessa on puoliympy*
f e t e m e . ' '
;; phjsjiuh^jidydäh äsnesä isfuu kaksi
ioslnödj^ Jotka icdijaavat koko ase­man
toUnlnläa, Tolnsh; heistä taik'
kallec reaktorissa tapahtuvia lysikaa-
Ilsla ptdsessBJa toinen auttaa edellis-tä
limvöp^igxSl^^^
valkoisissa takeissa. Va
atomi teknUkka^ on ehcbttoman puh-
'feiden i^teriaaUöl- tÄniikiaa. Jopa
'kailä5eto*.>^ii^tölsiaim^tö^ i g Ä -
>lAta^*let,,Baatt^v^t,laälfli.t^ a?eman
j^^öskeht^j/i^
ahialVspn -a^een' kmn boorin <piiljoor
nakjsaprösfihtin € ^ tfkee
grafiitin .keKottomaksi? atbmlreakto-rissa
löytettäiväksi..
inislhöörit tarkkailevat- räuha'Jlsesti
mittareiden csolti!ania;palziaen-silloih
tällöm nappuloita' taikka kiertäen
säätövipuja. V He ovat vakuuttuneita
miitk3i^ldm;ahtomaattlsäät«M^
denmoitiisettämiastat^
tomäatfset säätölaitteet- ylläpitävät
raaikforin toimintaa aimettujen aJcvo-jen
mukaisena- reagoiden herkästi
^pä^^i^an^^oh^^
nan muutoksia'^kä tiedoittaen välit­tömästi
dä -liirkasti lÄi^^stävtlle In-änoöreille
kaikota mitä asemalla ta-
^ t u i i • / '' •
• Ohjaamon 'pöydän;;; mitt
csfctlavatmm! minkälainen on ydln-tankojea
kunto, joiden avulla reak-tsriiä'
työ« ohjataan; -Näiden mit-tarefdbi^
V' «^tihtaulut^.^
kellotatiliija 'vaikka eivät suoritakkaan
sekiuiT-;
nelssa yaäa sehtthnetrelssä;-I9mä on^
km ',;ymn]ärrettävä&" sillä^ mdittarit
oEoittsivat miten ylhääUä taikka al­haalla
atoniimliluh ydlntangpt ovat.
Nälnolleh ei;"pt>:ttoaineeh''.kulutus­ta
' Iflsketakaan , grammoissa - vaan
senttimetreissä.'
:/MiHi^fTj^^ kiilutusta ja,läm^^
pötilaa{o£olttavilla mittareilla on: oma
kojetaulunsa.
ValaistutaulU «srfttaa miaÄ
:foidaän
|iarJgiauten
naita, merklty^elllnen-... (Rauhanvoi
inat^^^
vaai'an:.;Ne ovat tasoittaneet neuvot-ja
,suupln osa slylstyhetetöa >läiä/al-
.yarassa, kouluissa •vallitsee ahtaus.
Sairaaloihin jonotetaan. Kölejä* el
•^lVr^tt'ämlto/rentlst^llkfn'"iju(^ia oi J
korotettuV ja.t^^hansia pejrheiti dhkaE
häätö. • r
l Ty^illistä. dikä ;koko kapitalistisen järjestelmän J^me vuoden
taloödeBiselle kehitykselle bn ollut se, että yhden niieheh, pifsidendi?
MoJaykset pörssissä olivat nimittäin 13—14 miljardia-dollaria!
Bohpnian rteollisuus j^ehittyy nopeasti
tn ja avattu 96 uutta tuotantolaitosta
: Ja SMXixl^tantolaitosta on lat^ennet-jtu
Jäff^ionstFuoitu. Saman ajan ku-
Zoiessaron pantu kä:ptiin I I höyty- Ja
;veäv<^^)a]aitQSta.
mteni teollisuuden - Jcokonalstuotanto
kasr^( tänä vuonna '2,9-kertalsesti.
cTönätv^^
114 Wrtaa,'kivihmta - 22 kertaa.
«eiSfetiä 11-2,8 3öerta&.''sahkÖvoimäa Ja
. -'•^---T^it^iSöäija^uani&n.
baasua — il3 • kertaa ^enfetnmän -kuin
V. 1938.
Romaniassa,; Joka ennen toi ulko­mailta
miltei. kalkki sUle tarvittavat
koneet, on nyt useita uusia teollisuus-;
aloja. mm. tehtaita, jotka -tuottajvat
naftateolllsuudäi
kaivoskoneita;:^sfihköteknllllsen teo!ll|
suuden tuotantokoneistoa, traktorelto
ja maatalouäkoneita. : -S^kd vuotta
sitten Romaniassa ei vieUt ollut auto|^
teolUsuutta, mutta nyt tasavallan teil<^
saattaa
znaniaäks& 'ku0nik--auto}a-medta'ihija-
outoja.
asemaamme ja parantavat, ;^teyk-sUMdome
skailddin i i m a ^
vuoksi Suomen, kansan-Itse valitse­maa
ulkopomttlstalinjaa'on
vaalittava; ; l^öyäenlUokan v yhteis-
' toimintaa::^ on voimistettava •Ja; siten
laajennettava työISlstenr - työtäteke­vän
taionpjolkalstort jai sivistyneistön
yhteisiä ponnistuksia rauhan turvaa­miseksi
'Ilkeämieliset hyökkäilyt ja
salamyhkäinen peli ' Neuvostoliittoa
vastaan Oli-tsystih.lopetettBrt^ TJlko-
: (Rlaamme sisäpolitiikka ei sensijaan
ole -. ieöjlttyhyt yhtä' ihyönteisesti.
oVafc=-ilifiä^st«^ .tästö. •'Suurkap^^^^
•tien ^•. verotusta onV^äUeen :> alenhettiii
lautta t ^ ^ t e n ^'oimlsteh 'Hrerötnkir-riiätf^
6n:'llsätty."^orke«m'^len vlrka-miiestoi^^^
pai^
' m i l j ö r a M i i a f ^ i a t ' ! ^^
Hamtospuplueideh keskinäiset rlstl^
riidat Ja sisäiset erimielisyydet johtu-i
yat toisaalta joukkojen paineesta ja
toisaalta suuromlstajieh vaUcutusval^.
lasta näiden puolueiden: johtoon. Tu-7
löksena on ollut horjuva, kaksinaa­mainen
.ja työtätekevien etuja, vasr
taan toimiva hallitusvalta. : Kulissien
takana : odottaa taantumus, käyden
kauppaa :. presidenttiehdokkaista - ja:
mustista hevosista, jotka, olisivat valfi
miit antamaaqr siunauksessa työ­palkkojen
jalentanilselle.Uyöttömyy-v
delle;; pakkohuutokaupoille, ; mielival­lalle
ja sotakiihoitukselle. Tämän'
kestämisestä ; on presidentinvaaleissa
kysymys.
Valitsija L ShiäWt vaikuttaa elin-ehtoje4
parantamiseen, :;kansanyallai)i
lujittamiseen/: raiihan' suunnan-vah;-r.
yistatnlseen; '
: Suomen KansanDemokraattinen
•Liitto' on presidenttiehdokasta aset>-7
taessaan Valitmut ohdpkkaan, "jossa
yhtyvät, ylevä elämänkutsumus ja
pitkäaikaineh käytännöllinen toimin-^
tä maamme ja sen koko työtätäsevän
kansan ellnelujenj Suomen aineelli-seh"
ja henkisen-'kulttuurin puolesta.
Olemme löytäneet ehdokkaan, jonka
taakse työtätekevän kansan,' työläi--
sen.. pienviljelijäin ja siyistystyönte-kijäin:
enemmistö voi "varauksetta
yhtyä. = ' - ~ •
Jokainen -Eino Kilven .vaaliliitolle
annettu' ääni vahvistaa raiihan asiasi.
^jsttafiTiild^ttiJn Sa^ssm ^emb*
toaettlsen tasavallan miiatetcrlutmvBV
to» l$1unto huomattaTleii cppineiden
ia, tekoUiisten »'cjen epaäasmm
osanotoJia i&ssa tehtUo.paSUto atomi*
vclman käyttämisesi rauhanomaisiin
tartoitii^ä^
«itasanrallaba,:,:-^
Tätä päätöstä vastaavasti Saksan
dejnokraattise^ tasavaUah mJhisteri- "^^i^H^^ t-eteelUseij
Inepjosä^^^
'rkv^nsixi^i^\ ^rkoitutKiini^T
päätetty .".'p^ruitaa" ' ydinyoimatatia:^
miikää^sttSrittä^
C:yEymj:^;^;tumva;^-. .s?kä.
'yd'n|yslikanj
noussut ..hoifflaaTla V JcCTjieainmaksl-
Insinööri/yhdistää. 4^Uöinvy^.,har
hUsaä kanavassa tajjahtuhiit arvoh-
-ylitys p n - ; -
PääohJaM&a./o^^ -ti^öörit
daan tärkkaffla palnepumppujen se­kä
nmidln laitteiden Ja mekanismien
toimintaa ja määrltelä, veden radJo,-
^äkttiiTlgiKi^^
kiertoprriKä s ^ ^^äänhösteim. ase­man
teäoa!: Jos ivilkaisette päivystä­vän
ilÄlhööVin ohjauspöytäänniin
min hävalttäiva valonsäde. Sfe osoit-
^^^i^feiilt^fctää^
Tämäläate nöilstuttaa toiminnaltaan
sokkelohtblaltteita."
: f^--^L
::kgoifeifj^|f^
laa mlnäfsteriaeavosto' oyjt. päättä- -
neet lyhenteä sctamJiste} ja^keixast.
t!€» CTtapJUvjättsäÄaju: Puohistusjöi-jai5tHpn:;
ti^tai^^ vaj.
mistaa vastasit^ieläSotukset.
obJauspSydäa J a i ^ t riq»sivat vjJk-kunaan
Ja yalaistajen mittareiden
\^äHitimej';Cv
:;bltln Jäi,pa2kQU^n.*nlmittäln ase-
-3!an tAzn ctoitixt, lämä meriätsi sitä
Jsttg, xiut^naatö^
taväisfV?B$^^ ;tar- l
.kistamlsen-aikanB;'''Insinöörit ker-
^ttevat .että Jöpaän; eriko ta-
'^^vjali'stäv£inn|^^^
^möni^^caa^
jitöäl^sess^^
'ijku^ikai^jl^ic^r^^
^maatt^tit!^-iW?^w^
tyrhlnnan. tfolloln, vältytään ., (vahin- r
'goittumismahäollismikslsta/'
vSähköasenan: kaikki: laittföt, toimi-
Vat-mpittesttömasti.-:, Sen toimizman s
•aiJana ei etäällä ole sattunut ainoata-kaan;
.yähäise^
vakavaa nrahlnkoa.-;:Tä]^ asianti-
:1a jca kuhmaksi Neuvostoliiton tiede- >
iml^hiile jä. insinööreile sekä koko
neuvostotieteell^ ja tekniikalle.
M atomikäyt'-
.töinen.'.s8hkövoima-a5ema on tuotta­nut-
khes 15 miljoonaa kwh sahkö--^;-
energiaa^s) • Joka&ena .: vuorokautena
.asema'^kuluttaa::^30 g^uxunaa*ura3n<a.
Tämän: raskaan metallin tämänkokoi^ ;
sen palasen tilavuus vastaa maapiäh- ',
'Idhääi L/k' Samäntehölneh ^ tanrallinen
ihj&sääiköv^^ vuo-rafetuäessä
Jäh 100 i ä i ^ ^ inil-tel
kahdeksan V
; f iJenvtKfcbUiibh^ atomi •
sähköasänastä";
övat'osoittaneet: käytämröissä miten'•'
valtavia mahdollisuuksia atomivoima- .
talous avaa eteemme.: On todettu,"
"•etmtnälläfä '
höisteh - a t o n ^ ^ : sähkäroimä' ;
asemien laken^aminen vastaa 'täysin^^:;-
tarkoitustaan. Niinpä - netwcstospe-slallstit
suunnittelevat Ensimmäisen
at&mlsähköäseiiiän pe- ;
riilste^lia; uuäatateini^^Öase^^
-den; teho ylittää-nykyisin toimivan^
aseman tehon^ yli kaksikymmentäkP^r;
talsestl. ,
äsema^in'^
ra«hancmai§iln','tarkoituksjin Jsäytetty
ätöm;'|iEmeygii»;^^
liiltat-ij?Se lisäksi:V
met päivystäjää jo^ silloin kun^ jon­kin
toimintakeskuksen työskentelyssä
ilmenee: irhfeyksienkatkeamlsra
vaikka valomerkki kojetaululla" ei:vle-miole
sanmiunut.-Ea-äs neuvostolal-nkiVrehtimles,
Joka: on vieraillut; aser
maila • kertoo kaiikoohjausläittelden
toimmtayarmuiiskbkeilusta, joitä ihsl-aöärit
hänÄ käydessään suorittivat,
seuräavastif .„ '' ' ,
^ ^ 1 ' j ^ u ^ ^ i i ^ s i i ^ ^
^maah ""me^dän-läsaiäoUe^mme auto-znaattisäätölaittelden
< \ tolmintfvar.-'<
minitta"/^ kirjoittaa lehtln^^
6hjaäiät:)vtar^ti^^
jn^ärätietoisssti j;*aktorin.rtotoiij:^n%n iian&malse|^ ^luflvan- t^^ '
ohtjsAiksemu Insinöörien-i, painaessj^f] ipään (hrjfvinvfplntlip, j&, onpellis^en
isahÄUden^pelkp, ;;iMa^^W5ty^mä, :rvgan^öieEe*?:llätoitifer?^tuif^itk^
!von.-oTfik «-lofs:^.iÄ^vii.iiii; 'i^^^M^^it:^
(^••••^;:^SS»EM^
i b ..nTirrTiTrr
missä on otetta käytäntöön nosl
pienoisradiolähetin; ^^^^^ '
.1 josanttoaan : tekemään pakkolas-
-kun. . - ' < ,
Eadiolähettbnen vmerkihannot
kuuluvat 40.000: neliökilometrin
• laajuIseUa aineella; Niiden avulla;.
voivat muut: lentokoneet tai lai^
S;' vat päikauistaa ozmeUom^
^. nerä. Lähettimen käyttövoimana
on sähkoi>atterl ja sen kestoaika ^
' on 25 tuntia; Joha aikana' lälväs- ;
ton lentokoneet ehtivät tntl|la^ 3
nUljoonan ifn*^e^U Skiloi^etrtai -saa MyTyplaisteh^yh^ ' Kuvassa nähdääri oshawalaisia -autotyöläisiä^mntäinääs^
t o i s e n ahteen. ^ • \ \ • Canada Wire-yhtiön lakkolaisille. Autotyöläiset kuuluu UAW:nj ja sähkötyöläiset UE-unioon. -
m
sla.:-*lVölälsIUe el h e i ^
ta^|p ä^ik ä h k p ^ ^
hyol^matta ole annettu sitran
Hk>rkeiinmat; ' virkahde^läl±eet^^^
nostettuxnekin jopa noiljoonaan mark­kaan
-vuodessa;' miittoluin^
lain i m d ^ presir
d^tihTOUtsijamies^
alkaan.^, •
viJmeänveran alle elkä^^plenyUJeilj&in
iellhk^
.Voisiko'.sumpääQmav toivoa
smpia :päätöksiä :suurtto. subfianner
-oh uusi devalvaatio; rahamme arvon
al^us.'joka tietäisi Uutek'ellntaSon
kaiisanvaMan: voittoa;'parahtaa työf
Iäisten ja ' pienvllJeUjäin' ehnehtoja,
kphbtfeä Suomen slvislyselämääi ko­hentaa
vänhustemme: toimeentuloa,
riaistemme',' 'nuorisomme ^ Ja lastemme'
elämän mahdollisuuksia. , '
Suomen ^Kansfur' demokraattinen
Liitto Ylittää Jokaista ' järjesitöääh;
vokkasta työstä. Jota he ovat tehneet
kahsamma^ paremman:: tulevEtisuuden;
rauhan ja kansanvallan hjrväksi-Kii-'
tämme Jokaista, ihmistä. Joka päätty­neenä
-vuoima pn toiminut kahsamine
onnelliscmmah elämän puolesta. • |^
Olkoon tuleva ^-vuosl uusien -voitto­jen
ja - käänteentekevän "ratkaisun
ivuosilv:^^. Paukkukoon: pakkanen -^ai
satakoon räntää, jokaineh/rauhaa ra^
kastava' Suomen kansalainen, jokai­nen
kansanvaltelslaf oÄeUksIa ärvos^-
täva mies ja: nainen,: J okainen tyO,^:
kansan etuja Ja päämääriä knnniolU
itävä ?2i'v^^^
K' älÄb^Ä^äetäiäf^öui^^^äihtäam ^antää^tammfituuh-^16^^ ^•^^tolälÄ^^^ifcSän^^iahfira^ S^fJUigt^agmöistav^^täy-ki^
i !äl«iinmfö?^^jÄ:#Öiiä^ ^xÄÄb'Kiiveh^Vääiiilito ''-'^ ^:tTOäi?^i^'>.':##^l^ luÄr^f;'^tiäim^ iÄi^ i i c ^^
useissa: :uutistiedöissaA korostettiin
melko vpimaJEkaastiC sitä, ^ e t t ä tänä
vuonna, .pitäisi.- saada - Canadaän
enemmän siirtolaisia kuin viime
vuonna. ' / , ,,
T^
daan esittää.'Imperial.Bank pf:Cana-i,
- däh -pTesidenttl <L. 1^^ Mackersyn .äs*-
.-kettätoen; s a h^pm a lehtihaastattelu,
.'minkä, yhteydessä'häh> korosti,^'että
'jos siirtolaisuus py^-jvilm^yiiotisesss.'
^tasossa;^ niln^se^^iVpi inupdostua jfajoi-rtanraksi
tefcijäksj vmaanvfekpnqmiani
kehityksessä...,. ^ - ' j - '
Verirateh; sitrtplaisuuden^-etuisuuk^.
sia - luonnolliseen-väestölisään. iiäh-den
mr..Mackersy^-.5elitti: ;,i'fr -
' .^noteen 1960 mennessä» piloin: '
nämä' nuoret' ^fibmiset liittyvät
: snurenunassa ^niäärässä^:^ t^^
on erikoinen siirtolaisten tarve
jos mieliiään, että työvpima ^5t\v
. -vaa siinä määrinkhiii nykyinen -
:j;käii^^
JourI lähUtdevaisnadessa voidaan
sulattaa 'suuri m^rä' siirtolaisia;
^--ja saada^ heiltä'- soniin'.' panos
:'-^'^änsaä^^
Nykyisin» tuleva pieni slirfoiiais;
^^i^maäiä^^mi^'äi.!^^
'"^«e&öiS;:ibä^i^^
i •'itoläJIsuTO^Ji^^ "'""
ni^ 'eräät, m
vaikuttavajsitefcljätJ '.>KutehKmulste/
;|aan@|(w^pfc^^
.|ä^tä^;.^jblit|^^
eoci.ÖOÖ .työt9ntä.)nousirCahadan kan-jaltailähtlen:;
on::Suomessa yritetty ^-'Erikoisen InlelenkUntoista on^: t
jarnittaa?siirtolalsuutta' selittämällä, tustiia: siihen •miksi' länsi-saksalaiset
että Suomesta pniniahdollijuus.-ijEt. läht^vätinäin-valtavan suurissa jo^u
^ - ,. ,, . velvollisuus tehdä kaikkia tyydyttävä* koin siirtolaisiksi. '
Ottawasta joulun edeUa. tuUe^a Toisaalta siirtolaisuutta rajoittaa j ^ ^ ^ ^ ^ ^ . . . ' ' - ' yilähiainitmx'Reuterm uutistiedon
Sasi vielä
^tl^ja-vvi ., ^.
myös pltkiä.^i|p|a;>yöt^nä4^||;^
Melkoisella''' '•^-^i--*i-u'"d-»e-*l»l'^ä-f^\' volda an;
vPi.; taastoläitav Shes> 500,000 vpaik-;:
keille, nousee r^simolaisuutta vastus­tavia
äämä^-^varsinkin' unioiilstisen
liöckeen;-sö:äi.erinäisten:; huoltojär-:
jestöjen taholta.^
Mutta k i i t t i : sähottu; tätä siirto­laisuutta
yastustavaa - mielialaa - val­litsee
myös niissä maissa; mistä on
siirtolaisia. aUcalsemmm tuUut melko
runsaastL ' - ' ^ ,
Mainittakoon vain se tosiasia, että
eslmeritiksi Supmratiityöväenluke on
kOko:|SodiänJälkäsen^ajan suhtautua,
nut kielteisestä :maas^-iK)lssllrtyini-,
Seen Juuri-samoista' syistä kuin mr.
SÄroähsuUi^ mukaan pohjimmaisena : syynä pn
.liissajnTiHMäkininaissa.:-Esimerkit ^eiäköi taloudelliset seikat-^^^^
Reuterk joulul£. i i pnä läte^ palkat; vällit^vaj toi uhkaava työt-
Bonnin utttistledossä sanottiin: tömyys' Ja yleinrai ^ävarmuus huo-
. l ^ ^ a k s a n hamtus ei e ^ ^ ' ^ ^ ^ ^ „„itakin
Jua'"«^iää-" joutua sodan jal-
|^piiJ^SäiliS^'''iE^terin' uutistiedossa
•'^^*^'i^'^3^=^^ii£ii&^m^i^s^^&^^ "^taählSiääisilsii?^^
:-.':.^?^^m^^, ?^^r?^/^ voi lonakih päivänä Joutua' kommu-
.'^Tähän, paränevat.'.fcnten on' t ä i ' .
'••;ipaWhm^ '
sillotoihiunUioidaan^niäah, ylek-;^
porvarit paljoa Välitä — Ja.mve-
- taan-, pnhamaan siirtolalsanita .
• Toisaalta ^ yilämaÄitUssa Böhnlh
uutisbedossa kuitenkin-viitattiin, sii­hen
ttiäasiaan.^«ttä' libtsl-Saksasta
IähteeS"vielä^n',^ kymmehiStnhämäla
fcftns«läMfe^^sUrtolaIsiksL>^^aieltg:^bn;
aah iriitstinhan" kautta.''
YHäöIevasta' jo näkyy, että silrto-
Jiaisttul^p^ksiÄ
toisia taloudelllaia arvoja, joiden rln-
: nSttomuiis^taUataan aivan liian usein
mutaan. - " '
' Näin oh olluf asia.alkaisemmtoja
nön se <m aiurin piilrtein -vieläkin.
Tämän jos muistamme, silloin on
meidän melko helppo lähestyä uusia
tulokkaita Ja taas päinvastoin — mi­kä
.'sellaisiBnäahvolid yhteisen edun